Presidenttiehdokkaat ovat kampanjoineet viimeistä päivää ennen sunnuntain vaaleja. Suurin osa ehdokkaista on kampanjoinut pääkaupunkiseudulla, missä on tarjolla eniten ääniä.

Helsingin Narinkkatorilla kampanjointia seurasi kiinnostuneena Erkki Vuollo. Hän näkisi mielellään toisenkin kierroksen.

– Olen nuuka mies, joten ajattelin, että siinähän säästäisi, jos ei tulisi, hän vitsaili.

– Mutta kansanvallan kannalta saattaisi olla mukava, jos olisi toinen kierros ja voisi näitä tapahtumia seurata.

Vantaalainen Maritta Ylikojola on ehdokkaansa jo löytänyt.

– Ehkä vähän vaisut ovat vaalit olleet. Viimeisessä vaalitentissä oli kyllä myös sähinää, hän arvioi.

Moni kampanjoi Uudellamaalla

Perussuomalaisten Laura Huhtasaarta ja vasemmistoliiton Merja Kyllöstä lukuun ottamatta muut ehdokkaat kampanjoivat Uudellamaalla.

Helsingissä kampanjoinut kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen vakuutti, että energiaa riittää vielä kampanjoinnille.

– Minä jaksan aina kampanjoida, hän sanoi.

Muun muassa Espoossa kansaa tavannut valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö sanoi, että sosiaalinen media on yhä enemmän kampanjoinnissa mukana.

– Mutta kyllä edelleen ihmisten tapaaminen on ehdokkaalle mukavin ja miellyttävin tapa kampanjoida.

Videolta voit katsoa vaalien loppukirin tunnelmia Helsingistä ja Espoosta.

Lisää aiheesta:

Tässä on presidentinvaalien tuloslaskennan hermokeskus – vaalitietojärjestelmän koti on Hämeenlinnassa

"Someraivoa pelätään" – Faktantarkistus on saanut poliitikot varpailleen, sanoo kampanjapuheita tutkinut toimittaja

CARACAS/MARACAY Kännykkä käy kuumana, kun Isabel Ramirez kiertää lauantaiaamuna kaupasta toiseen Venezuelan pääkaupungin keskustassa. Jokaisen hintakyltin edessä hän pirauttaa puhelun tai näpyttää viestin miehelleen, joka on samalla tehtävällä kaupungin toisella puolella.

Arkkitehtipariskunta ei juokse tarjousten perässä vaan metsästää mahdollisimman siedettäviä hintoja maassa, jossa inflaatio laukkaa yli kahden tuhannen prosentin vuosivauhtia.

– Ennen lastasin jääkaappini tupaten täyteen, nyt pyrin saamaan sinne edes jotakin, Ramirez sanoo.

Tiettyjen tuotteiden perään on kuitenkin turha pinkaista. Niitä ei enää ole, ei ainakaan tavallisissa marketeissa tai keskiluokkaisen perheen kukkarolle sopivaan hintaan. Lista on pitkä kuin nälkävuosi: riisi, ruokaöljy, sokeri, kahvi, maissijauho ja niin edelleen.

Pulaa ei ole vain ruoasta. Hyllyillä ei juuri näy myöskään halvoista päivittäistuotteista yhtä kaivatuinta: wc-paperia.

Kiven alla olevia tavaroita yhdistää hintasääntely. Venezuelan sosialistihallitus on pyrkinyt takaamaan köyhien ostovoiman määräämällä vuosien saatossa sadoille apteekkituotteille ja elintarvikeille niin sanotun perushinnan.

Näiden tuotteiden valmistus on kuitenkin käynyt hankalaksi, koska Venezuelassa on pulaa ulkomaanvaluutasta, jota tarvitaan raaka-aineiden ostamiseen ulkomailta.

Vielä muutama kuukausi sitten venezuelalaisilta kului paljon aikaa jonoissa aina, kun hintasäänneltyjä tuotteita sattui tulemaan markkinoille. Mutta kun talous on sukeltanut yhä syvemmälle, tuotteet ovat huvenneet – ja samalla jonot.

Vessapaperirullia löytyy kyllä yhä tuontitavaraa myyvien kauppojen ja joidenkin apteekkien hyllyiltä, mutta hinnat ovat perushintaisiin tuotteisiin verrattuna jopa kymmentuhatkertaiset. Parista rullasta joutuu pulittamaan lähes puolet keskivertopalkasta.

Nykyään käytämme vessassa servettejä silloin, kun niitä löytyy. Isabel Ramirez

Isabel Ramirez on jo luopunut halvan vessapaperin metsästyksestä suosiolla. Se ei ole prioriteettien kärjessä.

Hänen palkastaan lähes puolet menee ruokaan, ja nelihenkisen perheen taloutta rasittaa myös tyttären sairaus. Lääkkeisiin uppoavat lähes koko toisen vanhemman ansiot.

– Nykyään käytämme vessassa servettejä silloin, kun niitä löytyy, Ramirez naurahtaa.

Talon emäntä joutuu yhä useammin varaamaan jokaiselle perheenjäsenelle oman pienen pyyhkeen ja saippuan pöntöllä käyntiä varten.

Paperipula ja siitä johtuva vessakulttuurin muutos voisi olla pikkuseikka Venezuelan ongelmien joukossa, jos se ei kuvaisi niin hyvin maan taloudenpitoa ja yksityisen sektorin ahdinkoa.

Kun vessapaperia alkoi ensi kerran puuttua kauppojen hyllyiltä, elettiin alkuvuotta 2013. Talouden alamäki oli alkanut, ja karismaattinen sosialistijohtaja Hugo Chávez oli juuri kuollut. Vessapaperipula keräsi kansaa osoittamaan mieltään ministeriöiden eteen ja purkamaan kiukkuaan Twitterissä.

Protestit yllättivät Chávezin manttelinperijän Nicolás Maduron hallituksen. Se asettui puolustuskannalle.

Surkuhupaisiltakaan lausunnoilta ei vältytty.

Ulkoministeri Elías Jaua kysyi väkijoukolta eräässä tapahtumassa, onko wc-paperi ihmisille tärkeämpää kuin isänmaa. Tilastokeskuksen johtaja puolestaan selitti medialle vessapaperipulan johtuvan siitä, että venezuelalaiset syövät enemmän, kiitos sosialistihallituksen.

Seuraavaksi hallitus alkoi nimetä syyllisiä. Niihin kuuluivat liikaa rullia hamstraavat kansalaiset, paperia pihtaavat tavaranjakelijat sekä yritykset, jotka hallituksen mukaan tuottivat tahallaan liian vähän wc-paperia.

Viimeisistä leivottiin valtakunnan viholliset.

Venezuelan kuluttajavirasto julkaisi toissa vuonna mustan listan yrityksistä, joita syytettiin taloussodan lietsomisesta hallitusta vastaan. Yritysten väitettiin ohjaavan tuotteitaan suoraan mustaan pörssiin.

Listalla olivat Venezuelan kaikki kolme wc-paperintuottajaa. Muut olivat yrityksiä, jotka oli määrätty tuottamaan hintasäänneltyjä elintarvikkeita.

Yksi listatuista oli Yhdysvalloissa pääkonttoriaan pitävä hygieniatuoteyhtiö Kimberly-Clark. Sen koneet suolsivat kymmenesosan Venezuelassa tuotetusta vessapaperista Maracayn kaupungissa. Samassa tehtaassa valmistettiin myös yrityksen tunnettujen brändien vaippoja ja kuukautissiteitä.

Hygieniajätti velvoitettiin myymään tuotteensa hallituksen säätämin perushinnoin, kunnes toiminta romahti omaan mahdottomuuteensa.

Heinäkuussa 2016 tehdas sulki ovensa, ja kaikki liki tuhat työntekijää irtisanottiin. Syyksi Kimberly-Clark ilmoitti valuuttapulan, raaka-ainepulan ja korkean inflaation.

Tehtaan kohtalo on esimerkki siitä, kuinka monet vaikeuksissa pyristelevät yritykset ovat lopulta päätyneet Venezuelan valtion syliin.

Kimberly-Clarkin entisen paperitehtaan rautaporttia Maracayn kaupungissa koristaa uusi logo. Siinä tervehtii intiaani, jolla on päässään kolme sulkaa.

Alle on tekstattu tiloissa toimivan uuden yrityksen nimi, Cacique Maracay. Se tulee paikallisen alkuperäiskansan päällikkölegendasta. Alla kerrotaan, että kyseessä on työntekijöiden takaisin hankkima yritys.

Kimberly-Clarkin työntekijät eivät nimittäin nielleet uutista irtisanomisestaan, vaan hakivat sosialistihallituksen tuekseen ja ottivat haltuunsa jättiyrityksen taakseen jättämät kiinteistöt. Se on Venezuelan lain mukaan mahdollista, jos yrityksen todetaan lopettaneen laittomasti toimintansa. Kimberly-Clarkin kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että yritys ei ilmoittanut työntekijöille tehtaan sulkemisesta.

Kun naiset eivät saa kuukautissiteitä, he suuttuvat hallitukselle. toimitusjohtaja José Gregório Hernández

Tehtaan ulkoseiniä värittää rivi punasävyisiä, mahtipontisia valokuvia. Yhdessä niistä entinen presidentti Chávez pitää kättään sotilaallisessa tervehdyksessä, vieressä nykyisen presidentin Maduron käsi lepää isänmaallisesti sydämen päällä.

Kuvakavalkadi jatkuu rakennuksen sisälle, aina valtion uutta vessapaperiyritystä johtavan José Gregório Hernándezin työhuoneeseen asti.

– Täällä toiminut yritys oli osa kansainvälistä monopolia, joka osallistui vallankaappausyritykseen, toimitusjohtaja aloittaa natisevassa nojatuolissaan.

Hernándezin mukaan taktiikkana oli pyrkiä kääntämään kansa johtajiaan vastaan.

– Kun naiset eivät saa kuukautissiteitä, he suuttuvat hallitukselle. Juuri tällä tavoin Venezuelaa vastaan käydään taloudellista sotaa, hän sanoo.

Nyt entisen poliitikon johtama yritys tuottaa tehtaaseen jääneillä koneilla entisen isäntänsä patentoituja tuotteita niillä raaka-aineilla, joita sattuu saamaan.

Hernández nappaa huoneen nurkkaan kasatusta pinosta neljän rullan Scott-merkkisen vessapaperipakkauksen. Paperi eroaa väriltään Kimberly-Clarkin alkuperäisestä, mutta muuten paketti on labradorinnoutajan pentua myöten tismalleen saman näköinen kuin hygieniajätin pakkaus.

Beigen värin selittää valkaisuaineiden puute. Lisäksi paperin koostumus poikkeaa alkuperäisestä, koska tiettyjen paperikuitujen saanti on Hernándezin harmiksi kiven takana.

Hän selittää, että raaka-ainepula vaikuttaa myös siihen, mitä pakkauskokoja yritys voi valmistaa. Muovia ei ole tällä hetkellä saatavilla neljän rullan pakettia varten, ja siksi viereisessä konehallissa rullat kääritään 12 yksikön pakkauksiin.

Ne taas ovat niin kalliita, että niitä on vaikea myydä inflaatiosta kärsiville venezuelalaisille.

Vauvojen vaipat ja kuukautissiteet ovat toimitusjohtajan suurin päänvaiva. Niiden valmistus vaatii patentoituja raaka-aineita, joita yritys ei saa käsiinsä. Siksi se on panostanut kehitysyksikköön, jossa pyritään jäljittelemään Kimberly-Clarkin raaka-aineiden lisäksi vaikeasti saatavia koneiden varaosia.

Hernández sanoo, että yksikkö on jo ensimmäisenä vuonnaan onnistunut luomaan peräti kuusi 14:stä puuttuvasta vaippojen raaka-aineesta. Hän uskoo, että tuotanto saadaan pian kunnolla käyntiin. Nyt se laahaa kymmenessä prosentissa kapasiteetista.

Se, että yritys sortuu laittomuuksiin käyttämällä toisen yrityksen brändejä, ei näytä toimitusjohtajaa huolettavan, päinvastoin.

– Niin monet osallistuivat pyrkimykseen kaataa bolivariaaninen vallankumous. Kostoksi painamme yhä tuotteita heidän antamillaan nimillä, Hernández sanoo ja naurahtaa.

Kimberly-Clarkin lähtölaskenta Venezuelasta alkoi maan tärkeimmän vientituotteen eli öljyn hinnan laskusta.

Kun öljyn hinta romahti vuonna 2014, Venezuelan ulkomaanvaluutan varannot alkoivat ehtyä nopeasti. Hintasäänneltyjä tuotteita valmistaneet yritykset kuten Kimberly-Clark joutuivat odottamaan yhä pitempiä aikoja valtiolta pyytämiään virallisen kurssin mukaisia dollareita.

Dollarilla on Venezuelassa kaksi virallista kurssia, mutta lähes koko talous pyörii epävirallisen kurssin mukaan, joka oli viime kuussa jo monituhatkertainen. Jotta yritykset pystyisivät myymään tuotteitaan valtion määräämin hinnoin, niiden on pakko saada dollareita virallisella kurssilla, sillä muuten raaka-aineiden tuonti ulkomailta käy mahdottomaksi.

Valtion kanssa hankauksiin joutuneille yrityksille kuten Kimberly-Clarkille ulkomaanvaluutan saaminen on entistä hankalampaa.

Samat ongelmat uhkaavat myös kahta Venezuelaan jäljelle jäänyttä vessapaperin valmistajaa.

Kanadalaisomisteisen Krugerin tytäryhtiö Paveca on ilmoittanut jo aiemmin, että sen toimintaa uhkaa osittainen alasajo raaka-ainepulan takia. Paikallinen kilpailija Manpa puolestaan on kaatumaisillaan.

Ennen talouskriisiä Venezuela tuotti 80 000 tonnia wc-paperia vuodessa, mutta nyt määrä on pudonnut viiteen prosenttiin eli 4 000 tonniin.

Niin Manpalta kuin Pavecaltakin on mahdotonta saada kommentteja. Yritykset ovat joutuneet tekemään lehmänkauppoja valtion kanssa selvitäkseen hengissä, ja juttuhetki ulkomaisen toimittajan kanssa voisi johtaa ongelmiin.

Kimberly-Clarkin viestinnästä kerrotaan Ylelle, että yritys on valmis arvioimaan olosuhteet uudelleen ja harkitsemaan palaamista Venezuelaan, jos tilanne maassa muuttuu.

Sitä odotellessa vireillä on oikeusjuttu tehtaan pakkolunastuksesta.

Kolmekymppisen Juanan väsyneillä kasvoilla pilkahtaa hymy, kun hän muistelee presidentti Hugo Chávezin aikaa.

Tuolloin hintasäänneltyjä tuotteita oli vielä hyvin saatavilla, ja Juana pystyi elämään varsin koreasti myymällä vessapaperia voitolla Whatsapissa.

– Sovimme aina tarpeeksi suojaisan paikan, johon toimitin tavarat suoraan asiakkaalle joko isäni autolla tai metrolla, Juana kertoo.

Hän kuuluu pienyrittäjien ammattikuntaan, jonka Venezuelan politiikka on synnyttänyt. Kun vessapaperia vielä jokin aika sitten löytyi valtion säätämin hinnoin, moni sai toimeentulonsa jonottamalla rullia ja myymällä niitä sitten moninkertaisella hinnalla mustassa pörssissä.

Näitä välistävetäjiä kutsutaan nimellä bachaquero. Sana tarkoittaa Amazonin sademetsässä eläviä muurahaisia, jotka pystyvät kantamaan painoonsa nähden moninkertaisen määrän tavaraa.

Juana on yksi Caracasin mustan pörssin "muurahaisista". Hän esiintyy keksityllä nimellä, koska ei halua henkilöllisyytensä paljastuvan. Muurahaiset kun toimivat laittomasti ja voivat joutua viranomaisten kanssa vaikeuksiin.

Hallituksella on sinusta kaikki tiedot. mustan pörssin kauppias Juana

Mutta nyt ajat ovat muuttuneet, ja muurahaisetkin ovatkin alkaneet pikku hiljaa kadota Caracasin kujilta. Tavarasta on pulaa, ja sen lisäksi inflaatio ja hallituksen määräämät käteisnostorajat ovat syöneet asiakkaiden ostovoimaa.

Siksi Juana tyytyy nykyään jopa vaihtokauppaan.

– Etenkin vauvojen vaipat ovat kovassa huudossa, hän sanoo.

Liiketoimintaa vaikeuttaa myös se, että monet tukut ovat asettaneet hintasäänneltyjen tuotteiden ostolle ehtoja silloin harvoin, kun niitä saapuu myyntiin. Nykyään näitä tuotteita saa ostaa vain, jos samalla ostaa jotain normaalihintaista.

– Se syö tuottoa, Juana valittelee.

Edullista vessapaperia hän ei ole nähnyt kaupoissa yli kymmeneen kuukauteen.

Juana tienaa roposensa nyt lähes tyhjillä hyllyillä varustetussa korttelipuodissaan. Tulojen romahdus näkyy hänen kuihtuneesta kehostaan. Viimeisen vuoden aikana Juana arvioi laihtuneensa parikymmentä kiloa.

Tätä nykyä ainoa keino saada päivittäistavaroita edullisesti on, jos voi ostaa niitä könttähinnalla valtiolta.

Niin sanottuja CLAP-paketteja ilmestyy ajoittain myyntipisteisiin nälkäisten venezuelalaisten pelastukseksi. Niihin on pakattu lähinnä ulkomailta tuotuja, halvoilla dollareilla ostettuja tuotteita kuten maissijauhoa, ruokaöljyä, sokeria ja riisiä.

