Helsingissä Kaisaniemen puistossa järjestetään tänä iltana kansanjuhla Suomen jääkiekon MM-kultamitalin kunniaksi.

Kansanjuhla alkaa kello 18.00. Leijona-joukkue saapuu paikalle arviolta kello 19.00–19.30 välisenä aikana.

Helsingin kaupunki kertoo tiedotteessaan, että lavalla nähdään myös muita MM-mitaleita tällä kaudella voittaneiden joukkueiden jäseniä. Lavalla nähdään siis pelaajia myös Nuorista Leijonista, Tyttöleijonista ja Naisleijonista.

Mukana juhlassa on myös nimekkäitä artisteja kuten Paula Vesala, Samuli Edelman, Teflon Brothers ja JVG.

Helsingissä on valmistauduttu juhlahumuun monin tavoin.

Helsingin Poliisi arvioi tiedotteessaan, että kansanjuhla Kaisaniemen puistossa ruuhkauttaa liikenteen Helsingin keskustassa. Poliisi arvioi, että eniten vaikutuksia on Pitkänsillan eteläpuolella ja Rautatientorin itäpuolella.

Tiedotteessa kerrotaan, että jääkiekkojoukkueen linja-autolle on järjestetty poliisisaattue. Poliisi ohjaa tarvittaessa liikennettä linja-auton kulkureitillä.

Poliisi kehottaakin välttämään yksityisautoilua tänä iltana Helsingin keskustassa ja käyttämään sen sijaan julkista liikennettä.

Poikkeuksia joukkoliikenteeseen

HSL varoittaa myöhästymisistä ja poikkeuksista joukkoliikenteessä MM-kultajuhlien vuoksi.

Raitioliikenteessä poikkeuksia on odotettavissa kaikilla keskustassa liikennöivillä linjoilla, ja bussiliikenteessä erityisesti Rautatientorilla liikennöivillä linjoilla.

HSL muistuttaakin, että liikkumiseen kannattaa varata normaalia enemmän aikaa.

Lähijunaliikenteessä ajetaan normaalit junavuorot, mutta junat ovat normaalia pidempiä. Busseilla ajetaan normaali maanantain liikenne eikä yöliikenteeseen ole lisätty vuoroja.

Metro liikennöi normaaleina liikennöintiaikoina, mutta tihennetyin vuorovälein klo 20.00–23.00.

Juhlaa voi seurata myös Rautatientorilla

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala kertoo Twitterissä, että kansanjuhlaa voi seurata myös jättiscreeniltä Rautatientorilla.

Myös Helsingin seurakuntayhtymä kertoi tänään osallistuvansa Leijonien juhlahuumaan. Helsingin seurakuntien kirkkoherrat päättivät soittaa kelloja Helsingin kirkoissa Leijonien koneen laskeutuessa Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Alun perin soittoajaksi oli ilmoitettu kello 14.30, mutta lennon myöhästymisen vuoksi kellot soivat vasta noin kello 16.05.

Yle näyttää suorana kultaleijonien juhlat Helsingin Kaisaniemen puistossa. Juhlat alkavat kello 18, ja maailmanmestarit saapuvat paikalle kello 19–19.30.

Järjestäjä toivoo, että yleisö saapuu paikalle jalan tai julkisilla kulkuneuvoilla. Helsingin poliisin mukaan juhla jumittaa liikennettä kaupungin keskustassa. Lisäksi poliisi suosittelee Twitterissä, että juhlijat eivät kiipeilisi mihinkään.

Reilu viikko sitten perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari seisoi Milanon Duomo-aukion lavalla kymmenen eurooppalaisen populistipoliitikon kanssa.

Voitonvarma joukko oli gallup-myötätuulessa, vaikka ryhmän itävaltalainen jäsen peruikin tulonsa Vapauspuolueen korruptiojupakan takia.

Kuinkas sitten kävikään? Joukon keskushahmoille kävi verraten hyvin. Tapaamista isännöineen Matteo Salvinin Lega-puolue voitti sunnuntain eurovaalit Italiassa selvällä erolla. Strasbourgiin lähtee noin 24 Legan edustajaa, 18 enemmän kuin viime vaalien jälkeen.

Salvinin joukko on hieman pienempi kuin gallupit antoivat odottaa, mutta silti tulevan parlamentin suurimpia ryhmiä.

Voiton korjasi myös Ranskan Kansallisen liittouman Marine Le Pen. Hänen puolueensa päätyi alustavan tiedon mukaan maansa suurimmaksi ja ohitti vastavoimansa, presidentti Emmanuel Macronin En Marche -puolueen yhden paikan erolla.

Salvinin kavereiden kolmas tähti, Vaihtoehto Saksalle -puolue, sai sekin kymmenen lisäpaikkaa.

Eurooppalaisen islamofobian kärkihahmo, Alankomaiden Vapauspuolueen Geert Wilders, koki puolestaan täydellisen romahduksen ja menetti alustavien tulosten mukaan kaikki neljä paikkaansa. Hänen kannatuksensa siirtyi uudelle populistijohtajalle, Demokratiafoorumin Thierry Baudet'lle.

Huhtasaaren perussuomalaiset piti kiinni kahdesta paikastaan. Brysselin herrojen kiusaksi lähetetään Huhtasaaren itsensä lisäksi Teuvo Hakkarainen.

Salvinin isännöimä ryhmä kasvatti kannatustaan, mutta kansallismielisten menestys ei rajoittunut siihen. Joukon ulkopuolelta Unkarin valtapuolue Fidesz sai yli puolet äänistä ja 14 paikkaa parlamenttiin. Puolan Laki ja oikeus -puolue sai 42 prosenttia ja 21 paikkaa.

Absurdia kyllä, parlamentin suurimmaksi yksittäiseksi ryhmäksi näyttäisi nousevan Britannian kansallismielinen Brexit-puolue, vaikka maan pitäisi olla eroamassa koko unionista. Nigel Faragen johtamalle puolueelle ennustettiin aamuyöstä 29 paikkaa.

Kaikkiaan kansallismieliset ja EU-kriittiset populistit päätyivät eurovaaleissa maansa suurimmaksi puolueeksi ainakin Italiassa, Ranskassa, Britanniassa, Unkarissa ja Puolassa. Niiden edustama ajatusmaailma sai eurooppalaisilta laajalti kannatusta.

Mutta tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että tulos pistäisi EU:n sekaisin. Nationalistien äänet jakautuvat useaan eri eurooppalaiseen puolueryhmään. Salvini saanee ryhmänsä kokoon, mutta se näyttäisi jäävän parlamentin neljänneksi suurimmaksi.

Farage tuskin luotsaa Brexit-puoluettaan Le Penin ja Salvinin joukkioon. EPP:stä hyllytetty Viktor Orbánin Fidesz saattaa hakea uutta viiteryhmää.

Ja toisaalta laitaoikeiston kanssa samaan aikaan eteni myös sen vastavoima. Vihreiden ryhmä kasvaa parillakymmenellä edustajalla. Macronin En Marchella vahvistetuilla liberaaleilla on yli sata paikkaa.

Sekä liberaalien että vihreiden pääsy vaa'ankieliasemaan voikin lopulta viedä integraatiota enemmän eteenpäin kuin kansallismielisten suosio hillitsee sitä.

Varmasti voi sanoa vain sen, että uusi europarlamentti on edellistä hajanaisempi.

Lue lisää:

Tällaisia ovat Suomen uudet europarlamentaarikot: Sahuri, ex-kommunisti, karjatilallinen...

Miten naapurustosi äänesti? Katso vaalitulos yhdeksällä kartalla

Huhtasaari vahvoilla lounaassa, Katainen jyräsi idässä – Katso uudenlaiset 3D-vaalikartat

Eurooppalaiset äänestivät vilkkaimmin 20 vuoteen – katso täältä eri maiden tuloksia

Analyysi: Vanhojen puolueiden valta EU-parlamentissa horjuu, Euroopan-laajuinen vihreä aalto näkyy myös Suomessa

Essee: Miksi tämä olikaan perustettu? Euroopan uusi sukupolvi sai käsiinsä unionin, jonka perustamisen syy alkaa unohtua

Eurovaalit on nyt käyty EU-maissa, ja poliitikot ja asiantuntijat ovat kommentoineet vaalitulosta eri puolilla Eurooppaa.

Keräsimme alla olevaan seurantaan päivän mittaan kuultuja eurovaaleihin liittyviä kommentteja ja tulostietoja. Täältä voit lukea eri EU-maiden vaalitulostietoja kootusti.

