Sisävesiveneilyyn on luvassa uusia tuulia heinäkuun lopulla, kun Päijänteen ja Kymijoen pohjoisosien välillä avautuu uusi veneilyreitti.

Sen mahdollistaa Kimolan kanava, jonka viimeistelytyöt ovat meneillään. Iitin ja Kouvolan alueilla sijaitsevassa kanavassa testataan parhaillaan sulkujen toimintaa.

– Koekäytämme esimerkiksi sulkujen automatiikkaa. Näin varmistumme siitä, että sulut toimivat vesimassoissa oikealla tavalla, kertoo projekti-insinööri Arttu Vasara Väylävirastosta.

Yksi jännityksen aihe uudella reitillä on sinne saapuvien veneilijöiden määrä. Veneilyn suosio on kasvanut selvästi tänä kesänä, ja liikkeellä on myös uusia ja kokemattomia veneilijöitä.

Kimolan kanavalle johtavat vesireitit ovat sen verran haastavia, että alueelle on koulutettu iso määrä vapaaehtoisia järvipelastajia.

Pelastajat harjoittelevat tiiviisti

Kimolan kanavan veneilijöiden avustamisesta viranomaisten lisäksi huolehtii Meripelastusseuraan kuuluva Heinolan järvipelastus ry. Yhdistyksellä on päivystysringissä mukana nelisenkymmentä vapaaehtoista, joista noin parinkymmenen tukikohta sijaitsee reitin Kouvolan järvipelastusasemalla.

Loput Heinolan yhdistyksen vapaaehtoisista päivystävät pääasiassa Kalkkisten kanavan alapuolisilla vesialueilla eli Heinolan ympäristössä Ruotsalaisella ja Konnivedellä.

Uuteen veneilytilanteeseen on valmistauduttu muun muassa hankkimalla toimintaan lisää vapaaehtoisia.

Yksi uusista mukaan lähteneistä on iittiläinen Sanna Karjalainen.

– Auttamisenhalu innosti aloittamaan järvipelastusharrastuksen. Olen ollut pitkään myös vpk:ssa, ja siitä on ollut hyötyä tässä toiminnassa. Esimerkiksi pintapelastus on tuttua jo entuudestaan.

Harjoituksia on riittänyt pitkin viime talvea ja kevättä.

– Keväällä opiskelimme teoriaa verkkoluennoilla, kun korona keskeytti lähiharjoitukset. Niihin on jälleen päästy osallistumaan nyt heinäkuussa, Karjalainen kertoo.

Parin viikon välein pidettävien harjoitusten keskeisiä asioita ovat muun muassa veneilyturvallisuus, veneiden hinaaminen sekä esimerkiksi onnettomuustilanteet, joissa ihminen joudutaan pelastamaan vedestä.

Reitin kapeus ja uppotukit haasteina

Päivystykset Kouvolan järvipelastusasema aloitti Kimolan kanavalle johtavalla reitillä Kymijoella ja Pyhäjärvellä jo viime kesänä.

– Halusimme olla valmiina hyvissä ajoin ennen kuin uudet veneilijät tulevat eikä niin, että olisimme aloittaneet harjoittelun vasta sitten kun kanava avautuu, sanoo Kouvolan järvipelastusasemalla koulutuksia pitävä Saku Tauriainen.

Kimolan kanavan alapuolista osuutta hän pitää veneilijän kannalta hyvin viitoitettuna ja selkeänä kulkea.

Haastetta voivat tuoda reitin loppupuolella Kymijoen virtaukset. Lisäksi Tauriainen muistuttaa aika ajoin esiin putkahtavista menneiden vuosikymmenten puunuiton merkeistä, jotka on hyvä pitää mielesssä.

– Uppotukkeja olemme silloin tällöin joutuneet hinaamaan pois väyliltä, vaikka ne harvinaisia ovatkin.

Kouvolan järvipelastusaseman emoyhdistyksen, Heinolan järvipelastajat -yhdistyksen, puheenjohtaja Sami Salomaa vinkkaa lisäksi viiden ja puolen kilometrin mittaisen kanavan yhdestä ominaispiirteestä.

– Kanava on erittäin kapea. On selvää, että se hidastaa liikkumista.

Siirtyykö suurin ryntäys kanavalle ensi kesään?

Kimolan kanavaa käyttävien veneilijöiden määrää voi toistaiseksi luonnollisesti vain arvailla.

Joitain ennusmerkkejä vilkkaasta liikenteestä on kuitenkin ilmassa. Esimerkiksi veneiden ensirekisteröinti on koko maassa kasvanut tänä vuonna selvästi.

Kimolan kanavan lähiseudulla Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa veneitä rekisteröitiin tammi-kesäkuun aikana runsaat 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Suurin osa ensirekisteröinneistä oli moottoriveneitä.

Kesäkuussa ilmestynyttä Kimola-Pyhäjärvi-alueen veneilykarttaa puolestaan on myyty parisataa kappaletta.

– Sitä on tilattu lähiseudun lisäksi Päijänteelle ja Helsinkiin, kertoo kartan julkaisseen Kuusankosken veneilyseuran puheenjohtaja Pekka Reponen.

Kimolan kanavan vaikutusalueella vapaaehtoisten järvipelastajien on ollut pakko varautua vilkastuvaan liikenteeseen.

– Kanava on uusi ja ihmeellinen, vastaavaa ei ole muualla Suomessa. Siihen olemme asennoituneet, että veneliikenne kasvaa huomattavasti, sanoo Sami Salomaa.

Kouvolan järvipelastusaseman Saku Tauriainen arvioi, että kanavan viivästynyt aukeaminen vasta kesälomakauden loppupuolella vaikuttaa myös ensi kesään.

– Voi olla, että todellinen ryntäys uudelle reitille tulee vasta silloin.

Kimolan kanavan rakennustyöt alkoivat kesällä 2018. Veneilykäyttöön muutettava kanava toimi alunperin puunuittoväylänä Päijänteeltä Kymijoen varren tehtaisiin. Kanavan erikoisuus on 70 metriä pitkä tunneli.

Kanava piti avata alunperin kesäkuun alussa, mutta sulkuporteissa ilmenneiden vikojen takia avaaminen lykkääntyi. Lopullinen aikataulu varmistuu aikaisintaan viikkoa ennen avaamista eli mahdollisesti jo lähipäivinä.

Helsingin Kuinkaantammeen avattiin heinäkuun alussa Suomen ensimmäinen kassaton itsepalvelukauppa. Korttelikaupan kauppiaan Sanna Mäenpään mukaan vastaavaa ei löydy edes maailmalta, sillä kaikissa muissa itsepalvelukaupoissa ostoksilla käyntiin sisältyy jonkinlainen kassatapahtuma.

Korttelikauppaan ei myöskään tarvitse tunnistautua erikseen kännykkäsovelluksella tai maksukortilla, kuten esimerkiksi uusiin automatisoituihin huoltoasemamyymälöihin. Korttelikauppa on auki joka päivä aamuneljästä puoleenyöhön.

Toistaiseksi Mäenpää viettää kaupalla paljon aikaa ja kyselee asiakkailta palautetta ostokokemuksesta ja tuotevalikoimasta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kauppiaan ei tarvitsisi olla kaupalla lainkaan. Silloin järjestelmien ja asiakaskokemuksen kehittäminen tapahtuu etänä.

Miten kassaton kauppa oikein toimii? Sanna Mäenpää vastaa kymmeneen asiakasta askarruttavaan kysymykseen.

1. Miten kassaton kauppa toimii?

Tämä on itsepalvelukauppa. Tuotteet ovat kaapeissa ja jokaisessa kaapissa on maksupääte. Kaapin ovi avautuu, kun maksukortin laittaa maksupäätteelle. Kun ovi avautuu, valitaan tuote. Laskutus tapahtuu automaattisesti, kun ovi menee kiinni.

2. Pystyykö täältä varastamaan?

Periaatteessa se ei ole mahdollista. Tuotteissa on tunnistetarrat. Kaappi tekee inventaarion siitä, mikä tarra puuttuu. Laskutus lähtee kortilta, jolla on tunnistautunut. Laskutus lähtee myös silloin, jos tarran yrittää irrottaa ja jättää kaappiin.

3. Onko asiakkaan maksukortilla merkitystä ostosten sujuvuuteen?

Meillä toimii kaikki yleisimmät lähimaksut, maksukortit ja puhelinsovellukset. On tietysti pankki- ja korttikohtaisia eroja. Jotta kaapin saa auki, pankki tarkistaa, onko tilillä katetta. Kun kaapin oven laittaa kiinni, veloitus vaihtuu ostosummaksi. Katevaraus oli ensimmäisenä päivänä 49 euroa, mutta se muutettiin heti seuraavana päivänä asiakaspalautteen vuoksi 25 euroon.

4. Miten varmistetaan asiakkaiden turvallisuus?

Meillä on kameravalvonta ja vartijakäynnit. Meillä on myös muita silmiä ja korvia, kuten siivouspalvelu ja muuta henkilökuntaa, jotka käyvät täällä säännöllisesti.

5. Entä jos tulee sähkökatko, miten käy tuotteille ja pääseekö täältä ulos?

Kaappien ovet menevät silloin lukkoon, ettei pääse tapahtumaan niin, että tuotteet menisivät pilalle ja asiakas ostaisi pilaantuneen tuotteen. Meillä on sähkölukot. Täältä pääsee silti kuitenkin ulos, vaikka ovet menisivät sähkökatkon ajaksi lukkoon.

6. Minkä takia juuri Helsingin Kuninkaantammeen avattiin ensimmäinen Korttelikauppa?

Täällä ei ole kauppaa tai kioskia lähimaillakaan. Lähimmät kaupat ovat melkein kahden kilometrin päässä. Ihmiset tarvitsevat lähikaupan, josta voi hakea sen maitolitran tai leipäpaketin. Lisäksi tässä sattui olemaan vapaana kivankokoinen liikehuoneisto. Tarkoituksena on laajentaa tätä tuonne takahuoneeseen.

7. Minne avaatte seuraavan itsepalvelukaupan?

Hyvä kysymys. Meillä on tarkoitus testata tässä konseptia ja asiakaskokemusta ja mahdollisimman nopealla aikataululla laajentaa pääkaupunkiseudulle. Yksi suuntalinja on, että siellä ei olisi muuta kauppaa lähellä. Meillä on muitakin ideoita, mutta niitä emme halua vielä paljastaa.

