Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 92666 articles
Browse latest View live

Analyysi: Britannia katuu EU-eroa, muttei riittävästi – brexitin peruuntuminen on epätodennäköistä EU-neuvottelujen umpikujasta huolimatta

0
0

LONTOO Britannian EU-eroprosessi on osoittautunut niin vaikeaksi, että saarivaltion ulkopuolelta katsottuna voisi kuvitella brexitin perumisen olevan jo pitkällä. Kyse on kuitenkin samasta näköharhasta, joka tuuditti suuren osan Eurooppaa uskoon eropäätöksen mahdottomuudesta kahden vuoden takaisessa kansanäänestyksessä.

Eron perumiseen tähtäävä kampanja saisi Britanniassa liikevoimaa vasta jos mielipidemittauksissa nähtäisiin kansalaisten kiistaton joukkopako unionin kannattajien leiriin.

Tätä ei ole tapahtunut, vaikka otsikot ajoittain julistavat Britannian potevan “bregretiä” eli brexit-päätöksen katumista.

Maan tunnetuin mielipidetutkija John Curtice sanoo, että kysymys jakaa brittikansan edelleen käytännössä kahtia, huolimatta EU-jäsenyyden kannatuksen hienoisesta noususta.

Selkeä mielipideheilahdus brexitin katumisen suuntaan rohkaisisi Britannian poliitikot eropäätöksen kumoamisen taakse, mutta vaakakuppien kallistumiselle tuskin on enää aikaa. Brexitin täytäntöönpanopäivä odottaa jo vajaan puolen vuoden päässä.

Tunne eropäätöksen pyörtämisen epätodennäköisyydestä vahvistuu brittien kanssa keskustellessa. Monet EU:n kannattajatkin katsovat, että eropäätöksen peruminen on mahdoton ajatus. He tietävät usein jo perhe- ja ystäväpiireistään kuinka tulenarka kysymys on.

Eron puolesta äänestänyt kansanosa tuntisi itsensä petetyiksi jos jäsenyydestä esimerkiksi järjestettäisiin uusi kansanäänestys.

Todennäköisimmältä näyttää edelleen arvostetun Centre for European Reform -tutkimuslaitoksen johtajan Charles Grantin analyysi. Hän uskoo, että Britannia eron perumiseen mahdollisuus on häviävän pieni. Grantin mielestä maa voi toki joskus liittyä unioniin uudelleen, mutta vasta hamassa tulevaisuudessa kenties vuosikymmenien kuluttua.

Britannian poliitiikka on brexitin vuoksi niin sekaisin, että mitään vaihtoehtoa ei voida sulkea täysin pois. Edes brexitin peruuntumista tai Britannian eroamista taloudellisesti erittäin vahingolliselle tavalla ilman sopimusta.

Pattitilanteen pitkittyminen viittaa kuitenkin siihen, että pian voidaan turvautua johonkin, jota brittiläisittäin kutsutaan nimellä “fudge”.

Kyse ei ole kermatoffeesta vaikka sanakirja niin väittääkin, vaan neuvottelutaktiikasta, jonka tavoitteena on hämmentää erosopimuksesta mahdollisimman moniselitteinen soppa. Konkretian puutteen vuoksi se olisi kaikkien, jopa pääministeri Theresa Mayn eripuraisen konservatiivipuolueen hyväksyttävissä.

Tämän taktiikan avulla Britannia eroaisi EU:sta sovittuna päivänä, mutta kipeimmät päätökset jätettäisiin eropäivän jälkeiselle brexitin siirtymäajalle. Epävarmuuden ajan jatkuminen tekisi toki tekee hallaa taloudelle, mutta ei yhtä paljon kuin kaupankäynnin lamauttava ja Irlannin rajatilanteen kärjistävä sopimukseton ero.

Joka tapauksessa briteillä ei näytä olevan kiire. Osa brittikommentaattoreista uskoo, että neuvottelut voidaan saada päätökseen vielä tammikuun alussa vaikka EU uhitteleekin ehdottomilla takarajoillaan.


Herätys: Hallituksen luottamusäänestys, asunnottomien yö, Suomen talous iskussa, Kazakstanin presidenttivierailu, sateet tulevat

0
0

Hallituksen luottamuksesta äänestetään tänään

Eduskunta äänestää iltapäivällä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen luottamuksesta. Kiihkeä keskustelu hallituksen työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamisesta päättyi eduskunnassa tiistai-iltana. Hallituksen odotetaan selviävän luottamusäänestyksestä. Ammattiyhditysliike aikoo jatkaa työtaistelutoimiaan kiisteltyä irtisanomislakia vastaan.

Asunnottomuus vähentynyt, mutta ei poistunut

Asunnottomien määrä on laskenut Suomessa viimeiset viisi peräkkäistä vuotta, joskin paikallisesti, esimerkiksi Turussa ja Oulussa, määrä on viime vuodesta hieman noussut. Oululainen Markku Korhonen asuu ulkona teltassa kesät talvet. Kylmien ilmojen tullessa mies vuoraa teltan styroksilla, jotta siitä tulisi lämpimämpi.

Asunnoton Markku Korhonen telttansa edessä.
Marko Väänänen / Yle

Suomi nousuun talouskilvassa

Maailman talousfoorumi WEF on laittanut 140 maata paremmuusjärjestykseen niiden kansainvälisen kilpailukyvyn perusteella. Suomi sijoittuu vertailussa sijalle 11 eli yhden pykälän korkeammalle kuin viime vuonna. Luokittelua voi pitää eräänlaisena talousviihteenä, mutta sijoitusten taustalla on kovaa faktaa, jota mitataan lähes sadalla eri tunnusluvulla.

paperikassi naisen kädessä
Bloomberg / Getty Images

Suomeen saapuva Kazakstanin Nazarbajev on "stanien" itsevaltaisten johtajien vanhin

Suomeen keskiviikkona vierailulle saapuva presidentti Nursultan Nazarbajev on hallinnut Kazakstania kovin ottein maan itsenäistymisestä eli vuodesta 1991 saakka. Sitä ennen hän toimi Neuvosto-Kazakstanin johtajana. Keski-Aasian entiset neuvostotasavallat, niin kutsutut stanit tunnetaan autoritäärisistä johtajistaan. Maita yhdistää poliittisten vapauksien puute.

Nursultan Nazarbayev juhlimassa vaalivoittoa vuonna 2005. Hänen päälleen sataa serpentiiniä.
Nursultan Nazarbajev juhlimassa vaalivoittoa joulukuussa 2005.Sergei Chirikov / EPA

Analyysi: Britannia katuu EU-eroa, muttei riittävästi

Britannian EU-eron sävelten piti olla selvillä tänään alkavassa EU-huippukokouksessa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, ettei edes ensi kuuhun annettu armonaika riitä. Neuvottelujen umpikujasta huolimatta Britannia ei ole pyörtämässä brexit-päätöstään.

Lontoossa osoitettiin mieltä brexitin puolesta 16. lokakuuta.
Lontoossa osoitettiin mieltä brexitin puolesta 16. lokakuuta.Neil Hall / EPA

Lännestä saapuu sateita

Aamu on monin paikoin sumuinen tai pilvinen. Päivällä maan keskivaiheilla tulee heikkoja sadekuuroja tai tihkusadetta. Illalla hieman runsaammat sateet liikkuvat maan pohjoisosan yli itään. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Keskiviikkoiltapäivän sää.
Yle Sää

Väyrynen oli jäädä ilman Kansalaispuolueen ryhmäpuheenvuoroa: "Koska te nyt olette siinä, niin puhukaa nyt"

0
0

Kansalaispuolueen Paavo Väyryselle ei ilmeisesti ollut kiirinyt tieto eduskunnan puhemiesneuvoston tänään tekemästä uudesta linjauksesta, jonka mukaan alle kolmen hengen eduskuntaryhmät voivat oman ilmoituksensa mukaan käyttää puheenvuoron debatissa tai heti debatin jälkeen.

Väyrynen on Kansalaispuolueen ainoa kansanedustaja. Puhujalistalla Väyrynen olisi ollut sijalla 23.

Lue myös:

Eduskunnassa kiivas keskustelu irtisanomislaista – oppositiosta esitettiin epäluottamuslausetta: "Tällä poliittisella teatterilla hallitus vahingoittaa eduskunnan arvovaltaa"

”Huuhkajista” tuli ilmiö, häviäjinä muut lajit – Professori: Valmentaja Kanerva luo nyt suoranaista sankaritarinaa

0
0

Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n uusi miesten jalkapalloturnaus Kansojen liiga on juuri sitä, mitä Suomi on tarvinnut. Jalkapallomaajoukkueella on ollut pitkä putki tasavertaisia vastustajia ja historiallinen voittoputki.

Kansojen liiga on onnistunut jälleen kerran paisuttamaan jalkapalloa entistä mahtavammaksi.

– Kansainvälinen jalkapallo-organisaatio on toiminut taitavalla tavalla. Tällaisiin tasoryhmiin laittaminen on merkinnyt sitä, että tulee tavattoman tasaisia otteluita. Nyt ei yhtään kannata väheksyä, nämä ovat hienoja voittoja, sanoo Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen.

20 vuotta jalkapalloilua tutkinut Itkonen puhuu meneillään olevasta myönteisestä kantoaallosta. Suomen jalkapallo on menossa kohti ”kansainvälistä hypetystä”.

– Huippu-urheiluhan toimii tällaisena pyhä kolmiyhtenäisyytenä. Ensin on se huippu-urheilutuote, sitten on markkinat eli sponsorit, jotka resurssoivat sitä tuotetta ja kolmantena media. Jos mikä tahansa näistä uupuu, niin huippu-urheilutuotetta ei rakenneta. Nyt näyttää siltä, että tämä tuote on aiempaa paremmassa kunnossa ja vahvistumassa edelleen.

Ja se luo imua. Uusia sponsoreita hakeutuu lajin pariin ja suuren yleisön kiinnostus lisääntyy. Merkittävää on myös lajia harrastamaan hakeutuvien junioreiden lisääntyvä kiinnostus. Suomen jalkapallo hyötyy tästä.

Suomalaisen jalkapallon mielenmaisema löytyi kotoa

Menestyksen aikaansaaminen on professori Itkosen mukaan kuitenkin erittäin monimutkainen juttu. Joukkueen kokoaminen ja henkilökemioiden yhteen saattaminen on vuosien työ. Ja siinä päävalmentaja Markku Kanerva on tehnyt erinomaista työtä.

– Hän ymmärtää tätä mielenmaisemaa, mikä suomalaisessa jalkapallossa on.

Urheilukulttuurin tutkimuksen näkökulmasta päävalmentaja Kanervan rooli on erittäin kiinnostava.

– Kanerva luo nyt suoranaista sankaritarinaa. Jos katsotaan, ketä maailmanluokan valmentajia meillä on tuossa pyörinyt, niin sitten tulee Kanerva, joka lyö ässät pöytään, kun epäilijöitä on riittänyt.

Itkonen muistuttaa, että ruokahalu kasvaa kuitenkin syödessä. Pitkään Suomen jalkapallossa rämmittiin epätoivon partaalla. Nyt suomalaiset uskaltavat unelmoida pääsystä jalkapallon arvokisoihin. Ja kaikki tämä on tapahtunut muutamassa kuukaudessa.

Jalkapalloilmiöstä voi tulla todella iso.

Mutta sankaritarinoiden rakentumisessa sankarin ja konnan välinen raja tunnetusti hyvin ohut.

– Kun menestystä janotaan koko ajan, siinä voi sankarikin lipsahtaa konnaksi hyvin nopeasti. Tai ainakin luuseriksi.

