– Teen tässä vuosihuoltoa teidän autoonne, ja tässä on yksi isompi juttu...
Autokeskus Konalan asentaja Anniina Kallio kuvaa auton alla videota. Nosturille nostettu Ford valuu öljynsekaista jäähdytinnestettä, eikä vuodon alkupistettä oikein näe purkamatta autoa. Niinpä asiakas saakin tekstiviestillä ja sähköpostilla linkin videoon, jossa on myös ehdotus uuden ajan varaamisesta.
– Tässä autossa on vaikea lähteä kuvaamaan, mistä öljyvuoto löytyy. Silloin täytyy selittää videolla, että on varattava uusi aika ja hieman purkaa autoa, niin sitten saa kunnon kuvan asiasta, selventää Kallio.
Pystyy selittämään ja näyttämään asiakkaalle paremmin, mikä todellisuudessa autossa on vikana. Anniina Kallio
Asentaja ajaa auton halliin ja katsoo, onko alustassa mitään, mistä asiakkaan pitäisi tietää. Tämän jälkeen kuvataan lyhyt video, josta mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet käyvät ilmi. Mikäli tehtävää löytyy, lähetetään videolinkin mukana valmiit kustannusarviot huollolle. Asiakas voi hyväksyä lisätyöt napin painalluksella.
– Saamme kyseisen palvelun avulla poistettua vanhoja käsityksiä siitä, että merkkihuolto on kallista valohoitoa, kiittelee Ford-merkkihuollon vastaava Antti Koskinen.
Asentaja käyttää videon kuvaamiseen työaikaa pari minuuttia kerrallaan. Jos autossa on enemmän vikoja, voi minuutteja kulua pari lisää. Ajankäyttö kuitenkin kannattaa, näkee Anniina Kallio.
– Jossain määrin tämä helpottaa työtä, koska pystyy selittämään ja näyttämään asiakkaalle paremmin, mikä autossa todellisuudessa on vikana.
Joskus kannattaa vaihtaa korjaamoa
Kilpailu- ja kuluttajavirasto ratkaisee vuosittain yli sata auton korjaukseen ja huoltoon liittyvää tapausta. Tähän kategoriaan eivät lukeudu käytetyn auton kauppaan liittyvät tapaukset, joihin saattaa myös liittyä ajoneuvon korjaamista.
Useimmiten virastoon otetaan yhteyttä, kun työ yksinkertaisesti epäonnistuu, eli korjauksella ei saada toivottua tulosta. Toisinaan myös hinta saattaa nousta etukäteen arvioidusta.
– Jos autosta vaihdetaan vaikka kuusi osaa, saatetaan joskus kiistellä siitä, oliko joku osista pakko vaihtaa tässä yhteydessä, toteaa kuluttajaoikeusneuvoja Martti Suhonen.
Osa asiakkaista ei näe koskaan autonsa alustaa. Antti Koskinen
Monesti eteen tulee myös tapauksia, joissa autoa korjataan ja korjataan saamatta sitä kuitenkaan kuntoon.
– Jossakin vaiheessa kannattaa vaihtaa korjaamoa. Toinen asentaja voi sattumoisin huomata vian nopeasti, kun taas toinen vain testaa ja testaa, sanoo kuluttajaoikeusneuvoja Martti Suhonen.
Auton videoimista Suhonen pitää hyvänä, kunhan video on totuudenmukainen, eli sitä ei esimerkiksi ole pätkitty harhaanjohtavalla tavalla.
– Se saattaa selkeyttää tilannetta, pohtii Suhonen.
Suhosen mukaan viraston tavoitteena on yleensä sovitella kiista osapuolien välillä. Välillä maksajaksi päätyy korjaamo, välillä asiakas. Oikein kinkkiset asiat saattavat mennä kuluttajariitalautakuntaan.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla on pitkä lista ohjeita auton huollon ja korjauksen virheiden varalle.
Reklamaatiot vähemmäksi
Ford-huollossa videoinnista tullut palaute on Antti Koskisen mukaan ollut pääasiassa hyvää. Hän tulkitsee palautetta niin, että kuilu asiakkaan ja liikkeen väliltä on saatu pienemmäksi: asiakas tietää, mitä korjaamossa tehdään.
Lokakuusta lähtien autoja on videoitu noin kolmesataa. Kuvaamisen käynnistyttyä myös saapuneiden reklamaatioiden määrä on Konalan Autokeskuksessa pienentynyt.
Lisäksi asiakas pääsee videon avulla paikkaan, mihin läheskään aina normaalisti ei päästä: autonsa alle.
– Osa asiakkaista ei näe koskaan autonsa alustaa. He kehuvat sitä, että näkevät, miten se alusta kehittyy, toteaa Koskinen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo olevansa valmis vastaamaan valan vannoneena Venäjä-tutkintaa johtavan erikoissyyttäjän Robert Muellerin kysymyksiin.
Trump kertoi asiasta toimittajille Valkoisessa talossa.
– Odotan sitä itse asiassa, haluaisin tehdä sen valan nojalla.
Presidentti vihjasi, että Muellerin kuulustelu voisi olla seuraavan kahden tai kolmen viikon aikana. Trump on aiemmin kritisoinut laajaa tutkintaa kutsumalla sitä muun muassa noitavainoksi.
"Ei vehkeilyä venäläisten kanssa"
Trump toisti jälleen, ettei mitään salaliittoa venäläisten kanssa ole ollut.
Muellerin johtaman tutkinnan aineistoon sisältyy satoja tuhansia dokumentteja ja kymmeniä todistajanlausuntoja, mutta tutkinnan laajuus on muuten epäselvä.
Sen tavoitteena on kuitenkin selvittää muun muassa, sekaantuiko Venäjä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja vehkeilikö Trumpin kampanjakoneisto Venäjän kanssa. Tutkinnan fokus vaikuttaa kuitenkin siirtyneen Trumpin nimityksen jälkeiseen aikaan, johon puolestaan kuuluvat kysymykset FBI:n johtajan James Comeyn sekä kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Michael Flynnin erottamisen syistä.
Flynn lähti Valkoisesta talosta viime vuoden helmikuussa. Liittovaltio poliisi FBI:n johtaja James Comey puolestaan erotettiin toukokuussa. Valkoisen talon mukaan Comey erotettiin, koska hän oli tehnyt virheitä presidenttiehdokas Hillary Clintonin sähköpostien tutkinnassa.
Myöhemmin Comey kuitenkin väitti, että Trump oli pyytänyt häntä lopettamaan Flynnin toimintaan kohdistuneen tutkinnan. Trump on kiistänyt Comeyn väitteen.
Viime viikolla Mueller kuuli oikeusministeri Jeff Sessionsia. Sessions oli tiettävästi ensimmäinen Trumpin hallituksen jäsen, joka on ollut aiheesta kuultavana. Yhdysvaltain oikeusministeriön mukaan Sessionsia kuultiin viime viikolla useiden tuntien ajan.
Sessions on aiemmin kiistänyt jyrkästi, että Venäjä olisi vaikuttanut Trumpin vaalivoittoon. Sessions tapasi Venäjän suurlähettilään kolmesti vaalikampanjan aikana. Hän johti tiimiä, johon kuului myös vaalikampanjaan osallistunut George Papadopoulos. Sekä Papadopuolos että Michael Flynn ovat tunnustaneet valehdelleensa FBI:lle Venäjä-kytköksistään.
CNN:n mukaan Mueller olisi kuullut jo myös James Comeyta.
Tähän mennessä neljä ihmistä on saanut syytteen Muellerin tutkinnassa, heidän joukossaan Michael Flynn sekä Trumpin kampanjapäällikkö Paul Manafort.
Laajamittaista seksuaalista häirintää harrastanut ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistynyt lääkäri Larry Nassar sai 175 vuoden vankeustuomion keskiviikkona Michiganissa.
Nassar toimi Yhdysvaltain naisvoimistelijoiden lääkärinä yli kaksi vuosikymmentä, jolloin hän oli hyväksikäyttänyt yli 150 nuorta naista tai tyttöä.
Kun Nassar oli kuullut todistajien lausunnot, hän sanoi olevansa sanoinkuvaamattoman pahoillaan tapahtuneesta. Hän oli jo aiemmin tunnustanut syyllisyytensä.
Suomi aikoo tutkia väitteet, joiden mukaan suomalaiset sotilaat olisivat saattaneet osallistua juutalaisten tappamiseen holokaustin aikana toisessa maailmansodassa. Asian vahvistaa Ylelle tasavallan presidentin kanslian viestintäpäällikkö Katri Makkonen.
Natsirikollisia metsästävä Simon Wiesenthal -järjestö pyysi aiemmin tammikuussa presidentti Sauli Niinistöä teettämään suomalaisten SS-vapaaehtoisten toimista virallisen selvityksen.
Taustalla ovat tutkija André Swanströmin esittämät tiedot, joiden mukaan suomalaiset SS-miehet ovat saattaneet osallistua juutalaisten murhiin Ukrainassa.
Simon Wiesenthal -järjestön Jerusalemin-toimiston johtaja, tohtori Efraim Zuroff sai vastauksen pyyntöönsä presidentin kansliasta tänään keskiviikkona.
– Suomen hallitus teettää viimeaikaisten huolenaiheiden perusteella riippumattoman selvityksen Waffen-SS:n vapaaehtoisten pataljoonan toiminnasta ja tarkastelee erityisesti sen toimintaa Ukrainassa, kirjoittaa presidentin kanslian kansliapäällikkö Hiski Haukkala kirjeessä Zuroffille.
– Jos toiminnasta paljastuu jotain rikollista, siitä seuraa asianmukainen prosessi, Haukkala lisää.
Makkonen tarkentaa, että kyseessä on arkistoselvitys, jonka tilaa valtioneuvoston kanslia. Se tehdään yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa.
– Periaatepäätös on tehty, mutta yksityiskohdat ovat vielä sopimatta, Makkonen viestittää.
Suomen toimista kertoi ensimmäisenä israelilainen Haaretz-lehti.
Mitä saa 139 miljoonalla eurolla? Keski-Suomessa sillä saa 14,5 kilometriä moottoritietä, saman verran rinnakkaistietä kevyenliikenteenväylineen, muutaman sillan ja paljon muuta. Ennen kaikkea sillä saa turvallisemman liikenteen Nelostielle Jyväskylästä pohjoiseen.
Moottoritietä Kirrin ja Tikkakosken välille on suunniteltu pitkään. Nyt ollaan viimein siinä tilanteessa, että viestikapula siirtyy ely-keskuksen suunnittelupöydältä rakennuttajana toimivan Liikenneviraston haltuun.
Vuoden 2019 tammikuun pakkasilla siellä on joku jo töissä. Ari Mäkelä, projektijohtaja
– Askelmerkkejä on kovasti suunniteltu. Helmikuussa pidetään seminaari rakentajien ja suunnittelijoiden kanssa. Siellä mietitään parhaat ratkaisut moottoritiehankkeen lopulliseksi toteuttamiseksi, kertoo projektijohtaja Ari Mäkelä Liikennevirastosta.
Lintukankaan tunneli on kuopattu
Kartat moottoritien linjauksesta löytyvät ely-keskuksen verkkosivuilta. Tieurakoitsijat ovat varmasti tutkineet karttoja suurennuslasin kanssa ja tehneet laskelmiaan. Rakennusurakan kilpailutus alkaa toukokuussa.
Ely-keskuksen tekemä tiesuunnitelma on jo saanut lainvoiman. Loppuviilausta paperilla kaipaa vielä kallioleikkaus, joka korvaa Lintukankaan kohdalle alunperin suunnitellun tunnelin.
Keski-Suomen ely-keskuksen vastuualuejohtaja Jukka Lehtinen sanoo, että tunnelisuunnitelmasta luovuttiin, jotta hanke saatiin kannattavaksi.
– Ne hyödyt, mitä tunnelin rakentamisella yleensä saadaan, eivät tässä tapauksessa tehneet investointia kannattavaksi. Tunnelin sijaan Lintukankaanmäen läpi louhitaan toista kilometriä pitkä kallioleikkaus, Lehtinen kertoo.
Tunneli olisi ollut kallioleikkausta kalliimpi ratkaisu niin rakentamisen, kuin käytönaikaisen huollon ja ylläpidon suhteen.
Kiviainesta ei tarvitse hakea kaukaa
Kallioleikkauksella saadaan myös huomattavia kustannussäästöjä, sillä kaikki siitä saatava kiviaines voidaan hyödyntää väylän rakentamisessa. Kiveä tarvitaan myös meluvalleihin, sekä rinnakkais- ja kevyenliikenteenväyliin, sanoo projektijohtaja Ari Mäkelä.
– Jos olisi päädytty tunnelin rakentamiseen, kalliomassoja väylän rakentamiseen olisi jouduttu tuomaan hankkeen ulkopuolelta noin 600 000 kuutiota.
Kallioleikkaus on suunnitteijoiden mukaan hyvä ratkaisu myös ympäristön kannalta. Työaikaa ja kuljetuskustannuksia säästyy, kun rakentamiseen tarvittava kiviaines saadaan läheltä.
Valmistelutöitä tehdään maastossa jo tänä vuonna
Moottoritien alle jäävien maa-alueiden lunastaminen alkaa, kun lumet sulavat. Vuoden 2018 aikana siirretään myös sähkö- ja vesilinjoja uusille paikoilleen sekä raivataan puustoa tulevan tieväylän edestä.
Varsinainen rakennustyö alkaa Kirrin Lintukankaalta käymällä kallioleikkauksen kimppuun, kertoo Ari Mäkelä.
– Vuoden 2019 tammikuun pakkasilla siellä on joku jo töissä ja valmista pitäisi olla vuoden 2022 lopussa.
Lukuisat Metsäliiton jäsenet ovat jo eronneet tai aikovat erota osuuskunnan jäsenyydestä protestina sille, että Metsäliitto laskuttaa vuosia käydyn ns. puukartellijutun oikeudenkäyntikulut hävinneeltä osapuolelta eli 486:lta yksityiseltä metsänomistajalta. Laskua kertyy yhteensä noin miljoona euroa, eli yhtä metsänomistajaa kohden 2 160 euroa.
– Irtisanoin jäsenyyteni 4. tammikuuta, kun minulle tuli lopullisesti mitta täyteen. Tiedän, että moni jäsen on minun laillani jo eronnut jäsenyydestä tai on eroamassa, sanoo Nokialla asuva Tapio Rasi.
Rasin perhetilalla on takana 70 vuotta Metsäliiton jäsenyyttä. Tapio Rasin isä liittyi osuuskuntaan sotien jälkeen 1947.
– Meidän tilan jäsenyys katkesi tähän savottaan. Minun oikeustajuuni ei istu, että metsänomistajien oma firma (osuuskunta Metsäliitto) käy oikeutta metsänomistajia vastaan ja vieläpä metsänomistajien rahoilla, Rasi puuskahtaa.