8. Miten tällaiseen kauppaan valikoidaan tuotteet?

Tarkoitus on olla paikallinen kauppa. Tuotteet valikoimaan valitaan sen mukaan, mitä paikalliset ihmiset haluavat ostaa. Meille saa esittää toiveita ja pyrimme täyttämään ne mahdollisimman hyvin ja nopeasti. Meillä voi olla joka kaupassa oma valikoimansa sen alueen ihmisten mukaan. Meillä on yksilötason tuoteseuranta, jolla voimme seurata tuotteiden tuoreutta ja eräpäiviä.

9. Onko työntekijäkustannukset pienemmät itsepalvelukaupassa perinteiseen kauppaan verrattuna?

Itsepalvelukaupassa ei itsessään ole henkilökuntaa, mutta taustajärjestelmissä henkilökunnan määrä on aika iso. Ei voida sanoa suoraan, että henkilökunnan kustannus olisi pienempi. Työtehtävät ovat erilaiset.

10. Onko teidän mahdollista kilpailla isojen kauppaketjujen kanssa?

Näemme, että meillä on oma paikkamme. Pyrimme pienemmille asuinalueille, jonne isot marketit eivät halua mennä.

Voit keskustella aiheesta 16.7.2020 kello 23:een saakka.

Kauppasota, korona-ajan sanasota, pakotteet. Yhdysvaltain ja Kiinan kiristyneet välit kiristyivät entisestään maanantaina, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kutsui Kiinan aluevaatimuksia Etelä-Kiinan merellä laittomiksi.

– Tämä on suuri muutos Yhdysvaltojen aikaisempaan linjaan, arvioi kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta.

Lue myös: Kiina puhuu “kylmästä sodasta” ja Trump uhkaa Kiinaa – Tutustu tästä 5 tulenarkaan tapaukseen, joissa suurvaltojen voimamittelön kiihtyminen näkyy Aasiassa

Nyt Pompeo väläytteli jopa mahdollisuutta, että Yhdysvallat tulisi yhä selkeämmin tukemaan muiden Kaakkois-Aasian maiden oikeuksia Etelä-Kiinan merellä. Voit lukea lisää Pompeon lausunnosta tästä jutusta.

Vuori muistuttaa, että aiemmin Yhdysvallat on kommentoinut Kiinan toimia Etelä-Kiinan merellä neutraaliin sävyyn. Yhdysvallat ei ole myöskään ole aiemmin ottanut kantaa yksittäisiin aluekiistoihin.

Kiina kehottikin vastauksessaan Yhdysvaltoja pitäytymään puolueettomuudessa.

Yhdysvallat ei ole ratifioinut sopimusta

Kiinan mielestä miltei koko merialue, arviolta 90 prosenttia, kuuluu sille. Kiina perustelee kantaansa historiallisilla syillä. Kansainvälinen yhteisö on asiasta toista mieltä. YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaan merialue kuuluisi muun muassa Vietnamille, Malesialle ja Filippiineille sopimuksessa sovittuihin talousvyöhykkeisiin vedoten.

– Kiinan reaktio on se, että Yhdysvallat ei ole näihin aluekiistoihin kytkeytyvä valtio. Yhdysvallat ei myöskään ole itse ratifioinut tätä merioikeusyleissopimusta, jonka perusteella se syyttää Kiinaa laittomuuksista, kansainvälisen politiikan professori Vuori summaa tilannetta.

Merialue on molemmille maille strategisesti merkittävä. Yhdysvaltain asemaa Etelä-Kiinan merellä on heikentänyt Filippiinien siirtyminen Kiinan vaikutuspiiriin.

– Yhdysvallat korostaa vapaata navigointioikeutta. Kiina taas esittää, että merialue on heidän hallinnassaan. Silloin Yhdysvallat ei olisi tervetullut alueelle.

Tilanne ollut pinnalla jo vuosia

Kansainvälisen politiikan professorin Juha Vuoren mukaan muutos Yhdysvaltain linjassa liittyy sekä pidemmän aikavälin kehitykseen että Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaaleihin.

Vuori muistuttaa, että Yhdysvallat olisi voinut reagoida tilanteeseen jo vuosia aiemmin.

Esimerkiksi vuonna 2016 YK:n pysyvä välitystuomioistuin ratkaisi Filippiinien ja Kiinan välisen aluekiistan Filippiinien hyväksi, mutta Kiina on kieltäytynyt hyväksymästä päätöstä. Voit lukea lisää aiheesta tästä jutusta.

– Tuomioistuin katsoi silloin, että Kiinalla ei ole merioikeuden puolelta mitään perustaa vaateilleen. Yhdysvallat olisi voinut tuolloin painostaa, mutta ei niin tehnyt.

Yhdysvaltain presidentinvaalit painavat vaakakupissa

Yhdysvaltain presidentinvaalit käydään 3. marraskuuta. Suhteet Kiinaan ovat perinteisesti yksi vaaliteemoista. Professori Juha Vuoren mukaan on tavallista, että ensimmäistä kauttaan hakevat presidenttiehdokkaat noudattavat Kiinan suhteen kovaa linjaa.

– Yleensä ensimmäisen kauden aikana presidentit ovat huomanneet, että Kiina onkin hyvin tärkeä kumppani monissa asioissa, Vuori toteaa.

Suhteet ovat saattaneetkin lientyä kauden mittaan. Yhdysvaltain istuva presidentti Donald Trump on tässä kohtaa poikkeus.

– Trump ei ole löysännyt otettaan, vaan lisännyt löylyä vastakkainasetteluun. Siinä mielessä se, tuleeko Trumpille toinen kausi vai ei, on Kiina-suhteiden kannalta erittäin oleellinen kysymys.

Lue myös:

USA:n ulkoministeri kutsui Kiinan aluevaatimuksia Etelä-Kiinan merellä laittomiksi – Kiinan mukaan USA sabotoi alueen vakautta

Kiinan ja Yhdysvaltojen nokkapokka on kamppailua maailman johtajuudesta – "Maiden välinen neuvotteluhenki puuttuu", sanoo vanhempi tutkija Elina Sinkkonen

Kiinalaiskenraalilta kova uhkaus: Voimme hyökätä Taiwaniin, jos muu ei auta estämään itsenäisyyttä

Kiina väittää lopettaneensa saarien haalimisen: "Kuka muka rakentaa?"

Rahkaa aamupalalla, rahkaa välipalalla, rahkaa iltapalalla. Proteiinibuumin myötä proteiinituotteiden määrä kaupan hyllyillä on kasvanut viime vuosina.

Proteiinia on markkinoitu ravintoaineena, joka tekee ihmeitä. Siitä ovat innostuneet esimerkiksi karppaajat, laihduttajat, ketogeenistä ruokavaliota noudattavat sekä fitness- ja wellness -ihmiset. Nyt proteiinilla myydään sipsit, jäätelöt ja lounaspastat.

Harva meistä kuitenkaan tarvitsee lisäproteiinia ruokavalioonsa – päinvastoin.

Suositusten mukaan

Suomalaisten proteiinin saanti on ollut jo vuosikymmeniä melko tasaista: proteiinia saadaan kansallisen ravintosuosituksen mukaisesti, eikä suuria muutoksia ole tapahtunut. Vajausta ilmenee lähinnä huonosti syövillä vanhuksilla ja pitkäaikaissairailla.

Suosituksen mukaan työikäisen tulisi saada noin 1,2 grammaa proteiinia painokiloa kohden. 70 kiloa painavan aikuisen tulisi siis saada proteiinia noin 82 grammaa päivässä. Aktiivikuntoilijat ja urheilijat tarvitsevat typpitasapainon säilyttämiseksi enemmän proteiinia kuin vähän liikkuvat.

Peruskuntoilijakin saa tarvittavan määrän proteiinia usein perusruuasta, sanoo sanoo ravitsemustieteiden dosentti Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.

– FinRavinto-tutkimuksen (THL) mukaan suomalaiset saavat ihan hyvän määrän proteiinia, noin 17 energiaprosenttia, kun suositus on 10–20. Meillä ei pitäisi olla tarvetta syödä erikseen hirmuisen proteiinipitoisia ruokia.

Viiden vuoden aikana proteiinituotteiden myynti on kasvanut noin puolella, selviää S-ryhmän tilastoista. Kuluvana vuonna kasvua on ollut noin 10 prosenttia. Eikä trendi ole ainakaan laantuakseen.

– Taustalla on isompi hyvinvointi- ja tervellisyystrendi. Ihmiset vaalivat hyvinvointia; halutaan herkutella ja haetaan terveellisempiä vaihtoehtoja, sanoo SOK:n valikoimajohtaja Katja Tapio.

Myös kasvipohjaisten tuotteiden sekä myynti että tarjonta kasvavat voimakkaasti.

Mikä on "liikaa" proteiinia?

Terve ihminen pystyy käsittelemään elimistössä enemmän proteiinia kuin viralliset suositukset neuvovat.

On kuitenkin joukko suomalaisia, joiden munuaiset heikkenevät salakavalasti, jos proteiinia saa liikaa.

Jopa 10–20 prosenttia suomalaisista kärsii munuaisten vajaatoiminnasta, jonka oireita ei välttämättä edes huomaa, sanoo munuaislääkäri Kaj Metsärinne Turun yliopistollisesta sairaalasta. Liikaproteiini kuitenkin kiihdyttää munuaisten heikentymistä.

Munuaisten vajaatoiminta liittyy usein esimerkiksi diabetekseen, joka taas lisääntyy erityisesti nuorilla.

Ihmisten pitäisi olla tietoisempia proteiinin mahdollisista haittavaikutuksista, Metsärinne sanoo. Jos proteiinia tankkaa tietoisesti paljon, munuaisten toiminta kannattaa tarkastaa lääkärin kanssa.

– Sitä ei näe vuosiin tai vuosikymmeniin. Oireet tulevat vasta, kun on menetetty yli 70 prosenttia munuaisten toiminnasta. Sitten verenpaine nousee, alkaa tulemaan anemiaa ja muita yleisoireita.

Lisäainecocktail?

Jos proteiini-suklaapatukan hintaa vertaa esimerkiksi tavalliseen suklaapatukkaan, hinta voi olla jopa kaksinkertainen. Asiantuntijoiden mukaan proteiinituotteissa on usein ilmaa; niillä siis tehdään rahaa.