Yksilölajien voitot ja mitalit arvokisoissa ovat menettäneet aiempaa merkitystään.

Hiihdon tai nyrkkeilyn menestyksessä lajia kannattelevien fanien joukko on huomattavasti suuria palloilulajeja pienempi. Menestystäkin juhlitaan vain muutamia päiviä.

Kannatuskulttuurissa on tapahtunut selvä muutos. Nyt on muodissa fanittaa futista. Ja jalkapallo on pian salonkikelpoinen puheenaihe myös Suomessa. Jos menestys jatkuu, on jalkapalloa lähes pakko seurata, jotta pysyy keskusteluissa mukana.

Menestyvä jalkapallo vie muiden lajien harrastajat

Huuhkajien voittoputkella saattaa olla kauaskantoisia seurauksia liikunnan harrastamisessa. Yksi syy on, että Suomessa syntyy tällä hetkellä erittäin vähän lapsia.

– Muiden lajien edustajat ovat tässä häviäjiä. Kyllähän tämä järisyttävä juttu on. Tilanne on se, että meillä alkaa olla äärettömän kova kilpailu harrastajista.

Monissa suuremmissakin kunnissa nuorten ikäluokat ovat jo niin pieniä, että seuroilla on vaikeuksia rakentaa eri lajien juniorijoukkueita.

– Futiksen suosio on niin iso, että se pärjää. Täytyy muistaa, että jalkapallo on matalan kynnyksen laji aloittaa. Eihän siinä tarvita kuin normaali urheiluasu, kun taas kiekko on aika poissulkeva. Siellä talous tulee vastaan.

Professori Itkonen muistuttaa, että maahanmuuttajataustaiset lapset tulevat usein kulttuureista, joissa jalkapallolla on erittäin juureva tausta. Heistä löytyy intohimoisia futareita.

– Kyllähän se vain näin on, että lähiliikuntapaikoilla pallo saa kyytiä maahanmuuttajapojilta. Tytöt ovat vähän siellä ympärillä ja toivottavasti hekin tulisivat kentän puolelle.

Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen analyysi Suomen jalkapallosta kuuluu siis, että lajilla on nyt imua ja, että asioita osataan tehdä koko ajan paremmin. Jalkapallo ei myöskään kuulu niihin lajeihin, jotka joutuisivat taistelemaan olemassaolostaan.

– On hankala sanoa, onko tämä vuosi käänteentekevä, kun jalkapallo on niin valtavan iso laji. Me olemme kuitenkin vielä oppipojan roolissa joka tapauksessa.

Lue myös:

Suomi tarrasi tiukasti kiinni lohkovoittoon – Pukin loukkaantuminen ei haitannut, kun Soiri ja Kamara osuivat

Huuhkajat lentää myötätuulessa, mutta Markku Kanervan mukaan analyysit paljastavat vielä kehitettävää – yllättävä onnistuja sai päävalmentajan silti jo myhäilemään: "Hän ei turhia hötkyile"

Näin Kreikka-luotsi perusteli Suomi-häviötä – "Loukkaantuminen ja viheltämättä jäänyt pilkku ratkaisivat"

Kommentti: Teemu Pukin muodonmuutos on oiva osoitus Markku Kanervan "Rivelutionista"

Kittilä aloittaa sivistysjohtajan irtisanomismenettelyn

0
0

Kittilän kunta aloittaa sivistysjohtajan irtisanomismenettelyn. Kittilän kunnanhallitus päätti asiasta tiistaina äänin 5-2.

Kaksi päättäjää vastusti viranhaltijan irtisanomisprosessin aloittamista tässä vaiheessa. Äänestyksen hävinneet Oikeudenmukainen Kittilä-listan päättäjät Tuula Mertaniemi ja Yrjö Vaara jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Kunnan mukaan sivistystoimenjohtajan viranhoidossa on ilmennyt puutteita, joiden takia viranhaltijan ja työnantajan välillä on vakava luottamuspula.

Kunta kuulee irtisanomisuhan alla olevaa sivistystoimenjohtajaa 29. päivä lokakuuta. Kuulemistilaisuuteen kutsutaan kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi Vihreiden, Kokoomuksen ja Kuntalaislistan valtuustoryhmien edustajat. Lisäksi tilaisuuteen kutsutaan henkilöstöpäällikkö, joka kirjaa kuulumistilaisuuden muistion.

Kova verotus, jämähtänyt työvoima, jäykät palkat... – Vertailu moittii Suomea, mutta nostaa sijoitusta listalla

0
0

Suomi menestyy hyvin Maailman talousfoorumin (WEF) vertailussa, jossa laitetaan järjestykseen 140 maata lähes sadan eri mittarin avulla. Suomen asema on noussut viime vuodesta yhden pykälän sijalle yksitoista.

WEF:n tutkimuksessa yhteistyökumppanina Suomessa on ollut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla)

– Eri maiden sijoituksella vertailussa on lähinnä viihdearvoa, mutta tuloksen taustalla vaikuttavia tekijöitä kannattaa pohtia, korostaa Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen.

Huonoimmissa sijoituksissa pohdittavaa on eniten.

Word Economic Forum kilpailukykyvertailu
Antti Parviala / Yle

Suomi saa heikoimmat lukemat työmarkkinoihin liittyvissä kohdissa. Sijoitus jää 80 huonommalle puolelle kun listataan muun muassa palkoista sopimista, työntekijöiden muuttamista työn perässä ja työn verottamista.

Kyselyssä palkoista sopiminen keskitetysti katsotaan huonoksi ja yrityskohtainen sopiminen hyväksi. Tällä mittarilla Suomi sijoittuu 140 maan vertailussa sijalle 138.

Petri Rouvinen
Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen kehottaa pohtimaan mitä syitä killpailukykysijoituksen taustalla on.Matti Hämäläinen / Yle

– Jos Suomi rankkautuu huonosti palkan muodostuksen joustavuudessa, kannattaa miettiä kannattaako jotain tehdä. Aina ei ehkä kannata tehdä mitään, mutta on hyvä huomata että olemme eri sfääreissä kuin vertailumaat, Rouvinen puntaroi.

Hän korostaa, että esimerkiksi keskitetty palkanmuodostus voi olla arvovalinta.

Sitaatti

– Moni haluaisi viedä palkoista sopimista hajautetumpaan suuntaa, mutta toisaalta meillä on vahva usko että palkkapolitiikan pitää olla jotenkin solidaarista ja olemme valmiita maksamaan siitä jotain kilpailukykymielessä.

Toiseksi surkein sijoitus (115) suomelle tulee kun verrataan työvoiman liikkuvuutta, tullien monimutkaisuutta (112) ja työn verotusta (111).

Suomen ehdottomia valtteja ovat instituutiot, talouden vakaus, rahoitusjärjestelmä ja koulutustaso - niiden kohdalla vertailussa mätkähtää ensimmäinen, toinen tai kolmas sija.

Wef-faktalaatikko
Antti Parviala / Yle

Mutta näidenkin mittarien kohdalla täytyy varoa ylitulkintaa: hyvät lukemat kertovat talouden menestymisen edellytyksistä - ne eivät ole tae menestyksestä.

– Hyvä infrastruktuuri on välttämättömyys, mutta esimerkiksi hyvä tiestö ei tuo sinällään mitään. Sen lisäksi tarvitaan muun muasa yrityselämän dynaamisuutta, jotta tämä potentiaali voidaan hyödyntää

Tutkimus murtaa monia suomalaisiin vapaaehtoisiin SS-miehiin liitettyjä myyttejä – osa mukana sotarikoksissa

0
0

Toisen maailmansodan aikana myös osa suomalaisista vapaaehtoisista SS-miehistä osallistui sotarikoksiin, sanoo kirkkohistorian dosentti André Swanström juuri ilmestyneessä tutkimuksessaan Hakaristin ritarit.

Uusi tutkimus murskaa näin ollen suomalaisiin vapaaehtoisiin SS-miehiin liitetyn uskomuksen, jonka mukaan nämä olisivat taistelleet Saksan pahamaineisissa SS-joukoissa puhtain asein.

Sotarikoksista kertoo Swanströmin mukaan muun muassa erään Unterscharführerin (alikersantti) kirje, jossa hän valittelee, ettei ole päässyt tovereineen rintamalle.

"Lisäksi juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin ampumataito kuin omaamamme", mies kirjoitti heinäkuussa 1941.

Sotarikoksen tunnusmerkit täyttää Swanströmin mukaan myös suomalaisten teloittaman puna-armeijan poliittisen komissaarin tapaus. Suomalaiset olivat näin noudattaneet Adolf Hitlerin komissaarikäskyä, jonka mukaan kaikki itärintamalla vangiksi saadut puna-armeijan komissaarit tuli teloittaa.

– Komissaarin teloittamisesta kertoi kirjeessä Jukka Tyrkkö, joka toimi sotakirjeenvaihtajana ja propagandamiehenä SS-joukoissa, Swanström sanoo.

"Eivät poikenneet muiden maiden vapaaehtoisista"

Swanström kertoo myös tapauksesta, jossa Westland-rykmentin komentajan Hilmar Wäckerlen salamurhan jälkeen Ukrainassa tehtiin massiivisia kostotoimia kesällä 1941. Yksi komppania lähetettiin tuhoamaan kylä, josta tappava luoti lähti. Tuossa komppaniassa palveli myös suomalaisia.

– Mutta heidän osuudestaan ei ole tarkempaa tietoa, Swanström sanoo.

Hän uskoo, että ulkomaisista arkistoista voi löytyä lisätietoja tähänkin tapaukseen.

Andre Swanströmin teos Hakaristin ritarit.
Tutkija ja kirjailija Andre Swanströmin teos Hakaristin ritarit Kansallisarkistossa.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Suomalaisista SS-miehistä 1960-luvulla kirjoittanut professori Mauno Jokipii antoi kirjassaan Panttipataljoona ymmärtää, että suomalaiset olivat vain sotarikosten todistajia ja sivustakatsojia. Swanströmin mukaan suomalaiset SS-vapaaehtoiset tuskin poikkesivat muiden maiden SS-vapaaehtoisista, joiden osuudesta sotarikoksiin on tietoa.

Himmlerin henkilökohtainen tuttu

Heinrich Himmlerin johtamiin Waffen-SS:n joukkoihin Saksaan lähti noin 1 400 suomalaista, joista 1 200 lähti vuonna 1941 ja loput 200 eli täydennyskomppania vuonna 1942. Palvelussitoumuksia on löytynyt arkistosta vajaalta 1 200 mieheltä, ja heistä noin 46 prosenttia ilmoitti puoluekannakseen Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) tai jonkin muun fasistisen ryhmittymän.

– Tämä on minimimäärä. Lisäksi jotkut ilmoittautuivat yleisellä tasolla isänmaallisiksi tai oikeistolaisiksi. Muista lähteistä pystyy selvittämään, että monet heistäkin olivat fasismin kannattajia, Swanström sanoo.

Suomalaisten SS-vapaaehtoisten kohdalla ei hänen mukaansa siis voi puhua epäpoliittisuudesta, vaan kokonaisuudessaan kyse oli vahvasti poliittisesta pataljoonasta.

Suomalaiset SS-vapaaehtoiset saivat André Swanströmin mukaan paitsi sotilaskoulutusta myös ideologista koulutusta. Esimerkiksi Tölzin upseerikoulussa suomalaisille opetettiin kansallissosialistisessa hengessä käsitteet rotu, kansa, kulttuuri ja ihmisyys.

Kielteisinä ja vastustettavina ilmiöinä esitettiin puolestaan pasifismi, demokratia, liberalismi, kapitalismi, marxismi ja bolshevismi.