Tässä tiivistys seurannan keskeisimmistä kohdista:

• Italian Matteo Salvini pyrkii kokoamaan jopa 150 euroedustajan populistiryhmän.
• Britannian Brexit-puolueen menestys oli brittipoliitikkojen mielestä selkeä viesti kansalta, että brexit on vietävä läpi.
• Puolan hallitseva Laki ja oikeus -puolue otti Puolassa eurovaaleissa murskavoiton.
• Sekä miehen että naisen asettaminen Suomen komissaariehdokkaaksi on yksi vaihtoehto, kommentoi hallitusneuvottelija Antti Rinne (sd.).

Lisää aiheesta:

Analyysi: Oikeistopopulistien rynnistys valtaan jäi vajaaksi EU:ssa

Eurooppalaiset äänestivät vilkkaimmin 20 vuoteen – katso täältä eri maiden tuloksia

Tässä on eurovaalien tulos Suomessa: Vihreille historiallinen voitto, kokoomus suurin – nämä 13 ehdokasta pääsivät läpi

Eurovaalien oleellisimmat Yle-sisällöt löydät täältä

Kun kaikki äänet oli laskettu, voidaan todeta, että Euroopan parlamentin saleihin lähtee monia tuoreita kasvoja. Eniten ääniä vaaleissa kahmivat Eero Heinäluoma (sd.), Ville Niinistö (vihr.) ja Laura Huhtasaari (ps.).

Ville Niinistö, vihreät

Turkulainen Ville Matti Niinistö on 42-vuotias vihreiden entinen puheenjohtaja. Hän oli kansanedustaja 12 vuotta, mutta ei asettunut enää ehdolle tämän kevään vaaleissa.

Niinistö oli vihreiden puheenjohtaja vuosina 2011–2017 ja ympäristöministeri vuosina 2011–2014.

Niinistö on valtiotieteiden maisteri. Ennen eduskuntauraa hän työskenteli poliittisen historian tutkijana sekä Turun ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittisena sihteerinä. Niinistö osaa suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja venäjää.

Niinistö luonnehtii itseään sosiaaliliberaaliksi vihreäksi. Hän on ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän talouden ohella korostanut muun muassa koulutuksen, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon tärkeyttä. Hän on sanonut olevansa feministi.

Niinistöllä on kaksi lasta, tyttö ja poika, Ruotsin vihreiden entisen puheenjohtajan Maria Wetterstrandin kanssa. Pariskunta erosi vuonna 2012. Presidentti Sauli Niinistö on Ville Niinistön setä.

Heidi Hautala, vihreät

Oulussa syntynyt helsinkiläinen Heidi Anneli Hautala on 63-vuotias Vihreän liiton perustajajäsen ja pitkäaikainen europarlamentaarikko. Hän oli vihreiden puheenjohtaja vuosina 1987–1991 ja presidenttiehdokas vuosina 2000 ja 2006.

Hautala valittiin ensi kertaa eduskuntaan vuonna 1991 ja europarlamenttiin vuonna 1995. Hän palasi välillä kotimaan politiikkaan ja oli muun muassa kehitysministeri. Hautala erosi hallituksesta omistajaohjaukseen liittyneen kohun vuoksi. Ministerikautta varjosti myös kohu pimeän työn teettämisestä.

Hän on ollut europarlamentissa muun muassa tasa-arvo- ja ihmisoikeusvaliokuntien puheenjohtaja, parlamenttiryhmänsä johtaja ja parlamentin varapuhemies. Parlamentin työtä seuraavan Votewatchin mukaan Hautala on vaikutusvaltaisin suomalaismeppi.

Hautala on maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Ennen poliitikon uraa hän oli muun muassa perustamassa Helsinkiin Suomen ensimmäistä kasvisravintolaa sekä toimitti mielipide- ja kulttuurilehtiä. Hautala osaa suomea, ruotsia, ranskaa, englantia ja saksaa.

Hautala on pyrkinyt edistämään erityisesti ihmisoikeuksia, ilmastonmuutoksen torjuntaa, kestävää kehitystä ja hallinnon avoimuuden lisäämistä.

Hautalalla on poika kuvataiteilija J. O. Mallanderin kanssa. Pariskunta erosi vuonna 1985.

Eero Heinäluoma, SDP

Kokkolassa syntynyt helsinkiläinen Eero Olavi Heinäluoma on 63-vuotias pitkäaikainen kansanedustaja, joka jättäytyi kevään vaaleissa eduskunnasta. Hän oli SDP:n puheenjohtaja vuosina 2005–2008.

Heinäluoma nousi eduskuntaan vuonna 2003. Hän on toiminut muun muassa valtiovarainministerinä ja eduskunnan puhemiehenä.

Koulutukseltaan Heinäluoma on ylioppilas. Hän on lisäksi opiskellut valtiotieteitä yliopistossa. Heinäluoma teki pitkän uran SAK:ssa, viimeksi sen johtajana vuosina 1996–2002. Vuonna 2002 hän siirtyi SDP:n puoluesihteeriksi. Heinäluoma osaa suomea, ruotsia ja englantia.

Heinäluoma kannattaa EU:n talous- ja turvallisuuspoliittista sekä ilmasto- ja ympäristöyhteistyötä yhteistyötä, mutta ei velkojen yhteisvastuullisuutta tai liittovaltiota. Hän haluaisi nostaa nykyistä enemmän esille myös muun muassa tasapainoista aluekehitystä, kuluttajansuojaa ja palkansaajien oikeuksia.

Heinäluomalla on kolme lasta, kaksi tytärtä ja poika, Satu Siitonen-Heinäluoman kanssa. Siitonen-Heinäluoma kuoli vuonna 2015. Heinäluoma meni viime vuonna naimisiin Ayla Shakirin kanssa. Heinäluoman esikoinen, 31-vuotias Eveliina Heinäluoma (sd) valittiin kevään vaaleissa eduskuntaan.

Miapetra Kumpula-Natri, SDP

Vaasalainen Miapetra Susanna Kumpula-Natri on 47-vuotias europarlamentaarikko.

Kumpula-Natri valittiin europarlamenttiin vuonna 2014. Sitä ennen hän oli 11 vuotta kansanedustaja.

Kumpula-Natri on insinööri ja kauppatieteiden ylioppilas. Ennen kansanedustajaksi nousuaan hän työskenteli pääministeri Paavo Lipposen erityisavustajana. Kumpula-Natri osaa suomea, ruotsia, ranskaa, englantia ja venäjää.

Kumpula-Natri kannattaa vahvaa EU:ta. EU:n pitää hänen mielestään johtaa ilmastonmuutoksen vastaista työtä huolehtien samalla siitä, ettei se johda tulo- ja hyvinvointierojen kasvuun. Hän lupaa puolustaa muun muassa työntekijöiden reilua kohtelua ja haluaa unionin panostavan digitatalouteen.

Kumpula-Natri on naimisissa Pasi Natrin kanssa. Heillä on kaksi lasta, tytär ja poika.

Laura Huhtasaari, perussuomalaiset

Vilppulalaissyntyinen porilainen Laura Huhtasaari on 40-vuotias kansanedustaja ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja. Hän oli puolueensa presidenttiehdokas viime vuonna.

Kevään vaaleissa eduskuntapaikkansa uusinut Huhtasaari on ilmoittanut ottavansa europarlamentaarikon pestin vastaan, jos tulee valituksi.

Huhtasaari on kasvatustieteiden maisteri sekä luokan-, uskonnon- ja erityisopettaja. Hän on saanut ikävää julkisuutta pro gradu -työtään koskevien plagiointipaljastusten takia. Huhtasaari osaa suomea, ruotsia ja englantia.

Huhtasaari haluaa purkaa EU:n integraatiota ja tehdä unionista itsenäisten valtioiden vapaakauppa-alueen. Perussuomalaiset aikovat toimia EU:ssa yhdessä muiden kansallismielisten puolueiden kanssa, jotta valtiot saisivat itse päättää muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan, rahapolitiikastaan ja maahanmuuttopolitiikastaan.

Huhtasaari haluaa rajoittaa maahanmuuttoa, uskoo Raamatun luomiskertomukseen ja vastustaa nykyajan länsimaista feminismiä.

Huhtasaari on naimisissa Teemu Lämsän kanssa. Heillä on kaksi tytärtä.

Teuvo Hakkarainen, perussuomalaiset

Viitasaarelainen Teuvo Mauno Kalervo Hakkarainen on 59-vuotias kolmannen kauden kansanedustaja.

Hakkarainen sanoi ennen vaaleja STT:lle, että hän aikoo ”näillä näkymin” lähteä europarlamenttiin, jos tulee valituksi.

Hakkarainen on käynyt peruskoulua. Ennen eduskuntauraa hän työskenteli sahurina perheyrityksessä. Hakkarainen on ilmoittanut kielitaidokseen suomen kielen.