Rasin mukaan varsinaista laskua ei ole vielä tullut, lähinnä vain tietoa summasta ja taustoista.
Rasin mielestä olisi kohtuulllista, jos Metsäliitto tulisi oikeudenkäyntikuluissa vastaan antamalla ne anteeksi, kuten tekivät UPM-Kymmene ja Stora Enso. Niiden ehto laskujen (yht. 7 507 euroa/kantaja) repimiselle oli, että käräjäoikeuden syksyisestä päätöksestä ei valiteta hovioikeuteen. Siihen oikeudessa hävinneet metsänomistajat sitoutuivat vajaat pari viikkoa sitten.
Ei jäsenkatoa
Metsäliitolla ei ole laskujen unohtamiseen mitään velvollisuutta.
– Metsäliitto on katsonut vahingonkorvausvaatimukset perusteettomiksi, ja sen mukaisesti olemme vaatineet kantajia korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus on vahvistanut Metsäliiton oikeuden kulujen korvaukseen, ja vaadimme sen mukaisesti korvausta kantajilta, kertoo Metsä Groupin lakiasiainjohtaja Miika Arola.
Arolan mukaan yksittäisiä kyselyitä oikeudenkäyntikuluista on tullut, mutta suurempaa vaikutusta jäsenmäärään ei ole havaittu.
PR-mahdollisuus
Tapio Rasi ihmettelee, eikö Metsäliittoa kiinnosta heidän oma maineensa.
– Summa ei ole iso raha Metsäliitolle, mutta monelle tavalliselle metsänomistajalle se on, Rasi sanoo.
Rasi kertoo olleensa mukana Suuri savotta -kanneryhmässä alusta asti eli vuodesta 2011 lähtien.
– Vuosien oikeudenkäynnit ovat rassanneet aika lailla ja pudotuspeliähän ne ovat olleet. Moni metsänomistaja on ehtinyt kuolla sinä aikana.
Suuri savotta -ryhmän puuhamies Reijo Lahtonen kertoo myös kuulleensa jopa kymmenistä protestieroista.
– Moni on sanonut nyt tietävänsä, mille yhtiölle ei tämän jälkeen ainakaan myy puuta, Lahtonen kuvaa tunnelmia.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen työpäivä katkesi vuosi sitten helmikuussa toimittajan puhelinsoittoon.
Nissiseltä kysyttiin kommenttia syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin. Mediaan oli vuotanut tieto siitä, että syyttäjälaitos on hankkinut johtamiskoulutusta Deep Lead Oy:stä, jonka valtakunnansyyttäjän veli on perustanut. Kaiken lisäksi valtakunnansyyttäjä itse oli ollut hankkimassa tuota koulutusta syyttäjälaitokseen.
Alkoi ainutlaatuinen esitutkinta, joka päätyi ainutlaatuiseen oikeudenkäyntiin. Maan ylin syyttäjä istui marraskuussa korkeimmassa oikeudessa syytettyjen penkille. "Tästä tulee viheliäinen päivä", valtakunnansyyttäjä sanoi toimittajille, kun marssi kohti oikeussalia.
Viheliäinen oli tuomiokin.
Valtakunnansyyttäjä tuomittiin tahallisesta virkarikoksesta. Hän oli ollut esteellisenä hankkimassa koulutusta syyttäjälaitokselle. Tuomio ei ollut yllätys. Nissinen oli myöntänyt jo viime keväänä julkisuudessa toimineensa ajattelemattomasti. Hän myös sanoi tuolloin, että esteellisyysnäkökulma ei tullut mieleen, kun koulutusta hankittiin.
Suuri kysymys tässä kaikessa on, miksi Nissinen ei tajunnut esteellisyyttään. Sitä häneltä kysyttiin korkeimmassa oikeudessa moneen kertaan. Sitä kysyin myös minä, kun tapasin Nissisen jokin aika sitten kahden kesken.
“Miten sinä et ihan oikeasti sitä ajatellut?”
“Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, minä en sitä silloin ajatellut”, sanoi Nissinen korkeimmassa oikeudessa ja kahden kesken minulle. Moni yllättyi, kun Nissinen halusi jatkaa virassaan virkarikostuomionsa jälkeen.
Nissisestä tuli taakka oikeusministeriölle ja tuoreelle oikeusministerille. Nissisen erovaatimukset voimistuivat viikko viikolta. Helsingin Sanomien kyselyyn vastasi lähes joka toinen Nissisen alainen. Heistä lähes 80 prosenttia katsoi, ettei Nissinen voi jatkaa virassaan. Samaa mieltä on ollut muutama oikeusoppinutkin.
Oikeusministeri Antti Häkkänen joutui vaikean paikan eteen. Oikeusministerit kun eivät joka viikko Suomessa joudu miettimään, annetaanko valtakunnansyyttäjälle kenkää. Häkkänen päätyi virkamiestensä kanssa esittämään Nissisen irtisanomista. Päätöksen perustelut kuullaan torstaina, mutta päätös oli lopulta helppo.
Oikeusministerin olisi ollut huomattavasti vaikeampi perustella sitä, miksi valtakunnansyyttäjää kohdellaan samalla tavalla kuin Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajaa. Hänet tuomittiin vuonna 2013 kahdesta lahjusrikkomuksesta. Oikeusministeriö katsoi tuolloin, että hän saa jatkaa virassaan.
Oikeusministeri Häkkänen ei halunnut itselleen tulevaisuutta, jossa hän joutuisi kerta toisensa jälkeen selittelemään, miksi valtakunnansyyttäjä voi jatkaa virassaan. Toisaalta virkarikoksesta tuomittu valtakunnansyyttäjä olisi kieltämättä ollut melkoinen titteli. Ja sellainen Nissiselle olisi tullut, jos hän olisi virassaan jatkanut. Monen mielestä valtakunnansyyttäjän tuomio on myös vienyt luottamusta syyttäjälaitokselta.
Hallitus päättää Nissisen erosta virallisesti huomenna. Ellei joku ministerikollega ala hankalaksi, oikeusministerin ehdotus on läpihuutojuttu valtioneuvostossa.
Potkut tulee ja Matti saa lähteä.
Siinä ei auta edes se, että Häkkänen ja Nissinen istuivat joskus vuosia sitten samassa veneessä Sulkavansoudussa.
Jokaista pariisilaista kohden Pariisissa asuu lähes kaksi rottaa. Kaupungin rottaongelma on tiedossa, mutta näinä päivinä se myös konkretisoituu vastaan uivien jyrsijöiden muodossa, kun Seine tulvii jo kolmatta viikkoa.
Tulvat ovat juoksuttaneet mutavettä jalkakäytäville, koteihin ja kauppoihin, ja pysäyttäneet maanalaisia junia ruuhkauttaen työmatkaliikennettä. Seitsemän juna-asemaa Seinen ympäristössä on suljettu. Rotat ovat joutuneet ulos koloistaan etsimään kuivia suojia, kun tulva on huuhtonut pesät mukanaan.
Pariisissa on kärsitty näin pahoista tulvista viimeksi kesällä 2016, jolloin puolestaan rikottiin 1980-luvun alusta olevia tulvaennätyksiä. Seinen arvellaan kohoavan vuoden 2016 tasolle – 6,2 metriin – lauantaihin mennessä. Joen korkeutta ei mitata sen pohjasta, vaan Austerlitzin sillan kohdalla olevasta pisteestä. 6,2 metrin korkeus on noin viisi kertaa korkeampi kuin normaalisti.
Seinen varrella sijaitsevan taidemuseo Louvren kellariin ei ole vielä toistaiseksi päässyt vettä, mutta osia siitä on suljettu yleisöltä. Kesäkuun 2016 tulvien aikaan Louvre joutui siirtämään 35 000 työtä – neljänneksen sen kokoelmista – tulvaveden tieltä parissa päivässä. Sen jälkeen pohjoisranskalaiseen Lensin pikkukaupunkiin alettiin rakentaa säilytystiloja Louvren taideteoksille, mutta rakennuksen ei odoteta valmistuvan ennen vuoden 2019 kesää.
Myös muut Seinen varren taidemuseot, Musée d’Orsay sekä Musée de l’Orangerie, varautuvat tulvavaurioihin, ja ovat peruneet näyttelyavajaisensa tältä viikolta.
Joet ovat tulvineet myös Pariisin keskustan ulkopuolella. Sotilaita on komennettu evakuoimaan väkeä Pariisin kaakkoislaidalla sijaitsevaan Villeneuve-Saint-Georgesin kunnassa, jonka läpi virtaavat sekä Seine että sen sivujoki Yerres. Pariisin itäpuolella sijaitsevassa Condé-Sainte-Libiairen kylässä asukkaiden käyttöön on jaettu pieniä veneitä liikkumisen helpottamiseksi.
Joulu-tammikuun jakso on toisiksi sateisin tilastossa, jota Ranskan kansallinen sääpalvelu Meteo France on tehnyt vuodesta 1900 alkaen.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tutkii keskiviikkona aamupäivällä Helsinki-Vantaan lentoasemalla sattunutta tapahtumaa, jossa liikesuihkukone rullasi kiitotielle luvatta.
Kiitotielle oli laskeutumassa luvallisesti Finnairin matkustajakone. Otkesin johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan tilanne oli lennonjohdon hallinnassa.
– Kone, joka oli laskeutumassa pystyi turvallisesti tekemään ylösvedon lennonjohdon ohjeiden mukaisesti, Nurmi kertoi STT:lle illalla.
– Käymme nyt läpi ohjaamoäänitallennuksen ja kentän tallenteet ja selvitämme, kuinka vakavasta tilanteesta siinä oli kysymys.
Laskeutumassa ollut kone oli Nurmen tietojen mukaan Brysselistä tulossa oleva Finnairin kone, joka oli vajaan kahden kilometrin päässä kiitotiestä, kun käsky ylösvetoon tuli. Yksityiskone oli mallia Bombardier 600.
Hivuttaako Niinistö Suomea kohti Natoa? Mitä presidenttiehdokkaat oikeastaan sanoivatkaan aktiivimallista? Voiko Suomi tosiaan käännyttää kaikki turvapaikanhakijat rajalla?
Poliitikkojen totuudessa pysymisen arvioiminen ja puheiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa hommaa.
Yle kokosi kaikilta presidenttiehdokkailta viisi väitettä menneistä vaalitenteistä.
Mukaan faktantarkistukseen valittiin väitteitä, joissa tuntui olevan ristiriitaisuuksia tai joiden totuudenmukaisuudesta ei voinut olla varma. Ulkopuolelle pyrittiin jättämään pelkät mielipiteet ja täysin kiistattomat faktat. Lausuntojen pitävyys tarkistettiin julkisista lähteistä.
Yleisesti ottaen ehdokkaat tuntuvat pysyvän totuudessa. Monet kandidaatit ovat pitäneet kampanjansa aikana samoja teemoja esillä, mikä näkyy myös tarkastetuissa väitteissä. Esimerkiksi Paavo Väyrynen on keskittynyt presidentti Sauli Niinistön kritisoimiseen, ja Laura Huhtasaaren agendalla näkyy maahanmuutto. Tuula Haatainen pitää esillä heikompien asiaa, kun taas Nils Torvalds puhuu erityisesti Natosta ja kansainvälisestä politiikasta.
Kunkin ehdokkaan viisi väitettä ovat jutussa sukunimien mukaisessa järjestyksessä: Haatainen, Haavisto, Huhtasaari, Kyllönen, Niinistö, Torvalds, Vanhanen, Väyrynen.
Tuula Haatainen
Väite 1: Terrorismi on Suomessa todellinen uhka. (Ylen Oulun tentti)
Vastaus: Euroopassa on tapahtunut viime vuosina useita terrori-iskuja. Suojelupoliisi päivitti terrorismin uhka-arvion viimeksi viime kesänä. Supon käytössä on neliportainen uhka-asteikko ja Supon mukaan nyt ollaan toisella askelmalla: terrorismin uhka Suomessa on tasolla kohonnut. Suojelupoliisi kertoi tuolloin, että sen tietoon on tullut aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä suunnitelmia ja hankkeita Suomessa.
Turun puukotusisku järkytti suomalaisia kesällä 2017, mutta uhka-arviota ei sen jälkeen muutettu. Turun iskua tutkitaan kahtena terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana sekä kahdeksana murhan yrityksenä.
Arvio: Totta
Väite 2: En ole kuullut Niinistöltä puheenvuoroja kehitysrahojen leikkauksista. Hän voisi kyseenalaistaa ne arvojohtajana. (IS:n vaaligrilli)
Vastaus: Julkisista lähteistä ei erilaisilla hauilla löydy Niinistön oma-aloitteisia kannanottoja kehitysyhteistyörahojen leikkausta vastaan.
Ylen vaalikoneessa hän sanoo olevansa jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen pitää perua kehitysrahaleikkaukset ja että tavoitteena pitäisi olla 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Tämä on ollut Suomen tavoite jo pitkään.
Silti tänä vuonna osuus painuu ulkoministeriön mukaan 0,39 prosenttiin.
Niinistöltä kysyttiin kehitysrahojen pienentämisestä Ylen ehdokastentissä. Hän vastasi, että talouden pitkässä laskusuhdanteessa monesta asiasta pitää leikata, mutta ei vastannut siihen, olivatko kehitysrahat oikea kohde.
Arvio: Totta
Väite 3: Lukutaidottomista kolme neljäsosaa on naisia. (IS:n vaaligrilli)
Vastaus: Haatainen on puhunut vaalitenteissä paljon naisten asioiden puolesta. Maailman lukutaidottomien määrä miesten ja naisten välillä jakautuu epätasaisesti, mutta Haataisen väite naisten osuudesta on yläkanttiin.
YK:n mukaan lukutaidottomista yli 60 prosenttia oli naisia vuonna 2013.
Vielä neljännesvuosisata sitten lähes 25 prosenttia maailman ihmisistä oli lukutaidottomia. Kehitys on ollut sen jälkeen nopeaa, ja nykyisin lukutaidottomia on noin 15 prosenttia ihmisistä.
Arvio: Väärin
Väite 4: Kyllä presidentillä on muutakin valtaa kuin se mikä perustuslaissa on kirjoitettu pykäliin. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Presidentin valtaoikeudet on määritelty laissa. Valtaoikeuksia on viime vuosina karsittu. Esimerkiksi eduskunnan hyväksymien lakien voimaantulo ei vaadi presidentin vahvistusta.
Presidentillä voi kuitenkin katsoa olevan valtaa myös mielipidevaikuttajana ja arvojohtajana. Hän voi yrittää vaikuttaa sanomisillaan kansan ja poliitikkojen mielipiteisiin.
Presidentti Niinistö ei ole innostunut perinteisestä presidenttiin liitetystä ajatuksesta arvojohtajana. Hänen mielestään ihmisten arvoja ei voi johtaa, mutta niitä voi varsinkin omalla esimerkillä johdatella.
Jos valtaa ajatellaan laajemmin kuin vain institutionaalisena valtana, Haataisen väite pitää paikkaansa.
