Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 92708 articles
Browse latest View live

Väyrysen Hurstille lupaamat 50 000 euroa nosti Twitter-myräkän

0
0

Ylen Suuressa vaalikeskustelussa, jonka aiheena olivat muun muassa presidentin valtaoikeudet, nähtiin suomalaisessa politiikassa outo hetki: yritys ostaa ääniä. Vai oliko se sitä? Tätä pohdittiin kiivasti pikaviestipalvelu Twitterissä ohjelman aikana.

Kun puhe siirtyi aktiivimallin ruotimiseen, Väyrynen ilmoitti täysin yllättäen, että jos hänet valitaan presidentiksi, hän lahjoittaa ensimmäisen vuoden palkastaan 50 000 euroa ruoka-apua antavalle Heikki Hurstille.

Väyrynen pohjusti uutistaan toteamalla juhlavasti: "Teen merkittävän ilmoituksen".

Teko ei jäänyt tenttiä seuraavalta yleisöltä huomaamatta.

Kirjailija Jari Tervo laski oitis, että se oli "huikea veto".

Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen pani merkille Väyrysen tunnetun pihiyden.

MTV:n uutisten päätoimittaja Merja Ylä-Anttila toi esiin monen muun tavoin äänten ostamisen.

Myös muita kiinnosti, kuinka paljon Väyrynen on tähän asti lahjoittanut.

Populismia, tuhahtivat jotkut. Jotkut vain noteerasivat, että näinkin on nyt sanottu. Joku kehotti Väyrystä palaamaan eduskuntaan ja toimimaan siten, että ruokajonoja ei olisi.


Ranskassa synnytyksen jälkeinen jumppa on joka naisen oikeus – Tarjolla myös kännykkäsovellus harjoitusten tekoon

0
0

Kaksi tyttöä synnyttänyt Hélène seisoo tasapainolaudalla ja supistaa lantiopohjalihaksiaan fysioterapeutin ohjauksessa. Seinälle ripustetulle näytölle piirtyy käyrä, joka kertoo lihasten voimasta ja nopeudesta.

– Jännitä lihakset kuin pidättäisit pissahätää, hyvä, hengitä rauhallisesti, ohjaa fysioterapeutti Sandrine Galliac-Alanbari.

Lantionpohjalihasten kunto ei ole mikään pikkujuttu. Hélène esimerkiksi kärsii alkavasta gynekologisesta laskeumasta, jonka syynä on lantionpohjan lihasten löystyminen synnytyksessä. Hän toivoo saavansa laskeuman oireet treeneillä kuriin ja välttyvänsä näin leikkaukselta.

– Lantionpohjalihasten olemassaolon tajuaa valitettavasti vasta sitten, kun ne lakkaavat toimimasta, Hélène toteaa.

Hän kertoo käyneensä fysioterapeutin vastaanotolla puolentoista kuukauden ajan ja oppineensa hahmottamaan, miten lantionpohjan lihakset toimivat arkisissa tilanteissa.

Sandrine Galliac-Alanbari ja Hélène.
Fysioterapeutti Sandrine Galliac-Alanbari ohjaa pariisilaisäiti Hélèniä vahvistamaan lantionpohjan lihaksiaan. Ruudulta voi seurata onnistumista.Juha Nurminen

– Edistystä on onneksi tapahtunut. Nyt tiedän, mitä pitää tehdä ja minkälaisia liikkeitä varoa ja pystyn jatkamaan harjoittelua kotona.

Hélène haluaa tulla haastatelluksi vain etunimellään, koska netissä nimihaku yhdistäisi hänet aina harjoituksia koskevaan uutiseen. Sitä hän ei toivo, vaikka on valmis puhumaan asiasta ja olemaan myös kuvattavana.

Yksilöllistä opetusta

Ranskassa valtio korvaa jokaiselle naiselle vähintään kymmenen tuntia lantionpohjatreenejä synnytyksen jälkeen. Se on maailmassa poikkeuksellista. Raskaus ja alatiesynnytys saattavat vaikuttaa lantiopohjan toimintaan, sillä ne aiheuttavat mekaanista painetta ja kudosvaurioita.

Kyse ei ole ryhmätunneista, kuten useimmiten Suomessa, vaan fysioterapeutin tai kätilön yksityisesti ohjaamasta intiimijumpasta.

– Pohjoismaissa lantionpohjan lihaksistoa treenataan tyypillisesti vaatteet päällä ryhmätunneilla. Tuolloin lihastyöskentelyä ei voi kuitenkaan seurata ja osa naisista tekee liikkeet jopa päinvastoin kuin pitäisi, fysioterapeutti Galliac-Alanbari toteaa.

Galliac-Alanbari on erikoistunut lantionpohjalihasten vaivoihin. Hän käyttää treenaamisessa apuna sormiaan, sähköstimulaatiota sekä biopalautehoitoa.

Biopalautehoito kertoo, kuinka tehokkaasti lihakset rentoutuvat ja jännittyvät.
Biopalautehoito kertoo, kuinka tehokkaasti lihakset rentoutuvat ja jännittyvät.Juha Nurminen

Ranskassa riittää myös lantionpohjatreeneihin liittyviä innovaatioita.

Hélène esimerkiksi saa vastaanoton päätteeksi mukaansa uuden kännykkäsovelluksen ja pienen sauvan. Fysioterapeutti Galliac-Alanbarin ideoima peli auttaa treenaamaan lantionpohjan lihaksia kotona: siinä lantiopohjan lihaksia supistamalla ohjataan pientä lintua läpi esteradan.

Lantionpohjan lihakset ovat myös nautinnon lihakset! fysioterapeutti Sandrine Galliac-Alanbari

Fysioterapeutin mukaan lantionpohjan treenaaminen koetaan usein hankalaksi, sillä lihakset eivät näy ulospäin. Kuntoutus on myös luonteeltaan hyvin intiimiä ja jotkut saattavat kokea sen kiusalliseksi – etenkin sellaisissa maissa, joissa naisten seksuaaliterveydestä ei avoimesti puhuta.

– Puhua kuitenkin pitäisi, vahva lantionpohja kun estää virtsankarkailun ja laskeumien syntymisen, Galliac-Alanbari sanoo.

Lantionpohjan lihaksisto takaa nautinnollisen ja sujuvan arjen, sanoo fysioterapeutti Sandrine Galliac-Alanbari
Lantionpohjan lihaksisto takaa nautinnollisen ja sujuvan arjen, sanoo fysioterapeutti Sandrine Galliac-Alanbari.Juha Nurminen

Ranskassa lantionpohjan kunto ei ole mikään tabu, vaan synnytyksen jälkeinen jumppa on ollut tärkeä osa ranskalaista terveydenhuoltoa 70-luvulta asti.

Ranskassa korostetaan parisuhteen tärkeyttä

– Miksi juuri Ranskassa? Se on hyvä kysymys. Luulen, että se liittyy ranskalaiseen perinpohjaisuuteen, fysioterapeutti pohtii.

Hän uskoo, että taustalla vaikuttaa myös ranskalaisen kulttuurin tapa korostaa äidin jaksamisen ja parisuhteen tärkeyttä. Galliac-Alanbari muistuttaa, että lantionpohjan lihasten hyvä kunto on elinehto toimivalle arjelle ja tyydyttävälle seksielämälle.

– Lantionpohjan lihakset ovat myös nautinnon lihakset!

Säästöt uhkaavat intiimijumppaa

Voi kuitenkin olla, että tulevaisuudessa ihan jokaista ranskatarta ei enää ohjata henkilökohtaiseen lantionpohjajumppaan.

Säästöpaineita kun on täälläkin ja hallitus on pohtinut korvausten jyvittämistä niille naisille, joilla on havaittu lantionpohjan vauriota ennen synnytystä tai sen seurauksena.

– Se olisi sääli, sanovat sekä fysioterapeutti ja hänen potilaansa.

Molempien mielestä kaikille tarjottava synnytysjumppa on yksi ranskalaisen terveydenhuoltojärjestelmän parhaita oivalluksia. Lihasten treenaaminen kun auttaa ehkäisemään vaurioita jo ennalta.

– Nämä tunnit ovat minulle mittaamattoman arvokkaita! Mielestäni on ihan ehdotonta, että jokaisella naisella on niihin jatkossakin oikeus, Hélène sanoo.

Tätä toisen ulottuvuuden taikamaailmaa ei meinaa tunnistaa kulttuuriareenaksi: "Jengi ihmetteli, että mitäs ihmettä"

0
0

Kirkkaanväriset hahmot ja monimutkaiset, kerrokselliset muodot vaikuttavat tuntemattomien ja salaperäisten elämänmuotojen oudoilta heijasteilta. Ne leijuvat, pyörivät ja kieppuvat hitaasta pohjattomassa avaruudessa ja tuntuu siltä, kuin katselisi jättiläismäisen kaleidoskoopin raukeita, alati muuttuvia liikkeitä. Toistuvien kuvioiden kätketyt viestit alkavat vähitellen avautua, ja mystisen geometrian keskeltä erottuu hyönteisiä, kukkia ja kasvien kiemuraisia, monilehtisiä varsia.

Tuolla loistaa oranssinkeltainen aurinko, jonka säteet leikkaavat tummansinisiä tähtiä kuin tulenlieskat. Ja tuolla liihottelee jättiläisperhonen, jonka värisevät siivet hehkuvat verenpunaisina iltaruskon tavoin.

Flowers of Life, decotiimi, decotaide, uv-valo
Flowers of LifeJussi Mankkinen / Yle

Tätä toisen ulottuvuuden taikamaailmaa ei millään tunnistaisi helsinkiläiseksi kulttuuriareena Gloriaksi. Paikka on muuttunut kotimaisen Flowers of Life -decotiimin käsissä rinnakkaistodellisuuksien universumiksi, jonka loppumattomia yksityiskohtia haluaisi tutkia tuntikaupalla.

– Kun meille annetaan mahdollisuus toteuttaa esimerkiksi joku Glorian kaltainen tila, se on tehtävä heti ulko-ovelta saakka, jotta paikka muuttuisi mahdollisimman kokonaisvaltaisesti aivan toisenlaiseksi tilaksi, kuin mitä se on alun perin ollut, Veikko Lappalainen kertoo.

Flowers of Life, decotiimi, decotaide, uv-valo
Flowers of LifeJussi Mankkinen / Yle

Ultraviolettivalon taikaa

Lappalainen on valotaiteestaan ja -installaatioistaan kansainvälisestikin tunnetun Flowers of Life -ryhmän pääsuunnittelija. Hän innostui decotaiteesta jo 2000-luvun alkupuolella käydessään trance-tapahtumissa. Trance on elektronisen musiikin alalaji, jossa on melodisia elementtejä enemmän kuin esimerkiksi teknossa, ja johon on liittynyt oleellisena osana alusta saakka tapahtumapaikkojen omaperäistä koristelua.