Silloin tällöin kylkeen voi ostaa myös hygieniapussukan, josta hyvällä tuurilla kurkistaa kansainvälisen hygieniajätin labradorinpentu wc-paperirullien päällysmuovissa.

Paketteja ei ole kuitenkaan saatavilla säännöllisesti eikä niitä ole tarjolla kaikille. Myyntipisteitä on lähes yksinomaan hallituksen tukialueilla, ja tuotteet on varattu isänmaan henkilökortin eli tarjeta de la patrian hankkineille kansalaisille.

Ilman korttia ja sen suomaa CLAP-pakettia Caracasin mustan pörssin myyjä Juana olisi vieläkin laihempi. Hän sanoo selviävänsä paketin ja äitinsä kasvimaan avulla mutta huomauttaa, ettei kaikkia ole siunattu samalla avustuksella.

– Tunnen monia, jotka ovat menettäneet oikeuden pakettiin, koska he eivät enää äänestä sosialistipuoluetta, hän sanoo.

Erään naapurin kortti oli leikattu kahtia pakettijonossa, koska tämä oli sosialistipuoluetta kannattavan korttelineuvoston mielestä pettänyt puolueen.

– Hallituksella on sinusta kaikki tiedot, Juana sanoo.

Toisella puolen kaupunkia arkkitehti Isabel Ramirezin asuinalueella ei halpoja elintarvikepaketteja jaeta. Se vaatisi taloyhtiön järjestäytymistä korttelineuvostoiksi, mikä ei keskiluokkaisten caracasilaisten asuinalueilla ole tavallista.

Ramirezilla ei ole myöskään isänmaan henkilökorttia. Niitä jaettaessa hänellä ei ollut mahdollisuutta käyttää päiväänsä jonossa seisomiseen, eikä kukaan kollegoistakaan hakenut korttia.

– Minusta olisi tuntunut nöyryyttävältä seistä jonottamassa korttia, jolla hallitus koettaa ostaa meidät, Ramirez sanoo ja kertoo, että "ihmekortin" myötä ihmisille lupailtiin kodinkoneita ja autoja.

Vain jos on rikas, hallituksen kannattaja tai töissä valtionyhtiössä, saa syötyä kunnolla. Isabel Ramirez

Perhe nauttii kuitenkin tietystä etuoikeudesta, koska Isabel Ramirezin puoliso on valtiolla töissä. Hän voi siksi ostaa CLAP-pakettia runsaamman mutta kalliimman elintarvikepakkauksen, josta saa perheelle muun muassa yhden riisiaterian kuukaudessa.

– Vain jos on rikas, hallituksen kannattaja tai töissä valtionyhtiössä, saa syötyä kunnolla, Ramirez kuittaa.

Tai käytettyä wc-paperia.

Rikkaille se on ollut viime aikoina vähän aiempaa helpompaa, sillä yritykset etsivät keinoja kiertää hintasääntelyä. Nyt kauppojen hyllyille on ilmestynyt uudenlaisia etiketittömiä kahden rullan paketteja.

Kyseessä on paperinvalmistaja Pavecan älynväläys. Se on keksinyt myydä vessapaperina teollisuuspaperia minikoossa, sillä teollisuuspaperin hintaa valtio ei säätele. Hallitus on antanut tempulle hiljaisen hyväksyntänsä, paperi kun helpottaa varakkaan sosialistieliitinkin elämää.

Isabel Ramirezin perheen arkea helpottamaan paketti on aivan liian kallis.

Lähteenä on käytetty mm teosta Raúl Gallegos: Crude Nation: How oil riches ruined Venezuela.

Lue myös

Sairaat myyvät lääkkeitään kultakaivoksiin – Jo kertaalleen voitettu malaria jyllää Venezuelassa

Venezuelan uskomaton talousromahdus – "Taloutemme on Zimbabwen tasolla, vaikka öljyä on kuin Saudi-Arabialla"

Hyperinflaatio nosti hinnat pilviin Venezuelassa: "Moni on täällä kuollut lääkkeiden puutteeseen" – Yle kävi syöksykierteeseen joutuneessa valtiossa

“Rukoilen, etteivät läheiseni joutuisi sairaalaan” – Pois muuttaneet venezuelalaiset kertovat, miten maa luhistui silmissä

Kalle Lindström astelee Turun Luostarinmäellä nykyään museona toimivassa ympäristössä. Täällä asuivat hänen sukulaisensa vuoden 1918 tapahtumien aikaan. Punakaartiin lähtivät isoisä Axel ja hänen veljensä Gunnar sekä mahdollisesti myös veljesten isä Gustaf.

Kalle Lindström on kertonut sukunsa tiedot Turun yliopiston folkloristiikan oppiaineen muistojen keruuseen.

– Isosetäni Gunnar kuoli syyskuussa 1918 Suomenlinnan vankileirillä. Isoisä selvisi sodasta, mutta hän ei juuri niistä ajoista puhunut. Aloin pohtia näitä asioita liian myöhään. En kysynyt tapahtumista edesmenneeltä isältäni, ja monta asiaa jäi selvittämättä, pohtii Lindström.

Kalle Lindströmillä on kuitenkin joitain muistikuvia isoisästä, siitäkin huolimatta, että hän oli pikkupoika, kun isoisä kuoli. Sen Kalle huomasi, että isoisä oli nähnyt nälkää.

– Oltiin Kemiön mökillä ja ruokapöydässä. En jaksanut syödä koko annosta. Isoisä Axel suuttui ja löi haarukan pöytään pystyyn. Hän ei kärsinyt sitä, ettei jaksa syödä. Hän oli painija, eli se haarukka todella jäi pöytään pystyyn, kertoo Lindström.

Riutuneet punavankileiriltä palaajat ovat jääneet mieleen

Turun yliopiston tutkija Anne Heimo kertoo, että yhteydenottoja vuoden 1918 tapahtumiin liittyvistä muistoista on tullut noin neljältäkymmeneltä henkilöltä.

Saatetaan kertoa, että isoisä ei koskaan toipunut asiasta tai miten kokemus vaikutti perheessä vielä pitkään. Anne Heimo

Vuoden 1918 muistot Turun seudulla -keruu on osa Turun yliopiston folkloristiikan, museologian ja uskontotieteen oppiaineiden hanketta Sirkkala 1918–2018.

– Historioitsijat saavat selvittää sodan tapahtumat, päivämäärät ja uhriluvut. Me folkloristit olemme kiinnostuneita ihmisten muistoista ja ajan tunnelmista, kertoo Heimo.

Riutuneet punavankileireiltä palaavat isät ja jopa äidit ovat mukana monessa muistelmassa.

– Saatetaan kertoa, että isoisä ei koskaan toipunut asiasta tai miten kokemus vaikutti perheessä vielä pitkään. On myös kertomuksia siitä, miten punavankien lapsia kohdeltiin koulussa. Monet opettajat eivät olleet myötämielisiä. Kurjasta ja huonosta kohtelusta on kerrottu.

Punaisista on enemmän tietoa kuin valkoisista. Turun yliopisto ottaa yhä vastaan tietoja tapahtumista ja elämästä vuoden 1918 aikaan.

– Tutkijat puhuvat Pohjantähti-ilmiöstä eli tunnetaan erityistä myötätuntoa häviäjäosapuolta kohtaan. Heidän kokemuksensa olivat rajuja sisällissodan jälkeen, kertoo Heimo.

Lindströmin salapoliisityö suvun vaiheista jatkuu

Kalle Lindström toivoo löytävänsä lisää tietoa sukunsa vaiheista. Punakaartiin lähteneiden veljesten isästä ei ole tietoa.

Aika voisi olla kypsä Luostarinmäellä asuneiden kommunistien vaiheiden kertomiselle. Kalle Lindström

– Hänestä ei tiedetä mitään. Gunnarin hautaa ei ole löytynyt. Hänen vaimonsa ei puhunut asiasta, mutta halusi oman hautansa punavankien muistomerkin lähelle. Mistä voisin löytää tietoa, pohtii Lindström.

Lindström ei arkaile kertoa omaa taustaansa.

– Tämä on ikävää Suomen historiaa, mutta olemme sentään edelleen vapaa maa. Sodassa olisi voinut käydä miten vain. Syyt sotaan olivat varmasti köyhyys ja ruuan puute, sanoo Lindström.

Luostarinmäellä suku asui pitkään. Lindström toivoo, että suvun tarina voitaisiin kertoa rakennuksessa, jossa he asuivat.

– Kuuleman mukaan Lindströmin pojat olivat kovia poikia. Tällä alueella asui muutakin työväkeä. Aika voisi olla kypsä Luostarinmäellä asuneiden kommunistien vaiheiden kertomiselle, pohtii Lindström.

Otsikkoa on täsmennetty 28.1.2018 kello 01:42. Aiemmin toinen lause alkoi hän-sanalla. Isoisä löi haarukan pöytään, ei lapsi.

Desucon Frostbite tuo jälleen viikonloppuna Lahteen japanilaisen animaation ja sarjakuvan harrastajia. Tapahtuma kerää vuosittain noin 2 700 osallistujaa. Desucon Frostbite näkyy myös Lahden katukuvassa, sillä suuri osa osallistujista pukeutuu anime- tai mangahahmoksi.

Desuconin ikäraja on 18 vuotta, kyseessä onkin Suomen ainoa vain täysi-ikäisille tarkoitettu animetapahtuma.

Viikonlopun hermokeskuksessa Sibeliustalolla vastaan astelee pelihahmoja, japanilaisen sarjakuvan sankareita ja elokuvista tuttuja tyyppejä.

Ilmassa leijuu partasaippuan tuoksu. Parturi Eetu Laitinen, 22, kohottaa kätensä. Veitsenterävällä vedolla hän rajaa asiakkaan parran millintarkasti.

– Muotina on nyt siistimmät ja lyhyemmät parrat. Niin sanotut metsuriparrat alkaa olla ohi. Tämä aika on avannut jälleen mahdollisuuden myös kaljuille parrakkaille miehille tulla parturinpenkkiin.

Laitisen näkemys on, että miehille alkaa olla yhä enemmän tarjolla hiusartisti-ja parturointipalveluja. Suomalainen mies ansaitsee olla muodikas.

"Tasoi de barberina" tunnettu kuopiolainen Eetu Laitinen tietää mistä puhuu.

Hän on opiskellut parturialaa ulkomailla, kehittänyt määrätietoisesti ammattitaitoaan ja luonut uraa aktiivisesti sosiaalisen median kautta. Hänen taitonsa tunnetaan jo laajasti suomalaisten ja myös ulkomaalaisten artistien piirissä. Laitisesta on tullut oman aktiivisuuden avulla erityisesti räppäreiden hoviparturi. Perustyötään hiusartistina ja partataiteilijana hän tekee Studio Alex T:ssä Kuopiossa.

– Kuopio on huippupaikka tehdä töitä ja kehittää alaa. Täältä on lyhyt matka ympäri Suomea ja maailmaa.

Ei ole koskaan jännittänyt niin paljon, kädet hikosi ja piti latailla itsensä. Eetu Laitinen

Kun Kuopiossa ei ollut valmiita kontakteja julkisuuden henkilöihin, Eetu Laitinen otti itse yhteyttä Facebookin kautta ensimmäiseksi vapaaottelija Makwan Amirkhaniin ja räppäri Mikael Gabrieliin. Yllättäen he vastasivat.

– Olihan se jännä keissi. Ajoin kotikeikalle Kuopiosta Turkuun. Ei ole koskaan jännittänyt niin paljon, kädet hikosi ja piti latailla itsensä monta kertaa ennen kuin meni sisään. Mutta sitten siinä rentoutti hyvin, kun siellä oli Makun äiti ja kaveri, syötiin ja oltiin tuttavallisesti. Huomasin, että olemme kaikki samanlaisia.

Stailasi hiuksia jo päiväkodissa

Eetu Laitisen äiti Laura Nuutinen kuvailee Eetua ulospäin suuntautuneeksi ja reippaaksi oman tien kulkijaksi. Mopoiässä kaverit kiusasivat Eetua tämän ammatinvalintahaaveista. Sen vuoksi hän empi, kannattaako ammattikoulun kampaaja-parturi-linjalle mennä. Äiti kannusti poikaansa.

– Sun pitää tehdä sen mukaan, mitä olet aina halunnut.

Kiinnostus hiuksien laittamiseen näkyi jo hyvin varhain.

– Eetu oli kaksivuotias, kun päiväkodista tuli viesti, että Eetu stailaa kavereitten hiuksia vessaharjalla, äiti naureskelee hauskalle muistolle.

Eetun omatoimisuus ja vahva kiinnostus alaa kohtaan näkyi myös siinä, että hän hankki itse reippaasti työssäoppimispaikan erääseen kuopiolaiseen kampaamoon. Kampaamon rouvat ottivat Eetun heti omakseen. He kannustivat innokasta nuorta, antoivat sakset ja hiusvärejä. Laura Nuutinen muistelee lämmöllä, miten Eetu sen jälkeen parturoi ja värjäsi kavereidensa hiuksia kodin kylpyhuoneessa.

– Haaveilin kampaaja-parturin urasta jo 6-vuotiaasta lähtien. Intissä sotilaspoliisina leikkasin enemmän äijien hiuksia kuin tein mitään muuta. Samalla vahvistui, että haluan erityisesti miesten parturiksi, Eetu Laitinen jatkaa äidin muisteluita.

Aina ei pystynyt antamaan taloudellista tukea, se on saanut Eetun yrittämään tosi paljon. Laura Nuutinen

Laura Nuutinen uskoo, että Eetun peräänantamattomuus ja yritteliäisyys kumpuavat myös siitä, että asiat eivät ole tulleet kultalusikalla annettuina.

– Kun ei ole aina pystynyt antamaan taloudellista tukea, se on saanut Eetun yrittämään tosi paljon. Hän on tehnyt töitä sen eteen, että on saanut itselleen esimerkiksi sakset, äiti pohtii.

Sunset boulevard odottaa

Eetu Laitinen on rohkeasti ollut yhteydessä myös yhteen ehkä tällä hetkellä tunnetuimpaan ja kuumimpaan hiusartistiin Los Angelesissa työskentelevään Philip Wolffiin.

Laitinen kertoo, että haluaa seurata inspiroivia ihmisiä ja Wolff on hänen mielestään juuri sellainen. Hän lähetti Wolffille viestin ja yllätyksekseen sai siihen pian vastauksen. Hiusartisti Wolff oli tietenkin yllättynyt, mutta otettu siitä, että häneen otettiin yhteyttä kaukaa Suomesta.

– Philip sanoi, että tule tänne milloin vain, niin hän opettaa Sunset boulevardin kikat.

Joskus leikkaan Justin Bieberin hiukset. Eetu Laitinen

Laitisella on ollut jo pitkään haave on päästä luomaan kansainvälistä uraa. Yksi supertähti on ylitse muiden, jonka hiukset hän haluaa leikata.

– Siitä lähtien, kun lähdin hiusalalle olen ottanut sellaisen pienen oman ison haaveen, että joskus leikkaan Justin Bieberin hiukset ja siitä haaveilen vieläkin ja se on mun tavoite.

Askel kohti unelmaa: "Go Eetu go"

Nuoren parturin maailmanvalloitustavoite on yhden askeleen lähempänä. Eetu on mukana kansainvälisessä kilpailussa, jonka voittaja pääsee kisaamaan ja esiintymään huhtikuussa Yhdysvaltojen Hartfordissa järjestettävään maailman suurimpaan parturitapahtumaan.

Osallistuja valitaan Connecticut Barber Expo -tapahtuman Instagram-sivuilla eniten kommentteja saaneen videon perusteella. Eetu Laitinen on kärjessä. Hänen videonsa on saanut jo tähän mennessä ylivoimaiset 1932 kommenttia. Katso video täältä.

Kommenteissa kannustetaan ja hehkutetaan Eetu Laitisen osaamista: "Go Eetu go, Let´s make Finnish dream, Woppaa go Finland, Follow your dream, You´re the best".

Suuri kommenttien määrä perustuu Laitisen mukaan siihen, että hän on uransa aikana tavannut jo paljon eri maiden artisteja muun muassa festareiden backstageilla, missä hän on ollut parturoimassa esiintyjiä.

Pitää uskaltaa ja uskoa itseensä

Eetu Laitisella on sopivasti pää pilvissä ja jalat maassa, mutta erityisesti sydän paikallaan. Hän on huolissaan suomalaisten nuorten passiivisuudesta ja huonosta itsetunnosta. Kiertäessään yläasteilla puhumassa hän on usein kuullut nuorten sanovan, että "ei musta ole mihinkään enkä pääse mihinkään kouluun".

– Toivottavasti voin omalla esimerkilläni inspiroida suomalaisia nuoria lähtemään omien unelmiensa perään ja elämään sitä unelmaa, mitä he itse haluavat.

Kunpa Eetun esimerkki toisi nuorille syrjäytymisvaarassa oleville vaihtoehdon. Laura Nuutinen

Laura Nuutinen kannustaa ja rohkaisee jokaista löytämään oman tiensä. On monia mahdollisuuksia menestyä ja saada elämässä hyvänolon tunne. Kaikista ei voi tulla lääkäreitä tai juristeja, opettajia, huippumalleja tai rokkistaroja. Tapoja löytää mieleinen elämä ja menestyä on useita.

– Kunpa Eetun esimerkki toisi muille nuorille ehkä syrjäytymisvaarassa oleville vaihtoehdon, että on monta väylää menestykseen, jos vain haluaa.

Hivuttaako Niinistö Suomea kohti Natoa? Mitä presidenttiehdokkaat oikeastaan sanoivatkaan aktiivimallista? Voiko Suomi tosiaan käännyttää kaikki turvapaikanhakijat rajalla?