Arvio: Totta
Väite 5: Kun oli tämä episodi (perussuomalaisten hajoaminen), odotin että eduskunnassa oltaisiin menty normaalia järjestystä myöten. Hallituksen olisi pitänyt erota. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Haatainen kritisoi sitä, että hallitus jatkoi toimintaansa muuttumattomalla kokoonpanolla perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen jälkeen. Puolueesta kesällä 2017 irtautunut Uusi vaihtoehto -nimellä toiminut ryhmä meni kimppaan hallituspuolueiden kanssa. Ryhmää edustaneet ministerit säilyttivät pestinsä, vaikka uuden ryhmän nuppiluku oli merkittävästi oppositioon joutunutta perussuomalaisia pienempi.
Suomen johtavat valtiosääntöoikeuden asiantuntijat vahvistivat kuitenkin etukäteen pääministeri Sipilälle, että hallitus pystyi lainmukaisesti jatkamaan entisillä ministereillä dramaattisista tapahtumista huolimatta.
Juridisesti kyse oli siitä, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta. Asiantuntijat eivät ottaneet kantaa siihen, oliko ratkaisu esimerkiksi poliittisesti toimiva.
Arvio: Väärin
Pekka Haavisto
Väite 1: Kun nyt rakennetaan Nord Stream -putkea, sillä voidaan sulkea Ukrainan kautta menevät maakaasuputket ja Venäjä voi laittaa sen avulla Ukrainan polvilleen. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Geopoliittisiin kysymyksiin on harvemmin yksiselitteisiä vastauksia. Haaviston arvio vaikuttaa kuitenkin varsin uskottavalta. Venäjällä on kaasuputkisuunnitelmia sekä pohjoisessa että etelässä, ja molemmille suunnitelmille on yhteistä, että putket eivät kulje Ukrainan kautta. Näin Venäjä voisi vaarantaa kaasutoimitukset Ukrainaan.
Ulkopoliittisen instituutin raportin mukaan Venäjän energiapolitiikassa taloudelliset ja poliittiset intressit kietoutuvat voimakkaasti yhteen. Raportin mukaan myös Fennovoiman ydinvoimalahanke on myös osa Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä.
Arvio: Totta
Väite 2: Me olemme itse osittain luoneet paperittomat sillä, että olemme muuttaneet omia maahanmuuttokäytäntöjämme niin, että emme voi antaa enää ihmiselle suojaa tilapäisen suojeluntarpeen perusteella. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Suomen lainsäädännöstä on poistunut kaksi kohtaa, joilla on vaikutusta paperittomuuteen. Tilapäinen oleskelulupa poistui 2015 ja humanitaarinen suojelu oleskeluluvan perusteena 2016. Maahanmuuttoviraston mukaan kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saivat tilapäisiä oleskelulupia hyvin harvoin. Humanitaarisen suojelun perusteella myönnettiin viraston mukaan “muutamia satoja oleskelulupia”. Jos ajatellaan, että osalle paperittomista olisi ollut mahdollista myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella ja nyt oleskelulupa jäi lainsäädännön muutoksen myötä saamatta, väite pitää paikkansa.
Arvio: Totta
Väite 3: Totesit (Sauli Niinistö) aktiivimallin osalta, kun kysyin, olisiko presidentti voinut asiaa puuttua, että “en viitsinyt kommentoida, olisi ollut naurettavaa”. (HS:n ja IS:n tentti)
Vastaus: Haavisto syytti Niinistöä siitä, että tämä ei olisi halunnut puuttua työttömien aktiivimalliin silloin, kun mallia koskevaa lakia säädettiin. Haaviston mielestä Niinistö olisi voinut lausua ääneen huolensa mallista ennen sen hyväksymistä.
Haavisto siteerasi luultavasti tarkoitushakuisesti vain osaa Niinistön aiemmin MTV:n tentissä esittämästä lausunnosta.
Niinistö ei suinkaan sanonut, että aktiivimallin kommentoiminen itsessään olisi ollut naurettavaa. Sen sijaan hän totesi, että koska eduskunta oli jo aiemmin lausunut aktiivimallin siitä vaarasta, ettei se toteudu kaikkialla, hän ei halunnut enää kirjoittaa uudestaan samaa lausumaa, vaan sen toistaminen olisi ollut naurettavaa.
Arvio: Väärin
Väite 4: Sinisellä perustettavalla puolueella ei ollut hallitusohjelmaa, ei ollut linjaa, mitä aikovat toteuttaa. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Väite liittyi keskusteluun siitä, toimiko pääministeri Sipilä oikein pitäessään hallituksensa kokoonpanon ennallaan hallituspuolue perussuomalaisten hajoamisesta huolimatta.
Jos Haaviston oli tarkoitus viitata perussuomalaisista irtautuneeseen Uusi vaihtoehto -ryhmään, sillä ei ollut tuoreeltaan omaa (puolue)ohjelmaa, eihän ollut vielä puoluettakaan. Ryhmästä tuli myöhemmin sininen eduskuntaryhmä ja sittemmin kasvoi Sininen tulevaisuus -puolue.
Jos taas Haavisto tarkoitti Uuden vaihtoehdon linjaa suhteessa hallitusohjelmaan, niin ryhmä lupasi jatkaa hallitusryhmänä samalla ohjelmalla.
Arvio: Tulkinnanvarainen
Väite 5: Ennen nykyistä hallitusta luotiin mekanismi päästöhuutokauppatulojen ohjaamiseksi kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyömäärärahoissa päästiin hyvin lähelle 0,7:ää. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Suomen tavoitteena on nostaa pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen osuus 0,7:ään prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi on myös sitoutunut tähän YK:ssa ja EU:ssa.
Korkeimmilleen viimeiseen vuosikymmeneen osuuden nosti Alexander Stubbin (kok.) hallitus vuonna 2014, jolloin Suomi ohjasi kehitysyhteistyöhön 0,59 prosenttia bruttokansantulosta.
Juha Sipilän hallituksen aikana osuus on jälleen kääntynyt laskuun ja kehitysrahoja on leikattu rankalla kädellä.
Haaviston väitettä pääsystä hyvin lähelle tavoitetta viime hallituksen aikana voi pitää oikeana.
Arvio: Totta
Laura Huhtasaari
Väite 1: Putin ei pystyisi vaikuttamaan Suomen, Britannian tai Yhdysvaltojen äänestystulokseen. (Ylen vaalikeskustelu)
Vastaus: Muun muassa liittovaltion poliisi FBI tutkii parhaillaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaalikampanjan kytköksiä Venäjään. Tutkinnan tärkein tavoite on selvittää, tekivätkö jotkut Trumpin vaalikampanjassa mukana olleet salaisesti yhteistyötä Venäjän kanssa vaalien alla. Venäjä-kytköksistä on syytetty ainakin Trumpin entistä neuvonantajaa ja kampanjapäällikköä.
Vyyhteen liittyvät myös Trumpille presidentinvaaleissa hävinneen Hillary Clintonin hakkeroidut sähköpostiviestit. CIA:n raportin mukaan sähköpostit WikiLeaksille vuotaneilla henkilöillä on suhteita Venäjän hallintoon.
Vladimir Putin on kuitannut Venäjä-tutkinnat Yhdysvaltojen sisäpolitiikaksi.
Tämänhetkisten tietojen valossa on vaikeaa sanoa, vaikuttiko Venäjä Trumpin valintaan. Toisaalta ei voida todistaa, ettei Putin olisi pystynyt vaikuttamaan vaaleihin.
Arvio: Tulkinnanvarainen
Väite 2: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (laissa) on jo niin tulkinnanvarainen, että sekin on jo politisoitunut. (Ylen Oulun tentti)
Vastaus: Huhtasaaren mielestä kiihottaminen kansanryhmää vastaan pitäisi poistaa rikoslaista. Lain määritelmässä sellaiseksi katsotaan esimerkiksi uhkailu ja solvaaminen tiedolla tai viesteillä, johon yleisöllä on pääsy ja joka kohdistuu johonkin ryhmään rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella.
Viime kädessä oikeus ratkaisee, onko jonkin tiedon levittäminen kiihottamista kansanryhmää vastaan vai ei. Laki sinänsä on yksiselitteinen: kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kielletty.
Politisoitunut asia on sikäli, että se on noussut poliittiseen keskusteluun.
Arvio: Tulkinnanvarainen
Väite 3: Kotouttamiskulut ja kuntien vastaanottokulut ovat maksaneet 1,8 miljardia euroa. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Huhtasaaren kommentin aikana tentissä puhe oli nimenomaan turvapaikanhakijoista.
Suomen maahanmuuton kulut jakautuvat pääosin kolmen ministeriön kesken. Näistä sisäministeriön (mm. vastaanottokeskukset) kulut vuosina 2016–2017 olivat runsaan miljardin, työ- ja elinkeinoministeriön (kotouttamiskoulutus ja kuntien korvaukset) 550 miljoonaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (koulutus ja varhaiskasvatus) 280 miljoonaa euroa, selviää sosiaali- ja terveysministeriön raportista.
Näistä summista kertyy suunnilleen Huhtasaaren mainitsema 1,8 miljardia.
Raporttiin on kuitenkin kerätty maahanmuuton kulut kokonaisuudessaan, ei vain turvapaikanhakijoiden osalta. Se sisältää paljon muutakin kuin vastaanottokeskusten tai kotouttamisen kuluja. Esimerkiksi koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluiden piirissä on myös työperäisten maahanmuuttajien puolisoita sekä muita perheenjäseniä.
Arvio: Osittain totta
Väite 4: Turvapaikanhakijat tulee pysäyttää rajalle. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Suomi rikkoisi lähtökohtaisesti kansainvälisiä sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä, jos se laittaisi rajat kiinni tänne pyrkiviltä. Eri asia olisi, jos henkilö olisi läpikulkumatkalla ja jo rekisteröitynyt muussa maassa.
Suomi kuuluu Schengen-alueeseen, jossa on maiden välillä vapaa liikkuvuus. Väliaikaisia rajatarkastuksia voidaan käyttää poikkeusluvalla, jos siitä päätetään yhteisesti EU:ssa. Enimmäisaika on ollut puoli vuotta.
Suomen pitää käsitellä turvapaikkaa täältä hakevien ihmisten hakemukset, ellei kyseeseen tule palautus toiseen EU-maahan niin sanotun Dublin-säännön perusteella. Tässäkin tapauksessa turvapaikanhakijan tilanne luultavasti selvitettäisiin ennen jatkotoimia, joten hänet pitäisi lain mukaan päästää maahan.
Arvio: Väärin
Väite 5: Puolan ja muiden eniten saastuttavien maiden on kannettava vastuunsa. (Ylen tentti)
Vastaus: Puola ei kuulu eniten saastuttaviin maihin, vaan sen edelle menee parikymmentä muuta maata. Maailman suurimmat saastuttajat ovat Kiina ja Yhdysvallat, mutta EU-maistakin Puolan edelle menevät unionista lähtöä valmisteleva Britannia, Italia, Saksa ja Ranska.
Myös väkilukuun suhteutettuna Puolaa enemmän päästöjä on isolla nipulla muita maita, muun muassa Suomella.
Arvio: Väärin
Merja Kyllönen
Väite 1: Asevienti diktatuureille ja konfliktialueille ei näytä olevan presidentille tai hallitukselle minkäänlainen ongelma. (Ylen tentti)
Vastaus: Suomalaisia sotatarvikkeita on päätynyt konfliktialueille, kuten Jemeniin, vaikka Suomi ei niitä sinne itse viekään.
Lähi-idässä Suomen tärkeisiin aseiden vientimaihin kuuluu Saudi-Arabia. Esimerkiksi Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja ulkoministeri Margot Wallström ovat kutsuneet Saudi-Arabiaa diktatuuriksi. Wallströmin mielestä diktatuuriksi kutsuminen on perusteltua, koska Saudi-Arabian kuningashuone nauttii ehdotonta valtaa maassa.
Ruotsi on lopettanut sotilasyhteistyön Saudi-Arabian kanssa.
Pienistä aseiden vientiluvuista päättää puolustusministeriö ja suuremmista valtioneuvosto, joten aseviennillä voi sanoa olevan hallituksen siunaus.
Arvio: Osittain totta
Väite 2: Suomi on mennyt syvemmälle Nato-yhteistyöhön. Meidän alueella on harjoiteltu enemmän. Meillä on ollut sellaisia harjoituksia, joita aiemmin ei ole nähty. Niitä ei ole myöskään käsitelty eduskunnassa, avoimessa demokraattisessa käsittelyssä, jotta ihmiset tietäisivät, millaisiin sitoumuksiin on pistetty nimi. (Ylen tentti)
Vastaus: Suomi on Ruotsin tavoin ollut Naton rauhankumppani yli 20 vuotta. Suomalaiset harjoittelevat jatkuvasti ruotsalaisten ja Nato-maiden kanssa. Suomen voi sanoa olevan niin syvällä Nato-yhteistyössä kuin on mahdollista olla olematta jäsen.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on väläyttänyt suurten monikansallisten sotaharjoitusten järjestämistä Suomessa, mutta päätöksiä ei ole tehty.
Taannoin nousi kohu siitä, kun Niinistö sanoi MTV:n Uutisextra -ohjelmassa Suomen valmistelevan kansainvälistä suursotaharjoitusta, johon oli tarkoitus saada mukaan myös Yhdysvallat. Ylen tietojen mukaan asia tuli Suomen ulkopolitiikan johdolle yllätyksenä.
Julkisuudessa on ollut myös Suomessa harjoittelevat Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat.
Kyllösen kritiikki siitä, että harjoituksista päättämistä ei ole tuotu eduskunnan käsittelyyn, on totta. Niin ei myöskään tarvitse tehdä. Eduskunta saa sotaharjoituksista tiedot, mutta ei päätä niistä.
Yleisohjeena harjoituksiin osallistumiseen toimii puolustuspoliittiinen selonteko.
Isoihin sotaharjoituksiin osallistumisesta tai sellaisen järjestämisestä keskustellaan presidentin johdolla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Arvio: Totta
Väite 3: Suomessa pitää poistaa ihmisoikeussopimusten vastainen ihmisten vangitseminen, jos kieltäytyy aseellisesta palveluksesta. (Ylen tentti)
Vastaus: Asevelvollinen ei joudu Suomessa vankilaan, vaikka kieltäytyisi asepalveluksesta. Jos asevelvollinen ei vakaumuksensa tai muun syyn vuoksi halua armeijaan, vaihtoehtona on tällöin noin vuoden kestävä siviilipalvelus.
Puolustusvoimat tarjoaa myös aseetonta palvelusta, johon ei sisälly aseellista koulutusta.
Vankilaan voi joutua vasta, jos kieltäytyy myös siviilipalveluksesta. Tällaisia totaalikieltäytyjiä on Suomessa muutamia kymmeniä vuosittain. Tuomion voi suorittaa myös valvontarangaistuksena eli käytännössä sähköisessä valvonnassa panta jalassa.