– Tällaisia dekoraatioita on ollut Suomessa jo 1990-luvun puolivälistä lähtien etenkin psykedeelisen trancen bileissä. Innostuin asiasta kovasti, kun törmäsin ensimmäisen kerran pimeässä hohtaviin maaleihin, Lappalainen muistelee.

Flowers of Life, decotiimi, decotaide, uv-valo
Flowers of LifeJussi Mankkinen / Yle

Decotaiteessa käytetään lähes poikkeuksetta fluoresoivia eli uv-aktiivisia maaleja tai väriaineksia. Ideana on, että pinnat ja kuviot, joissa pyritään usein myös kolmiulotteiseen vaikutelmaan, hohtavat uv-valossa. Esimerkiksi Glorian normaali, vaalea seinäväritys on peitetty kokonaisuudessaan mustalla kankaalla, koska valkoinen heijastaa uv-valon violettina.

Aiemmin tällainen vaikutelma saatiin mustavalolampuilla, mutta nyt on siirrytty ledeihin niiden helppokäyttöisyyden takia. Veikko Lappalaisen mukaan ledeissä on omat ongelmansa: niiden aallonpituus on lähempänä violettia, mikä tuo kohteisiinkin violettia hehkua, kun taas mustavalolamppujen alhaisempi aallonpituus tarjosi hyvälaatuisempaa jälkeä.

– Mitä alhaisempi aallonpituus, sen parempi lopputulos. Toisaalta, jos mennään alle 360 nanometriin, siitä voi aiheutua terveydellistä haittaa, Lappalainen tarkentaa.

Flowers of Life, decotiimi, decotaide, uv-valo
Flowers of LifeJussi Mankkinen / Yle

Pyhän geometrian moninaisia muotoja

Flowers of Life -ryhmän nimi viittaa elämän kukkaan, joka on useista päällekkäin toistuvista ympyröistä koostuva geometrinen kuvio. Ympyröiden kohtaamisista syntyy uusia keskipisteitä, ja kuviota voi jatkaa melkein loputtomiin. Elämän kukkaa on hyödynnetty niin populaarikulttuurissa, muodissa, koruissa ja kuin tatuoinneissakin ja kuviona se on universaali. Termin lanseerasi vuonna 1968 geometriaa tutkinut kirjailija Martha Bartfeld. Elämän kukka taas on osa pyhää geometriaa, joka on joidenkin tulkintojen mukaan kaikki elolliset muodot kattava järjestelmä.

– Termi pyhä on tässä yhteydessä hämäävä, koska pyhä geometria ei liity uskonnollisuuteen. Esimerkiksi luonnosta löytyy paljon geometriaa ja meidän kohdallamme pyhä geometria on koko homman ydin, Veikko Lappalainen kertoo.

Flowers of Life, decotiimi, decotaide, uv-valo
Flowers of LifeJussi Mankkinen / Yle

Vaikka Lappalaisen ja Flowers of Lifen tekemän taiteen taustalla piilotteleekin geometrinen järjestelmä, ei hänen mielestään katsojan tarvitse ymmärtää kaikkea teoksiin liittyvää symboliikkaa.

– Tavoitteenani on, että näitä teoksia voisi katsoa ilman tulkintoja – että ne voisi kokea kauniina samalla tavalla kuin kauniin maiseman tai kauniin kukan. Katsojan ei tarvitse ymmärtää, että tuo kuvio tuossa tarkoittaa sitä ja tuo tätä.

Flowers of Life, decotiimi, decotaide, uv-valo
Flowers of LifeJussi Mankkinen / Yle

Lappalaisen mukaan Flowers of Life -decotiimi hakee vaikutteita myös vanhoista kulttuureista.

– Joidenkin satoja vuosia vanhojen moskeijojen kohdalla ei voi kuin ihmetellä, että miten tuokin on tehty. Niiden koristelussa arkkitehtuuri yhdistyy usein upeaan tuotantoon ja kolmiulotteisuuden vaikutelmaan.

Flowers of Life, decotiimi, decotaide, uv-valo
Flowers of LifeJussi Mankkinen / Yle

Boom Festival ja kolmiulotteinen puu

Flowers of Lifen teoksia on nähty muun muassa Lux Helsingissä, Slushissa, Linnanmäen valokarnevaaleilla ja Kosmos-festivaaleilla sekä 24:ssä eri maassa, viimeisimpänä valofestivaaleilla Meksikossa. Ulkomaan keikoista on jäänyt mieleen etenkin valtava portugalilainen Boom Festival, jonne Flowers of Life pääsi koristelemaan päätanssilattiaa. Sinne tehtiin kymmenen metriä korkea kolmiulotteinen puu.

– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun saimme maalata jättinosturien kanssa. Yllätimme myös paikalliset, koska kaikki systeemimme mahtuivat pieneen tilaan ja laitoimme ne paikoilleen suomalaiselle tehokkuudella. Jengi ihmetteli, että mitäs ihmettä, Veikko Lappalainen hymyilee.

Flowers of Life, decotiimi, decotaide, uv-valo
Flowers of LifeJussi Mankkinen / Yle

Tällä hetkellä koko maailman mittakaavassa mielenkiintoisia decotiimejä tulee muun muassa Etelä-Afrikasta, ja Suomessakin alan toiminta on nousussa. Flowers of Lifen lisäksi alan kotimaisia nimiä ovat muun muassa Voeman Decotiimi, Decotukos sekä Psychedelic Caravan.

Veikko Lappalaisen mukaan Suomesta löytyy paljon ihmisiä, joilla on ideoita, mutta iso työmäärä karsii nopeasti pois ne, joilla ei ole riittävästi motivaatiota. Esimerkiksi Flowers of Lifen kaikki teokset ovat alusta loppuun asti käsityötä, ja Gloriaa työsti neljä ihmistä viikon ajan.

Flowers of Life, decotiimi, decotaide, uv-valo
Flowers of LifeJussi Mankkinen / Yle

– Täytyy kyllä olla jonkin sortin hullu, että jaksaa tällaista nyhertää. Eihän tämä mikään kultakaivos ole, tässä täytyy olla taustalla selkeä missio ja todellista halua, Veikko Lappalainen summaa.

Flowers of Lifen luoma taikamaailma on nähtävillä kulttuuriareena Gloriassa vielä tämän viikon.

Flowers of Life, decotiimi, decotaide, uv-valo
Flowers of LifeJussi Mankkinen / Yle

Kaksi vakavaa vaaratilannetta Helsinki–Vantaalla saman viikon aikana – Nyt käytössä on uusi varoitusjärjestelmä

0
0

Suomen vilkkaimmalla lentokentällä Helsinki–Vantaalla on tänään perjantai-iltapäivänä otettu käyttöön uudet turvajärjestelmät, jotka parantavat lentoliikenteen ja kiitoteiden turvallisuutta.

– Lähiliikenteen hallintajärjestelmä on päivitetty tänään. Päivityksen yhteydessä otettiin käyttöön kaksi uutta varoitusjärjestelmää, kertoo lennonjohdosta vastaavan ANS Finland -yhtiön toimitusjohtaja Raine Luojus.

Toinen uusista järjestelmistä varoittaa automaattisesti kenttäalueella tapahtuvasta liikkeestä ja toinen järjestelmä tuo lisää turvallisuutta lennonjohdon tekemään lennonselvitykseen.

Järjestelmien päivitykset tilattiin jo puolitoista vuotta sitten, mutta niitä ei ehditty saada käyttöön ennen tällä viikolla sattuneita kahta vaaratilannetta.

Raine Luojus sanoo, että tällaisia varoitusjärjestelmiä tarvitaan aina, kun toiminnassa on mukana inhimillinen tekijä eli on mahdollisuus ihmisten tekemiin virheisiin.

– Sillehän me emme mahda mitään, että ohjaaja rullaa selvityksen vastaisesti kiitotielle. Se voidaan estää vain fyysisellä esteellä. Mutta näillä uusilla järjestelmillä pystytään havaitsemaan tilanteet. Nämä auttavat siinä, että korjaavat toimenpiteet pystytään tekemään.

"Lennonvarmistamisen yhtiöittämisellä ei mitään tekemistä vaaratilanteen kanssa"

Tiistaina Helsinki–Vantaan lennonjohto antoi matkustajakoneelle luvan lähteä kiitotielle, jolla oli kolme työkonetta. Keskiviikkona liikesuihkukone rullasi ilman lupaa kiitotielle, jolle matkustajakone oli laskeutumassa. Vaaratilanteiden tutkintaa johtaa Onnettomuustutkintakeskus.

– Johtopäätös tässä vaiheessa on se, että lennonjohtajalle tapahtui nähtävästi inhimillinen virhe. Toisessa tapauksessa ilmeisesti kahdelle lentäjälle tapahtui väärinymmärrys tai sitten heidän tilannetietoisuutensa petti, koska he menivät väärään paikkaan, Raine Luojus sanoo.

Helsinki–Vantaan lennonvarmistuspalvelut eriytettiin viime vuonna lentoasemayhtiö Finaviasta omaksi yhtiökseen. Tuolloin Finavian lennonvarmistustoiminnan henkilöstö siirtyi ANS Finlandin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Valtio omistaa molemmat yhtiöt.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan tiistain lennonjohdosta johtuneen vaaratilanteen tutkinnassa on tarkasteltava myös sitä, onko lennonvarmistuksen yhtiöittämisellä voinut olla jotain merkitystä onnettomuusuhan syntymiseen.

ANS Finlandin toimitusjohtaja Raine Luojus vakuuttaa, että vaaratilanteella ja lennonvarmistustoiminnan yhtiöittämisellä ei ole yhtään mitään tekemistä keskenään.

– Meidän taloudelliset resurssimme hoitaa lennonvarmistusta ja tehdä investointeja ovat paremmat kuin Finavian kanssa. Lisäksi meillä on täsmälleen samat lennonjohtajat ja täsmälleen samat työohjeet kuin ennenkin.

Vakavat vaaratilanteet ovat Helsinki–Vantaan toiminnasta vastaavan lentoasemayhtiö Finavian ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan Suomessa hyvin harvinaisia.

Uutistoimisto STT:n mukaan Helsinki–Vantaan lentoaseman kiitoteillä sattui viime vuonna seitsemän vaaratilannetta, joista yksi johtui lennonjohdosta ja kuusi ohjaamomiehistön toiminnasta.

Lisää aiheesta:

Lennonjohto päättää, kuka saa liikkua rullaus- tai kiitotiellä

Onnettomuustutkintakeskus saattaa yhdistää Helsinki–Vantaan kahden tapauksen tutkinnat

Helsinki–Vantaalla vakava vaaratilanne: matkustajakoneelle annettiin lähtölupa, vaikka alueella oli työkoneita

Helsinki–Vantaan vaaratilanteen tutkinta etenee, lennonjohto-operaattori ANS Finland aloittaa oman selvityksensä

Huippuarvokkaalle pakurille etsitään uusia kasvattajia – metsänomistajille tarjolla mojovat lisätulot

0
0

Pro Pakuri Finland ry etsii tällä hetkellä pääkaupunkiseudulta metsänomistajia, jotka olisivat kiinnostuneita kasvattamaan metsissään pakurikääpää.