Kuivaliha-snacksiäkin myydään nyt “runsaasti proteiinia” -tarralla höystettynä. Tuotteessa on aina ollut proteiinia, mutta nyt tieto proteiinista on printattu pakkauksen päälle.

– Kaikkeen, missä on proteiinia, voidaan lyödä runsasproteiininen leima ja edistää sillä myyntiä. Sitähän tämä on, sanoo ravitsemustieteiden dosentti Anne-Maria Pajari.

Pajari kurkkaa proteiinijäätelöpurkin pohjaan ja sanoo, ettei jäätelöä kannata proteiinin takia ryhtyä ahmimaan. Sipsihyllyllä taas proteiinilla markkinoidut sipsit eivät saa ravitsemustietelijältä synninpäästöä proteiinin takia, mutta Pajari kiittelee, että tuotteissa on enemmän kuitua ja vähemmän rasvaa kuin tavallisissa perunalastuissa.

Proteiinituotteiden terveellisyyteen vaikuttaa moni seikka, ei niinkään proteiini. Proteiinipatukoista taas löytyy esimerkiksi tyydyttyneitä rasvoja.

– Näyttää siltä, että epäterveelllisestä yritetään tehdä terveellistä.

Proteiinituotteet eivät ole kliinisesti ongelmattomia, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Hän on perehtynyt ravintoainesisältöihin myös asiakastyössä.

– Kyllähän ne ovat jännästi koostettuja tuotteita.

Schwab sanoo, että niin kutsutuissa terveyspatukoissa sisältöaineluettelo on usein monimutkaisempi kuin vaikkapa tavallisessa suklaapatukassa. Lisäaineita on usein lisätty roimasti. Herkkävatsaisille esimerkiksi sorbitoli saattaa Schwabin mukaan aiheuttaa oireita.

– Se on jännä trendi. Yhteen aikaan oltiin tarkkoja lisäaineista, eikä niitä saanut olla. Nyt näiden proteiinituotteiden kohdalla niistä ei tarvitse välittää. En sano, että niistä tarvitsee välittää, mutta se hössötys unohtui kokonaan, kun ryhdyttiin puhumaan proteiineista.

"Jotkut ovat ketoosissa koko ajan" – mitä siitä seuraa?

Fitness-buumi ja vähihiilihydraattinen ruokavalio lienevät osaltaan syitä proteiinin suosiolle. Nämäkin trendit ovat kuitenkin melko uusia.

Siksi ei vielä tiedetäkään, miten proteiinipitoinen ruokavalio kuormittaa elimistöä pitkällä aikavälillä.

– Nyt tehdään aika isoa väestökoetta. Jotkut ovat ketoosissa koko ajan. Ei tiedetä, mitä pitkän aikavälin vaikutuksia on tällaisella hiilihydraattien välttelyllä ja älyttömällä proteiinin mätöllä, sanoo dosentti Anne-Maria Pajari.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että terve elimistö pystyy käsittelemään myös ylimääräisen proteiinin.

Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab kuitenkin muistuttaa, että kun kyse on ruokavaliosta, kohtuus kaikessa on ohjeista parhain.

– Minua hämmästyttää, miksi tietoinen riski sivuutetaan. Miksi munuaisia ei haluta suojella? Rahkoista ei tarvitse luopua, kohtuullistaa vain niiden ja muiden proteiinilähteiden käyttöä.

Lue seuraavaksi: Suurin osa ravintolisien käyttäjistä syö niitä turhaan

Kiinnitätkö sinä huomiota proteiinin määrään? Oletko ostanut tuotteita viime aikoina? Voit keskustella aiheesta 15.7. klo 23:een asti.

Siuntiossa sijaitseva Suitian linna ei välttämättä vastaa länsimaisen populaarikulttuurin muokkaamaa käsitystämme linnasta. Siinä ei ole kymmeniä metrejä korkeita torneja, valtavaa ruokasalia tai muureja vallihautoineen.

Yksi torni löytyy, mutta sen yläosassa ei ole huonetta. Muutenkin huoneet ovat matalia ja niiden tunnelma tuo mieleen enemmän kirkon tai luostarin kuin hovitanssit kynttelikköjen alla. Varsinaista suursalia ei linnasta löydy.

Linnaksi rakennusta kuitenkin kutsutaan, ja Suomen mittakaavassa Suitian kartanolinna on erittäin merkittävä.

Suitian tila on perustettu 1400-luvulla ja kartanolinnan vanhimmat rakenteet ovat 1500-luvulta, mikä tekee linnasta maamme parhaiten säilyneen omassa mittaluokassaan.

Linnan nykyinen omistaja, maanviljelijä Henrik Rehnberg osti Suitian linnan ja sen maat veljensä Gustav Rehnbergin ja Koneen suuromistajan Antti Herlinin kanssa vuonna 2015. Valtion omistama Senaattikiinteistöt myi tuolloin kartanolinnan, alueen 60 muuta rakennusta sekä 726 hehtaarin maa- ja metsäalueet 11,5 miljoonalla eurolla.

Nyt kartanolinnalle etsitään jälleen uutta omistajaa.

Herlin myi osuutensa pois piakkoin ostamisen jälkeen. Linnaa osakeyhtiön muodossa pyörittävät Rehnbergin veljekset ovat nyt laittaneet sen uudestaan myyntiin – tällä kertaa ilman maa- ja metsäalueita.

Linna lähtee 4,8 miljoonalla eurolla.

– Haikein mielin myymme. Syynä on se, että päätoimintamme on maa- ja metsätalous, ja tämä linnan toiminnan pyörittäminen on ollut vähän liikaa siinä samalla, linnan nykyinen omistaja, maanviljelijä Henrik Rehnberg toteaa.

Linnaa on asuttanut Suomen historian kannalta useat merkittävät henkilöt ja suvut. Flemingin suuraatelissuku asutti linnaa noin 200 vuotta ja rakennutti tiluksille muun muassa Suomen ensimmäisen rautataruukin.

Kenties tärkein linnaa asuttanut historian merkkihahmo on linnaa 1500-luvulla asuttanut sotapäällikkö ja vapaaherra Klaus Fleming, jonka moni muistaa historian oppikirjoista nuijasodat voittaneena talonpoikien kauhuna.

Linna on näytellyt osaansa tuoreemmissakin historian käänteissä.

– Vapaussodassa kaksisataa valkoisten suojeluskuntalaista puolusti linnaa sitä piirittäneitä punakaartilaisia vastaan, Rehnberg kertoo.

Rehnbergit ovat naapurin poikia. He kasvoivat aivan Suitian vieressä, Gårdskullan tilalla. Rehnbergit juoksentelivat Suitian tiluksilla jo pikkutenavina.

– Gårdskullan tila irrotettiin suur-Suitiasta 1800-luvun alussa, samaa seutua, Rehnberg kertoo.

Nykyään Rehnbergit harjoittavat alueella maataloutta. Heidät tunnetaan esimerkiksi angus-karjan kasvattajina, pihvikauppiaina.

– Linnan omistamisesta jää toki työläät muistot, sen pyörittämiseen on saanut kunnolla paneutua. Restauroinnissa käytettiin kalkkimaalia ja perinteisiä menetelmiä. Mutta mielekästä tekemistä tämä on ollut.

Rehnbergit ovat pitäneet linnassa opastettuja kierroksia, kahvilaa ja vuokranneet sitä hää- ja kokoustilaksi. Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot kuitenkin pysäyttivät toiminnan.

– Etsimme ostajaa, joka tarvitsisi tätä enemmän kuin me. Tänne voi ideoida vaikka minkälaista elämää, Rehnberg sanoo.

Linnan ylläpitäminen ja sen tuotteistaminen ei ole kuitenkaan Rehnbergin mukaan itsestäänselvyys.

– Pitää olla varaa ylläpitää paikkaa sekä kunnollinen konsepti liiketoiminnalle. Tämä on ainutlaatuinen linna, mutta kannattavuus on toinen asia, Rehnberg miettii.

Linnan sisätilat on koristeltu viimeisen päälle. Ritarisalin puupanelointi vilisee linnaa asuttaneiden aatelissukujen vaakunoita. Osa paneeleista on vielä tyhjiä.

– Meiltä Rehnbergeiltä ei vaakunaa löydy, olemme tavallisia maanviljelijöitä. Mutta jos tämä aateliselle menisi, niin puupaneeleita olisi vapaana, Rehnberg kaupittelee.

_Lähteenä on käytetty myös arkkitehtitoimisto Schulmanin rakennushistoriallista selvitystä Suitiasta._

Lue lisää:

Sotien ja elokuvienkin näyttämönä toiminut miljoonalinna etsii uutta omistajaa

Historiallinen linna Herlinille ja pihviyrittäjille – Suitia vaihtaa omistajaa 12 miljoonalla eurolla

Yhteistupakokeilu on noussut kovaan suosioon Karjalan prikaatissa Kouvolan Vekaranjärvellä.

Reilu viikko sitten palveluksensa aloittaneista 2000 alokkaasta noin 1500 antoi etukäteen suostumuksensa yhteistupakokeiluun osallistumiselle. Yhteistupiin mahtui heistä vain murto-osa.

Puolustusvoimat kertoi viime viikolla, että Karjalan prikaatiin muodostetaan 10–15 yhteistupaa. Yhteen tupaan mahtuu enintään 14 henkilöä, eli kokeiluun pääsee noin 140–210 alokasta.

Naisten ja miesten yhteistupia kokeillaan Karjalan prikaatin lisäksi Kainuun prikaatissa, jossa noin puolet kertoi etukäteen haluavansa yhteistupaan.

Reserviupseerikoulussa Haminassa kokeilu alkoi jo toukokuussa. Tuolloin vajaasta 600 upseerioppilaasta noin 550 antoi suostumuksensa yhteismajoitukselle.

Kysyimme kahdelta Karjalan prikaatin alokkaalta ja yhdeltä alokkaita ohjaavalta ryhmänjohtajalta, miksi he valitsivat yhteistuvan ja mitä he ajattelevat kokeilusta.

Alokas Stella Saarelainen, Kouvola

"Selasin tammi-helmikuussa Facebookia ja mietin, laitanko nämä paperit inttiin. Siinä huomasin, että Vekaranjärvellä on yhteistupakokeilu.

