Näin taas märän unen. Kauheaa jörnimistä. Olin teksasilainen grillimestari, joka pyöritteli vaihtuvia herkkuja vartaassaan. Pinta oli jo karamellisoitunut. Eniten omalla otsalla. Hätkähdin muutaman kerran puolihereille ja moraali yritti kiihkeästi penslata rähmää. Mutta ei. Yritin jopa kelloa vilkasta, mut lyyli tempas takaisin mut nilkasta. Pyöriminen akselini ympäri jatkui läpi koko kehoa nyhtöpossuksi retuuttavan REM-unen vaiheen.
Aamulla olin väsynyt, mutta en erityisen onnellinen. Pöntöllä pyöri miehen lisäksi mielessä kysymys: mitä tää nyt sitten oli?
Ihminen on nykyisin niin tiedostava, että vessapaperikin valitaan vasta kun Tekniikan maailma on valinnut parhaan.
Pitäisi siirtyä raakaravintoon, vaikka perhettä oksettaa jo valmiiksi.
Epäonnistumisen pelko on edelleen Suomen suurin tragedia. Töissä ei saisi epäonnistua. Perheen kanssa ei varsinkaan saisi epäonnistua. Sängyssä epäonnistut kuitenkin. Seksi on nykyisin paljon vaativampaa kuin ennen.
Ihminen on koko ajan kontrollissa. Työnantajan, puolison ja pankin. Jämerin on kuitenkin itsekontrolli. Katso kuntomaailman nuorta miestä, joka on DI kaikilla mausteilla ja tottunut tuijottamaan lähietäisyydeltä miten pakka nousee nöyrästi hiusrajan tasolle.
Kaiken tämän takia unista on tullut ongelma. Kohta Ekonomiliitto julkaisee kannanoton, jossa se on huolestunut siitä miten unessa ihmisellä ei ole samanlaista harkintakykyä kuin hereillä. Suomi ei kestä tällaista sooloilua.
Myös tutkijat ovat viime aikoina muistuttaneet unimaailman eroista verrattuna toiseen maailmaan. Tutkija Katja Valli Turun yliopistosta haluaa hämmentää meitä kunnon ihmisiä. Hän sanoo, että unessa voimme tehdä monenlaista laitonta ja moraalitonta.
Unen aikana laajat alueet aivoista ovat ikään kuin poissa päältä. Kun otsalohkosta on akku lopussa, kriittinen ajattelu ja kyky kontrolloida käyttäytymistä uupuvat.
Tämä ei voi jatkua näin.
Jos joku maa niin Suomi voisi olla edelläkävijä unimaailman haltuun otossa. Uskon, että muutaman kymmenen vuoden kuluttua meillä on Maakuntakeskuksissa Unikouluja, joissa jokaöiset tajuttomat sessiot, joita uniksikin kutsutaan, opetellaan käyttämään yhteiskunnan ja yksilön hyödyksi.
Niin kuin unia voi opetella muistamaan ja jopa ohjailemaan, on se seitsemän tunnin luppoaika hyödynnettävä muutenkin. Meitä on vähän ja aikaa koko ajan vähemmän. Ylityöt varastavat illat.
Tutkija sanoo, että erityisesti tunteisiin ja liikkumiseen liittyvät aivojen osat ovat nukuksissa hyvin aktiivisia. Seksi voitaisiin ulkoistaa ensimmäisenä nukkumatin maailmaan. Jokainen tahdoton aamuyön erektio on kansantalouden näkökulmasta hyödynnettävä.
Ihminen lentää unissaan. Liikunta on siirrettävä unessa tapahtuvaksi. Kuntosalit tuntuvat muutaman vuoden päästä idioottimaisilta paikoilta, kun opettelemme viuhtomaan unissamme. Kyllä onnistuu peiton alla crossfit ja spinning. Moni polkee jo nyt unissaan tai puoliunissaan. Kuntoilu ja seksi olisi tietenkin kaikkein tehokkainta yhdistää.
Me opimme tekemään monet inhottavat asiat unissamme. Kuten laskujen maksaminen ja finnien puristelu.
Tietenkin Katainen vaatii meitä näkemään jatkossa vain positiivisia unia. Siihen pyrkikäämme.
Isoin ongelma suomalaisille on se, että unissa ei näe uutisia! Se ahdistaa. Kohta on luontevaa laittaa nappi illalla korvaan ja ottaa heikkipalteistoa kuuriluontoisesti koko yö.
Toinen vaihtoehto on, että järki palaa tänne avaruudesta.
Totuus on unessa. Kun taju otetaan pois, sinä olet todempi sinä. Et saa roolia päälle.
Olet eläin, jonka häntä heiluu. Näytät idiootilta, mutta ei se mitään. Kuolaa tulee. Pierua riittää.
Hengityksesi kertoo mikä on arvokasta.
Maallikkosaarnaaja Maasola