Antti Ruuskasen kaltaiset heittäjät ovat harvassa. Kun hän heittää keihästä, lähtönopeus on omaa luokkaansa.
– Kovin lähtönopeus, mitä Kihulla on koskaan mitattu minun aikanani, keihäänheiton asiantuntija Riku Valleala arvioi.
Keihään lähtönopeus on merkittävin yksittäinen tekijä, mikä vaikuttaa heiton pituuteen. Toinen on lähtökulma ja juuri se on ollut Ruuskasen ongelma.
– Antilla on hyvät tehot, mutta heitot ovat olleet pikkuisen matalia. Välillä keihäs on lähtenyt kyntämään eli kärki alhaalla ja se syö metrejä, Valleala sanoo.
Pitkän kaaren salaisuus ryhdissä
Kalevan kisoissa Antti Ruuskasen heiton lähtönopeus oli jopa yli 30 m/s, mutta kaari kantoi enimmillään vain 83,70 metriä. Kisan jälkeen Rika Valleala ja Ruuskasen valmentaja Aki Parviainen vaihtoivat ajatuksia ja katsoivat heittotaltiointeja moneen otteeseen.
– Vertailimme videolta Antin hyviä ja huonoja heittoja. Molemmat olimme samaa mieltä eli ongelma oli heiton lopussa, Riku Valleala kertoo
Ja se pieni ero oli ryhti.
– Hyvissä heitoissa asento pysyi ryhdikkäämpänä, niin sanotusti korkeana eikä sukeltanut eteen päin. Ehkä siinä oli myös jalkojen rytmi parempi eli tukijalka tuli nopeammin maahan, Vallealla arvioi.
EM-kisojen viimeistelyharjoituksissa tekniikkaan saatiin pieni muutos ja tuloksena oli 88,01 metrin keihäskaari ja Zürichin EM-kisojen kultamitali.
– Se oli teknisesti Antin paras heitto, hirveästi ei ole parannettavaa. Paremmissa olosuhteissa keihäs voi lentää sinne 90 metrin päälle, kun ei olla stadionilla ja on ehkä vähän myötätuulta ja vähän enemmän vauhtia, Vallealla miettii.
Vuosien yhteistyön tulos
Kilpa-ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä on tehty keihäänheittäjien tekniikkaseurantaa 1990-luvun alusta lähtien.
– Kuvaamme heiton kahdella high speed -kameralla ja analysoimme nimenomaan vetovaiheen. Erilaisia muuttujia on kolmisenkymmentä keihään lähtökulmasta ja nopeudesta vartalon kulmiin, Riku Valleala avaa.
Viime vuosina Kihun painopiste on siirtynyt tutkimuksesta urheilijoiden arkeen.
– Olemme tiiviisti mukana huippujen harjoittelussa, vaikuttamassa urheilijoiden tekemiseen niin sanotusti siellä hien hajussa, harjoituksissa ja kilpailuissa, Valleala kertoo.
Huippu-urheilijoiden lisäksi Kihussa pyritään panostamaan myös lapsiin ja nuoriin.
– Yritämme olla mukana urheilijan lapsuusvaiheessa, jolloin koko urheilijan polku olisi meidän näpeissämme.
Riku Vallealaa haastatteli Titta Puurunen.