Päätin, että haluan mukaan siihen. Mietin, että yhteistupa on kivempi vaihtoehto. Ei tarvitse olla pelkästään naisten kesken.

Tuvassamme on yhteensä 12 alokasta, kahdeksan miestä ja neljä naista. Totta kai vähän jännitti, kun ei tiennyt, mistä päin ja minkälaisia ihmisiä on tulossa samaan tupaan.

Meillä on onneksi tosi hyvä porukka, jossa kukaan ole ole jäänyt ulkopuoliseksi. Olemme kaikki samanhenkisiä persoonia. Jotkut ovat tulleet keskenään läheisemmiksi kuin toiset, mutta kaikki otetaan mukaan ja huomioon.

Naisille löytyy omat suihkut ja wc-tilat. Minusta on hyvä, että pääsee esimerkiksi omaan rauhaan vaihtamaan vaatteet. Jos jotakuta ahdistaa vaihtaa vaatteita tuvassa, voi mennä vessaan.

Intissä on ollut odotusten mukaista. Moni kavereistani on jo käynyt intin tai on vielä tällä hetkellä intissä, ja sitä kautta olen kuullut juttuja. Sellaista täällä on ollut, ei helpompaa eikä vaikeampaa."

Alokas Markku Luostarinen, Enäjärvi

"Törmäsin ennen inttiä armeijan sosiaalisen median tiliin, jossa kerrottiin RUK:n yhteistupakokeilusta ja siitä, että kokeilu alkaa myös Karjalan prikaatissa toisen saapumiserän alokkaille. Mietin, että ihan siisti homma – pääsee kokeilemaan jotain uutta.

Oli ihan selvää, ettei yhteistupa eroa mitenkään tuvassaolosta äijien kanssa. Oletin, ettei mikään muutu eikä eroavaisuuksia ole ollutkaan.

Meitä on kymmenen miestä ja neljä naista. Tulemme kaikki hyvin juttuun, ja meillä on erittäin hauskaa iltavapaalla.

Hyötynä on myös se, että kun tytöt ja pojat ovat samoissa tuvissa, tytöt eivät jää harjoituksissakaan ulkopuolelle vaan hitsautuvat ryhmään mukaan.

Intti on ollut minulle ihan mukavaa ja helppoa. Ei edes nukuta aamuisin. Kun tottelee käskyjä, niin täällä pärjää hyvin."

Ryhmänjohtaja Saana Hautala, Hyvinkää

"Aloitin oman alokaskauteni tammikuussa naisten tuvassa. Tupaporukka oli hyvä silloinkin, mutta tuvan koko väki oli naisia.

Yhteistupakokeilusta oli keskustelua jo silloin. Seurasin suurella mielenkiinnolla, miten ajatus kokeilusta kehittyy. Kun kokeilu aloitettiin keväällä RUK:n puolella, mielenkiinto heräsi vielä enemmän. Olisi todella siistiä, että kokeilu alkaisi myös Karjalan prikaatissa.

Olin mukana yhteistupakokeilun järjestelyissä sen verran, että keskustelimme ryhmänjohtajien kesken jo ennen alokkaiden saapumista näiden ryhmien johtamisesta. Kävimme läpi normaaleja pelisääntöjä ja ihan itsestäänselvyyksiäkin.

Kun pääsin tutustumaan omaan tupaani, keskustelimmetupalaisten kesken siitä, millaisia pelisääntöjä yhteistuvassa on. Kaikki tietävät pelisäännöt ja ovat ihan rehellisesti mukana pelissä.

Jos tuntee olonsa yhtään sellaiseksi, ettei halua jatkaa yhteistupakokeilussa, se pitää tuoda heti ilmi. Puhuimme myös siitä, että toiminnan pitää olla täysin sotilaallista ja kohteliasta.

Yhteistupa helpottaa huomattavasti naisten mukaanpääsyä ryhmään tässä alkuvaiheessa. Olemme yhteisissä tuvissa ja samassa kerroksessa miesten kanssa.

Minusta olisi hienoa, että yhteistuvat yleistyisivät ja niistä tulisi normaali käytäntö. Ne luovat tasa-arvoa varusmiespalvelukseen ja naisten vapaaehtoiseen palvelukseen. Ehkä naisilla olisi pienempi kynnys tulla vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen, jos olisimme enemmän samaa porukkaa."

Juttua päivitetty 14.7. klo 18.35: Korjattu upseerikokelas upseerioppilaaksi.

Kuuntele Yle Areenassa:

Takaisin Pasilaan: Naiset armeijassa 25 vuotta ja nyt vasta samoihin tupiin miesten kanssa – seuraavaksi armeijan rintsikat?

Lue myös:

Naiset ja miehet majoittuvat reserviupseerikoulussa nyt samoissa tuvissa – eikä siinä ole heistä mitään ihmeellistä

2100 alokasta suuntaa tänään Karjalan prikaatiin – yli sadalla on edessä myös yhteistupa

Naisten ja miesten yhteiset tuvat otetaan pian käyttöön Puolustusvoimissa: "Tämä ei ole mikään mullistus"

Puolustusministeri: Puolustusvoimat kokeilee naisten ja miesten yhteistupia tänä keväänä

Puolustusvoimat kokeilee yhteismajoitusta kolmessa varuskunnassa

Puolustusvoimat majoittaa naisia ja miehiä yhteistupiin toukokuusta alkaen koemielessä – Norjassa yhteisasuminen näyttäisi vähentäneen seksuaalista häirintää

Kaksi viikkoa pörssissä ja saman tien ruotsalaisilta tulee tarjous ostaa koko yhtiö – suomalaisesta Neleksestä tehty ostotarjous tuli nopeasti.

Teollisuuden venttiileitä valmistavaa Nelestä luonnehdittiin ennen listautumista harmaaksi ja tylsäksi, mutta turvalliseksi yhtiöksi. Nyt se on Suomi–Ruotsi-yritysmaaottelun seuratuin pelinappula. Alfa Laval valmistaa mm. lämmönsiirtoteknologiaa eri teollisuuden aloille.

Neleksen hallitus suosittelee yhtiön omistajille 1,7 miljardin euron ostotarjouksen hyväksymistä. Tarjouksen ehtona on, että kaksi kolmasosaa omistajista hyväksyy sen. Mietintäaikaa on lokakuun loppuun saakka.

Neleksen suurin omistaja Valmet on jyrkästi eri mieltä hallituksen kanssa.

– Yritystä on kehitetty tähän mennessä 60 vuotta ja nyt hallituksella oli kaksi viikkoa kärsivällisyyttä sen jälkeen, kun yhtiö listattiin pörssiin. Mielestäni yhtiön hallitus on tehnyt erittäin hätiköidyn päätöksen, moittii Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine Neleksen hallitusta Helsingin Sanomissa.

Tällä kertaa hinta ei löydy pörssistä

Neleksen toiseksi suurin suomalainen omistaja on työeläkeyhtiö Ilmarinen. Sen sijoitusjohtaja Mikko Mursula suhtautuu tarjoukseen maltillisemmin. Hän ei pidä sitä välttämättä lainkaan hätäisenä.

– Voi olla, että Nelestä on katsottu jo ennen listautumista Metson osana. Tämä listautuminen vain laukaisi ostotarjouksen, Mursula pohtii Ylen haastattelussa.

Neles itsenäistyi Metsosta heinäkuussa, kun Metso ja Outotec yhdistyivät.

Onko siis Ilmarinen valmis myymään oman omistusosuutensa? Siihen ei oteta kantaa vielä hetkeen. Kyse on siitä, onko hinta oikea. Ja siihen ei puolestaan löydy Mursulan mukaan vastausta pörssistä. Hän kiinnittää huomiota siihen, että osakkeen hinta on ollut ostotarjousta korkeammalla.

Alfa Laval tarjoaa osakkeista noin 30 prosenttia yhtiön lyhyttä pörssihistoriaa enemmän. Ennen ostotarjousta osakkeen hinta liikkui enimmäkseen 8,60 euron tuntumissa. Mutta 11,50 euron ostotarjouksen jälkeen hinta pörssissä nousi yli tarjouksen. Tänään hinta on liikkunut 11,70–11,90 euron välillä.

– Jotkut tahot odottavat tulisiko tähän vielä muita tarjoajia mukaan. Se selviää lomien jälkeen, Mursula sanoo merkitsevästi.

Hänen mukaansa Neleksestä tehdään perusteellinen arvonmääritys ja selvitetään, mikä on oikea hinta, kun otetaan huomioon pitkän ajan tulevaisuuden näkymät. Kahden viikon pörssiura ei kerro siitä koko totuutta.

Sinivalkoista vai gul och blå?

Entä sinivalkoinen omistajuus? Onko viisasta myydä suomalaista osaamista ulkomaille?

Ilmarinen huokuu suomalaisuutta nimeään myöten, mutta sittenkin etusijalle asetetaan vakaan tuoton saaminen eläkevaroille. Vajaan kolmen prosentin omistusosuudella ei päätetä yhtiön tuotanto- tai kotipaikkoja. Neleksen omistajuus on sirpaleista. Suurimmat yksittäiset omistusosuudet ovat Valmetin 15 ja ruotsalaisen Cevian rahaston 11 prosenttia.

Mursula ei ota kantaa olisivatko ruotsalaiset parempia omistajia kuin kiinalaiset, kuten Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen sanoi ruotsalaiselle Dagens Industri -lehdelle.

– Vaikea sanoa, minkä maan ostajat olisivat parempia kuin jonkin toisen maan ostajat. Lähinnä kyse on siitä, onko omistus kotimaassa vai muualla maailmassa.

Mursula muistuttaa myös, että Alfa–Laval–Neles-kokonaisuuteen uskovat suomalaissijoittajat voivat saada "neleshyvää" ostamalla osan Alfa Lavalista, jos sellainen yhtiö joskus syntyisi.

Mikä merkitys on pörssiyhtiön omistajien kansallisuudella? Aiheesta voi keskustella tiistaina 14.7. klo 22 saakka.

Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) mukaan valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen teki hänen puheistaan tutkintamääräyksen poliisille tarkastamatta tv-ohjelmaa, josta rikosepäilyssä on kyse.

Räsänen sanoo tiedotteessa, että Toiviainen määräsi 5. maaliskuuta esitutkinnan hänen esiintymisestään Maria Veitola yökylässä -ohjelmassa vuonna 2018. Epäily koskee kiihottamista kansanryhmää vastaan.