– Helsingissä asuu runsaasti metsäomistajia, joilla on palstoja ympäri Suomen. Heille pakurinviljely mahdollistaisi huomattavan lisätulon omasta metsästä, sanoo Pro Pakuri Finlandin puheenjohtaja Hannu Piispanen.

Yksi puu voi tuottaa kolmesta viiteen kiloa pakuria. Kasvuaika on vähintään viisi vuotta.

– Ja kun kuivatun pakurin kilohinta on tällä hetkellä 30–50 euron välillä, niin lisätienesti omasta metsästä on huomattava, Piispanen huomauttaa.

Helppoa viljelyä

Tutkimuksen tuloksena on syntynyt helppo pakurikäävän viljelymenetelmä, jolla on saatu lupaavia tuloksia. Yksinkertaisuudessaan laboratoriossa kasvatetaan ymppejä eli huonekalupuutapin näköisiä osia, johon on kasvatettu sisälle sienirihmastoa. Metsässä omistaja poraa palstansa lehtipuihin reikiä, joihin ymppi laitetaan ja lopuksi reiät tulpataan umpeen.

Luonnonvarakeskus Luken tutkija Henri Vanhanen kertoo, että helppoja viljelymenetelmiä tarvitaan, jos suomalaiset aikovat olla mukana hurjasti kasvavassa erikoissienten viljely- ja myyntimarkkinassa.

– Meillä on jo yrityksiä, jotka tekevät jo kauppaa Kaakkois-Aasiaan. Pelkästään niin kutsuttujen lääkinnällisten sienten maailmamarkkinakoko on noin 18-24 miljardia dollaria, joten potentiaali on valtava, kertoo tutkija Henri Vanhanen.

Tavoitteena teollinen pakurituotanto

Tällä hetkellä Pro Pakuri Finlandin mukaan, Suomesta saadaan myyntiin vain tuhansia kiloja pakuria. Tulevaisuudessa tavoite on asetettu 200-300 tonniin vuodessa.

– Suomea varten pakuria ei kannata viljellä, mutta kaukoidän kysyntä on valtavaa. Tarvitsemme teollista pakurinviljelyä ja jalostusta, koska menekkiä olisi paljon enemmän kuin voidaan tarjota, kertoo Hannu Piispanen.

– Nyt on oikea aika toimia ja valloittaa esimerkiksi Japanin pakurimarkkinat. Jos me emme sitä tee, niin venäläiset, valkovenäläiset, ukrainalaiset sen tekevät. Tämän takia paikallisten metsänomistajien olisi nyt hyvä herätä ja tarttua toimeen, toteaa Henri Vanhanen.

Hovioikeus: Jesse Torniainen syyllistyi törkeään pahoinpitelyyn asema-aukion hyppypotkujutussa – syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin

0
0

Helsingin hovioikeus on antanut tuomionsa niin sanotussa Helsingin asema-aukion hyppypotkujutussa.

Hovioikeus tuomitsi Jesse Torniaisen kahden vuoden ja kolmen kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä. Syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin.

Hyppypotku-hyökkäys syyskuussa 2016

Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen mielenilmauksessa syyskuussa 2016 sattui välikohtaus, jossa Jesse Torniainen potkaisi mielenosoituksen ohi kulkenutta ja maahan sylkäissyttä miestä rintaan.

Hyökkäyksen uhri kaatui ja sai vakavia vammoja päähänsä. Mies kuoli myöhemmin sairaalassa. Hänet oli välillä ehditty kotiuttaa omasta vaatimuksestaan.

Hovioikeudessa kiisteltiin erityisesti siitä, oliko Torniaisen potkun ja uhrin kuoleman välillä selkeä syy-yhteys.

Rikosnimikkeistä suuri erimielisyys

Sekä syyttäjät että asianomistajat vaativat hovioikeudessa, että Jesse Torniainen tuomitaan törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta 5,5–6 vuodeksi vankeuteen.

Puolustuksen mielestä Torniainen voitiiin tuomita enintään vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen pahoinpitelystä.

Hovioikeuden mukaan asiassa ei voitu sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että uhrin oma käyttäytyminen saattoi vaikeuttaa aivovammasta toipumista ja johtaa lopulta kuolemaan.

Näin ollen törkeän pahoinpitelyn ei näytetty olleen katkeamattomassa rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä uhrin menehtymiseen. Siksi syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin.

Hovioikeus: Rikoksella oli rasistinen motiivi

Käräjäoikeus aiemmin hylkäsi syyttäjän vaatimuksen rasistisesta motiivista rangaistuksen koventamisperusteena. Käräjäoikeus tulkitsi lakia niin, että rasismi tulee koventamisperusteena kyseeseen vain silloin kun rikos kohdistuu laissa erikseen tarkoitettuun suojaa kaipaavaan väestöryhmään.

Hovioikeus näkee tilanteen toisin. Laki ei enää 1.6.2011 voimaan tulleen uudistuksen jälkeen ole edellyttänyt, että uhri kuuluu johonkin erikseen suojattuun väestöryhmään. Rasistinen motiivi on siis nykyisin koventamisperuste riippumatta siitä, keneen ja mihin rikos kohdistuu.

Hovioikeus muistuttaa, että teko oli tapahtunut Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen mielenosoituksen yhteydessä. Vastarintaliike oli jo ennen tätä mielenosoitusta tuonut avoimesti esiiin kansallissosialistista aatettaan ja arvomaailmaansa.

Mielenosoituksen ohi kulkenut mies oli ilmaissut vastustavansa ja halveksuvansa Vastarintaliikkeen rasistisia arvoja. Torniaisen hyökkäyksellä uhriaan kohtaan oli siis rasistinen vaikutin, rasistinen motiivi.

Torniaisen asianajaja: "Muutama kuukausi sinne tai tänne"

Jesse Torniaisen asianajaja Hannu Tuomainen kertoo jutellensa aamulla päämiehensä kanssa. Torniainen on tyytyväinen tuomioon eikä aio valittaa siitä.

– Meillä oli toki tiedossa, että todennäköisesti tästä seuraa ehdoton vankeustuomio. On tuomio sitten kaksi vuotta tai kaksi vuotta ja kolme kuukautta, se ei tässä kokonaisuudessa ole olennainen asia. Muutama kuukausi sinne tai tänne. Meidän puolestamme asia on loppuun käsitelty.

Lue myös:

Tuomio tulee tammikuussa – Syyttäjä vaatii kuutta vuotta vankeutta Helsingin asema-aukion hyppypotkusta epäillylle

(15.12.2017) Asema-aukion hyppypotku: 2 vuotta vankeutta törkeästä pahoinpitelystä (30.12.2016)

Suomi alkaa ajaa kesäajasta luopumista EU:ssa

0
0

Suomi alkaa ajaa luopumista EU:n yhteisestä kesäaikajärjestelystä.

EU-ministerivaliokunnan mukaan Suomi selvittää ensin muiden jäsenmaiden sekä EU-parlamentin kannat asiaan. Lisäksi komissiota aiotaan pyytää kiirehtimään selvitystä kesäajasta ja sen vaikutuksista. Ministerivaliokunta toteaa, että unionin yhtenäinen eteneminen on tärkeää.

Marraskuussa eduskunta keskusteli kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin kesäajasta luopumista. Yli 70 000 kannatusilmoitusta kerännyt aloite jouduttiin kuitenkin hylkäämään, sillä Suomi ei voi yksin irtautua kesäajasta kansallisella päätöksellä. Viisareiden siirrosta säädetään EU-direktiivissä, joka sitoo Suomea EU:n jäsenmaana.

Eduskunnan keskustelussa kuitenkin vallitsi laaja yksimielisyys, että kesäajasta tulisi luopua. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta vaatii tuolloin mietinnössään hallitukselta toimia, ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) lupasi edistää asiaa EU-tasolla.

Lue myös:

Europarlamentaarikot kamppailevat kelloa vastaan: Kesäaikaan siirtymisestä luovuttava – "Lopetetaan tämä hölynpöly"

Rajakaupungista aiotaan rakentaa pyörätie Venäjälle – tuhannet fillarituristit ylittävät rajan

0
0

Tapio Suojapelto on yksi niistä imatralaisista, jotka tykkäävät käydä naapurimaassa Venäjällä polkupyörällä. Edellinen reissu oli viime vuoden lopulla.

– Käyn siellä ihan fiilispohjalta. Lähinnä käyn tutustumassa lähialueisiin. Joskus pyöräilen Jääskijärven ympäri, Suojapelto kertoo.

Suojapellon pyöräilyreissut hoituvat päivässä. Hän suosii rajan ylittämistä pyörällä, koska se on sujuvaa.

– Pyörällä pääsee autojonon ohi ja ylitys ei tökkää mihinkään, hän sanoo.

Rajanylityspaikkojen tuntumassa Suojapellon pyöräilymatkat taittuvat tällä hetkellä autojen seassa. Imatralla kevyen liikenteen väylää riittää jonkin verran Rajapatsaalta rajanylityspaikalle päin. Loppumatka rajanylityspaikalta täytyy kulkea vilkkaasti liikennöidyn Pietarintien pientareella.

Imatran rajanylityspaikalla Suojapelto ajaa rajanylityspaikan päärakennukselle, hoitaa rajamuodollisuudet ja jatkaa matkaansa Venäjälle Svetogorskin rajanylityspaikalle autojen seassa. Sieltä matka jatkuu edelleen Svetogorskin kaupunkiin ja edemmäs Venäjälle.

Kaupunkien välillä polkemiseen ei mene kauan aikaa. Imatran keskustasta on Svetogorskiin matkaa vajaat kymmenen kilometriä.

Pyörätien suunnittelu alkamassa

Lähivuosina Suojapelto ja muut pyöräilijät voivat päästä ajamaan Svetogorskiin yhtenäistä pyörätietä pitkin, sillä Imatran ja Svetogorskin välille aiotaan rakentaa pyörätie. Aikataulusta ei ole vielä täsmällistä tietoa.

Kaakkois-Suomen ely -keskus alkaa tänä vuonna laatia esisuunnitelmaa Imatralta Venäjän rajalle ulottuvasta kevyen liikenteen väylästä. Pituutta väylällä olisi Suomen puolella runsaat kaksi kilometriä.

Syksyyn mennessä selvitetään pyörätien linjaus, tarvittavat toimenpiteet rajanylityspaikalla sekä rakentamiskustannukset. Tästä on vielä matkaa rakentamiseen. Ennen rakentamista pitää laatia tarkemmat suunnitelmat ja ratkaista rahoitus.

Kevyen liikenteen väylän rakentaminen rajalta Svetogorskiin on venäläisten heiniä. Venäläiset ovat hakeneet pyörätien rakentamiseen rahoitusta Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC -ohjelmasta, jolla tuetaan muun muassa rajaliikenteen kehittämistä. Uutisvuoksi kertoi rahoituspäätösten etenemisestä joulukuussa.