Poliittisuutta kuvastaa Swanströmin mukaan myös se, että SS-vapaaehtoisten palattua Suomeen kesällä 1943 valtaenemmistö liittyi SS-Aseveljet-nimiseen yhdistykseen.

– Se ylläpiti SS-miesten perinteitä ja keskinäistä solidaarisuutta ja edusti myös vahvasti SS:n omaa aatetta. Aatteesta ei otettu etäisyyttä isolla joukolla kotiinpaluun jälkeen, vaan pikemminkin se sementoitiin SS-Aseveljet-yhdistyksen toimintaan.

– Yhdistyksen puheenjohtajana toimi suomalaisten yhdysupseeri ja pappi Kalervo Kurkiala, joka oli SS:n päällikön Heinrich Himmlerin henkilökohtainen tuttu ja vieraili hänen luonaan, Swanström sanoo.

Lue myös:

Tutkija: Lähes puolet suomalaisista SS-miehistä fasisteja – "Ampumataidoille olisi parempaakin käyttöä kuin juutalaisten teloittaminen"

Suomalaisten SS-miesten osuus toisen maailmansodan sotarikoksiin selvitetään

Markku Korhonen vuoraa telttansa styroksilla, jotta siellä pärjäisi 30 asteen pakkasessa – vaikka asunnottomien määrä laskee, heitä on yhä tuhansia

0
0

Oululainen entinen yrittäjä Markku Korhonen on ollut vailla vakituista asuntoa kolmisen vuotta. Hän asuu teltassaan ympäri vuoden ja nyt hän on laittamassa sitä toverinsa kanssa talvikuntoon.

– Laitan avaruushopeasta telttaan lisäkaton. Ja jos jostain pystyn niin sanotusti lainaamaan styroksia, niin laitan sitä makuupussin alle ja seinille.

Telttaan mahtuu pari makuupussia ja reppu, jossa hän kuljettaa vaihtovaatekertaa. Ilma teltassa on raikas, sillä kolea tuuli puhaltaa sen läpi.

Hän kertoo, että viime talvena pakkanen kiristyi pahimmillaan 30:een asteeseen. Lämpimänä pysyminen oli hankalaa, ja sillan alle teltalle piti kömpiä puolen metrin hangessa.

Korhonen kertoo päätyneensä telttaan saadakseen pienen toimeentulotukensa riittämään alkoholiin ja ravintoon. Ruoka-apua hän saa eri seurakuntien vuorotellen tarjoamista ilmaisaterioista.

Ensin täytyy saada asunto alle, sillä arjen rakentaminen ilman asumista on tavattoman vaikeaa. Juho Saari

Ilmainen lounas Vapaakirkolla on saanut oululaisen Mauno Hahdon siistiytymään kaupunkikuntoon. Neljä vuotta sitten alkoholi vei parisuhteen ja toi asunnottomuuden kavereiden nurkissa, rappukäytävissä ja joskus taivasallakin. Omaisuus on yhtä kuin päällä oleva vaatekerta.

– Pärjäilen hyvin huonosti. Ei ole hääviä ollut, juuri ja juuri tulen toimeen. Ei se helppoa ole, Hahto kertoo.

Tällä hetkellä Oulussa asunnottomat ja päihdeongelmaiset voivat saada katon päänsä päälle Kenttätien palvelukeskuksesta. Korhonen ja Hahto kaipaisivat yhteiskunnan apua juuri oman asunnon tai huoneen muodossa.

– Olisi oma huone, jossa voisi olla rauhassa. En pysty olemaan Kenttätien palvelukeskuksessa. Siellä on paljon eri kuntoisia ihmisiä samassa huoneessa, Markku Korhonen sanoo.

Asunnottomuus hellittää hitaasti

Asunnottomien määrä on laskenut Suomessa viimeiset viisi peräkkäistä vuotta, joskin paikallisesti, esimerkiksi Turussa ja Oulussa, määrä on viime vuodesta hieman noussut.

Viime vuoden vaihteessa asunnottomia oli 7 100, joista pitkäaikaisasunnottomia 1 400. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran mukaan perheellisiä asunnottomista on noin 500. Nuorten asunnottomuus lisääntyi hieman. Asunnottomien kokonaismäärä pieneni 330 henkilöllä vuodesta 2016.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta pitää asunnottomuuden lopullista poistamista vaativana, sillä asunnottomiksi ajaudutaan nykyisin hyvin erilaisten syiden vuoksi.

– Ennen asunnottomat olivat useimmiten päihde- ja elämänhallintaongelmaisia keski-ikäisiä miehiä. Nyt on tullut nuoria, maahanmuuttajia, ja näyttää tulevan paljon lastensuojelun jälkihuollon lapsiakin.

Saari muistuttaa, että asunnottomuus vieraannuttaa yhteiskunnasta ja heikentää itsetuntoa. Tähän vaikuttaa myös muiden ihmisten suhtautumistapa asunnottomiin ja moniongelmaisiin.

– Ensin täytyy saada asunto alle, sillä arjen rakentaminen ilman asumista on tavattoman vaikeaa. Ja sen jälkeen pala palalta, askel askeleelta elämä siitä rakentuu. Moni on sen polun jo käynyt, Saari kannustaa.

Asunnottomien yötä vietetään monin tapahtumin eri puolilla Suomea keskiviikkona 17.10. Esimerkiksi Oulussa teemayö näkyy erityisesti Rotuaarin aukiolla kello 15–21. Paikalla asunnottomat voivat mittauttaa verenpainettaan Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoilla ja leikkauttaa hiuksiaan vapaaehtoisilla partureilla. Teltasta tarjotaan kahvia, pullaa ja makkaraa sekä lämpimiä vaatteita niitä tarvitseville.

Lue myös:

Asunnoton nainen asui kuukauden lumimajassa, toinen keräsi pulloja henkensä pitimiksi – "Pelkoa ei saa näyttää"

Ihmisroska-kohu johti tutkintapyyntöihin ja rikosilmoitukseen – koditon mies tunnisti itsensä lehtikuvasta, järkyttyi ja marssi poliisin pakeille


EU-jäsenyyden kannatus nousi taas – nuoret aikuiset katsovat Suomen hyötyneen EU:sta eniten, nelikymppiset vähiten

0
0

EU-jäsenyyden kannatus on jatkanut Suomessa vähittäistä (pdf-tiedosto) nousuaan, kertoo tuore Eurobarometri.

Suomalaisista 65 prosenttia pitää Euroopan unionin jäsenyyttä hyvänä asiana, kun vuosi sitten vastaavassa kyselyssä tätä mieltä oli 57 prosenttia vastaajista.

Kannatus on hiukan kaikkien EU-maiden keskimäärää eli 62:ta prosenttia korkeampi.

Eu-kysely
Yle Uutisgrafiikka

Sen sijaan näkemys siitä, onko EU-jäsenyys hyödyttänyt Suomea, on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna: 66 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että EU-jäsenyys on hyödyttänyt omaa maata. Luku on hivenen EU-maiden keskiarvoa matalampi.

Vähiten hyötyä EU-jäsenyydestä arvioivat olevan neli- ja viisikymppiset, eniten nuoret aikuiset eli 24–34-vuotiaat. Heistä 74 prosenttia vastasi Suomen hyötyneen EU-jäsenyydestä, kun taas 40–54-vuotiaista näin vastasi 62 prosenttia.

Sekä 15–24-vuotiaista että yli 55-vuotiaista 65 prosenttia arvioi EU:n hyödyttäneen Suomea. Tärkeimmät perustelut ovat maiden välisen yhteistyön ja työmahdollisuuksien paraneminen.

Eu-kysely
Yle Uutisgrafiikka

Suomalaiset kokevat muiden EU-maiden asukkaita voimakkaammin, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa (pdf-tiedosto). Näin arvioi suomalaisista 64 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo on 48 prosenttia.

EU-kansa toivoo ilmastonmuutosta vaalien kärkiteemaksi

Ilmastonmuutoksen torjuminen nousi ykkössijalle, kun EU-maiden kansalaisilta kysyttiin maksimissaan kuutta ensi kevään europarlamenttivaalien tärkeintä keskustelunaihetta. EU-maissa 61 prosenttia arvioi sen olevan vaalien tärkeimpiä keskustelunaiheita.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen merkitys on noussut vuodessa merkittävästi, sillä viime vuonna EU:n tärkeimmäksi asiaksi nousi terrorismin torjuminen. Se otti ykkössijan noin 40 prosentilla. Viime vuonna ilmastonmuutoksen torjumisen valitsi tärkeimmäksi tehtäväksi alle viidesosa EU-maiden vastaajista ja suomalaisista alle kolmannes.

Tulevien EU-vaalien toiseksi tärkeimmäksi keskustelunaiheeksi nousi ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen, sitä pitää tärkeimpänä teemana 49 prosenttia EU-maiden asukkaista.

Lähes yhtä merkittävänä vaalien teema pidettiin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä terrorismin torjumista, kummankin valitsi 48 prosenttia vastaajista.

Juttuun lisätty kello 7.53 linkit barometrin tuloksista kertoville sivuille

Urheilija tarvitsee työpaikaltaan paljon joustoa – vastalahjaksi työnantaja saa usein hyvän asenteen ja taidon tsempata

0
0

– Voinko olla avuksi? kysyy myyjätär porilaisessa urheilukaupassa.

Hän on Susanne Ojaniemi, joka pelaa pesäpalloa Porin Pesäkarhuissa. Ojaniemi työskentelee osa-aikaisena myyjänä XXL:ssä. Samassa liikkeessä käy töissä myös kaksi muuta Ojaniemen pelikaveria. Myyntitöiden lisäksi Ojaniemi opiskelee luokanopettajaksi Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ja tekee myös opettajan viransijaisuuksia.

Vaikka Ojaniemi pelaa pesäpalloa Suomen huipulla, ei hänellä ole mahdollisuutta keskittyä ainoastaan urheiluun. Hänen on pakko ajatella myös toimeentuloaan ja tulevaisuuttaan. Siitäkin huolimatta, että urheilu menee tällä hetkellä kaiken edelle.

Ojaniemen kaltaisia urheilijoita on paljon. Harva suomalainen urheilija pystyy ansaitsemaan elantonsa pelkästään urheilemalla. Esimerkiksi naisten Superpesiksessä pelaajapalkkiot ovat vaatimattomia.

– En urheile rahan takia, ja kulut täytyy priorisoida, Susanne Ojaniemi sanoo.

Toivottavasti löydän työn, joka mahdollistaa täysipainoisen harjoittelun ja pelaamisen. Milla Jakonen, Porin Pesäkarhut

Hän sanoo tiedostavansa, että pelaajaura ei jatku loputtomiin. Siksi hän haluaa keskittyä siihen nyt niin paljon kuin mahdollista. Hän ei edes kaipaa kokoaikaista työtä urheilu-uran rinnalle.

Susanne Ojaniemen tavoin myös joukkuekaveri Milla Jakonen on valinnut itselleen opettajan uran. Hän on jo valmistunut ammattiin ja etsii itselleen vakituista opettajan virkaa. Opiskeluaikana pesäpallo meni myös Jakosella kaiken edelle, mutta vakituisen työn haussa tilanne on uusi.

– Toivottavasti löydän työn, joka edelleen mahdollistaa täysipainoisen harjoittelun ja pelaamisen. Olen kyllä luottavainen, Porin Käppärän koulussa viimeksi sijaistanut Milla Jakonen sanoo.

