Vain kaksi aikuista kymmenestä ei kärsi lainkaan alaselkäkivuista. Vaikka selkäkivut ovat erittäin yleisiä, paranee valtaosa vaivoista itsestään muutamassa päivässä. Lähes kaikilla tavallinen selkäkipu menee kokonaan ohi alle kuudessa viikossa.
Modernit lääkärit soveltavat äkillisen selkäkivun sairausloman tarpeen arviointiin uusia suosituksia, joiden mukaan sairauslomaa ei välttämättä tarvita lainkaan.
Esimerkiksi Työterveys Helsingin eli Helsingin kaupungin työntekijöiden työterveyshuollon potilasohjeessa sanotaan, että ”ei ole olemassa mitään lääketieteellisiä todisteita, joiden mukaan raskas työ hidastaisi tavallisen selkäkivun paranemista tai siihen liittyisi vaivojen jatkumisen tai lisävamman riski.”
Helsingissä kirjoitetaan suhteessa vähän selkäongelmista johtuvia sairauslomia. Taustalla on Lääkäriliiton laatupalkinnon saanut Kipu- ja työkyky -hanke, jolla sairauspoissaoloja on pyritty vähentämään. Työterveys Helsingin ylilääkäri Marianne Alho sanoo, että valituksia liian vähäisistä sairauslomista ei ainakaan ylilääkärille saakka ole kuulunut.
Selkä ei levossa parane
Selkäkivun hoitaminen lepäämällä ei auta toipumisessa varsinkaan, jos selkäongelmien taustalla on jo muutoinkin vähäinen liikunta.
Äkillisesti alkaneesta selkäkivusta puhutaan terveyskielellä, että se on hyvänlaatuista selkäkipua. Yleensä sen taustalla on jokin pieni kudosvaurio. Tyypillistä on, että selän liike aiheuttaa kipua, mutta muutoin yleiskunto on ihan hyvä.
Nykyisten alaselkäkivun hoito-ohjeiden mukaan työnteko ei ole vaarallista. Työn jatkaminen ja selän mahdollisimman tavallinen kuormittaminen nopeuttavat yleensä paranemista.
Yleensä kipu pitkittyy, jos selkäkipuinen alkaa pelätä ja vältellä liikkumista. Liikkuessa saa tuntua jopa kipua, kunhan se pysyy kohtalaisena. Särkylääkkeitä kannattaa käyttää ainakin kivun ensimmäisinä päivinä.
Lääkäreille opetetaan nykyään, että potilasta pitää kehottaa käyttämään selkäänsä normaalisti. Myös iso osa potilaista tämän jo tänä päivänä tietää. Esimerkiksi Helsingissä selkäkipuinen ei välttämättä edes päädy lääkäriin, vaan ohjataan suoraan fysioterapeutille.
Kun uni katkeilee, selkäkipukin pitkittyy
Selkävaivat ovat mystisiä. Tavalliseen selkäkipuun liittyy usein, että potilas ei pysty edes näyttämään kivun tarkkaa sijaintia.
Selkäkivuille tyypillistä on myös, että röntgenkuvista niitä ei näe. Esimerkiksi kuvista näkyvillä selän kulumamuutoksilla ei ole välttämättä mitään tekemistä selkäkivun kanssa. Selkä kuluu myös heillä, jolla mitään selkävaivoja ei ole.
Lääkäriseura Duodecimin mukaan myöskään nykyaikaisilla magneettitutkimuksilla selkäkipua ei näy. Oireettomistakin ihmisistä puolella on magneettitutkimuksissa löydetty välilevypullistuma ja lähes joka kolmannella välilevytyrä.
Selkäkivusta tiedetään, että pelko kivusta voi pahentaa kipua. Kipu pitkittyy myös, jos ihmisellä on univaikeuksia, ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta. Toisaalta nämä vaikeudet voivat myös johtua siitä, että selässä on kipua.
Hyvin usein selkä oireilee ongelmista töissä ja kertoo huonosta työtyytyväisyydestä. Mutta myös työn ulkopuolella on paljon tekijöitä, jotka käyvät selän päälle. Moni esimerkiksi tuijottaa kännykkää valtaisia määriä tai istuu autossa tuntikaupalla.
Vakavat selkäsairaudet ja itsensä telomiset ovat sairauslomien kirjoittamisen suhteen tietysti asia erikseen. Selkärangan kasvaimille, tulehduksille tai nikamamurtumille on tyypillistä, että selkäsärky lisääntyy asteittain, särkyä on myös levossa ja yleiskuntokin on selvästi heikentynyt.
Lähteet: Työterveys Helsingin ylilääkäri Marianne Alho, Satakunnan sairaanhoitopiirin fysiatrian ylilääkäri Hannu Heikkilä sekä Duodecim Käypä hoito -suositus
Yhdysvaltalainen luokituslaitos Weiss Ratings julkaisi keskiviikkona sijoittajille tarkoitetut ensimmäiset arvionsa yli 70 kryptovaluutasta. Yhtiö katsoi, että Ethereum on parempi kuin bitcoin.
Weiss Ratings arvioi kryptot viisiportaisella asteikolla A-E, jossa A oli loistava arvosana, B hyvä, C kohtuullinen, D heikko ja E erittäin heikko. Yksikään virtuaalivaluutta ei saanut parasta arvosanaa eli A:ta.
Yritys otti arvioissaan huomioon muun muassa kyseisen virtuaalivaluutan levinneisyyden, siihen liittyvät riskit, tuotto-odotukset sekä teknologiset seikat ja siirtonopeuden.
Weiss Ratingsin tekemät kryptovaluuttojen luokitukset ovat maksumuurin takana. Yhtiö kuitenkin julkaisi muutaman näytteen arvioistaan.
Weiss Ratingsin arvioita voisi verrata esimerkiksi Moody's ja Standard & Poorsin tekemiin luottoluokituksiin, joita annetaan muun muassa valtioin lainoille. Luokitusten tarkoituksena on arvioida kohteen kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan.
Kakkonen ohitti ykkösen
Suurin virtuaalivaluutta bitcoin sai arvosanaksi C+. Bitcoin sai loistavat pisteet turvallisuudesta ja laajasta hyväksymisestä. Sen heikkouksiksi arvioitiin esimerkiksi vaihtokurssin heilunta, louhinnan vaatima valtava energiamäärä, verkon hitaus ja korkeat siirtomaksut.
Markkina-arvoltaan toiseksi suurin kryptovaluutta Ethereum tai ether sai arvosanan B. Sen teknologian arvioitiin olevan bitcoinia paremmin päivitettävä ja siirrot nopeampia tietyistä teknologisista pullonkauloista huolimatta.
Teknologia-alusta Ethereum eroaa bitcoinista siten, että se mahdollistaa erilaisten hajautettujen palveluiden (Cointelegraph) rakentamisen lohkoketjunsa päälle. Eri yritykset kehittävät muun muassa Ethereumiin perustuvia vertaistason lainapalveluja ja kuluttajille suunnattuja maksupalveluita.
Steem sai arvosanan B-, koska sen monien eri osa-alueiden katsottiin olevan hyvin tasapainossa. Lisäpisteitä steem sai siitä, että se mahdollistaa lohkoketjun päälle rakennetun Steemit -nimisen sosiaalisen median palvelun, jossa käyttäjät voivat saada maksun tuottamastaan sisällöstä.
Huonosti tunnetut Novacoin ja SaluS saivat arvosanat D heikon teknologisen innovaation ja vähäisen käytön vuoksi.
CNBC kertoo, että Weiss Ratings on tunnettu nuivista arvioistaan. Aiemmissa arvioissaan se ei esimerkiksi antanut arvosanaa A vakuutusyhtiöiden osakkeille.
Hakkerit tekivät palvelunestohyökkäyksen
Weiss Ratingsin mukaan heidän työntekijänsä joutuivat keskiviikkona torjumaan yhtiön verkkosivuille kohdistunutta palvelunestohyökkäystä.
Yhtiön perustaja Martin D. Weiss kertoi tiedotteessa, että kyberhyökkäys tuli Koreasta. Kryptovaluuttahuuma on erityisen voimakasta Etelä-Koreassa, jossa monet ihmiset ovat sijoittaneet rahojaan virtuaalivaluuttoihin.
– Aiemmat sosiaalisessa mediassa levinneet kommentit ilmaisivat suurta pelkoa siitä, että aiomme julkaista kielteisiä arvioita heidän lempivaluutoistaan. Kyseessä saattaa olla yritys estää julkaisumme, Weiss sanoi.
Weiss arvioi, että äärimmäisestä kurssivaihtelusta huolimatta kryptovaluutoilla on edessään kirkas tulevaisuus ja potentiaalia tuottaa suuria voittoja sijoittajille.
Siksi hänen mielestään sijoittajat tarvitsevat puolueettomia arvioita eri virtuaalivaluutoista.