Rangaistuksen pituus on puolet suorittamatta olevasta palvelusajasta siviilipalvelusajaksi muutettuna.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty pitää totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina.
Arvio: Väärin
Väite 4: Aktiivimallilla voidaan vuositasolla leikata melkein 20 prosenttia kansalaisen työttömyysturvasta. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Vuoden alusta voimaan tulleessa työttömyysturvan aktiivimallissa työttömän on kolmen kuukauden tarkastelujaksolla oltava töissä vähintään 18 tuntia, ansaittava omalla yritystoiminnallaan ainakin 241 euroa tai osallistuttava viiden päivän ajan työllistymistä edistäviin palveluihin.
Jos työtön ei täytä ehtoja, hänen päivärahaansa leikataan seuraavan 65 etuuden maksupäivän ajaksi vajaalla viidellä prosentilla. Työttömyysturva siis voi heiketä tämän verran.
Seuraavalla tarkastelujaksolla työttömyysturva pysyy samana tai palaa ennalleen työttömän tilanteesta riippuen.
Arvio: Väärin
Väite 5: Suomessa järjestetään kansanäänestys, jos Nato-asia tulee ajankohtaiseksi. (Ylen Oulun tentti)
Vastaus: Suomessa ei ole tehty linjausta Nato-kansanäänestyksestä, jos Nato-jäsenyyden hakeminen tulee ajankohtaiseksi. Nato ei vaadi kansanäänestyksen järjestämistä, mutta jäsenyyden kannatuksen pitää olla Naton peruskirjan mukaan “merkittävää” jäsenyyttä hakevassa maassa. Nato ei ota kantaa, millä tavalla kansan tuki mitataan.
Kansanäänestys toki saatettaisiin pitää tilanteessa, jossa Suomi päättäisi edetä jäsenyysasiassa. Sen puolesta ovat puhuneet esimerkiksi presidentti Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä. Varmaa kansanäänestyksen järjestäminen ei kuitenkaan ole. Myöskään perustuslaki ei sitä edellytä.
Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että “Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”.
Arvio: Väärin
Sauli Niinistö
Väite 1: Jokainen suomalainen on maanpuolustaja vähintään korviensa välissä. Suomessa maanpuolustustahto on läntisen Euroopan ylivoimaisesti korkein. Nuorista miehistä 75 prosenttia suorittaa asevelvollisuuden. (EVA:n tentti)
Vastaus: 72 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta, selvisi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime vuoden kyselystä. Maanpuolustustahto on sahannut viime vuosina 70–80 prosentin välissä.
Väite, että jokainen suomalainen on maanpuolustaja vähintään korvien välissä, on rohkea. Esimerkiksi aseistakieltäytyjäliiton mukaan myös totaalikieltäytyjiä on Suomessa vuosittain muutamia kymmeniä.
Maanpuolustustahtoa on tutkittu kansainvälisesti ainakin WIN/Gallup Internationalin selvityksessä vuonna 2015, jossa on huomioitu 64 maata. Kyselyyn otetuista läntisen Euroopan maista Suomessa oli ylivoimaisesti korkein maanpuolustustahto. Luvuissa ei kuitenkaan ole mukana esimerkiksi Norjaa, jossa Folk og Försvarin 2017 julkaisemassa kyselyssä peräti 80 prosenttia oli sitä mieltä, että norjalaisten on puolustauduttava aseellisesti, vaikka sodan tulos olisi epävarma. Kyseessä on siis suurempi osuus kuin Suomessa.
Väite armeijan käyvistä asevelvollisista on jokseenkin oikea, vaikkakin osuus on ollut laskeva. Puolustusvoimien mukaan 1986 syntyneiden asevelvollisten ikäluokasta 72 suoritti varusmiespalveluksen. Vuonna 1985 syntyneillä osuus oli runsaat 74 ja vuonna 1984 syntyneillä 76 prosenttia. Takavuosina osuus oli yli 80 prosenttia.
Arvio: Osittain totta
Väite 2: Suomen asevienti Lähi-itään on alenemaan päin. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Suomen asevienti Lähi-itään on kasvanut viime vuosina. Lähi-idästä tuli Suomen aseviennin ykköskohde vuonna 2016, kun alueelle vietiin sotatarvikkeita noin 84 miljoonan euron arvosta, kertoi ajatushautomo SaferGlobe raportissaan. Ennätyssumma koostui käytännössä yhdestä suuresta kaupasta: 40:stä AMV 8x8 -panssariajoneuvosta, jotka Patria laivasi Arabiemiraatteihin.
Suomen kumppaneihin Lähi-idässä on kuulunut myös Saudi-Arabia. Suomi vei kuningaskuntaan kranaatinheittimiä 2014. Sen jälkeen Lähi-idän asevienti on ollut miljoonien sijaan kymmeniä miljoonia vuosittain.
Niinistö väitti aseviennin olevan vähenemään päin, eli vienti hidastuisi tulevaisuudessa. Tämä on mahdollista, mutta tähän asti suunta on ollut päinvastainen. Patrian mukaan se ei ole jättänyt uusia vientilupahakemuksia Arabiemiraatteihin tai Saudi-Arabiaan.
Arvio: Tulkinnanvarainen
Väite 3: EU:ssa on aika yksimielinen käsitys siitä, miten pakolaisia autetaan. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)
Vastaus: EU:ssa on pyritty sopimaan yhteisistä turvapaikanhakijoita koskevista linjauksista, mutta yhteisen sävelen löytyminen on takunnut. Monet maat antaisivat mieluummin rahaa kuin turvapaikkoja. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan mielestä jakolinja menee idän ja lännen välillä.
Slovakia, Puola, Tshekki ja Unkari vastustavat turvapaikanhakijoiden siirtoja, joista komissio päätti 2015. Komissio on haastanut maat oikeuteen sen jälkeen, kun sen pakolliset kiintiöt eivät ole toimineet.
EU:ssa sovittiin, että 160 000 Italiassa ja Kreikassa olevaa turvapaikanhakijaa siirretään muihin EU-maihin, mutta toistaiseksi vain pieni osa on siirretty ja heistäkin suuri osa on yhä ilman turvapaikkaa. Suomi äänesti ainoana maana tyhjää, kun siirroista päätettiin.
EU:ssa on kiistelty myös Dublin-asetuksen tulkinnasta. Asetuksen mukaan turvapaikkahakemus pitää käsitellä maassa, johon hakija saapuu ensin. EU-tuomioistuin moitti Kroatiaa, joka kuljetti maahan tulleita turvapaikanhakijoita Itävaltaan ja Sloveniaan, vaikka turvapaikkahakemusten käsittelystä on vastuussa se EU-maa, johon hakija ensimmäiseksi saapuu.
Arvio: Väärin
Väite 4: Suomi on hyötynyt eurosta taloudellisesti. (Ylen tentti)
Vastaus: Väitteeseen on vaikeaa antaa varmaa vastausta, mutta asiantuntijoiden enemmistö tuntuu olevan eri mieltä Niinistön kanssa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportti tuli siihen johtopäätökseen, että Suomen vienti on voimistunut kaupan vapautumisen ja Euroopan unionin jäsenyyden ansiosta, mutta euroalueella itsessään ei ole ollut merkittävää vaikutusta jäsenmaiden väliseen ulkomaankauppaan. Myös Helsingin Sanomien vuoden 2016 ekonomistikyselyssä enemmistö sanoi, että eurosta on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä verrattuna siihen, että Suomella olisi ollut oma vapaasti kelluva valuutta.
Arvio: Tulkinnanvarainen
Väite 5: Helposti kun joudutaan yleisiin leikkauksiin, niin se kohdistuu kaikkeen. (Ylen tentti)
Vastaus: Juha Sipilän hallitus on toteuttanut kautensa aikana miljardien säästöt. Leikkuri on vienyt muun muassa koulutus-, tutkimus- ja kehitysyhteistyörahoista.
Kaikesta ei ole kuitenkaan nipistetty. Esimerkiksi puolustusmäärärahat ja yritystuet ovat saaneet olla rauhassa. Yritystuet liittyvät suoraan hallitusohjelman linjaukseen, jonka mukaan teollisuuden kustannuksia ei lisätä.
Hallitusohjelman mukaan myöskään palkkatulojen verotusta ei kiristetä hallituskauden aikana.
Arvio: Väärin
Nils Torvalds
Väite 1: EU:n artikla 42.7 edellyttää yksimielisyyttä, ja sitä yksimielisyyttä ei EU:ssa synny. (Ylen tentti)
Vastaus: Perussopimuksen artikla 42.7 velvoittaa jäsenmaita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata kaikin käytössään olevin keinoin, mutta kuitenkin niin, ettei avunanto vaaranna niiden puolueettomuutta tai Nato-sitoumuksia. Kun Ranska vetosi artiklaan vuonna 2015 Pariisin terrori-iskujen jälkeen, kaikki maat tukivat vetoomusta, mutta se ei ollut edellytys avun pyytämiselle tai antamiselle. Näin ollen myös jäljempi väite, että EU:ssa ei asiasta yksimielisyyttä synny, on väärin.
Sen sijaan laajemman yhteisen puolustuksen kehittäminen on perussopimuksessa kirjattu yksimielisyyden taakse.
Arvio: Väärin
Väite 2: Naton jäsenyyttä ei voi hakea silloin, kun kriisi on jo ovella. (EVA:n tentti)
Vastaus: Natolla on jäsenyyden suhteen avoimien ovien politiikka. Se tarkoittaa, että mikä tahansa Euroopan maa voidaan kutsua jäseneksi, jos Naton jäsenmaat yksimielisesti niin päättävät. Naton säännöt eivät yksiselitteisesti kiellä hakemasta jäsenyyttä, vaikka kriisi olisi jo ovella tai käynnissä, joskin yhtenä jäsenyyskriteerinä on sitoutuminen konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen.
Osa Naton nykyisistäkin jäsenmaista täyttää järjestön kriteerejä puutteellisesti. Esimerkiksi puolustusmenojen kahden prosentin bruttokansantuoteosuuden tavoitteeseen yltää vain harva jäsen maa.
Yle kysyi asiaa Naton päämajasta. Sieltä kysymykseen ei virallisia asiakirjoja tarkempaa vastausta suostuta antamaan, koska järjestö ei ymmärrettävästi halua spekuloida turvallisuuspoliittisilla tilanteilla.
Poliittisen esteen ovella kolkutteleva kriisi sen sijaan voi toki muodostaa.
Arvio: Tulkinnanvarainen
Väite 3: Venäjälle tulee taloudellinen kriisi lähivuosina. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Venäjän talouden kriisiytyminen on vilahdellut keskusteluissa viime vuosina. Väitteelle löytyy tukea puolesta ja vastaan. On vaikea sanoa, mihin arvioihin Torvalds väitteensä perustaa.
Suomen pankin tuoreimmasta Venäjä-katsauksesta väitteelle ei löydy tukea. Viime syyskuussa pankki ennusti maahan 1,5 prosentin kasvua sekä tälle että seuraavalle vuodelle.
Riskitekijöinä Venäjän kasvulle Suomen pankki näkee öljyn hinnan kehityksen ja kiristyvät geopoliittiset jännitteet. Pankki myös korostaa, että nopeamman kasvun vaatimia rakenteellisia uudistuksia ei ole näköpiirissä. Ne purisivat joka tapauksessa viiveellä, joten nopeampi kasvu on pankin ennusteen mukaan mahdollista aikaisintaan ensi vuosikymmenellä.
Varsinkin pidemmän aikavälin talousennusteisiin liittyy lisäksi merkittävää epävarmuutta, joten niihin kannattaa lähtökohtaisesti suhtautua varauksella.
Arvio: Tulkinnanvarainen
Väite 4: (Venäjälle määrätyt) Pakotteet koskevat jo energiapolitiikkaa siinä määrin, että kaikki se teknologia, jota Venäjä tarvitsisi myöskin ympäristöllisistä syistä, on heillä nyt rajan takana ja mahdotonta käyttää. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)
Vastaus: EU:n pakotteet koskevat energiasektoria rajallisesti. Ne kieltävät kategorisesti kaiken tuonnin EU:n alueelle Krimin ja Sevastopolin alueilta. Ne myös rajoittavat öljyn etsintään ja tuotantoon liittyvää vientiä siten, että on kiellettyä viedä teknologiaa esimerkiksi yli 150 metrin syvyydessä tai napapiirin pohjoispuolella sijaitsevilla merialueilla käytettäväksi.
Öljyn etsintää ja tuotantoa koskeviin kieltoihin sisältyy kuitenkin poikkeuksia. Ensimmäinen poikkeus koskee ennen pakotteiden voimaantuloa tehtyjä sopimuksia. Niitä kielto ei koske.
Toisen poikkeuksen muodostaa ihmisten terveyden ja turvallisuuden tai ympäristön kannalta välttämätön vienti. Siihen voidaan myöntää lupia, ja kiireellisissä tapauksissa tuotteita saa viedä myös ilman lupaa, kunhan ilmoittaa siitä jälkikäteen.
Väitteen totuusarvo riippuu siis kahdesta asiasta: kuinka kipeästi Venäjä teknologiaa tarvitsee ja mille energiapolitiikan sektorille sitä tarvitaan.
Arvio: Tulkinnanvarainen
Väite 5: Suomen olemassa olevat puolustussuunnitelmat ylittävät jo kaksi prosenttia. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Väite on vähintään oikeansuuntainen. Merkittävät asehankinnat eli hävittäjät ja laivat nostavat Suomen puolustukseensa käyttämää rahamäärää. Laivojen on uumoiltu maksavan 1,2 miljardia ja hävittäjien 7–10 miljardia.
Tämän vuoden puolustusmenot ovat puolustusministeriön mukaan 2,9 miljardia eli 1,24 prosenttia bruttokansantuotteesta. Riippuen siitä, kuinka hankintojen kustannukset jakautuvat, ne voivat hyvinkin sysätä osuuden yli kahden prosentin rajan.
Ratkaisu hankintojen rahoituksesta on kuitenkin sysätty seuraavan hallituksen harteille, joten tarkkaan asiaa ei vielä tässä vaiheessa voi tietää. Lisäksi puolustusmenojen bkt-osuutta nakertaa hyvä yleinen talouskehitys.
Arvio: Osittain totta
Matti Vanhanen
Väite 1: EU voi, jos Eurooppa-neuvosto niin päättää, siirtyä yhteiseen puolustukseen. (EVA:n tentti)
Vastaus: EU:hun voidaan luoda yhteinen puolustus, jos Eurooppa-neuvosto päättää siitä yksimielisesti. Näin sanotaan Lissabonin sopimuksen artiklassa 42.2. Eurooppa-neuvosto suosittelee, että tällaisessa tilanteessa jäsenmaat päättäisivät asiasta myös kansallisesti.
