Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on suurimpia uudistuksia, joita Suomessa on koskaan tehty. Samalla vaikuttaa siltä, että uudistuksessa on päädytty malliin, jota mikään poliittinen ryhmä ei varsinaisesti halua, mutta jonka kaikki voivat pitkin hampain hyväksyä.
Uudistuksen merkitys kunnille on valtava. Sosiaali- ja terveydenhuolto käsittää joissain kunnissa yli kaksi kolmasosaa kunnan budjetista. Tämä osuus siirtyy uudistuksen toteutuessa pois kunnan omista käsistä.
– Ensin ministeriö sanelee sote-alueelle, että paljonko rahaa voi käyttää. Sitten sote-alueet ilmoittavat kunnille, että näin te maksatte. Kunnat iskevät rahat tiskiin, mutta eivät pysty kovinkaan paljon vaikuttamaan siihen, mitä rahoilla saadaan. Jos kauniisti sanoo, niin kuntalaisdemokratia toteutuu tässä äärimmäisen heikosti, sanoo Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen.
Vaikuttamisen paikka on nyt
Sote-uudistus näyttää siltä, että sitä on tehty hallinto edellä. Ensin on päätetty, millaisilla alueilla ja rakenteilla palveluja tuotetaan. Siitä on edetty rahoituksen kysymyksiin, eikä itsestään palveluista ole juuri vieläkään puhuttu.
– Hallintomalleja on helppo piirtää. Kyllä tämä malli vähän sellainen on, että kun ei tahtonut millään löytyä sopua, niin tempaistiin sosiaali- ja terveysministeriön laatikosta tällainen vanha kertaalleen tyrmätty malli, jota nyt ajetaan. Kuntien tehtäväksi jää etsiä tämän mallin sisällä mahdollisimman järkeviä toteuttamistapoja, Mäkinen sanoo.
Kunnissa pitäisikin nyt heittää järjestämis- ja rahoitusmallit ja keskittyä palveluihin.
– Mitä palveluja kaivataan lähellä, ja minkä on välttämätöntä olla lähellä? Kuinka me toteutamme Keski-Suomessa tätä mallia niin, että se palvelee kaikkia kuntalaisia? Siihen meillä on vielä avaimet kädessämme. Jos me pystymme luomaan hyvän mallin, niin ei valtio tai sote-alue sitä meiltä pois ota, Mäkinen sanoo.
Raha määrää palveluja
Sote-uudistuksen keskiössä on kuitenkin raha. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kasvussa, jo pelkästään väestön ikääntymisen vuoksi. Samalla huoltosuhde muuttuu yhä heikommaksi. Soten rahoitusmallissa onkin tuplauhka.
– Jos se toteutuu niin, että pyritään paraneviin palveluihin, niin mikään ei auta siihen, että kustannukset kasvavat. Jos taas valtio laittaa kustannuksille katon, voi se johtaa siihen, että kun rahaa ei ole, tehdään rajuakin palvelujen karsintaa, Mäkinen sanoo.
Kunnissa hämmentää myös se, että samaan aikaan on menossa valtionosuusuudistus, joka vie joiltain kunnilta rahaa ja tuo sitä joillekin lisää. Sote-uudistuksen rahoituksen pitäisi tasata valtionosuuksien leikkauksia, mutta kukaan ei tiedä, mitkä soten kustannukset lopulta ovat.
Tehdyt laskelmat taas perustuvat toteutuneisiin kustannuksiin, eikä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten voi olettaa pysyvän jatkossa nykyisellään. Sote-uudistus voi alentaa kustannuksia, mutta se voi myös kasvattaa niitä.
Paranevatko palvelut?
Sote-uudistuksen tarpeellisuudesta ei ole juuri erimielisyyttä, enemmänkin mielipiteet kallistuvat siihen, että uudistus olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Poliittiset ryhmät ovat nyt yksimielisiä siitä, että tällä linjalla edetään. Esimerkiksi Keski-Suomen kansanedustajat kautta linjan ovat uudistuksen takana.
– Kansanedustajilla on vähän pakkotilanne, kun tämä sote-malli on puolueiden kompromissi. Malli on kuitenkin rahoituksellisesti raakile, ja ennen kuin nämä kysymykset selvenevät, palveluista on vaikea puhua. Kuntalaskelmatkin julkistettiin vasta kun oli ihan pakko, kyllähän se kertoo, että valmistelijat itsekin ovat hieman epävarmoja, Mäkinen toteaa.
Palveluista kuitenkin puhutaan laajalla yleisötilaisuuksien kierroksella Keski-Suomessa. Se alkaa tänä iltana Hankasalmelta.
Sote voi vielä kaatua
Sote-uudistus voi vielä kaatua. On vielä epäselvää, mikä on uudistuksen ja perustuslain suhde. Perustuslakiin on kirjattu kuntien itsehallinto, mutta niin sinne on kirjattu myös kansalaisten oikeus peruspalveluihin.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) onkin pitänyt sote-lain valmistelua rajankäyntinä näiden kahden perustuslain takaaman oikeuden välillä. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) taas on sanonut, että perustuslain pykäliä ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen, vaan niitä on noudatettava yhtä aikaa.
Sote-kokonaisuus on menossa perustuslakivaliokuntaan tämän vuoden puolella, ja valiokunnan lausunto valmistunee tammi-helmikuussa. Eduskunnan lähetekeskustelussa sote-laki on tänään.