Unkarin maahanmuuttoviranomaiset eivät olisi saaneet määrätä turvapaikanhakijaa psykologisiin testeihin, joiden avulla pyrittiin selvittämään, oliko hän homoseksuaali vai ei.
Testit olivat laittomia, sillä ne loukkasivat turvapaikanhakijan perusoikeuksia, Euroopan unionin tuomioistuin linjasi torstaina julkistamassaan ennakkopäätöksessä.
Nigerian kansalainen haki huhtikuussa 2015 Unkarista turvapaikkaa vedoten siihen, että hän pelkäsi joutuvansa vainotuksi kotimaassaan homoseksuaalisuutensa vuoksi. Homosuhteet ovat Nigeriassa laittomia.
Unkarin maahanmuuttoviranomaiset katsoivat aluksi, ettei turvapaikanhakijan lausumissa ollut ristiriitaisuuksia. He kuitenkin lopulta hylkäsivät hänen hakemuksensa, koska psykologin lausunnon mukaan mies ei ollut homoseksuaali.
Psykologisissa testeissä miehen piti muun muassa piirtää ihminen sateessa ja kertoa, mitä hän näki Rorschachin musteläiskätestissä, uutistoimistot kertovat.
Mies valitti kielteisestä päätöksestä Unkarin hallinto- ja työtuomioistuimeen. Se kääntyi puolestaan Euroopan unionin tuomioistuimen puoleen ja pyysi ennakkoratkaisua.
Mahdotonta arvioida luotettavasti
Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan viranomaiset voivat käyttää erilaisia asiantuntijalausuntoja selvittäessään turvapaikanhakijan suojelun tarvetta.
Lopullinen päätös ei kuitenkaan voi perustua ainoastaan asiantuntijalausuntoon.
Oikeus myös korosti, että jos asiantuntijoita käytetään, menetelmät eivät saa rikkoa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa kaikille taattuja oikeuksia.
Nigerialaismiehen tapauksessa puuttumista perusoikeuksiin pidettiin erityisen vakavana, sillä psykologisten testien tarkoituksena oli saada tietoa hakijan intiimielämästä.
Unkarilainen tuomioistuin halusi myös tietää, onko asiantuntijoiden ylipäätään mahdollista arvioida turvapaikanhakijoiden seksuaalista suuntautumista luotettavasti.
Tähän kysymykseen Euroopan unionin tuomioistuin ei ottanut suoraa kantaa.
Oikeus toi kuitenkin esille, että Euroopan komissio ja joukko jäsenvaltioiden hallituksia ovat kiistäneet tällaisten selvitysten luotettavuuden.
Tuomioistuin painotti, ettei asiantuntijalausunnon laatiminen turvapaikanhakijan seksuaalisesta suuntautumisesta ole välttämätöntä, jos halutaan arvioida, puhuuko hakija totta omasta seksuaalisuudestaan.
Luxemburgissa sijaitseva Euroopan unionin tuomioistuin ei suoraan ratkaise kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olleita asioita, mutta sen päätös sitoo kaikkia EU:n jäsenmaiden kansallisia tuomioistuimia.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston viime vuonna testaamista 514 sähkölaitteesta vajaa kolmannes vedettiin pois markkinoilta. Yhteensä poistettuja tuotteita oli 155. Edellisvuonna poistettujen tuotteiden määrä oli 138.
Tukesin mukaan osassa laitteissa oli merkittäviä turvallisuus- tai muita puutteita. Osa laitteista, 56 eri tuotetta, oli jopa niin kelvottomia, että ne jouduttiin keräämään takaisin kuluttajilta. Lisäksi 61 tuotteelle annettiin myyntikielto muiden vaatimusten vastaisten syiden takia.
Lista markkinoilta vedetyistä tuotteista ja lisätietoja löytyy markkinavalvontarekisteristä. Joukossa on muun muassa eri merkkisiä spinner-leluja, crossimoottoripyöriä, led-valaisimia, palo- ja häkävaroittimia, latauslaitteita, tietokoneiden ja konsolien peliohjaimia.
Eniten puutteita löydettiin viime vuonna verkkoliitäntäkojeista ja led-valaistustuotteista. Vastaavissa laitteissa on ollut huomattavan paljon vikoja aiemminkin.
– Valtaosa on latureita, verkkoliitäntäkojeita ja jonkun verran valaistustuotteita. Siinä ne isoimmat ryhmät, kertoo Tukesin sähkötuotteet-ryhmän päällikkö Hannu Mattila.
Mattilan mukana murheenkryynituotteita löytyy myös kotimaisista kaupoista.
– Saattaa kyllä olla niin, että jos menee verkkokaupan puolelle, niin löytyy vielä helpommin.
Riskituotteisiin keskittyminen tuotti tulosta
Erityisen tarkasti Tukes syynäsi verkkokaupoissa myytäviä tavaroita. Lisäksi Tukes käytti apuna eurooppalaisten markkinavalvontaviranomaisten tietokantoja, kun se kohdensi valvontaa.
Tukes pitää kohdentamista merkittävänä tapana löytää viallisia tuotteita.
– Ehkä keskityimme enemmän riskituotteisiin. Näyttää siltä, että laturi- tai verkkoliitäntäkoje ja valaistustuote on yhä useammassa tapauksessa ollut käsiteltävänä.
Onnistunutta keskittymistä riskituotteisiin kuvaa se, että vain noin 15 prosenttia testeihin valituista tuotteista täytti testatuilta kohdilta vaatimukset.
– Luulisin, että se vaan on niin, että se on meidän kenttätarkastajien riskiperusteista valintaa tämä hyvä tulos, Mattila selittää viallisten laitteiden määrää.
Osa laitteista jopa vaarallisia
Tukesin tutkimissa verkkoliitäntäkojeissa oli jopa vaarallisia laitteita. Usein sellainen oli tietokoneen ja pistorasian välille tuleva muuntaja.
– Niissä kaikissa ongelma on siinä muuntajassa. Sen eristys on huono tai niin riittämätön, että töpselin jännite pääsee pienjännitepuolelle ja on sitten kosketeltavissa muussa paikassa.
Mattilan mukaan tällaisissa tapauksissa on kyse sähköiskun vaarasta.
– Siitä juuri on kyse. Kun me määräämme takaisinvetoja, niin sähköiskun tai tulipalon vaara on meidän mielestämme jo aikamoinen.
Tällaisen tuotteen löytyminen kotoa tarkoittaa sitä, että sen käyttö pitää lopettaa heti.
– Jos on takaisinvetotapauksesta kyse, niin on syytä lopettaa sen tuotteen käyttö ja palauttaa se ostopaikkaan.
Lämpöasteet mittarissa eivät välttämättä tarkoita sulia tienpintoja. Ylen meteorologi Toni Hellinen varoittelee, että petollista mustaa jäätä esiintyy Etelä- ja Keski-Suomen selkeillä alueilla.
– Vaikka lämpötila on plussan puolella, tien pinnat ovat selkeillä alueilla jäässä – pakkanen oikein härmistyy lämpötilan kohotessa tien pinnoille huomaamattomaksi mustaksi jääpinnaksi, sanoo Hellinen.
Taivas on perjantai-aamuna Etelä- ja Keski-Suomessa paikoin selkeä. Ilman lämpötila on pari astetta plussan puolella, mutta tienpinnat ovat pakkasella.
Suomessa on viime viikot käyty kuumaa keskustelua työttömien aktiivimallista. Keskustelussa on toistuvasti kerrottu, että Tanskassa olisi yhtä työvoimavirkailijaa kohden vain 12 työtöntä, kun taas Suomessa luku olisi peräti 166.
Työvoimapoliittiset resurssit olisivat siis Tanskassa tällä mittarilla 14 kertaa runsaammat kuin Suomessa.
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sanovat sekä Ylen haastattelemat tanskalaiset työvoimavirkailijat että suomalainen työvoimapolitiikan tutkija Robert Arnkil. Kööpenhaminan työvoimatoimiston osastopäällikkö Jens Sibbersen ihmettelee tietoa, että Tanskassa olisi virkailijaa kohti vain 12 työtöntä.
Sibbersenin mukaan Kööpenhaminan toimistoissa virkailijoilla on keskimäärin 80–150 työtöntä. Tilanne vaihtelee paikkakunnittain ja toimistoittain. Yhtä työtöntä kohden käytettyyn aikaan vaikuttavat yksilölliset tarpeet, eli kuinka vaikeaa tai helppoa kunkin työttömän on päästä takaisin työmarkkinoille.
Tutkija Robert Arnkil on puolestaan pitänyt useita esityksiä Suomen ja Tanskan mallin eroista ja hankkinut tietoja useilta tanskalaisilta viranomaisilta ja tutkijoilta, eturivissä useita selvityksiä tehneeltä Aalborgin yliopiston professori Per Madsenilta. Arnkil arvioi Tanskan keskiarvoksi 30 työtöntä yhtä virkailijaa kohden.
