Viiden kunnan kuntajakoselvityksen lähtökohdat eivät pohjoisessa Keski-Suomessa näytä lupaavilta. Kyselykierros kunnanhallituksen puheenjohtajille paljastaa, että Viitasaaren, Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven ja Kannonkosken joukosta aidosti yhteistä kuntaa näyttäisivät tavoittelevan vain Kannonkoski ja Viitasaari.
Kannonkoskella ja Kivijärvellä nähdään, että kun kaikki muut säästö- ja tehostamiskeinot on käytetty eikä tulevaisuuskaan näytä lupaavalta, kuntaliitos voi olla väistämätön ratkaisu. Kannonkoskella kummastellaan niiden kuntien asennetta, jotka ilmoittavat jo ennen selvitystä, että liitokseen ei suostuta.
- Kyllähän tämmöseen selvitykseen kun on lähdetty niin pitäisi selvittää juurta jaksain, että olisiko siinä hyötyä, jos mentäiskin yhteen, Kannonkosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Asko Hänninen (kesk.) tuumaa.
Hänninen arvelee, että kannonkoskelaiset ovat "eniten tosissaan" liikkeellä kuntajakoselvityksessä.
- En tiedä sitten kun kaikilla vain talous sukeltaa, että mikä tässä olisi se viisasten kivi, Hänninen aprikoi.
Kivijärvi katsoo Karstulaan
Myös Kivijärven kunnanhallituksen puheenjohtajan Erkki Leppäsen (kesk.) mielestä kaikki muut konstit on käytetty ja seuraava askel on kuntaliitos – vaikka se ei hänenkään mielestään ratkaise pienten kuntien talousongelmia. Kivijärven kunnanhallituksen nokkamies ihmetteleekin, mihin järeitä kuntajakoselvityksiä vielä tarvitaan, kun yhteistyötä on kunnissa jo nyt tiivistetty.
- Maatalous hoidetaan Pihtiputaalta, ympäristöterveys Viitasaarelta, yritysneuvonta Witas Oy:ltä, koulupuolella on yhteisiä opettajia Kannonkosken kanssa, Erkki Leppänen luettelee Kivijärven yhteistyötahoja.
Kivijärven sosiaali- ja terveystoimi on Saarikan alaisuudessa. Vaikka nyt selvitystä tehdään Viitasaaren suunnalle, todennäköisempi liitoskumppani löytyy toisaalta:
- Kivijärven suunta on neljä K:ta: Kivijärvi, Kyyjärvi, Karstula ja Kannonkoski, Leppänen toteaa ykskantaan.
Leppänen perustelee mielipidettään sillä, että Kivijärvi on kiinteästi osa Saarijärven seutukuntaa ja asukkaat asioivat luontevimmin Karstulan suuntaan.
Kinnula ja Pihtipudas itsenäisyysmielellä
Kinnula ja Pihtipudas pitävät kiinni itsenäisyydestään ja odottavat selvitykseltä korkeintaan esityksiä uusista yhteistyömahdollisuuksista.
- Kyllä varmasti yhteistyötä tarvitaan, yksin ei pärjätä varmaankaan, Kinnulan kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkanen (kesk.) toteaa.
100-vuotisuuttaan juhliva Kinnula luottaa kuitenkin siihen, että pienellä itsenäisellä kunnalla on myös tulevaisuutta. Päättäjien itsenäisyystahto on ollut kunnassa perinteisesti luja, ja kuntajakoselvityksen aikana aiotaan kuulla myös kunnan henkilöstön sekä kuntalaisten mielipiteitä kuntaliitoksesta.
Pihtiputaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jani Ylälehto (kesk.) sanoo suoraan, että jatkuva selvitysten teko suorastaan turhauttaa.
- Jos sieltä löytyy jotain uusia juttuja mitä ei ole aiemmin hoksattu, niin se olisi ihan positiivista. Mutta se vastustus kuntien yhteenlaittamiselle on niin suurta meidän suunnassa, että en kyllä usko siihen, Ylälehto tuumaa.
Pihtiputaalaisnäkemys ei yllätä viitasaarelaisia. Viitasaaren kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussi Kananen (kesk.) toteaa kuitenkin, että muitten kuntien kanssa haetaan avoimin mielin uusia ratkaisuja.
Alkumetreillä lisäkankeutta hankkeeseen on tuonut se, että kuntajakoselvittäjän valinnasta on ollut pientä erimielisyyttä. Pihtipudas on halunnut varmistua siitä, että kuntajakoselvittäjäksi kilpailutuksen kautta valikoitunut Jarmo Asikainen ei tähtää selvityksellään kaikkien kuntien liitokseen vaan yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseen. Tästä on nyt tiettävästi päästy yksimielisyyteen.