Poliitikkojen totuudessa pysymisen arvioiminen ja puheiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa hommaa.

Yle kokosi kaikilta presidenttiehdokkailta viisi väitettä menneistä vaalitenteistä.

Mukaan faktantarkistukseen valittiin väitteitä, joissa tuntui olevan ristiriitaisuuksia tai joiden totuudenmukaisuudesta ei voinut olla varma. Ulkopuolelle pyrittiin jättämään pelkät mielipiteet ja täysin kiistattomat faktat. Lausuntojen pitävyys tarkistettiin julkisista lähteistä.

Yleisesti ottaen ehdokkaat tuntuvat pysyvän totuudessa. Monet kandidaatit ovat pitäneet kampanjansa aikana samoja teemoja esillä, mikä näkyy myös tarkastetuissa väitteissä. Esimerkiksi Paavo Väyrynen on keskittynyt presidentti Sauli Niinistön kritisoimiseen, ja Laura Huhtasaaren agendalla näkyy maahanmuutto. Tuula Haatainen pitää esillä heikompien asiaa, kun taas Nils Torvalds puhuu erityisesti Natosta ja kansainvälisestä politiikasta.

Kunkin ehdokkaan viisi väitettä ovat jutussa sukunimien mukaisessa järjestyksessä: Haatainen, Haavisto, Huhtasaari, Kyllönen, Niinistö, Torvalds, Vanhanen, Väyrynen.

Tuula Haatainen

Väite 1: Terrorismi on Suomessa todellinen uhka. (Ylen Oulun tentti)

Vastaus: Euroopassa on tapahtunut viime vuosina useita terrori-iskuja. Suojelupoliisi päivitti terrorismin uhka-arvion viimeksi viime kesänä. Supon käytössä on neliportainen uhka-asteikko ja Supon mukaan nyt ollaan toisella askelmalla: terrorismin uhka Suomessa on tasolla kohonnut. Suojelupoliisi kertoi tuolloin, että sen tietoon on tullut aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä suunnitelmia ja hankkeita Suomessa.

Turun puukotusisku järkytti suomalaisia kesällä 2017, mutta uhka-arviota ei sen jälkeen muutettu. Turun iskua tutkitaan kahtena terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana sekä kahdeksana murhan yrityksenä.

Arvio: Totta

Väite 2: En ole kuullut Niinistöltä puheenvuoroja kehitysrahojen leikkauksista. Hän voisi kyseenalaistaa ne arvojohtajana. (IS:n vaaligrilli)

Vastaus: Julkisista lähteistä ei erilaisilla hauilla löydy Niinistön oma-aloitteisia kannanottoja kehitysyhteistyörahojen leikkausta vastaan.

Ylen vaalikoneessa hän sanoo olevansa jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen pitää perua kehitysrahaleikkaukset ja että tavoitteena pitäisi olla 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Tämä on ollut Suomen tavoite jo pitkään.

Silti tänä vuonna osuus painuu ulkoministeriön mukaan 0,39 prosenttiin.

Niinistöltä kysyttiin kehitysrahojen pienentämisestä Ylen ehdokastentissä. Hän vastasi, että talouden pitkässä laskusuhdanteessa monesta asiasta pitää leikata, mutta ei vastannut siihen, olivatko kehitysrahat oikea kohde.

Arvio: Totta

Väite 3: Lukutaidottomista kolme neljäsosaa on naisia. (IS:n vaaligrilli)

Vastaus: Haatainen on puhunut vaalitenteissä paljon naisten asioiden puolesta. Maailman lukutaidottomien määrä miesten ja naisten välillä jakautuu epätasaisesti, mutta Haataisen väite naisten osuudesta on yläkanttiin.

YK:n mukaan lukutaidottomista yli 60 prosenttia oli naisia vuonna 2013.

Vielä neljännesvuosisata sitten lähes 25 prosenttia maailman ihmisistä oli lukutaidottomia. Kehitys on ollut sen jälkeen nopeaa, ja nykyisin lukutaidottomia on noin 15 prosenttia ihmisistä.

Arvio: Väärin

Väite 4: Kyllä presidentillä on muutakin valtaa kuin se mikä perustuslaissa on kirjoitettu pykäliin. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Presidentin valtaoikeudet on määritelty laissa. Valtaoikeuksia on viime vuosina karsittu. Esimerkiksi eduskunnan hyväksymien lakien voimaantulo ei vaadi presidentin vahvistusta.

Presidentillä voi kuitenkin katsoa olevan valtaa myös mielipidevaikuttajana ja arvojohtajana. Hän voi yrittää vaikuttaa sanomisillaan kansan ja poliitikkojen mielipiteisiin.

Presidentti Niinistö ei ole innostunut perinteisestä presidenttiin liitetystä ajatuksesta arvojohtajana. Hänen mielestään ihmisten arvoja ei voi johtaa, mutta niitä voi varsinkin omalla esimerkillä johdatella.

Jos valtaa ajatellaan laajemmin kuin vain institutionaalisena valtana, Haataisen väite pitää paikkaansa.

Arvio: Totta

Väite 5: Kun oli tämä episodi (perussuomalaisten hajoaminen), odotin että eduskunnassa oltaisiin menty normaalia järjestystä myöten. Hallituksen olisi pitänyt erota. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Haatainen kritisoi sitä, että hallitus jatkoi toimintaansa muuttumattomalla kokoonpanolla perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen jälkeen. Puolueesta kesällä 2017 irtautunut Uusi vaihtoehto -nimellä toiminut ryhmä meni kimppaan hallituspuolueiden kanssa. Ryhmää edustaneet ministerit säilyttivät pestinsä, vaikka uuden ryhmän nuppiluku oli merkittävästi oppositioon joutunutta perussuomalaisia pienempi.

Suomen johtavat valtiosääntöoikeuden asiantuntijat vahvistivat kuitenkin etukäteen pääministeri Sipilälle, että hallitus pystyi lainmukaisesti jatkamaan entisillä ministereillä dramaattisista tapahtumista huolimatta.

Juridisesti kyse oli siitä, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta. Asiantuntijat eivät ottaneet kantaa siihen, oliko ratkaisu esimerkiksi poliittisesti toimiva.

Arvio: Väärin

Pekka Haavisto

Väite 1: Kun nyt rakennetaan Nord Stream -putkea, sillä voidaan sulkea Ukrainan kautta menevät maakaasuputket ja Venäjä voi laittaa sen avulla Ukrainan polvilleen. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Geopoliittisiin kysymyksiin on harvemmin yksiselitteisiä vastauksia. Haaviston arvio vaikuttaa kuitenkin varsin uskottavalta. Venäjällä on kaasuputkisuunnitelmia sekä pohjoisessa että etelässä, ja molemmille suunnitelmille on yhteistä, että putket eivät kulje Ukrainan kautta. Näin Venäjä voisi vaarantaa kaasutoimitukset Ukrainaan.

Ulkopoliittisen instituutin raportin mukaan Venäjän energiapolitiikassa taloudelliset ja poliittiset intressit kietoutuvat voimakkaasti yhteen. Raportin mukaan myös Fennovoiman ydinvoimalahanke on myös osa Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä.

Arvio: Totta

Väite 2: Me olemme itse osittain luoneet paperittomat sillä, että olemme muuttaneet omia maahanmuuttokäytäntöjämme niin, että emme voi antaa enää ihmiselle suojaa tilapäisen suojeluntarpeen perusteella. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Suomen lainsäädännöstä on poistunut kaksi kohtaa, joilla on vaikutusta paperittomuuteen. Tilapäinen oleskelulupa poistui 2015 ja humanitaarinen suojelu oleskeluluvan perusteena 2016.

Maahanmuuttoviraston mukaan kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saivat tilapäisiä oleskelulupia hyvin harvoin. Humanitaarisen suojelun perusteella myönnettiin viraston mukaan “muutamia satoja oleskelulupia”. Jos ajatellaan, että osalle paperittomista olisi ollut mahdollista myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella ja nyt oleskelulupa jäi lainsäädännön muutoksen myötä saamatta, väite pitää paikkansa.

Arvio: Totta

Väite 3: Totesit (Sauli Niinistö) aktiivimallin osalta, kun kysyin, olisiko presidentti voinut asiaa puuttua, että “en viitsinyt kommentoida, olisi ollut naurettavaa”. (HS:n ja IS:n tentti)

Vastaus: Haavisto syytti Niinistöä siitä, että tämä ei olisi halunnut puuttua työttömien aktiivimalliin silloin, kun mallia koskevaa lakia säädettiin. Haaviston mielestä Niinistö olisi voinut lausua ääneen huolensa mallista ennen sen hyväksymistä.

Haavisto siteerasi luultavasti tarkoitushakuisesti vain osaa Niinistön aiemmin MTV:n tentissä esittämästä lausunnosta.

Niinistö ei suinkaan sanonut, että aktiivimallin kommentoiminen itsessään olisi ollut naurettavaa. Sen sijaan hän totesi, että koska eduskunta oli jo aiemmin lausunut aktiivimallin siitä vaarasta, ettei se toteudu kaikkialla, hän ei halunnut enää kirjoittaa uudestaan samaa lausumaa, vaan sen toistaminen olisi ollut naurettavaa.

Arvio: Väärin

Väite 4: Sinisellä perustettavalla puolueella ei ollut hallitusohjelmaa, ei ollut linjaa, mitä aikovat toteuttaa. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Väite liittyi keskusteluun siitä, toimiko pääministeri Sipilä oikein pitäessään hallituksensa kokoonpanon ennallaan hallituspuolue perussuomalaisten hajoamisesta huolimatta.

Jos Haaviston oli tarkoitus viitata perussuomalaisista irtautuneeseen Uusi vaihtoehto -ryhmään, sillä ei ollut tuoreeltaan omaa (puolue)ohjelmaa, eihän ollut vielä puoluettakaan. Ryhmästä tuli myöhemmin sininen eduskuntaryhmä ja sittemmin kasvoi Sininen tulevaisuus -puolue.

Jos taas Haavisto tarkoitti Uuden vaihtoehdon linjaa suhteessa hallitusohjelmaan, niin ryhmä lupasi jatkaa hallitusryhmänä samalla ohjelmalla.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 5: Ennen nykyistä hallitusta luotiin mekanismi päästöhuutokauppatulojen ohjaamiseksi kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyömäärärahoissa päästiin hyvin lähelle 0,7:ää. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Suomen tavoitteena on nostaa pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen osuus 0,7:ään prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi on myös sitoutunut tähän YK:ssa ja EU:ssa.

Korkeimmilleen viimeiseen vuosikymmeneen osuuden nosti Alexander Stubbin (kok.) hallitus vuonna 2014, jolloin Suomi ohjasi kehitysyhteistyöhön 0,59 prosenttia bruttokansantulosta.

Juha Sipilän hallituksen aikana osuus on jälleen kääntynyt laskuun ja kehitysrahoja on leikattu rankalla kädellä.

Haaviston väitettä pääsystä hyvin lähelle tavoitetta viime hallituksen aikana voi pitää oikeana.

Arvio: Totta

Laura Huhtasaari

Väite 1: Putin ei pystyisi vaikuttamaan Suomen, Britannian tai Yhdysvaltojen äänestystulokseen. (Ylen vaalikeskustelu)

Vastaus: Muun muassa liittovaltion poliisi FBI tutkii parhaillaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaalikampanjan kytköksiä Venäjään. Tutkinnan tärkein tavoite on selvittää, tekivätkö jotkut Trumpin vaalikampanjassa mukana olleet salaisesti yhteistyötä Venäjän kanssa vaalien alla. Venäjä-kytköksistä on syytetty ainakin Trumpin entistä neuvonantajaa ja kampanjapäällikköä.

Vyyhteen liittyvät myös Trumpille presidentinvaaleissa hävinneen Hillary Clintonin hakkeroidut sähköpostiviestit. CIA:n raportin mukaan sähköpostit WikiLeaksille vuotaneilla henkilöillä on suhteita Venäjän hallintoon.

Vladimir Putin on kuitannut Venäjä-tutkinnat Yhdysvaltojen sisäpolitiikaksi.

Tämänhetkisten tietojen valossa on vaikeaa sanoa, vaikuttiko Venäjä Trumpin valintaan. Toisaalta ei voida todistaa, ettei Putin olisi pystynyt vaikuttamaan vaaleihin.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 2: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan (laissa) on jo niin tulkinnanvarainen, että sekin on jo politisoitunut. (Ylen Oulun tentti)

Vastaus: Huhtasaaren mielestä kiihottaminen kansanryhmää vastaan pitäisi poistaa rikoslaista. Lain määritelmässä sellaiseksi katsotaan esimerkiksi uhkailu ja solvaaminen tiedolla tai viesteillä, johon yleisöllä on pääsy ja joka kohdistuu johonkin ryhmään rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella.

Viime kädessä oikeus ratkaisee, onko jonkin tiedon levittäminen kiihottamista kansanryhmää vastaan vai ei. Laki sinänsä on yksiselitteinen: kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kielletty.

Politisoitunut asia on sikäli, että se on noussut poliittiseen keskusteluun.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 3: Kotouttamiskulut ja kuntien vastaanottokulut ovat maksaneet 1,8 miljardia euroa. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Huhtasaaren kommentin aikana tentissä puhe oli nimenomaan turvapaikanhakijoista.

Suomen maahanmuuton kulut jakautuvat pääosin kolmen ministeriön kesken. Näistä sisäministeriön (mm. vastaanottokeskukset) kulut vuosina 2016–2017 olivat runsaan miljardin, työ- ja elinkeinoministeriön (kotouttamiskoulutus ja kuntien korvaukset) 550 miljoonaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (koulutus ja varhaiskasvatus) 280 miljoonaa euroa, selviää sosiaali- ja terveysministeriön raportista.

Näistä summista kertyy suunnilleen Huhtasaaren mainitsema 1,8 miljardia.

Raporttiin on kuitenkin kerätty maahanmuuton kulut kokonaisuudessaan, ei vain turvapaikanhakijoiden osalta. Se sisältää paljon muutakin kuin vastaanottokeskusten tai kotouttamisen kuluja. Esimerkiksi koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluiden piirissä on myös työperäisten maahanmuuttajien puolisoita sekä muita perheenjäseniä.

Arvio: Osittain totta

Väite 4: Turvapaikanhakijat tulee pysäyttää rajalle. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Suomi rikkoisi lähtökohtaisesti kansainvälisiä sopimuksia ja EU-lainsäädäntöä, jos se laittaisi rajat kiinni tänne pyrkiviltä. Eri asia olisi, jos henkilö olisi läpikulkumatkalla ja jo rekisteröitynyt muussa maassa.

Suomi kuuluu Schengen-alueeseen, jossa on maiden välillä vapaa liikkuvuus. Väliaikaisia rajatarkastuksia voidaan käyttää poikkeusluvalla, jos siitä päätetään yhteisesti EU:ssa. Enimmäisaika on ollut puoli vuotta.

Suomen pitää käsitellä turvapaikkaa täältä hakevien ihmisten hakemukset, ellei kyseeseen tule palautus toiseen EU-maahan niin sanotun Dublin-säännön perusteella. Tässäkin tapauksessa turvapaikanhakijan tilanne luultavasti selvitettäisiin ennen jatkotoimia, joten hänet pitäisi lain mukaan päästää maahan.

Arvio: Väärin

Väite 5: Puolan ja muiden eniten saastuttavien maiden on kannettava vastuunsa. (Ylen tentti)

Vastaus: Puola ei kuulu eniten saastuttaviin maihin, vaan sen edelle menee parikymmentä muuta maata. Maailman suurimmat saastuttajat ovat Kiina ja Yhdysvallat, mutta EU-maistakin Puolan edelle menevät unionista lähtöä valmisteleva Britannia, Italia, Saksa ja Ranska.

Myös väkilukuun suhteutettuna Puolaa enemmän päästöjä on isolla nipulla muita maita, muun muassa Suomella.

Arvio: Väärin

Merja Kyllönen

Väite 1: Asevienti diktatuureille ja konfliktialueille ei näytä olevan presidentille tai hallitukselle minkäänlainen ongelma. (Ylen tentti)

Vastaus: Suomalaisia sotatarvikkeita on päätynyt konfliktialueille, kuten Jemeniin, vaikka Suomi ei niitä sinne itse viekään.

Lähi-idässä Suomen tärkeisiin aseiden vientimaihin kuuluu Saudi-Arabia. Esimerkiksi Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ja ulkoministeri Margot Wallström ovat kutsuneet Saudi-Arabiaa diktatuuriksi. Wallströmin mielestä diktatuuriksi kutsuminen on perusteltua, koska Saudi-Arabian kuningashuone nauttii ehdotonta valtaa maassa.

Ruotsi on lopettanut sotilasyhteistyön Saudi-Arabian kanssa.

Pienistä aseiden vientiluvuista päättää puolustusministeriö ja suuremmista valtioneuvosto, joten aseviennillä voi sanoa olevan hallituksen siunaus.

Arvio: Osittain totta

Väite 2: Suomi on mennyt syvemmälle Nato-yhteistyöhön. Meidän alueella on harjoiteltu enemmän. Meillä on ollut sellaisia harjoituksia, joita aiemmin ei ole nähty. Niitä ei ole myöskään käsitelty eduskunnassa, avoimessa demokraattisessa käsittelyssä, jotta ihmiset tietäisivät, millaisiin sitoumuksiin on pistetty nimi. (Ylen tentti)

Vastaus: Suomi on Ruotsin tavoin ollut Naton rauhankumppani yli 20 vuotta. Suomalaiset harjoittelevat jatkuvasti ruotsalaisten ja Nato-maiden kanssa. Suomen voi sanoa olevan niin syvällä Nato-yhteistyössä kuin on mahdollista olla olematta jäsen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on väläyttänyt suurten monikansallisten sotaharjoitusten järjestämistä Suomessa, mutta päätöksiä ei ole tehty.