Hakkarainen haluaisi, että EU muuttuisi jälleen tulliliitoksi ja lainsäädäntövalta palautettaisiin kansallisvaltioille. Hän myös rajoittaisi maahanmuuttoa.

Hakkarainen on tuomittu oikeudessa kokoomuslaisen kansanedustajan Veera Ruohon seksuaalisesta ahdistelusta ja pahoinpitelystä. Lisäksi hän on saanut muslimeja koskeneen kirjoituksensa takia tuomion kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Kohuja on noussut myös Hakkaraisen alkoholinkäytöstä sekä hänen kakkosasunnoksi vuokramastaan saunasta.

Petri Sarvamaa, kokoomus

Joensuussa syntynyt helsinkiläinen Petri Ilari Sarvamaa on 58-vuotias europarlamentaarikko.

Hän nousi europarlamenttiin vuonna 2012 varasijalta Ville Itälän ja vuonna 2014 Alexander Stubbin tilalle. Votewatchin mukaan Sarvamaa on toiseksi vaikutusvaltaisin suomalaismeppi.

Sarvamaa on valtiotieteiden kandidaatti. Ennen siirtymistään politiikkaan hän työskenteli toimittajana Yleisradiossa. Sarvamaa osaa suomea, ruotsia, ranskaa, englantia ja saksaa.

Sarvamaa haluaa tiivistää EU:n yhteistyötä muun muassa puolustuspolitiikassa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä turvallisuus- ja maahanmuuttopolitiikassa. Hän pyrkii myös edistämään suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta ja olisi valmis jäädyttämään EU-rahan käytön niissä jäsenmaissa, jotka eivät toimi unionin yhteisten arvojen mukaisesti. Sarvamaa kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon.

Sarvamaa on naimisissa Sari Helinin kanssa. Heillä on kaksi lasta, tyttö ja poika. Sarvamaalla on aiemmasta liitosta kolme lasta, kaksi poikaa ja tytär.

Henna Virkkunen, kokoomus

Joutsassa syntynyt ja Alavudella sekä Jyväskylässä kasvanut Henna Maria Virkkunen on 46-vuotias europarlamentaarikko.

Hänet valittiin europarlamenttiin vuonna 2014. Sitä ennen hän oli kansanedustaja seitsemän vuotta. Virkkunen on toiminut kuntaministerinä ja opetusministerinä. Hän oli kokoomuksen varapuheenjohtaja ennen siirtymistään europarlamenttiin.

Virkkunen on filosofian lisensiaatti. Ennen poliitikon uraa hän oli toimittaja, viestinnän suunnittelija ja tutkija. Virkkunen osaa suomea, ruotsia, englantia ja tanskaa.

Virkkunen haluaa EU:ssa panostaa muun muassa yrittäjyyteen, investointeihin, energiaunioniin, digitaalisiin sisämarkkinoihin, koko Eurooppaa hyödyttäviin liikenneyhteyksiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hän tiivistäisi unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ja kannattaa Suomen liittymistä Natoon.

Virkkunen on naimisissa Matti Mäkisen kanssa. Heillä on poika.

Sirpa Pietikäinen, kokoomus

Parikkalasta kotoisin oleva 60-vuotias Sirpa Maria Pietikäinen on ollut europarlamentaarikko vuodesta 2008 lähtien.

Pietikäinen nousi eduskuntaan vuonna 1983 ja oli 1990-luvun alussa ympäristöministeri. Vuonna 2003 Pietikäinen vetäytyi vaaleista jäätyään kiinni törkeästä rattijuopumuksesta. Hän nousi EU-parlamenttiin vuonna 2008, kun Alexander Stubb siirtyi ulkoministeriksi.

Pietikäinen on kauppatieteiden maisteri. Hän osaa suomea, ruotsia, ranskaa ja englantia.

Pietikäinen haluaa edistää EU:ssa muun muassa finanssisektorin valvontaa, koulutusta ja tutkimusta etenkin vihreässä liiketoiminnassa, avoimuutta, kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä, kestävää kehitystä ja ympäristöpolitiikan ottamista EU:n ulkopoliittiikan keskiöön.

Pietikäisen elämänkumppani on Tapio Määttä.

Elsi Katainen, keskusta

Niiraisissa syntynyt ja Pielavedellä asuva Elsi Kaarina Katainen on 52-vuotias europarlamentaarikko. Hän nousi runsas vuosi sitten EU-parlamenttiin varapaikalta, kun Hannu Takkula siirtyi toisiin tehtäviin.

Sitä ennen Katainen oli eduskunnassa 11 vuotta.

Katainen on agrologi ja ammatillisten aineiden opettaja. Hän on työskennellyt muun muassa maaseudun kehityshankkeissa ja opettajana. Perheellä on lypsykarjatila. Katainen osaa suomen lisäksi ruotsia ja englantia.

Katainen pitää EU:ssa tärkeänä muun muassa työtä maatalouden, tasapainoisen aluekehityksen ja kansainvälisen kaupan hyväksi. Hän kannattaa yhteistyötä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa, pakolaiskysymyksissä ja terrorismin ehkäisyssä. Lainsäädännön yksityiskohdista pitäisi hänen mielestään kuitenkin päättää kansallisesti lukuun ottamatta maahanmuutto- ja kauppapolitiikkaa.

EU:n rahoituksen ehtona pitäisi hänen mielestään olla se, että jäsenmaa noudattaa yhteisiä arvoja.

Katainen on naimisissa Petri Kataisen kanssa. Heillä on kaksi lasta, tytär ja poika.

Mauri Pekkarinen, keskusta

Kinnulassa syntynyt jyväskyläläinen Reijo Mauri Matias Pekkarinen on 71-vuotias entinen kansanedustaja. Hän oli eduskunnassa kymmenen kautta, mutta ei enää asettunut ehdolle kevään vaaleissa.

Hän on toiminut elinkeinoministerinä, kauppa- ja teollisuusministerinä sekä sisäministerinä.

Pekkarinen on yhteiskuntatieteiden maisteri. Ennen kansanedustajan uraa hän toimi erilaisissa tehtävissä keskustassa, muun muassa työvoimaministerin ja sisäasiainministerin poliittisena sihteereinä. Pekkarinen osaa suomea, ruotsia, englantia ja saksaa.

Pekkarinen haluaa, että EU vapaakaupan ohella turvaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia, torjuu kansainvälistä rikollisuutta, patoaa hallitsematonta maahanmuuttoa, tiivistää puolustusyhteistyötä ja rahoittaa maakuntia, maataloutta ja tutkimusta. Pekkarinen ei halua, että EU:n integraatiota syvennetään.

Pekkarisella on Raija-vaimonsa kanssa neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.

Nils Torvalds, RKP

Tammisaaressa syntynyt helsinkiläinen Nils Ole Hilmer Torvalds on 73-vuotias europarlamentaarikko. Hän pääsi varasijalta europarlamenttiin vuonna 2012, kun Carl Haglund siirtyi RKP:n puheenjohtajaksi. Torvalds oli RKP:n presidenttiehdokas viime vuonna.

Torvalds opiskeli Helsingin yliopistossa oikeustiedettä, mutta teki lopputyön Moskovassa taloustieteessä. Nuorena hän oli aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa. Hän liittyi kommunistiseen puolueeseen SKP:hen vuonna 1969, mutta erosi vuonna 1982.

Torvalds työskenteli Yleisradiossa vuodesta 1982 lähtien ja jäi eläkkeelle vuonna 2008. Torvalds osaa ruotsia, suomea, englantia, saksaa ja venäjää.

Torvalds sanoo työskentelevänsä EU:ssa kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan puolesta. Hän pitää tärkeinä myös yhteistyötä muun muassa turvallisuuskysymyksissä sekä tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa. Hän on saanut tunnustusta Suomen hiilinielujen merkityksen selventämisestä EU:ssa. Torvalds kannattaa Suomen liittymistä Natoon.

Torvalds on naimisissa Sinikka Joutsalmi-Torvaldsin kanssa. Nils Torvaldsilla on viisi lasta, neljä poikaa ja tytär ensimmäisen vaimonsa Anna Torvaldsin kanssa. Yksi lapsista on Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds.

Silvia Modig, vasemmistoliitto

Anna Silvia Modig on 42-vuotias entinen kansanedustaja Helsingistä, joka ei onnistunut uusimaan paikkaansa kevään eduskuntavaaleissa. Hän oli kansanedustaja kaksi kautta.

Modig on koulutukseltaan ylioppilas. Hän on toimittaja ja on työskennellyt muun muassa Yleisradiossa. Modig osaa suomea, ruotsia ja englantia.