– Jos varmistuu, että pyörätie toteutuu Venäjän puolella niin toteutuu se jollain aikataululla myös Suomen puolella, projektipäällikkö Vesa Koistinen Kaakkois-Suomen ely -keskuksesta sanoo.

Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC -ohjelman kausi päättyy vuonna 2020. Noihin aikoihin väylän pitäisi viimeistään valmistua Venäjän puolella.

"Svetogorskissa ei oikein tiedä, missä kaistat kulkevat"

Tapio Suojapelto on pyörätiesuunnitelmasta mielissään, joskin pyöräily rajaseudulla onnistuu hänen mukaansa tälläkin hetkellä hyvin. Turvattomuutta hän ei tunne. Pyöräilijän kun pitää olla tarkkana, ajoipa hän missä vain.

– Pyöräkaista kuitenkin aina parantaisi tilannetta. Erityisesti Svetogorskin kaupunkialueella on vähän sellaista, ettei oikein tiedä, missä pyöräkaistat kulkevat, Suojapelto sanoo.

Pyöräily erityisesti venäläisten suosiossa

Imatran ja Svetogorskin välillä on paljon polkupyöräliikennettä.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto kirjasi Imatran rajanylityspaikalla viime vuonna yli 20 000 pyöräilijöiden rajanylitystä.

– Talvikuukaudet ovat rauhallisempia, mutta kevään tullessa liikenne alkaa kasvaa, rajavartioston kapteeni Ossi Fonselius kertoo.

Vilkkaimpia pyöräilykuukausia olivat heinä-, elo- ja syyskuu. Heinäkuussa Imatralla kirjattiin yli 5000 pyörällä tapahtunutta rajanylitystä.

Fonseliuksen mukaan pyöräilijöistä suurin osa on venäläisiä turisteja, jotka käyvät ostoksilla Imatralla.

– Suomalaisten pyöräilijöiden määrä on pudonnut vuoden 2016 elokuussa voimaan tulleen tupakkalain jälkeen voimakkaasti, hän toteaa.

Lakimuutoksen jälkeen Suomeen sai alkaa tuoda tupakkaa vasta yli vuorokauden Venäjällä oleskelun jälkeen.

Rajanylityspaikalla muita toiveita

Imatran kaupungin yhteysjohtaja Tea Laitimo on ollut mukana tapaamisissa, joissa venäläisten kanssa on neuvoteltu pyörätien rakentamisesta. Hänen mukaansa pyörätien pitää jatkua katkeamattomana molemmin puolin rajaa.

– Se lisää turvallisuutta, Laitimo sanoo.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto suhtautuu periaatteessa myönteisesti erillisen pyöräilyväylän rakentamiseen Imatran rajanylityspaikalle. Se ei kuitenkaan saisi mennä tärkeämmäksi katsottujen muutosten edelle.

Ensimmäiseksi rajavartiosto haluaa siirtää rajanylityspaikalla olevan tax free -alueen toiseen paikkaan. Rajavartiosto esitti asiaa ely-keskukselle 1,5 vuotta sitten.

– Se parantaisi kaikkien liikennemuotojen sujuvuutta ja turvallisuutta merkittävästi. Se mahdollistaisi myös raskaan liikenteen lisäkaistan käyttöönoton, kapteeni Ossi Fonselius sanoo.

Muutakin kehitettävää rajanylityspaikalla olisi. Listalla on nykyisten ajokaistojen leventäminen ja lisäkaistojen rakentaminen ahtaammissa paikoissa.


Kirjailija keräsi kaduilta 3 000 ryppyistä muistilappua: rakkausviestejä, ostoslistoja, lapsen piirtämä merenneito ja alkoholistin vuodatusta

0
0

Oletko sinä kirjoittanut ruutulapulle kauppalistan, tärkeän kellonajan tai viestin rakkaallesi? Sitten paperi on pudonnut taskusta jonnekin kaupungin vilinään.

Lahtelainen kirjailija-taiteilija Heikki Saure kuljettaa mukanaan sinistä säkkiä, jossa on 3 000 lappua. Niitä hän on poiminut kaduilta, kaupoista ja ostoskeskuksista.

Lappu on voinut paljastua sulaneesta lumikasasta, lillua lätäkössä tai lentää nenän eteen tuulen riepottelemana. Viestit ovat suomeksi, englanniksi, arabiaksi tai vaikka espanjaksi.

– Kriteerinäni on kaikki maasta löytyvä, jossa on käsinkirjoitettua tekstiä, kuvioita ja numeroita. Rypyt ja lika eivät haittaa tai sekään, jos paperi on repeytynyt.

Laput.
Jari Härkönen
Laput.
Jari Härkönen

Huomattava osa lapuista on kauppa- ja ostoslistoja. Ihmiset ovat pudottaneet lappuja joko vahingossa tai tieten tahtoen. Useinhan muistilappua tarvitaan vain tietyn aikaa, sitten se käy tarpeettomaksi.

– En ole halunnut hienostella, vaan pysyn roskan ytimessä. Näyttelyissäni en ole teemoitellut lappuja tai laittanut niitä kehyksiin. Toki laajemmin ajatellen olen huolissani maapallon tulevaisuudesta ja siitä, miten pidämme huolen roskistamme, sanoo Saure.

Tietokirjailija Heikki Saure.
Heikki Saure poimimassa lappua ostoskeskuksen lattialta. Valokuvausta varten päädyttiin dadaistiseen noukkimisasentoon.Janne Ahjopalo / Yle

Ensimmäisen kirjoitusta sisältäneen roskan Saure keräsi Lahdessa Peltomaankadulta vuonna 1993. Hän asui vielä tuolloin vakituisesti Helsingin Ullanlinnassa.

– En kyllä millään muista tuon lapun sisältöä. Olin silloin ulkoiluttamassa koiraani Jiriä.

Laput.
Jari Härkönen
Laput.
Jari Härkönen
Laput.
Jari Härkönen

Heikki Sauren puheesta pilkahtelee omintakeinen huumori, joka paljastuu hiljalleen dadaismin ihailuksi.

Järjettömyyteen ja vallankumouksellisuuteen pohjautuva taidesuuntaus syntyi Sveitsin Zürichissä ensimmäisen maailmansodan aikaan.

– Teksteistä on koottu roskarunoja työpajoissa. Ja onpa käytössä dada-runogeneraattorikin, jota ei tosin ole viety nettiin.

Laput.
Jari Härkönen
Laput.
Jari Härkönen
Laput.
Jari Härkönen

Roskarunoja virtuaalilaseilla

Dadaismin syntyä kunnioittaakseen Saure perusti Kirjoituksia maasta -FB-sivun 5. helmikuuta 2016. Silloin dadaismi täytti sata vuotta. Facebook-sivulla Saure julkaisee päivittäin kuvan maasta löydetystä lapusta.

Ensimmäisestä satsista kirjoituksia on koostettu samanniminen kirja (Ntamo, 2011), joka tosin on myyty loppuun.

Roskista on kehkeytymässä myös peli, jota käytetään mobiilisovelluksella ja virtuaalilaseilla. Saure työryhmineen on saanut 3 000 euron valtionavustuksen roskarunopeliin Audiovisuaalisen kulttuurin kehittämiskeskuksesta.

Laput.
Jari Härkönen
Laput.
Jari Härkönen
Laput.
Jari Härkönen

Heikki Saure kuulee usein väittämän, että kännykät vähentäisivät kirjoitettujen lappujen määrää ihmisten elämässä. Saurelle on toinen näkemys.

– Eivät nämä mitään katoavaa kansanperinnettä ole. Lappuja löytyy maasta kuten 1990-luvullakin.

Laput.
Jari Härkönen
Laput.
Jari Härkönen
Laput.
Jari Härkönen

Laput kertovat laajasta elämänkirjosta: rakkaudesta, erosta, ystävyydestä, arkisista ruokahankinnoista ja tärkeistä tapaamisista.

Suuttumusta puretaan väärinpysäköidyistä ajoneuvoista tai koiran jättämisestä autoon helteellä. Äärimmäisen vihaisia viestejä on kuitenkin ollut vähän.

– Tekstit antavat johtolangan kirjoittajansa tunnetilasta, iästä, sukupuolesta, elämäntilanteesta ja yhteiskuntaluokasta, sanoo kirjailija Heikki Saure.

Laput.
Jari Härkönen
Laput.
Jari Härkönen
Laput.
Jari Härkönen

Taiteilijat kunnostivat näyttelytilan, ja nyt joutuvat lähtemään kaupungin miljoonaremontin tieltä – "Tunnelma on järkyttynyt"

0
0

– Tunnelma on ollut järkyttynyt, kuvailee Galleria Huudon toiminnanjohtaja Henni Oksman.

Helsingin Jätkäsaaren makasiinissa toimiva Galleria Huuto sai Helsingin kaupungilta 20 000 euron apurahan paikkojen kohentamiseen vuoden lopulla.

– Laitettiin tänne talkoilla uudet tilat, hyvin suurella innolla ja tulevaisuus näytti hienolta. Mutta ihan talkoiden päätteeksi tuli ilmoitus kaupungilta, että talo joudutaan tyhjentämään ja vuokralaiset irtisanomaan tässä kevään aikana aika pikaisella aikataululla, kertoo Oksman.

Henni Oksman, toiminnajohtaja, Galleria Huuto
Henni Oksman, toiminnajohtaja, Galleria HuutoKari Ahotupa/ Yle

Galleria Huudon Jätkäsaaren viimeinen näyttely on toukokuun vaihtonäyttely New Yorkista.

Kuvanveistäjä Sampo Malin pyörii makasiinin suuressa, valoisassa ja karheassa galleriatilassa tutkailemassa vielä huhtikuussa pidettävän näyttelynsä tulevia puitteita. Tiedustelen taiteilijalta, onko hän onnistunut saamaan kulujen kattamiseen apurahan.

– Kulutusluotolla mennään, hän huikkaa.

Nyt varastotilaksi luokiteltu makasiini tyhjennetään palotarkastusten uusien määräysten vuoksi ja korjataan kaupungin toimesta noin kahdella ja puolella miljoonalla eurolla.

Sen jälkeen vuokrat nousevat taiteilijoiden ulottumattomiin.

– Makasiini on edelleen tarkoitus myydä. Kustannukset, joita nyt remontissa syntyy, jyvitetään korjattaville, vuokrattaville neliöille, kertoo Helsingin kaupungin tilapalvelupäällikkö Irmeli Grundström.

Galleria Huuto
Kuvanveistäjä Sampo Malin tutustumassa tulevan huhtikuun näyttelynsä tilaan, Galleria HuutoKari Ahotupa/ Yle

Taiteen tilat ovat kaupungille menoerä

Lars Sonckin suunnittelemassa suuressa makasiinirakennuksessa Jätkäsaaressa on pyöritetty taiteilijavetoisia gallerioita nyt noin viiden vuoden ajan.