Suomi kannattaa EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä. Suomea kiinnostavat muun muassa kyberyhteistyö, satelliitit ja sotakaluston liikuttelun helpottaminen.
Yhteistyössä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että EU:hun luotaisiin yhteinen puolustus. Mukana on ensi vaiheessa runsaat parikymmentä maata.
Arvio: Totta
Väite 2: Kun mietitään alkanutta vuosisataa, Afrikka tulee olemaan suurin kysymys. Riskit ovat todella suuria, paljon suurempia kuin mitä meidän lähialueisiin liittyy. (IS:n vaaligrilli)
Vastaus: Afrikka on varmasti suuri kysymys myös alkaneella vuosisadalla, mutta onko se suurin, onkin täysin toinen kysymys. Moni pitäisi suurempana kysymyksenä esimerkiksi ilmastonmuutosta.
Tilastot Afrikan kehityksestä kertovat karua kieltä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa talous kääntyi vuonna 2017 kasvuun, mutta 2016 oli heikoin vuosi yli kahteen vuosikymmeneen, kertoo Maailmanpankin raportti.
Talouskasvun arvioidaan pysyvän myös vastedes heikkona ja ylittävän prosentuaalisesti vain niukasti alueen väestönkasvun. Se tekee köyhyyden vähentämisestä vaikeaa.
Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus Afrikassa on pienentynyt vain 15 prosenttia vuosina 1990–2013, käy ilmi Afrikan kestävän kehityksen raportista. Eniten köyhyydestä kärsivät naiset ja lapset. Työttömyysetuuksia saa alle prosentti Afrikan työttömistä, ja Pohjois-Afrikka pois lukien alle viidesosa ihmisistä on sosiaaliturvan piirissä.
Pysyviä työpaikkoja ei ole luotu tarpeeksi. Jopa 60 prosenttia työpaikoista on raportin mukaan “epävakaita”.
Arvio: Tulkinnanvarainen
Väite 3: Suomalaiset eivät tällä hetkellä pelkää sotaa. (Ylen tentti)
Vastaus: Suomalaisten pelkoja selvittäneessä kyselyssä tuli viime vuonna yllättävä tulos: vaikka maailma voi näyttää aiempaa turvattomammalta, suomalaiset pelkäävät uhkia vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.
Eniten vastaajat pelkäsivät kyselyssä pitkittyneen taloudellisen taantuman uhkaa. Sen sijaan esimerkiksi terrorismin pelko oli laskenut, ja sitä pelkäsi noin yksi kymmenestä vastaajasta.
Suomen joutuminen sotilaallisen iskun kohteeksi nähtiin esitetyistä uhkakuvista vähäisimpänä. Erittäin tai melko todennäköisenä iskun toteutumista piti seitsemän prosenttia vastaajista. Kyselyssä ei suoraan kysytty peloista, vaan siitä, mitä ihmiset pitävät uhkana.
Noin yhdeksän kymmenestä piti Suomea turvallisena maana.
Ylen uhkakuvakyselyssä suurimpana uhkana Suomen valtiolle pidettiin Venäjän sotilaallista aktivoitumista.
Suomalaisten ajatuksia siitä, kuinka todennäköisenä sodan syttymistä pidetään, voi yrittää päätellä myös Naton kannatuksesta. Vain alle viidesosa suomalaisista haluaa Suomen Natoon.
Kyselyjen perusteella ei voi täysin yleistää, etteikö osa suomalaisista pelkäisi sotaa.
Arvio: Osittain totta
Väite 4: Kun ryhdyttiin siirtymään parlamentaariseen järjestelmään asteittain, hallituksen keski-ikä oli yksi vuosi. (Ylen Oulun tentti)
Vastaus: Vanhasen väite osuu lähelle totuutta. Osaltaan vastaus riippuu siitä, koska siirtymisen parlamentarismiin katsotaan alkaneen. Prosessin alku voidaan ajoittaa suunnilleen siihen, kun Kekkonen luopui vallasta loppuvuodesta 1981. Kun lasketaan kaikkien 1970-luvulla istuneiden hallitusten keskiarvo, saadaan tulokseksi 463 päivää, siis vajaat 100 päivää enemmän kuin yhden vuoden.
Arvio: Väärin
Väite 5: Niinistö on antanut epätäsmällisesti kuvan, että jos EU ja Nato jotenkin lähentyvät toisiaan, niin että Venäjällä ryhdytään samaistamaan näitä, niin silloin meidän pitäisi vakavasti harkita Nato-jäsenyyttä. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)
Vastaus: Vanhanen sanoi, että Niinistö on antanut pariin otteeseen tällaisen kuvan. Ylen katsomat tentit eivät tue väitettä, mutta Vanhasella voi olla mielikuvalleen muita perusteluja.
Niinistö ei ole sanonut, että jos EU ja Nato määritelmällisesti lähentyisivät toisiaan, niin Venäjä alkaisi pitää myös EU:ta uhkana. Sen sijaan Niinistö on todennut, että Venäjä näkee Naton vihollisena mutta ei EU:ta, jota Venäjä on sen sijaan lähentynyt.
Niinistön mukaan Suomen pitäisi kuitenkin harkita Nato-jäsenyyttä, jos Venäjä syystä tai toisesta muuttaisi mielipidettään ja alkaisi pitää myös koko länttä, EU:ta ja Suomea sen jäsenenä vihollisena. Tällaisesta ei Niinistön mielestä tällä hetkellä ole uhkaa.
Arvio: Tulkinnanvarainen
Paavo Väyrynen
Väite 1: Suomalaisten suuri enemmistö ei hyväksy holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa ja Niinistöllä on siitä päävastuu. (Ylen tentti)
Vastaus: Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemassa kyselyssä vastaajista 47 prosenttia sanoi, että Suomeen pitäisi ottaa lisää maahanmuuttajia, kun taas 41 prosenttia katsoi, että ei pidä. Lehden mukaan suomalaisten asenteet ovat lieventyneet maahanmuuttoa kohtaan 2010-luvulla.
Viime vuonna myös Iltalehti teki maahanmuuttopolitiikkaan liittyvän kyselyn. Heti Turun puukotusiskun jälkeen Iltalehden kyselyssä elokuussa vastaajien enemmistö (58 %) prosenttia kaipasi pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaan kovia keinoja ja kolmannes pehmeitä. Mikäli otetaan huomioon tuorein eli HS:n kysely, ei Väyrysen väitteellä ole pohjaa. Lisäksi presidentti ei Suomessa tee maahanmuuttopoliittisia päätöksiä, vaan Suomen maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelu perustuu hallituksen linjauksiin, EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin.
Arvio: Väärin
Väite 2: Niinistö on ajanut Suomea kohti sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyttä. (Ylen tentti)
Vastaus: Tämä on ollut Väyrysen suosikkiväitteitä. Määritelmällisesti Suomi olisi sotilaallisesti liittoutunut, jos se kuuluisi johonkin sotilasliittoon, käytännössä Natoon. Niinistö on tehnyt näissä vaaleissa presidenttiehdokkaana selväksi, että hän ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä nykytilanteessa.
Väyrynen on sanonut, että puolueeton ja liittoutumaton tarkoittavat samaa asiaa. Suomi on virallisesti sotilaallisesti liittoutumaton maa, mutta puolueeton se ei ole muun muassa EU-jäsenyyden vuoksi.
Suomi on Naton rauhankumppani ja tekee tiivistä puolustusyhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomi on myös tehnyt puolustusyhteistyösopimukset Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa Niinistön presidenttikauden aikana. Niinistö istuu pöydissä, joissa puolustusyhteistyön syventämisestä keskustellaan, mutta ei tee yksin päätöksiä. Niinistö myös kannattaa EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä.
Mikään edellä mainituista ei ole vienyt Suomea kohti sotilaallista liittoutumista. EU velvoittaa jäsenmaitaan auttamaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata, mutta avun ei tarvitse olla sotilaallista.
Arvio: Väärin
Väite 3: Niinistö ajoi perustuslakia rikkoen Suomen osaksi euroaluetta. (Ylen tentti)
Vastaus: Väyrynen on toistanut tätä väitettä pitkin vaalitenttejä. Väyrysen mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 1994 valiokunnan silloisen puheenjohtajan Niinistön johdolla, ettei EU:hun liittyminen tarkoittanut vielä sitoutumista talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Väyrynen väitti Niinistön myöhemmin myöntäneen, ettei näin olisi ollut.
Väyrysen mielestä hallitus menetteli väärin, kun euroalueeseen liittymisestä päätettiin 1998 hallituksen eduskunnalle antaman tiedonannon pohjalta. Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin tuolloin hallituksen menetelleen oikein.
Asiantuntijat ovat tyrmänneet Väyrysen väitteen.
Eduskunnan pääsihteerinä päätösten aikaan toimineen Seppo Tiitisen mukaan perustuslakivaliokunnan kussakin asiassa ottama kanta “on se kanta, jolla on merkitystä ja muilla ei”.
Arvio: Väärin
Väite 4:Gallup-luvut eivät pidä paikkaansa. Minun kannatukseni on merkittävästi korkeampi. Olen jo nyt kakkonen. (Ylen tentti)
Vastaus: Näiden väitteiden tarkastamiseen todellisuus ei anna täydellisiä aineksia, sillä täydellistä aineistoa kunkin hetken tilanteesta ei ole saatavilla ja Väyrysen vaalikannatus selviää vasta vaalipäivänä.
Mielipidemittauksiin sisältyy aina virhemarginaali, mikä tarkoittaa, että heittoa voi esiintyä tutkittavan perusjoukon (esimerkiksi kaikki äänioikeutetut) ja mittauksessa käytetyn otoksen (kyselyyn vastanneet) välillä. Yleisesti gallupit ovat kuitenkin tilastotieteellisten menetelmiensä puolesta päteviä ja parhaita mahdollisia kuvauksia tekohetkiensä tilanteesta.
Liki varmaa on, että Väyrynen on väitteet esittäessään 8.1. ollut väärässä. Tuon hetken tuorein Ylen gallup-tulos 3.1. päättyneeltä mittausjaksolta osoitti hänelle neljän prosentin kannatusta. Matkaa toisena paistelleeseen Haavistoon oli seitsemän prosenttiyksikköä.
Arvio: Väärin
Väite 5: Presidentti lähti tukemaan sitä, että syrjäytetään perussuomalaiset hallituksesta, tässä hän teki väärin. Lausunnot perussuomalaisten uudesta johdosta eivät ollenkaan sopineet presidentin tehtäviin. (IS:n vaaligrilli)
Vastaus: Kun perussuomalaisten johto vaihtui kesän 2017 puoluekokouksessa, media kysyi presidentti Niinistön näkemystä puheenjohtajavaihdoksiin. Niinistö vastasi STT:n mukaan, että Suomessa näyttää nyt olevan uusi perussuomalainen puolue. Hän kuitenkin lisäsi, ettei voi olla vaikuttamassa hallituspohjaan, vaan tämä on puolueiden tehtävä.
Myöhemmin Niinistö vielä sanoi Kainuun Sanomille, että hänen mielestään hallituksen olisi hyvin voinut kaataakin.
Perinteisesti Suomessa presidentti on pysytellyt puoluepolitiikan ulkopuolella, joten Niinistön kannanotto perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin oli poikkeuksellinen. Kysymys siitä, olisiko Niinistön pitänyt ottaa kantaa perussuomalaisten uuteen johtoon, jakaa mielipiteitä.
Niinistö itse kommentoi Ylen tentissä asiaa sillä, että hän vain “totesi ulkonaisen faktan”, eli että perussuomalaisten johto oli oleellisesti muuttunut.
Arvio: Tulkinnanvarainen
Yle katsoi faktantarkistusta varten läpi seuraavat vaalitentit: MTV:n joulu- ja tammikuun vaalikeskustelut, Ylen suuri vaalikeskustelu, Ylen Oulun tentti, Ylen yksittäiset ehdokastentit, Yle Kioskin vaaligalleria, Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tentti, Ilta-Sanomien vaaligrilli-tentit, EVA:n tentti sekä Ilta-Sanomien, Paasikivi-seuran, UKK-seuran ja Suomen YK-liiton tentti.
Kolme päivää ennen presidentinvaaleja Sauli Niinistön etumatka on edelleen tukeva, vaikka kannatus onkin laskenut yhdeksän prosenttiyksikköä.
Valitsijayhdistyksensä ehdokkaan Niinistön 63 prosenttia riittäisi yhä selvästi ensimmäisellä kierroksella läpimenemiseen vaadittavaan yksinkertaiseen enemmistöön.
Mittauksen toisen, vihreiden Pekka Haaviston kannatus nousi 14 prosenttiin. Jaetulla kolmossijalla ovat perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja valitsijayhdistyksensä Paavo Väyrynen, kummallakin kuusi prosenttia. Yhteensä kahden EU-kriittisen populistiehdokkaan kannatus on siis 12 prosenttia.
Vastanneista 20 prosenttia ei kertonut kantaansa.
Niinistön etumatka on poikkeuksellisen iso, kun ottaa huomioon, että vaalit ovat lähellä, arvioi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Sami Borg.
– Meillä ei aikaisemmin ole ollut tällaista asetelmaa, jossa kaula seuraavaan ehdokkaaseen on näin selvä, Borg sanoo.
Myös Tarja Halonen sai istuvana presidenttinä vuoden 2006 vaalien ensimmäisissä mittauksissa selvästi yli 50 prosentin kannatuksen, mutta se suli, kun vaalit lähestyivät.
Toinen kierros vaakalaudalla
Kysely tehtiin yhtä aikaa ennakkovaalien kanssa, joissa äänensä antoi yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Sami Borgin mukaan toinen kierros on mahdollinen vain, mikäli varsinaisen vaalipäivän äänet poikkeavat hyvin paljon ennakkoon annetuista.
– Toinen kierros olisi aikamoinen ihme, mutta täysin mahdotonta se ei ole. Tilanne voi vielä muuttua vaalipäivään mennessä mutta vaalipäivän tuloksen pitäisi muuttua erittäin paljon, Borg arvioi.
Myös mahdollisella toisella kierroksella Niinistön kovin haastaja olisi Pekka Haavisto, häntä äänestäisi toisella kierroksella 20 prosenttia vastanneista.
Paavo Väyrystä, SDP:n Tuula Haataista ja vasemmistoliiton Merja Kyllöstä äänestäisi toisella kierroksella 11 prosenttia, Huhtasaarta kymmenen, keskustan Matti Vanhasta yhdeksän ja RKP:n Nils Torvaldsia viisi prosenttia.
Kannattajien kotiinpaluu
Niinistön kannatusmenetys ja muiden ehdokkaiden nousu johtuu osin äänestäjien paluusta oman puolueensa leiriin.
Vihreistä 59 prosenttia ilmoittaa nyt äänestävänsä Haavistoa, kun tammikuun alussa luku oli 49 prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista Laura Huhtasaarta aikoo äänestää 58 prosenttia, aikaisemmin Huhtasaaren takana oli heistä tasan puolet.