Modigin mukaan hänestä teki poliitikon nuoruusvuosien toiminta yhteisöllisessä Oranssi Asunnot Oy:ssä. Hän on kertonut olleensa nuorena syrjäytymisvaarassa ja saaneensa tuolloin tuomion törkeästä rattijuopumuksesta ja ajokortitta ajosta.

Modig haluaa EU:ssa panostaa muun muassa ihmisoikeuksien puolustamiseen sekä työhön ilmastonmuutoksen, veronkierron ja äärioikeiston nousun sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumiseksi.

Lisää eurovaaleista:

Ylen tulossivulle pääset tästä

Eurovaalien oleellisimmat sisällöt löydät täältä

Huh-huh! Kultaa tuli!

Nyt uidaan Mantan altaalla ja patsas on jo kukitettu. Kansa huutaa Marko Anttilan nimeä ja meteli Helsingin keskustassa on hirmuinen.

Paikalla on toimittajamme Tuulia Thynell. Hän välittää riehakkaat tunnelmat suorassa Areena-striimissä kotiisi.

Lue täältä Ylen toimittajan Jussi Paasin kommentti Leijonien kultaisesta tarinasta.

Toimittajamme mukaan paikalle saapui muutamassa minuutissa heti ottelun jälkeen satoja ihmisiä. Puolen yön jälkeen paikalla oli arviolta jopa tuhansia ihmisiä.

Katso huikea kuvagalleria juhlista täältä.

Salosta saapuneet kaverukset lupasit, että juhlat jatkuvat kaksi päivää, kun huomenna otetaan joukkue vastaan.

Ensimmäisiä juhlijoita tavoitettiin Mannerheimintieltä, baari Virgin Oilin edestä. Axel Lindvall ja Eemeli Niemi sanoivat, että he aikovat mennä torille juhlimaan.

– Kyllä mestaruuden ratkaisi tahto, Lindevall sanoi.

Lindevall viittasi siihen, että Suomi kisoissa suhteellisen nimettömällä joukkueella kisoissa. Muilla joukkueilla oli Suomea enemmän NHL-pelaajia joukkueissa.

Lindevall ja Niemi sanoivat, etteivät he tiedä, aikovatko uida altaassa.

– Tässä ei vielä tiedä, mitä ilta tuo tullessaan. Mulla on kyllä speedot mukana, Niemi nauroi.

Mantalla olevan toimittaja Tuomo Björkstenin mukaan tungos patsaalla on kova ja liikkuminen hankalaa.

Helsingissä poliisi on varautunut jääkiekon maailmanmestaruuteen pestaamalla lisäpoliiseja töihin, kun taas muissa isoissa kaupungeissa mennään tavallisella miehityksellä. Poliisi pyytää autoilijoita välttämään Mantan ympäristöä.

Suomi pelasi edellisen kerran MM-kullasta vuonna 2016 ja hävisi – juuri Kanadalle, maalein 0–2. Tänään Suomi teki revanssin ja voitti maalein 3–1.

Presidentti Sauli Niinistö kiitti MM-joukkuetta tuoreeltaan, kuvaten tekoa uskomattomaksi.

Kansainvälinen jääkiekkoliitto on oppinut ainakin yhden sanan suomea. Se on LEIJONAT!

Myös Ruotsissa mestaruus tunnustettiin kehulausein. Esimerkiksi Afronbladet-lehti kirjoittaa Suomen olleen ennakkoon "Kelvottomiksi tuomitut – Nyt maailmanmestareita.

Johtava kanadalainen jääkiekkomedia TSN luonnehti Anttilan kahden maalin järkyttäneen kanadalaisia, jotka Suomen joukkue ilman yhtäkään NHL-vahvistusta voitti jo toistamiseen tässä turnauksessa.

Juhlinnan keskipisteessä olevien Ylen toimittajien mukaan Mantalla on satoja juhlijoita ja paikalle valuu koko ajan lisää ihmisiä. Pormestari Jan Vapaavuori pohdiskeli jo maanantaista siivousoperaatiota.

Suomen evankelisluterilainen kirkkokin yhtyi kiekkokansan riemuun.

Suomi on voittanut aiemmin jääkiekon MM-kultaa vuosina 1995 ja 2011.

Lue myös: Kevin Lankinen tekee tahtomattaan erikoista leijonahistoriaa MM-finaalissa.

Poliisi jatkaa Sastamalassa Sastamalantiellä lauantai-iltana tapahtuneen henkilöauton ja täysperävaunullisen ajoneuvoyhdistelmän kolarin tutkintaa.

Onnettomuudessa saivat surmansa pirkanmaalaiset henkilöauton kuski ja ajoneuvossa olleet kaksi lasta. Tutkinnassa on tähän mennessä käynyt ilmi, että Häijään suunnasta ajanut henkilöauto ajautui Sastamalan keskustan suunnasta tulleen ajoneuvoyhdistelmän kaistalle.

– Törmäys oli niin raju, että henkilöautossa olleiden puolesta ei olisi ollut mitään tehtävissä, tutkinnanjohtaja Pauli Pitkäkoski Sisä-Suomen poliisista kertoo.

Myös ajoneuvoyhdistelmä jouduttiin hinaamaan paikalta, mutta sen kuljettaja ei loukkaanut törmäyksessä vakavasti. Poliisi ei vielä tarkkaan tiedä, miksi tai miten henkilöauto lähti ajautumaan vastaantulevien kaistalle.

– Tiellä on ollut muutakin liikennettä, joten jatkamme tutkintaa kuulusteluilla. Toki haluamme kuulla myös ajoneuvoyhdistelmän kuljettajaa. Ajoneuvoyhdistelmä oli pysäytetty keskelle omaa kaistaansa, eli se oli varmasti siellä, missä pitikin, Pitkäkoski kertoo.

Tutkinnanjohtajan mukaan kello 20 jälkeen lauantaina tapahtunut onnettomuus ei johtunut ainakaan huonosta säästä tai näkyvyysongelmista.

Muumit ovat saaneet viime päivinä poikkeuksellisen paljon huomiota, kun voitokkaan Suomen jääkiekkomaajoukkueen kapteenia Marko "Mörkö" Anttilaa on verrattu muumihahmoon.

Netti on vilissyt Mörkö-aiheisia meemejä ja sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat esitelleet Mörkö-mukejaan. Anttilan menestyksekkään MM-kisan myötä muumihahmo on noteerattu myös ruotsalaisissa ja venäläisissä medioissa, kun niissä on ihmetelty suomalaisfanien Mörkö-huutoja.

Muumien tuotemerkit omistavassa Moomin Characters -yrityksessä Mörkö-huumaa on seurattu ilolla, mutta ennen kaikkea on riemuittu maailmanmestaruudesta.

– Meistä se on hauskaa ja suloista, että ihmiset helposti vertaavat muumihahmoihin sankareitaan. Yksi esimerkki menneiltä vuosilta on Tarja Halonen, jota ensimmäisenä naispresidenttinä verrattiin Muumimammaan, sanoo toimitusjohtaja Roleff Kråkström.

Muumi-hahmon nouseminen suureen näkyvyyteen tuli hauskana yllätyksenä.

– Tämänkertainen maajoukkue ei rakentunut tähdistä, joten pelaajien ulkonäöt ovat itselle sekä monelle muullekin vieraita. Marko Anttilan virnistyksessä saattaa olla joidenkin mielestä yhtymäkohtia Mörön vastaavaan, Kråkström sanoo.

"Mörkö ei astu toisten varpaille"

Muumi-tarinoissa Mörkö on Yksinäisillä vuorilla asuva pelottava hahmo, joka välillä ilmestyy Muumilaaksoon ja jäädyttää kaiken, mihin koskee. Mörkö on myös naispuolinen, sillä ruotsin kielessä Tove Janssonin luomaan hahmoon viitataan persoonapronominilla hon.

Yli kaksi metriä pitkän Marko Anttilan vertaaminen jäätävään ja isokokoiseen piirroshahmoon on ilmeistä. Toimitusjohtaja Kråkströmin mielestä se on hieman yllättävää, että jääkiekkosankaria verrataan naispuoliseen hahmoon.

– Se on yllättävää joo, mutta monet asiat urheilussa ovat yllätyksiä. Ehkä suurin niistä oli Suomen voitto.

Kråkström kuvailee Mörköä hyvin ristiriitaiseksi hahmoksi.

– Se vangitsee sellaisen pohjoiseurooppalaisen melankolian ja yksinäisyyden. Se kuvastaa eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden suhdetta siihen, että kaipaa valoa, lämpöä ja yhteisöä.

Lue myös: Suomalaiset halajavat nyt mörköä – Mörkömukit myytiin loppuun Iittalan verkkokaupassa, liikkeistä hittimukia saattaa vielä saada

Toimitusjohtaja muistuttaa, että suomalaisissa tarinoissa keskeiset sankarit, kuten Tuntemattoman sotilaan Antero Rokka, ovat aina ristiriitaisia ja yksinäisiä suuruuksia.