Gallerioista vanhin, Galleria Huuto aloitti toimintansa Punavuoressa viitisentoista vuotta sitten. Taiteilijavetoisuus tarkoittaa sitä, että ryhmä ammattitaiteilijoita pyörittää itse galleriaa, valitsee näyttelyiden taiteilijat eikä laskuta taiteilijaa mahdollisesta teosten myynnistä. L3 makasiinissa toimivat Huudon lisäksi myös Galleria Rankka ja Sic. Näillä kaikilla on omanalaisensa profiili .

Makasiinissa on voinut nähdä yhtä aikaa jopa kuusikin näyttelyä. Myös yleisö on löytänyt makasiinin näyttelyt, viikonloppuisin jopa tungokseen asti. Se on ollut tekijöiden kannalta tietysti iloinen asia.

Jätkäsaaren makasiini L3
Jätkäsaaren makasiini L3Kari Ahotupa/ Yle

Lapinlahdessa galleriatoiminta jatkuu, mutta kukaan tiedä kuinka kauan

Kävelymatkan päässä Jätkäsaaresta sijaitseva Galleria Lapinlahti on sekin parissa vuodessa löytänyt yleisönsä. Kävijöitä on jopa parikymmentä tuhatta ja näyttelyitä nelisenkymmentä vuodessa.

Aiemmin tyhjillään uinuneessa sairaalassa on taas elämää ja toimintaa. Taiteilijoille tämäkin tila on kuitenkin vain väliaikainen. Gallerialle ei ole toistaiseksi liiennyt apurahaa.

– Me teemme tätä vapaaehtoistyönä. Meidän toiveemme on, että taiteilija, joka valittaisiin tänne, ei maksaisi myöskään näyttelytilasta vuokraa. Että me voisimme saada rahoitusta siihen, että taiteilija ei aina maksa kaikkea vaan tulee tarjoamaan omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan ja me muut voimme nauttia siitä, Galleria Lapinlahtea pyörittävän Kunst -kollektiivin kuraattori, valokuvataiteilija Julia Weckman kertoo.

Kuvataiteilija Anne Tompurin teoksia Galleria Lapinlahdessa
Kuvataiteilija Anne Tompurin teoksia Galleria LapinlahdessaKari Ahotupa/ Yle
Lapinlahden entinen mielisaairaala, Helsinki
Lapinlahden entinen mielisaairaala, HelsinkiKari Ahotupa/ Yle

Helsingin kaupungin tilojen käytön tehostamis- ja bisnesajattelu ei keskustele voittoa tavoittelemattoman taidetoiminnan kanssa.

Taiteen ammattilaisille näyttelyiden pitäminen ja nähdyksi tuleminen erityisesti pääkaupungissa on kuitenkin elinehto.

– Se on huono juttu silloin kun vuokrat ovat kalliita ja näyttelytilapaikat tai ne paikat missä tulla näkyväksi maksavat ihan hirveästi, Weckman muistuttaa.

Julia Weckman, kuraattori, valokuvataiteilija, Kunst-kollektiivi
Julia Weckman, kuraattori, valokuvataiteilija, Kunst-kollektiiviKari Ahotupa/ Yle

Toinen käsi antaa ja toinen ottaa

Helsingin kaupungilla ei ole osoittaa vastaavia tiloja makasiinin gallerioiden toimintaan.

– Täytyy kuitenkin ymmärtää, että näin edullista paikkaa tuskin oikeastaan mistään täältä keskustasta ainakaan löytyy, toteaa tilapalvelupäällikö Grundström Jätkäsaaren makasiinista.

Samaan aikaan kun taiteilijoilta lähtee kaupungin tilat alta, toiset kaupungin tahot ja muun muassa Helsingin taidemuseo HAM ovat lähiaikoina julkistaneet taidekilpailut Kalasataman elävöittämiseksi sekä erityisen taidebiennaalin kaupungin rannoille ja saariin.

– Me teemme täällä aika paljon ilmaista työtä kaupungille ja yleisölle. Tarjoamme ilmaiseksi kulttuuria. Teemme satoja, tuhansia tunteja sen taiteellisen kulttuurisisällön tuottamiseen. Sitten me kuitenkin olemme tällaisessa tilanteessa aika omillamme, Galleria Huudon toiminnanjohtaja Henni Oksman huokaa.

Tilapalvelupäällikkö Grundstöm toivoo, että kuvataiteelle kävisi Helsingissä yhtä hyvin kuin tanssitaiteelle. Uusi Tanssin talo rakentuu Salmisaareen puoliksi säätiön rahoituksella.

Galleria Lapinlahti
Galleria Lapinlahti, HelsinkiKari Ahotupa/ Yle

Teollisuus pysähtyy laajalti aktiivimallin takia: Teollisuusliitto lähtee mukaan poliittiseen lakkoon viikon päästä

0
0

Teollisuusliitto liittyy poliitiseen lakkoon ensi viikon perjantaina. Teollisuusliiton hallitus on päättänyt, että liiton kaikki alat ovat mukana vuorokauden mittaisessa lakossa hallituksen aktiivimallia vastaan.

Lakko alkaa perjantaiaamuna ja päättyy vuorokauden kuluttua lauantaiaamuna klo 6. Päätöksen mukaaan lakko koskee kaikkia perjantain puolella alkavia työvuoroja.

Lakko koskee kaikkia Teollisuusliiton työehtosopimusaloja lukuun ottamatta media- ja painoalan, viestintäalan toimihenkilöiden sekä jakajien sopimusaloja.

Lakon ulkopuolelle jäävät myös suojelutyöt ja työt, jotka ovat välttämättömiä laiteturvallisuuden, hengen ja terveyden kannalta. Myös lakon takia teollisuuden käynnissä olevia prosesseja ei ajateta alas.

– Haluamme tällä harvinaisella toimella ilmaista selkeästi näkemyksemme paitsi itse aktiivimallista, myös Juha Sipilän porvarihallituksen toimintatavoista, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo liiton tiedotteessa.

Poliittisesta lakosta aktiivimallia vastaan ovat aikaisemmin ilmoittaneet auto- ja kuljetusalan AKT ja Rakennusliitto. Myös Sähköliitto on mukana vuorokauden mittaisessa lakossa.

Muun muassa palvelualojen PAM on ilmoittanut, että liitto ei lähde SAK:n järjestämän mielenilmaisun lisäksi muihin työtaistelutoimiin aktiivimallia vastaan.

SAK:n liittopäättäjät olivat isolla joukolla koolla alkuviikosta tiistaina miettimässä toimia hallituksen työvoimapolitiikkaa vastaan.

Tutkimus: Yle on Suomen luotetuin uutismedia – sosiaaliseen mediaan ei luoteta

0
0

Yle on suomalaisten keskuudessa luotetuin uutismedia. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämisäätiön teettämästä kansalaistutkimuksesta.

Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TV- ja radiouutisiin (82–81 %). Luotettavuudessa Ylen jälkeen tulevat STT (78 %) ja MTV3:n uutiset (72 %).

Sekä Ylen, STT:n että MTV3:n uutisten luotettavuus koheni hieman edelliseen, vuonna 2013 tehtyyn tutkimukseen verrattuna.

Lähes kaksi kolmesta luottaa oman maakunnan suurimman ja oman paikallislehden uutisointiin. Enemmistö oli myös sitä mieltä, että Helsingin Sanomien ja Kauppalehden uutisointi on luotettavaa.

Kansalaisten luottamus iltapäivälehtien uutisointiin onkin sitten jo huomattavasti heikompaa. Ilta-Sanomien uutisointia piti epäluotettavana 26 prosenttia ja Iltalehden 23 prosenttia tutkimukseen haastatelluista. Toisaalta luottamus iltapäivälehtien uutisointiin kohentui aiemmasta.

Selvä enemmistö (60 %) pitää sosiaalisessa mediassa (esim. Facebook, Twitter, Instagram) leviäviä uutisia epäluotettavina. Vain alle kymmenesosa (8 %) luottaa suoranaisesti sosiaalisessa mediassa leviäviin uutisiin.

Perussuomalaisten luottamus mediaan heikompaa

Tutkimuksessa selvisi, että naiset luottavat hieman miehiä enemmän kaikkien medioiden uutisointiin. Perussuomalaisten kannattajat luottavat medioiden uutisointiin keskimäärin vähemmän.

Puoluetaustan mukaan vahvinta luottamus Ylen uutisointiin on vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 016. Vastaajat olivat 18–75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös:

Luottamus Ylen uutisiin ennätyskorkealla

1 200 suomalaista soti brittien alaisuudessa Venäjällä 1918 – Muurmannin legioonaa ei meinattu huolia takaisin Suomeen

0
0

Suomen sisällissotaan liittyy monia erikoisia tapahtumia ja yksityiskohtia, joista kiehtovimpien joukkoon kuuluu varmasti Muurmannin (nykyinen Murmansk) legioona: 1 200 punakaartiin kuuluvaa pohjoissuomalaista, jotka päätyivät Iso-Britannian armeijan alaisuuteen Kuolan niemimaalla.

Legioonassa on useita mielenkiintoisia piirteitä. Ensinnäkin sen tehtävä oli turvata Muurmannin aluetta suomalaisia valkoisia sekä saksalaisia vastaan. Samaan aikaan Venäjän sisällissodassa Iso-Britannia tuki valkoisia kenraaleja taistelussa puna-armeijaa vastaan.

Toisekseen legioonan kotiinpaluu ei ollut mikään läpihuutojuttu. Iso-Britannian ehtojen joukossa oli myös uhkaus siitä, ettei se tunnusta Suomen itsenäisyyttä elleivät legioonalaiset saa palata rauhassa kotiin. Toisin sanoen Suomen sisällissodan voittaneet valkoiset, jotka eivät halunneet punaisia legioonalaisia kotiin, joutuivat pitkin hampain kuitenkin tekemään näin.

Suomen sisällissodassa legioonalaiset olivat häviäjien puolella, ensimmäisessä maailmansodassa he olivat voittajien joukoissa. Niinpä legioonalaiset kävelivät ylpeinä kotiin palattuaan, ja pitivät kiinni yhteishengestään. Tosin osa legioonalaisista myös vaikeni kokonaan taustastaan ja sulautui osaksi valkoista yhteiskuntaa.

Mitä pidemmälle Muurmannin legioonan historiaan tunkeutuu, sitä mielenkiintoisempi sen tarinasta kehkeytyy.

Mistä kaikki sai alkunsa?

Itse asiassa on mentävä vuodesta 1918 vielä muutama vuosi taaksepäin.

Vuonna 1915 Iso-Britannian armeija oli noussut maihin Kuolan niemimaalla turvaamaan pohjoista merireittiä saksalaisilta. He kävivät taisteluita länsirintamalla, eikä heillä ollut mahdollisuutta irrottaa maajoukkoja omistaan.

