Kokkolan kohdalla matkaa on taitettu 320 kilometriä. Viimeistään silloin hymy tulee pirkkalalaisen Miikka Karjaluodon, 44, huulille. Alkaa tuntua lomalta.

– Yleensä joko minä tai vaimoni Molla teemme vielä autossa viimeisiä töitä ennen lomaa, mutta Kokkolassa hymy on jo korvilla. Ja Yppärissä paistaa mennessämme aina aurinko.

Yppäri on kylä Pyhäjoen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä Miikka Karjaluoto on käynyt jokaisena 44 kesänään. Mukana ovat nykyään vaimon lisäksi myös lapset Okko, 11, ja Immi, 12.

– Lapsuuden kesäni täällä olivat ikuisia ja päättymättömiä. Myöhemmin kävin aina mökillä jossain vaiheessa, vaikka oli kesätyötä ja muuta. Nyt katson, kun poikani tekee mökillä samoja juttuja kuin minä lapsena, vaikka en ole niitä erikseen näyttänyt, Miikka Karjaluoto kertoo.

Loma kotona vai matkalla?

Kannattaako lomalla jäädä kotiin lepäämään vai palautuuko töistä paremmin, jos lähtee heti reissuun?

Matkailumainokset perustuvat siihen, että ihminen rentoutuu matkalla ja pää tyhjenee stressistä. Turismi rakentuu mielikuviin huolettomasta kesäpäivästä rannalla.

Matkailun rentouttavaa vaikutusta ei ole kuitenkaan tieteellisesti kunnolla tutkittu, huomasivat Tampereen yliopiston tutkijat Jessica de Bloom, Ulla Kinnunen ja Kalevi Korpela. Yhdessä kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa tehty artikkeli on julkaistu kansainvälisessä julkaisussa kaksi vuotta sitten, mutta se on saanut Suomessa vähän huomiota.

Tutkimusryhmä seurasi 24:ää hollantilaista työntekijää viiden viikon ajan. Työntekijöitä seurattiin työpäivän jälkeen illalla, viikonloppuna ja kotimaan lomamatkan aikana. Kotimaan lomamatka oli pidennetty viikonloppu hollantilaisessa lomapuistossa, jossa voi urheilla ja rentoutua.

Tampereen yliopiston professori Ulla Kinnunen sanoo, että tavoissa rentoutua oli selkeitä eroja. Tutkijat seurasivat muun muassa työntekijän unen ja liikkumisen määrää sekä tunteita ja väsymisen määrää.

– Tuossa tutkimuksessa kotimaan loma oli huomattavasti palauttavampi kuin illat työpäivän jälkeen ja jonkin verran palauttavampi kuin loma kotona, Kinnunen sanoo.

Ilman aikatauluja

Karjaluodot viettävät Yppärissä kolmesta viiteen viikkoa kesällä. Samassa miljöössä lomailevat myös Miikka Karjaluodon vanhemmat ja veljen nelihenkinen perhe. Tuorein mökkeilijä on veljen puolivuotias vauva.

Karjaluoto kiittää vanhempiaan siitä, että nämä ovat laajentaneet mökkiä ja hankkineet sinne veden sekä sähkön. Nyt jokainen perhe voi viettää lomaa rauhassa omassa sopessa, mutta silti nauttia yhdessäolosta.

– Kysyimme lapsilta, mikä mökillä on mukavinta. Oli vähän yllättävää, että myös he vastasivat, että yhdessäolo. Koska täällä on aina porukkaa, taakka tulee jaettua kunkin suosikkitekemisen mukaan. Pappa kalastaa, joku tykkää laittaa ruokaa ja joku taas käydä kaupassa.

Yhteisöllisyyden lisäksi tärkeintä on kiireettömyys. Lomalla voi nukkua myöhään, eikä ole aikatauluja. Aluejohtajana työskentelevä Karjaluoto vilkaisee välillä työsähköposteja, mutta ei koe sen kuormittavan.

