Metsähallituksen suunnitelmista keskusteltiin eilisiltana Viitasaarella. Riistaväki ei uusista ahmasiirroista innostu, sanoo Viitasaaren riistanhoitoyhdistyksen petoyhdystenkilö Ahti Huikari.
- Suurin osa metsästäjistä ei halua enää lisää ahmoja koska täällä on niin kova ilveskanta ja karhukanta. Tuntuu että me ei sitten enää pärjätä petojen kanssa jos niitä tulee vielä lisää.
Metsästäjät pelkäävät petotuhojen lisääntyvän jos ahmasiirrot toteutetaan, sanoo Huikari.
- Ahmahan ei ole varsinaisesti tehnyt tuhoja täällä vielä, mutta sitten jos se kanta kasvaa niin pelätään tuhojenkin lisääntyvän..
Metsähallitus kaavailee ahmojen siirtoistuksia Lapin poronhoitoalueilta Ylä-Lapista ja itärajalta neljälle alueelle. Ahmakantaa haluttaisiin levittää hieman nykyistä etelämmäksi sekä tuoda uutta verta lajiin yhdistämällä itäistä ja läntistä kantaa. Käynnissä on vasta esiselvitys, aikaisintaan parin vuoden kuluttua talvella siirtoistutukset voitaisiin aloittaa.
Edellisen kerran armojen siirtoistutuksia tehtiin pohjoiseen Keski-Suomeen 80-luvulla.
Huima lisäys havainnoissa
Keski-Suomessa ahmakanta on vahvistunut, sama suuntaus on muuallakin maassa. Keski-Suomessa arvioidaan olevan nyt noin 40 ahmaa. Riista- ja katalouden tutkimuslaitoksen vähimmäiskanta-arvion mukaan viime vuonna koko maassa oli 230-250 ahmaa, kun edellisvuonna ahmoja oli 180-220.
Riistasuunnittelja Olli Kursulan mukaan etenkin Keski-Suomessa ahmahavainnoissa on tapahtunut huima lisäys: vuonna 2011 varmistettuja, petoyhdyshenkilöiden tekemiä ahmahavaintoja oli 32, mutta viime vuonna niitä tehtiin peräti 178.