Mutta kuinka Mörkö sopii hahmona joukkueen johtajaksi?

– Mörköhän ei astu koskaan kenenkään varpaille. Mörössä ei ole ratustakaan arroganssia. Luulen, että se puhuttelee suomalaisia.

MM-Mörkö-tuotteita ei tulossa

Moomin Characters on tunnettu siitä, että se on hyvin tarkka, miten ja missä Tove Janssonin luomia hahmoja käytetään. Jääkiekon maailmanmestaruus ei tuo poikkeusta, vaikka hengessä ollaan mukana.

– Ankkuroidumme Toven alkuperäisteoksiin, mutta tämmöinen riemuitseminen ja täysin epäkaupallinen huomio ei haittaa meitä ollenkaan, sanoo toimitusjohtaja Kråkström.

Erityisiä jääkiekkoon liittyviä Mörkö-tuotteita ei ole tulossa, sillä se ei liity mitenkään alkuperäiseen hahmoon.

– Myymme iloisesti Mörkö-aiheisia tuotteita ja tarinoita kaikille, jotka niitä haluavat, mutta mitään urheilu- tai jääkiekkokonnotaatioita me emme niihin tuo.

Muumihahmoista Mörkö on tasaisen suosittu. Moomin Characters kauppaa hahmosta muun muassa tekstiilejä, pehmoleluja ja paperitavaroita.

Toimitusjohtaja Roleff Kråkström ei vielä tiedä, kuinka suurta kysyntä Mörkö-aiheisille tuotteille on ollut maailmanmestaruuden ratkettua. Ensimmäiset raportit tulevat hänelle huomenna tiistaina.

– Mutta olisin hämmästynyt, jos kysyntää ei olisi. Moni on veikannut, että Muumi-aiheiset tavarat myymälöistä ja verkkokaupasta myyvät paremmin kuin aiemmin.

Vaikuttaa siltä, että etenkin Mörkö-mukeille on nyt paljon kysyntää.

– Aion itse ilahduttaa ruotsalaisia kollegoita laittamalla Mörön keskelle pöytää, kun menen sinne kokoukseen, Kråkström nauraa.

Google on rakentamassa uuden palvelinkeskuksen Haminaan.

Uusi keskus sijaitsee yhtiön palvelinkeskusalueella Summan vanhan paperitehtaan tontilla. Investoinnin kokonaisarvo on noin 600 miljoonaa euroa. Tämä kasvattaa Googlen kokonaisinvestoinnit 1,4 miljardiin euroon.

– Googlen mittava palvelinkeskusinvestointi on hieno uutinen ja osoitus vakaasta ja kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä. Investointi vahvistaa Suomen digitaalista infrastruktuuria. Datakeskusten määrän positiivinen kehitys Suomessa yleisemminkin korostaa tarvetta huolehtia osaamisestamme, uusiutuvan energian saatavuudesta sekä tietoliikenneyhteyksien vahvistamisesta ja monipuolistamisesta, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

Google osti entisen Summan paperitehtaan Stora Ensolta vuonna 2009. Uuden palvelinkeskuksen avajaisia vietettiin vuonna 2011.

Palvelinkeskuksessa on paljon suurten tietomäärien tallentamiseen ja käsittelyyn tarkoitettuja tietokoneita.

"Suurin investointi Haminan historiassa"

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on tyytyväinen Googlen uuteen investointipäätökseen.

– Tämä on suurin koskaan tehty yksittäinen investointi Haminan historiassa ja sillä on positiivinen työllisyysvaikutus sekä rakennusvaiheessa että sen jälkeen. Investointi toimii myös koko alueen vetovoimaa lisäävänä tekijänä. Jo yli kymmenen vuotta jatkunut yhteistyö Googlen ja Haminan kaupungin välillä on toiminut erittäin hyvin, toteaa Hannu Muhonen.

Kaupunginjohtajan tuoreessa muistissa on Summan paperitehtaan sulkeminen vuonna 2008 .

– Se oli valtava isku. Nyt voi sanoa niin, että kyllä tämä ehdottomasti korvaa sen.

Haminan palvelinkeskuksen johtaja Arni Jonsson kertoo, että investoitiuutinen kertoo Googlen syvemmästä sitoutumisesta Haminaan.

– Olemme päässeet osaksi paikallista yhteisöä ja saaneet vahvan tuen Kymenlaakson järjestöiltä, oppilaitoksilta ja yrityksiltä. Olemme myös ylpeitä siitä, että kaikki palvelinkeskuksemme ympäri maailman, Hamina mukaan lukien, käyttävät ainoastaan uusiutuvaa energiaa, Haminan palvelinkeskuksen johtaja Arni Jonsson kertoo.

Viime vuonna Google allekirjoitti kolme uutta uusiutuvan energian hankintasopimusta kolmen suomalaisen tuulipuiston kanssa, yhteiskapasiteetiltaan 190 megawattia. Googlen uusiutuvan energian hankinnan yhteiskapasiteetti maailmanlaajuisesti on yli 3,4 gigawattia.

– Pelkästään Googlen aiemmin tekemät investoinnit palvelinkeskukseen ovat luoneet vuotuisesti keskimäärin 1 600 työpaikkaa ja tuottaneet yhteensä 660 miljoonan euron taloudelliset vaikutukset Suomeen. Tarve Googlen palveluille kasvaa päivittäin ja rakennamme palvelinkeskusinfrastruktuuriamme vastaamaan tähän tarpeeseen, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti Suomen talouteen muun muassa syntyvien työpaikkojen kautta, sanoo Googlen maajohtaja Antti Järvinen.

Nilsiäläinen stunt-hyppääjä Antti Pendikainen menehtyi sunnuntaina offroad-moottoripyörien cross country -kilpailussa Asikkalan Vesivehmaalla.

Asian vahvisti Ylelle Suomen moottoriliiton toimitusjohtaja Kurt Ljungqvist. Liitto kertoo asiasta myös nettisivuillaan. Tiedotteen mukaan Pendikainen törmäsi puuhun. Hän menehtyi törmäyksessä saamiinsa vammoihin ensiavusta huolimatta.

Euroopan cupin osakilpailu jouduttiin keskeyttämään onnettomuuden takia. Kisajärjestäjät perustivat tutkintalautakunnan, jonka selvitysten mukaan onnettomuus sattui normaalissa kilpailutilanteessa.

Pendikainen tunnetaan hurjapäisistä stunt-tempuistaan, joita hän on tehnyt ympäri maailmaa. Yksi hänen mieleenpainuvimmista tempuistaan on kesältä 2015, jolloin hän hyppäsi ilman laskuvarjoa kuumailmapallosta.

Villi juhla alkoi välittömästi MM-kullan ratkettua. Kansa vyöryi Kauppatorille ja Mantan patsaalle. Upeiden kuvien lisäksi kannattaa katsoa myös videota Kauppatorilta. Parhaimmillaan Kauppatorilla oli noin 10 000 juhlijaa. Kello kahden maissa juhlijoiden määrä alkoi vähentyä.

Lue myös:

Leijonat teki sen – Suomi on kolmatta kertaa jääkiekon maailmanmestari!

Käsittämätön yksityiskohta! "Mörkö"-Markon voittomaali syntyi sekunnilleen samassa ajassa kuin vuoden 2011 maailmanmestaruuden ratkaissut voittomaali

Kommentti: Fanien laulu kertoi kaiken jo MM-finaalin puolivälissä – Leijonien kultainen tarina oli täysin poikkeuksellinen, Möröstä puhumattakaan

Kokoomus nousi jälleen Suomen suurimmaksi europuolueeksi. Vuoden 2014 eurovaaleista laskua oli noin kaksi prosenttiyksikköä, mutta suurimman puolueen asema on 20,8 prosentin kannatuksella silti selvä.

Kokoomus on ollut suurin puolue vuoden 1999 eurovaaleista lähtien. Puoluetta kannattelee sen koulutettu ja aktiivisesti äänestävä kannattajakunta, joka äänestää uskollisesti myös alhaisesta äänestysaktiivisuudesta kärsivissä eurovaaleissa.

Lue lisää: Tässä artikkelissa seurasimme vaali-iltaa hetki hetkeltä.

Tällä kertaa eurovaaleissa äänestettiin viime eurovaaleja ahkerammin, mutta äänestysinto jäi silti vain 42,7 prosenttiin, kun huhtikuun eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 72.

Kaikki äänet saatiin Suomessa laskettua kello 23.17 mennessä.