Suomen sisällissota oli päättynyt toukokuussa 1918. Pohjoissuomalaisia punakaartilaisia (Savon Sanomat) päätyi Muurmannin alueelle, missä oli jo entuudestaan metsätyömiehiä. He järjestäytyivät Muurmannilla Pohjoisen rintaman punakaartiksi, josta tuli legioonan ydinjoukko kun se perustettiin kesäkuussa 1918. Legioonan tehtävä oli turvata Murmanskin satamaa ja Muurmannin rautatietä.

– Punakaartin johto ei päättänyt legioonaan liittymisestä, vaan se tehtiin demokraattisella äänestyksellä. Aluksi siihen kuului 700 ihmistä, mutta kun legioona lopulta kotiutettiin elokuussa 1919, heitä oli 1 200, kertoo aiheesta historian pro gradun (Tampereen yliopisto) vuonna 2014 tehnyt Uni Ojuva.

Legioonaan liittyi aina vuoteen 1919 asti Muurmannilla töitä tehneitä sekä sotatoimia ja valkoisen armeijan kutsuntoja paenneita. Legioonaan kuuluivat muun muassa Oskari Tokoi, Verner Lehtimäki ja Aarne Orjatsalo.

Suurin osa legioonalaisista oli pohjoissuomalaisia metsätyömiehiä, joista osa oli työväenyhdistysten jäseniä tai punakaartilaisia. Välttämättä kaikilla ei ollut vahvaa aatteellista taustaa toiminnalleen, mutta he samaistuivat sosiaalisen asemansa vuoksi sisällissodan punaiseen osapuoleen.

Legioonaan ei kuulunut pelkästään miehiä, vaan myös naisia ja lapsia. Olot legioonassa olivat yltäkylläiset. Britannialaiset tarjosivat palveluksen vastapainoksi täyden ylläpidon, joka sisälsi myös rahapalkan, koulutuksen ja täyden varustuksen.

Punakaartilaisia imperialistien alaisuudessa

Kuolan niemimaalla Iso-Britannian ja Suomesta tulleiden punakaartilaisten intressit kohtasivat. Britannialaiset kävivät sotaa Saksaa vastaan, ja saksalaiset tukivat valkoista Suomea.

Britit kuitenkin kävivät taisteluita Venäjän puna-armeijaa vastaan, mikä muodosti suomalaisille ristiriidan. Tämän vuoksi legioonan perustamissopimus oli ratkaisevan tärkeä.

– Sopimukseen oli muun muassa kirjattu, ettei legioona taistele ketään muita kuin suomalaisia valkoisia sekä saksalaisia vastaan, Uni Ojuva kertoo.

Legioonalaiset ratkaisivat aateristiriidan sillä, että he korostivat nimenomaan tätä perustamissopimuksen seikkaa.

Kartta Muurmannin alueesta.
Muurmannin alue, missä legioona operoi. Kuva on skannattu Kimmo Lehtimäen kirjasta Verner Lehtimäki – Punapäällikkö.Elisa Kinnunen / Yle

Sopimukseen oli myös kirjattu, että legioona toimii yhtenäisenä joukko-osastona omien johtajiensa johdolla, mutta käskyt tulevat briteiltä. Lisäksi legioona toimi Muurmannin alueella, eikä heitä saanut siirtää muualle. Mikäli uusi sisällissota olisi puhjennut Suomen puolella, legioonalaiset olisivat voineet jättää tehtävänsä ja liittyä kotimaan taisteluihin.

Taisteluita legioonalaiset kävivät vähän. Ne kestivät vain 3 kuukautta ja hiipuivat pois, koska valkoisten armeija koillisrajalla oli hyvinkin kuihtunut. Taistelutehtävissä noiden kuukausien ajan oli lähinnä Iivo Ahavan johtama lentävä osasto. Vaikka Suomen sisällissota oli päättynyt jo ennen legioonan perustamista, ensimmäinen maailmansota kesti aina marraskuulle 1918.

Kun maailmansodan pauhu vaimeni, tajusivat legioonalaiset ettei heitä enää tarvita. Mutta kotiin ei itsenäisesti ollut asiaa, sillä Suomi oli valkoisten.

Voittaja saneli säännöt, valkoinen Suomi nieleskeli

Iso-Britannian hallitus halusi, että punamieliset legioonalaiset pääsevät kotiin. Suomi oli kuitenkin valkoisten hallinnassa, ja punaisten katsottiin olevan rikollisia.

– Vapaussotakertomus perustui käsitykselle punaisten rikollisuudesta ja rikollisiksi leimattuja henkilöitä ei luonnollisesti haluttu maahan. Mutta valkoisten mielipiteellä ei kauheasti ollut väliä, sillä Iso-Britannia saneli säännöt, Uni Ojuva sanoo.

Vaikka Suomessa punaiset olivat häviäjiä, isommassa mittakaavassa legioonalaiset olivat Iso-Britannian rinnalla maailmansodan voittajia. Valkoinen Suomi oli taistellut Saksan rinnalla, ja oli näin ollen sodan häviäjä. Ja voittajat sanelevat säännöt.

– Aluksi Iso-Britannian hallitus jopa kytki legioonan palauttamisen Suomen itsenäisyyden tunnustamiseen, mutta tästä vaatimuksesta luovuttiin. Legioonalaisten täysi armahdus ja kansalaisoikeudet kuitenkin säilyivät ehtoina, Ojuva kertoo.

Neuvottelut Suomen ja Iso-Britannian välillä aloitettiin huhtikuussa 1919 ja elokuussa legioonan kotiuttaminen aloitettiin. Heidät lastattiin Kursk-alukseen, joka vei legioonalaiset Villingin saarelle Helsingin edustalle.

Iso-Britannia vaati sopimuksessa, että kaikille legioonalaisille on taattava kansalaisoikeudet ja turvallisuus. Lisäksi kaikille oli saatettava tietoon, että legioonalaiset saavat laillisesti palata maahan.

Legioonalaisten asema oli hyvin erilainen kuin muiden punaisten. Uni Ojuva

Valkoisten oli siis päästettävä punakaartilaiset takaisin Suomeen, mutta he saivat tehdä mustan listan. Siihen listattiin 100 legioonan johtohahmoa, joita ei haluttu edes Villinkiin. Näiden johtajien joukossa oli muun muassa Oskari Tokoi.

Lisäksi Suomi sai mahdollisuuden pitää valtiorikosoikeudentutkinnan legioonalaisille. Iso-Britannia vaati tähän, että niistä toimista, mitä on tehty Hänen majesteettinsa vallan ja vastuun alaisina sotilaina, ei voinut suomalaisia syyttää.

– Legioonalaisten asema oli hyvin erilainen kuin muiden punaisten. He olivat perustaneet legioonalaisrahaston, josta palkkasivat itseään edustamaan oikeusavustaja Eino Pekkalan. Iso-Britannian upseeri valvoi tutkintoja, ja legioonalaisilla oli mahdollisuus tietää etukäteen tuomionsa.

– He käyttäytyivät istunnoissa hyvin omanarvontuntoisesti, hyvin tietoisena oikeuksistaan.

158 legioonalaista sai tietää, että kotimaassa heitä odottaa tuomio. Heistä 42 päätti lähteä maanpakoon britannialaisten mukana, loput tulivat Suomeen suorittamaan tuomionsa. Maanpakoon joutuneiden joukossa oli myös tietenkin mustalle listalle joutuneita, kuten Oskari Tokoi.

Ainoat pakolaiset, jotka pääsivät kotiin

Muurmannin legioonan erikoisuudet eivät pääty vielä tähän. Suomeen palattuaan Venäjän puolella syntynyt yhteisöllisyys säilyi. Legioonalla oli oma rahastonsa, mistä tuettiin ahtaaseen taloudelliseen tilanteeseen joutuneita. Sen avulla myös järjestettiin pienimuotoista poliittista toimintaa, esimerkiksi kiertäviä puhujia palkattiin käymään metsätyömailla.

Legioonalaisilla oli myös oma hopeinen merkkinsä, jonka avulla he halusivat tuoda erityisen identiteettinsä esille. Niille paikkakunnille, joihin legioonalaiset palasivat, perustettiin legioonalaistoimikuntia, jotka pyrkivät huolehtimaan toisista ja koko yhteisöstä.

– Heissä oli selkeästi ylpeyttä ja he tekivät omaa ainutlaatuista asemaa näkyväksi. Heissä ei ollut sisällissodan häviäjien nöyryyttä kun he palasivat kotiin. Muut sisällissodan hävinneet eivät käyttäytyneet kuin legioonalaiset, kertoo Uni Ojuva.

Mutta kaikki eivät pitäneet legioonalaisuutta näkyvillä: osa heistä vaikeni täysin. He tulivat osaksi valkoista yhteiskuntaa, kuitenkin säilyttäen oman ainutlaatuisen identiteettinsä.

Eräs hyvin tärkeä seuraus legioonalaisuudesta, oli hengissä säilyminen. Sisällissodassa 37 000 menetti henkensä, mutta nämä pohjoissuomalaiset työväen edustajat eivät. He olivat ainoita sodan pakolaisia, jotka pääsivät palaamaan takaisin koteihinsa.

– Ja osassa heistä säilyi hengissä vallankumouksellinen toimijuus.

Näytelmä Muurmannin legioonasta

Sisällissodasta tulee tänä vuonna täyteen 100 vuotta, joten ei ole mikään ihme, että moni teatteri esittää jotain siihen liittyvää. Kajaanin kaupunginteatterissa ensi-iltansa lauantaina 27. tammikuuta saa Punainen maa, valkoinen meri -näytelmä, jossa Suomussalmen Pesiökylältä päädytään juurikin Muurmannin legioonaan.

Näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Hanna Ojala halusi kertoa sisällissodasta sellaisen näkökulman, mitä ei vielä ole tuotu esille. Tämä sai hänet valitsemaan aiheeksi Muurmannin legioonan. Ojala uskoo, että poikkeuksellinen näkökulma antaa tilaa neutraalille keskustelulle sisällissodasta.

– Muurmannin legioona oli aatteiltaan kirjava joukko ihmisiä. Lisäksi asenteet, joita heitä kohtaan syntyivät, olivat myös kirjavia. Toisaalta heidät nähtiin pettureina, toisaalta kiihkeinä punaisina. Ei olla puolesta eikä vastaan ketään, vaan se herättää keskustelua tietyllä lailla myös aatteiden kyseenalaistamisesta.

Kuva Punainen maa, valkoinen meri -näytelmästä.
Punainen maa, valkoinen meri -näytelmä kertoo puolueettoman kainuulaisen Elsamarin pyrkimyksestä toimia oikein sota- ja aatehistorian myrskyissä. Kuvassa Elsamari Matero (Hegy Tuusvuori) sekä Rietrikki (Veeti Hautala).Ia Samoil / Kajaanin kaupunginteatteri

Ojalan käsikirjoitus perustuu Anneli Toijalan kirjaan Punainen maa, valkoinen meri (Kajaanin kaupunki). Päähenkilöt ovat fiktiivisiä, mutta tapahtumat perustuvat tositapahtumiin.