Taannoin nousi kohu siitä, kun Niinistö sanoi MTV:n Uutisextra -ohjelmassa Suomen valmistelevan kansainvälistä suursotaharjoitusta, johon oli tarkoitus saada mukaan myös Yhdysvallat. Ylen tietojen mukaan asia tuli Suomen ulkopolitiikan johdolle yllätyksenä.

Julkisuudessa on ollut myös Suomessa harjoittelevat Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat.

Kyllösen kritiikki siitä, että harjoituksista päättämistä ei ole tuotu eduskunnan käsittelyyn, on totta. Niin ei myöskään tarvitse tehdä. Eduskunta saa sotaharjoituksista tiedot, mutta ei päätä niistä.

Yleisohjeena harjoituksiin osallistumiseen toimii puolustuspoliittiinen selonteko.

Isoihin sotaharjoituksiin osallistumisesta tai sellaisen järjestämisestä keskustellaan presidentin johdolla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Arvio: Totta

Väite 3: Suomessa pitää poistaa ihmisoikeussopimusten vastainen ihmisten vangitseminen, jos kieltäytyy aseellisesta palveluksesta. (Ylen tentti)

Vastaus: Asevelvollinen ei joudu Suomessa vankilaan, vaikka kieltäytyisi asepalveluksesta. Jos asevelvollinen ei vakaumuksensa tai muun syyn vuoksi halua armeijaan, vaihtoehtona on tällöin noin vuoden kestävä siviilipalvelus.

Puolustusvoimat tarjoaa myös aseetonta palvelusta, johon ei sisälly aseellista koulutusta.

Vankilaan voi joutua vasta, jos kieltäytyy myös siviilipalveluksesta. Tällaisia totaalikieltäytyjiä on Suomessa muutamia kymmeniä vuosittain. Tuomion voi suorittaa myös valvontarangaistuksena eli käytännössä sähköisessä valvonnassa panta jalassa.

Rangaistuksen pituus on puolet suorittamatta olevasta palvelusajasta siviilipalvelusajaksi muutettuna.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty pitää totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina.

Arvio: Väärin

Väite 4: Aktiivimallilla voidaan vuositasolla leikata melkein 20 prosenttia kansalaisen työttömyysturvasta. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Vuoden alusta voimaan tulleessa työttömyysturvan aktiivimallissa työttömän on kolmen kuukauden tarkastelujaksolla oltava töissä vähintään 18 tuntia, ansaittava omalla yritystoiminnallaan ainakin 241 euroa tai osallistuttava viiden päivän ajan työllistymistä edistäviin palveluihin.

Jos työtön ei täytä ehtoja, hänen päivärahaansa leikataan seuraavan 65 etuuden maksupäivän ajaksi vajaalla viidellä prosentilla. Työttömyysturva siis voi heiketä tämän verran.

Seuraavalla tarkastelujaksolla työttömyysturva pysyy samana tai palaa ennalleen työttömän tilanteesta riippuen.

Arvio: Väärin

Väite 5: Suomessa järjestetään kansanäänestys, jos Nato-asia tulee ajankohtaiseksi. (Ylen Oulun tentti)

Vastaus: Suomessa ei ole tehty linjausta Nato-kansanäänestyksestä, jos Nato-jäsenyyden hakeminen tulee ajankohtaiseksi. Nato ei vaadi kansanäänestyksen järjestämistä, mutta jäsenyyden kannatuksen pitää olla Naton peruskirjan mukaan “merkittävää” jäsenyyttä hakevassa maassa. Nato ei ota kantaa, millä tavalla kansan tuki mitataan.

Kansanäänestys toki saatettaisiin pitää tilanteessa, jossa Suomi päättäisi edetä jäsenyysasiassa. Sen puolesta ovat puhuneet esimerkiksi presidentti Niinistö ja pääministeri Sipilä. Varmaa kansanäänestyksen järjestäminen ei kuitenkaan ole. Myöskään perustuslaki ei sitä edellytä.

Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että “Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”.

Arvio: Väärin

Sauli Niinistö

Väite 1: Jokainen suomalainen on maanpuolustaja vähintään korviensa välissä. Suomessa maanpuolustustahto on läntisen Euroopan ylivoimaisesti korkein. Nuorista miehistä 75 prosenttia suorittaa asevelvollisuuden. (EVA:n tentti)

Vastaus: 72 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta, selvisi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime vuoden kyselystä. Maanpuolustustahto on sahannut viime vuosina 70–80 prosentin välissä.

Väite, että jokainen suomalainen on maanpuolustaja vähintään korvien välissä, on rohkea. Esimerkiksi aseistakieltäytyjäliitonmukaan myös totaalikieltäytyjiä on Suomessa vuosittain muutamia kymmeniä.

Maanpuolustustahtoa on tutkittu kansainvälisesti ainakin WIN/Gallup Internationalin selvityksessä vuonna 2015, jossa on huomioitu 64 maata. Kyselyyn otetuista läntisen Euroopan maista Suomessa oli ylivoimaisesti korkein maanpuolustustahto. Luvuissa ei kuitenkaan ole mukana esimerkiksi Norjaa, jossa Folk og Försvarin 2017 julkaisemassa kyselyssä peräti 80 prosenttia oli sitä mieltä, että norjalaisten on puolustauduttava aseellisesti, vaikka sodan tulos olisi epävarma. Kyseessä on siis suurempi osuus kuin Suomessa.

Väite armeijan käyvistä asevelvollisista on jokseenkin oikea, vaikkakin osuus on ollut laskeva. Puolustusvoimien mukaan 1986 syntyneiden asevelvollisten ikäluokasta 72 suoritti varusmiespalveluksen. Vuonna 1985 syntyneillä osuus oli runsaat 74 ja vuonna 1984 syntyneillä 76 prosenttia. Takavuosina osuus oli yli 80 prosenttia.

Arvio: Osittain totta

Väite 2: Suomen asevienti Lähi-itään on alenemaan päin. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Suomen asevienti Lähi-itään on kasvanut viime vuosina. Lähi-idästä tuli Suomen aseviennin ykköskohde vuonna 2016, kun alueelle vietiin sotatarvikkeita noin 84 miljoonan euron arvosta, kertoi ajatushautomo SaferGlobe raportissaan. Ennätyssumma koostui käytännössä yhdestä suuresta kaupasta: 40:stä AMV 8x8 -panssariajoneuvosta, jotka Patria laivasi Arabiemiraatteihin.

Suomen kumppaneihin Lähi-idässä on kuulunut myös Saudi-Arabia. Suomi vei kuningaskuntaan kranaatinheittimiä 2014. Sen jälkeen Lähi-idän asevienti on ollut miljoonien sijaan kymmeniä miljoonia vuosittain.

Niinistö väitti aseviennin olevan vähenemään päin, eli vienti hidastuisi tulevaisuudessa. Tämä on mahdollista, mutta tähän asti suunta on ollut päinvastainen. Patrian mukaan se ei ole jättänyt uusia vientilupahakemuksia Arabiemiraatteihin tai Saudi-Arabiaan.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 3: EU:ssa on aika yksimielinen käsitys siitä, miten pakolaisia autetaan. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: EU:ssa on pyritty sopimaan yhteisistä turvapaikanhakijoita koskevista linjauksista, mutta yhteisen sävelen löytyminen on takunnut. Monet maat antaisivat mieluummin rahaa kuin turvapaikkoja. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan mielestä jakolinja menee idän ja lännen välillä.

Slovakia, Puola, Tshekki ja Unkari vastustavat turvapaikanhakijoiden siirtoja, joista komissio päätti 2015. Komissio on haastanut maat oikeuteen sen jälkeen, kun sen pakolliset kiintiöt eivät ole toimineet.

EU:ssa sovittiin, että 160 000 Italiassa ja Kreikassa olevaa turvapaikanhakijaa siirretään muihin EU-maihin, mutta toistaiseksi vain pieni osa on siirretty ja heistäkin suuri osa on yhä ilman turvapaikkaa. Suomi äänesti ainoana maana tyhjää, kun siirroista päätettiin.

EU:ssa on kiistelty myös Dublin-asetuksen tulkinnasta. Asetuksen mukaan turvapaikkahakemus pitää käsitellä maassa, johon hakija saapuu ensin. EU-tuomioistuin moitti Kroatiaa, joka kuljetti maahan tulleita turvapaikanhakijoita Itävaltaan ja Sloveniaan, vaikka turvapaikkahakemusten käsittelystä on vastuussa se EU-maa, johon hakija ensimmäiseksi saapuu.

Arvio: Väärin

Väite 4: Suomi on hyötynyt eurosta taloudellisesti. (Ylen tentti)

Vastaus: Väitteeseen on vaikeaa antaa varmaa vastausta, mutta asiantuntijoiden enemmistö tuntuu olevan eri mieltä Niinistön kanssa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportti tuli siihen johtopäätökseen, että Suomen vienti on voimistunut kaupan vapautumisen ja Euroopan unionin jäsenyyden ansiosta, mutta euroalueella itsessään ei ole ollut merkittävää vaikutusta jäsenmaiden väliseen ulkomaankauppaan. Myös Helsingin Sanomien vuoden 2016 ekonomistikyselyssä enemmistö sanoi, että eurosta on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä verrattuna siihen, että Suomella olisi ollut oma vapaasti kelluva valuutta.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 5: Helposti kun joudutaan yleisiin leikkauksiin, niin se kohdistuu kaikkeen. (Ylen tentti)

Vastaus: Juha Sipilän hallitus on toteuttanut kautensa aikana miljardien säästöt. Leikkuri on vienyt muun muassa koulutus-, tutkimus- ja kehitysyhteistyörahoista.

Kaikesta ei ole kuitenkaan nipistetty. Esimerkiksi puolustusmäärärahat ja yritystuet ovat saaneet olla rauhassa. Yritystuet liittyvät suoraan hallitusohjelman linjaukseen, jonka mukaan teollisuuden kustannuksia ei lisätä.

Hallitusohjelman mukaan myöskään palkkatulojen verotusta ei kiristetä hallituskauden aikana.

Arvio: Väärin

Nils Torvalds

Väite 1: EU:n artikla 42.7 edellyttää yksimielisyyttä, ja sitä yksimielisyyttä ei EU:ssa synny. (Ylen tentti)

Vastaus: Perussopimuksen artikla 42.7 velvoittaa jäsenmaita auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata kaikin käytössään olevin keinoin, mutta kuitenkin niin, ettei avunanto vaaranna niiden puolueettomuutta tai Nato-sitoumuksia. Kun Ranska vetosi artiklaan vuonna 2015 Pariisin terrori-iskujen jälkeen, kaikki maat tukivat vetoomusta, mutta se ei ollut edellytys avun pyytämiselle tai antamiselle. Näin ollen myös jäljempi väite, että EU:ssa ei asiasta yksimielisyyttä synny, on väärin.

Sen sijaan laajemman yhteisen puolustuksen kehittäminen on perussopimuksessa kirjattu yksimielisyyden taakse.

Arvio: Väärin

Väite 2: Naton jäsenyyttä ei voi hakea silloin, kun kriisi on jo ovella. (EVA:n tentti)

Vastaus: Natolla on jäsenyyden suhteen avoimien ovien politiikka. Se tarkoittaa, että mikä tahansa Euroopan maa voidaan kutsua jäseneksi, jos Naton jäsenmaat yksimielisesti niin päättävät. Naton säännöt eivät yksiselitteisesti kiellä hakemasta jäsenyyttä, vaikka kriisi olisi jo ovella tai käynnissä, joskin yhtenä jäsenyyskriteerinä on sitoutuminen konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen.

Osa Naton nykyisistäkin jäsenmaista täyttää järjestön kriteerejä puutteellisesti. Esimerkiksi puolustusmenojen kahden prosentin bruttokansantuoteosuuden tavoitteeseen yltää vain harva jäsen maa.

Yle kysyi asiaa Naton päämajasta. Sieltä kysymykseen ei virallisia asiakirjoja tarkempaa vastausta suostuta antamaan, koska järjestö ei ymmärrettävästi halua spekuloida turvallisuuspoliittisilla tilanteilla.

Poliittisen esteen ovella kolkutteleva kriisi sen sijaan voi toki muodostaa.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 3: Venäjälle tulee taloudellinen kriisi lähivuosina. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Venäjän talouden kriisiytyminen on vilahdellut keskusteluissa viime vuosina. Väitteelle löytyy tukea puolesta ja vastaan. On vaikea sanoa, mihin arvioihin Torvalds väitteensä perustaa.

Suomen pankin tuoreimmasta Venäjä-katsauksesta väitteelle ei löydy tukea. Viime syyskuussa pankki ennusti maahan 1,5 prosentin kasvua sekä tälle että seuraavalle vuodelle.

Riskitekijöinä Venäjän kasvulle Suomen pankki näkee öljyn hinnan kehityksen ja kiristyvät geopoliittiset jännitteet. Pankki myös korostaa, että nopeamman kasvun vaatimia rakenteellisia uudistuksia ei ole näköpiirissä. Ne purisivat joka tapauksessa viiveellä, joten nopeampi kasvu on pankin ennusteen mukaan mahdollista aikaisintaan ensi vuosikymmenellä.

Varsinkin pidemmän aikavälin talousennusteisiin liittyy lisäksi merkittävää epävarmuutta, joten niihin kannattaa lähtökohtaisesti suhtautua varauksella.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 4: (Venäjälle määrätyt) Pakotteet koskevat jo energiapolitiikkaa siinä määrin, että kaikki se teknologia, jota Venäjä tarvitsisi myöskin ympäristöllisistä syistä, on heillä nyt rajan takana ja mahdotonta käyttää. (MTV:n ensimmäinen vaalikeskustelu)

Vastaus: EU:n pakotteet koskevat energiasektoria rajallisesti. Ne kieltävät kategorisesti kaiken tuonnin EU:n alueelle Krimin ja Sevastopolin alueilta. Ne myös rajoittavat öljyn etsintään ja tuotantoon liittyvää vientiä siten, että on kiellettyä viedä teknologiaa esimerkiksi yli 150 metrin syvyydessä tai napapiirin pohjoispuolella sijaitsevilla merialueilla käytettäväksi.

Öljyn etsintää ja tuotantoa koskeviin kieltoihin sisältyy kuitenkin poikkeuksia. Ensimmäinen poikkeus koskee ennen pakotteiden voimaantuloa tehtyjä sopimuksia. Niitä kielto ei koske.

Toisen poikkeuksen muodostaa ihmisten terveyden ja turvallisuuden tai ympäristön kannalta välttämätön vienti. Siihen voidaan myöntää lupia, ja kiireellisissä tapauksissa tuotteita saa viedä myös ilman lupaa, kunhan ilmoittaa siitä jälkikäteen.

Väitteen totuusarvo riippuu siis kahdesta asiasta: kuinka kipeästi Venäjä teknologiaa tarvitsee ja mille energiapolitiikan sektorille sitä tarvitaan.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 5: Suomen olemassa olevat puolustussuunnitelmat ylittävät jo kaksi prosenttia. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Väite on vähintään oikeansuuntainen. Merkittävät asehankinnat eli hävittäjät ja laivat nostavat Suomen puolustukseensa käyttämää rahamäärää. Laivojen on uumoiltu maksavan 1,2 miljardia ja hävittäjien 7–10 miljardia.

Tämän vuoden puolustusmenot ovat puolustusministeriön mukaan 2,9 miljardia eli 1,24 prosenttia bruttokansantuotteesta. Riippuen siitä, kuinka hankintojen kustannukset jakautuvat, ne voivat hyvinkin sysätä osuuden yli kahden prosentin rajan.

Ratkaisu hankintojen rahoituksesta on kuitenkin sysätty seuraavan hallituksen harteille, joten tarkkaan asiaa ei vielä tässä vaiheessa voi tietää. Lisäksi puolustusmenojen bkt-osuutta nakertaa hyvä yleinen talouskehitys.

Arvio: Osittain totta

Matti Vanhanen

Väite 1: EU voi, jos Eurooppa-neuvosto niin päättää, siirtyä yhteiseen puolustukseen. (EVA:n tentti)

Vastaus: EU:hun voidaan luoda yhteinen puolustus, jos Eurooppa-neuvosto päättää siitä yksimielisesti. Näin sanotaan Lissabonin sopimuksen artiklassa 42.2. Eurooppa-neuvosto suosittelee, että tällaisessa tilanteessa jäsenmaat päättäisivät asiasta myös kansallisesti.

Suomi kannattaa EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä. Suomea kiinnostavat muun muassa kyberyhteistyö, satelliitit ja sotakaluston liikuttelun helpottaminen.

Yhteistyössä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että EU:hun luotaisiin yhteinen puolustus. Mukana on ensi vaiheessa runsaat parikymmentä maata.

Arvio: Totta

Väite 2: Kun mietitään alkanutta vuosisataa, Afrikka tulee olemaan suurin kysymys. Riskit ovat todella suuria, paljon suurempia kuin mitä meidän lähialueisiin liittyy. (IS:n vaaligrilli)

Vastaus: Afrikka on varmasti suuri kysymys myös alkaneella vuosisadalla, mutta onko se suurin, onkin täysin toinen kysymys. Moni pitäisi suurempana kysymyksenä esimerkiksi ilmastonmuutosta.

Tilastot Afrikan kehityksestä kertovat karua kieltä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa talous kääntyi vuonna 2017 kasvuun, mutta 2016 oli heikoin vuosi yli kahteen vuosikymmeneen, kertoo Maailmanpankin raportti.

Talouskasvun arvioidaan pysyvän myös vastedes heikkona ja ylittävän prosentuaalisesti vain niukasti alueen väestönkasvun. Se tekee köyhyyden vähentämisestä vaikeaa.

Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus Afrikassa on pienentynyt vain 15 prosenttia vuosina 1990–2013, käy ilmi Afrikan kestävän kehityksen raportista. Eniten köyhyydestä kärsivät naiset ja lapset. Työttömyysetuuksia saa alle prosentti Afrikan työttömistä, ja Pohjois-Afrikka pois lukien alle viidesosa ihmisistä on sosiaaliturvan piirissä.

Pysyviä työpaikkoja ei ole luotu tarpeeksi. Jopa 60 prosenttia työpaikoista on raportin mukaan “epävakaita”.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Väite 3: Suomalaiset eivät tällä hetkellä pelkää sotaa. (Ylen tentti)

Vastaus: Suomalaisten pelkoja selvittäneessä kyselyssä tuli viime vuonna yllättävä tulos: vaikka maailma voi näyttää aiempaa turvattomammalta, suomalaiset pelkäävät uhkia vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.

Eniten vastaajat pelkäsivät kyselyssä pitkittyneen taloudellisen taantuman uhkaa. Sen sijaan esimerkiksi terrorismin pelko oli laskenut, ja sitä pelkäsi noin yksi kymmenestä vastaajasta.

Suomen joutuminen sotilaallisen iskun kohteeksi nähtiin esitetyistä uhkakuvista vähäisimpänä. Erittäin tai melko todennäköisenä iskun toteutumista piti seitsemän prosenttia vastaajista. Kyselyssä ei suoraan kysytty peloista, vaan siitä, mitä ihmiset pitävät uhkana.

Noin yhdeksän kymmenestä piti Suomea turvallisena maana.

Ylen uhkakuvakyselyssä suurimpana uhkana Suomen valtiolle pidettiin Venäjän sotilaallista aktivoitumista.

Suomalaisten ajatuksia siitä, kuinka todennäköisenä sodan syttymistä pidetään, voi yrittää päätellä myös Naton kannatuksesta. Vain alle viidesosa suomalaisista haluaa Suomen Natoon.

Kyselyjen perusteella ei voi täysin yleistää, etteikö osa suomalaisista pelkäisi sotaa.

Arvio: Osittain totta

Väite 4: Kun ryhdyttiin siirtymään parlamentaariseen järjestelmään asteittain, hallituksen keski-ikä oli yksi vuosi. (Ylen Oulun tentti)

Vastaus: Vanhasen väite osuu lähelle totuutta. Osaltaan vastaus riippuu siitä, koska siirtymisen parlamentarismiin katsotaan alkaneen. Prosessin alku voidaan ajoittaa suunnilleen siihen, kun Kekkonen luopui vallasta loppuvuodesta 1981. Kun lasketaan kaikkien 1970-luvulla istuneiden hallitusten keskiarvo, saadaan tulokseksi 463 päivää, siis vajaat 100 päivää enemmän kuin yhden vuoden.

Arvio: Väärin

Väite 5: Niinistö on antanut epätäsmällisesti kuvan, että jos EU ja Nato jotenkin lähentyvät toisiaan, niin että Venäjällä ryhdytään samaistamaan näitä, niin silloin meidän pitäisi vakavasti harkita Nato-jäsenyyttä. (MTV:n toinen vaalikeskustelu)

Vastaus: Vanhanen sanoi, että Niinistö on antanut pariin otteeseen tällaisen kuvan. Ylen katsomat tentit eivät tue väitettä, mutta Vanhasella voi olla mielikuvalleen muita perusteluja.

Niinistö ei ole sanonut, että jos EU ja Nato määritelmällisesti lähentyisivät toisiaan, niin Venäjä alkaisi pitää myös EU:ta uhkana. Sen sijaan Niinistö on todennut, että Venäjä näkee Naton vihollisena mutta ei EU:ta, jota Venäjä on sen sijaan lähentynyt.

Niinistön mukaan Suomen pitäisi kuitenkin harkita Nato-jäsenyyttä, jos Venäjä syystä tai toisesta muuttaisi mielipidettään ja alkaisi pitää myös koko länttä, EU:ta ja Suomea sen jäsenenä vihollisena. Tällaisesta ei Niinistön mielestä tällä hetkellä ole uhkaa.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Paavo Väyrynen

Väite 1: Suomalaisten suuri enemmistö ei hyväksy holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa ja Niinistöllä on siitä päävastuu. (Ylen tentti)

Vastaus: Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemassa kyselyssävastaajista 47 prosenttia sanoi, että Suomeen pitäisi ottaa lisää maahanmuuttajia, kun taas 41 prosenttia katsoi, että ei pidä. Lehden mukaan suomalaisten asenteet ovat lieventyneet maahanmuuttoa kohtaan 2010-luvulla.

Viime vuonna myös Iltalehti teki maahanmuuttopolitiikkaan liittyvän kyselyn. Heti Turun puukotusiskun jälkeen Iltalehden kyselyssäelokuussa vastaajien enemmistö (58 %) prosenttia kaipasi pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaan kovia keinoja ja kolmannes pehmeitä. Mikäli otetaan huomioon tuorein eli HS:n kysely, ei Väyrysen väitteellä ole pohjaa. Lisäksi presidentti ei Suomessa tee maahanmuuttopoliittisia päätöksiä, vaan Suomen maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelu perustuuhallituksen linjauksiin, EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin.

Arvio: Väärin

Väite 2: Niinistö on ajanut Suomea kohti sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyttä. (Ylen tentti)

Vastaus: Tämä on ollut Väyrysen suosikkiväitteitä. Määritelmällisesti Suomi olisi sotilaallisesti liittoutunut, jos se kuuluisi johonkin sotilasliittoon, käytännössä Natoon. Niinistö on tehnyt näissä vaaleissa presidenttiehdokkaana selväksi, että hän ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä nykytilanteessa.

Väyrynen on sanonut, että puolueeton ja liittoutumaton tarkoittavat samaa asiaa. Suomi on virallisesti sotilaallisesti liittoutumaton maa, mutta puolueeton se ei ole muun muassa EU-jäsenyyden vuoksi.

Suomi on Naton rauhankumppani ja tekee tiivistä puolustusyhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomi on myös tehnyt puolustusyhteistyösopimukset Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa Niinistön presidenttikauden aikana. Niinistö istuu pöydissä, joissa puolustusyhteistyön syventämisestä keskustellaan, mutta ei tee yksin päätöksiä. Niinistö myös kannattaa EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä.

Mikään edellä mainituista ei ole vienyt Suomea kohti sotilaallista liittoutumista. EU velvoittaa jäsenmaitaan auttamaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata, mutta avun ei tarvitse olla sotilaallista.

Arvio: Väärin

Väite 3: Niinistö ajoi perustuslakia rikkoen Suomen osaksi euroaluetta. (Ylen tentti)

Vastaus: Väyrynen on toistanut tätä väitettä pitkin vaalitenttejä. Väyrysen mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 1994 valiokunnan silloisen puheenjohtajan Niinistön johdolla, ettei EU:hun liittyminen tarkoittanut vielä sitoutumista talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Väyrynen väitti Niinistön myöhemmin myöntäneen, ettei näin olisi ollut.

Väyrysen mielestä hallitus menetteli väärin, kun euroalueeseen liittymisestä päätettiin 1998 hallituksen eduskunnalle antaman tiedonannon pohjalta. Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin tuolloin hallituksen menetelleen oikein.

Asiantuntijat ovat tyrmänneet Väyrysen väitteen.

Eduskunnan pääsihteerinä päätösten aikaan toimineen Seppo Tiitisen mukaan perustuslakivaliokunnan kussakin asiassa ottama kanta “on se kanta, jolla on merkitystä ja muilla ei”.

Arvio: Väärin

Väite 4:Gallup-luvut eivät pidä paikkaansa. Minun kannatukseni on merkittävästi korkeampi. Olen jo nyt kakkonen. (Ylen tentti)

Vastaus: Näiden väitteiden tarkastamiseen todellisuus ei anna täydellisiä aineksia, sillä täydellistä aineistoa kunkin hetken tilanteesta ei ole saatavilla ja Väyrysen vaalikannatus selviää vasta vaalipäivänä.

Mielipidemittauksiin sisältyy aina virhemarginaali, mikä tarkoittaa, että heittoa voi esiintyä tutkittavan perusjoukon (esimerkiksi kaikki äänioikeutetut) ja mittauksessa käytetyn otoksen (kyselyyn vastanneet) välillä. Yleisesti gallupit ovat kuitenkin tilastotieteellisten menetelmiensä puolesta päteviä ja parhaita mahdollisia kuvauksia tekohetkiensä tilanteesta.

Liki varmaa on, että Väyrynen on väitteet esittäessään 8.1. ollut väärässä. Tuon hetken tuorein Ylen gallup-tulos 3.1. päättyneeltä mittausjaksolta osoitti hänelle neljän prosentin kannatusta. Matkaa toisena paistelleeseen Haavistoon oli seitsemän prosenttiyksikköä.

Arvio: Väärin

Väite 5: Presidentti lähti tukemaan sitä, että syrjäytetään perussuomalaiset hallituksesta, tässä hän teki väärin. Lausunnot perussuomalaisten uudesta johdosta eivät ollenkaan sopineet presidentin tehtäviin. (IS:n vaaligrilli)

Vastaus: Kun perussuomalaisten johto vaihtui kesän 2017 puoluekokouksessa, media kysyi presidentti Niinistön näkemystä puheenjohtajavaihdoksiin. Niinistö vastasi STT:n mukaan, että Suomessa näyttää nyt olevan uusi perussuomalainen puolue. Hän kuitenkin lisäsi, ettei voi olla vaikuttamassa hallituspohjaan, vaan tämä on puolueiden tehtävä.

Myöhemmin Niinistö vielä sanoi Kainuun Sanomille, että hänen mielestään hallituksen olisi hyvin voinut kaataakin.

Perinteisesti Suomessa presidentti on pysytellyt puoluepolitiikan ulkopuolella, joten Niinistön kannanotto perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin oli poikkeuksellinen. Kysymys siitä, olisiko Niinistön pitänyt ottaa kantaa perussuomalaisten uuteen johtoon, jakaa mielipiteitä.

Niinistö itse kommentoi Ylen tentissä asiaa sillä, että hän vain “totesi ulkonaisen faktan”, eli että perussuomalaisten johto oli oleellisesti muuttunut.

Arvio: Tulkinnanvarainen

Yle katsoi faktantarkistusta varten läpi seuraavat vaalitentit: MTV:n joulu- ja tammikuun vaalikeskustelut, Ylen suuri vaalikeskustelu, Ylen Oulun tentti, Ylen yksittäiset ehdokastentit, Yle Kioskin vaaligalleria, Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tentti, Ilta-Sanomien vaaligrilli-tentit, EVA:n tentti sekä Ilta-Sanomien, Paasikivi-seuran, UKK-seuran ja Suomen YK-liiton tentti.

Washingtonin supertähti Aleksander Ovetshkin tykitti kovimman lämärin NHL:n tähdistötapahtumassa Tampassa. Venäläisen tykin nopeudeksi mitattiin 101,3 mailia tunnissa eli 163 kilometriä tunnissa. P.K. Subban (Nashville) esitteli toiseksi kovimman laukauksen ja saavutti 98,7 mailin nopeuden.

Edmontonin Connor McDavid vei nopein luistelija -kilpailun. McDavid viiletti kaukalon ympäri 13,45 sekunnissa. McDavid oli vauhdikkain myös vuosi sitten. Lähimmäs McDavidin vauhtia pääsi Tampa Bayssa pelaava Brayden Point, joka luisteli ajan 13,58.

Suomalaisväriä päivään toivat Nashvillen Pekka Rinne ja Floridan Aleksander Barkov. Rinne ylsi kakkoseksi maalivahtien taitokilpailussa. Rinne torjui 13 laukausta putkeen. Rinnettä paremmin torjui Vegasin maalivahti Marc-Andre Fleury, joka pysäytti 14 laukausta putkeen.

Barkov sijoittui viidenneksi pelaajien kiekonhallintakilpailussa. Parhaiten kiekon hallitsi Calgaryn Johnny Gaudreau. NHL:n varsinainen tähdistöottelu pelataan sunnuntaina.

Videon kuvalähde: Viasat.

Masi-sarjakuvan luoja, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä Mort Walker on kuollut 94-vuotiaana kotonaan Stamfordissa, Connecticutin osavaltiossa, kertoo sanomalehti The Washington Post. Yhdysvalloissa toimivan sarjakuva- ja pilapiirtäjien seuran National Cartoonist Societyn (NCS) johtaja on vahvistanut Walkerin kuoleman. Kunnianhimoinen taiteilija kuoli keuhkokuumeeseen.

Walker piirsi päivittäisiä sarjakuvastrippejään lähes 70 vuoden ajan. Walker debytoi Beetle Baileyn vuonna 1950. Walkersin luoma työtä kaihtava sotilas tunnetaan Suomessa Masina. Toisin kuin luomansa hahmo, Walker oli kunnianhimoinen ja hän työskenteli pidempään kuin kukaan toinen amerikkalainen sarjakuvataiteilija.

Walkerin sarjakuva tavoitti 200 miljoonaa lukijaa 1 800 sanomalehdessä yli 50 maassa. Masi esiintyi myös muun muassa tv-sarjakuvissa, peleissä ja leluissa.

Nykyään Masia piirtää hänen poikansa Brian ja Greg Walker.

Lue lisää:

Washington post: Mort Walker, whose ‘Beetle Bailey’ was a comic-page staple for decades, dies at 94

Stamford Advocate: ‘Beetle Bailey’ cartoonist Mort Walker dies at 94

Suomi äänestää tänään sunnuntaina presidentinvaaleissa. Äänestäjät päättävät, jatkaako tasavallan presidentti Sauli Niinistö tehtävässään vielä seuraavat kuusi vuotta vai onko joku muu seitsemästä ehdokkaasta häntä parempi hoitamaan tehtävää.

Jotkut ovat saattaneet käydä antamassa äänensä jo ennakkoäänestyksen aikana, mutta osalle vaalipäivänä äänestäminen on perinne. Joko tiedät, kenelle annat äänesi? Jos et, ei hätää. Me autamme.

Omaa ehdokasta voit etsiä esimerkiksi Ylen vaalikoneesta. Vaalikoneessa ehdokkaat kertovat kantansa moniin kiinnostaviin kysymyksiin aina presidentin valtaoikeuksista arvokysymyksiin. Vaaligallerian haastatteluvideoilla ehdokkaat puolestaan kertovat muun muassa kolme asiaa, joita he rakastavat.

Ylen presidentti­kortit kertovat ehdokkaiden arvoista ja henkilö­kohtaisista tunnustuksista.

Oheisella videolla näkyy kuinka äänestyskoppi rakennetaan.

Yle järjesti presidenttiehdokkaille kaksi Suurta vaalikeskustelua. Lähetykset ovat katsottavissa täältä ja täältä.

Jokainen presidenttiehdokas pääsi esille Ylen yksilövaalitentissä, jossa ehdokas piti myös puheen liveyleisön edessä itselleen tärkeistä teemoista. Puheet ja tentit ovat katsottavissa täältä.

Ylen kaikki presidentinvaaliaiheiset uutiset ja artikkelit löydät tämän linkin takaa.

Äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20. Vaalipäivänä tulee äänestää siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty kotiin postitettuun äänestyskirjeeseen. Katso tästä jutusta miten käyttäytyä äänestyspaikalla.

Tamperelainen Tarja Lahtinen on juuri maksanut vuokran, 320 euroa. Käteen jää 520 euroa loppukuulle.

Tarja on pitkäaikaistyötön ja köyhä. Tarjan tulot verojen jälkeen, yhteensä noin 840 euroa kuussa, jäävät 345 euroa köyhyysrajan alle.

Lähes 700 000 suomalaista kuuluu samaan ryhmään kuin Tarja. Heidän tulonsa jäävät alle 60 prosenttiin suomalaisten keskitulosta eli mediaanista.

Tarjan tulot koostuvat työmarkkinatuesta ja asumistuesta. Kun rahat loppuvat – yleensä viimeistään viikkoa ennen kuun loppua – alkaa piinaviikko. Silloin Tarja hakee usein apua leipäjonoista ja kirkolta.

– Ei saisi tapahtua mitään yllättävää. Sitä elää koko ajan veitsen terällä, pelkää, jos tuleekin jokin hätätapaus. Piinaviikolla minä pysyn vain täällä mökissäni. Se käy raskaaksi, kun sitä jatkuu vuosikausia.

Mutta onko Tarja köyhä? Keskustelupalstojen perusteella moni suomalainen on valmis sanomaan, ettei Suomessa köyhyyttä olekaan.

– Kun sanotaan, ettei Suomessa ole köyhiä, se varmaan tarkoittaa sitä, että Suomessa kukaan ei kuole nälkään. Jos kolmas sektori lakkaisi avustamasta köyhiä ruokajakeluilla, niin kyllä Suomessakin nälkä saattaisi konkretisoitua, Tarja huomauttaa.

Kuka tässä on oikeassa?

Suomessa ei ole absoluuttista köyhyyttä, mutta suhteellisellakin köyhyydellä on hyvin ikäviä seurauksia, sanoo THL:n köyhyystutkija Anna-Maria Isola.

– Vaikka meidän vähimmäisturvamme on sellainen, että sillä pysyy hengissä, se on kaukana siitä, millä ihminen pystyisi edes keskiverrosti osallistumaan yhteiskuntaan. Sillä ei pysty toteuttamaan itseään sellaisena, jollaiseksi on syntynyt. Paitsi jos sattuu tykkäämään erityisesti pelkästään metsässä juoksemisesta tai mustikassa käymisestä, Isola sanoo.