– Ja sekin on alhaisin mahdollinen luku. Olen kysynyt asiaa useita kertoja Tanskan kuntaliitosta, tutkijoilta ja useista eri työvoimatoimistoista, ja kaikki ovat sanoneet ettei keskiarvo voi millään olla niin alhainen kuin 12, Arnkil sanoo.
Jutussa ei yksilöidä lukujen lähdettä, vaan mainitaan vain että tilastojen mukaan Tanskassa on keskimäärin 12 työtöntä yhtä työvoimavirkailijaa kohden, Ruotsissa 25 ja Suomessa 166.
SAK ei enää itsekään käytä näitä lukuja. Järjestön tiistaina julkaisemassa työllistymismallissa luvuiksi on saatu Suomessa 107 työtöntä virkailijaa kohden ja Tanskassa 13 työtöntä.
Aiemmat luvut oli laskettu vuoden 2016 tiedoilla ja uudet luvut vuoden 2017 tiedoilla, SAK:n ekonomisti Tytti Naukkarinen sanoo. Tästä johtuu Suomen luvun pudotus 166:sta 107:ään. Tanskan luku 13 on kuitenkin lähes sama kuin aiempi 12, ja sen SAK on laskenut samoista luvuista kuin tutkija Arnkil.
Arvioni on, että Suomessa keskiarvo olisi noin 120 työtöntä yhtä virkailijaa kohti. Tutkija Robert Arnkil
Arnkilin Tanskan kuntaliitosta saamien tietojen mukaan maan työvoimapalveluissa työskenteli vuosi sitten 9 100 henkilöä. Suomen TE-palveluissa työntekijämäärä oli hänen mukaansa vastaavana aikana noin 2 500 henkilöä. Arnkilin mukaan yleinen arvio on, että karkeasti 80 prosenttia henkilöstöstä on asiakaspalvelutehtävissä.
– Arvioni on, että Suomessa keskiarvo olisi noin 120 työtöntä yhtä virkailijaa kohti. Tanskan suhteen vaihtelua 30:n keskiarvosta voi olla paljonkin, koska erot toimistojen välillä ovat suuria, Arnkil.
SAK:n Naukkarinen on päässyt lukuun 13 jakamalla Tanskan tuoreen työttömyysluvun (117 000) täydellä henkilöstöluvulla 9 100. Hän huomauttaa, että jos keskiarvo olisi 30 työtöntä yhtä virkailijaa kohden, Tanskan työttömyysluvun pitäisi olla pitkälti päälle 200 000.
Luku 30 on lähempänä käytäntöä
Näyttääkin siltä, että Tanskan lukujen osalta Arnkilin ja paikallisten asiantuntijoiden esittämä 30 tai jopa enemmän on lähempänä käytäntöä. Tanskalaiset itse kyseenalaistavat pienemmät luvut voimakkaasti.
Kyseenalaistaminen ei tarkoita sitä, etteikö Tanska käyttäisi työllistämiseen selvästi enemmän voimaa kuin Suomi.
Vaikkei Tanska käytäkään työttömien palveluihin 14-kertaisia resursseja Suomeen nähden, niin vähintään 4–5 kertaisia resursseja kuitenkin.
Lisäksi Tanska käyttää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan vuosittain summan, joka vastaa noin kahden prosentin osuutta maan bruttokansantuotteesta. Suomessa vastaava summa on noin yksi prosentti. Luvuissa ei ole mukana henkilöstökuluja.
– Tanskassa on Suomeen ja myös muihin Euroopan maihin verrattuna huomattavan suuret resurssit myös tarjota työttömille jotain, Arnkil sanoo.
Presidenttiehdokkaat kohtasivat viimestä kertaa torstai-iltana Ylen Suuressa vaalikeskustelussa, jonka aiheena oli muun muassa presidentin valtaoikeudet. Keskustelun keskiöön nousivat muun muassa pakolaistilanne ja aktiivimalli.
Yleisön mielestä keskustelussa parhaiten selviytyi istuva presidentti Sauli Niinistö (valitsijayhdistys). Hänen väittelytaitojaan piti parhaina 3065 katsojaa.
Kakkossijasta kisailivat Pekka Haavisto (vihr.) ja Laura Huhtasaari (ps.), mutta Huhtasaari pärjäsi yleisöäänestyksen perusteella hieman Haavistoa paremmin saaden 1822 ääntä, kun Haaviston äänet jäivät 1665:een.
Matti Vanhanen (kesk.) ja Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys) ylsivät kumpikin yli 1000 ääneen, mutta Tuula Haatainen (sd.) jäi hieman sen alle 978 äänellä.
Heikoiten yleisön mielestä väittelyssä pärjäsivät Merja Kyllönen (vas.) ja Nils Torvalds (rkp).
Torstain keliä on kuvattu pohjalaisteillä monin eri sanoin. Eikä ihme, isot ja varsinkin pienet tiet ovat olleet liukkaita ja onnettomuuksia on sattunut.
Erityisesti raskas liikenne on ollut ongelmissa ja sekä rekat että linja-autot ovat seisseet pysäkeillä odottamassa liukkaudentorjuntaa. Myös tieltäsuistumisia on ollut ja koulukyydit ovat myöhästyneet tai niitä on jopa jouduttu perumaan.
Moni on kysynyt, miksi liukkaudentorjunta myöhästyi, vaikka sääennusteet ennakoivat huonoa keliä tälle päivälle jo monta päivää sitten.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen johtaja Anders Östergård vastaa kritiikkiin:
– Kaikki kalusto, joka on sidottu urakoihin, on liikkeellä.
Pitkä kierros ja vaikea keli
Östergårdin mukaan liukkaudentorjunta aloitettiin heti, kun lumisateesta selvittiin keskiviikkona. Talvinen vesisade on kuitenkin tienpitäjän kannalta erityisen vaikea.
– Se kierros, jonka auto tekee liukkaudentorjunnassa, on aika pitkä. Jos sataa, alkupätkälle laitettu hiekka tai suola valuu [tieltä] pois ja kun tierunko on jäässä, sade jäätyy tiehen kiinni paksuksi kerrokseksi, Östergård sanoo.
Hän toteaa, että lenkin pituuden vuoksi saattaa mennä pari-kolmekin tuntia ennen kuin liukkaudentorjunta palaa samalle paikalle uudelleen.
– Pitäisi olla useampi auto ja lyhyempiä kierroksia.
Kantatie 66 Lapuan ja Kuortaneen välillä Etelä-Pohjanmaalla kuvattuna 25.1.18 noin kello 10.Antti Kettumäki/Yle
Urakoihin vaikea puuttua ilman rahaa
Östergård toteaa, että liukkaudentorjunta kuuluu viisivuotisiksi sovittuihin urakoihin. Niiden sisällä on vaikea mennä tekemään muutoksia.
– Jos pitää muuttaa kesken kauden, se vaatii rahaa ja sitä ei ole.
Lisäksi urakoiden perusteena ovat "talviset" talvet.
– Ne on mitoitettu vähän eri tyyppisiin talviin, jolloin on pakkasta monta kuukautta. Ei tälläisiin, että sahataan nollan molemmin puolin ja on useita plusasteita tammikuussa, Östergård sanoo.
Östergård ymmärtää tienkäyttäjien kritiikin ja tietää, että jos kalustoa joudutaan korjaamaan, se on kallista. Hän muistuttaa, että vastuu tiestön kunnosta on ELY-keskuksella, mutta määräänsä enempään silläkään ei ole mahdollisuuksia.
– Tämä on jo kolmas tällainen talvi. Nyt on herätty Liikennevirastossa tähän, että pitää saada jonkunlaista muutosta. Lyhyempiä lenkkejä ja enemmän autoja.
Presidenttiehdokkaat kohtasivat torstai-iltana Ylen Suuressa vaalikeskustelussa, jonka aiheena oli muun muassa presidentin valtaoikeudet. Yle seurasi keskustelua hetki hetkeltä tässä artikkelissa.
Pirkkalalainen 7-vuotias Firas Smili joutui erilleen esikouluryhmästään keskiviikkona Tampere-taloon tehdyllä retkellä. Kurikankulman koulun ryhmä oli puolen päivän aikaan palaamassa linja-autolla takaisin Pirkkalaan.
Poika nukahti bussiin, eikä noussut kyydistä muun ryhmän kanssa. Tapahtuma huomattiin, mutta bussia ei saatu enää pysäytettyä.
Koulusta otettiin heti yhteyttä hätäkeskukseen. Poliisi nouti koulusta pojan kuvan ja käynnisti etsinnät.
– Huomasimme heti, että poika oli jäänyt bussiin. Yritimme pysäyttää bussia, mutta se ei pysähtynyt, vaan jatkoi matkaansa Suupan suuntaan, kertoo Kurikankulman rehtori Mika-Matti Alasuvanto.
