Eteläintialaisen tehdashallin pihalla nököttää kivestä veistetty norsujumala Ganeshan patsas. Niin kuin yleensä perjantaisin, tänäänkin se on heti aamusta kukitettu, puhdistettu kookosöljyllä ja puettu uusiin vaatteisiin.
- Tämä on hyvin yleinen näky intialaisissa tehtaissa. Meillä tämä Ganeshalle pyhitetty paikka on tosin poikkeuksellisen hieno. Ihmiset pysähtyvät tähän monena aamuna töihin tullessaan ja jatkavat sitten matkaa sisään tehtaalle, kertoo toimitusjohtaja Jyri Kontio.
Kontio on johtanut suomalaisomisteista Steran tehdasta Chennaissa kolmisen vuotta. Hän on oppinut ymmärtämään paikallisia tapoja ja tietää, että pyhättö on työntekijöille tärkeä paikka, johon liittyy paljon symboliikkaa.
- Ganesha tuo yritykselle ja ihmisille menestystä. Ehkä se tässä tehtaan pihalla symbolisoi myös työturvallisuutta. Me tietysti suomalaisena yhtiönä haluamme kunnioittaa paikallista kulttuuria.
Naisen rupia on sama kuin miehen rupia
Steran Chennain tehtaalla on reilut sata työntekijää, ja he kaikki ovat intialaisia. Vaikka paikallisia tapoja kunnioitetaankin, tehdasta johdetaan kuitenkin etupäässä suomalaisin opein. Se näkyy muun muassa siinä, että naisia on töissä intialaisittain poikkeuksellisen paljon.
- Toimihenkilöihin olen saanut palkattua 20-30 prosenttia naisia. Yksi tavoite on, että naisten osuus työvoimasta kasvaisi. 50 prosenttia voi kuitenkin olla haasteellista, koska naisia on vaikea saada vuorotöihin. Monesti naiset myös lopettavat työnteon siinä vaiheessa, kun menevät naimisiin.
Steran tehtaalla naisille myös maksetaan saman verran kuin miehille eli naisen rupia on sama kuin miehen rupia. Pientä hajurakoa miesten ja naisten välille kuitenkin on jätetty: miehet ja naiset työskentelevät eri puolella sermiä.
- Minä en kaikkea yritä muuttaa. He ovat itse saaneet valita paikkansa, ja mielellään ovat keskenään. Mutta asiat kyllä hoituu, eihän tässä etäisyyttä ole kuin kaksi metriä.
Laatua on valvottava herkeämättä
Elektromekaanisia kokoonpanoja kone- ja laiteteollisuudelle valmistavassa tehtaassa erityisesti laatuun satsataan kovasti. Kontio kertoo, että työn jälkeä on valvottava tarkasti, sillä Intiassa laatukriteerit ovat usein väljemmät kuin Suomessa.
- Niin sanottua positiivista laatukuria ei voi löysätä. Paljon on tehty koulutusta, järjestetty näyttökokeita ja prosessit on hyvin tarkkaan määritelty. Ja henkilökohtaisesti käyn vielä katsomassa monta kertaa pävässä, että kuinka nämä hommat täällä sujuvat.
Niin sanottua mikromanageerausta vaaditaan Intiassa enemmän kuin Suomessa, jossa työntekijät ovat tottuneet toimimaan oma-aloitteisemmin ja itsenäisemmin. Kontio kehuu kuitenkin intialaisia alaisiaan ahkeriksi ja yritteliäiksi työntekijöiksi.
- Oppimisen nälkä on kova. Ja yrittäminen siihen, että työyhteisössä pääsee arvostetuksi, niin se kyllä loistaa näistä ihmisistä.
Paperinpyöritystä ja allekirjoituksia
Intiassa iso osa Kontion päivästä kuluu papereiden pyörittämiseen. Hän naureskelee, että jos Suomessa valitetaan byrokratian paljoutta, niin Intiassa liikutaan ihan uudenlaisissa sfääreissä.
- Yksikään paperi ei liiku ilman näitä allekirjoituksia ja yhdessä paperissa allekirjoituksia voi olla jopa viisi. Ja ne on oltava, muuten voidaan joutua vaikeuksiin.
Nytkin tehtaanjohtajan työpöydällä odottaa paksu nivaska allekirjoitettavia papereita. Ja lisää on tulossa.
- Tässä menee nyt hetki ja jossain vaiheessa mulla kramppaa tämä oikea käsi. Mutta se se vasta on paha, jos on ollut vaikka viikon poissa tehtaalta. Sitten on paljon allekirjoitettavaa.
Kolmen Intian vuoden aikana Kontio arvioi allekirjoittaneensa kymmeniä tuhansia papereita.
- Kyllä se varmasti viisinumeroinen luku on. Ellei sitten kuusinumeroinen.
Pitkää pinnaa allekirjoitusurakassa vaaditaan, mutta onni onnettomuudessa on sentään se, että Jyri Kontio on lyhyt nimi.