Paavo Väyrynen kerää kannatusta melko tasaisesti eri puolueiden äänestäjiltä. Sinisten kannattajista 26 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä Väyrystä ja 27 Huhtasaarta.
Jaetulla neljännellä sijalla ovat keskustan Matti Vanhanen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen, joka kiri SDP:n Tuula Haataisen ohi. Kumpaakin kannattaa neljä prosenttia.
Vasemmistoliiton kannattajista Kyllöstä ilmoitti tammikuun alussa äänestävänsä 26 prosenttia, nyt hänen takanaan on heistä 42 prosenttia.
Demarit ja keskusta tukevat Niinistöä
Niinistön lisäksi suosiotaan menetti Tuula Haatainen, joka on nyt kahden prosentin kannatuksella RKP:n Nils Torvaldsin kanssa viimeisenä.
SDP:n kannattajista vain 16 prosenttia ilmoitti äänestävänsä Haataista, enemmistö on Niinistön takana. Sama pätee keskustan kannattajiin, joista 23 prosenttia aikoo äänestää oman puolueen ehdokasta Matti Vanhasta.
Torvaldsia tukee RKP:n kannattajista 14 prosenttia. Myös jonkin verran kokoomuksen kannattajia on siirtynyt tammikuussa Torvaldsin taakse.
Financial Times -sanomalehden naistoimittaja Madison Marriage osallistui jo yli 30 vuoden ajan järjestettyyn The Presidents Club -gaalaillalliseen, jonka tarkoituksena on kerätä varoja hyväntekeväisyyteen.
Lontoon The Dorchester -hotellissa järjestettyyn tapahtumaan osallistui 360 politiikan ja talouselämän sekä viihdeteollisuuden vaikuttajaa – kaikki miehiä. Tilaisuuteen oli lisäksi palkattu 130 "viihdyttäjää" – kaikki naisia.
Ja heidän joukussaan siis myös todellisen ammattinsa salannut toimittaja Marriage.
Naisia, jotka saivat illan työstä 150 punnan palkkion, pyydettiin pukeutumaan paljastaviin ja ihonmyötäisiin vaatteisiin.
Marriage kirjoitti tapahtumassa näkemästään runsaasti julkisuutta saaneen jutun, missä hän kertoo itsensä ja lukuisten naisten joutuneen tapahtumassa seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun kohteeksi.
– He laittoivat kätensä hameeni alle, koskettivat takapuoltani, asettivat kätensä lantiolleni, vatsalleni ja vyötärölleni täysin odottamatta, Marriage kertoo BBC:n haastattelussa.
Artikkelin paljastukset ovat johtaneet muun muassa tapahtumaan osallistuneen Britannian opetusministeriön korkea-arvoisen johtajan David Mellerin eroon.
Lontoolaiset Great Ormond Streetin sairaala ja Evelina Londonin lastensairaala, joiden toimintaa gaalaillallisen tuotoilla on rahoittettu, ilmoittivat tänään palauttavansa saamansa lahjoitukset.
Monet tapahtumaa sponsoroineet yritykset vetivät siltä tukensa, ja lopulta The Presidents Club ilmoitti lopettavansa toimintansa.
Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo mahdollistaa nuorten ajamisen nopeusrajoitetuilla henkilöautoilla. Ideana on, että hentoisilla mopoautoilla päristelevät nuoret pääsisivät oikeiden autojen rattiin, mutta kyyti ei olisi sen ketterämpää turvallisuussyistä.
Ministeriö on yhdessä liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kanssa selvittänyt syksyn aikana nopeudeltaan rajoitettujen henkilöautojen käyttöönottoa. Tarkoituksena on muokata henkilöautot traktorin ajoneuvoluokkaan T1 ja lait sen mukaisiksi.
Valmista pitäisi olla ensi vuoden alussa, jolloin 15-vuotias voisi huristella teillä nopeusrajoitetulla "traktoriautolla". Arvioiden mukaan sellaisen voisi värkätä henkilöautosta asentamalla siihen nopeudenrajoittimen ja peräkoukun. Osat, työt ja muuntokatsastus kustantaisivat noin 700 euroa.
Traktoriauto on nimenä tuttu Ruotsista, missä tavallisia kuorma- tai henkilöautoja muunnettiin köyhän miehen traktoreiksi (EPA-traktori), kertoo muun muassa Tekniikan maailma. Lopulta ne kehittyivät niin sanotuiksi A-traktoreiksi, jotka ovat henkilöautoista muokattuja kaksipaikkaisia, avolavallisia ja peräkoukullisia menopelejä, joiden nopeus on rajoitettu 30 kilometriin tunnissa.
Vielä paljon pohdittavaa
Vasta julkaistu Trafin selvitys ja LVM:n tiedote antavat ymmärtää, että traktoriautojen tulo Suomeen on varmaa ja aikataulu rivakka.
Mutta paljon on tehtävääkin: pitää määritellä maksiminopeus, ajoneuvon ominaisuudet, nopeudenrajoituksen tekniikka ja valvonta sekä ajokorttivaatimukset. Muutoksia tarvitaan ainakin ajoneuvolakiin ja ajokorttilakiin. Muutoksia tehdään myös asetuksiin ja Trafin määräyksiin.
Ajokorttikysymys lienee helpoimmin ratkaistavissa. Trafin selvitys kallistuu kannalle, jossa nykyiseen mopoautokorttiin lisättäisiin vain traktoriautot ajoneuvotyyppinä.
Varsinaista traktorikorttia, johon tarvitaan vain teoriakoe, ei pidetä turvallisena. Traktorikorttiin liitettävä ajokoe ei taas olisi järkevä niille, jotka oikeasti tarvitsevat traktoria.
40 km/h vai 60 km/h?
Maksiminopeus onkin jo visaisempi juttu. Vaihtoehdot ovat käytännössä 40 km/h tai 60 km/h. Hitaampi olisi turvallisempi, mutta vähemmän houkutteleva vaihtoehto.
Hidas menopeli tietäisi myös kasvavia ruuhkia, jonoutumista ja ohituksia. Trafi arvioi, että nuorten suhaamia traktoriautoja tulisi teille minimissään 12 000 ja parhaimmillaan jopa 41 000. Ja sekin voi olla alakanttiin, sillä myös aikuisten arvellaan ottavan uuden ajoneuvoluokan käyttöönsä. Varsinaisia mopoautoja on liikenteessä nyt noin 8 000.
Lopuksi on vielä löydettävä tekninen ratkaisu nopeuden rajoittamiseksi. Kukapa ei ole kuullut viritetyistä mopoista. Miksei nopeusrajoitettua traktoriautoakin voisi vähän viritellä?
Rajoitustapoja useita
Menohalujen karsimiseksi on useita eri vaihtoehtoja, mutta kaikilla on heikkoutensa. Ruotsissa tehtailtiin tarktoriautoja rajoittamalla vaihteiden lukumäärä vain kahteen. Hitsaamalla estettiin ylempien vaihteiden käyttö tai varsinaisen vaihteen perään asennettiin niin sanottu alennusvaihde. Kätevä nikkari kuitenkin saattoi katsastuksen jälkeen purkaa estot helposti.
Kuorma-autoista on kokemuksia nopeudenrajoittimista. Niitä on kierretty myöskin vippaskonsteilla. Yksi tapa on estää magneetilla sähköisen rajoittimen toiminta tyystin. Ongelma on se, että samalla estetään myös lukkiutumattomien jarrujen toiminta, koska ne käyttävät samaa informaatiota nopeudesta kuin rajoitin. Kuorma-autosta tuli hengenvaarallinen ohjus.
Nykytekniikka tuo kenties ratkaisun – onhan joissain nopeissa urheiluautoissakin rajoittimia.
Nyt haaveissa on jonkinlainen elektroninen ratkaisu, joka voitaisiin koteloida ja suojata sinetein. Silloin poliisikin voisi helposti tien päälläkin todeta, onko traktoriautossa kaikki niin kuin pitää. Näitä "mopoautorajoittimia" on jo Trafin mukaan kehitteillä.
Turvallisempi kuin mopo
Entä turvallisuus? Sitä vartenhan koko hanketta ajetaan. Pelastustoimen tilastojen mukaan vuosittain mopoautojen onnettomuuksissa loukkaantuu 80–100 henkilöä.
Trafin laskelmissa 15–17-vuotiaita loukkaantuisi rajoitettujen henkilöautojen onnettomuuksissa vuosittain 56–188 henkeä riippuen siitä, kuinka paljon niitä lopulta olisi liikenteessä (12 000–41 000). Toisaalta mopo- tai mopoauto-onnettomuuksissa loukkaantuvien määrä vähenisi 83–238 henkilöllä.
Trafi lopettaa turvallisuusvaikutusten arvioinnin kuitenkin aika lohduttomalla, mutta realistiselta kuulostavalla tavalla:
"On kuitenkin huomattava, että rajoitetun henkilöauton käyttöönotto lisää moottoriajoneuvojen käyttöä iässä, jossa liikennekäyttäytyminen on korostuneesti riskejä ottavaa. Ruotsin kyselytutkimuksen perusteella on melko todennäköistä, että rajoitetuilla autoilla ajetaan ylinopeutta ja niitä viritetään."
Kansalaisaloite työttömyyskorvauksia supistavan aktivointilain kumoamiseksi keräsi ennätysajassa yli 130 000 allekirjoitusta.
Poliitikot joutuivat yllättäen haukutuiksi asiasta, jonka takana piti olla parlamentaarisen enemmistön vankka kannatus. Eduskuntaan tulvi hakemuksia hyväpalkkaisiin avustajantehtäviin, joita tosin ei ollut ilmoitettu haettaviksi mutta joita parodisesti hakemalla Kainuun työttömät miehet osoittivat olevansa työmarkkinoiden käytettävissä.
Presidenttiehdokkaatkin halusivat ottaa etäisyyttä epäsuosittuun asiaan. Jopa pääkirjoitukset kääntyivät arvostelemaan työttömien kyykyttämistä ja todistelemaan työvoimatoimistojen henkilöstön riittämättömyyttä räätälöityyn työnvälitykseen.
Mielipidekäänne tuntuu yllättävältä siihen nähden, että työn tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuutta on jo pitkään tahdottu hoitaa pakottamalla työntekijät ottamaan vastaan mitä töitä tahansa, entistä huonommalla palkalla ja entistä heikommin ehdoin.
Työttömät on myös nähty vastuullisina riittämättömästä tai sopimattomasta koulutuksesta, jolloin on voitu vaatia osallistumista työvoimakoulutukseen. Koulutus ei ole määritelmällisesti saanut olla oikeaa opiskelua vaan konsulttivetoista hakemuksentäyttämis- ja itsensäbrändäämisvalmennusta.
Köyhät kieltävät toisia köyhiä valittamasta, jos he itse samastuvat tarinoihin, joissa ahkeruus kyllä lopulta palkitaan.
Niihin osallistuneet kertovat, kuinka on leikelty kuvia lehdistä pahville tai opeteltu ohjatusti sanomaan käsipäivää. Aikaansa valmennuksissa päivärahan menettämisen uhalla viettäneet ovat mieltäneet ne lähinnä rangaistukseksi päivärahan nauttimisesta.
Blogisti Saku Timonen arveli samaan tavoitteeseen päästävän kustannustehokkaammin, jos kunnan työttömät koottaisiin joka viikko neljäksi tunniksi torille seisomaan julkisesti häväistävinä.
Työnhakijoiden sulkeisharjoitukset eivät ole ratkaisseet nykytalouden suurta ongelmaa, tuottavuuskasvun irtoamista työstä. Ilmeisesti aktivointitoimia on motivoinut enemmänkin moraalitaloudellinen tasapainopyrkimys kuin taloudellinen kannattavuus.
Moraalitaloudessa hyveen pitäisi saada palkinto ja paheen rangaistuksensa. Ahkeran pitäisi voittaa ja laiskan hävitä. Talousliberalismin keskeinen oppi-isä Friedrich von Hayek pohti, oliko oikein uskotella nuorille, “että kun he vain riittävästi yrittävät, he onnistuvat”, vaikka palkinnot markkinakilpailussa “perustuvat vain osaksi suorituksiin ja osin puhtaasti sattumaan". Tällöin von Hayekin mukaan "vääjäämättä jotkut arvottomat menestyvät, kun taas jotkut arvolliset epäonnistuvat”.
Ihmiset eivät kuitenkaan hänen mielestään motivoitusi kilpailuun, elleivät uskoisi kaiken olevan kiinni omista suorituksista. Sattuman vaikutuksen tunnustaminen romahduttaisi moraalin.
USA:ssa ja Britanniassa “valkoiseen roskaväkeen” tiivistyy se, mihin kelpo toimihenkilö pelkää suistuvansa.
Sosiaalitukien saajat saavat kuulla kunniansa köyhyyden olemassaolosta ja syistä käydyissä nettikeskusteluissa.
Kun nettikeskustelija haluaa lyhentää työttömän päivärahakautta, hän samastuu mielessään ahkeraan työntekijään, joka sillä hetkellä rahoittaa työttömyyskorvaukset.
Työmarkkinatuen tai toimeentulotuen saajia nuhdellaan näissä keskusteluissa tuhlailusta, jos näillä on koira ruokittavanaan. Köyhät kieltävät toisia köyhiä valittamasta, jos he itse samastuvat tarinoihin, joissa ahkeruus kyllä lopulta palkitaan.
Viimekätinen sosiaaliturva herättää kitsaudestaan huolimatta eniten väärinkäyttöepäilyjä, sillä sen tarvitsijaksi keskiluokkaan mielessään samastuva enemmistö ei yleensä kuvittele itseään.
Länsimaissa keskiluokkaan samastutaan paljon enemmän kuin kuulutaan ja omien lasten kouluttautuminen siihen yritetään turvata hinnalla millä hyvänsä.
Keskiluokkaista kunnollisuutta todistellaan myös erottautumalla häviäjistä. USA:ssa ja Britanniassa “valkoiseen roskaväkeen” tiivistyy se, mihin kelpo toimihenkilö pelkää suistuvansa: työn ja omaisuuden menetys, elämän karkaaminen hallinnasta, ylipaino, ja päihdeongelmat.
Määrittelemättä jää, kuinka sitten pitäisi elää toimiakseen oikein. Oikein toimii yleensä se, joka ehtii tuomita ensin.
Kastirajan alaspäin piirtää fyysinen inho: nuo ovat heikompaa ainesta ja sen vuoksi ansainneet alhonsa – minä en voi tulla samanlaiseksi...
Toisaalta keskiluokkaisuutta häpeillään silloin, kun kerrotaan omasta taustasta – siinä ja vain siinä köyhyys ohittaa arvostuksissa keskiluokkaisuuden.
Silloin muistetaan korostaa taustan vaatimattomuutta ja kunnollisuuden palkitsemisesta sosiaalisella nousulla. Keskiluokan on syytä todistella moraalista ylemmyyttään, jotta sen etuja ei esitettäisi toisten kustannuksella saaduiksi.