– Otimme yhteyttä heti myös Paunuun ja TKL:n toimipisteisiin, mutta tuloksetta. Käynnistimme koululla operaation, jossa pysäytimme kaikki bussi numero yhden bussit, Alasuvanto kertoo.
Poikaa etsittiin bussin reitiltä myös kahdella autolla.
Poika herätettiin vasta varikolla
Ylen saamien tietojen mukaan poika ajoi bussilla Nekalan varikolle saakka. Siellä hänet herätettiin ja hän joutui poistumaan autosta. Hän ei kuitenkaan osannut suunnistaa kotiinsa Pirkkalaan, vaan harhaili kävellen Turtolaan. Keskiviikkona oli sankka lumisade, mikä lisäsi tilanteen vaikeutta.
Turtolassa poika sai apua kahdelta 9-vuotiaalta tytöltä. He ottivat yhteyttä omiin vanhempiinsa, joiden kautta saatiin yhteys eksyneen pojan vanhempiin.
– Poika itse on kertonut asiasta, mutta kovin tarkkoja tietoja häneltä ei ole saatu. Hänelle on järjestetty myös kriisiapua, Alasuvanto kertoi päivällä.
Myöhemmin poika kertoo itse haastattelussa, että bussikuski herätti hänet bussissa ja kehotti poistumaan.
– Firasin kädet ja varpaat olivat kohmettuneet ja poika oli nälkäinen, kertoo isä Abdenacer Smili.
Kuljettajat eivät havainneet
Kadonnutta matkustajaa etsittiin myös liikennelaitoksella. Bussikuskit eivät kuitenkaan ole kertomansa mukaan havainneet poikaa busseissa. Kuljettajien mukaan myöskään hänen poistumistaan ei ole havaittu. Asiaa ovat peränneet niin TKL:n kuin Paununkin johtoporras.
– Meillä ei ole tietoa, että kyseessä olisi meidän bussimme. Meille soitettiin ennen puolta päivää ja kerrottiin, että poika on hukassa. Sen jälkeen otimme yhteyttä kuskeihin. Mitään havaintoa pojasta ei ole kuitenkaan tullut tietoomme, kertoo toimitusjohtaja Pekka Pirhonen TKL:stä.
Asiaa on setvitty myös Paunun toimesta ja asiaa on kyselty ajovuorossa olleilta kuskeilta.
– On aika harvinaista, että kukaan on enää bussissa sen tullessa varikolle, kommentoi varatoimitusjohtaja Jorma Paunu.
Miten tällainen voitaisiin estää?
Rehtori Alasuvanto on käynyt tapahtumaa läpi ja kertoo, että vastaaviin tilanteisiin on nyt varauduttu.
– Kuskille kerrotaan, että mikä ryhmä on kyseessä ja missä heidän pitäisi jäädä pois. Varmistamme myös, että yksi aikuinen jää viimeiseksi tarkistamaan, ettei ketään jää autoon, Alasuvanto sanoo.
Israelissa on kaivettu esiin vanhimmat ihmisen jäännökset Afrikan mantereen ulkopuolella. Löydettyjen luiden iäksi on määritelty 174 000–188 000 vuotta. Fossiililöytö vahvistaa jo aikaisemmin esitetyn teorian, jonka mukaan ihmisiä muutti pois Afrikasta noin 50 000 vuotta aiemmin luultua aikaisemmin.
Asiasta kertoi yhdysvaltalainen Science-lehti torstaina.
Misliyan luolasta Israelin Karmelvuorelta löydettyjen jäännösten joukossa oli leukaluu ja hampaita. Purukalusto on selvästi nykyihmisen hampaita kookkaampi. Paikasta löytyi myös todisteita siitä, että luolan asukas käytti tulta ja metsästi suurriistaa kiviaseilla.
– Misliya on kiinnostava löydös, arvioi yhdysvaltalaisen Binghamptonin yliopiston antropologian professori Rolf Quam.
Aikaisemman geeneihin perustuvan tutkimuksen mukaan ihmiset levittäytyivät Afrikasta vieläkin aikaisemmin kuin nyt löydetyt fossiilit todistavat. Tätä ennen löydetyt fossiilit ajoittivat muuton 90 000–120 000 vuoden välille.
Laajemmin aiheesta kirjoittaa muun muassa The Guardian ja kuvia luolasta löytyy BBC:n jutusta.
Matka tuliterälle lohenkasvattamolle on monen portin ja kulman takana. Stora Enson tehdasalueen uumenissa, Saimaan rannalla sijaitseva Finnforelin laitos on ulkoapäin kuin mikä tahansa muista tehtaan rakennuksista. Sisällä vastassa on kuitenkin jättimäinen halli täynnä putkia ja kala-altaita.
Putkia laitoksessa tarvitaankin, sillä kyseessä on kirjolohien kiertovesikasvattamo. Puhdistettu järvivesi vaihtuu 17 lohialtaassa kerran puolessa tunnissa, ennen kuin se poistuu jätevetenä Stora Enson tehtaalle.
Varkauden laitoksen monimutkaisen tekniikan ja biologisen prosessin kapellimestarina toimii yksi suomalaisen kiertovesikasvatuksen pioneereista.
Kaj Arvonen aloitti kiertovesikasvatuksen 2000-luvun alussa pienimuotoisemmin nieriöillä ja oli perustamassa Varkauteen nyt Euroopan suurimpiin kuuluvaa sammen kiertovesikasvatuslaitosta, Carelian Caviaria.
Meillä ei ole enää vuodenaikoja. Kaj Arvonen
Nyt pitkän linjan kalankasvatuksen ammattilainen kokeilee taas uutta: isoilla tuotantomäärillä toimivaa kirjolohien kiertovesikasvattamoa tehdasympäristössä.
– Suurin hyöty kiertovesitekniikasta on se, että meillä ei ole enää vuodenaikoja. Tasalaatuista kalaa saadaan vuoden ympäri. Voimme säätää veden lämpötilaa, ph-arvoa ja happipitoisuutta, laitoksen valaistusta sekä veden virtausnopeutta.
Kun virtausnopeus on suuri, kala joutuu – kuten luonnossakin – uimaan paljon, mikä tekee lohesta parempikuntoisen ja sen lihasta kiinteää ja vähärasvaista.
Kalataudeista eroon kiertovesikasvattamossa
Ruokinta-automaatti tykittää kalanruokapapanoita lohialtaaseen. Rehuresepti on Arvosen oma, samoin kuin ruokintajärjestelmä, jota käytetään jo yli 50 maassa.
Kalanruokinta on optimoitu niin, että kasvatuskalan ravintoarvot ovat suomalaisten kalansyöntisuositusten mukaiset. Esimerkiksi omega-3-pitoisuus voidaan määrittää jokaiselle kalalle erikseen.
Antti Karhunen / Yle
Erilaiset kalataudit ovat alan vitsaus, mutta sisäkiertoon perustuvassa laitoksessa niistä on mahdollista päästä eroon. Finnforell varmistaa kalaterveyden kolmivaiheisella kasvatusprosessilla. Hollolassa pohjavesilaitoksella kasvatetaan mätimunista 4–5-grammaisia kalanpoikasia, jonka jälkeen poikaset siirtyvät Savoon Huutokoskelle.
Huutokoskella kalanpojat kasvavat 70-grammaisiksi kiertovesilaitoksella, jossa on monta erillistä yksikköä.
– Jos kalatauteja tulisi vielä Huutokoskella ilmi, voisimme poimia sairaat ryhmät pois tuotannosta ennen lohien lopullista kasvatusvaihetta Varkaudessa. Meillä ei ole kalatauteja tässä laitoksessa. Lisäksi mädintuottajamme varmistaa mätimunien terveyden jo Tanskassa, kertoo Arvonen.
Riskit tekniikassa ja bisneksessä
Kiertovesikasvatus ei ole maailmalla uusi tekniikka, mutta suuremmassa mittakaavassa se alkoi yleistyä vasta 2000-luvun alussa. Suomessa tekniikasta on kiinnostunut muun muassa Luonnonvarakeskus, jolla on oma kokeiluympäristö Keski-Suomessa Laukaassa.
Tutkijat seuraavat kiinnostuneina Varkauden laitoksen edistymistä. Luken johtava tutkija Jouni Vielma taustoittaa, miksi.
– Suomalaiset vesistöt ovat herkkiä, ja ympäristöluvat ovat todella tiukat, sillä kalankasvatuksesta tulee päästöjä. On kaksi tapaa lisätä kotimaista kalankasvatusta: tehdä kasvattamoja avomerelle, jossa ravinteet liukenevat tai sitten on tämä Varkauden tie. Suomessa on kymmenkunta kiertovesilaitosta, Ahvenanmaalla toimii yksi iso mutta Varkauden laitos on ammattimaisin.