Heillä jotka väittävät, että Suomessa ei ole köyhyyttä, ei ole vielä kosketuspintaa siihen mitä erityisesti pitkäaikainen köyhyys teettää. Köyhien tilannetta peilataan virheellisesti omiin lyhytaikaisiin pienituloisuuden kokemuksiin, joita löytyy useimmilta. Se synnyttää asenteita ja ennakkoluuloja köyhiä kohtaan, Isola sanoo.

– Ihminen voi elää aika niukasti muutamia kuukausia ilman, että se tuntuu missään. Kun patja alkaa olla keskeltä notkolla eikä ole talvitakkia tai kenkiä ja kaikki alkaa ränsistyä ympärillä kun parempaan ei ole varaa, sellaista ihmisten on vaikeaa kuvitella.

Onko köyhyys köyhän vika?

1990-luvulla Tarja jäi yksinhuoltajaksi ja masentui. Työelämä jäi vähälle.

Masennus uusi vielä voimakkaampana, kun Tarja täytti 50. Tarjan äiti oli sairastunut vakavasti, ja huoli äidistä oli liikaa. Tarja ei kyennyt hoitamaan asioitaan. Luottotiedot menivät, asunto lähti alta ja Tarja joutui muuttamaan autoonsa Simo-koiransa kanssa.

“Olen jumissa. En saa raha-asioitani kuntoon loppuelämäni aikana.” Tarja Lahtinen

Nyt Tarja on 57-vuotias. Hän sai lopulta asunnon Tampereelta Hipposkylästä. Masennuksen haamu kummittelee. Töitä hän on tehnyt silloin tällöin kahvilan myyjänä nollasopimuksella.

– Luottotiedot ovat menneet, ja työelämään ei ole tehokkaassa mielessä mitään asiaa. Olen jumissa. En saa raha-asioitani kuntoon loppuelämäni aikana.

Helsingin Sanomien köyhyyskyselyn mukaan iso osa hyvätuloisista ajattelee, että köyhyys on köyhän omaa syytä. Köyhyystutkija Isolan mukaan köyhät reflektoivat paljon itseään: Mitä olisin voinut tehdä toisin, että en olisi köyhä? Olisinko voinut osata kouluttautua paremmalle alalle tai olla menemättä naimisiin väärän ihmisen kanssa? Olisinko jotenkin voinut vaikuttaa siihen, ettei sairaus olisi puhjennut?

Kuka vain voi sairastua yhtäkkiä vakavasti, menettää työnsä tai esimerkiksi lapsi voi syntyä vammaisena, Isola huomauttaa.

– On hyvin paljon sellaisia olosuhteita, joissa on todella julmaa sanoa, että se on ihmisestä itsestään kiinni.

Löytyykö töitä tekevälle?

34-vuotias Tinna Pehkonen latoo Prisman hyllyiltä kärryihin purkkihernekeittoa ja vessapaperia. 3,5-vuotias Noel-poika istuu kärryissä ja katsoo tarkasti vierestä.

Kännykän laskin laskee hinnat yhteen. Näin vältytään siltä, etteivät rahat riitäkään kassalla.

Tinna saa kuukausittain työmarkkinatukea, asumistukea, Kelan elatustuen ja lapsilisää. Toimeentulotukea, joka on ollut muutamia kymmeniä euroja kuussa, hän ei saa nyt moneen kuukauteen veronpalautusten takia. Tinnan tulot verojen jälkeen ovat noin 1450 euroa.

Yksinhuoltajana Tinna jää köyhyysrajan alapuolelle.

– Se on aika kuumottavaa, kun tulee sellainen tilanne, että pitää lähteä yöllä lapsen kanssa taksilla sairaalaan. Mitä, jos rahat eivät riitä taksiin? Tinna pohtii.

Tinna on ollut työttömänä noin vuoden. Hän valmistui ennen työttömäksi jäämistään nuoriso-ohjaajaksi, mutta ei ole saanut alalta töitä ilman työkokemusta. Noidankehä on valmis.

“Jos työttömyys jatkuu pitkään, sitä voi jäädä sohvan pohjalle siksi koska tulee sellainen olo, ettei ole minkään arvoinen.” Tinna Pehkonen

Tinna on hakenut myös monia muita töitä. Siivoojaksi hän ei ole päässyt, koska on ylikouluttautunut. Yksinhuoltajuus rajoittaa myös jonkin verran töitä, joita hän voi ottaa vastaan. Suurinta kamppailua Tinna käy synnytyksen jälkeisen masennuksen kanssa, josta hän toipuu yhä.

– Kaikkialla toitotetaan, että kyllä töitä tekevälle löytyy. Se ei todellakaan ole totuus. Siitä tulee silti sellainen olo, että mikä minussa oikein on vikana, kun minä en pääse töihin, vaikka kaikki muut pääsevät, Tinna sanoo.

Ihmisillä on usein työttömistä sellainen mielikuva, että he vain makaavat laiskana sohvalla ja nostelevat tukia oikealta ja vasemmalta, Tinna kuvailee. Tinna yrittää pysyä masennuksestaan huolimatta aktiivisena. Hän kirjoittaa blogia, tekee käsitöitä ja käy viikoittain yksinhuoltajien tapaamisissa.

– Useimmat työttömät tahtoisivat töihin. Jos työttömyys jatkuu pitkään, sitä voi jäädä sohvan pohjalle siksi koska tulee sellainen olo, ettei ole minkään arvoinen, Tinna sanoo.

Työttömyys vaikuttaa itsetuntoon. Kun päälle tulevat vielä asenteet ja ennakkoluulot, ne yhdessä voivat rajoittaa näköalaa, köyhyystutkija vahvistaa.

– Kun työttömyys jatkuu pitempään, voi olla vaikeaa edes irrottautua henkisesti omista vaikeuksistaan ja lähteä haaveilemaan tai kuvittelemaan mahdollisuuksia, Isola sanoo.

Tinna on myös törmännyt netissä kaikenlaisiin neuvoihin köyhille. Esimerkiksi: Älä hanki lapsia.

– Ei elämää voi kuitenkaan suunnitella kokonaan etukäteen sillä ajatuksella, että olen lopun elämääni keskituloinen, Tinna toteaa.

Toinen Tinnan keskustelupalstoilta löytämä neuvo: Muuta halvempaan asuntoon. Tinna ja Noel asuvat helsinkiläis-lähiössä Maunulassa kaupungin vuokra-asunnossa. Kahden huoneen ja keittiön vuokra on 700 euroa.

– Jos muuttaisin pois Helsingistä jonnekin halvemmalle paikkakunnalle, olisin siellä aivan yksin Noelin kanssa. Ei siinä ole mitään järkeä minun jaksamiseni kannalta. Elämäni ja tukiverkkoni ovat täällä.

Onko kaikilla samat mahdollisuudet?

Suomessa noin 100 000 lasta kasvaa köyhyydessä. Noel-poika on yksi heistä.

Köyhyyden periytyminen on yleistä. Myös Tinna on köyhästä perheestä. Samaten Tarja.

Vielä joitakin vuosia sitten Tarjan nyt jo aikuisen tyttären tilanne näytti siltä, että hän toistaa Tarjan tarinaa. Nyt hänellä menee jo huomattavasti paremmin, Tarja kertoo.

“Voi olla vaikeaa kuvitella kohdalleen minkäänlaista muuta elämää kuin se, missä on kasvanut.” Anna-Maria Isola

Voiko köyhyyden kierteestä päästä?

Köyhyystutkija Isolan mukaan se on vaikeaa, mutta mahdollista.

– Jos köyhä itse aprikoi sitä, se on jo todella paljon. Niukkuusteorian mukaan köyhän ihmisen kapasiteetti on rajoittunut. Hän ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin selviytymistä. Se juuri on paradoksaalista köyhyyden kohdalla, koska silloin pitäisi pystyä näkemään mahdollisuuksia.

– Kouluissa pitäisi käyttää varoja siihen, että lapset pääsisivät tapaamaan vierailijoita, jotka kertovat erilaisista mahdollisuuksista, tekevät ne näkyviksi ja ovat rohkaisevia esimerkkejä. Kaikenikäisiä ihmisiä pitäisi rohkaista vaikuttamiseen ja antaa mahdollisuus jättää jälki ympärilleen. Kun saa vaikuttaa, on todennäköisempää että vaikuttuu ja näköpiiriin voi avautua mahdollisuuksia.

Kaikilla ei ole Suomessa samat mahdollisuudet menestyä, Isola sanoo, vaikka se voidaan saada ehkä paperilla näyttämään siltä.

– Huono-osaisten äitien lapset altistuvat riskeille vertaisiaan enemmän jo kohdussa. Kun vielä taloudellisesti eriarvoisissa asemissa elävät ihmiset eristäytyvät toisistaan omiin ryhmiinsä, kun he eivät koskaan tapaa ketään muita kuin kaltaisiaan, voi olla vaikeaa kuvitella kohdalleen minkäänlaista muuta elämää kuin se, missä on kasvanut.

Tinna tiedostaa sen, että myös Noelista voi tulla köyhä.

– Toivon kuitenkin, että Noelilla olisi vähän helpompaa kuin meillä, ettei hän olisi ihan näin köyhä kuin me nyt olemme, Tinna miettii.

Millainen on hyvä köyhä? Mitä köyhä saa omistaa? Miltä köyhyys tuntuu? Perjantai-dokkarissa Hyvä köyhä yksinhuoltaja Tinna Pehkonen ja pitkäaikaistyötön Tarja Lahtinen pohtivat, pitääkö köyhän olla vain hiljaa, nöyrä ja kiitollinen.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön toinen kausi saattaa hyvinkin varmistua jo tänään heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua iltakahdeksalta, kun presidentinvaalien ennakköäänten laskentatulos julkistetaan ensimmäisen kierroksen osalta.

– Pidän erittäin todennäköisenä, että heti ennakkoäänten tulosjulkistuksen jälkeen tiedämme Sauli Niinistön tulevan valituksi jo ensimmäisellä kierroksella, jos ennakkoäänten jakautuma edes suurinpiirtein noudattaa mielipidemittausten lukemia, arvioi valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta.

Paloheimo arvelee, että noin puolet kaikista äänistä on annettu jo ennakkoon. Ennakkoäänistä Paloheimo uskoo Niinistön saavan vähintään 55 prosenttia, jopa yli.

– Sauli Niinistön kannatus saa vaalipäivänä annetuista äänistä pudota pitkälti alle 50 prosentin ja silti hän vielä saa kaikista äänistä yli puolet, Paloheimo ynnää.

Niinistö hyötyy nukkujista

Tosin pienen kysymysmerkin tulokseen heittää äänestysprosentti, vaikkei Paloheimo usko sen vaarantavan Niinistön valintaa. Paloheimon mukaan korkeasta äänestysprosentista hyötyvät etenkin muut ehdokkaat kuin Niinistö, joka taas hyötyy nukkumaan jääjistä.

– Mitä huonommaksi jää vaalipäivän äänestysaktiivisuus, sitä suuremman osuuden Niinistö tulee saamaan kaikista äänistä.

Mielipidemittauksia tekevän taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen uskoo Niinistön ennakkoäänimäärän jäävän selvästi kyselyjen antamia kannatuslukemia matalammaksi, alle 50 prosentin.

– Sanoisin 47–48 prosenttia. Vaalipäivän äänet vääntävät Niinistön ääniosuuden yli 50:n.

Pajunenkin uskoo vaalin ratkeavan jo ensimmäisellä kierroksella. Tosin hän arvioi Niinistön voittavan niukemmalla erolla kuin kyselyjen tulokset antavat olettaa.

Suora valinta jo ensimmäisellä kierroksella edellyttää ehdokkaan saavan yli puolet kaikista äänistä. Jos kenenkään äänimäärä ei ylitä 50 prosenttia äänistä, järjestetään vaaleissa toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen välillä. Mahdollinen toinen kierros pidetään sunnuntaina 11. helmikuuta.

Yllätyshuumaa ei tule

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on vankasti toistellut toisen kierroksen toteutumista, vaikka kannatuskyselyt eivät ole näkemystä tukeneet. Kyselyjen perusteella arvioituna toinen kierros edellyttäisi kuuden vuoden takaisen "Haavisto-huuman" toistumista jonkun ehdokkaan kohdalla. Asiantuntijoiden mukaan loppukirinousua ei ole nyt näköpiirissä sen enempää Väyryselle, vihreiden ehdokkaalle Pekka Haavistolle kuin muillekaan.

– Sellaista on aika vaikea nähdä, koska ehdokkaiden kannatus on ollut aika vakiintunutta ja nähty kasvukin vähäistä. Ehkä Väyrysellä olisi ollut jonkinnäköinen mahdollisuus, mutta viimeisten mittaustulosten valossa näyttää siltä, että huima nousu ei toteudu, arvelee Pajunen.

Paloheimo arvelee taktista äänestämistä kuitenkin ilmenevän vaalien kakkossijasta, vaikkei toiseen kierrokseen välttämättä uskotakaan.

– Äänestäjät, jotka nimenomaan eivät halua Väyrysestä vaalien kakkosta, saattavat keskittää ääniään Haavistolle pudottaakseen Väyrysen järjestyssijaa alemmaksi.

– Ja päinvastoin: äänestäjät, jotka eivät missään tapauksessa halua Haavistoa kakkossijalle vaaleissa, saattavat äänestää Väyrystä, koska hänellä nyt saattaisi olla mahdollisuus kakkoseksi. Tällainen asetelma, ihmisten taktinen äänestäminen saattaa lisätä sekä Haaviston että Väyrysen äänimäärää, Paloheimo laskee.

Taktikoinnin kärsijä saattaa olla keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen, vaikka puoluejohto on yrittänyt patistella väkeään puolueen oman ehdokkaan taakse.

– Tuoreitten mielipidemittausten perusteella keskusta on onnistunut tässä erittäin huonosti. Hyvin suuri osa keskustalaisista on mielipidemittauksissa ilmoittanut äänestävänsä suoraan Niinistöä. Tästä jää varmasti keskustan sisälle jälkipyykkiä ja kuplintaa, jos Väyrysen osuus äänistä on selvästi suurempi kuin Vanhasen äänisaalis, Paloheimo näkee.

"Se, että näkee, kun muiden kuvista tykätään ja näkee kuinka muut juhlivat ja ovat täynnä elämää, niin itse jotenkin kärsii. En ole kateellinen, mutta en vain ymmärrä mitä minussa on vikana, kun ketään ei ikinä kiinnosta minun jutut."

Näin pohtii tunteitaan sosiaalisen median äärellä eräs yksinäisyyttä kokeva Niina Junttilan helmikuussa julkaistavassa kirjassa Kaiken keskellä yksin.

Joka kymmenes suomalainen kokee pidempiaikaista yksinäisyyttä. Yksinäisyys ei ole vuosien varrella juurikaan lisääntynyt, mutta se on muuttanut muotoaan.

Yksinäisyys ei ole enää pelkästään sitä, että asuu kaukana muista ja tapaa muita ihmisiä harvoin. Yksinäisyys on sitä, että ympärillä on kaikki mahdolliset keinot verkostoitumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, mutta ei ketään, johon ottaa yhteyttä, kirjoittaa pitkään yksinäisyyttä tutkinut Junttila kirjassaan.

Se, että ympärillä on jatkuvasti muita ihmisiä, mutta silti ei saa heihin kontaktia tai luotua minkäänlaista ihmissuhdetta, on Junttilan mukaan paljon pahempaa yksinäisyyttä. Se hävettää ja saa ihmisen tuntemaan itsensä epäonnistuneeksi.

– Sitten vetäydytään entisestään ja aletaan olla muiden silmissä vielä enemmän outo ja erikoinen ja sellainen, johon ei halutakaan ottaa kontaktia.

Näkymättömyys näkyy aivoissa

Sen lisäksi, että voi kokea itsensä ulkopuoliseksi, ettei kuulu joukkoon ja on ikään kuin eri taajuudella muiden kanssa, voi tuntea itsensä myös täysin näkymättömäksi.

Ihminen jätetään yksin, huomaamatta tai sivuutetaan, tahallaan tai tarkoittamatta, yleensä ilman sanoja ja tekoja. Tällaista torjuntaa tai huomiotta jättämistä tapahtuu Junttilan mukaan lähes joka puolella: leikkipuistoissa, kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja parisuhteissa.

Työpaikan hiljaisin unohdetaan kutsua muiden mukana lounaalle. Juttelet työkaverillesi ja kesken puheesi hän ottaa kännykän käteensä ja vastaa viestiin. Kotona omaa puolisoa ei kuunnella tai yhteisessä illanvietossa oma kumppani sivuutetaan täysin ja huomio kohdistetaan vain muihin ihmisiin.

Tällainen huomiotta jättäminen on Junttilan mukaan verrattavissa väkivaltaan, kiusaamiseen ja kaltoinkohteluun. Se tuottaa sosiaalista kipua ja näkyy aivoissa täsmälleen samalla alueella, joka aktivoituu myös fyysisestä kivusta.

– Hankalaa tässä pään sisällä olevassa sosiaalisessa kivussa on se, että sitä ei voi itse kontrolloida. Se on kipua, jolle ei voi tehdä mitään, Junttila sanoo.

Jos ei näkyväksi tulla hyvällä, niin sitten pahalla

Sosiaalisen kivun kokemus saa aivoissamme aikaan taistele tai pakene -reaktion. Tulee tarve tehdä oma olemassaolo näkyväksi, keinolla millä hyvänsä. Ensin sitä yritetään hyvällä ja jos se ei onnistu, sitten pahalla.

Yksinäisyys voikin oman pahan olon kokemuksen lisäksi saada satuttamaan myös muita. Oma ahdistus voi olla niin valtavaa, ettei näe muiden pahaa oloa tai kestä toisten iloa, Junttila toteaa.