Milla Jakonen opettajana Käppärän koulussa
Pesäpalloilija Milla Jakonen vetää oppituntia porilaisessa Käppärän koulussa.Tapio Termonen / Yle

Seurat auttavat työn haussa

Susanne Ojaniemellä ja Milla Jakosella on siis urheilu-uran jälkeiset suunnitelmat jo pitkällä, mutta kaikilla urheilijoilla tilanne ei ole yhtä hyvä. Superpesiksessä pelaava Porin Pesäkarhut ja vastikään jalkapallon ykkösdivisioonaan noussut Musan Salama ovat aloittaneet yhteistyön henkilöstöpalveluja tarjoavan yrityksen kanssa. Tavoitteena on helpottaa pelaajien elämää urheilukenttien ulkopuolella.

– Sparraamme urheilijaa työelämää varten: autamme työn haussa ja ohjeistamme työelämän pelisäännöissä. Kartoitamme urheilijan koulutuksen ja osaamisen sekä pohdimme yhdessä, miten urheilu-uran ja työelämän vaatimukset voidaan sovittaa yhteen, kertoo Mikko Virtanen HR Sata Henkilöstötalosta.

Molemmissa urheiluseuroissa halutaan, että urheilijan siviilielämä on mahdollisimman hyvällä mallilla. Tasapainoisen elämän uskotaan heijastuvan sekä harjoitteluun että pelisuorituksiin.

– Seura haluaa huolehtia pelaajastaan kokonaisvaltaisesti, sanoo Musan Salaman toiminnanjohtaja Petteri Lahti.

Pohdimme yhdessä, miten urheilu-uran ja työelämän vaatimukset voidaan sovittaa yhteen. Mikko Virtanen, HR Sata Henkilöstötalo

Lahti uskoo, että pelaajien auttaminen työuralla lisää myös urheiluseuran vetovoimaa. Pelaajat tuntevat toisia pelaajia ympäri maan ja kertovat seuran välittävästä ilmapiiristä. Se voi tuoda seuralle uusia pelaajiakin.

– Emme varmasti koskaan ole se seura, joka maksaa eniten. Haluamme olla vetovoimainen joukkue muista syistä, Lahti sanoo.

Myös Porin Pesäkarhujen pelinjohtaja Sami Österlund pitää tärkeänä, että pelaajien siviiliasiat ovat kunnossa. Seurassa on paljon nuoria pelaajia, mutta moni on jo työelämässä. Österlundin mukaan työvuorot joustavat yleensä hyvin urheilijoiden tarpeisiin, mutta joitakin järjestelyjä on jouduttu tekemään myös harjoitusaikatauluihin pelaajan töiden takia.

Työnantaja arvostaa joukkuehenkisyyttä

Sekä pesäpallossa että jalkapallossa pelataan pitkä kausi, ja pelimatkat vievät paljon aikaa. Myös pelikauden ulkopuolella pelaajilla on muun muassa harjoitusleirejä, jotka pitää ottaa huomioon työvuorolistoja laadittaessa. Työnantajilta tämä kaikki vaatii joustoa, mikäli pelaaja mielii täysipainoiseen suoritukseen pelikentillä.

Ainakin Porin Pesäkarhujen ja Musan Salaman pelaajilla on työpaikan suhtautumisesta myönteistä kerrottavaa.

– Työnantaja on joustanut hienosti, jos siihen on ollut tarvetta, sanoo Musan Salaman kapteeni Antti-Pekka Pihlainen, joka työskentelee fysioterapeuttina ikäihmisten hyvinvoinnin parissa Kokemäen kaupungilla.

Musan Salaman kapteeni Antti-Pekka Pihlainen potkii palloa
Musan Salaman kapteeni Antti-Pekka Pihlainen harjoittelee.Tapio Termonen / Yle

Myös Pihlaisen joukkuekaveri Verneri Salminen sanoo, että aiempi opiskelu ja nykyiset työt ovat limittyneet hyvin yhteen urheilun kanssa. Salminen opiskeli lakimieheksi Lapin yliopistossa ja työskentelee nyt porilaisessa asianajotoimistossa. Ainakaan vielä pelejä tai harjoituksia ei ole tarvinnut jättää väliin töiden takia.

– Jos asiakkaan aikataulu vaatii, niin totta kai työt voivat mennä urheilun edellekin, Salminen sanoo.

Urheilijat ovat joukkuehenkisiä ja hyviä tsemppaamaan. Janne Rosenqvist, tavaratalopäällikkö

Vaikka työnantajat joutuvat toistuvasti huomioimaan urheilijoiden erityisvaatimuksia, he saavat vastalahjaksi usein erittäin hyväkuntoisen työntekijän. Hyvä kunto voi tarkoittaa sitäkin, että sairaslomien määrä jää vähäiseksi. Joukkuelajien urheilijat ovat usein myös varsin sosiaalisia, ja sitä piirrettä moni esimies tervehtii iloiten.

– Myös asenne ja kilpailuhenkisyys ovat kohdallaan. He ovat joukkuehenkisiä ja hyviä tsemppaamaan, sanoo tavaratalopäällikkö Janne Rosenqvist XXL:n Porin yksiköstä.

Koulumaailmassakin puoliammatikseen pelaava urheilija on huomattu hyväksi työntekijäksi.

– Urheilijat ovat tavoitteellisia ja tavoitteellisuus kuuluu myös koulutyöhön, sanoo Käppärän koulun rehtori Tero Grönmark.

Sinä keväänä Markus, 4, lakkasi puhumasta – nyt hän on 11-vuotias poika, joka ei ole sanonut koulussa koskaan mitään

0
0

11-vuotias Markus istuu keinussa koulun pihalla. Kiipeilytelineessä elämöi joukko samanikäisiä lapsia. Yksi pojista nappaa tytöltä lippiksen päästä ja juoksee karkuun, tyttö menee kikattaen perään.

Kaikki nämä lapset ovat Markukselle tuttuja, mutta kukaan heistä ei tunne Markusta. Ei, vaikka he ovat istuneet kuusi vuotta Markuksen kanssa samassa luokassa.

Markus ei ole sanonut luokkakavereilleen koskaan sanaakaan. Hän lopetti puhumisen jo päiväkodissa ollessaan 4-vuotias. Silloin elettiin kevättä 2009.

– Markusta kiusattiin päiväkodissa. Ehti kulua kuukausi ennen kuin kukaan kertoi minulle, että hän oli lakannut kokonaan puhumasta, kertoo Markuksen äiti Tiina.

Sydän särkyi päiväkodin portilla

Kotona puhumattomuutta ei heti huomattu, koska Markus jutteli äidilleen ihan normaalisti. Tiina yritti järjestää pojalle hoitopaikkaa muista päiväkodeista ja perhepäivähoidosta. Siirto ei kuitenkaan onnistunut, koska hoitopaikat olivat tuohon aikaan tiukassa.

– Joka aamu poika sanoi, ettei halua mennä päiväkotiin. Sydämeni särkyi joka kerta, kun jätin hänet sinne. Hän on kuin Muumien Näkymätön Ninni. Pikkuhiljaa hän hiipui pois.

Koti on ainoa paikka, jossa Markus pystyy puhumaan normaalisti. Koulun lisäksi puhuminen on julkisilla paikoilla vaikeaa.

– Päivät vaihtelevat. Joskus hän saattaa puhua, kun käymme kaupungilla, mutta seuraavana päivänä hän ei välttämättä sano mitään, kertoo äiti Tiina.

Hän on kuin Muumien Näkymätön Ninni. Pikkuhiljaa hän hiipui pois. Tiina

Markus on yksi niistä lapsista, jotka kärsivät selektiivisestä mutismista eli valikoivasta puhumattomuudesta. Se tarkoittaa tilaa, jossa lapsi osaa kyllä puhua mutta lakkaa jostakin syystä puhumasta tietyissä tilanteissa tai ihmisille, joiden läsnäolon hän kokee ahdistavaksi.

Vääriä tietoja häiriön syistä

Duodecimin mukaan noin joka 200. koululaisella on selektiivinen mutismi. Häiriö tulee yleensä esiin ennen kouluikää siinä vaiheessa, kun lähdetään kodin ulkopuolelle. Se on tytöillä kaksi kertaa yleisempää kuin pojilla.

– Tyypillistä on, että kotona lapset käyttäytyvät ja puhuvat normaalisti, sanoo lastenpsykiatrian ylilääkäri Tuija Fontell Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Häiriö on tunnettu pitkään, mutta oire on lähinnä herättänyt hämmennystä niin vanhempien kuin päivähoidonkin piirissä. Tutkimustieto selektiivisestä mutismista on lisääntynyt vasta hiljattain, ja sitä kautta tapausten tunnistaminen on hiukan parantunut ja hoitoon on ohjautunut aiempaa enemmän lapsia.

Fontellin mukaan selektiivisestä mutismista ja sen syistä liikkuu kuitenkin edelleen virheellisiä tietoja jopa ammattilaisten keskuudessa.

– Vanhan käsityksen mukaan häiriö johtuisi jostakin kaameasta tapahtumasta perheessä, vaietusta salaisuudesta. Tämä on haitallinen käsitys, joka on nyt syytä unohtaa, Fontell toteaa.

Mereta Csoby tyttö sylissään
Mereta Cosby on toipumassa selektiivisestä mutismista, mutta häiriö on periytynyt hänen 5-vuotiaalle tyttärelleen.Mereta Cosby

Kulkee suvussa

Nykyään ajatellaan, että mutismi ei yleensä johdu traumasta vaan kyseessä on usein suvussa kulkeva ominaisuus.

– Arkuus vain korostuu joillakin lapsilla niin voimakkaasti, että siitä kehittyy puhumattomuushäiriö, tai oikeastaan puhumisen pelko.

Joskus tila pitkittyy. Näin on käynyt 23-vuotiaalle Mereta Cosbylle, joka haluaa vastata kysymyksiin Facebookin kautta.

– Puhelinsoitot ovat melkein mahdottomia ja on todella vaikea puhua uusissa paikoissa, Cosby kertoo.

Vanhan käsityksen mukaan häiriö johtuisi jostakin kaameasta tapahtumasta perheessä, vaietusta salaisuudesta. Tuija Fontell

Suomessa syntynyt, mutta osin lapsuutensa Yhdysvalloissa viettänyt Cosby on kärsinyt pienestä saakka siitä, ettei pystynyt puhumaan kuin tietyille aikuisille.

– Olin muutenkin todella ujo. En saanut hoitoa, koska isäni ei tajunnut että minulla voisi olla mutismi, Cosby kertoo.

Hän alkoi selvittää asiaa omin avuin teini-ikäisenä. Puhumattomuus alkoi helpottaa, kun nuori nainen alkoi odottaa ensimmäistä lastaan.

– Tajusin, että nyt minun on pakko puhua, koska olen vastuussa lapsestani. Olen aika varma, että jos en olisi saanut lasta, olisin samassa jamassa vieläkin.

Kovia asenteita

Cosbylla on nyt 5-vuotias tytär, jolla on todettu selektiivinen mutismi.

– Hän ei puhu muille kuin minulle, miehelleni ja isälleni.

Cosby uskoo, että se on periytynyt tytölle häneltä. Perhe muutti hiljattain Yhdysvalloista Suomeen, jotta tyttö saisi lisää aikaa olla lapsi ja avautua. Syksyllä esikoulun aloittava tyttö pääsee pienryhmään, jossa häneen on helpompaa saada kontakti. Lisäksi hän käy puheterapiassa.