Toiseksi tullut vihreät saavutti historiansa parhaan tuloksen 16 prosentin kannatuksella. Vihreät kasvatti kannatustaan 6,7 prosenttiyksikköä edellisistä eurovaaleista. Tähän mennessä vihreiden paras eurovaalitulos on ollut 13,4 prosenttia äänistä vuonna 1999

Myös SDP kasvatti kannatustaan vuoden 2014 eurovaaleihin verrattuna, mutta kolmas sija on pettymys juuri eduskuntavaaleissa suurimmaksi nousseelle puolueelle.

Tulos oli pettymys myös perussuomalaisille. Puolue paransi kannatustaan hieman viime eurovaaleihin verrattuna, mutta eduskuntavaalien tulos ja kannatuskyselyt antoivat odottaa neljättä sijaa parempaa tulosta.

Keskustan kannalta tulos jatkaa samaa karua linjaa kuin eduskuntavaaleissa. Kannatus putosi viime eurovaaleista yli 6 prosenttiyksikköä ja keskustan meppiryhmä kutistuu kolmesta kahteen.

Vasemmistoliiton kannatus putosi 2,4 prosenttiyksikköä viime eurovaaleihin verrattuna, mutta puolue säilyttää paikkansa Euroopan parlamentissa.

Vihreät on ainoa puole joka olisi saamassa yhden meppipaikan lisää. Vihreiden meppiryhmän koko nousee kahteen.

Vihreät on kiinni myös niin kutsutussa brexit-paikassa, eli Britannian mahdollisen EU-eron jälkeen vapautuvassa europarlamentaarikon paikassa. Brexitin toteutuessa europarlamenttiin nousisi vihreiden Alviina Alametsä.

Vihreitä ja keskustaa lukuunottamatta puolueiden meppipaikkojen määrä pysyy ennallaan.

Listan läpimenijöistä äänimäärineen näet alta:

Lisää aiheesta:

Tulospalvelu kertoo, miten Suomi äänesti eurovaaleissa

Sunnuntai-ilta oli valinnan paikka: vaalit vai jääkiekko? Katso videolta, kuinka Ylen vaalistudiossa ratkaistiin asia.

Samalla näet, miten kokoomuksen vaalivalvojaisissa ratkettiin riemuun.

Suomi voitti myöhään eilen illalla jääkiekon maailmanmestaruuden historiansa kolmannen kerran.

Aiemmin kultaa on tullut vuonna 1995 (never forget) Globenissa, Ruotsissa ja 2011 Slovakian Bratislavassa – samassa kaupungissa, jossa Marko "Mörkö" Anttila kohotti eilen mestaruuspokaalin kohti taivaita tai ainakin Ondrej Nepela Areenan kattoa.

Maailmanmestaruuden myötä some pääsi irti. Jos viime mestaruudesta muistetaan sekä Mikael Granlundin- ja Pasi Nurmisen ilmaveivit, on nyt Mörköstä tullut selostaja Antero Mertarannan sanoin instituutio. Muumeista tuttu Mörkö on valloittanut juhlinnan tuoksinnassa niin Havis Amanda patsaan, kuin Stiga jääkiekkopelin.

Keräsimme muutaman hauskan meemin alle. Lähetä meille mielestäsi parhaat meemit.

Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt löydät täältä.

"Mörököl On Ice" on Suomi-versio vuoden 1980 Lake Placidin Olympialaisten ihmeestä, jossa USA:n yliopistopelaajista kerätty joukkue pystyi päihittämään voittamattomana pidetyn legendaarisen Neuvostoliiton punakoneen.

Muumilaakson tarinat ovat saaneet uusia versioita, kuten tässä jossa sydämenmuotoinen näkinkenkä onkin vaihtunut mestaruuspokaaliksi.

Tunnettu jalkapallovaikuttaja Erkki Alajakin jakoi somessa paljon pyörineen videon, jossa Mörkö maalaa klassikko Stiga-jääkiekkopelissa.

Suomen joukkueesta on löydetty mörön lisäksi myös muita yhteyksiä sarjakuvahahmoihin. Kettuiluun onkin aihetta, sillä ennen kisojen alkua Suomen joukkuetta oli joissain yhteyksissä sanottu kaikkien aikojen huonoimmaksi, muiden maiden joukkueissa vilistettyä NHL-tähtiä.

Tampereella Keskustori sai jälleen toimia MM-kultajuhlan päänäyttömänä, kun tuhannet ihmiset vyöryivät osoittamaan voitonriemuaan.

Mitalihumun keskiössä oli sunnuntaiyönä Keskustorin suihkulähde, jonne moni syöksyi juhlimaan totuttuun tapaan.

Viime kultajuhlien tuoksinassa vuonna 2011 suihkulähde sai kärsiä kovia juhlijoiden käsissä. Niin kävi myös tällä kertaa.

Tampereen taidemuseon kokoelma-amanuenssi Aki Silvennoinen kertoo, että suihkulähteen yläosasta on kadonnut pieni osa. Mitä todennäköisimmin pala on irronnut, kun sunnuntaiöiset juhlijat ovat kiivenneet suihkulähteen huipulle.

– En halua olla ilonpilaaja ja kieltää suihkulähteelle menoa, mutta ei siihen kyllä kiivetä pitäisi. Sinkki on niin herkkä aines, että se murtuu herkästi, Silvennoinen sanoo.

Tuhansien eurojen korjaus

Sinkkilevyistä tehty suihkulähde saadaan kyllä korjatuksi, jos puuttuvaa palaa ei löydetä. Silvennoisen mukaan muotista valmistettava pala ja korjaus maksaisivat tuhansia euroja.

Silvennoinen toivoo, että pala vielä löydettäisiin lähimaastosta. Kokoelma-amanuenssi toteaa, että palan löytäminen menee hankalaksi, jos joku juhlijoista on ottanut sen mukaansa.

Jos käy ilmi, että pala on irronnut kiipeilyn vuoksi ja selviää, kuka sen on irrottanut, siirtyykö korvausvastuu hänelle?

– Jos jollakin on se pala mukanaan ja sen vain palauttaa, ei seuraa mitään, Silvennoinen toteaa.

Jos siis viime yön jäljiltä tavaroiden joukosta löytyy erikoinen metallinen palanen, kannattaa miettiä, voisiko se olla osa Keskustorin suihkulähdettä.

– Enemmän iloa suihkulähteen palasta olisi, jos se saisi palautettua suuren yleisön nähtäville.

Silvennoinen muistuttaa, että suihkulähteen hennolle varrelle kiipeily voi olla myös vaarallista.

– Pahin skenaario on, että jollekin ihmiselle käy pahasti. Suihkulähteeltä voi vaikka pudota ja lyödä päänsä.

Pitäisikö suihkulähteen olla keväisin siis pidempään lasikuvulla peitettynä, esimerkiksi joka vuosi varmuudella aina mahdollisten MM-juhlien ajankohdan ohi?

– Sitä pitää ehkä harkita, mutta kyllähän toukokuun lopulla on jo kesäkausi ja sitä veden solinaa olisi mukava esitellä Keskustorilla, Silvennoinen vastaa.

Saavillinen roskaa

Kun suihkulähteitä työkseen siivoava Marko Laitinen saapui Keskustorille kello viiden aikaan aamulla, suihkulähteestä löytyi vielä juhlijoita.

– Pari naista oli vielä kylpemässä, mutta jätepyörre myös ja saavillinen roskaa, Laitinen kertoo.

Suihkulähteen siivoaminen vei tänä vuonna muutamia tunteja. Suihkulähteen pohjalta löytyi muun muassa parittomia kenkiä ja vaatteita, mutta myös vaalimainoksia.

– Se on aika ihmeellinen tapa heittää roskat suihkulähteeseen. Sama meno jatkuu taas ensi viikonloppuna, kun koulujen loppu jälleen koittaa, Laitinen toteaa.

– Kultajuhlan jälkeen näitä tosin siivoilee aika mielellään, sitä kun ei satu kovin usein, Laitinen hymähtää.

Twitter on täyttynyt tänä aamuna mörkömukeista Leijona-kapteeni Marko "Mörkö" Anttilan urotekojen kunniaksi. Anttila teki kaksi maalia, kun Suomi löi MM-finaalissa Kanadan. Pitkänhuiskea hyökkääjä tunnetaan mörkönä.

Mörkö on myös Tove Janssonin muumien fiktiivinen hahmo, joka jäädyttää vahingossa kaiken, mihin koskee. Mörön tiedetään pelottaneen etenkin pieniä lapsia hyytävällä kylmyydellään ja uhkaavalla olemuksellaan.

Kun suomalaiset heräsivät maanantaina uuteen aamun jääkiekon maailmanmestareina, monissa kodeissa juotiin aamukahveja mörkömukeista Lempäälän jätin eli Mörkö-Markon inspiroimana. Mörkömukit kuuluvat Arabian muumimukien sarjaan.