Poliisi oli tehnyt aiemmin päätöksen, ettei tutkintapyynnön väittämien pohjalta ole tarpeen käynnistää esitutkintaa ja ettei rikosta ole tapahtunut. Tapauksesta kertoi aiemmin MTV Uutiset.

Tutkintapyynnön mukaan Räsänen olisi tv-ohjelman jakson aikana sanonut, että "homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen psykopatologinen häiriö" ja että "homoseksuaalisuudessa on kyse perversioista". MTV:n mukaan jaksossa ei kuitenkaan sanottu näin.

– Hämmästyttävintä tässä tapauksessa on, että tutkintapyynnössä esitetään väitteitä lausumistani, joita en ole edes sanonut koko ohjelmassa, Räsänen sanoo tiedotteessa.

– Ihmettelen sitä, että valtakunnansyyttäjä teki tutkintamääräyksen poliisille tarkastamatta ohjelmaa. Yksityisen kansalaisen tekemässä tutkintapyynnössä esitetään muistinvaraisia sitaatteja, joita ei löydy ohjelmasta lainkaan, Räsänen jatkaa.

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle tiistaina.

Muitakin rikosepäilyjä kesken

Entinen sisäministeri Räsänen on epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan myös seksuaalivähemmistöjä koskevista kirjoituksistaan.

Rikosepäilyt koskevat Räsäsen viimekesäistä tviittiä Helsinki Pride -tapahtumasta sekä Suomen Luther-säätiön vuonna 2004 julkaisemaa kannanottoa, jossa Räsänen muun muassa väittää, että nykyinen seksuaalikasvatus yhdistettynä homoseksuaalisuuden hyväksyntään saattaa avata väylän seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Jälkimmäisen kirjoituksen osalta poliisi oli aiemmin päättänyt, ettei esitutkintaa aloiteta. Valtakunnansyyttäjä Toiviainen kuitenkin määräsi esitutkinnan aloitettavaksi.

Helsinki Pride -tviittiä ja vuoden 2004 kirjoitusta koskevat rikosepäilyt ovat jo siirtyneet syyteharkintaan. Tutkinnanjohtaja Teemu Jokinen Helsingin poliisista kertoo STT:lle, että vuoden 2004 kirjoitusta koskeva epäily lähetettiin syyteharkintaan viime viikolla.

Asiassa epäillään kahta ihmistä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsänen on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen tviitissä tai vuoden 2004 kirjoituksessa.

Lue myös:

Kansanedustaja Päivi Räsänen saa apua huippujuristeilta, jotka edustavat kansainvälistä kristillistä oikeistoa

Päivi Räsäsen puheiden tutkinta on kirvoittanut valtakunnansyyttäjään kohdistuvia uhkauksia sekä uskonnollisen häirikkköviestitulvan

Päivi Räsäsen kirjoituksesta aloitetaan esitutkinta – Epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

Vesibussi joutui rantautumaan savuhavainnon vuoksi Loistokarin pieneen saareen Airistolla, Turun edustalla.

Alus on M/S Marina, jonka kapteeni Benny Hasselblatt kertoo, että sen sisaralus M/S Lily on matkalla hakemaan Loistokarille evakuoidut matkustajat.

– Ei ollut mitään sellaista hätää, aluksen moottorista tuli savun hajua. Olimme parin sadan metrin päässä Loistokarista, ja varmaan kaikki matkustajat eivät edes huomanneet, kun olimme laiturissa.

Aluksessa oli 52 matkustajaa.

Merivartiosto kertoi asiasta Twitter-tilillään iltapäivällä. Hieman ennen kello 17:ää merivartiosto twiittasi, ettei tulipaloa ole havaittu, eikä paikalla ole vakavasti loukkaantuneita.

Myöhemmin Merivartiosto tiedotti, että matkustajat ovat päässeet jatkamaan matkansa toisen aluksen avulla. Miehistö jäi alukseen korjaamaan vaurioita ja odottamaan hinausta.

Hälytyksen tullessa tiedossa oli vain, että alus oli merihädässä ja tulipaloa epäiltiin.

– Meripelastuksen hätätilanne Airistolla, Turussa. Aluksessa 52 henkilöä kyydissä. Useita pelastusyksiköitä matkalla kohteelle. Evakuointi käynnissä, Länsi-Suomen merivartiosto kertoi.

– Vesibussi pääsi hyvin nopeasti Loistokarin laituriin kiinni, ja kaikki ihmiset saatiin pois aluksesta. Eli ketään ei ollut merihädässä, eikä ole tietoa että kukaan olisi saanut oireita savusta, kertoo meripelastusjohtaja Axel Ramberg.

Merenkäynnistä ei ole ollut haittaa pelastustöille.

Savusukeltajat paikalla

Pelastuslaitoksen savusukeltajat tutkivat savun lähdettä. Varsinaista tulipaloa alukselta ei löytynyt.

– Nyt tutkitaan, mistä aluksella havaittu savu on peräisin. Toistaiseksi vaikuttaa, että tilanteesta on selvitty säikähdyksellä, kertoi meripelastusjohtaja Axel Ramberg iltapäivällä.

Pelastuslaitoksella oli valmiudessa myös useita muita veneitä sekä helikopteri.

Juttuun korjattu kello 17.04 oikea tieto aluksen nimestä.

Yhdysvaltalaisessa Glee-televisiosarjassa näytellyt Naya Rivera on kuollut. Hukkuneen Riveran ruumis löydettiin maanantaina Piru-järvestä, josta häntä oli etsitty jo viiden päivän ajan.

33-vuotias Rivera katosi 8. heinäkuuta oltuaan vene- ja uintiretkellä yhdessä neljävuotiaan poikansa kanssa Etelä-Kaliforniassa. Pelastusliivit yllään ollut lapsi löydettiin ajelehtimassa veneessä järvellä.

Hän kertoi äitinsa kadonneen kesken uimisen. Uutiskanava CNN:n mukaan poliisi uskoo Riveran käyttäneen viimeiset voimansa nostaakseen poikansa turvaan veneeseen, muttei jaksanut enää nostaa itseään ylös vedestä.

Riveran pelastusliivit löytyivät veneestä.

Jo kolmas traagisesti kuollut Glee-sarjan näyttelijä

Rivera näytteli ja lauloi suositussa Glee-sarjassa Santana Lopezin roolissa vuosina 2009–2015. Hän oli mukana lähes jokaisessa sarjan jaksossa sen ensimmäisestä jaksosta aina viimeiseen jaksoon saakka.

Sarjan keskeisistä näyttelijöistä jo kolme on kuollut viimeisten seitsemän vuoden aikana.

Finn Hudsonin roolia näytellyt Cory Monteith kuoli vuonna 2013 huumeiden yliannostukseen. Hän oli 31-vuotias.

35-vuotias Mark Salling, jonka roolihahmo oli Noah "Puck" Puckerman, teki itsemurhan vuonna 2018. Sallingia epäiltiin tuolloin lapsipornon hallussapidosta.

Lue myös:

Glee-näyttelijä kuoli heroiinin yliannostukseen

Yksi Glee-sarjan päätähdistä kuoli

Huoltovarmuuskeskuksella on oikeus purkaa maskikauppa kauneusyrittäjä Tiina Jylhän yrityksen kanssa ja periä ennakkomaksu takaisin, katsoo virolainen Harjun käräjäoikeus. Kyseessä on yli 2,6 miljoonaa euroa eli puolet suunnitellun kaupan kauppahinnasta.

– Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että kanne on hyväksyttävä. (...) Vastaajan on maksettava takaisin kantajan vastaajalle maksama ennakkomaksu 2 655 000 euron suuruisena, todetaan oikeuden päätöksessä.

Harjun käräjäoikeuden mukaan kaupan purkamiseen on riittävät perusteet, koska Jylhän yritys ei pystynyt toimittamaan kasvosuojaimia sovitun määräajan mukaisesti.

– Kantaja on esittänyt vakuuttavat perustelut sopimuksen täytäntöönpanon ajoitukselle. (...) Kantaja on perustellut, että maskien nopea tarjonta ja sovittu määräaika olivat keskeisessä asemassa kantajan sopimuksen tekemisessä. (...) Sovitun toimitusajan noudattamatta jättäminen oli vastaajan merkittävä sopimusrikkomus, tuomiossa todetaan.

Rahat ovat olleet jäädytettyinä virolaisessa pankissa. Käräjäoikeuden mukaan pankissa heräsi epäilys rahanpesusta, kun pienehkön yrityksen tilille yllättäen ilmaantui huomattavan suuri summa. Lisäksi Jylhä on käräjäoikeuden mukaan aiemmin valehdellut veroviranomaisille.

Harjun käräjäoikeuden päätös on päivätty maanantaille. Ratkaisusta on mahdollista valittaa ylempään oikeusasteeseen.

Poliisi tutkii useita rikosepäilyjä

Huoltovarmuuskeskuksen kasvosuojaintilaukset Tiina Jylhän The Look Medical Care -yhtiöltä sekä pikavippiyhtiöitä pyörittäneeltä, ulosottovelkaiselta liikemieheltä Onni Sarmasteelta johtivat huhtikuussa siihen, että Tomi Lounema erosi tehtävästään Huoltovarmuuskeskuksen johtajana.

Keskusrikospoliisi on aloittanut tutkinnan epäillystä luottamusaseman väärinkäytöstä Huoltovarmuuskeskuksessa. Poliisi ei ole tarkentanut, missä asemassa epäilty tai epäillyt ovat HVK:ssa.

KRP tutkii epäonnisia suojainkauppoja myös epäiltyinä talousrikoksina. Rikosnimikkeet ovat törkeä petos ja törkeä rahanpesu. Poliisi ei ole kertonut epäiltyjen nimiä, mutta Sarmaste on itse kertonut olleensa pidätettynä. HVK on kertonut Sarmasteen toimittaneen maskeja, jotka eivät olleet sopivia sairaalakäyttöön.

Lue myös:

Tiina Jylhä nosti kanteen Suomen valtiota vastaan Virossa – vaatii kolmea miljoonaa vahingonkorvauksia suojainkaupoissa

Jälleen käänne valtion oudoissa maskikaupoissa: Tiina Jylhän yhtiö vaatii Huoltovarmuuskeskukselta lähes kolmea miljoonaa euroa

Jos presidentinlinnan edessä seisoo kaksi vartiomiestä, presidentti on paikalla.