Monet vanhemmat ja entiset mutistit ovat sitä mieltä, ettei selektiiviseen mutismiin osata suhtautua terveydenhuollossa, päiväkodeissa ja kouluissa. On koettu, ettei kukaan ota lapsen puhumattomuutta tosissaan. Vanhempien mukaan lapsi on voinut olla jopa kuukausia puhumatta ennen kuin tilanteesta on kerrottu vanhemmille.

Tajusin, että nyt minun on pakko puhua, koska olen vastuussa lapsestani. Mereta Cosby

Asiasta käydään vilkasta keskustelua muun muassa mutisteille ja heidän läheisilleen perustetussa Facebook-ryhmässä.

– Mielestäni tilaa ei tunnisteta kovin hyvin esimerkiksi neuvolassa. Liian usein vedotaan siihen, että lapsi on vain ujo. Itse löysin oman diagnoosini netistä ja lääkäri vahvisti sen myöhemmin, Mereta Cosby sanoo.

Lastenpsykiatrian ylilääkärin Tuija Fontellin mukaan häiriötä kohtaan on vielä paljon kovia asenteita. Hiljaista lasta saatetaan pitää epäkohteliaana.

– Ajatellaan, että lapsi ei puhu koska on uhmakas tai haluaa vain kiusata muita. Kynnystä lapsen auttamiseksi pitää madaltaa, ja siinä on vielä paljon työtä. Myös hoitofilosofia vaatii päivitystä.

Helsingissä onkin nyt isketty kädet saveen.

Koululaisia välitunnilla kiipeilytelineessä.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Lapsi ei ymmärrä, miksei puhu

HYKSin lastenpsykiatrian osastonlääkäri Mia Sarvanne on koostanut selektiivisestä mutismista tietopaketin, jota ryhdytään pian jakamaan päiväkoteihin ja vanhemmille.

– Jo vanhempien ja muiden lähellä olevien aikuisten ymmärrys oireesta helpottaa lapsen oloa. On tärkeää tiedostaa, että lapsi ei itsekään ymmärrä, miksi ei pysty puhumaan tietyissä tilanteissa, Sarvanne muistuttaa.

Kukaan ei tiedä, puhuuko Markus kodin ulkopuolella enää koskaan. Tiina

Lapsi on usein hyvin hämmentynyt oireesta ja voi kokea itsensä huonoksi tai epäonnistuneeksi. Jos aikuiset eivät osaa suhtautua mutistiseen lapseen oikein, puhumisesta tulee lapselle entistä vaikeampaa.

– Pyrimme siihen, että kuntien varhaiskasvatuksessa ja neuvoloissa osattaisiin lähteä heti tukemaan oireilevaa lasta. Lisäksi ryhdymme kehittämään uusia hoitomalleja vaikeimpiin tapauksiin, ylilääkäri Tuija Fontell kertoo.

Puhetta ei saa vaatia

Tehokkaista hoitomenetelmistä on vain vähän tutkimustietoa. Osaa potilaista on hoidettu mielialalääkkeillä, mutta tämä ei Fontellin mukaan ole ensisijainen keino silloin, kun kyse on puhtaasti selektiivisestä mutismista. Perinteinen terapiakaan ei usein tepsi. Ympäristön suhtautumisella sen sijaan on valtava merkitys.

– Hedelmällinen lähestymistapa on ottaa lapsen tarpeet huomioon arjessa. Siksi haluamme, että lasta osataan tukea itsensä ilmaisemisessa. Puhetta ei saa vaatia eikä painostaa, vaan pitää edetä pienin askelin.

Koulussa mutistinen lapsi jää helposti huomiotta, koska hän on harvoin häiriöksi.

– On aika helppoa antaa asian vain olla. Silloin lapsi ei kuitenkaan saa tuotua omia ajatuksiaan esiin eikä tehtyä aloitteita, mikä on lapselle iso asia. Hänet pitäisi huomioida kaikessa, Fontell muistuttaa.

Kukaan ei kutsu kylään

11-vuotias Markus on puhumattomuudestaan huolimatta käynyt koulunsa tavallisessa luokassa. Opettajien kanssa hän kommunikoi elein ja ilmein. Joskus häneltä kysytään jotain, hän kirjoittaa vastauksen paperille.

– Hän näyttää sormella, jos ei osaa jotain tehtävää. Opettajat osaavat lukea häntä aika hyvin, äiti Tiina kertoo.

Äiti on kuitenkin huolissaan siitä, että puhumattomuus voi aiheuttaa Markukselle vaaratilanteita.

– Hän ei pysty soittamaan apua, jos jotain sattuisi. Kerran hän satutti sormensa puukäsityötunnilla, mutta ei pystynyt pyytämään apua.

Äitinä olen ottanut sen hirveän raskaasti. Kyynelten määrää ei voi laskea. Tiina

Markusta ei ole kiusattu koulussa, mutta hänellä ei ole myöskään yhtään kaveria.

– Hän on kiltti ja hyvin pidetty, mutta häntä ei koskaan kutsuta syntymäpäiville eikä kenellekään kylään. Äitinä olen ottanut sen hirveän raskaasti. Kyynelten määrää ei voi laskea.

matematiikkaa koulussa.
Henrietta Hassinen / Yle

Seitsemän vuoden hiljaisuus

Selektiivisen mutismi kestää seurantatutkimusten mukaan keskimäärin kahdeksan vuotta, minkä jälkeen oireilu helpottaa selvästi tai poistuu kokonaan. Usein nuoruusiässä tulee silti kommunikaatiovaikeuksia ja koulu- ja työmenestys on keskimääräistä heikompaa.

Selektiivinen mutismi voi johtaa sosiaaliseen ahdistuneisuushäiriöön eli sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Silloin lapsi jo tiedostaa itsekin pelkäävänsä sosiaalista tuomiota, johon oman suun avaaminen johtaa.

– Häiriö voidaan todeta isommalla lapsella. Siinä vaiheessa lapsi osaa jo miettiä, että jos sanon jotain, nuo toiset ajattelevat että olen ihan tyhmä. Pieni mutistinen lapsi ei osaa ajatella vielä niin pitkälle, sanoo lastenpsykiatrian ylilääkäri Tuija Fontell HYKSistä.

Markuksen puhumattomuus on jatkunut seitsemän vuotta. Häntä on hoidettu vuosia lastenpsykiatrian poliklinikalla, ja hän on saanut musiikkiterapiaa sekä toimintaterapiaa. Joskus on järjestetty yhteisiä terapiasessioita muiden mutistilasten kanssa.

Viime aikoina Markuksen tilanteessa on tapahtunut pientä edistystä.

– Hän on saattanut sanoa koulussa jonkin sanan ääneenkin, jos opettaja on patistanut, Tiina kertoo.

Tulevaisuutta ei Tiinan mukaan kuitenkaan voi ennustaa.

– Kukaan ei tiedä, puhuuko Markus kodin ulkopuolella enää koskaan.

Tiina ja Markus eivät esiinny jutussa oikeilla nimillään lapsen yksityisyyden suojaamiseksi.

Youtubella ongelmia yöllä – osa käyttäjistä näki kummallisen viestin

0
0

Videopalvelu Youtubella oli tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ongelmia. The Guardian -lehden mukaan Googlen omistama suoratoistopalvelu ei toiminut parin tunnin ajan. Teknologiauutissivusto The Vergen mukaan käyttäjät raportoivat ympäri maailman palvelun ongelmista.

Osa käyttäjistä ei ollut päässyt sivuille ja lehden mukaan osa oli saanut viestin, jossa kerrottiin jonkin menneen vikaan ja "korkeastikoulutettujen apinoiden työskentelevän ratkaistakseen tilanteen". Osa käyttäjistä oli kertonut päässeensä sivuille, mutta videoiden katselu oli mahdotonta.

Yhtiö pahoitteli asiaa Twitterissä, mutta ei ole kertonut, mistä ongelmat ovat johtuneet.

– Kiitos palautteestanne Youtuben, Youtube TV:n ja Youtube Musicin kirjautumisongelmista, alkoi tviitti.

Myöhemmin yhtiö ilmoitti, että ongelma on korjattu. Youtubella on teknologiauutissivuston mukaan ollut harvoin suuria ongelmia.

Kittilän virkaruletti: vs. kunnanjohtaja siirtymässä hallintojohtajaksi

0
0

Kittilän viransijainen kunnanjohtaja Sanna Ylinampa on siirtymässä kunnan hallintojohtajaksi. Kunnanhallitus esittää valtuustolle Ylinamman valitsemista hallintojohtajan virkaan.

Ylinampa on toiminut noin vuoden kunnanjohtajan sijaisena ja pesti kestää kuluvan vuoden loppuun asti. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen maisteri.

Kunnanhallitus päätti asiasta tiistaina äänin 4-2, kolme oli poissa. Kaksi päättäjää olisi halunnut virkaan Sanna Kumpulan. Äänestyksen hävisivät olivat Oikeudenmukainen Kittilä-listan päättäjät Tuula Mertaniemi ja Yrjö Vaara. He äänestivät vastaan myös toisessa pykälässä, sivistystoimenjohtajan irtisanomismenettelyn aloittamisessa.

Kumpula valittiin varalle jos Ylinampa kieltäytyy vastaanottamasta hallintojohtajan paikkaa.

Hallintojohtajan koeajaksi esitetään kuutta kuukautta. Kokonaispalkaksi esitetään runsaat 5500 euroa kuukaudessa. Hallintojohtajan valitsee myöhemmin Kittilän kunnanvaltuusto. Valtuusto päättää myös viran koeajasta ja kokonaispalkasta.

Hallintojohtajan virkaa haki kaikkiaan 15 ihmistä. Kaksi heistä perui hakemuksensa hakuajan päättymisen jälkeen.

Virka tuli auki kun Esa Mäkinen jäi eläkkeelle.

Kittilä hakee vs. kunnanjohtajaa ensi vuodeksi. Virka on haettavana lokakuun loppuun asti.

Näin suomalaisia huijataan verkossa: Pornokiristystä, tunnusten kalastelua, valekaukorakkautta ja uskomattomia sijoitustarjouksia

0
0

Petosrikosten määrä on lisääntynyt selvästi viime vuosina, kertoo Keskusrikospoliisi. Viime vuonna Suomessa poliisi kirjasi yli 30 000 rikosilmoitusta petoksista.

Todellisuudessa tapauksia on huomattavasti enemmän. Pahimmillaan uhrit voivat menettää huijauksissa lähes koko omaisuutensa.

Euroopan pankkifederaatio EBF ja Euroopan poliisivirasto Europol käynnistävät tänään kampanjan huijausten torjumiseksi.

Ylen aamu-tv:ssä huijauksista olivat keskustelemassa KRP:n kyberturvallisuuskeskuksen päällikkö Timo Piiroinen ja Finanssialan petostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen.

Piiroinen kertoi, että nykyisin jo yli puolet huijausyrityksistä tapahtuu netin välityksellä. Karhunen totesi, että uusia huijausten tekotapoja tulee jatkuvasti ilmi.

Piiroisen ja Karhusen mukaan rikolliset käyttävät hyväkseen samoja kikkoja kuin markkinoinnissa käytetään eli ihmisten tarvetta rakkauteen, läheisyyteen ja hyväksyntään sekä halua saada taloudellista hyötyä.

Hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, jos saat seuraavanlaisia yhteydenottoja:

Pornokiristys

Ihminen saa sähköpostin, jossa väitetään, että hänen vierailuistaan pornosivuilla on arkaluontoista kuva- tai videomateriaalia. Uhria vaaditaan maksamaaan tietty summa kryptovaluutta bitcoinilla, jotta materiaalia ei levitettäisi eteenpäin.

Kiristäjillä ei todellisuudessa ole hallussaan mitään arkaluontoista kuvaa kohteesta. Pornokiristysyrityksistä on tehty poliisille yli 200 rikosilmoitusta viime kuukausina.