Verkkokaupassa tilapäisesti loppu

Myyntijohtaja Anna-Stiina Manninen Iittalan ja Arabian omistavasta Fiskarsista kertoi maanantai-aamuna, että mörkömuki on ollut Iittalan verkkokaupan myydyin tuote sunnuntain MM-finaalin jälkeen. Hän arvioi, että mukit tulevat maanantain aikana loppumaan.

Ja niin myös kävi. Maanantaina iltapäivällä kello kahden jälkeen Iittalan viestinnästä kerrottiin, että mörkömuki on tilapäisesti loppuumyyty sekä Iittalan verkkokaupasta että keskusvarastolta.

Mirka Paasikangas Iittalan viestinnästä kertoo joistakin kivijalkamyymälöistä mörkömukeja saattaa kuitenkin vielä saada.

– Iittalan myymälöissä on otettu ennakkovaraus käyttöön, jotta kaikki jääkiekkofanit saavat mahdollisuuden ostaa suosikkipelaajansa nimikkomukin mahdollisimman pian, Paasikangas lupaa.

"Mukit on myyty käsistä"

Iittala Arabia Store Esplanadista kerrotaab, että mörkömukit ovat menneet päivän aikana kuumille kiville jääkiekkomenestyksen takia.

– Aamusta alkaen on ollut kova kysyntä ja mukit on myyty käsistä. Ne loppuivat jo kertaalleen meiltä, mutta saimme juuri pienen lisäerän. Nämäkin myydään luultavasti hetkessä loppuun, myymäläpäällikkö Hanna Kuustonen kertoo.

Hänen mukaansa tiedusteluja mörkömukeista on tullut yksityishenkilöiltä ja ketjun muista liikkeistä. Tästä voi päätellä sen, että mukit ovat jo monin paikoin loppuunmyyty.

Arabian tuotevalikoimasta löytyy mörköaiheinen muki ja kulho, yksi kutakin.

Voit keskustella artikkelista klo 22.00 saakka. Juttuun päivitetty tietoja mörkömukien menekistä.

Lue lisää:

Hyllyt tyhjinä – Mörkö-mukit loppuivat Lappeenrannasta ja Imatralta

Mörköjen mörkö! Leijonien MM-kulta sekoitti somen – lähetä meille parhaat meemit

Some repesi! Näin Leijonien MM-kultaa hehkutetaan meillä ja maailmalla – seuraa mestaruushumua hetki hetkeltä

Leijonat teki sen – Suomi on kolmatta kertaa jääkiekon maailmanmestari!

Hawk-harjoitushävittäjät saattavat Suomen kultamitalijoukkueen Helsinki-Vantaalle, Ilmavoimat kertoo Twitterissä.

Ilmavoimat kertoi aiemmin, että Leijonat ei saa Hornet-hävittäjäsaattoa lentotoiminnan vilkkaan harjoituskauden vuoksi.

Hävittäjäsaattue järjestettiin myös kultamitalivuosina 1995 ja 2011. Helsinki-Vantaa järjestää maailmanmestarien kunniaksi vesisuihkutervehdyksen.

Myöhään sunnuntai-iltana jääkiekon miesten maailmanmestaruuden voittaneen Suomen tilauslento saapuu Helsinki-Vantaan lentoasemalle noin kaksi tuntia aikataulusta myöhässä.

Alkuperäisen aikataulun mukaan Leijonien piti saapua Suomeen kello 14 aikaan. Puoli kahden jälkeen Suomen aikaa tulleen tiedon mukaan lentokone on edelleen Bratislavassa.

Joukkuetta on VIP-terminaalissa Helsinki-Vantaalla odottamassa pelaajien läheisiä ja tiedotusvälineiden edustajia.

Jääkiekon ystävät ovat noudattaneet poliisin toivetta, ja väkijoukkoja ei ole kerääntynyt Helsinki-Vantaan lentoaseman VIP-terminaalin edustalle.

Vielä ei tiedetä, missä ja milloin kansanjuhla järjestetään. Jääkiekkoliitto selvittää parhaillaan Helsingissä järjestettävän kansanjuhlan yksityiskohtia.

Voit keskustella artikkelista klo 22.00 saakka.

On kulunut muutama viikko siitä, kun metsäyhtiö Stora Enso tiputti Oulun niskaan suoranaisen yt-pommin: Suomen suurimman paperitehtaan paperikoneista toinen saatetaan sulkea, ja jopa 400 työntekijää saattaa menettää työpaikkansa.

Tieto tuli tehtaan työntekijöille järkytyksenä, eivätkä tunnelmat ole siitä juuri valoisammiksi muuttuneet.

Pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen kertoo, että yt-neuvotteluita on nyt takana reilut pari viikkoa ja takaraivossa kolkuttaa tuntuma siitä, että jätti-irtisanomisia kohti ollaan menossa.

– Yt-neuvottelut ovat tietenkin vielä kesken, mutta usko siihen, ettei näitä irtisanomisia tehtäisikään, on aika pieni. Toivon ylläpitäminen on haastavaa, Kaikkonen muotoilee.

Pääluottamusmies kertoo, että työntekijöille on tarjottu viime aikoina tehtaalla muun muassa valmennuskoulutusta, jonka pitäisi auttaa heitä käsittelemään suurta elämänmuutosta. Koulutukseen on hänen mukaansa osallistuttu vaihtelevalla innolla.

Samaan aikaan Oulun kaupunki varautuu pahimpaan ja etsii kuumeisesti vastausta isoon kysymykseen: miten 400 paperityöntekijälle löydetään uutta työtä, jos he kaikki saavat potkut?

Nokia-kriisistä päästiin jaloilleen, päästäänkö nyt?

Useita satoja ihmisiä koskevat irtisanomiset ovat tulleet Oulussa tällä vuosikymmenellä karulla tavalla tutuiksi.

Muistissa on yhä, miten kylmää kyytiä esimerkiksi Nokia on kaupungissa takavuosina tarjoillut. Oulun elinkeinopolitiikan toteutuksesta vastaavasta Business Oulusta kerrotaan, että kun Nokia ajoi matkapuhelinpuoltaan alas 2010-luvun varrella, työnsä menetti noin 3500 ihmistä.

Business Oulun mukaan Stora Enson maaliskuussa aloittamat yt:t ovat Oulussa laajuudeltaan suurimmat sitten Nokian myllerryksen, eli isku on raju.

– Tulee menemään aikaa, että tällainen määrä ihmisiä saadaan työllistettyä uudelleen, Business Oulua johtava Juha Ala-Mursula myöntää.

Nokia-kriisistäkin kyllä päästiin Oulussa hyvin jaloilleen (Talouselämä), mutta nyt tilanne on kokonaisuudessaan hyvin toisenlainen. Nokian aiemmat muutokset johtuivat Ala-Mursulan mukaan yhtiön sisäisistä haasteista, ei siitä, että it-ala itsessään olisi lähtenyt hiipumaan.

– Paperiteollisuusala sen sijaan on menossa alaspäin, ja työntekijöitä joudutaan nyt kouluttamaan Oulussa huomattavasti mittavammin uusille aloille ja uusiin tehtäviin. Luulen, että jokainen Stora Ensolla työnsä menettävä joutuu uudelleenkouluttautumaan ainakin jollakin tavalla.

Ala-Mursula sanoo, että kyse voi olla muutaman viikon tai joidenkin kohdalla jopa parin vuoden koulutuksesta.

Toivoton tilanne ei kuitenkaan tälläkään kertaa ole.

Business Oulun selvittämien tietojen perusteella Stora Enson Oulun tehtaan työntekijöiden keski-ikä on 46 vuoden paikkeilla, ja työntekijöiden koulutustaso on korkea, mikä antaa Juha Ala-Mursulan mukaan hyvän pohjan uuden oppimiseen.

Oulun kaupunki käy parhaillaan läpi alueella avoinna olevia työpaikkoja ja miettii, miten se tukisi muun muassa niitä paperityöntekijöitä, jotka haluaisivat perustaa vaikkapa oman yrityksen.

Nyt pitää kuitenkin mennä eteenpäin, hetki ja asia kerrallaan. Olli-Pekka Kaikkonen

Juha Ala-Mursula arvioi, että yleisesti Oulun paperityöntekijöille voisi löytyä uutta työtä muun muassa kuljetuspuolelta, metalliteollisuudesta, rakennustarvikeyrityksistä, talotehtailta tai elektroniikka-alan tuotantolaitoksista.

Hänen mukaansa työnsä menettävien paperityöntekijöiden on kuitenkin varauduttava siihen, että ainakin alkuun heidän palkkansa todennäköisesti huonontuisi aiemmasta. Paperiliiton mukaan paperityöntekijän keskimääräinen vuosiansio on noin 58 000 euroa vuorolisät sisältäen.