Tämä on monelle tuttua.

Presidentinlinnan vieressä, tien toisella puolella, nököttää kuitenkin sininen rakennus, jonka edustalla seisoo vartija joka ikinen päivä.

Tässä rakennuksessa sijaitsee Helsingin päävartio – kuten on sijainnut jo 177 vuotta.

Varusmies Konsta Anastasiou lopettaa juuri aamun vartiovuoroaan.

Vahdinvaihto tapahtuu aina saman tradition mukaisesti.

Ensin vuoroon tulevan vartiomiehen asu ja varusteet tarkistetaan. Rynnäkkökiväärin lippaan saa kiinnittää vasta ulkona. Ennen kuin vartiomies asettuu pienen vartiokatoksen alle, astelee hän pienen kierroksen päävartion edessä kivetyksellä.

Vahtivuoro kestää puoli tuntia tai tunnin. Tämä aika on seistävä paikallaan hievahtamatta. Kesähelteillä edes juomapullo ei ole sallittu.

– Vähän väliä on joku pyörtynyt tai on ruvennut huippaamaan niin, että on täytynyt vaihtaa vartiomies, Anastasiou kertoo.

Etenkin syömättömyys ja huonot unet voivat tehdä tepposet.

Mitä saa tehdä, jos ampiainen kiusaa? Entä miten edustusasussa kestää seistä helteillä tai kuinka kovilla pakkasilla saa laittaa karvalakin läpät alas? Kuuntele koko haastattelu alta:

Päävartio on hyvin keskeisellä paikalla: vieressä sijaitsevat presidentinlinnan lisäksi Kauppatori ja Uspenskin katedraali.

Ohikulkijoita siis riittää, ja heistä osa eksyy toisinaan turhan lähelle vartijaa. Päävartion edustalla on pieni aidattu alue, josta esimerkiksi turisteja joutuu toisinaan hätyyttelemään.

On kuitenkin myös niitä, jotka tulevat täysin tarkoituksella vartiomiestä häiritsemään.

– Etenkin viikonloppuisin ja iltaisin ihmiset tulevat pelleilemään. He koittavat saada nauramaan tai muuten huomiota, mutta aika harvoin siinä onneksi onnistuvat, Anastasiou toteaa.

Hän palvelee Kaartin jääkärirykmentissä ja on kouluttautunut sotilaspoliisiksi. Vartiointitehtäviin hän päätyi tätä kautta.

Päävartion käyttötarkoitus pysynyt samana lähes 200 vuotta

Päävartio ja samassa korttelissa sijaitseva presidentinlinnan talousrakennus valmistuivat nykyiselle paikalleen Mariankatu 1:een vuonna 1843. Tuolloin lähes kaksi vuosisataa sitten ne palvelivat vielä keisarillista palatsia.

Päävartion rakennuksen suunnittelijaksi mainitaan usein Carl Ludvig Engel, mutta myös Eduard von Anert -niminen arkkitehti.

Aiemmin päävartio sijaitsi Senaatintorin kupeessa tuomiokirkon portaikon kohdalla. Ilmeisesti vankien säilytystä kirkon naapurissa ei kuitenkaan katsottu soveliaana.

Päävartio lieneekin tunnettu nimenomaan sen selleistä, joita oli yhteensä 15 kappaletta.

Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki kirjoittaa, että aikoinaan kiinniotetuiksi joutuivat usein sotilaat tai henkilökunta itse: syynä oli esimerkiksi luvaton poissaolo tai alkoholin käyttö.

Päävartio ja presidentinlinnan talousrakennus ovat yhä lähes alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Vain sellit ovat poistuneet – ne toimivat nykyisin vartiomiesten oleskelutiloina.

Helsinkiläinen Jussi Tapio vaihtoi juoksulenkit pyöräilyyn noin vuosi sitten. Omien sanojensa mukaan Tapio kertoo pyöräilyn olevan armollisempaa liikuntaa keski-ikäiselle miehelle kuin juoksu.

Pyöräilykilometrit kertyvät enimmäkseen hyötyliikuntana työmatkapyöräilyn muodossa.

Viime perjantaina kesälomalainen Tapio kuitenkin päätti polkea tutun, vajaan parin tunnin lenkin.

– Tarkoitus ei todellakaan ollut polkea lujaa, ihan sellaista perjantai-illan läpsyttelyä.

Reitti kulki tuttua tietä numero 152 eli Kulomäentietä, Korson ohitse.

– Menin sille tielle, koska tiedän, että kevyen liikenteen väylä on todella hyväkuntoinen ja sitä on mukava polkea.

Tapio kertoo katsoneensa, ettei autoja tule ja käänsi pyöränsä suojatielle.

–Pääsin pyörän kanssa kokonaan siihen suojatielle, kun huomasin siitä sivusta, että auto tulee ja se tulee aika vauhdilla.

Tapio sanoo yrittäneensä nostaa pyörän eturenkaan liikenteenjakajan kanttikiven päälle väistääkseen törmäyksen. Samalla pyörä kuitenkin paiskautui voimakkaasti eteenpäin.

– Siinä kuljettajasta tulikin aika nopeasti matkustaja. Seuraava muistikuva on, kun olen naamallani siinä katukivetyksessä.

Jussi Tapio kertoo ehtineensä nähdä umpinaista peräkärryä vetäneen valkoisen maastoauton, mutta kun hän viimein pääsi kadusta ylös, oli auto mennyt menojaan.

"Narratiivi kertoi hyvin nopeasti spandex-idiootista"

Jussi Tapio sai välittömästi apua ohikulkijalta ja pystyi itse soittamaan hätäkeskukseen. Samalla hän sai auttajaltaan vahvistuksen näkemäänsä – auto todella ajoi tiehensä.

Tapion ystävä teki tapauksesta julkaisun Facebookiin. Ideana oli mahdollisesti löytää joku, joka olisi nähnyt tilanteen, sillä ohiajajia oli.

Facebook-julkaisun kommentointi kuitenkin liukui nopeasti toiselle raiteelle.

– Narratiivi kertoi hyvin nopeasti spandex-idiootista, joka polkee vastoin tieliikennelakia, vaikka tässä ihminen on jäänyt auton alle, Tapio kuvailee.

Tapio sanoo, ettei hän itse hae asiassa syyllisiä. Hän itsekin on sekä autoilija että pyöräilijä. Myöskään kaikkien pyöräilijöiden kommentit eivät Tapion mukaan ole olleet hyvän maun rajoissa.

–Yhtä lailla olen törmännyt sosiaalisen median keskusteluun, jossa pyöräilijät vaativat tälle paikalta poistuneelle autoilijalle asioita, joita ei viitsi edes ääneen sanoa.

• Helsingin kaupunki selvitti pyöräteiden pahimmat paikat. Katso videolta, millaista on ajaa kaupunkilaisten eniten vihaamilla pyöräreiteillä.

"Liikennepaot ovat todella huolestuttava ilmiö"

Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen sanoo tunnistavansa tämän niin sanotun "spandex-raivon".

– Se on mielenkiintoista, että pyöräilyssä muiden ärsytys tuntuu liittyvän hyvin vahvasti tähän ajoasuun.

Koistinen sanoo, että vastakkainasettelu ei rajaannu ainoastaan pyöräilijöiden ja autoilijoiden välille. Samaa vastakkainasettelua ilmenee muutenkin yhteiskunnassa.

Vaaralliseksi asetelman tekee se, että kyse on liikenneympäristöstä.

– Lähtien ihan siitä, että saatetaan ruiskuttaa lasinpesunestettä, kun ohitetaan pyöräilijä. Tämä on sellainen klassinen juttu, jota tapahtuu jonkin verran. Se voi aiheuttaa sen, että pyöräilijä ei vaikka näe eteensä.

Onnettomuuspaikalta pakenemistakin näkee.

– Liikennepakoja on kyllä, esimerkiksi Vantaan Tikkurilassakin oli toissa vuonna. Liikennepaot ovat kyllä todella huolestuttava ilmiö.

MTV Uutiset kertoi pyöräilyonnettomuudesta viime sunnuntaina. MTV Uutisten haastattelema rikoskomisario Anne Tuomisto Itä-Uudenmaan poliisista kertoo, että tapaukset, joissa pyöräilijään törmännyt autoilija poistuisi paikalta ovat vähemmistössä. Tieliikennelaki velvoittaa auttamaan onnettomuustilanteessa.

Liikenteen ja siellä liikkuvien turvaamiseksi esimerkiksi Ranskassa on määritelty vähimmäisetäisyys pyöräilijän ohittamiseksi maantiellä, kertoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Meillä tieliikennelaissa on turvallisuusvelvoite jalankulkijoita ja pyöräilijöitä kohtaan.

– Lisäksi tuoreessa tieliikennelain uudistuksessa ennakointivelvoite on entistä vahvemmin esillä.

Toistaiseksi näyttää siltä, että Jussi Tapio selvisi omasta törmäyksestään ruhjeilla. Polkupyörän vanteet ovat soirona ja hiilikuiturunko murtunut. Pyöräilykypärä todennäköisesti säästi vakavammilta vammoilta.

Päällimmäiseksi Tapiolle on kuitenkin jäänyt mieleen tilanteesta pöyristyminen.

– Miten joku voi lähteä paikalta. Ei ole mahdollista, ettei hän [autoilija] olisi huomannut minua.

Samaan hengenvetoon hän sanoo, että "pahaa tekee" lukea autoilijoiden ja pyöräilijöiden kiivaasta vastakkainasettelusta sosiaalisessa mediassa.

– Harmittaa vaan, että keskustelunurkkaukset on puolesta ja vastaan. Itse olen sekä autoileva että pyöräilevä.

Tapion pyöräilyharrastus jatkuu, kunhan lääkäri antaa siihen luvan ja hän saa hankittua uuden menopelin.

Lue myös:

KKO piti ennallaan Töölössä pyöräilijän päälle ajaneen rangaistuksen: 2 vuotta ja 8 kuukautta

Töölön pyöräturma eteni korkeimpaan oikeuteen – Osapuolien vaateet eroavat radikaalisti toisistaan

Vaasassa lapsen kanssa kolaroinut autoilija ilmoittautui poliisille

Kuorma-auto töytäisi lasta Helsingissä – kuljettaja pakeni paikalta

Ranskassa on vahvistettu ensi kertaa maailmassa, että sikiö on saanut koronavirustartunnan äidiltään kohdussa, kertovat muun muassa brittilehti The Guardian ja belgialainen The Brussels Times.