– Jollekin tällainen mökkeily voi kuulostaa tylsältä, mutta on eri tapoja viettää lomaa. Täällä on lunki meininki ja kiireetöntä. Minulle mökki merkitsee on-off-kytkentää lomalle. Viimeistään kun lämmitän saunan ja ryhdyn soittamaan kitaraa, rentoudun. En voi keksiä itselleni parempaa tapaa palautua töistä.

Myös lapset odottavat mökkilomaa. Mökillä käy tuttuja ja välillä tehdään retkiä vaikka kiipeilypuistoon. Tylsätkään hetket eivät haittaa, koska ne voivat auttaa keksimään uutta tekemistä.

Vähemmän murehtimista, enemmän lepoa

Tutkimuksen mukaan etenkin työasioiden vatvominen väheni viikonloppumatkalla verrattuna kotiviikonloppuun. Näin se edistää palautumista työstä.

Matkan aikana työntekijät nukkuivat enemmän, liikkuivat enemmän ja olivat sosiaalisempia sekä hoitivat vähemmän pakottavia velvollisuuksia kuin töiden jälkeen vapaa-aikana. Ihmiset miettivät myös enemmän omaa hyvinvointiaan ja murehtivat vähemmän ongelmiaan matkalla kuin kotona työviikolla.

Sen sijaan erot loman viettämisessä kotona ja lomakeskuksessa olivat pieniä. Silti loma muualla antaa tutkijoiden mukaan hyvää etäisyyttä jokapäiväisiin huoliin.

– Sanoisin, että lomasta kannattaisi olla ainakin osa pois kotoa. Uusi ympäristö auttaa irrottautumaan työstä, mikä puolestaan auttaa hyvin palautumaan työstä. Tällainen jakso voisi olla joko loman alussa, jos silloin on voimia lomailuun, tai sitten kun voimat ovat palautuneet sille tasolle, että pystyy nauttimaan lomailusta muualla. Matkailu vaati usein jokin verran energiaa ja voimia, Kinnunen sanoo.

Matkan ei tarvitse suuntautua kauas. Tutkijoiden mukaan matkaaminen esimerkiksi junalla tai pyörällä voi tuoda tunteen matkaamisesta kauemmas kuin oikeasti on. Kotonakin voi tutkimuksen mukaan hyvin rentoutua esimerkiksi pitämällä työtietokoneen poissa silmistä ja nauttimalla tutusta ympäristöstä.

Ulkomaan matka erilaista rentoutumista

Miikka Karjaluoto uskoo, ettei rentoutuisi kotona niin hyvin kuin mökillä.

– Kotona on aina arjen askareita, joita täytyy tehdä. Onhan mökilläkin paljon tekemistä. Ne eivät kuitenkaan tunnu työltä, vaan vapaaehtoiselta puuhastelulta, hän kuvaa.

Karjaluodon perhe käy ulkomailla yleensä syyslomalla tai hiihtolomalla. Se on erilaista rentoutumista.

– Ulkomaille lähtö on enemmän kokemuksen hakemista ja suorittamista. Siihen liittyy enemmän odotusarvoja kuin mökkeilyyn. Saatan tulla väsyneempänä pois kuin lähdin, Karjaluoto sanoo.

Pakkauskartongin ja laminaattipaperin valmistaja Kotkamills on ottanut viime vuosina taloudellisia riskejä.

Talouselämä-lehti selvitti kesäkuussa, miten Suomen 500 suurimmalla yrityksellä menee. Lehden selvityksen mukaan Kotkamills teki viime vuonna yritysjoukon toiseksi suurimman nettotappion (29 miljoonaa euroa) heti Stockmannin jälkeen.

Toimitusjohtaja ei hätkähdä selvityksen esittelemästä tappioluvusta.

– Pysäytimme yhden paperikoneen ja paikka seisoi tyhjillään yli puoli vuotta. Sitten käynnistimme uuden kartonkikoneen, joka on yli 200 metriä pitkä ja jossa on seitsemän päällystysyksikköä. Tämä käynnistys ottaa aikaa.

Toimitusjohtajan mukaan tappioluku kertoo myös siitä, että Kotkan kaltaiseen hankkeeseen ryhtyminen vaatii hyvän rahoittajan ja rohkeutta.