Työnantajien edustajat voivat syyllistää vakinaisia työntekijöitä nuorten ja silpputyöntekijöiden kurjuudesta: jos vakinaiset tinkisivät vakinaisuudestaan ja yleissitovista tariffeistaan, työtä riittäisi tasaisemmin kaikille. Omistusasujat selitetään vastuullisiksi kasvukeskusten asuntopulasta, sillä heidän voi selittää hyötyvän kaavoituksen ja rakentamisen vajeesta.
Yrittäessään kasvattaa etujaan keskiluokan kustannuksella kapitalistit vetoavat köyhien tasa-arvoon: jaetaan kurjuus tasan.
Koulutetuimmatkaan työntekijät eivät näemmä enää usko kunnollisuutensa suojaavan heitä itseään ikuisesti putoamiselta.
Myös työnantajia yritetään joskus saada moraaliseen pinteeseen siitä, että he eivät työllistä vaikka tekevät voittoja, mutta he puolestaan voivat kuitata syyllistämisen sillä, ettei työllistäminen ole kenenkään velvoite. Osakeyhtiön tarkoitushan on jo osakeyhtiölain mukaan tuottaa voittoa omistajille.
Markkinoita ei tästä näkökulmasta katsoen voi moralisoida, sillä ne ovat realiteetti ja realiteettejahan uhmaavat vain lapset tai hullut.
Sitä vastoin yksilöt voivat velkoa toisiaan moraalisesti väittämällä, että toisen hyvä on saatu jotenkin toisen kustannuksella.
Yksilötasoinen moralisointi sosiaalisessa mediassa seurailee kahta keskenään ristiriitaista sääntöä: köyhyys ja avustusten saaminen on tuomittavaa, mutta niin voi olla myös omalla työllä toimeen tuleminen.
Määrittelemättä jää, kuinka sitten pitäisi elää toimiakseen oikein. Oikein toimii yleensä se, joka ehtii tuomita ensin.
Yli 130 000 allekirjoitusta aktivoinnin vastaiseen kansalaisadressiin kertoo keskinäisen syyllistämisen heltiämisestä niin, etteivät työttömät ja työlliset enää miellä toisiaan vastapuoliksi, vaan työlliset pystyvät näkemään itsensä aktivoitavien asemassa.
Normaalista itsesuojauksesta poiketen samastutaankin menettäjään eikä voittajaan. Koulutetuimmatkaan työntekijät eivät näemmä enää usko kunnollisuutensa suojaavan heitä itseään ikuisesti putoamiselta.
Töitä on tarjolla, mutta raha tulee niissä entistä nihkeämmin työntekijän luo.
Suomessa vakinaisten irtisanomispelko oli Tilastokeskuksen toteuttaman työolotutkimuksen aineistoissa vuonna 2013 korkeammalla tasolla kuin koskaan välillä 1984-2013. “Työmarkkinariskin” toteutumista pelkäsi vastaajista 35 prosenttia.
Työmarkkinat ovat kuitenkin tällä välin alkaneet vetää. Lukumäärien osalta kaiken pitäisi olla hyvin. Mutta onko kaikki sittenkään sitä mitä se tilastollisesti näyttäisi olevan?
Uudet työt eivät ole enää välttämättä oikeita työsuhteita eläke- ja lomaeduin. Töitä on tarjolla, mutta raha tulee niissä entistä nihkeämmin työntekijän luo.
Projektityön epävarmuus, alustatalouden keikat ja työn odottelu omalla kustannuksella nollasopimuksella selitetään nykyajaksi: siihen on vain sopeuduttava lisäämällä omakohtaista joustavuutta. Vakinaisia töitä on kaksi työsuhdetta kolmesta, mutta ne kai katsotaan vanhan maailman jäänteeksi.
Ylityökorvauksia kysyvä ylempi toimihenkilö herättää lähinnä ihmetystä – mitä ne sellaiset ovat? Ei täällä sellaisia tunneta!
Osa-aikaisuus on kiistatta lisääntynyt. Nuoret saavuttavat entistä iäkkäämpinä sen tulo- ja varallisuustason, johon heidän vanhempansa ylsivät jo nuorempina.
Heitä lohdutetaan sillä, että elämänkaaren lopuksi sukupolvien osat tasataan, kun he saavat periä vanhempiensa omistusasunnon. Keskiluokan nousuaikana palkkatyöllä voitiin ansaita omistusasunto. Keskiluokan laskukaudella omistusasunto pitää siis periä tai jäädä ilman.
It-managerin työpaikkaa hakeva huippuammattilainen esittää normaalin palkkavaatimuksen ja saa haastattelijalta hämmästyneen vastauksen, että “sehän on jo kova ammattimiehen palkka”. Ammattilaisten siis odotetaan huolivan työtä muulla palkalla kuin ammattilaisen palkalla.
Ylityökorvauksia kysyvä ylempi toimihenkilö herättää lähinnä ihmetystä – mitä ne sellaiset ovat? Ei täällä sellaisia tunneta! Harjoittelija saa jatkaa työpaikassa mutta vain harjoittelijana, pätevöitymättä koskaan palkoille. Taitelijaa pyydetään esiintymään maksulliseen tilaisuuteen ja palkaksi luvataan näkyvyyttä, jolla pääsee esiintymään toiseen tilaisuuteen ja saa taas lisää näkyvyyttä.
Markkinaperiaatteet menettävät oudosti merkityksensä, kun elinkeinon harjoittajan edellytetään harjoittavan elinkeinoaan lähinnä hyvästä sydämestä. Työpaikkoja on henkilöstöpalveluyhtiön toimitusjohtajan mukaan avoinna vailla hakijoita, mutta työn tarjonnan puuttumiseen voi tällöin olla muitakin syitä kuin hakijoiden laiskuus.
Kaikilla töillä ei elä, mutta ne voivat silti vaatia paljon aikaa ja voimia antiinsa nähden, esimerkiksi monituntisina työmatkoina.
Työsuhteet olivat toisen maailmansodan jälkeisissä hyvinvointivaltioissa myös väylä, jolla tuottavuuskasvun hedelmät jaettiin kysynnäksi, hyvinvoinniksi ja yhteiskuntarauhaksi.
Aktivointimallin tunnevoimainen torjunta saattaa johtua siitä, että se avaa konkreettisina faktoina sosiaalisen putoamisen näköalan.
On työskenneltävä yrittäjänä, vaikka se tuomitsee kantajansa ja mahdollisesti hänen perheensäkin työttömyysturvan ulkopuolelle. Työ- ja keikkatulojen yhdistäminen työttömyyspäivärahoihin on itsessään erittäin työllistävää ja vaatisikin omat laskenta-ammattilaisensa.
Kun kansalaiset lukevat tällaisia kokemuksia, he eivät osaa nähdä aktivointimallia lievemmäksi kuin ekonomistien ehdottamaa työttömyyskorvauksen vähittäistä pienenemistä.
Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus 500:ksi tai edes 400 päiväksi antoi lupauksen statuksen säilyttämisestä ja vapauden varustautua suunnitelmaan B, mikä piti yllä toivoa.
Nopeasti hiipuva korvaus ja korvatunkin ajan kuormittaminen sellaisella, mitä ei itse pysty näkemään oikeana työllistymisenä kertovat, että putoaminen on tapahtunut tosiasia ja nousu siitä etääntyy etääntymistään.
Palkka ilman työtä nostaa aina esiin moraalitalouden tasapainopyrkimyksen: kukaan ei saa päästä vähemmällä.
Kun työllistyy alityölliseksi alihintaan työllisyystilastot ja työvoimaosuus kohenevat, mutta ei palkansaajien ostovoima eikä työltä perinteisesti toivottu turva.
Työllisyysasteen kasvattavaminen on Martti Hetemäen mukaan keskeinen tavoite väestön vanhetessa, mutta kestävyysvajeen rahoittamista on vaikea kuvitella niillä verotuloilla, joista tilastollisesta työllistyneisyydestä eli yhdestä maksetusta tunnista viikossa voidaan kantaa.
Työsuhteet eivät toisen maailmansodan jälkeisissä hyvinvointivaltioissa olleet vain työn myymistä maailmanmarkkinoiden hintaan ja yksilöiden palkitsemista marginaalituottavuutensa mukaan. Ne olivat väylä, jolla tuottavuuskasvun hedelmät jaettiin kysynnäksi, hyvinvoinniksi ja yhteiskuntarauhaksi.
Kun työtä halvennetaan tai kokonaan syrjäytetään globaalilla halpatyöllä ja automaatiolla, tuottavuus jatkaa kasvuaan, mutta kysyntä ei riitä talouden pyörittämiseen. Yhteiskunnat uhkaavat polarisoitua, vaikka tuo polarisoituminen tapahtuu enää harvoin luokkatunnusten alla.
Työyhteiskunnan kriisi on pitänyt pinnalla ajatuksia kansalalaispalkasta tai –osingosta. Rutger Bregman, hollantilainen kansalaistulon tutkija, on koonnut tutkimusnäyttöjä vastikeettoman rahan työllistämisvaikutuksista, mutta nuo näytöt on pystytty aina ennenkin jättämään huomiotta.
Aktivointi passivoi, jos työttömät kokevat aktivoinnin tekevän heistä paarialuokkaa.
Palkka ilman työtä nostaa aina esiin moraalitalouden tasapainopyrkimyksen: kukaan ei saa päästä vähemmällä.
Kansalaistuloa vaikeuttavaa moraalitaloudellista jakoa yksilöiden kesken helpottaisi, jos veroparatiisit voitaisin avata ja transnationaalisten yhtiöiden voitot verottaa maksuksi näiden yhtiöiden nauttimista järjestyneiden yhteiskuntien eduista. Mutta norminpurkutalkoot tehdään juuri näiden hyväksi samalla, kun omalla työllään eläjiä normitetaan ankarammin.
Aktivointi itsemääräämisoikeuden rajoituksena toimii paljon paremmin pelotuksena työssä vielä oleville kuin kannusteena työttömille.
Aktivointi passivoi, jos työttömät kokevat aktivoinnin tekevän heistä paarialuokkaa. Ei kannata innostua pelistä, jos peli jo asemoi osallistujan pysymään häviäjänä. Häväisty vetäytyy ihmisten parista ja voi masentua uskomaan, ettei ainakaan hänen kannata yrittää enää mitään.
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohde kokee menettäneensä kontrollin elämäänsä nähden. Voimaantuminen taas edellyttää uskoa siihen, että voi omilla toimillaan voi parantaa asemaansa. Jos saa ansaita lisätuloja lyhyillä keikoilla, harjoittaa yrittäjätoimintaa tai opiskella mielekkäästi, työttömyyskorvauksen yhdistäminen toimintaan toki kannattaa.
Työntekijöiden myönteiset kokemukset hallituksen perustulokokeilusta perustuvatkin siihen, että työntekijä saa pitää perustulon ja keikkatulot.
Osmo Soininvaara muistuttaa kuitenkin, että tosipaikan tullen perustulo verotettaisiin pois sitä mukaa kuin työtuloa kertyy.
Innostumisen ja lannistumisen psykologia siis tunnetaan. Kannusteiden käyttöä kepin asemasta on jo pitkään kokeiltukin motivoitaessa suuryritysten johtajia.
Juha Siltala
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Suomen historian professori
Linkkien takaa löytyvien verkkolähteiden lisäksi kirjoituksen lähteinä toimivat mm.: Asta Leppä (2017) Voittajien varjot; Owen Jones (2017) Chaws. The Demonization of the Working Class; Nancy Icenberg (2016) White Trash. The 400-Year Untold History of Class in America; Rutger Bregman (2017) Utopia for Realists; Yliopisto (10/2017) Pienten palasten työuralla.
31-vuotias Johan Jakobsen odottaa Kööpenhaminan työvoimatoimiston aulassa pääsyä virkailijan luokse ensimmäiseen haastatteluun. Opettajaksi kouluttautunut Johan on ollut kaksi viikkoa työttömänä.
Tanskassa työttömän on oltava hyvin aktiivinen heti työttömyyden alkaessa Johan Jakobsenin tapaan. Ensimmäinen haastattelu virkailijan kanssa on jo kahden viikon kuluttua työttömyyden alkamisesta. Puolen vuoden ajan tapaamisia on kerran kuussa ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein.
Verkkopalveluilla on tärkeä rooli. Työttömän pitää rekisteröityä verkossa, kirjata osaamisensa ja päivittää tietoja koulutuksesta ja työpaikan hausta. Verkossa tarjotaan myös työnhakijalle tietoa ja apua. Esimerkiksi vanhemmat työnhakijat, joiden on vaikea käyttää verkkopalveluja, saavat apua soittamalla tai käymällä toimistossa.
Ammattikeskusjärjestö LO: "Tärkeää olla itse aktiivinen"
Ammattikeskusjärjestö LO:n poliittisen neuvonantajan Mads Busckin mukaan töitä pitää hakea joka viikko, mielellään kahta työpaikkaa. Työvoimatoimistot ja korvauksen maksavat työttömyyskassat auttavat työn etsimisessä, mutta työntekijän on oltava itse yhteydessä työnantajiin.
– Olemme tutkineet työllistymistä ja osoittautui, että on erittäin tärkeää olla aktiivinen erityisesti työttömyyden alussa, Mads Busck sanoo.
Helppo työllistää ja irtisanoa, mutta hyvä korvaus
Tanskassa aktiivinen työllistäminen on ollut arkea jo kolmattakymmentä vuotta. Maa joutui uudistamaan työmarkkinoitaan joustavammaksi 1990-luvulla, kun työvoiman kysyntä ja tarjonta kulkivat eri tahtiin. Työpaikkoja oli tarjolla, mutta niihin ei löytynyt tekijöitä, Kööpenhaminan työvoimatoimiston osastopäällikkö Jens Sibbersen sanoo.
Tanskassa on helppo työllistää ja irtisanoa, mutta työttömillä on melko hyvä työttömyysturva ja työllistymisen avuksi järjestetty koulutus. 2 400 euron työttömyyskorvauksesta jää verojen jälkeen käteen noin 1 800 euroa.
– Me huolehdimme siitä, että ihmisten osaaminen päivitetään työnantajien tulevien tarpeiden mukaan, Sibbersen kertoo.
Osa Kööpenhaminan työvoimatoimiston virkailijoista keskittyy nimenomaan yhteydenpitoon yritysten kanssa, jotta työvoimatoimistolla on ajantasainen ymmärrys siitä, mille aloille tai mihin tehtäviin työntekijöitä tullaan tarvitsemaan.
Suomen luvut hämmensivät
Suomessa esitetyt luvut siitä, että Tanskassa työvoimavirkailija palvelisi vain 12 työtöntä, hämmästyttävät Kööpenhaminan työvoimatoimiston osastopäällikköä Jens Sibberseniä. Sibbersenin mukaan tilanne vaihtelee toimistoittain ja kunnittain.