Kotimaiselle kirjolohelle olisi kysyntää vaikka kuinka paljon, kun kasvatusta vain saataisiin lisättyä. Jarkko Alho
Ammattimaisuudesta voidaan puhua siksi, että uusi kirjolohenkasvattaja pyrkii varmistamaan koko kalantuotantoketjun mätimunista ruokapöytään. Esimerkiksi Ahvenanmaalla kiertovesilaitoksessa kalakuolemiin johtanut sähkökatko ei ole Varkaudessa todennäköinen, sillä laitoksen sijainti Stora Enson tehdasalueella varmistaa sähköntulon kolmesta eri lähteestä.
Ympäristöystävällisyys on yksi kiertovesikasvatuksen eduista.
Vettä kuluu tavanomaista kasvatusta vähemmän, Finnforelilla esimerkiksi kalakiloa kohti noin 500 litraa. Jos jätevesi saadaan vielä käyttöön vaikkapa puunjalostukseen kuten Varkaudessa, myös päästöt pysyvät pieninä. Finnforel sai ympäristölupansa kuntoon nopeasti, koska se meni osaksi tehtaan ympäristölupaa.
Kiertovesikasvatuksen suurimmat riskit liittyvät tekniikkaan, sillä prosessit ovat monimutkaisia.
– Vaikka jokainen kohta on varmistettu turvajärjestelmillä, tekninen riski on aina olemassa. Tekniikka on kuitenkin hallittavissa paremmin kuin vaikkapa luonnonolot, pohtii Finnforelin hallituksen jäsen Kaj Arvonen.
Kiertovesilaitos on investointina kallis, ja se on yksi syy siihen, että tekniikkaa on toistaiseksi käytetty vain pienemmässä mitassa ja arvokkaampien kalalajien, kuten sammen ja nieriän kasvatuksessa. Finnforelin Varkauden laitos nousi pystyyn 13 miljoonalla eurolla, mutta yritys hakee tuloja isoista tuotantomääristä.
– Me pystymme kasvattamaan täällä noin kymmeneksen kotimaisesta kirjolohesta eli reilut miljoona kiloa vuodessa. Potentiaali on iso, melkein hyödyntämätön vielä, sillä kotimaiselle kirjolohelle olisi kysyntää vaikka kuinka paljon, kun kasvatusta vain saataisiin lisättyä, sanoo Finnforelin toimitusjohtaja Jarkko Alho, entinen kalastaja itsekin.
Kirjolohella jauhelihan tie kuljettavanaan
Lohi on tuorekaloista suomalaisen ruokapöydän ykkönen, mutta kolme neljästä Suomessa syötävästä lohikalasta tulee ulkomailta.
Luku voisi olla erilainen, jos kotimaista kirjolohta olisi enemmän tarjolla. Tämän tietää myös kuopiolainen Prisman tuoteryhmävastaava Tiina-Riitta Miettinen, joka on työskennellyt kalatiskissä asiakkaiden kanssa parikymmentä vuotta.
– Kuluttajilla on vaihtelevat tiedot siitä, millaiset taustat eri kalalajeilla on, esimerkiksi mikä on eettisesti kestävin kalavalinta omalle lautaselle. Eniten keskusteluja käydään siitä, onko kala tuoretta ja mikä sen alkuperä on. Paikallista, lähellä kasvanutta suositaan, Miettinen luettelee.
Noista pakatuista kaloista en tykkää, ostan tiskistä, koska kala on siinä jäiden keskellä tuoretta. Leena Räisänen
Iltapäivähetki kalatiskin ja -hyllyjen äärellä asiakkaiden kanssa osoittaa myyjän arvion oikeaksi. Kuopiolaisen Leena Räisäsenkin ostoskärryyn sujahtaa kotimaista kirjolohta.
– Haluan suosia kotimaista, ja jonkun verran olen kalastanut itsekin. Mutta noista pakatuista kaloista en tykkää, ostan tiskistä, koska kala on siinä jäiden keskellä tuoretta.
Juuri tässä on yksi uuden kirjolohikasvattajan kunnianhimoisista tavoitteista, sillä kasvattajan lopputuote on nimenomaan hyllytavaraa, annospakattu kirjolohifilee. Finnforelissa on pohdittu tiukasti, miten saavuttaa kalan kanssa sama tilanne kuin jauhelihan: opettaa kuluttaja tuoretiskeiltä hyllyille.
Varkauden laitoksen kokoisia yksikköjä voisi laittaa Venäjälle vaikka 150 kappaletta. Pekka Viljakainen
Vaikka kotimaisen kalan kasvatuksella on vielä monta polkua tallattavana, sijoittajan katse on jo kauempana. Finnforelin toinen pääomistaja on sijoittaja Pekka Viljakainen, joka näkee kasvun mahdollisuuksia myös Suomen ulkopuolella.
– Meidän tavoitteemme on kasvattaa tästä kansainvälinen liiketoiminta, ja esimerkiksi Venäjällä olemme jo tehneet testejä ja tutkimuksia. Venäläiset käyttävät keskimäärin kalaa vielä enemmän kuin suomalaiset, ja tuollaisia Varkauden laitoksen kokoisia yksikköjä voisi laittaa Venäjälle vaikka 150 kappaletta.
– Kalansyönti maailmassa lisääntyy, ja ihmiset katsovat yhä tarkemmin, mistä jauheliha tulee ja mistä kana tulee. Miksi eivät siis katsoisi kalaa samalla tavoin, kun kyseessä on vieläpä tuoreempi tuote, Viljakainen maalaa.
Oletko nuori, mutta et pääse enää kunnolla kyykkyyn? Entä onnistuuko alaselän ojennus, kun istut jalat suorana lattialla vai jääkö selkä pyöreäksi?
Jos ei onnistu, niin on syytä olla huolissaan. Se on merkki liian vähäisestä liikkumisesta – ja jos ei meno parane, se vaikuttaa aikuisuuteen asti ikävällä tavalla.
Nuorten liikkuminen ja erityisesti tietenkin liikkumattomuus on jo pitkään herättänyt huolta, eikä turhaan. Mittaustulokset koululaisten liikkuvuudesta antavat aihetta murehtia edelleen, kertovat uudet koululaisten Move!-liikuntatutkimuksen tulokset. Katso mittaustulokset täältä.
Erot toimintakyvyissä suuret
Viime syksynä tehtyjen Move!-mittausten tulokset kertovat, että koululaisten väliset erot fyysisessä toimintakyvyssä ovat suuria. Osa koululaisista saa mittauksista hyviä tuloksia ja osa huolestuttavia, kertoo mittaukset teettänyt Opetushallitus. Tällä hetkellä vain kolmannes peruskoululaisista liikkuu suositusten mukaisesti eli tunnin päivässä.
Move!-mittauksilla testattiin nyt toista kertaa 5.- ja 8.-luokkalaisten kestävyyttä, nopeutta, lihasvoimaa, motoriikkaa ja liikkuvuutta. Move!-tuloksia ei käytetä oppilaiden arviointiin, eivätkä tulokset vaikuta liikuntanumeroon.
Testeistä nuoret saavat suoritusten mukaan hymynaamat: Hienosta tuloksesta saa leveän hymyn, aiemmin väsähtäneille tulee vaisumpi nauru ja heikoimmilla on tuloksena viivasuu.
Oheisesta videosta voi katsoa, kuinka Lappeenrannan Kesämäen koulun viidesluokkalaiset tekivät testit syksyllä 2016.
Pojat jäykistyvät selästään
Erityisenä huolenaiheena on nyt poikien liikkuvuus: 30 prosenttia kahdeksasluokkalaisista pojista ei esimerkiksi pysty ojentamaan alaselkäänsä täysistunnassa. Viidesluokkalaisillakaan liike ei onnistunut joka viidenneltä.
Liikkuvuudessa tytöt ovat järjestään poikia parempia. Hieman yllättävä tulos on etunojapunnerruksissa. Niissäkin tytöt näyttävät peittoavan pojat. Leveitä hymysuita ropisee ja punnerrusmääriä näyttää olevan reilusti enemmän.
Mittauksilla ja tulosten kokoamisella tähdätään siihen, että koululaiset motivoituisivat liikkumaan ja että vanhemmat, kouluterveydenhoitajat, liikunnanopettajat ja päättäjät saisivat objektiivista tietoa liikunnan lisäämiseen tähtäävien toimiensa perustaksi.
Tuloksia kirjattiin 50 000 viidesluokkalaiselta ja 10 000 kahdeksasluokkalaiselta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi viime vuonna oikeusministeriön erikoistutkija Robert Muellerin erotettavaksi, mutta tuli myöhemmin toisiin ajatuksiin, kertoo The New York Times.
Mueller johtaa parhaillaan tutkintaa, jossa selvitetään Venäjän vaikuttamisyrityksiä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vuonna 2016, kun Donald Trump tuli valituksi.
Trump on kritisoinut tutkintaa toistuvasti ja pitänyt sitä hyökkäyksenä hänen valintansa oikeutusta kohtaan.
