Jollakin salaperäisellä tavalla aikuiset ovat menettäneet kosketuksen nuoriin.
Nyt sitä kosketusta, ja vastuuta, sytytellään uudestaan nuorisotakuun avulla. Sitähän se nuorisotakuu tarkoittaa, että pidetään nuorista huolta ja annetaan heille mahdollisuus.
Ihmiset, jotka syystä tai toisesta tuntevat nuoria, tietävät, että nuoret kyllä ansaitsevat apunsa. Heidän ongelmansa ovat oikeutettuja, aikuisillekin tuttuja.
- On mielekäs alavalinta hakusessa, mietitään erilaisia opiskeluvaihtoehtoja, tai kaivataan jotain tekemistä päivien lomiin. Jotkut nuoret kaipaavat apua arkielämän asioihin, kuteen toimeentulon hankkimiseen tai asunnon etsimiseen, kuvailee nuorten huolia etsivän nuorisotyön ohjaaja Merja Angle Jyväskylästä.
Etsivä nuorisotyö on yksi nuorisotakuuta toteuttava taho, joka etsii apua tarvitseville nuorille kuntoutus-, työkokeilu- tai koulupaikan.
- Halu tehdä on asioita, mutta välttämättä opiskelukyvyt tai -motivaatio eivät ole sillä hetkellä kohdallaan. Sitten yritetään miettiä, mitä muuta tekemistä tästä kaupungista voisi löytyä, kertoo Angle.
Saavatko nuoret sitten avun?
- Kyllä joku ratkaisu pyritään löytämään. Yhdessä tuumimalla se löytyy, ei nuoren tarvitse jäädä yksin, Merja Angle vakuuttaa.
Sokeita pisteitä koulutusjärjestelmässä
Koulupaikkoja on ainakin Jyväskylän seudulla tarjolla paljonkin. Opiskelemaan siis pääsee, jos ei pidä niin lukua siitä, mille alalle päätyy.
- Kyllä paikkoja on vapaana, mutta se, että pääseekö jokainen sille alalle, minkä on ensisijaiseksi laittanut, on toinen juttu, tiivistää koulutustilanteen projektipäällikkö Minna Ahokas Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä.
Aikuisten tarjoilemien vaihtoehtojen ja nuorten toiveiden ristiriita on iso kysymys laajemmaltikin.
- On hyvä kysymys, että pitääkö nuorten ääntä kuulla enempi. Kyllähän se on totta, että tarjolla olevat opiskelupaikat tai työpaikat ja nuorten tahtotilat eivät kohtaa toisiaan. Sitä keskustelua on varmaan lisättävä ihan jo pelkästään sen takia, että osataan suunnata olemassa olevia yhteiskunnan voimavaroja oikealla tavalla nuorten kannalta, myöntää vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Jyväskylän kaupungista.
Tosiasia on, että vuosittain arviolta parisataa nuorta Keski-Suomessa jää vaille toisen asteen opiskelupaikkaa. Lisäksi lähes joka kymmenes nuori keskeyttää ammattikoulun.
Outoa on, että nämä koulupudokkaat tippuvat myös tilastoista, ja heidän tavoittamisensa on hyvin vaikeaa.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä tehdään parhaillaan ongelmaan liittyvää pilottityötä.
- Olemme avanneet peruskouluun hakijoita ja seuranneet sitten alueemme oppilaitoksista, mihin he ovat sijoittuneet opiskelemaan. Tetoa on haettu ihan käsin ja yritetty saada aikaan jotain mallia, miten toimia tulevaisuudessa, kertoo projektipäällikkö Minna Ahokas.
Lisäksi JAO:n oppilaitoksissa kehitetään oppilaanohjausta siten, että koulun keskeyttäjät eivät jäisi tyhjän päälle.
- Pyritään tekemään niin, että eroaminen ja keskeyttäminen olisi jotenkin hallittua ja suunnitelmallista. Että nuorella on suunnitelma ja hän lähtee sitä kohti. Ja jos se suunnitelma on ihan hukassa, niin otetaan avuksi verkostot, esimerkiksi etsivä nuorisotyö, Ahokas kertoo.
Mikä on sitten se paikka, jossa nuori voi hakea suuntaa elämälleen?
- Sitä kannattaa hakea vaikka ammattistartista tai kymppiluokalta. Myös työpajojen kanssa me teemme yhteistyötä. Tai joskus riittää se, että tilapäisesti katsotaan opintojen sisältöä, ja räätälöidään sitä opintopolkua yksilöllisesti.
- Että apua on tarjolla, ja sitä varmasti saa, kun vain osaa pyytää, Minna Ahokas painottaa.
Suojellaanko nuoria elämältä?
Suunnan hakeminen ja vaihtoehtojen välillä seilaaminen on nuorelle tietysti luonnollista. Mutta vanhempien suojelunhalu saattaa lisätä nuoren epävarmuutta, sanoo Nuorten Keski-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Tilkanen.
- Nuorilla on tänä päivänä aika vähän kokemuksia, tietoa ja näkemyksiä eri aloista ja toiminnoista. Elämää on vaikea hahmottaa ja ymmärtää.
Monipuolista elämänkokemusta nuoret voivat saada ihan arkisissa ympyröissä.
- Koululla voidaan kokeilla pieniä ja vähän isompiakin asioita, voidaan antaa eri rooleja oppilaille. Peruskoulun työelämäyhteyksiä tulisi syventää ja kehittää eri tavalla. On tärkeää, ettei nuori ole pelkästään tekemisen kohteena vaan itse tekijänä. Ei saa tehdä asioita nuorille valmiiksi, vaan autetaan ja tuetaan nuoria toimimaan itse, Tilkanen neuvoo.
Nuorten Keski-Suomi ry:ssä on kokemusperäistä tietoa siitä, että nuoret pystyvät ottamaan paljonkin vastuuta, kun sitä vain annetaan.
- Se on oikeastaan hämmästyttävää, kuinka paljon he voivat ottaa vastuuta; jo ala-asteikäisillä on hyvinkin paljon osaamista ja intoa tehdä, sanoo Eeva-Liisa Tilkanen.
- Kun nuoriin luottaa, he yleensä olevat luottamuksen arvoisia.