– Onhan se vastakkainasettelu ollut silloin hurjaa. Ja väkivallan syttyminen arkisista asioista, leivästä – siitähän periaatteessa sisällissota lähti liikkeelle. Se on mystinen hetki, missä vaiheessa oman maan kansalainen on muuttunut epäinhimilliseksi viholliseksi. Me ehkä kaikki tunnistamme sen hetken, se on näytelmässäkin läsnä.

– Mutta näytelmämme ytimessä on myös juuri se päinvastainen hetki, kun ihminen löytää empatiakykynsä ja armon vierasta ihmistä kohtaan, Ojala jatkaa.

Ohjaaja ja käsikirjoittaja näkee, että voisimme ottaa jotain opiksi sisällissodasta.

– Suomalaisten olisi hyvä parantaa keskustelukulttuuria. Keskustelemattomuus sekä näiden viholliskuvien ja vihapuheen lietsonta johtivat sisällissotaan. Meillä tahtoo lähteä mopo käsistä siinä vastakkain asettelussa helposti.

Punainen maa, valkoinen meri -näytelmässä Aate Materoa esittävä Joonas Kääriäinen pitää sisällissodan tapahtumia kammottavana.

– Minusta tuntuu, että samanlaisia ajatuksia on nykypäivän Suomessakin. Pelottavaa, toivottavasti ei olla ajautumassa samanlaiseen tilanteeseen nykypäivänä.

Ruotsalaistutkimus: Sairaus näkyy kasvoista ennen kuin oireet alkavat

0
0

Tukholman yliopiston stressintutkimuslaitoksen tutkijoiden mukaan ihmisellä on kyky havaita toisen kasvoista hienovaraisia merkkejä, jotka paljastavat tämän sairastavan influenssaa.

Tutkimuksessa annettiin koeryhmälle influenssaoireita aiheuttavaa ainetta ja tutkijat kuvasivat ryhmän jäseniä ennen ja jälkeen aineen antamisen. Toinen ryhmä vertaili kuvia ja päätteli mitkä kuvista esittivät sairasta henkilöä. Noin 60 prosenttia vastauksista oli oikeita. Tutkijoiden mukaan oikeiden vastausten määrä oli niin suuri, ettei kysymys ole sattumasta.

– Meitä kiinnostaa mitkä ovat ensimmäiset merkit kasvoilla ja mikä saa meidät huomaamaan, että joku on hieman kipeä, sanoo Svenska Ylen haastattelema tutkija John Axelsson.

Axelssonin mukaan on todennäköistä, että laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella kyky huomata alkava sairaus on vieläkin parempi.

– Koehenkilöt olivat katsoneet kuvia vain muutamia sekunteja. Vuorovaikutuksessa näkyy myös miten henkilö liikkuu, miltä tuoksuu ja käyttäytyy muuten, Axelsson sanoo.

Axelssonin mukaan kyky havaita sairauksia on ihmiselle luontaista niin kuin muidenkin uhkien tunnistaminen.

Nutellan hinta laski yli 3 euroa ja Ranska sekosi: "Oli lähellä ettemme soittaneet poliiseja"

0
0

Ranskalaiset eivät kenties jonota ilmaisia ämpäreitä, mutta alennuksessa oleva suklaalevite aiheuttaa varman kaaoksen.

Sen todisti supermarketketju Intermarchen kampanja, joka myy Nutella-purkkeja 70 prosentin alennuksella: 950 gramman purkki suklaalevitettä maksaa tarjouksessa 1,41 euroa normaalin 4,70 euron sijaan.

– Ihmiset rynnivät toistensa päälle, kaatoivat tavaroita ja rikkoivat paikkoja. Oli ihan lähellä, ettemme soittaneet paikalle poliiseja, kuvasi koillisranskalaisen Forbachin kaupungin Intermarchen työntekijä sanomalehti Le Mondelle.

Sosiaalisessa mediassa on kiertänyt videoita, joissa täysin sekopäisiltä vaikuttavat ranskalaiset taistelevat suklaalevitepurkeista.

– Yhtä naista revittiin hiuksista, vanhempaa rouvaa heitettiin pahvilaatikolla päähän, jonkun käsi oli veressä, kuvasi eräskin asiakas Loiren alueen paikallislehdelle Le Progresille.

Jonoon heti aamulla

Tarjouskampanja alkoi torstaina ja supermarkettien eteen kertyi jo aamuvarhaisella valtavia jonoja. Moni joutui poistumaan kaupoista pettyneinä, sillä Nutella-purkit loppuivat välittömästi.

Perjantaiaamuna pariisilaisen Intermarchen Nutella-hyllyt ammottavat tyhjinä. Täydennystä oli tullut varhain aamulla, mutta purnukat olivat jo loppuneet.

– Erikoistarjous jatkuu sovitusti lauantaihin, kaupassa kuitenkin vakuutettiin.

Ranskalaiset syövät eniten Nutellaa henkeä kohti koko maailmassa.

Toistaiseksi Nutella-innostus ei ole näyttänyt laantumisen merkkejä. Tarjouksesta kertovaa nuoren ranskalaisnaisen twiittiä oli jaettu perjantaiaamuna yli 17 000 kertaa.

Suklaatahnan valmistaja paheksuu kampanjaa

Nutella-levitteen valmistaja, italialainen Ferrero-yhtiö, ilmoitti nopeasti paheksuvansa alekampanjaa. Yhtiö kertoi tiedotteessaan, että markettiketju Intermarche oli päättänyt jymyalennuksesta täysin omavaltaisesti.

– Olemme tästä markkinointitempauksesta sekä sen kuluttajille aiheuttamasta hämmennyksestä ja pettymyksestä hyvin pahoillamme, yhtiö totesi.

Ferreron suurin tehdas sijaitsee Luoteis-Ranskassa Rouenin kaupungin lähellä. Ranskalaiset myös syövät eniten Nutellaa henkeä kohti koko maailmassa.

Ranskan hallitus valmistelee halpuutuksen kieltävää lakia

Halpuutuskampanjaa on paheksuttu myös Ranskan hallituksessa, joka on pyrkinyt rajoittamaan tuottajahintoja polkevia erikoistarjouksia.

Kaikki ranskalaiset markettiketjut allekirjoittivat lokakuussa julkilausuman, jossa he lupasivat lopettaa elintarvikkeiden myynnin alihintaan. Lupaus ei ole kuitenkaan pitänyt, kuten myös tuorein Nutella-gate osoittaa.

Hallitus valmisteleekin parhaillaan lakia, joka rajoittaisi erikoistarjouksia. Uusi laki kieltäisi myymästä elintarvikkeita yli 35 prosentin alennuksella.

Tarkoitus on näin taata tuottajille kohtuullinen korvaus työstään – ja estää samalla verisiksi muuttuvat alennusmyyntiryntäykset.


Lauri Markkaselle tupla-tupla – Chicago taipui jälleen

0
0

Lauri Markkasen edustama Chicago Bulls kärsi kolmannen perättäisen tappionsa koripallon NBA:ssa. Bulls taipui kotikentällään Los Angeles Lakersille 103-108.

Markkanen ylsi ottelussa tupla-tuplaan. Hän heitti 11 pistettä ja kahmi saman verran levypalloja. Ottelussa 31 minuuttia pelannut Markkanen onnistui kolme kertaa kymmenestä pelitilanneheitostaan. Kuudesta kolmen pisteen heitosta kolme upposi sisään.

Bullsin kovin pistemies oli Nikola Mirotic, joka teki 18 pistettä. Bobby Portis ja Denzel Valentine heittivät kumpikin 16 pistettä. Lakersille eniten pisteitä teki puolestaan Brandon Ingram, jolle kirjattiin 25 pistettä.

Bulls pelasi ilman Kris Dunnia, joka Chicago Tribunen mukaan sai aivotärähdyksen viime viikolla. Zach LaVine puolestaan debytoi aiemmin tässä kuussa Bullsin paidassa kuntoutettuaan lähes vuoden ajan polvensa eturistisidettä.

- Yritämme edelleen sopeutua. Pelaamme ilman Krisiä ja yritämme saada Zachin tottumaan siihen, mitä teemme. Meidän täytyy lopettaa vahvemmin ja niin teemme, Bullsin päävalmentaja Fred Hoiberg sanoi.

Norjan puolustusvoimat osti satoja moottorikelkkoja ja mönkijöitä Suomesta

0
0

Norjan rajavartijat saivat uudet Lynxit torstaina Venäjän vastaisella Jarfjordin raja-asemalla -35 asteen pakkasessa.

Norjan armeijan hankkimat ensimmäiset 90 Lynx moottorikelkkaa on sijoitettu Norjan ja Venäjän lähes 200 kilometriä pitkän maarajan valvontaan.

Hankinnasta uutisoivat Kirkkoniemessä ilmestyvä uutissivusto Barents Observer ja Norjan yleisradioyhtiö NRK. Kelkkojen luovutus tapahtui viime torstaina.

Kaikkiaan kyse on 200 moottorikelkan ja sadan mönkijän hankinnasta Norjan puolustusvoimille eri kohteisiin. Hankinnan arvo on norjalaismedioiden mukaan noin 10 miljoonaa euroa. Norjan puolustusvoimat vahvistavat tilauksen suuruuden ja arvon Yle Lapille.

Kelkkamalli on Lynx Commander 800R E-Tec Army. Mönkijät ovat Rovaniemellä suunniteltuja kuusipyöräisiä ja kuusivetoisia Can-Am Outlandereita.

Norja halusi parhaat välineet

Norjan puolustusvoimien eversti Ole Andreas Søbstad sanoi luovutustilaisuudessa Jarfjordin raja-asemalla rajavartijoiden ansaitsevan parhaat mahdolliset varusteet.

Etelä-Varangin varuskunnan komentajan, everstiluutnantti Jørn Qvillerin mukaan kelkat ovat välttämättömiä rajavalvonnassa.

Norjan ja Venäjän välinen 196 kilometriä pitkä maaraja alkaa Jäämeren rannasta Vuoremijoen suusta ja päättyy Muotkavaaraan kolmen valtakunnan, Norjan, Venäjän ja Suomen, rajapyykille.

Norjassa puolustusvoimat vastaa Venäjän vastaisen maastorajan valvonnasta. Tehtävä kuuluu Kirkkoniemessä sijaitsevalle Etelä-Varangin varuskunnalle. Sen vahvuus on 600 miestä ja naista.

Rovaniemen kelkkatehdas kommentoi niukasti

BRP Finland ei kerro kelkkojen ja mönkijöiden määrästä ja kaupan arvosta. Yhtiö ei anna tietoja koska kyse on yksittäisen asiakkaan tiedoista.

–BRP on toimittanut moottorikelkkoja ja mönkijöitä Norjan puolustusvoimille, vastaa BRP:n Rovaniemen kelkkatehtaan johtaja Valto Ristimella sähköpostilla Yle Lapin uutisille.