Muillakin vastasyntyneillä on todettu tartuntoja, mutta ei ole voitu varmistaa, ovatko he saaneet tartunnan ennen vai jälkeen syntymän.

Ranskalaistutkijat kertovat varmistetusta istukkatartunnasta Nature Communications -nettilehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Se on osa laajempaa tutkimusta, jossa selvitetään mahdollisia tartuntoja äidiltä syntymättömälle lapselle.

23-vuotias nainen joutui Ranskassa sairaalaan maaliskuussa, kun hänen raskautensa oli loppuvaiheissa. Naisella todettiin koronatartunta. Kun lääkärit havaitsivat hälyttäviä merkkejä sikiössä, naiselle tehtiin keisarileikkaus ja poikavauva laitettiin eristykseen.

Vauva vaikutti aluksi normaalilta, mutta sai pian oireita. Hän on kuitenkin toipunut taudista.

Eniten virusta istukassa

Lääkärit ottivat näytteitä äidin ja lapsen verestä, istukasta, napanuorasta ja lapsivedestä. Niiden perusteella vahvistui, että virus oli siirtynyt kohtuun ja lapsi saanut siellä tartunnan. Virusta löytyi eniten istukasta.

Syy sille, ettei tartuntoja äidiltä sikiölle ole aiemmin varmistettu voi olla se, että varmistukseen tarvitaan paljon kokeita, sanoo pariisilaisen Antoine Béclèren sairaalan lääketieteellinen johtaja Daniele De Luca The Guardianille.

De Luca korostaa, että tartunnat äidiltä sikiölle eivät vaikuta olevan kovin yleisiä, ja yleensä vauvat toipuvat taudista hyvin. Tartuntariskistä on kuitenkin hyvä olla tietoinen, koska lääkärit pystyvät silloin auttamaan.

The Guardianin haastattelema synnytysopin professori Andrew Shennan sanoo, että vastasyntyneiden koronatartunnat ovat harvinaisia, vaikka äidillä olisi tartunta.

Britanniassa tartunnan saaneille syntyneistä 244 vauvasta 95 prosentilla ei ollut merkkejä viruksesta, sanoo Lontoon King's Collegessa työskentelevä Shennan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaa kovasanaisesti saamaansa kritiikkiin MTV Uutisten haastattelussa, joka lähetetään tänä iltana kesäisin pidetyn keskustelutapahtuma Suomi Areenan sijaan.

Suomi Areenaa ei tänä vuonna järjestetä koronapandemian takia.

Helsingin Sanomien sunnuntaina julkaisemassa jutussa valtiotieteilijät sanoivat Niinistön liikuneen valtaoikeuksiensa rajoilla. Niinistö on asiasta eri mieltä.

– Jos nyt viisaat sitä mieltä ovat, niin olkoot. Kyllä minä perustuslakia noudatan. On minulla viisaillekin vähän viisautta tässä, Niinistö sanoo MTV:lle.

Suomen perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Niinistön mukaan perustuslain kirjainta on nyt lähdetty vääntämään väärille urille.

– Tuo perustuslaki on saanut ihan uuden muodon. Se onkin nykyisin niin, että hallitus ja presidentti yhdessä johtavat ulkopolitiikkaa. Näin kirjoitellaan, presidentti kummastelee.

– Se tarkkuus, jolla minua nyt tarkkaillaan perustuslain tarkasta noudattamisesta, se kyllä näiltä kriitikoilta kokonaan puuttuu. Ei edes perustuslain kirjain ole enää mitään, vaan se kirjoitetaan uusiksi ja toisella tavalla, Niinistö jyrähtää.

Syntyneestä keskustelusta Niinistö ei ole kovin hyvillään. Kun häneltä kysytään, yritetäänkö häntä sensuroida, vastaus on suora.

– Minun suuni yritetään selvästi saada tukkoon.

Lue aiheesta lisää:

HS: Presidentti Niinistö aikoo jatkossakin ottaa kantaa asioihin, jotka eivät suoraan kuulu presidentin toimivaltaan

Kuopiossa Puijonlaaksossa tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa vakavasti loukkaantunut lapsi on kuollut saamiinsa vammoihin.

3-vuotias lapsi jäi auton alle kerrostalon piha-alueella tiistaina iltapäivällä.

Hän liikkui pihalla toisen lapsen ja hoitajansa seurassa, mutta juoksi edelle heistä.

Samaan aikaan keski-ikäinen mies oli peruuttamassa autoaan piha-alueella, jonne oli pysäköitynä myös muita autoja. Lapsi juoksi pysäköityjen autojen välistä peruuttavan auton taakse ja jäi sen takarenkaan alle.

Lapsen elvytystoimet aloitettiin heti onnettomuuspaikalla ja niitä jatkettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, mutta lapsi menehtyi saamiinsa vammoihin.

Osallisille on järjestetty kriisiapua.

Poliisi tutkii tapausta liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena.

Poliisin mukaan tässä vaiheessa vaikuttaisi siltä, että kyseessä on onnettomien yhteensattumien summa ja tapaturma. Alkoholilla ei ollut osuutta onnettomuuteen.

Päivitetty 14.7. kello 17:52: Lisätty tieto onnettomuudessa vakavasti loukkaantuneen lapsen kuolemasta sekä poliisin kuvaus tapahtumien kulusta.

Viimeisimpien tietojen mukaan Rovaniemellä on yli sata ihmistä, jotka ovat altistuneet koronavirukselle viime viikolla todettujen kolmen tartunnan vuoksi, kertoo Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas. Kaikki altistuneet on asetettu 14 vuorokauden mittaiseen karanteeniin.

Altistumisista 74 liittyy Poropolun päiväkotiin ja 10 tartunnan saaneen päiväkotilapsen lähipiiriin. Osa altistumisista tapahtui viime viikolla Rovaniemen Hoplopissa, sillä koronatartunnan saanut lapsi vieraili siellä keskiviikkona kello 11–15.

Tähän joukkoon kuuluu rovaniemeläisen Miia Karjalaisen tytär. Vanhempien työviikon ajaksi lapsille piti keksiä tekemistä, joten tytär vietiin touhuamaan aktiviteettikeskukseen.

– Käymme Rollohallissa tai Hoplopissa noin pari kertaa vuodessa, nyt sattui huono päivä, harmittelee Miia Karjalainen.

Karanteeniin on määrätty vain seikkailukeskuksessa vieraillut tytär. Käytäntö ihmetyttää äitiä. Hän ajattelee, että karanteenin on koskettava koko perhettä.

– Ei tätä tautia saada loppumaan, jos muu perhe elää luvatulla normaalilla tavalla. Lisäksi kuka haluaa ottaa muun perheen kylään, kun yksi odottaa koronatestin tulosta ja jää silti vielä jännittämään, tuleeko oireita.

Vaikka koko perhe on ainakin toistaiseksi oireeton, ei se tilannetta helpota, päinvastoin, kertoo juuri kesälomansa aloittanut Karjalainen.

– Oireettomuus pelottaa. Pitääkö käydä itse testissä loppulomasta? Uskaltautuuko töihin tartuttamaan muita oireettomana, Karjalainen pohtii.

Hoplopista yli 30 yhteydenottoa

Terveysviranomaiset ovat pyytäneet kaikkia silloin paikalla olleita ihmisiä ilmoittautumaan, jotta voidaan selvittää heidän tilanteensa. Tarvittaessa heidät ohjataan koronatestiin.

Markku Broaksen mukaan yli 30 henkilöä on toistaiseksi ottanut yhteyttä Rovaniemen terveyskeskukseen tai muuhun terveysviranomaiseen. Broas uskoo, että heitä ilmoittautuu vielä lisää.

Altistusten vuoksi Rovaniemen Poropolun päiväkoti on nyt suljettu kokonaan 27.7 saakka.

Päiväkodin tartunnan seurauksena altistuneiden 74 ihmisen lisäksi 26 muuta altistunutta henkilöä toimivat Puolustusvoimissa ja siihen liittyvässä harrastustoiminnassa.

Puolustusvoimissa on testattu myös 32 muuta henkilöä, jotta saataisiin selville viimeviikkoisten tartuntojen lähde.

Infektioylilääkäri Markku Broas sanoo, että toistaiseksi tartuntaketjun lähde ei ole selvinnyt. Kolmen viime viikolla todetun tapauksen lisäksi ei ole löytynyt muita koronatartuntoja laajasta testaamisesta huolimatta.

Uutiset Rovaniemen tartunnoista ja altistumisista ovat saaneet rovaniemeläiset muutoinkin aktivoitumaan koronatesteissä. Kun kesäkuussa arkipäivisin koronatestissä kävi 20–30 henkilöä, viime viikon loppupuolella testissä kävi yli sata ihmistä päivässä.

Lue lisää:

Olitko Rovaniemen HopLopissa keskiviikkona 8.7. klo 11–15? Ota yhteyttä terveyskeskukseen

Poropolun päiväkoti suljetaan varotoimenpiteenä kahdeksi viikoksi – päiväkodissa on todettu toinen koronavirustartunta

Rovaniemen uudet koronatapaukset johtivat karanteeneihin Poropolun päiväkodissa ja Puolustusvoimissa

Lyyli kävelee tottuneesti veteen emäntänsä istahtaessa veneeseen.

Hevoselle on puettu suitset, joihin on kiinnitetty pitkä juoksutusliina, jota sen emäntä pitää käsissään.

– On oltava koko ajan tarkkana liinan pituuden kanssa, ettei se sotkeudu hevosen jalkoihin. Pahimmassa tapauksessa hevonen voisi jopa hukkua, Pia Sjöblom kertoo.

Kouvolalainen Sjöblom on harrastajavalmentaja, joka uittaa ravihevostaan Brazen Leonorea eli Lyyliä säännöllisesti. Lyylin uimatreenit ovat kahdesti viikossa.

– Lyyli kilpailee joka toinen viikko ravistartissa. Uinti toimii myös hyvänä palauttavana treeninä lähdön tai intervalliharjoittelun jälkeen, Pia Sjöblom kertoo.