– Meillä työvoimavirkailijalla on vaihdellen noin 80-150 työtöntä, mutta se riippuu myös työttömien tilanteesta, kuinka vaikea heidän on saada työtä ja kuinka paljon apua he tarvitsevat, Sibbersen sanoo.
Hankalasti työmarkkinoille sijoittuviin työnhakijoihin virkailija käyttää enemmän aikaa, kun taas osa hakee töitä hyvinkin itsenäisesti ja toimii verkossa.
"Ei ole kyse unelmatyöstä vaan työllistymisestä"
Työttömäksi jäänyt Johan Jakobsen haluaisi löytää työtä lukion opettajana, mutta se voi olla vaikeaa. Hänelle saatetaan tarjota kolmen kuukauden jälkeen muita töitä ja mahdollisesti myös Kööpenhaminan ulkopuolelta. Tanskassa työttömän on varauduttava myös liikkumiseen asuinpaikkakunnaltaan.
– Ei ole kysymys unelmatyön löytämisestä vaan työllistymisestä ja siksi meillä on käytössä tyypillisesti suunnitelmat A, B ja C. Suunnitelma A voi olla unelmatyö, mutta suunnitelmat B ja C laitetaan myös heti liikkeelle, Kööpenhaminan työvoimatoimiston osastopäällikkö Jens Sibbersen sanoo.
LO:n Mads Busck on samoilla linjoilla.
– Työttömyyden alussa haetaan tietysti oman alan töitä, mutta meidän mielestämme on kohtuullista, että tietyn jakson jälkeen työttömän pitää katsoa työmahdollisuuksia hieman laajemmin.
Ammattikeskusjärjestö LO tekee Tanskassa yhteistyötä myös oikeistohallituksen kanssa ja on juuri sopinut kolmikannassa uusista koulutusmahdollisuuksista työttömille.
– On tietysti hieman huvittavaa, että meidän mielestämme on ok, että ihmisiä on helppo irtisanoa, mutta niin me teemme. Sen vastapainona on kunnon työttömyyskorvaus, helppous löytää uusia töitä ja saada koulutusta.
Busck katsoo myös, että työttömien, esimerkiksi nuorten, on Tanskan mallissa helpompi tulla työmarkkinoille.
Suhteet työnantajaan ovat Busckin mukaan hyvät ja sopuun päästään suurin piirtein kaikesta.
– Meidän järjestöllä on todella hyvät suhteet työnantajiin ja pääsemme sopimukseen suurin piirtein kaikesta. Siitä syystä on hyvin harvinaista, että meillä on on lakkoja tai vastaavaa Tanskassa.
Saksan hallitus on päättänyt keskeyttää Turkin hankkimien Leopard-2 -tankkien nykyaikaistamisen. Nato-maa Turkki oli pyytänyt kaluston modernisointia.
Ratkaisusta kertoi ensin Der Spiegel -lehti. Jutun julkistamisen jälkeen Saksan hallituksen tiedottaja vahvisti uutisen. Tiedottajan mukaan ratkaisu on voimassa ainakin niin kauan, kunnes kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit ovat sopineet uudesta hallituksesta.
Turkin ulkoministeriö on jo reagoinut Saksan päätökseen. Ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu sanoi, että hän oletti Saksan tukevan yhteistä taistelua terrorismia vastaan. Molemmat valtiot ovat Naton jäsenmaita.
Turkin haluama Leopard-tankkien modernisointi nousi esiin viime viikolla, kun julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Saksan hallitus olisi ollut suostumassa Turkin pyyntöön. Heti tämän jälkeen viikonvaihteessa Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyrian kurdialueelle, ja kuvissa näkyi saksalaista kalustoa.
Saksa on maailman kolmanneksi suurin aseiden myyjä.
Donald Trump vaikuttaa kääntäneen kelkkaansa paperittomia siirtolaisia koskevan linjansa suhteen.
Trump ilmoitti torstaina olevansa valmis allekirjoittamaan suunnitelman, joka takaisi Yhdysvaltojen kansalaisuuden jopa 1,8 miljoonalle laittomasti lapsena maahan tulleelle nuorelle paperittomalle. Sitä vastoin Trump tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa muilta osin: rajavalvontaa tiukennettaisiin, ja uusilta maahanmuuttajilta estettäisiin pääsy Yhdysvaltoihin.
Valkoinen talo esitteli asian suurena myönnytyksenä demokraateille, jotka ovat olleet siirtolaisuuspolitiikassa napit vastakkain presidentin kanssa. Tiukennukset maahanmuuttopolitiikkaan tulevat kuitenkin aiheuttamaan luultavasti rajua kritiikkiä liberaaleissa demokraateissa.
Valkoisen talon virkamiehet kuvailevat esitystä kompromissiratkaisuksi, jonka toivotaan olevan tie ulos budjettiumpikujasta. Budjetista on päästävä sopuun ennen helmikuun 8. päivää, tai iittovaltion hallinto joudutaan sulkemaan toistamiseen.
Rahasto muurin rakentamiseksi ja piste kansalaisuus-arpajaisille
Trumpin suunnitelmaan kuuluu myös vaatimus 25 miljardin rahastosta Meksikon ja Yhdysvaltojen välisen muurin rakentamiseen sekä paremman valvonnan järjestämiseen Kanadan vastaiselle rajalle.
Lisäksi Trump vaatisi kongressia lopettamaan kansalaisuus-arpajaiset tiettyjen maiden kansalaisille. Kongressin tulisi lisäksi varata ylimääräistä rahaa rajavalvontaan ja maahanmuutto-tuomioistuimiin, sekä sallia nopeat maastakarkoitukset laittomille maahanmuuttajille.
Tullakseen laiksi suunnitelman pitäisi saada Yhdysvaltojen edustajainhuoneen hyväksyntä. Suunnitelmasta on määrä äänestää senaatissa helmikuun alussa.
Trumpin vastine Daca-ohjelmalle
Kovaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattanut Trump ilmoitti syyskuussa lopettavansa Barack Obaman lanseeraaman Daca-ohjelman, joka on taannut laittomasti maahantulleille lapsille oikeuden opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa. Sen jälkeen kongressi on yrittänyt linjata Daca-ohjelman alla olevien paperittomien asemaa uudelleen lakiin.
Republikaanit ja demokraatit eivät päässeet Daca-sopimuskiistan vuoksi määräaikaan mennessä sopuun Yhdysvaltojen budjetista, joten viikko sitten liittovaltion hallinto suljettiin. Sulku kesti lähes kolme päivää.
Budjettineuvottelut ajautuivat alun perin umpisolmuun, koska demokraatit vaativat Daca-ohjelman säilyttämistä. Ohjelma on taannut yli 700 000:lle lapsena laittomasti maahan tulleelle mahdollisuuden opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa. Ohjelma on Trumpin edeltäjän Barack Obaman luomus ja Trump on ilmoittanut lakkauttavansa sen.
Esitys on tarkoitus lähettää virallisesti senaattiin maanantaina.
Vuoden 2018 presidentinvaalien tentit jatkuvat Ylellä torstaina kello 21.05, kun kahdeksan presidenttiehdokasta väittelee muun muassa presidentin valtaoikeuksista.
Yle välittää viimeisen Suuren vaalikeskustelun suorana TV1:ssä ja verkossa Yle Areenassa. Verkossa keskustelua voi seurata myös hetki hetkeltä päivittyvässä artikkelissa.
Tälläkin kertaa yleisöllä on mahdollisuus äänestää Yle.fi-sovelluksella, ketkä onnistuivat keskustelussa parhaiten. Ilmaisen sovelluksen voi ladata täältä. Palvelu vaati kirjautumisen.
Ehdokkaista ei tarvitse valita vain yhtä mielestään, sillä heitä saa äänestää useampia. Yhdelle ehdokkaalle saa kuitenkin antaa vain yhden äänen. Äänet annetaan ehdokkaille sydämillä.
Äänestyksen tilanne päivittyy sovelluksessa reaaliaikaisesti.
Äänestys päättyy puolilta öin. Tulokset julkistetaan välineissämme pian äänestyksen päättymisen jälkeen.
Edellisellä kerralla katsojat arvioivat, että tentissä pärjäsi parhaiten valitsijayhdistyksen ehdokkaana oleva Sauli Niinistö ja huonoiten SDP:n ehdokas Tuula Haatainen.
Pohjanmaalla Maalahdessa eläinsuojelullisin perustein lopetettujen lampaiden tilanne on ollut viranomaisten tiedossa jo pitkään. Päätös lampaiden lopettamisesta tehtiin ensimmäisen kerran jo vuosi sitten.
– Halusimme antaa omistajalle aikaa parantaa lampaiden oloja, mutta enää ei kerta kaikkiaan pystytty odottamaan, kertoo läänineläinlääkäri Minna Lemettinen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Lemettisen mukaan on poikkeuksellista, että näin suuri määrä eläimiä joudutaan lopettamaan kerralla. Vastaavaa tapahtuu korkeintaan kerran - pari vuodessa.
Lampaat lopetettiin joulukuussa, kun viranomaiset tekivät tilalle tarkastuksen ja totesivat, että eläinten olot ovat edelleen huonot eikä aikaisemmin havaittuja puutteita ole määräyksistä huolimatta korjattu.
– Arvioimme nyt joulukuussa tehdyllä tarkastuksella sen hetkisen tilanteen ja aikaisempien käyntien perusteella, että lampaiden lopetus on välttämätöntä ja teimme siitä uuden päätöksen, toteaa Lemettinen.
Lampaat kärsivät
Lampaiden hoito ja olosuhteet olivat monella tavalla puutteelliset.
– Osalla lampaista sorkat olivat kasvaneet niin pitkiksi, että niiden liikkuminen oli vaikeaa. Sorkissa oli myös tulehduksia, kertoo Minna Lemettinen.
Lopetetut lampaat pidettiin ympäri vuoden pysyvästi ulkona eikä niiden puhtaan veden saannista ollut huolehdittu.
– Lampaita voidaan pitää ulkona, mutta silloin niiden säänsuojan on oltava kunnollinen. Tässä tapauksessa säänsuojaa ei ollut riittävästi kuivitettu. Lampaat joutuivat olemaan siellä märässä ulosteessa.
Vettä oli lampaille tarjolla joesta, mutta Lemettisen mukaan joen törmät olivat niin jyrkät, että varsinkin huonosti liikkuvien ja pienten lampaiden oli mahdotonta päästä juomaan vettä. Vettä oli myös ojissa, mutta se oli laadultaan kelvotonta.
Useita tarkastuksia tehty
Lammaskatraan kohtalosta uutisoi Vasabladet, jonka haastattelema lampaiden omistaja on tuohtunut viranomaisten toiminnasta.
Hän huomauttaa hoitaneensa eläimiä 55 vuotta. Nimettömänä esiintyvä maanviljelijä vetoaa siihen, että syksyn sää oli sateinen ja hankala eläinten pidolle. Havaittujen puutteiden korjaaminen ei sekään onnistu nopeassa aikataulussa, hän toteaa lehdelle.
Maanviljelijä on sitä mieltä, että eläinlääkärit valittavat usein asioista, joilla ei ole mitään tekemistä eläinten hyvinvoinnin kanssa.
Lampaiden omistajalla on lampaiden lisäksi myös muita tuotantoeläimiä, sikoja ja lehmiä, yhteensä neljässä eri paikassa.
Läänineläinlääkäri Minna Lemettisen mukaan tilalle on vuosien varrella tehty useita tarkastuksia, ja puutteita eläinten pidossa on raportoitu monet kerrat.
Lampaiden omistajaa epäillään törkeästä eläinsuojelurikoksesta, kerrotaan Pohjanmaan poliisilaitokselta. Rikosepäily on kirjattu vuonna 2016.
Artikkelia muokattu 25.1.2018 klo 14.13 ja lisätty, että poliisi tutkii tapausta törkeänä eläinsuojelurikoksena.
Analyysi: Niinistö ei sortunut ratkaiseviin virheisiin Ylen tentissä
Ennen eilistä Ylen presidentinvaalitenttiä julkaistiin kaksi mittausta, joiden sanoma oli sama. Vaikka kyselyjen kärkinimi Sauli Niinistö oli menettänyt kannatustaan paljon, hänen asemansa kisassa on yhä vahva. Tilanne synnytti iltaa varten yhden kysymyksen, joka oli muiden yli. Alkaako Niinistö tehdä virheitä viimeisellä mahdollisella hetkellä? Lue tästä Ylen analyysi illan vaalitentistä.
Poikien selät jäykistyvät
Uusien mittaustulosten mukaan koululaisten väliset erot fyysisessä toimintakyvyssä ovat suuria. Erityisenä huolenaiheena on nyt poikien liikkuvuus: 30 prosenttia kahdeksasluokkalaisista pojista ei esimerkiksi pysty ojentamaan alaselkäänsä täysistunnassa. Viidesluokkalaisillakaan liike ei onnistunut joka viidenneltä.
Suomeen kaavaillulle hävittäjälle kritiikkiä
Suomeenkin kaavailtu amerikkalaishävittäjä F-35 saa tylyn arvion Pentagonista. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriö on tyytymätön uuteen F-35 häivehävittäjään lukuisten vikojen vuoksi.
Hävittäjä on ehdolla myös Suomeen ja sitä on jo tilattu moniin Euroopan maihin.
Trump sallisi kansalaisuuden 1,8 miljoonalle paperittomalle, tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa muilta osin
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoo yllättäen esittävänsä lakia, joka sallisi kansalaisuuden lapsena laittomasti maahan tulleille. Samalla Trump tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa muilta osin: rajavalvontaa tiukennettaisiin, ja uusilta maahanmuuttajilta estettäisiin pääsy Yhdysvaltoihin.
Tuhoisa sairaalapalo Etelä-Koreassa
Miryangin kaupungin sairaalapalossa on kuollut eri lähteiden mukaan parikymmentä, ja loukkaantunut ainakin 50 ihmistä. Paikallisten paloviranomaisten mukaan uhriluku tulee vielä nousemaan.
Varoitus autoilijoille: Petollista mustaa jäätä voi olla Etelä- ja Keski-Suomessa
Vilkaisu lämpömittariin aamulla voi hämätä autoilijoita: plussa-asteista huolimatta tiet ovat monin paikoin mustan jään peitossa. Ylen meteorologi Toni Hellinen varoittelee, että petollista mustaa jäätä esiintyy Etelä- ja Keski-Suomen selkeillä alueilla. Myös jalkakäytävät voivat olla erittäin liukkaita tänään monin paikoin.
Heikkoja sateita paikoin päivällä
Perjantaiaamuna maan etelä- ja keskiosassa voi esiintyä tienpinnoilla kuuraliukkautta niillä alueilla, missä taivas on selkeä. Päivällä pilvisyys on maan etelä- ja keskiosassa runsasta ja paikoin voi tulla heikkoa vesi-, räntä- tai lumisadetta. Lapissa sää puolestaan selkenee ja pakkanen alkaa kiristyä.