Ristimellan mukaan kelkat ja mönkijät valmistetaan Rovaniemellä. Norjalaistiedon mukaan mönkijät on valmistettu Meksikossa ja koottu Rovaniemellä.

– ATV:t (All Terrain Vechicle, tässä tapauksessa kuusipyöräinen mönkijä toim.huom.) on suunniteltu Rovaniemellä ja puolivalmiista peruspaketista rakennettu valmiiksi Rovaniemellä. Kelkat on tehty kokonaisuudessaan Rovaniemellä, vastaa BRP:n kelkkatehtaan johtaja Valto Ristimella kysymykseen Meksikosta.

Valio palaa kaupan kylmäaltaille – vaniljajäätelö vaihtuu kokeiluhaluisten vaihtoehdoiksi

0
0

Valio palaa jäätelökauppaan erikoisjäätelöillä.

Valio pyrkii vakuuttamaan kokeilunhaluiset herkkusuut ensi kuun alusta kauppaan tulevilla kuudella erikoisjäätelöllä, joiden tuotanto alkaa Valion Oulun meijerissä. Valio itse puhuu herkuttelujäätelöistä, kuten mustikka-ruis- ja salmiakki-chili - jäätelö. Yhtiö ennakoi muun muassa kahvin ja salmiakin myyvän myös laktoosittomassa kermajäätelössä.

Valio vetäytyi kokonaan jäätelökansan huulilta myymällä Turengin meijerin monikansalliselle Nestlélle neljätoista vuotta sitten. Nyt tuotanto käynnistetään pohjoissuomalaisten maitotilojen maidolla ja Valion Suonenjoen hillotehtaalla kehitettyjen kastikkeiden turvin.

Yhtiön kategoriajohtaja Jussi Matssonin mukaan suomalaisilla on edelleenkin Valion jäätelöistä vahva mielikuva.

– Saamme jatkuvasti toiveita jäätelöihin liittyen. Nyt vastaamme niihin.

Kokeilevien makuyhdistelmien lisäksi Valion tuotteet myydään Valion jäätelöfabriikki -tuotemerkillä.

Jäätelö lisänä Venäjä-viennissä

Valiolla on jo heti alussa tavoite viedä jäätelöitä toiselle jäätelökansalle, venäläisille. Yhtiö vie samat tuotteet kevään aikana kokeeksi ainakin Moskovaan ja Pietariin.

Jäätelöt täydentävät osittain pakotepolitiikasta kärsinyttä yhtiötä. Jäätelöt eivät ole pakotelistalla, joten niistä tulee lisä muun muassa mehujen rinnalle.

Valio myy tuotemerkillään Venäjällä myös esimerkiksi paikallisesti valmistettuja juustoja ja maitoa.

Oulun meijerissä on viimeksi valmistettu jäätelöä 80-luvun alussa. Meijerille on rakennettu uudet tuotantotilat jäätelöä varten.

Asiasta uutisoi ensin Maaseudun Tulevaisuus.

Vatsatautinen työntekijä tartutti noroviruksen kymmeniin asiakkaisiin sushiravintolassa

0
0

Norovirus on sairastuttanut Tampereella joukon ravintolaruokailijoita. Tartunnat on todettu niiden joukossa, jotka olivat syöneet aasialaisravintolassa sushia viime viikon tiistaina.

Tampereen kaupungin terveysviranomaiset arvioivat, että todennäköisin lähde on ravintolan työntekijä, joka sairastui samana päivänä vatsatautiin ja lähti pois töistä.

Ravintolan asiakkaista 34:n on todettu sairastuneen. Lisäksi on löytynyt viisi jatkotartuntaa. Kaikki taudin saaneet ovat jo parantuneet.

Viranomaiset tarkastivat ravintolan perjantaina. Tarkastuksen kohteena olivat muun muassa elintarvikkeiden käsittely ja säilytys, tilojen ja välineiden kunto sekä henkilökunnan toimintatavat. Myös tarjolla olevien elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden lämpötilat mitattiin.

Tarkastuksella otetuista näytteistä ei ole toistaiseksi löytynyt taudinaiheuttajia. Tutkimukset ovat kesken.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii tarkemmin epidemian aiheuttaneen viruksen kannan, koska se ei ole kovin tavallinen norovirusepidemian aiheuttaja.

Pohjanmaalla liikkuu useita susilaumoja – Lammasfarmari: "Jos toinen susihyökkäys tulee, niin lopetamme kasvatuksen"

0
0

Anders Norrback on kasvattanut luomulampaita Närpiön Ylimarkussa vuodesta 2012 lähtien. Kaksi vuotta sitten sudet raatelivat kymmenkunta uuhta. Susikanta on jatkanut kasvuaan sen jälkeenkin Pohjanmaalla.

Anders Norrback myy luomulampaanlihaa, mikä tarkoittaa, että lampaiden on ulkoiltava ympäri vuoden tai ainakin saatava normaalia pidempi laidunkausi. Norrbackin lampaat ulkoilevat huhtikuusta marraskuuhun. Lampaiden valvonta laitumilla on haastavaa, etenkin laitumilla, jotka sijaitsevat kauempana tilalta. Lampaita hänellä on noin 220.

– Meillä on jatkuvasti susihavaintoja kilometrin päästä taloltamme. Sudet vaeltevat laitumien vieressä, Norrback kertoo.

Anders Norrback tarkkailee laitumella olevia lampaita
Anders Norrback tarkkailee laitumella olevia lampaitaJuho Karlsson / Yle

Pienet korvaukset kuolleista eläimistä

Anders Norrback käsitteli kahden vuoden takaista susihyökkäystä useiden eri viranomaisten kanssa. Korvauksia Norrback sai omien laskelmiensa mukaan noin 35-40 prosenttia eläinten arvosta.

Valtio maksoi kymmenestä kuolleesta lampaasta, mutta ei syntymättömistä karitsoista, kadonneista tai täysin syödyistä eläimistä. Norrback kertoo, että lampaiden, jotka selviytyivät, oli myös vaikeampi tulla raskaaksi.

– Niille tuli henkisiä ongelmia.

Anders Norrbackin mukaan hänellä ja hänen vaimollaan on kolme vaihtoehtoa: He voivat ottaa riskin ja jatkaa kasvatusta normaaliin tapaan tai he voivat vaihtaa kasvatuksen normaaliin ja pitää täten eläimiä suurimman osan ajasta sisällä. Kolmas vaihtoehto on luopua kasvatuksesta kokonaan.

– On aivan selvää, että jos jatkamme ja toinen susihyökkäys tapahtuu, niin lopetamme kasvatuksen. Olemme etukäteen jo näin päättäneet, Norrback kertoo.

On aivan selvää, että jos jatkamme ja toinen susihyökkäys tapahtuu, niin lopetamme kasvatuksen. Anders Norrback

Norrbackin laitumia ympäröi sähköinen aita, mutta hän ei ole varma siitä, auttaako se sataprosenttisesti.

– Koirani hyppäsi aidan läpi ja sai sähköiskun mutta ei uskaltanut palata. Mitä tapahtuu, jos susi tekee saman, Norrback pohtii.

Anders Norrback rakentaa aitaa
Anders Norrback rakentamassa aitaaJuho Karlsson / Yle

Useampi hyökkäys ennen poikkeuslupaa

Suomen Riistakeskus viranomaisena päättää susien kannanhoidollisesta ampumisesta ja myöntää poikkeuslupia. Rannikko-Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueelle ei ole myönnetty kannanhoidollisia susilupia tai poikkeuslupia tuotantoeläinvahingoista.

– Poikkeuslupa vaatii toistuvia vahinkoja. Se tarkoittaa kolmea hyökkäystä lampaiden kimppuun alueella, toteaa riistapäällikkö Stefan Pellas Rannikko-Pohjanmaan Riistakeskuksesta.

Poikkeuslupaharkinta on aina tapauskohtainen. Harkinnan perusteena voivat olla muun muassa susien aiheuttamat vahingot ja turvallisuusriskit, kuten toistuvat pihakäynnit, sekä sosiaaliset syyt.

– Tapaus käsitellään yhden tai kahden viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä, Pellas toteaa.

Viime vuonna Etelä-Pohjanmaalle myönnettiin kaksi poikkeuslupaa, toinen Kurikkaan ja toinen Suupohjan alueelle. Kummassakin tapauksessa sudet olivat vierailleet toistavasti talojen pihoissa. Suupohjan alueella poikkeusluvan syynä olivat myös havainnot poikkeavasta käytöksestä, mahdollisesti loukkaantuneesta yksilöstä.

Suomen ja Ruotsin kaakkoisten alueiden susikantaa tutkitaan parhaillaan susien ulosteiden DNA-testauksen avulla. Menetelmällä saadaan käsitys alueella liikkuvien susien määrästä.

– Metsästäjät keräävät ulosteet. Tutkimus alkoi joulukuussa 2017 se päättyy tämän vuoden helmikuussa. Tuloksia meillä pitäisi olla toukokuussa, sanoo Stefan Pellas.

susi lähikuvassa
Charles Williams / AOP

Närpiön kaupunki toivoo susikannan pienentämistä

Susihavaintojen määrän kasvaessa Närpiön kaupunki on kirjoittanut Rannikko-Pohjanmaan Riistakeskukselle kirjeen, jossa toivoo toimia susikannan pienentämiseksi. Kirjeessä kerrotaan, että kylien asukkaat ovat huolissaan ja peloissaan.

Joulukuussa 800 000 hehtaarin suuruisella alueella toteutetun suurpetoja koskevan luetteloinnin mukaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla liikkuu useita laumoja. Selvityksessä olivat mukana muun muassa Isojoki, Karijoki, Kurikka, Kauhajoki, Laihia, Teuva, Kristiinankaupungin Lapväärtti, Maalahti ja Närpiö.

Alueella on arvioiden mukaan noin 44 sutta, joista 36 liikkuu viidessä eri parvessa. Monet susista liikkuvat lähinnä Närpiön itäosissa ja lähialueilla. Lapset, lemmikit ja muut eläimet eivät ole turvassa, kirjoitetaan kirjeessä.

Kirjeen mukaan Närpiön asukkaat useissa kylissä ovat peloissaan ja ahdistuneita omakotien, tuotantorakennusten, latojen ja tallien lähistöllä liikkuvista susista.

– Ne, joilla on lemmikkejä, pelkäävät, että eläimet kärsivät. On jopa niitä, jotka eivät harkitse eläimiä lainkaan tänä kesänä. Todennäköisyys sille, että sudet käyvät lammastiloilla kesällä on suuri, kertovat kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist ja hallintojohtaja Björn Häggblom, jotka allekirjoittivat kirjeen.

Kirjeessä ei täsmennetä, kuinka monta sutta Närpiön kaupungin alueelta halutaan ampua. Ainoastaan ​​toivotaan, että Närpiön alueella ammutaan riittävä määrä susia.

Lammasfarmarin tarinasta ja Närpiön kaupungin kirjeestä uutisoi ensimmäisenä Yle Österbotten.

Viewing all 92708 articles
Browse latest View live