Lisää uintipaikkoja hevosille

Paikka, jossa uimatreenit järjestetään, on Kalalampi. Se sijaitsee Valkealan Anttilan kylässä Kouvolassa, parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Lyylin tallilta.

Lampi on Anttilan Hevoskasvattajat -yhdistyksen vuokraama, ja se on tarkoitettu nimenomaan hevosten uittoa varten.

Pia Sjöblomin mukaan paikat hevosten uittamista varten ovat kortilla ja niitä tarvittaisiin lisää. Jokamiehenoikeudet sallivat hevosen uittamisen vesistössä, mutta yleiselle uimarannalle niitä ei saa järjestyslain mukaan viedä. Hevosen olisi kuitenkin päästävä kulkemaan veteen helposti.

– Rannan on oltava suhteellisen loiva ja kivetön, jottei hevonen loukkaa itseään veteen mennessään, Sjöblom summaa.

Lisäksi veden lämpötilan on oltava hevoselle sopiva.

– Uittamisen voi aloittaa keväällä, kun lämpötila on noussut 16 asteeseen. Kausi päättyy yleensä syyskuun loppupuolella, kun vesi on 12-asteista, Sjöblom sanoo.

Valkealan Kalalampi täyttää kriteerit. Yhdistys viimeisteli talkootöinä Kalalammesta sellaisen, että rannan tuntumassa on esteetöntä kahluuttaakin hevosia. Kaikki hevoset eivät nimittäin halua tai osaa uida.

– Jotkut hevoset pelkäävät vettä ja toiset ovat sellaisia kelluttelijoita, jotka eivät oikein jaksaisi tehdä töitä vedessä, Sjöblom kertoo.

Lantaa ei haluta mökkirantaan

Yli 5000 ravilähtöä uransa aikana voittanut huippuohjastaja Esa Holopainen kertoo myös uittavansa valmennettaviaan, enimmäkseen palauttavana harjoitteena.

– Oma rantamme on sopivan matala ja hiekkapohjainen eikä siellä kukaan voi tulla kieltämään hevosten uittamista, Holopainen sanoo.

Holopaisen mukaan jotkut ihmiset saattavat vieroksua hevosten uittamista siksi, että pelkäävät niiden lannan kulkeutuvan omaan mökkirantaan. Samoja kokemuksia on Pia Sjöblomilla.

– Tiedän, etteivät toiset pidä hevosten uittamisesta juuri lannan takia, mutta luonnontuotettahan se vain on, nauraa Sjöblom.

Suomen Hevosenomistajien keskusliiton toiminnanjohtaja Mitja Nummenmaa ei ole tietoinen hevosten uittamisesta johtuvista ongelmista.

– Eiköhän Suomessa, tuhansien järvien maassa, riitä uittopaikkoja hevosillekin, Nummenmaa uskoo.

Uiminen on hevoselle hyödyllistä

Arvostettu hevoseläinlääkäri Antero Tupamäki on hevosten uittamisen puolestapuhuja. Hänen mukaansa suurin hyöty on hengityselinten puolella.

– Uidessaan hevonen hengittää harvaan, mutta syvään, noin 10-12 kertaa minuutissa, Tupamäki sanoo.

Juuri syvään hengittäminen puhdistaa hevosen keuhkoja, etenkin kun se hengittää samalla vesihöyryä. Juostessaan hevonen hengittää noin 100-120 kertaa minuutissa.

– Uiminen on hyväksi myös liikuntaelinvaivoista toipuville hevosille, Tupamäki jatkaa.

Lisäksi uiminen toimii mielialan virkistäjänä, sillä useimmat hevoset pitävät uimisesta.

– Etenkin helteellä hevoset nauttivat suunnattomasti vilvoittelusta, Antero Tupamäki sanoo.

Kysyttäessä hevosten uittopaikkojen määrästä Tupamäki epäilee niitä riittävän.

– Rannan omistajan lupa tarvitaan aina, ja toki se saattaa joskus aiheuttaa ongelmia, Tupamäki arvioi.

Tupamäki arvelee hevosten uittamisen olevan yleistä kesäaikaan etenkin ratsu- ja harrastajavalmentajapuolella.

– Ammattitalleilla ei välttämättä ole aikaa uittaa hevosia, kun niitä on yleensä useita samassa tallissa eikä väkeä riitä kaikkia uittamaan, Tupamäki sanoo.

Lyyli on vesipeto

Uinnin aikana Pia Sjöblom seuraa, ettei Lyyli-hevonen hörppää sieraamiinsa liikaa vettä tai rantautuessaan kompuroi mihinkään. Tässä on soutajankin oltava valppaana ja mukautettava soutuvauhti sopivaksi.

Treeni tehdään nousujohteisesti lisäämällä uimaminuutteja ensin kahdesta neljään, sitten kuudesta kymmeneen minuuttiin.

– Sports trackerista olen katsonut, että kilometrejä tulee kaksi ja puoli. Ihan kunnon urheilusuorituksesta voi puhua, Sjöblom summaa.

Lyylin uimatyyli on juuri oikea, sillä koko sen vartaloon poskia myöten vedessä.

– Näkee, että se ui rennoin liikkein ja korvien asentokin kertoo tyytyväisyydestä.

Valmentaja Sjöblom myöntää itsekin nauttivansa uimareissuista, koska samalla saa ihastella kesäisiä maisemia veneestä käsin.

Kesän uimatreenien lisäksi Lyyli viihtyy laitumella kaverinsa Jaskan kanssa. Hyvien kelien sattuessa ne viettävät siellä yönkin.

Anttilan Hevosharrastajat järjestävät perjantaina 17. heinäkuuta harjoitusravit, joissa Lyylikin kisaa Pia Sjöblomin ohjastamana.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto on yllättäen perunut aikeensa karkottaa kansainvälisiä opiskelijoita maasta.

Asiasta ilmoitti Massachusettsin piirisyyttäjä, jonka mukaan aiemman linjauksen oikeuteen vieneet huippuyliopistot olivat päässeet asiasta sopuun Yhdysvaltain hallinnon kanssa.

Trumpin hallinto linjasi reilu viikko siiten, että ulkomaalaiset opiskelijat eivät saa jäädä maahan, jos opiskelijan kaikki kurssit suoritetaan syksyllä verkossa koronavirusepidemian takia.

Huippuyliopistot veivät asian liittovaltion tuomioistuimeen estääkseen määräyksen.

Yliopistot katsoivat, että linjaus oli poliittinen ja tulisi ajamaan maan korkeakoulutuksen kaaokseen. Päätöstä on pidetty Trumpin yrityksenä painostaa opinahjot avaamaan ovensa ja hylkäämään varovaisuuden koronaviruksen suhteen.

Yhdysvalloissa oli yli miljoona ulkomaalaista opiskelijaa lukuvuonna 2018-19. Eniten ulkomaalaisia opiskelijoita maahan tuli Kiinasta.

Lue myös:

Huippuyliopistot haastoivat Trumpin hallinnon oikeuteen kansainvälisten opiskelijoiden puolesta

Yhdysvallat ei ehkä päästä Erkka Vänskää, 22, takaisin opiskelemaan syksyllä – "Kun jotain otetaan pois, ymmärtää kuinka tärkeää se on"

USA haluaa pois maasta ulkomaalaiset opiskelijat, jotka suorittavat kurssinsa verkossa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoo, että hänen hallintonsa on purkanut Hongkongin erityisaseman.

– Hongkongia kohdellaan vastedes samalla tavoin kuin Manner-Kiinaa, sanoi presidentti Valkoisen talon ruusupuutarhassa pitämässään puheessa.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Hongkong menettää sillä aiemmin olleet tulli- ja muut erityisedut.

Trump kertoi lisäksi allekirjoittaneensa lain, joka asettaa Kiinaa vastaan tiukempia pakotteita. Yhdysvaltain senaatti pääsi sopuun Kiinan vastaisista sanktioista tämän kuun alussa.

Rangaistukset koskevat pankkeja, jotka tekevät yhteistyötä kiinalaisten viranomaisten ja Hongkongin poliisin kanssa.

Päätösten taustalla on Kiinan hyväksymä kiistanalainen Hongkongin turvallisuuslaki. Lain katsotaan rajoittavan merkittävästi Hongkongin erityisvapauksia ja uhkaavan demokratiamielenosoittajia.

Yhdysvaltain ja Kiinan välit ovat kiristyneet äärimmilleen viime aikoina. Eilen Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kutsui Kiinan aluevaatimuksia Etelä-Kiinan merellä laittomiksi. Aiemmin Yhdysvallat on välttänyt ottamasta kantaa yksittäisiin aluekiistoihin.

Viime viikolla Yhdysvallat puolestaan ilmoitti asettavansa pakotteita kiinalaisviranomaisille, joiden se katsoo olevan vastuussa muun muassa uiguureihin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista. Kolmelle viranomaiselle ja heidän perheilleen asetetiin viisumirajoituksia.

Trump "ei ole kiinnostunut kauppaneuvotteluista Kiinan kanssa"

Trump kommentoi Yhdysvaltain suhteita Kiinaan jo aiemmin tiistaina CBS News -kanavalla.

Presidentti ilmoitti, ettei halua edetä Kiinan kanssa kauppaneuvotteluissa.

– En ole juuri nyt kiinnostunut keskustelemaan Kiinan kanssa, totesi Trump ja perusteli tätä koronapandemialla, josta hän on toistuvasti syyttänyt Kiinaa.

Pandemia on rokottanut pahasti Yhdysvaltain taloutta. Kriisi uhkaa Trumpin uudelleenvalintaa presidentinvaaleissa, jotka pidetään marraskuussa.

Lue myös:

Yhdysvallat otti tiukan linjan Kiinan aluevaatimuksiin Etelä-Kiinan merellä – Suomalaisprofessori: Suuri muutos aiempaan

Haavisto: Suomen luovutussopimusta Hongkongin kanssa ei pitäisi soveltaa Kiinan uuden turvallisuuslain jälkeen

Kiina avasi Hongkongin pilvenpiirtäjähotelliin kansallisen turvallisuusviraston

TikTok lopettaa toimintansa Hongkongissa – myös muut somejätit jäädyttävät toimintaansa alueella, syynä Kiinan turvallisuuslaki

Hongkongin kiistellyn turvallisuuslain vaikutuksista lisätietoa: turvallisuusjoukot voivat estää alueelta poistumisen