Pahimmillaan se voi johtaa jopa radikalisoitumiseen. Junttilan mukaan esimerkiksi nuoret miehet, jotka ovat yksinäisiä, sosiaalisesti eristäytyneitä ja ahdistuneita sekä tuntevat, etteivät he kelpaa mihinkään, ovat otollisia kohteita houkutella mukaan esimerkiksi Isiksen kaltaiseen toimintaan.

– Vaikka se olisi täysin vastoin omaa moraalia ja etiikkaa, niin silti se, että kelpaat edes johonkin, on niin iso täky, että siihen tarttuu helposti. Silloin olet olemassa, kun kuulut ja kelpaat johonkin ryhmään.

Vaikka yksinäisistä ihmisistä vain hyvin pieni osa on niitä, joilla on pahantahtoisia ajatuksia muita kohtaan, näkee Junttila yksinäisyyden tältä kannalta silti melko isona riskinä.

– Osa ihmisistä on kuitenkin aina valmis taistelemaan. Tai he ajattelevat, että jos muilla on oikeus satuttaa minua, niin kyllä minullakin on oikeus satuttaa muita, Junttila sanoo.

Yksinäisyydessä on aina kyse asetelmasta minä ja muut, ei koskaan me. Junttilan mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on liian paljon vastakkainasettelua.

– Maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset, miehet ja naiset, vanhat ja nuoret. Aina keksitään erilaisia kategorioita, jotka eristävät meitä toisistamme.

Yksinäisyys vaikuttaa kaikkeen

Tutkimusten mukaan yksinäisyydellä onkin aiempaa voimakkaammat seuraukset. Yksinäinen ei enää ole pelkästään ”omanlaisensa persoona”, vaan hän on pahimmassa tapauksessa ahdistunut, masentunut ja jopa itsetuhoinen.

Yksinäinen voi tipahtaa hyvinvointiyhteiskunnan ulkopuolelle, koska ei pärjää yhä vahvemmin sosiaalisiin suhteisiin perustuvassa informaatio- ja statusyhteiskunnassa, Junttila toteaa.

Yksinäisyys vaikuttaa paitsi psyykkiseen hyvinvointiin, myös muuhun elämään. Naisilla yksinäisyys lisää esimerkiksi lohtusyömistä, miehillä puolestaan alkoholinkäyttöä. Yksinäisyys voi johtaa myös taloudellisiin vaikeuksiin ja työttömyyteen.

Yksinäisyys on usein pitkäkestoista. Jos on lapsena kokenut yksinäisyyttä, se usein jatkuu myös läpi nuoruuden aina aikuisikään asti. Yksinäisyydestä on vaikea päästä pois.

– Se on hirveän pysyvä putki. Jos tipahdat ulkopuoliseksi, sinä usein pysyt siellä, Junttila sanoo.

Ystävällinen hymy voi pelastaa päivän

Turun yliopiston apulaisprofessorina työskentelevällä Junttilalla on yksinkertaisia ehdotuksia yksinäisyyden ja sosiaalisen kivun vähentämiseksi.

Tärkeää olisi muuttaa asenteita ja suhtautumista yksinäisiä kohtaan. Jos joku on yksinäinen, ei pitäisi ajatella, että hän haluaakin olla ulkopuolella tai, että hän on jotenkin outo. Yksinäinen ei ole outo vaan yksinäisyys saattaa saada hänet tekemään asioita, jotka muista ehkä näyttävät oudolta, Junttila muistuttaa.

Toisten tunteita ei myöskään pidä vähätellä. Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus. Toiselle ei voi mennä sanomaan, että ethän sinä voi olla yksinäinen, sinullahan on perhe ja parisuhde, Junttila painottaa.

Siinä missä huomiotta jättäminen aiheuttaa aivoissa sosiaalista kipua, saa huomioiminen aikaan täysin päinvastaisen reaktion.

– Se, että lähellä on joku, joka välittää ja koskettaa, saa aivoissa aikaan oksitosiinia, mikä puolestaan vähentää yksinäisyyden kokemusta ja sosiaalista kipua.

Tärkeintä olisi kohdata ihmiset ympärillämme, katsoa silmiin, tervehtiä ja hymyillä. Hississä ei tuijotettaisikaan nurkkaan vaan todettaisiin vaikka, että onpa tänään hieno ilma, kun aurinko paistaa.

– Kun joku on ystävällinen ja kiinnittää sinuun huomiota, siitä tulee hyvä olo.

Vatsalihasten erkauma puhutti viime vuonna naisia, nyt kiinnostavat lantionpohjan lihakset.

Erityisesti lihasten kunnosta ja niiden vahvistamisesta ovat kiinnostuneet aktiiviset liikkujat.

Urheiluharrastusten parissa jyväskyläläinen Tiia Toikkakin, 28, asian merkitykseen ensimmäistä kertaa törmäsi: keskivartalon vahvistamiseen tähtäävällä ryhmäliikuntatunnilla ohjaaja treenautti myös lantionpohjaa.

Kun Toikka sitten synnytti, hän halusi harjoittaa lantionpohjan kuntoon ennen kuin ongelmia ilmaantuisi, ja hän hakeutui äitiys- ja lantionpohjafysioterapeutin vastaanotolle.

– Halusin saada yksilölliset ohjeet, miten aloittaisin liikunnan fiksusti ja tekisin asiat oikeassa järjestyksessä, vaikka raskausaikana lantionpohjajumppaa teinkin.

Lantionpohja puhuttaa palstoilla

Synnytyksestä palautuminen on ollut viime vuosina paljon esillä mediassa, ja raskaana olevat ja juuri synnyttäneet täyttävät netin keskustelupalstat.

Kiinnostus keskivartalon korsettiin näkyy myös äitiys- ja lantionpohjafysioterapeutti Annakaisa Hinkkasen vastaanotolla: sinne tulee niin vaivojen ennaltaehkäisijöitä kuin virtsankarkailusta kärsiviä.

Vaivat tuskin ovat lisääntyneet. Uskon, että enemmänkin kyse on siitä, että ihmiset ovat alkaneet tiedon vuoksi reagoida. Fysioterapeutti Annakaisa Hinkkanen

Ja osa vain siksi, että haluaa tietää lantionpohjalihastensa kunnon.

– Vaivat tuskin ovat lisääntyneet. Uskon, että enemmänkin kyse on siitä, että ihmiset ovat alkaneet tiedon vuoksi reagoida.

Hinkkasen mukaan lantionpohjan lihaksilla on kokonaisvaltainen vaikutus kehoon. Hän kuvaa niitä korin pohjaksi, joka kannattelee sisäelimiä. Luettelo lantionpohjan lihasten vaikutuksista onkin pitkä.

Kiinnostuksen lisääntyminen on Hinkkasen mielestä hieno juttu, sillä raskaana olevien lantionpohjan lihaksista tehdyn gradun mukaan tietojen ja taitojen puute on usein esteenä lihasten harjoittelulle.

Lantionpohjan vaivoja hoidetaan niin yksityisten kuin kunnallisten fysioterapeuttien vastaanotoilla kuin erikoissairaanhoidossa.

Esimerkiksi Jyväskylän keskussairaalassa on kaksi lantionpohjan fysioterapiaan perehtynyttä työntekijää, Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kolme, jonotilanteen mukaan neljä.

Hoitoa Suomessa on siis saatavissa, mutta ennaltaehkäisyssä on vielä paljon työnsarkaa. Esimerkiksi Ranskassa valtio tarjoaa jokaiselle naiselle synnytyksen jälkeen kymmenen tuntia lantionpohjan fysioterapiaa.

Kipu on yleinen oire

Kymmenen vuotta Taysissa lantionpohjafysioterapeuttina toimineen Miia Silventoisen vastaanotolle tuloon yleisin syy on kipu.

– Sitä on koko ajan vain enemmän. Rakon kipuilua, yliaktiviteettia, vulvodyniaa, endometrioosia ja kipuja, joille ei ole löydetty selitystä. Ennen kipupotilaat menivät muiden ohi jonossa, mutta enää se ei onnistu, koska meidän jonossa on hyvin paljon kivuista kärsiviä.

Ikähaitari on 3–90 vuotta. Lapsia on potilaina viikoittain. Fysioterapeutti Miia Silvennoinen

Kivun lisäksi yleisiä syitä ovat rakon tyhjenemisongelmat, ummetus, virtsan monimuotoinen karkailu ja miehillä prostatiitti.

Lantionpohjaan liittyviä ongelmia pidetään useimmiten ikääntyvien vaivana. Silventoisen mukaan käsitys on täysin virheellinen: hänen potilaidensa ikähaitari on ollut 3–90 vuotta.

– Lapsia on potilaina viikoittain. He tulevat päivä- tai yökastelun, ummetuksen tai tuhrimisen vuoksi.

Yli 20 vuotta fysioterapeuttina toiminut Silventoinen kiinnostui lantionpohjan fysioterapiasta jo opiskeluaikana asiasta innostuneen opettajansa ansiosta.

Pian valmistumisen jälkeen hän osallistui ilolihas-koulutukseen, joita alettiin pitää 1990-luvulla. Nimitys on väännös emätintä ympäröivän lihaksen englanninkielisestä nimestä love muscle.

Keski-ikäisillä ponnistuskarkailu tavallista

Lantionpohjan lihasten kunto heikkenee iän mukana samalla tavalla kuin muutenkin sidekalvot löystyvät ja lihasten voima hiipuu. Niihin vaikuttavat myös hormonaaliset muutokset, raskaus, synnytys ja kovatehoinen liikunta.

Pieni lapsi osaa supistaa lantionpohjan lihaksia jännittävässä tilanteessa, mutta aikuisilla se taito on heikentynyt, ja sitä pitäisi harjoitella uudestaan. Urogynekologi Pauliina Aukee

Osastonylilääkäri, urogynekologi Pauliina Aukee toivoo, että aktiiviliikkujien ja nuorten naisten ohella muutkin innostuisivat lantionpohjajumpasta. Lihasten heikkouden aiheuttamia ongelmia hän näkee työpaikallaan Keski-Suomen keskussairaalassa jo kylliksi.

– Pieni lapsi osaa supistaa lantionpohjan lihaksia jännittävässä tilanteessa, mutta aikuisilla se taito on heikentynyt, ja sitä pitäisi harjoitella uudestaan. Lihaksen pitää kohottaa tarvittaessa, toisaalta rentoutua, kun pitää käydä tarpeilla.

Lantionpohjan lihakset ovat samalla tavalla luurankolihasta, kuten käsien ja jalkojen. Myös luustolihaksiksi kutsuttujen luurankolihasten avulla ihminen voi hallita kehon eri osien liikkeitä. Luurankolihasten voima alkaa hiipua 45:n ikävuoden jälkeen, ellei niitä aktiivisesti harjoiteta.

Aukeen mukaan tunnetuin lantionpohjan lihasten heikkouteen liitettävä oire on virtsankarkailu 40–60 -vuotiailla naisilla.

Synnytykseen lantionpohjan lihaksilla ei ole merkitystä, mutta sen jälkeen lihaksia harjoitelleilla on vähemmän virtsankarkailua kuin sellaisilla, jotka eivät ole harjoitelleet. Urogynekologi Pauliina Aukee

Tavallisimmillaan se on keski-ikäisten naisten ponnistuskarkailua eli pöksyyn lirahtaa pissaa, kun ponnistelee tai vaikkapa aivastaa.

Toinen muoto on niin sanottu pakkovirtsankarkailu, jossa valuminen alkaa omia aikojaan ilman ponnisteluja, vaikkapa kiireessä tai veden lorinan kuuluessa.

Korkokengät haittaavat hallintaa

Aukeen mielestä lääkärin olisi tärkeää kertoa potilaalle, mistä virtsankarkailu johtuu – ja miten siihen voi itse vaikuttaa.

Joskus taustalla voi olla virtsatietulehdus, laskeuma, ylipaino tai uniapnea, mutta silloinkin ensisijaisena hoitomuotona lantionpohjan lihasten harjoittelu.

Mikäli ohjeiden noudattaminen on vaikeaa yksin, lääkäri voi tehdä lähetteen fysioterapeutin vastaanotolle, jossa lihasten vahvistamiseen saa yksilölliset ohjeet.

Aukee suosittelee kaikille naisille lantionpohjan säännöllistä, viisi kertaa viikossa tapahtuvaa harjoittelua.

Ja neuvoo välttämään korkokenkiä.

– Ne haittaavat lantionpohjan lihasten hallintaa.

Aukee kannustaa myös raskaana olevia jumppaamaan lihaksia, ja jatkamaan sitä heti synnytyksen jälkeen.

– Synnytykseen lantionpohjan lihaksilla ei ole merkitystä, mutta sen jälkeen lihaksia harjoitelleilla on vähemmän virtsankarkailua kuin sellaisilla, jotka eivät ole harjoitelleet.

Eikä se ole mikään uusi juttu.

Jo toisen maailmansodan jälkeen amerikkalainen lääkäri Arnold Kegel huomasi, että synnyttäjien kannattaa kuntouttaa lantionpohjan lihaksia samoin kuin vammautuneiden sotilaiden.

Lantionpohjan jumppaa kutsutaan edelleen lääkärin mukaan Kegel-harjoituksiksi.

Jumppaa apuvälineillä tai ilman

Pauliina Aukeeta lantionpohjan lihakset ovat kiinnostaneet lähes koko työuran. 15 vuotta sitten hänen väitöskirjansa koski lantionpohjan lihasten harjoittelun vaikutusta virtsankarkailuun.

Sen jälkeen hän on kirjoittanut asiasta artikkeleita lääketieteen julkaisuihin ja osallistunut tutkimukseen. Tuorein niistä selvitti keski-ikäisten naisten virtsankarkailun yhteyttä vähäiseen liikuntaan.

Lantionpohjan vahvistamiseen voidaan käyttää fysioterapeutin ohjeiden mukaan esimerkiksi harjoituskuulia tai sähköstimulaatiolaitteita.

– Sähköstimulaatiolaitteen avulla voidaan lievittää kipua, vahvistaa tai rentouttaa lantionpohjan lihaksia. Laitetta käytetään joko emättimen tai peräaukon elektrodeilla, Miia Silventoinen kertoo.

Pauliina Aukee puolestaan sanoo, että kuopiolainen yritys on jo parikymmentä vuotta tehnyt ulkomaanvientiin kotiharjoitteluun tarkoitettua laitetta, ja sen käytöstä tehdään edelleen tutkimuksia.

Synnytyksen jälkeen treeni pitäisi aloittaa heti, mutta muu urheilu rauhallisesti, omaa kehoa kuunnellen. Hinkkasen mukaan lantionpohjan pitäisi olla kunnossa ennen kuin kovatehoisen liikunnan aloittaa.

– Liian kovalla treenillä voi pahimmillaan saada jopa laskeuman aikaiseksi, Annakaisa Hinkkanen sanoo.

Siinä kohtu, emätin, virtsarakko tai peräsuoli voivat pullistua esiin esimerkiksi emättimen kautta.

Liian rajusta liikunnasta haittaa

Liikunnan harrastaminen ei automaattisesti tarkoita vahvoja lantionpohjan lihaksia. Liian raju tai vääränlainen treenaaminen voi jopa aiheuttaa lantionpohjan vaivoja.

Lantionpohjan lihakset voivat olla myös ylijännittyneet. Silloin Aukeen mukaan seurauksena voi olla esimerkiksi yhdyntäkipuja.

Jos kyse on kireydestä, silloin vahvistamisen sijasta pitäisi keskittyä ensin lihasten rentouttamiseen.

– Lantionpohjan lihaksista tehdyt lukuisat tutkimukset osoittavat, että ne rentoutuvat parhaiten, jos niin naiset kuin miehet pissaisivat kyykkyasennossa, niin kuin puskassa, Aukee sanoo.

Ehkä tabut ovat murtuneet, eikä lantionpohjaa koeta enää yhtä intiimiksi alueeksi, kun se merkitystä on alettu ymmärtää paremmin. Fysioterapeutti Miia Silvennoinen

Annakaisa Hinkkasen mukaan paljon urheilevilla lantionpohjan ylijännittyminen voi aiheuttaa ongelmia samoin kuin ympäröivien lihasten kireys.

– Jos treenaa paljon, kehonhuoltoa, kuten venyttelyä ja liikkuvuusharjoittelua ei pitäisi unohtaa, Hinkkanen sanoo.

Erikoistuminen kiinnostaa nuoria naisia

Tungosta on myös fysioterapeuttien lantionpohjan erikoistumiskursseille, sillä yhä useampi valmistuva fysioterapeutti on aihealueesta kiinnostunut.

Silventoisen mukaan kursseille pyrkivät etenkin nuoret naiset.

– Ehkä tabut ovat murtuneet, eikä lantionpohjaa koeta enää yhtä intiimiksi alueeksi, kun sen merkitystä on alettu ymmärtää paremmin. Syynä on varmasti myös vatsalihasten erkauma-asiat, jotka ovat viime vuosina kovasti puhuttaneet.

Terveystieteiden tohtori, lantionpohjafysioterapeutti Minna Törnävä uskoo kiinnostuksen lisääntymiseen vaikuttavan myös käypä hoito -suosituksen uudistuminen naisten virtsankarkailun ja lantionpohjan kipujen osalta.

– Aihe on ollut esillä paljon, tänä vuonna aiheesta on julkaistu myös kaksi väitöskirjaa.

Törnävä itse väitteli naisten ulkosynnytinkivuista eli vulvodyniasta viime lokakuussa.