Kalasteluhuijaus

Lähes kaikki saavat sähköpostiinsa erilaisia epämääräisiä roskaviestejä, joita lähetetään suurelle joukolle ihmisiä. Viesteissä esiinnytään esimerkiksi pankin, poliisin, Tullin, Postin tai verottajan nimissä ja pyydetään klikkaamaan joko linkkiä tai avaamaan liitetiedosto.

Linkki saattaa esimerkiksi viedä oikealta pankin sivulta näyttävälle huijaussivulle. Siellä ihmiseltä pyydetään pankkitunnuksia tai luottokorttitietoja. Tällaisilla kalasteluhuijauksilla haetaan joko henkilön maksuvälinetietoja tai jotain henkilökohtaisia tietoja.

Rakkaushuijaus

Tällaisessa huijauksessa tuntematon mies tai nainen lähettää kohteelle kaveripyynnön Facebookissa. Huijari voi esiintyä esimerkiksi amerikkalaisena upseerina tai hän on voinut liittää valeprofiiliinsa vähäpukeisen naisen kuvan.

Jos kaveripyynnön hyväksyy, niin tyypillisesti huijari yrittää ensin voittaa uhrin luottamuksen henkilökohtaisen keskustelun kautta. Myöhemmin hän pyytää rahaa esimerkiksi terveydenhuoltokuluihin tai matkalippuun saapuakseen uhrin luo.

Tällainen huijaus voi johtaa suuriin taloudellisiin tappioihin.

Liian hyvä tarjous

Joskus netissä voi törmätä uskomattoman hyviltä kuulostaviin tarjouksiin tai sijoitusmahdollisuuksiin. Tällaisissa tapauksissa huijarit yrittävät vaikuttaa ihmisten psyykeeseen ja rikastumisen haluun.

Lokakuussa esimerkiksi paljastui tapaus, jossa julkisuudesta tuttuja henkilöitä käytettiin luvattomasti heidän tietämättään bitcoin-huijaussivuston mainostamiseen. Ylen uutissivuilta näyttävälle valesivustolle palvelua mainostamaan päätyi muun muassa kansanedustaja Hjallis Harkimo (Liike nyt).

Miten torjua huijauksia?

On syytä muistaa, että todellisuudessa esimerkiksi poliisi tai pankit eivät koskaan kysy asiakkaidensa verkkopankkitunnuksia tai maksukortin tunnuslukua sähköpostin välityksellä.

Kun törmäät epäilyttäviin viesteihin tai sivustoihin, niin pysähdy miettimään, voiko tyhjästä ilmestynyt kuuma seuranhakija tai euron älypuhelin olla totta. Erittäin todennäköisesti tarjous ei ole aito.

Jos vahinko kuitenkin pääsee tapahtumaan, niin älä häpeä vaan ota yhteyttä läheisiisi ja pankkiin sekä sulje luottokorttisi. Voit myös tehdä ilmoituksen poliisille ja ottaa yhteyttä rikosuhripäivystykseen.

Lue myös:

Verottaja varoittaa: Veronpalautuksiin liittyviä huijausviestejä liikkeellä

Uudentyyppinen huijausviesti on naamioitunut turvapostiksi – lähettäjänä voi näkyä tuttu taho

Analyysi: Puheenjohtaja Touko Aallon sairausloma stressaa miestä itseään ja puoluetta

0
0

Vihreiden puheenjohtajan, Touko Aallon pitkä sairausloma on kasannut puolueen ja sen puheenjohtajan eteen keon hyvin visaisia kysymyksiä. Paine löytää niihin vastaukset kasvaa päivä päivältä, koska puolueen kannatus heikkenee alinomaa ja vaalit lähestyvät.

Tuore Helsingin Sanomien tekemä kannatusmittaus osoittaa, ettei runsaan vuoden jatkunut vihreiden kannatuksen luisu ole pysähtynyt.

Uupumus ei liene Aallon sairausloman todellinen syy

Touko Aalto hakeutui sairauslomalle hieman yli kuukausi sitten. Puolue kertoi tuolloin tiedotteessaan, että lääkäri oli määrännyt hänet sairauslomalle “uupumuksesta johtuvien syiden vuoksi”.

Uupumus ei liene lääkärin varsinainen diagnoosi. Jos poissaolon syy on yksinomaan työuupumus, Kela ei maksa poissaolon ajalta sairauspäivärahaa.

Kokeneen lääkärin mukaan päivärahan saaminen edellyttää “oikeaa” diagnoosia. Se voi olla esimerkiksi ahdistuneisuus, unettomuus tai masennus. Stressi on yleensä keskeinen syy, tällaisten vaivojen puhkeamiseen.

Ennen työhön paluutaan Touko Aalto joutuukin kysymään itseltään kaksi kysymystä: “Onko minulla riski sairastua uudelleen, jos palaan puoluejohtajan rooliin?” “Onko stressisietokykyni niin hyvä, ettei riskiä ole?”

Kun Touko Aallon poissaolo venyy vähintään kahden kuukauden mittaiseksi, myös vihreiden puolue-eliitin täytynee pohtia puheenjohtajansa stressinsietokykyä. Vaalien lähestyessä puheenjohtajaan kohdistuvat poliittiset paineet kasvavat vääjäämättä.

Sairastavaa puheenjohtajaa stressaavat kysymykset

Sairausloma ei ole puheenjohtaja Touko Aallolle pelkkää hermolepoa. Vaikka loman pitäisi nimenomaan helpottaa stressiä, Aalto joutuu pohtimaan poissaolonsa aikana kysymyksiä, jotka aiheuttavat hänelle kovaa henkistä painetta.

Sellainen kysymys on esimerkiksi: “Onko minulla edellytykset kääntää puolueen kannatus selvään nousuun ennen ensi kevään eduskuntavaaleja?” Tai: “Saanko puolueelta vahvan tuen puheenjohtajuuteni jatkolle?”

Aallon pitää valmistautua huolellisesti työhön paluuseen

On myös selvää, että mikäli Aalto aikoo jatkaa puoluejohtajan tehtävässä, hänen täytyy laatia tarkka suunnitelma siitä, miten hän sairauslomansa jälkeen toimii.

Hänen pitää palata politiikan pelikentälle energisenä, eteenpäinsuuntautuneena, idearikkaana ja hyökkäysvalmiina. Lisäksi hänellä tulisi olla palatessaan uusi, toimiva julkisuuden hallinnan strategia ja taito toimia sen mukaan.

Puolue-eliittiä askarruttavat ikävät kysymykset

Puheenjohtajan sairastuminen on ajanut vihreät halvauksen tilaan. Puolue vaikuttaa liikkumattomalta, mykältä ja apaattiselta.

Vaalien lähestyessä vihreiden pitäisi kyetä kääntämään tilanne päälaelleen; virittää puolue vimmaiseen iskuun ja kiihottaa kannattajat optimistiseen innostuksen tilaan.

“Onko nämä tavoitteet mahdollista saavuttaa Touko Aallon johdolla?” pohtii vihreä puolue-eliitti.

Se joutuu vääjäämättä miettimään asiaa myös toisesta näkökulmasta: “Onko vihreiden kannatus mahdollista kääntää reippaaseen nousuun puheenjohtajaa vaihtamalla?”

Miten johtajan vaihdoksesta koituisi mahdollisimman vähän vahinkoa?

Vaikka vastaus edelliseen kysymykseen olisi myönteinen, puolueen pitää kysyä itseltään myös: “Miten johtajan vaihdoksen pitäisi tapahtua, jotta sillä olisi myönteiset seuraukset?

Viimeiseen kysymykseen vastaus lienee selvä. Jos vihreiden puheenjohtaja vaihtuu kesken kauden, sen pitäisi tapahtua Touko Aallon aloitteen pohjalta.

Aalto on puoluekokouksen valitsema puheenjohtaja. Jollei hän itse vetäydy asemastaan, johtajan vaihdoksesta tulee helposti vastenmielinen näytelmä. Sellainen saattaisi syventää puolueen kannatuskriisiä.

Vihreät pohtivat, kuka palauttaisi nopeimmin puolueen kannatuksen

Vihreitä askarruttaa varmasti myös se, kuka olisi paras puheenjohtaja edessä olevan vaalitaistelun vetäjäksi, jos Aalto vetäytyy.

Voisiko puheenjohtajaa nyt tuuraava, suurelle yleisölle melko tuntematon tutkija Maria Ohisalo olla puolueen uusi valttikortti? Olisiko kansanedustaja Emma Karissa kuitenkin enemmän kansanvillitsijän vikaa? Vai olisiko entinen puheenjohtaja Ville Niinistö sittenkin varmin tae puolueen kannatuksen palautumiselle?

Muodollisesti puoluejohtajan vaihto on yksinkertainen kuvio. Väliaikaisen puoluejohtajan voi valita puoluevaltuusto. Se kokoontuu marraskuussa säännölliseen kokoukseensa.

Jollei Aalto ilmoita hyvissä ajoin ennen kokousta omista aikeistaan jatkon suhteen, valtuusto joutuu kokouksessaan päättämään uuden ylimääräisen kokouksen ajankohdasta.

Touko Aalto on vaikeassa välikädessä. Omaa päätöstään punnitessaan hän joutuu miettimään myös: “Millainen on poliittinen tulevaisuuteni, jos luovun puheenjohtajuudesta kesken kauden?”


Toisena maana maailmassa: Kanada laillisti kannabiksen kaiken käytön

0
0

Kanadassa on laillista käyttää kannabista kaikkiin tarkoituksiin. Kanadan kansallisen televisioyhtiön CBS:n mukaan ensimmäiset kannabiskaupat avautuivat Newfoundlandissa Kanadan koillisrannikolla keskiyöllä tiistain vaihduttua keskiviikoksi.

Maa laillisti kannabiksen ensimmäisenä teollisuusmaana ja toisena maana maailmassa. Kanadaa ennen vain Uruguay on laillistanut kannabiksen käytön kaikkiin tarkoituksiin.

Keskiviikkona voimaan tulevan lain mukaan aikuiset saavat pitää hallussaan enimmillään 30 grammaa laillisesti ostettua kannabista.

Uusi laki lopettaa Kanadassa vuodesta 1923 voimassa olleen kannabiskiellon.

Alueilla mahdollisuus tiukennuksiin

Liittovaltion asettama ikäraja on 18 vuotta, mutta Kanadan provinssit ja territoriot saavat halutessaan asettaa omat, tätä tiukemmat ikärajat.

Alueet ovat myös vastuussa myynnin järjestämisestä. Esimerkiksi Newfoundlandissa kannabiskaupat saavat olla auki aamuyhdeksästä kahteen aamuyöllä.

Maan terveysministeriö jakaa kasvatusluvat, ja tähän mennessä luvan on saanut 120 yritystä. Osa aloitti jo vuonna 2001 Kanadan sallittua lääketieteellisen käytön. Myös pienimuotoinen kannabiksen kasvattaminen on lainmuutoksen jälkeen sallittua lähes koko maassa.

BBC:n mukaan myynti saattaa silti aluksi olla takkuisaa, sillä suurissa kaupungeissa laillisia myyntitiloja on edelleen vähän. Poliisin päänvaivana ovat laittomina pidetyt liikkeet, joiden kohdalla pohditaan saavatko ne pitää ovensa auki jatkossa.

Kannabiksen käyttömäärät ovat olleet Kanadassa maailman suurimpia erityisesti nuorten keskuudessa.