Lehden tietojen mukaan Trump olisi antanut irtisanomismääräyksen Muellerista viime vuoden kesäkuussa, mutta Valkoisen talon oikeusavustaja Don McGahn olisi kieltäytynyt vedoten erottamisen "katastrofaalisiin seurauksiin" Trumpin presidenttiydelle.
Sen jälkeen, kun McGahn olisi uhannut lopettaa, Trump olisi perääntynyt aikeistaan, kirjoittaa New York Times nojaten neljään nimettömään lähteeseen.
Eilen presidentti Trump kertoi toimittajille Valkoisessa talossa olevansa valmis vastamaan Venäjä-tutkintaa johtavan erikoissyyttäjä Muellerin kysymyksiin.
– Odotan sitä itse asiassa, haluaisin tehdä sen valan nojalla.
16 kuukauden ikäiset kaksoset Aiden ja Ethan Dvash-Banks syntyivät neljän minuutin välein. He ovat myös melkoisen samannäköisiä. Mutta yksi asia heitä erottaa, kertoo sanomalehti The Guardian.
Yhdysvaltain silmissä Aiden on kansalainen ja Ethan paperiton.
Poikien vanhemmat ovat naimisissa oleva homopari, joista toinen, Andrew Dvash-Bkans, on Yhdysvaltain ja toinen, Elad Dvash-Banks. Israelin kansalainen.
Heidät on merkitty poikien vanhemmiksi myös syntymätodistuksiin.
Kansalaisuuden epääminen perustuu dna:ta koskevaan linjaukseen. Ethanilla on israelilaisen isänsä dna, Aidenilla puolestaan yhdysvaltalaisisän. Tämän vuoksi Ethan ei ole saanut kansalaisuutta.
"Viesti siitä, että emme ole täysin tasa-arvoisia"
Dvash-Banksin mukaan dna-näytteeseen perustuva kansalaisuuskäytäntö syrjii seksuaalivähemmistöihin kuuluvia vanhempia.
– Tämä on viesti siitä, että emme ole täysin tasa-arvoisia. Että perheemme ei ole yhtä arvokas kuin muut perheet, sanoo Andrew The Guardianille.
Pariskunta on vienyt päätöksen oikeuteen.
– Hallitus on tehnyt pojalleni vääryyttä. Me taistelemme suojellaksemme lastamme ja perhettämme.
Samaa sukupuolta olevien avioliitot salliva laki on Yhdysvalloissa ollut voimassa jo vuosia. Silti erityisesti maahanmuuttajataustaisilla sateenkaariperheillä on kansalaisuuteen liittyviä ongelmia, kirjoittaa Guardian.
Konsulaatti vaati dna-testin
Andrew ja Elad Dvash-Banks tapasivat kymmenen vuotta sitten Tel Avivissa, missä molemmat opiskelivat. Vuonna 2010 he menivät naimisiin Kanadan puolella, ja siellä syntyivät myös kaksoset vuonna 2016.
Dvash-Banksit saivat munasolun tuntemattomalta luovuttajalta.
Heidän lakimiehensä mukaan molempien lasten olisi pitänyt saada syntyessään Yhdysvaltain kansalaisuus. Hänen mukaansa näin toimittaisiin, jos kyseessä olisi naimisissa oleva heteropari.
Yhdysvaltain Toronton konsulaatti kuitenkin vaati Dvash-Bankseilta dna-testin.
Iso ja pieni kirjekuori
Viime keväänä heidän kotiinsa saapui kaksi kirjekuorta. Aidenille iso, jossa onniteltiin häntä kansalaisuudesta, mutta Ethanille pieni. Siinä sanottiin, että hänen hakemuksensa oli hylätty.
– Se oli vaikea hetki, Elad sanoo.
– Käytännössä valtio repi perheeni kahtia.
Vastaava ministeriö ei kommentoinut tapausta The Guardianille.
Pariskunta syyttää liittovaltiota seksuaalisia vähemmistöjä syrjivästä politiikasta. Heidän mukaansa valtio käyttää väärin lakia, joka on alunperin tarkoitettu isyyden selvittämiseen silloin, kun pariskunta ei ole naimisissa.
Vanhemmat toivovat, että oikeusprosessin myötä myös Ethan saisi kansalaisuuden ja mahdollisuuden pyrkiä vaikka Yhdysvaltain presidentiksi. Samalla he toivovat, että oikeustaistelu auttaisi muita samassa tilanteessa olevia.
Perinteen mukaan edellisen vuoden parhaan miesnäyttelijän Oscarin voittaja jakaa seuraavana vuonna parhaan naisnäyttelijän palkinnon Oscar-gaalassa. Tänä vuonna perinteet menevät uusiksi, kun vuosi sitten Manchester by the Sea -elokuvasta palkittu Casey Affleck ilmoitti vetäytyvänsä tehtävästä.
Filmitähteä on syytetty vuonna 2010 tapahtuneesta seksuaalisesta häirinnästä, joka lopulta sovittiin oikeusistuimen ulkopuolella. Hyvityksenä maksettua summaa ei ole kerrottu julkisuuteen, ja Affleck itse kielsi lakimiestensä välityksellä tehneensä mitään sopimatonta. Tapahtunut nousi keskustelunaiheeksi jo vuosi sitten, kun Affleck nousi Oscar-ehdokkaaksi. Affleck onnistui kuitenkin tuolloin päihittämään äänestyksessä maineikkaat kilpakumppaninsa Denzel Washingtonin ja Ryan Goslingin.
Vuoden 2017 Oscar -gaalan palkittuja: Mahershala Ali, Emma Stone, Viola Davis ja Casey Affleck.Paul Buck/EPA
#MeToo-kampanjan herättämä voimakas huomio naisnäyttelijöiden seksuaaliseen häirintään oli nyt mitä ilmeisimmin liikaa 42-vuotiaalle näyttelijälle. Oscar-palkinnon jakavan Yhdysvaltain elokuva-akatemian edustaja kiitti jo Affleckin ratkaisua:
– Arvostamme päätöstä, keskitetään huomio alalla tehtyihin saavutuksiin ja tehdään hyvä show!
Pian kaksi vuotta täyttävä Antti Rokka istuu keittiön pöydän ääressä ja kiskoo maitoa kuin aikamies. Kello on puoli kahdeksan, ja isosisko on jo lähtenyt kouluun. Oskari-kissa pötköttää ikkunalla ja tarkkailee lintuja.
Tilan muut eläimet – kuusi hevosta, neljä koiraa ja lisäksi lauma ankkoja sekä kanoja – heräilevät uuteen päivään.
– Aamut alkavat meillä eläinten hoidolla. Hevoset ruokitaan ja viedään ulos, koirat ruokitaan, sitten lapset. Vapaapäivinäkään ei montaa vapaahetkeä tule, kertoo Antin äiti Nina Eistiö.
Antti nautiskelee viimeisistä vapaapäivistään, sillä perheen kuopus aloittaa helmikuussa päiväkodin. Eistiö ja Antin isä Petri Rokka odottavat parhaillaan, kuinka suuri summa perheen tuloista on jatkossa lohkaistava päivähoitomaksuihin – vai tarvitseeko lohkaista lainkaan.
Perheen kotikunta, Venäjän kupeessa sijaitseva Miehikkälä kaavailee nimittäin poistavansa lasten päivähoitomaksut kokonaan. Se on kunnan uusin valtti kilpailussa uusista asukkaista.
– Se olisi tietenkin ihan huippuasia ja tosi hyvä etu. Uskomattoman hieno ajatus. En ole vielä laskenut, paljonko rahaa säästyisi, mutta joka tapauksessa satoja euroja vuodessa, sanoo Eistiö.
Mukava summa kenelle tahansa perheelle.
Puunkantoa riittää
Monet kuntalaiset käyvät töissä lähimmissä kaupungeissa Kotkassa ja Haminassa. Talon isäntä Petri Rokka työskentelee sahalla. Kylmimpinä päivinä hän ei mene töihin, koska puut ovat jäässä. Pakkaspäivät kuluvat hevosia hoitaen ja tupaa lämmittäen.
Elämä maalaiskunnassa on kesällä idyllistä, mutta talviaikaan hyvin vaativaa. Puulämmitteisen talon lämmittäminen on melkein kokopäivätyötä. Kovilla pakkasilla talossa lämpiää kolme tai neljä uunia yhtä aikaa.
– Puunkantoa on riittänyt näillä pakkasilla, Rokka sanoo.
Nina Eistiöllä on pieni hevosmatkailuyritys, jota hän pyörittää kesällä. Muina vuodenaikoina hän tyytyy siihen, mitä on tarjolla. Nyt hän tekee sijaisuuksia hoitoapulaisena Kunilan palvelutalolla.
– Olen ollut myös lomittajana kaupassa ja kioskilla. Siitä on tingittävä, ettei oman alan töitä välttämättä saa. Miehikkälässä asuminen vaatii sitä, että on valmis lähtemään töihin myös vähän pidemmälle, Eistiö toteaa.