Stora Enson Oulun tehtaan pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen sanoo, että juuri painava huoli taloudellisesta pärjäämisestä kaihertaa tällä hetkellä monen työntekijän mieltä.

Osa Oulun tehtaalla toimivista ihmisistä voisi Kaikkosen mukaan olla valmis lähtemään työn perässä myös muualle, mutta eivät suinkaan kaikki.

– Perheellisten ihmisten voi olla hyvin vaikea lähteä täältä kauemmas.

Osa yrityksistä kärsii, osa hyötyy

Suunnitelmat lakkauttaa paperintuotanto Stora Enson Oulun tehtaalta ovat herättäneet paperitehtaan työntekijöiden lisäksi epävarmuutta myös Oulun alueen yrityksissä.

Stora Enso on tähän asti ostanut esimerkiksi raaka-aineita ja palveluita useilta Oulun alueen firmoilta. Joukossa on muun muassa kemianteollisuuden, kunnossapidon ja logistiikka-alan yrityksiä.

Ylen aiempi soittokierros yrityksiin paljasti, että hienopaperin tuotannon alasajosuunnitelmat aiheuttavat huolta tulevaisuudesta, mutta monikaan ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin vielä mitenkään.

Nähtäväksi jää, johtavatko Stora Enson muutokset jossakin vaiheessa yt-kutsuihin muissa yrityksissä.

Nuottasaaren tehdasalueella toimivassa Kraton Chemicalissa tulevaisuuden näkymiä pidetään sen sijaan varovaisen toiveikkaina.

Kraton jalostaa Oulun tuotantolaitoksellaan raakamäntyöljyä, jota käytetään jatkojalostuksen jälkeen esimerkiksi maalien ja liimojen raaka-aineena. Öljyä Kraton on saanut käyttöönsä muun muassa juuri Stora Enson Oulun tehtaalta: sitä syntyy selluntuotannon sivutuotteena.

Jatkossa yhtiö saattaisi voida saada öljyä Stora Ensolta nykyistä enemmänkin, sillä metsäyhtiö on suunnitellut alkavansa tuottaa Oulussa kartonkia. Oulussa tuotettavan pakkauskartongin tekemiseen tarvittaisiin enemmän puuta kuin nykyiseen paperintuotantoon, ja sitä kautta raakamäntyöljyäkin tulisi enemmän.

– Suhtaudumme tietenkin positiivisesti ajatukseen siitä, että raakamäntyöljyä, joka on rajattu raaka-aine, tulisi markkinoille lisää, Kratonin Oulun tehtaanjohtaja Ari Venninen asettelee sanojaan.

Kraton saa ympäristölupansa puitteissa jalostaa raakamäntyöljyä Oulun tehtaallaan vuosittain noin 160 000 tonnia. Venninen ei halua kertoa miten suuri osa tästä potista tulee Stora Ensolta, mutta myöntää metsäyhtiön olevan heille "todella tärkeä yhteistyökumppani".

Stora Enso on arvioinut, että jos yhtiö siirtyy Oulun tehtaalla valmistamaan kartonkia paperin sijaan, Pohjois-Suomesta hankittaisiin sen myötä noin 500 000 kuutiota puuta enemmän kuin nyt.

Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula pitää tätä hyvänä asiana koko alueen kannalta, kun mietitään teollisuuden sivuvirtoja ja ylipäänsä työllisyyttä.

– Pelkästään puun hakeminen metsästä ja sen kuljettaminen tehtaan porteille tuo merkittävästi työtä, Ala-Mursula toteaa.

Stora Enson Oulun tehdasta ja sen työntekijöitä koskevat päätökset tehtäneen touko-kesäkuun aikana.

Metsäyhtiö on ilmoittanut, että paperin valmistus jatkuisi kuitenkin Oulun tehtaalla vielä ensi vuoden syyskuun loppuun, joten mahdolliset henkilöstövaikutukset toteutuisivat vuoden 2020 loppuun mennessä.

Stora Enson Oulun tehtaan pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen sanoo, että tällä hetkellä työntekijät eivät voi muuta kuin odottaa.

– Huoli jatkosta on kaikilla yhteinen. Nyt pitää kuitenkin mennä eteenpäin, hetki ja asia kerrallaan.

Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue myös:

Stora Enso suunnittelee sulkevansa paperikoneen Oulussa ja vähentävänsä 400 työpaikkaa – työntekijöille isku tuli "puun takaa"

Mikä muuttuu, kun Suomen suurin paperitehdas siirtyy hienopaperista pahviin? Selkein muutos on tulonsiirto paperityöläisiltä metsänomistajille

Viime vuoden alusta voimaan tullut uusi alkoholilaki ei juuri ole lisännyt alkoholin kokonaiskulutusta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus. Ennen lain voimaantuloa THL arvioi, että alkoholin kulutus nousisi lain myötä.

– Kyllä lain vaikutus on ollut pienempi kuin mitä ennakoitiin, se on ihan selvä asia, myöntää THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Tärkein syy ennusteen epäonnistumiseen oli hinnoittelu. Vuonna 2017 päivittäistavarakauppojen Taloustutkimuksella teettämä tutkimus ennakoi nelosoluen, siiderin ja lonkeron hinnan laskevan lain voimaantulon jälkeen noin 40 prosenttia.

THL oli tuolloin samaa mieltä, mutta toisin kävi: vahvasta oluesta ja long drink -juomista ei tullut kaupan tarjoustuotteita.

– Hintakehitys on ollut merkittävästi erilainen kuin mitä ajateltiin. Vaikka vahvojen eli 4,7–5,5-prosenttisten oluiden ja long drink -juomien myynti on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2017 vuoteen 2018, alle 4,7-prosenttisten juomien ja erityisesti keskioluen myynti on vastaavasti vähentynyt, Mäkelä kiteyttää.

Lakimuutoksen vaikutuksia tarkasteltiin ottamalla huomioon erilaisia kulutukseen vaikuttavia tekijöitä, kuten kesän helteisyys, veronkorotukset, varastointi ja taloustilanne.

Tällaisen mallintamisen tarjoaman arvion mukaan lakimuutoksen vaikutus vastaisi 1,9 prosentin lisäystä kulutukseen. Arvio ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä eli se ei erotu satunnaisvaihtelusta.

Hinta selittää pääosan pidemmän ajan kulutuksen laskusta

Ennalta arvioitiin, että lakimuutos voisi lisätä alkoholikuolemia 150:llä vuodessa. Arvioidun suuruisia muutoksia alkoholikuolemien määrässä joko ylös- tai alaspäin on tapahtunut 2000-luvulla seitsemänä vuonna.

Vuosina 2007–2017 alkoholinkulutus väheni viidenneksellä ja alkoholiin liittyvä kuolleisuus kolmanneksella.

Kulutuksen vähenemisestä merkittäväosa eli 56 prosenttia selittyi mallituksen mukaan alkoholiverojen korotuksilla ja kaikkiaan 70 prosenttia erilaisilla hintaan ja talouteen liittyvillä tekijöillä.

– Talous selittää merkittävästi sitä, miksi me juomme nyt vähemmän. Se voi olla myös impulssi, joka saa sitä kulttuuria muuttumaan. Ihmisten mielissähän kilpailee koko ajan erilaisia ajanvietemahdollisuuksia. Kun yksi menettää houkuttavuuttaan vaikkapa kalliin hinnan takia, antaa se samalla tilaa ja mahdollisuuksia muille, Mäkelä sanoo.

THL:n laskelmien mukaan vuosina 2008–2017 olisi alkoholiin liittyviä kuolemia ollut 5 900 enemmän, jos alkoholikuolleisuus olisi pysynyt vuoden 2007 tasolla. Aikavälin kulutuksen vähenemisestä 70 prosenttia selittyy talouteen liittyvillä tekijöillä.

Lain vaikutukset eivät selviä heti

Mäkelän mukaan vielä ei voi tehdä lopullisia arviota lain vaikutuksista.

– Siidereitä ja lonkeroita alettiin myydä ruokakaupoissa vuonna 1995, ja silloin kulutuskäyttäytyminen muuttui viiden vuoden ajan lain voimaantulosta. Mallinnuksen teimme nyt, koska kysyntä lyhyen aikavälin muutosten väliarvioinnille on ollut suurta, Mäkelä perustelee.

THL on kiinnostunut muun muassa siitä, kiristyykö hintakilpailu tulevaisuudessa, ja mitä alkoholihaitoille tapahtuu. Samalla seurataan sitä, jatkuuko mietojen alkoholijuomien keskivahvuuden kasvu.

Viime vuonna päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskivahvuus nousi 4,5 prosentista 4,7 prosenttiin.