Huhtikuussa julkaistun kansallisen kannabistutkimuksen mukaan yli 15 vuotiaista kanadalaisista 14 prosenttia oli käyttänyt kannabista viimeisten kolmen kuukauden aikana. Esimerkiksi kannabista polttavia on maan tilastojen mukaan noin 4,9 miljoonaa.

Uuden lain jälkeen kanadalaisviranomaisia huolettaa muun muassa lisääntyvä päihteissä ajaminen.

Pääministeri ei aio tarttua tilaisuuteen

Kannabiksen laillistaminen oli pääministeri Justin Trudeaun vaalilupaus vuonna 2015. BBC kertoo, että pääministeri on pitänyt Kanadan vanhaa kannabislakia tehottomana samalla kun kanadalaiset ovat aina käyttäneet runsaasti kannabista.

Pääministeri on kommentoinut uutistoimisto AFP:lle, ettei aio ostaa tai käyttää kannabista laillistamisen jälkeen.

Kannabiksen myynnistä kerättävien verojen odotetaan jatkossa olevan vuosittain 400 miljoonaa dollaria eli useita satoja miljoonia euroja.

Kanadalaiset ovat toivoneet myös Maailman antidopingtoimisto Wadalta uusia toimia kannabissääntöjen suhteen. Wadan pääkonttori on Montrealissa Kanadassa.

Tällä viikolla julkaistun kyselyn mukaan 70 prosenttia kanadalaisista on kannabiksen laillistamisen kannalla.

Lue lisää:

YK:n raportti: World Drug Report 2016

Hallitus sai luottamuksen eduskunnalta selvin numeroin – katso miten kansanedustajat äänestivät

0
0

Eduskunta äänesti keskiviikkona pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen luottamuksesta. Äänestyksen taustalla oli hallituksen tiedonanto työllisyyspolitiikasta ja henkilöperusteisten irtisanomisten helpottamisesta alle 10 työntekijän yrityksissä.

Tiedonannosta käytiin tiistaina eduskunnassa kiivas ja iltamyöhään kestänyt väittely. Sen aikana SDP:n, perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät esittivät hallitukselle epäluottamusta.

Eduskunnan verkkosivuilla olevan virallisen tuloksen mukaan hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–73. Tyhjää äänesti 8 ja poissa oli 17 kansanedustajaa.

Oppositiostakin tuli tukea hallituksen linjalle. Oppositiosta luottamusta hallitukselle äänestivät Antero Vartia (vihr.), Tom Packalén (ps.), Peter Östman (kd.), Mats Löfström (r.), Mats Nylund (r.), Joakim Strand (r.) ja Stefan Wallin (r.).

Tyhjää äänestivät Anders Adlercreutz (r.), Thomas Blomqvist (r.), Mikaela Nylander (r.), Anna-Maja Henriksson (r.), Veronica Rehn-Kivi (r.) , Sari Essayah (kd.), Sari Tanus (kd.) ja Antero Laukkanen (kd.).

Oppositiopuolueiden kansanedustajat, jotka äänestivät hallitukselle luottamusta

Opposition kansanedustajat jotka äänestivät luottamuksen puolesta.
Opposition kansanedustajat, jotka äänestivät hallituksen luottamuksen puolesta. Kuvat: Eduskunta, grafiikka: Juha Rissanen / Yle

Nämä kansanedustajat äänestivät tyhjää

Kansanedustajat jotka äänestivät tyhjää.
Kansanedustajat, jotka äänestivät tyhjää. Kuvat: Eduskunta, grafiikka: Juha Rissanen / Yle

Näin yksittäiset kansanedustajat äänestivät

Tästä pääset katsomaan, miten yksittäiset kansanedustajat äänestivät asiassa. Voit järjestää tietoja sarakeotsikoista.

Lue myös:

Hallituksen aikeet ryöpsäyttivät liikkeelle uudet työtaistelut – osassa kouluja ja päiväkoteja ruokapula ay-väen uusien vastatoimien takia

Eduskunnassa kiivas keskustelu irtisanomislaista – oppositiosta esitettiin epäluottamuslausetta: "Tällä poliittisella teatterilla hallitus vahingoittaa eduskunnan arvovaltaa"

Kristillinen koulu toimii keksimyynnillä ja lahjoituksilla – On anonut opetuslupaa useita kertoja tuloksetta

0
0

Helluntaiseurakunnan aula on muuntautunut koulukuvauspaikaksi. Siellä käy vilske, kun prinsessamekkoihin ja kauluspaitoihin sonnustautuneet alakoululaiset odottavat vuoroaan yksittäiskuvaan.

– Kaikki otetaan leikkeihin mukaan. Ketään ei jätetä ulkopuolelle. Me otetaan mallia Jeesuksesta. Paitsi me ei kuolla toisten puolesta, kuvailee kristillisiä periaatteita koululainen Rohan Korttinen.

Kristillinen koulu on toiminut Lappeenrannassa 10 vuotta.

Koulu toimii kotiopetusluvalla, koska koulu ei ole saanut lukuisista yrityksistä huolimatta valtiolta perusopetuslupaa.

lappeenrannan kristillinen koulu
Rohan Korttisen mukaan kristillisessä koulussa ei kiusata.Mikko Savolainen / Yle

Keksimyynnillä rahoitetaan koulua

Pienen luokkahuoneen nurkassa on kasoittain keksilaatikoita.

– Keksipaketteja oli lukukauden alussa 510. Niistä tulee yhteensä 1600 euroa, laskee rehtori Essi Martikainen.

Keksien myynti on yksi tapa saada koululle rahaa. Varainhankinnan lisäksi koulua pyöritetään oppilailta perittävällä 140 euron kuukausimaksulla ja lahjoituksilla.

Varainhankinta ja lahjoitukset ovat koulun olemassaolon edellytys. Valtion perusopetuslupa mahdollistaisi, että koulu saisi valtion antamat kotikuntakorvaukset itselleen.

Nyt kotikuntakorvaus menee Lappeenrannan kaupungin kassaan.

Koulu on tehnyt tappiota

Valtioneuvosto on perustellut kielteistä päätöstään perusopetusluvan saamiselle vuonna 2017: "Hakijan taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi ovat saadun selvityksen mukaan puutteelliset."

Koulua pyörittävän yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Liimatainen selittää tappiollista tulosta sillä, että heidän toimintansa on melko epävakaata. Sama yhdistys pyörittää sekä koulua että päiväkotia Lappeenrannassa.

– Tappiot ovat olleet joitain kymmeniä tuhansia, mutta ne on nyt kuitattu, kertoo puheenjohtaja Tuomo Liimatainen Lappeenrannan kristillisestä yhdistyksestä.

lappeenrannan kristillinen koulu
Pieneen luokkahuoneeseen mahtuu neljä pulpettia.Mikko Savolainen / Yle

Nyt tökkii kaupungin tuki

Kaupungin puoltava päätös on lähestulkoon välttämätön sille, että valtio myöntää perusopetusluvan yksityiskoululle. Lappeenrannan kaupunki ei kuitenkaan ole lähtenyt puoltamaan kristillistä koulua.

Kaupungin mielestä uudelle yksityiskoululle ei ole tarvetta, sillä lasten määrä vähenee.

– Meillä on kaupungin peruskouluissa ihan riittävästi tilaa kaikille, sanoo puheenjohtaja Harri Iljin lasten ja nuorten lautakunnasta.

Lappeenrannan kaupunki menettäisi kotikuntakorvaukset, jos lasten ja nuorten lautakunta tekisi kristilliselle koululle puoltavan päätöksen.

Tällä hetkellä Lappeenrannan kaupunki saa kristillisen koulun oppilaista valtion maksamaa kotikuntakorvausta yli 100 000 euroa. Opetusluvan saanti tarkoittaisi, että koulu saisi rahan itselleen.

Vuonna 2010 muuttunut laki mahdollistaa, että kunta voi pitää kotikuntakorvaukset itsellään, vaikka oppilas ei kävisikään kunnallista koulua. Kunta saa valtiolta noin 7000 euroa oppilasta kohden lukuvuodessa.

Kristillisyys näkyy juhlissa ja rukouksissa

Kristillisyys näkyy koulussa oppilaiden mukaan aamunavauksissa ja ruokarukouksissa. Lisäksi joulujuhlassa luetaan jouluevankeliumi.

– Meidän ei tarvitse miettiä lauletaanko Suvivirsi kevätjuhlassa, lausuu rehtori Essi Martikainen.

Koulun opettaja Ulla-Maija Melander kertoo, että ympäristötiedon tunnilla kristillisyys näkyy siten, että keskustellaan luomisopista ja evoluutioteorista rinnakkain. Jokainen oppilas saa päättää kumpaan uskoo.

Lappeenrannan helluntaiseurakunnan rakennuksessa toimivassa koulussa tilat ovat pienet. Koulussa on kolme luokkahuonetta. Valtion kotikuntakorvausten avulla koulu saisi suuremmat tilat.

– Kyllähän me opettajat ja aikuiset vielä sopeudutaan, mutta loppupeleissä se on kuitenkin lapsilta pois, esimerkiksi näiden tilojen suhteen, miettii rehtori Essi Martikainen.

Tällä hetkellä koulussa on 18 oppilasta.

lappeenrannan kristillinen koulu
Opettajat ja oppilaat kertovat, että matikan tunnilla kristillisyys ei näy.Mikko Savolainen / Yle

Ainoa kristillinen koulu, jolla ei perusopetuslupaa

Suomessa on yhteensä 17 kristillisiä koulua. Lappeenrannan kristillinen koulu on ainoa kristillinen yksityiskoulu Suomessa, joka ei ole saanut perusopetuslupaa.

– Toinen kotiopetusstatuksella toimiva kristillinen koulu Helsingissä ei edes halua opetuslupaa, kertoo rehtori Essi Martikainen.

Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunnan päätöksessä lukee, että koulua puoltava päätös rasittaisi liikaa kaupungin taloutta.

– Minun mielestäni on tärkeä huolehtia, että kaupungin omat peruskoulut ovat kunnossa ja meillä kouluverkko toimii. Sitten vasta voi miettiä, mitä kouluja tarvitaan omien koulujen rinnalle, ynnää Harri Iljin.

Lappeenrannassa on kaksi yksityistä koulua, joilla on perusopetuslupa: Steiner-koulu ja venäjän kieltä painottava Itä-Suomen koulu. Nämä koulut saavat kotikunta-korvaukset itselleen.

Lappeenrannan kristillinen koulu aikoo jatkaa perusopetusluvan hakemista, joka rasittaa myös koulun taloutta. Hakukierros maksaa joka kerta vajaat 3000 euroa.

Jyväskylän keskustassa ruokaillut harvinainen muuttohaukka jouduttiin lopettamaan Villieläinsairaalassa – "Jalassa oli ampumahaavan näköinen reikä"

0
0

Lokakuun alussa Jyväskylän keskustassa aamutuimaan ruokaillut muuttohaukka jouduttiin lopettamaan Korkeasaaren Villieläinsairaalassa. Lintu vietiin sairaalan maanantaina, ja sen vammojen todettiin olevan niin vakavat, että lopettaminen oli ainut vaihtoehto.

– Linnusta oli jo otettu aiemmin röntgenkuvat, jotka lähetettiin meille. Eläinlääkäri katsoi kuvat ja tutkin vielä haukan paikan päällä. Totesimme, että sen toinen jalka on käyttökelvoton ja toisessakin oli epämääräistä turvotusta, eläintenhoitaja Laura Pulli kertoo.

Linnun toisen jalan luu oli nivelen kohdalta murtunut ja nivel oli turvonnut sekä täynnä mätää. Lisäksi röntgenkuvissa näkyi ylimääräisiä kappaleita.