Pian onneksi avataan Turusta Vaalimaalle kulkevan E18-tien viimeinen osuus. Se nopeuttaa työmatkoja lähikuntiin.
Nina Eistiö muutti Helsingistä Miehikkälään 15 vuotta sitten.Olli Törönen / Yle
Todisteita bonuksen toimivuudesta
Miehikkälä on viime aikoina nostanut panoksiaan kilpailussa uusista asukkaista. Porkkanana ovat erilaiset nuorille perheille suunnatut rahalliset helpotukset. Tämän vuoden alussa kunta alkoi maksaa jokaiselle syntyvälle lapselle 10 000 euron bonusta. Se maksetaan tuhannen euron vuosierissä lapsen kymmenenteen syntymäpäivään saakka.
Edellytyksenä on, että lapsi ja hänen äitinsä tai isänsä ovat kunkin vuoden alussa kunnassa kirjoilla.
Miehikkälä otti mallia keskipohjalaisesta Lestijärven kunnasta, joka on saanut 10 000 euron vauvabonuksella syntyvyyden nousemaan lähes nollasta yli kymmeneen lapseen vuodessa. Nyt nämä kaksi kuntaa ovat tiettävästi Suomen avokätisimpiä syntyvyyden tukijoita.
– Totesimme, ettei ole mitään syytä olla kasvattamatta summaa, jos pystymme sen suuruudella vaikuttamaan syntyvien lasten määrään. 10 000 euroa on iso apu esimerkiksi lasten harrastuskustannuksissa, sanoo Miehikkälän kunnanjohtaja Arto Ylönen.
Rokan perhe pääsi nauttimaan Miehikkälän vauvabonuksista, kun Antti syntyi. Silloin bonus oli 3000 euroa. Tuhat euroa on kilahtanut tilille jo kahdesti, ja yksi tonni on vielä tulossa.
– Kuulimme bonuksesta vasta odotusaikana, joten emme hankkineet lasta rahan vuoksi, Nina Eistiö naurahtaa.
Kunnanjohtaja Arto Ylönen arvioi, että pienempikin bonus on kannustanut nuoria kuntalaisia lastenhankintaan.
– Voi olla, ettei kymmentä lasta per vuosi olisi ilman bonusta tullut.
Rahaa ajokorttiin
Käyttöä vauvabonukselle on Rokan perheessäkin ollut. Osa summasta on mennyt arjen pyörittämiseen, mutta siivu on otettu myös Antille säästöön.
– Säästämme pojalle rahaa isompiin asioihin kuten ajokorttiin. Mopokortin saisi jo ajettua. Toivotaan, että ajokortin hinta putoaa vähän siihen mennessä, kun sen ajaminen on ajankohtaista.
Perhe ei suunnittele lisää lapsia, vaikka uusi 10 000 euron bonussumma onkin muhkea.
– Olen jo 42-vuotias, joten lapsiluku on nyt täynnä. Uskon, että summa kyllä kiinnostaa nuoria perheitä, jotka pohtivat muuttoa kaupungista maalle. Toivon, että lasten määrä nousee.
Muuttotukea jo 2000-luvun alussa
Eistiö tuli 2000-luvun alkupuolella Helsingistä Miehikkälän naapurikuntaan Virolahdelle opiskelemaan hevosalaa ja jäi sille tielleen. Kahden lapsen äiti tapasi tuolloin paikallisen ravimiehen Petrin, ja pariskunta päätti muuttaa hyvien ravimaastojen perässä Miehikkälään. Syntyi kaksi yhteistä lasta.
– Pieni, muistaakseni 300 euron muuttotuki tuli uusille vuokralaisille tai asunnon ostajille lahjaksi jo silloin, kun muutin tänne. Ihastuin kuitenkin Miehikkälään ihan muista syistä kuin rahasta, kertoo Nina Eistiö.
Nyt Eistiö osaa ulkoa Miehikkälän jokaisen pitkän ja mutkaisen tien. Kaksi vanhinta lasta – 18- ja 21-vuotiaat – ovat jo lentäneet pesästä. Molemmat opiskelevat Helsingissä.
– Tykästyin maaseudun rauhaan ja luontoon. Olen myös aina pitänyt paljon eläimistä. Ihmisiä ja liikennettä oli vähän, ja kaikki olivat niin mukavia. Kaupunkiin ei ole tullut ikävä.
Jenna Pärtty
Koulu suljetaan
Miehikkälän väkiluku on pudonnut reilusti tällä vuosituhannella. Nyt kunnassa on noin 2000 asukasta. Keväällä suljetaan yksi kunnan kolmesta koulusta. Viime vuosina Miehikkälässä on syntynyt noin kymmenen lasta vuodessa. Kunnanjohtaja Arto Ylönen haluaa kaksin- tai kolminkertaistaa tuon määrän.
– Kunnanjohtajana ajattelen, että 20–30 lasta olisi sopiva määrä. Sitä tasoa määrä on joskus Miehikkälässä ollut. Se olisi hyvä luokkakoko kyläkouluun, Ylönen toteaa.
Miehikkälä on myös maksanut vuoden 2016 alusta lähtien4000 euron avustusta heille, jotka hankkivat kunnasta ensiasunnon. Parhaillaan kunnassa on vireillä päivähoitomaksujen poistaminen. Miehikkälässä on yksi päiväkoti ja yksi perhepäivähoitaja. Varhaiskasvatuksen piirissä on noin 40 lasta.
Jos maksut poistuvat, monilapsinen perhe voi säästää tuhansia euroja vuodessa. Kunnalle käy päinvastoin.
– Nyt meidän pitää puntaroida, kuinka paljon kustannuksia maksuttoman päivähoidon käyttöönotto tuo kunnalle. Siitä tehdään parhaillaan laskelmia.
Vaatteet netistä
Miehikkälässä on kaksi ruokakauppaa, toinen Saivikkalassa ja toinen Suur-Miehikkälässä. Molemmat ovat Rokan perheen ahkerassa käytössä.
– Kävisimme mieluummin ruokaostoksilla kaupungissa, koska siellä on halvempaa. Mutta aika ei riitä.
Muiden palveluiden perässä on lähdettävä kauemmas – tai verkkokauppaan. Nina Eistiö kertoo, ettei ole käynyt oikeassa kaupassa vaateostoksilla Antin syntymän jälkeen eli lähes kahteen vuoteen.
– Ostaisin mieluummin kaupasta, koska vaatetta olisi kiva sovittaa ja nähdä se luonnossa ennen ostamista. On kuitenkin hirveä rumba lähteä täältä Kotkaan syömisineen ja vaipanvaihtoineen. Ja silti ei tiedä, löytäisikö etsimäänsä.
Eniten Rokat kaipaavat Miehikkälään omaa rauta- ja maatalouskauppaa. Sellainen Miehikkälässä oli vielä 15 vuotta sitten, kun Nina Eistiö muutti kuntaan.
– Sinne tulee asiaa usein, koska tarvitsemme paljon rehua eläimille. Olemme käyneet hakemassa niitä Virojoella ja Haminassa.
Nina Eistiö
Päiväkotiin on matkaa kahdeksan kilometriä, mutta se on maaseutumittakaavassa lyhyt matka. Eistiön mielestä Miehikkälä on lapselle erinomainen paikka kasvaa.
Harrastusmahdollisuudet eivät ehkä ole yhtä monipuoliset kuin isommissa kunnissa, mutta Rokan perheen tarpeisiin ne riittävät. Ainut ongelma on talvinen pimeys.
– Ulkoilemme paljon päiväkotien pihassa ilta-aikaan. Ainakin meidän perheen lapset ovat käyneet luistelemassa, ja hiihtomaastojakin on. Lisäksi täällä on kerhoja ja pieni uimahallikin.
Pienen kylän edut
Eniten perhe arvostaa Miehikkälän turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
– Täällä on pienen kylän edut. Kaikki tuntevat toisensa ja toistensa lapset, joten vanhemmat saavat heti tietää, jos joku on hölmöillyt.
Eistiö uskoo, että maalla lapset pysyvät pidempään pois kaupunkilaisnuorten villityksistä.
– Kun itse olen asunut Helsingissä, voin kokemuksesta sanoa, että maaseudulla lapset pysyvät pidempään lapsina. Se on erittäin hyvä asia.
Perheen teinit eivät ole olleet maalla asumisesta niin innoissaan. Kaverit asuvat kaukana, kuten viereisissä kunnissa tai noin 30 kilometrin päässä Haminassa.
– He eivät arvosta tätä ihanaa rauhallista maaseutuelämää vaan haluavat kaupunkiin. Toivon, että he sitten vanhempina hoksaavat, kuinka hyvä lasten on elää täällä. Ja tulevat takaisin.
Viime vuonna kello näytti 2,5 minuuttia vaille keskiyötä.