Törnävän mielestä terveydenhuoltoalan koulutuksessa voisi olla vapaavalintainen, moniammatillinen kurssi lantionpohjan lihaksista, jonne voisivat osallistua valmistuvien fysioterapeuttien lisäksi esimerkiksi kätilöopiskelijoita.

Tällä hetkellä lantionpohjan lihakset tulevat Törnävän mukaan peruskoulutuksessa liian vähän esille, yleensä vain yhden, puolentoista tunnin mittaisen luennon verran.

– Edes kattavaa täydennyskoulutusta ei ole saatavilla, erikoistumiskurssit ovat vain muutaman päivän mittaisia.

Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit ry Pelvicus järjestää lantionpohjan fysioterapian kaksipäiväisiä erikoistumiskursseja vuosittain. Tampereen ammattikorkeakoulu aloittaa myös maaliskuussa lantionpohjan toimintahäiriöiden ennaltaehkäisyn ja hoidon täydennyskoulutuksen.

Miehenkin pitää osata tunnistaa lihakset

Kaikki fysioterapeutit eivät lantionpohjan ongelmia edes halua hoitaa, koska esimerkiksi julkisella puolella se tarkoittaa poliklinikkatyötä intiimillä alueella.

– Ei ole itsestään selvää, että tähän työhön on valmiuksia. Tässä pitää osata enemmän kuunnella kuin puhua, Silventoinen sanoo.

Silventoisen mukaan moni lantionpohjafysioterapiaan keskittyvä syventyy aihepiiriin lisää esimerkiksi opiskelemalla seksuaalineuvojaksi, -terapeutiksi tai uroterapeutiksi.

Moni on sanonut, että itsenäinen harjoittelu on vaikeaa, koska ei tiedä, miten jumppaa pitäisi tehdä ja miltä sen pitäisi tuntua. Tiia Toikka

Miesten lantionpohjan lihasten rakenne on samantyyppinen kuin naisilla, mutta siinä on yksi aukko vähemmän kuin naisilla ja paljon enemmän tukirakenteita. Sen vuoksi miehen virtsankarkailun taustalla ei kovin usein ole heikot lantionpohjan lihakset.

– Vahvistaminen saattaa olla tarpeen vain eturauhastoimenpiteiden tai vamman jälkeen, muutoin miesten lantionpohjan lihasten jumppaamisesta ei ole tieteellistä näyttöä. Ei siitä toki haittaakaan ole, urologi Heikki Seikkula sanoo.

Siitä huolimatta Pauliina Aukee korostaa, ettei miestenkään kannata istua pitkään paikoillaan.

– Myös treenatessa pitää käyttää lantionpohjan lihaksia oikein.

4,5 kuukauden ikäisen vauvan äiti Tiia Toikka kokee hyötyneensä fysioterapeutin ohjauksessa tehdyistä harjoitteista, vaikka vaivoja ei ennen treenin aloittamista ollutkaan.

– Enää asiaa ei tarvitse edes miettiä. Osaan tunnistaa ja käyttää lihaksia.

Toikka on kertonut avoimesta asiasta niin äiti–lapsi -joogan kavereille kuin urheileville ystävilleen. Hyvin moni on heti kiinnostunut ja alkanut kysellä, kuka hoitoja tekee, millaista se on ja miten se vaikuttaa.

– Moni on sanonut, että itsenäinen harjoittelu on vaikeaa, koska ei tiedä, miten jumppaa pitäisi tehdä ja miltä sen pitäisi tuntua. Esimerkiksi itselleni oli yllätys, että paras tapa on treenata koukkuselinmakuulla.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi valmis allekirjoittamaan Pariisin ilmastosopimuksen, jos sopimusta muutettaisiin rajusti. Trump kommentoi aihetta ITVNewsin haastattelusta etukäteen julkaistuissa otteissa.

Trump ilmoitti kesäkuussa 2017 , että Yhdysvallat vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta ja kuvaili sen olevan ”huonon diilin” Yhdysvaltojen talouden kanssa. Trump on myöhemmin vihjaillut, että hänen kantansa ilmastosopimukseen voi vielä muuttua.

Sunnuntai-iltana Britannian ITV-kanavalla näytettävässä haastattelussa presidentti Trump muun muassa kuvailee edeltäjänsä Barack Obaman allekirjoittamaa Pariisin ilmastosopimusta ”kauheaksi” ja ”epäoikeudenmukaiseksi”.

Samassa haastattelussa Trump toistaa aiemman näkemyksensä siitä, että ilmastonmuutosta ei ole olemassa.

Vuosi takana, vuosi edessä. Puoliväliin edennyt perustulokokeilu näyttää jäävän työttömien aktiivimallin jalkoihin ainakin yleisessä keskustelussa.

– Aktiivimalli on insinöörin ja kvartaalitalousmiehen pikaratkaisu. Vähän sama kuin kuseminen housuun pakkasella – lämmittäähän se hetken, laukoo perustuloon uskova kurikkalainen Juha Järvinen.

Yllä olevalla videolla hän esittää toisenkin persoonallisen vertauksen aktiivimallista.

Juha Järvinen on yksi niistä 2000 työttömästä, jotka arvottiin vuosi sitten mukaan perustulokokeiluun. Hän saa kuukausittain tililleen 560 euroa verottomasti ja vastikkeetta.

– Perustulossa on hyvää se, että minun ei tarvitse enää näytellä siinä typerässä näytelmässä. Jos minut pyydetään työkkäriin, voin aidosti sanoa, että ei kiinnosta, minulla on parempaa tekemistä, hän sanoi A-studion haastattelussa viime keväänä.

Alusta asti hän suunnitteli yrityksen perustamista, mutta ”byrokratian pyörä” on hidas. Vuosi kului haastattelujen antamiseen, shamaanirumpujen tekemiseen ja suurperheen elämän pyörittämiseen vanhassa kyläkoulussa.

Järvisestä on tullut Suomen perustulokokeilun mannekiini maailmalla. Hän on antanut noin 300 haastattelua viime vuoden aikana pääasiassa ulkomaiselle medialle.

Mitä muuta hänelle kuuluu? Se selviää Ylen reportaasista.

Lue myös:

Koko maailma seuraa Suomen perustulokokeilua - mutta kokeilu on jäämässä torsoksi, sanoo tutkimusta johtava professori

Puoli vuotta kokeilua takana - Marinin mieli muuttui epäilevästä innostuneeksi

Perustulokokeilu teki työttömästä Juha Järvisestä kansainvälisen mediapersoonan

Perustulokokeilu alkoi - seuraamme näiden kolmen elämää kaksivuotisen kokeilun ajan

Katso Areenasta juttusarjan muut osat:

Osa 3: Puoli vuotta kokeilua takana - mitä kuuluu Marinille, Miralle ja Juhalle?

Osa 2: Perustulokokeilu teki Juha Järvisestä kansainvälisen mediapersoonan

Osa 1: Perustulokokeilu alkoi - virolaissyntyinen Marin on yksi kokeiluun valituista

Yhdysvalloissa republikaanien varainkeruupäällikkö Steve Wynn on eronnut häntä kohtaan esitettyjen ahdistelusyytöksien jälkeen. Republikaanipuolueen kansallisen komitean (RNC) puheenjohtaja Ronna Romney McDaniel kertoi tiedotteessa lauantaina hyväksyneensä Wynnin eron.

Kasinomiljardööri Wynniä kohtaan esitetyistä syytöksistä kertoi aiemmin tällä viikolla The Wall Street Journal. 76-vuotias Wynn on kiistänyt väitteet ja syyttänyt entistä vaimoaan ahdistelusyytöksistä. Wynnin mukaan hänellä ja hänen entisellä vaimollaan on meneillään oikeusjuttu, jossa entinen puoliso hakee korjausta avioeron ehtoihin.

Steve Wynn on toiminut RNC:n varainkeruupäällikkönä tammikuusta 2017. Hänet nimitettiin tehtävään Donald Trumpin presidenttikauden aloituksen jälkeen.

Yhdysvalloissa on viime kuukausien aikana ollut useita eroamistapauksia seksuaalisten häirintäkohujen takia. Tällä viikolla esimerkiksi Michiganin yliopiston johtaja erosi urheilulääkärin hyväksikäyttöskandaalin vuoksi.

Israelin ja Puolan hyvinä pidetyt välit näyttävät viilentyneen yhdessä yössä. Syynä on Puolan perjantaina hyväksymä laki, jolla halutaan estää Puolan syyttäminen holokaustista.

Lain nojalla esimerkiksi keskitysleirien kutsuminen "puolalaisiksi keskitysleireiksi" sekä muut viittaukset Puolan osasyyllisyyteen voivat johtaa vankeusrangaistukseen.

Israel reagoi lakiin lauantaina holokaustin muistopäivänä.

– Israel esittää vastalauseen Puolan hallituksen laille ja pyytää Puolan hallitusta muokkaamaan sitä ennen kuin laki pannaan käytäntöön. Yksikään laki ei voi muuttaa historiallista totuutta, Israelin ulkoministeriö kirjoitti lausunnossaan Haaretz-uutissivuston mukaan.

Ulkoministeriö myös muistutti, että holokaustista selvinneiden läheisiä on turha opastaa holokaustin tapahtumien kulusta.

Lauantaina Puolan Tel Avivin suurlähetystö ajautui lakia koskevaan sanaharkkaan israelilaisen poliitikon kanssa, kun keskustapuolueen puheenjohtaja Yair Lapid tuomitsi lain Twitterissä sanoen, että puolalaisten keskitysleirien olemassaoloa ei voi muuttaa lailla.

Puolan suurlähetystö vastasi Lapidille Twitterissä, että tämän väitteet osoittavat että jopa Israelissa tarvitaan holokaustiin liittyvää koulutusta.

Lapid vastasi toteamalla, että hänen isoäitinsä tapettiin Puolassa saksalaisten ja puolalaisten toimesta.

– En tarvitse holokaustikoulutusta sinulta. Me elämme seuraamusten kanssa joka päivä kollektiivisessa muistissamme. SUurlähetystönne pitäisi pyytää välittömästi anteeksi, hän kirjoitti Twitterissä.

Auschwitzin keskitysleirillä Puolassa on järjestetty lauantaina vietetyn holokaustin muistopäivän tilaisuus, johon on osallistunut myös keskistysleireiltä selviytyneitä. Myös Yhdysvaltojen ulkoministeri Rex Tillerson on osallistunut toiseen, Varsovassa järjestettyyn muistotilaisuuteen.

Asuntojen arvon romahtaminen Suomen syrjäseuduilla ja muuttotappioalueilla halvaannuttaa mm. työn perässä muuttamista. Asia nousi esille esimerkiksi Ylen vaalitentissä torstaina, kun presidenttiehdokas Sauli Niinistö ehdotti taantuvien seutujen asukkaille tukea asuntojen arvon laskun vuoksi.

Vuokraturva-yhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola tarttui ajatukseen ja kehitteli tuumaa eteenpäin. Hän ehdottaa taantuvien seutujen asukkaille samankaltaista tukea kuin käytetään vanhan autokannan uusimiseen: romutuspalkkiota.

Metsolan mukaan syrjäseuduilla on myytäviä asuntoja kertakaikkiaan liikaa.

– Vaikka kaikki eivät halua muuttaa pois, on ylitarjonta ongelma. Ne, joilla olisi aito tarve ostaa asunto pulmapaikkakunnalta, eivät uskalla sitä tehdä. Ylitarjontatilanne voi olla niin paha, ettei ostaja saa lainaa.

Metsolan mukaan romutuspalkkiolla asuntojen hintojen romahdukselle pantaisiin stoppi.

– Ihmiset pääsisivät muuttamaan työn perässä. Palkkio auttaisi myös niitä, jotka paikkakunnalle jäävät, koska asuntomarkkinat tervehtyisivät. Voitaisiin päästä tasapainoon kysynnän ja tarjonnan suhteen. Taantuvalla paikkakunnalla voisi olla jonkinlainen tulevaisuus.

Kymmenettuhannet omakotitalot romutukseen?

Timo Metsola sanoo, että isossa osassa Suomea asuntokauppa on täysin hyytynyt. Hän ei kuitenkaan halua nimeltä leimata mitään osaa Suomesta rupualueeksi.

– Mansikanmyyjiä on liikaa torilla. Pinta-alallisesti suurimmassa osassa Suomea asuntojen hinnat laskevat. Se ei ole kenellekään salaisuus, mitkä paikkakunnat kamppailevat vaikeuksissa. Hurja määrä asuntoja on myynnissä vuosia, myös hyviä asuntoja. Kokonaiskuva on kuitenkin niin synkkä, että kukaan ei uskalla ostaa hyvääkään.

Romutuspalkkion määrää tai sitä, miten palkkio asuntokohtaisesti määräytyisi, Timo Metsola ei lähde määrittelemään. Hän antaisi tehtävän Asumisen ja rahoittamisen kehittämiskeskukselle ARAlle.

Romutuspalkkio on Metsolan mukaan viimeinen keino.

– Noin viisi prosenttia asuntokannasta on sellaista, että riittäisi, kun valtio tulee mukaan kattamaan niitä tappioita, jotka syntyvät, kun asuntoja puretaan.

Suomen omakotitalokannasta laskien arvio tarkoittaisi lähes 60 000 asunnon romuttamista.

Romutuspalkkio maksettaisiin Metsolan mukaan niin työn perässä muuttajalle, vanhainkotipaikan saaneelle mummolle kuin kuolinpesälle.

– Tämä on rakennemuutos, jossa osallistuisimme sellaisen ihmisen tappioihin, joka joutuu kotinsa purkamaan ja muuttamaan muualle, pohtii romutuspalkkioidean isä Timo Metsola.

Tutkija: Vain yksi kolmesta kunnasta muuttovoittokunta

Presidentinvaalitentissä esille noussut asuntojen arvonlasku taantuvilla seuduilla on myös muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan polttavan tärkeä asia.

– Ei ole puhuttu kovin paljon siitä, että asuntomarkkinat kehittyvät kahteen suuntaan. Ääripäät karkaavat yhä kauemmas toisitaan. Mutta siihen ei ole olemassa helppoa ja nopeaa ratkaisua. Jos jotain asiaa pohtimaan tarvitaan parlamentaarista komiteaa, niin tämä on sellainen!

Muuttoliiketutkija Timo Aro kertoo, että Suomen 311 kunnasta tällä hetkellä muuttovoittoa saa vain 80–90 kuntaa.

– Yksi kolmesta kunnasta on sellainen, missä ylipäätään väestö kasvaa tai saa muuttovoittoa. Eli tarkoittaa, että ongelma koskee todella isoa joukkoa.

Timo Aro sanoo, että kotien romutuspalkkioidea kuulostaa hurjalta. Suomessa on todella vahva kotipaikka- ja syntymäseutuidentiteetti.

– Ymmärrän kyllä sen logiikan: haetaan jonkinlaista rinnastusta vanhojen autojen romuttamiseen. Mutta jos joku asia on lähellä ihmisten tunteita, niin se liittyy omaan asuntoon ja asumiseen. Varsinkin Suomessa, jossa suurin osa kansallisvarallisuudesta on kiinni kiinteistöissä, tonteissa ja asunto-osakkeissa, tämä on todella sensitiivistä. Olisin todella varovainen, kun kosketellaan perimmäisiä tunteita. Saatetaan herkästi loukata.

Tutkija Aro sanoo, että työvoiman liikkuvuuden ongelma on ollut vuosikymmenten ongelma.

– Moni ihminen ei herkästi halua muuttaa kotiseudultaan. Vaikkei olisi töitä ja eteenpäinmenon mahdollisuuksia. Jos katsotaan asiaa vain asuntojen romutuspalkkion kannalta, niin kylmästi asuntomarkkinoiden ja alueitten arvonmuodostuksessa meillä on miljoona asuntoa väärässä paikassa.

Lue myös:

Moni vanha omakotitalo saattaa osoittautua arvottomaksi – "Henkilökohtaisia tragedioita edessä"

Helsingin äänestäjät innostuivat eniten Niinistöstä. Hän sai eniten ääniä 54,8 prosentin osuudella. Niinistö sai suhteessa hieman vähemmän ääniä kuin koko maassa. Hänen valtakunnallinen tuloksensa oli 62,7 prosenttia äänistä.

Yleisesti ottaen Helsingin tulos vastaa muuta Suomea, Pekka Haavisto sijoittui toiseksi ja Laura Huhtasaari kolmanneksi.

Puolet Helsingin äänistä annettiin vaalipäivänä ja puolet ennakkoon.

Laajemmat tiedot vaaleista löydät tulospalvelusta. Jutun on kirjoittanut Ylen robottitoimittaja Voitto, joka luo vaalituloksista automaattisesti uutisia. Lue lisää Voitto-robotista täältä.

Valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen onnitteli hänkin istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä loistavasta vaalituloksesta Ylen ennusteen julkaisemisen jälkeen.

Ylen ennusteen mukaan Niinistö saa noin 62 prosenttia äänistä. Väyrysen oma äänimäärä näyttäisi ennusteen mukaan olevan noin kuusi prosenttia.

Väyrynen sanoi olevansa "äärimmäisen tyytyväinen" omaan tulokseensa.

– Hyvin pienellä talkooporukalla tämä tulos tehtiin, siihen nähden se on aivan loistava, hän huomautti.

Väyrynen kertoi palaavansa heti tiistaina Brysseliin EU-parlamenttiin.

– Mutta kyllä minä keväällä tulen ilahduttamaan Suomen kansaa sillä, että palaan eduskuntaan ja aloitetaan valmistelut seuraaviin eduskuntavaaleihin, Väyrynen naurahti.

Seuraa vaali-iltaa hetki hetkeltä täältä.

Ylen tulospalvelussa voit seurata vaalituloksen kehittymistä.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulosiltaa voit seurata TV1:ssä ja Yle Areenassa.