– Kävi ilmi, että ne olivat metallinkappaleita eli todennäköisesti jostain luodista. Jalassa oli myös ampumahaavan näköinen reikä, ja juuri siitä reiästä löytyivät nämä metallinkappaleet.

Vaikka murtunut luu olisi korjaantunut, nivel olisi jäykistynyt niin pahasti ettei lintu olisi pystynyt enää metsästämään ruokaa. Jalkojensa vuoksi lintu kärsi myös todennäköisesti kovista kivuista.

Koska lintua on mitä ilmeisimmin ammuttu, asiasta tehdään rikosilmoitus Sisä-Suomen poliisille. Muuttohaukka on rauhoitettu Suomessa ja sen ohjeellinen arvo on yli 4 000 euroa (BirdLife Suomi).

Kun haukka vieraili Jyväskylän keskustassa, sillä arveltiin olevan jokin vamma. Lintuharrastaja sai muuttohaukan kiinni Jämsässä 8. lokakuuta, ja se vietiin paikallisen eläinsuojeluneuvojan hoitoon ennen kuin se siirrettiin eläinsairaalaan.

Harvinainen potilas

Muuttohaukka on harvinainen potilas Korkeasaaren Villieläinsairaalassa. Keski-Suomesta sinne päätynyt yksilö oli toinen lajiaan tänä vuonna. Kaikkiaan sairaalaan tulee eläimiä vuosittain reilusti yli 1 000 yksilöä, ja niistä lintuja on jonkin verran enemmän kuin nisäkkäitä. Viime vuonna Korkeasaaressa hoidettiin 66 eri lintulajia ja 15 eri nisäkäslajia.

Lintujen kohdalla ne voidaan jakaa kahteen kategoriaan: loukkaantuneet ja orvot poikaset. Pesästä pudonneet poikaset kasvatetaan ja ne päästetään takaisin vapaaksi aikuisina. Loukkaantumisten puolella tyypillisesti lintu on joko loukannut siipensä tai se on törmännyt johonkin.

Ammuttuja eläimiä tulee villieläinsairaalaan jonkin verran.

– Tältä vuodelta muistan yhden valkoposkihanhen, jota oli ammuttu haulikolla. Röntgenkuvassa näkyi hauleja linnun sisällä, Pulli kertoo.

Villieläinsairaalan lisäksi Suomesta löytyy muutama muita hoitoloita, kuten Heinolan Lintutarha, jotka hoitavat loukkaantuneita lintuja.

Kumpi painaa enemmän, suomalainen vai ranskalainen kilogramma? Vierailimme paikassa, jossa säilytetään tarkoin varjeltua suomalaista kiloa

0
0

Tutkimuspäällikkö Maija Ojanen-Saloranta kantaa varovasti laboratorioon pienehköä metallialustaa. Sen yllä on lasikupu, jonka sisällä näkyy viitisen senttiä korkea metallilieriö. Kyseessä on alumiininen näköisversio Suomeen vuonna 1890 tuodusta virallisesta kilogramman kopiosta.

Ainastaan Sèvresissä lähellä Pariisia säilytettävä kilogramman prototyyppi painaa tasan kilon, muut poikkeavat siitä. Painoihin vaikuttavat muun muassa epäpuhtaudet, esimerkiksi sormenjäljet.

Alkuperäisen kilon kopioita valmistettiin runsaat sata, ja niitä toimitettiin eri puolille maailmaa. Yksi päätyi siis Suomen suuriruhtinaskuntaan. Sitäkin säilytetään Mittatekniikan keskuksessa Otaniemessä, mutta se pysyy yleensä piilossa turvaholvissa.

Ranskassa oleva kansainvälisen kilogramman prototyyppi on valmistettu platinan ja iridiumin sekoituksesta. Se otetaan 40 vuoden välein esiin kaapista, jonka kolmesta avaimesta yhtä säilytetään aina Ranskan ulkopuolella.

Prototyypin yllä on kolme kellon muotoista lasikupua, jotka on poistettava ennen kuin esinettä aletaan punnita. Prototyyppiä käsittelevillä on oltava yllään suojapuku ja -hansikkaat, jottei kappaleeseen jää edes sormenjälkiä.

Samanlaiset suoja-asusteet ovat myös Ojanen-Salorannan yllä, kun hän esittelee suomalaista kilogrammaa.

Maija Ojanen-Saloranta
Tutkimuspäällikkö Maija Ojanen-Saloranta Mittatekniikan keskuksestaMikko Koski / Yle

Marraskuussa kilogramma sidotaan luonnonvakioon

Metrisopimuksen allekirjoittajamaiden edustajat kokoontuvat ensi kuun puolivälissä Versaillesiin lähelle Pariisia. He tekevät päätöksiä kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän eli SI-järjestelmän tulevaisuudesta.

– Seitsemästä perusyksiköstä neljä määritellään uudelleen. Tärkein päätöksistä koskee kilogrammaa, joka perustuu vielä fyysiseen kappaleeseen, Pariisissa olevaan punnukseen, kertoo johtaja Martti Heinonen VTT:hen kuuluvasta mittatekniikan keskuksesta (MIKES).

Muista perusyksiköistä esimerkiksi metri määriteltiin vuonna 1960 aallonpituuden mukaan.

Metri on 1 650 763,73 kertaa sen oranssinvärisen säteilyn aallonpituus, joka syntyy krypton-86-atomin siirtyessä kvanttitilasta 2p10 tilaan 5d5. Lähde: Wikipedia

Vuonna 1983 määritelmä yksinkertaistui matkaksi, jonka valo kulkee tyhjiössä tietyssä sekunnin murto-osassa.

Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299792458 sekuntia

Nyt kilogrammalle on luvassa yhtä "selkeä" määritelmä. Kilogramma ei tosin ole yhtä helppo tapaus kuin metri.

– On ollut teknologisesti haastavaa saada yhtä toistuvaa mittausta aikaiseksi jollain muulla tavalla kuin perinteisellä punnitsemisella, Heinonen sanoo.

Kilogramman prototyypin kopio.
Kilogramman prototyypin alumiinista valmistettu kopio, VTT, Mittatekniikan keskus.Mikko Koski / Yle

Mittaustuloksia on ollut vaikea saada yhteismitallisiksi. Ratkaisu löytyi lopulta teknologian kehittymisen myötä ja niin kutsutusta Kibblen vaa'asta, joka on saatu toimimaan muutamissa laboratorioissa eri puolilla maailmaa.

– Kilogramma sidotaan Planckin vakioon. Käytännössä se toteutuu niin, että verrataan painovoiman aiheuttamaa energiaa sähköiseen energiaan.

Varsin hankala siis tämäkin.

Sen myöntää myös Heinonen.

Uudistusta odotetaan jo

Kilogramman uudesta määrittelystä on kiistelty vuosikymmeniä. Nyt on kuitenkin löytynyt ratkaisu, joka tyydyttää tarpeeksi monia ja uudistus toteutunee. Sen odotetaan tulevan voimaan 20. toukokuuta. Silloin vietetään kansainvälistä metrologian eli mittatieteen päivää.

Uudet entistä tarkemmat mittaustulokset tulevat moneen tarpeeseen. Niitä vaatii muun muassa teollisuus, jolle ääretön tarkkuus on kilpailuvaltti. Esimerkiksi se, että vaikkapa lääkkeiden valmistukseen käytettävät aineet on mitattu luotettavalla tavalla.

– Sitominen luonnonvakioon antaa mahdollisuuden kehittää entistä tarkempia mittauksia, mikä on nykymaailmassa tosi tärkeää, koska oikeastaan kaikki pyörii mittausten ympärillä.

Samaan hengenvetoon Heinonen myöntää, että tavallisen ihmisen arjessa uudistus ei näy. Aamuinen vaa'alla käynti ei tule tuottamaan yllätyksiä.

– Tuskin ne milligramman osat juuri innostavat, Heinonen naurahtaa.

kilon prototyyppi
Alkuperäinen kilogramman prototyyppi, jota säilytetään Kansainvälisen paino- ja mittatoimiston tiloissa lähellä Pariisia.BIPM

Maailma ei ole vielä täydellinen

Vaikka mittaukset ja standardit muuttuvat yhä yleismaailmallisemmiksi, uudistajille riittää vielä kovasti töitä. Tärkein poikkeama mittauksen saralla on tietysti Yhdysvallat, jossa mailit ja paunat ovat yhä tukevasti vallankahvassa, vaikka se virallisesti hyväksyykin myös metrit ja kilot.

– Ei ole näkyvissä, että siellä olisi kovin nopeasti muutosta tapahtumassa. Jos järjestelmää lähdetään muuttamaan, sillä on suuria taloudellisia vaikutuksia teollisuuteen ja yhteiskuntaan, Heinonen myöntää.

Yhdysvaltoja on jo pitkään yritetty käännyttää metrijärjestelmän puolelle. Vuonna 1793 kasvitieteilijä ja aristokraatti Joseph Donbay nousi Ranskassa laivaan, jonka oli tarkoitus viedä hänet kahden esineen kanssa Yhdysvaltoihin, jossa ulkoministerinä toimi metrijärjestelmään suopeasti suhtautunut Thomas Jefferson.

Toinen esineistä oli tarkalleen metrin mittainen tanko ja toinen kuparisylinteri, joka painoi tasan kilon.

Yritys meni mönkään, koska Donbayn laiva joutui kaapparimerirosvojen kynsiin ja Donbay itse vankilaan, missä hän kuoli myöhemmin. Koko tarina löytyy Ylen vuodentakaisesta jutusta.

Etäisyyksiä kilometreinä ja merimaileina.
Lubos Paukeje / AOP

Kaikkea ei tulla mittaamaan samoilla periaatteilla

Mittaaminen on ikivanha juttu. Iät ajat ovat kauppiaat ja heidän asiakkaansa halunneet tietää, maksavatko he saman verran vaikkapa samasta määrästä viljaa.

Kilon määritelmän uudistus on historiallinen tapahtuma. Pitää muistaa, että vielä 1700-luvulla esimerkiksi jalka tarkoitti eri puolilla Eurooppaa 15:tä eri pituutta. Ja pelkästään Ranskassa oli 1700-luvulla ennen metrijärjestelmää käytössä arviolta 250 000 mittayksikköä, Suomen Standardisoimisliiton artikkelissa kerrotaan.

Vaikka ihme tapahtuisi ja Yhdysvallat joku päivä siirtyisikin lähes koko muun maailman tapoihin mitata pituuksia ja massoja, lienee varmaa, että esimerkiksi ajan mittaaminen säilyy nykyisen kaltaisena. Vuorokaudessa ei tule jatkossakaan olemaan esimerkiksi kymmentä tuntia, jotka jakaantuvat sataan minuuttiin.

Sotkuja on luvassa jatkossakin. Se tiedetään myös Yhdysvaltain avaruushallinnossa Nasassa, kun sen Mars Climate Orbiter ajatui syrjään kohteestaan ja tuhoutui. Syynä oli sekaannus mittayksiköissä: toinen ohjauskeskuksista sovelsi paunasekunteja ja toinen SI-järjestelmän mukaisia newtonsekunteja.

Heinonen ei lakkaa korostamasta tarkan tiedon tärkeyttä nykymaailmassa.

– Data eli tieto on tulevaisuuden polttoainetta. Sitä myydään ja ostetaan. Datan laatu on silloin olennaista. Mitä luotettavammat mittaukset meillä on, sitä luotettavampaa data on.

Klo 14:50 tarkennettu metrin mittaamista koskevia määrityksiä.

Viewing all 92666 articles
Browse latest View live