Edellisen kerran kahden minuutin päässä tuhosta oltiin vuonna 1953. Silloin oli käynnissä Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kiivas varustelukilpailu.
Tilanne selvästi vaarallisempi kuin vuosi sitten
Tutkijaryhmä on seurannut ydinuhan kehittymistä jo 1940-luvulta lähtien.
Sen mukaan maailmantilanne on nyt selvästi vaarallisempi kuin vuosi sitten ja yhtä vaarallinen kuin heti toisen maailmansodan jälkeen.
- Maailman johtajat eivät ole vastanneet tehokkaasti ydinsodan uhkaan tai ilmastonmuutokseen, julkaisussa perustellaan.
Bulletin of the Atomic Scientistsin mukaan maailmanlopun uhka on kasvanut erityisesti Pohjois-Korean ydinvarustelun vuoksi. Mutta myös siksi, että Yhdysvallat ja alueen muut maat ovat esittäneet Pohjois-Korealle "liioittelevia lausuntoja ja toimineet provokatiivisesti".
Lisäksi mainitaan Kiinan ja Yhdysvaltojen, Venäjän ja Yhdysvaltojen, sekä Intian ja Pakistanin väliset jännitteet ja Lähi-idän herkkä tilanne.
- On vähättelevää kutsua ydinuhkaa vakavaksi, tutkijat toteavat.
Korjattu klo 23.18. Kello näytti aiemmin 2,5 minuuttia, ei kolme minuuttia vaille keskiyötä.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriö on tyytymätön uuteen F-35 häivehävittäjään. Hävittäjä on ehdolla myös Suomeen ja sitä on jo tilattu moniin Euroopan maihin.
Viidennen sukupolven F-35 hävittäjiä on arvosteltu korkean hinnan vuoksi. Pentagonin testauksesta vastaavan osaston (Office of Operational Testing and Evaluation) mukaan koneita vaivaavat monet muutkin ongelmat. Esimerkiksi koneen kehitys on pysähtynyt, koska alihankkijoilta ei ole saatu varaosia.
Vakavin ongelma on se, että koneita ei saada ilmaan, silloin kun niitä tarvittaisiin. Vuoden 2014 jälkeen puolet koneista on ollut pois käytöstä, ilmenee Yhdysvaltain puolustusministeriön raportista Pentagonin johdolle ja kongressin komiteoille.
F-35 on Yhdysvaltain kallein asejärjestelmä, jota on kehitetty jo kuusitoista vuotta. Syyskuussa kone on tarkoitus saada varsinaisiin taistelukokeisiin, jotka kestävät vuoden. Alun perin taistelukokeiden piti alkaa jo vuotta aiemmin. Ilman taistelutestejä kone ei pääse sarjatuotantoon.
Pentagonissa on vaadittu kustannusten alentamista, sillä USAn armeijalle ja laivastolle kaavaillut 2 456 konetta maksavat yli neljäsataa miljardia dollaria ja päälle tulevat kolminkertaiset käyttökustannukset vuoteen 2070 mennessä. Tähän mennessä koneita on toimitettu Yhdysvalloille reilut kaksi ja puoli sataa.
Viallisia ohjelmistoja
Pentagonin raportissa todetaan, että koneen monimutkaista tietokoneohjelmistoa on jouduttu korjaamaan 31 kertaa ja siinä on edelleen vakavia puutteita. Myös laivastolle tarkoitettujen koneiden renkaat eivät ole riittävän kestäviä.
Raportissa on listattu kaikkiaan tuhatkunta koneessa ja sen tietokonejärjestelmissä havaittua puutetta. Esimerkiksi koneen toiminnalle välttämätön järjestelmä (ALIS) ei toimi kunnolla taistelutilanteessa. Osaa koneista ei myöskään saada tankattua ilmassa.
Lisäksi lentäjän kypärän näytössä on puutteita. Myös ilmasta ilmaan ja ilmasta maahan tähdättävien ohjusten ampumisessa on havaittu ongelmia.
Ennen torstaista Ylen presidentinvaalitenttiä julkaistiin kaksi mittausta, joiden sanoma oli sama. Vaikka kyselyjen kärkinimi Sauli Niinistö oli menettänyt kannatustaan paljon, hänen asemansa kisassa on yhä vahva.
Ylen kyselytutkimus mittasi Niinistölle 63 prosentin kannatuksen, kun taas Helsingin Sanomien pikamittauksessa 58 prosenttia vastanneista tuki häntä.
Tilanne synnytti iltaa varten yhden kysymyksen yli muiden: Alkaako Niinistö tehdä virheitä viimeisellä mahdollisella hetkellä?
Niinistöllä olikin tentissä vaikeat hetkensä.
Nato-kysymys kampittaa Niinistöä
Niinistö ylitti ensimmäisen esteen tentissä puhtaasti, kun häneltä kysyttiin kommenttia tuoreisiin kyselytuloksiin.
— Tähtään siihen, että jollakin kierroksella minut valittaisiin, Niinistö toisti vakiintuneen vastauksensa gallup-kysymykseen.
Sen sijaan Nato-kannan kertominen tuntuu tuottavan Niinistölle vaikeuksia kerta kerran jälkeen. Se alkaa olla selvää, ettei hän kannata Suomen jäsenyyttä sotilasliitossa juuri nyt.
Ihmettely istuvan presidentin kannasta lähti liikkeelle vaalikoneista, joissa hän ohitti kysymyksen. Asian selittäminen sujui Niinistöltä tentissä yhä heikosti.
— Nämä vaalikonekysymykset lähtivät monesti liikkeelle seuraavasta kuudesta vuodesta tai seuraavasta vaalikaudesta. Minusta on aika mahdotonta vastata kyllä tai ei tilanteessa, jossa emme tiedä kuuden vuoden taakse, Niinistö sanoi.
Totuus on kuitenkin se, että esimerkiksi Ylen vaalikoneessa ehdokkaiden on pitänyt vastata väitteeseen, jonka mukaan ”Suomen pitää hakea Nato-jäsenyyttä”. Väitteessä ei puhuta aikamääreistä.
Niinistö joutui lähes kaikkien vastaehdokkaiden haastamaksi, kun tentissä käsiteltiin hallituksen aktiivimallia. Erikoista tilanteesta oli se, ettei asia liity suoranaisesti presidentin ydintehtäviin.
Kritiikin ydin oli se, ettei Niinistö ollut haastanut hallituksen mallia. Valitsijayhdistyksensä ehdokas Paavo Väyrynen vetosi kansainvälisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat Suomea köyhyyden torjumiseen. Samalla hän ilmoitti laittaneensa nimen alle mallin kaatamista ajavaan kansalaisaloitteeseen.
Vasemmistoliiton Merja Kyllönen totesi, että presidentti vahvistaa lait, joten hän ei voi olla täysin vailla vaikutusvaltaa. Laura Huhtasaari (ps.), Pekka Haavisto (vihr.) ja Tuula Haatainen (sd.) liittyivät myös arvostelijoiden joukkoon.
Niinistö vastasi kritiikkiin kuten aiemminkin. Hän vetosi hallituksen esitykseen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan ponteen, jossa pyritään ottamaan huomioon alueelliset erot.
— Pitää välttää ne tilanteet, että joku menettää (tukea), vaikka hänellä ei ole mahdollisuutta itse vaikuttaa asiaan. Ei edes mahdollisuutta osallistua työvoimapalveluun, Niinistö vastasi.
Niinistö myös sanoi, että hallitus on nyt lisännyt työvoimapoliittisia toimia ja se yrittää taata palveluita kaikille. Tämä ei Haataiselle riittänyt.
Demarit ja keskustalaiset ratkaisevat
Vähemmälle huomiolle vaalien loppusuoralla on jäänyt se, että keskustan ja demarien perinteisillä kannattajilla on mahdollisuus ratkaista vaalien ensimmäinen kierros.
Nämä ryhmät ovat livenneet puolueidensa ehdokkaiden takaa Niinistön kannattajiksi. Molemmissa ryhmissä Niinistöä kannattaa yli 60 prosenttia ihmisistä.
Mikäli kannattajaryhmissä tapahtuisi suurta liikettä takaisin poliittiseen kotiin vaalipäivänä, toinen kierros vaaleissa voisi olla mahdollinen.
Illan tentti ei kuitenkaan antanut suurta aihetta tähän. Vanhanen haastoi Niinistöä ainoastaan Nato-kysymyksestä ja Haatainen laittoi suurimman painoarvon aktiivimalliin.
— Ei voi olla niin, että säädetään lakeja, jotka alkavat vaikuttaa ihmisiin. Ja jälkeenpäin toivotaan, että siihen suunnataan resursseja, Haatainen vastasi Niinistölle.
Vaikka kritiikki oli purevaa, Niinistö ei tehnyt tentissä suuria virheitä. Se oli ennakkosuosikilta riittävä suoritus.