– Rahoittajat luottavat meihin.

Yhtiön suurin omistaja on kotimainen pääomasijoitusyhtiö MB Rahastot. Kotkamillsin toimiva johto omistaa yhtiöstä 10 prosenttia.

Kotkamills myi viime vuonna Imprex-tytäryhtiönsä 27 miljoonalla eurolla eteläkorealaiselle Donwha Enterprise Co:lle. Kaupasta saatu myyntivoitto nosti yhtiön liiketuloksen viime vuodelta 5,7 miljoonaa euroa plussan puolelle.

– Uskomme, että tästä vuodesta tulee jo ihan kohtuullinen ja ensi vuodesta hyvä.

Alkuvuoden liiketulos on 0,3 miljoonaa euroa.

"Riskinottovaihe on ohi"

Metsäteollisuus tekee nyt kovaa tulosta sellun hinnan ansiosta. Hinta on korkeammalla kuin koskaan tällä vuosituhannella.

Kotkamills Oy:n tehtaalla tuotantotahti on tällä hetkellä myös tiivis.

– Molemmat koneet käyvät täysillä, samoin saha. Paperia ja kartonkia lähtee maailmalle noin 1400-1500 tonnia joka päivä.

Yhtiö on yksi maailman suurimmista laminaattipaperin valmistajista. Tällä hetkellä mietinnässä on uuden laminaattipaperikoneen rakentaminen Kotkan tehtaalle.

– Tekniset selvitykset ja piirustukset ovat pientä viilausta vaille valmiit. Kyse on enintään 100 miljoonan euron investoinnista. Toivottavasti summa on kuitenkin maksimia pienempi.

Uuden investoinnin rahoitus ja toteutusaikataulu teettävät vielä työtä. Yhtiö on luvannut kertoa päätöksensä ennen vuodenvaihdetta.

Kotkamills on kertonut myös suunnittelevansa uuden biokaasulaitoksen rakentamista.

Miten kuvailisit yhtiön riskinottoa tällä hetkellä?

– Riskinottovaihe on varmasti jo ohi. Vuosi 2016 oli riskivuosi, kun paperikone pysähtyi, konelinja seisoi tyhjänä ja uutta konetta lähdettiin starttaamaan. Mutta tuon vuoden lokakuussa meillä oli laatu jo kohdallaan ja tajusin, että tämä lähtee lentoon, sanoo Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

Uusi kartonkikone kaksi maksoi noin 165 miljoonaa euroa.

Asiantuntija kehottaa kärsivällisyyteen

Pakkausbisnestä parikymmentä vuotta seurannut asiantuntija Outi Juntti sanoo, että Kotkamillsin toimintaa pitää seurata kärsivällisesti, vaikka tulosluvut eivät vielä suurta kasvua näytäkään.

– Kartonkialalla on kasvua esimerkiksi kuppi- ja pikaruokapakkauksissa. Alalla on monia isoja ja pitkään toimineita pelureita, ja siksi Kotkan prosessille pitää antaa aikaa kehittyä. Aineksia on, mutta vielä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä.

Muun muassa Pöyryllä työskennellyt Juntti pitää panostamista laminaattipaperin tuotantoon järkevänä ideana.

– Tämä on ollut Kotkan tukijalka ja hyvä bisnes. Laminaattipaperin tekijöitä on maailmalla vähän ja teollisuusasiakkaat eivät herkästi vaihda paperintoimittajaa. Jos rakennusteollisuus vetää, niin myös tämä ala vetää.

Kuppikartonki etsii asiakkaita

Kotkamills työllistää satamakaupungin tehtaassa noin 530 ihmistä. Imatralla vuokratulla laminointikoneella työskentelee toistaiseksi noin 25 työntekijää. Yhtiön palkkalistoilla Saksassa ja Espanjassa on noin kymmenen myyntityöntekijää.

Yhtiön kehittämän muovittoman pakkauskartongin myyntityöstä toimitusjohtaja ei paljoa hiisku. Vastaavanlaista kuppikartonkia ei tehdä maailmassa missään muualla. Esimerkiksi maailmanlaajuiset kahvila- ja pikaruokaketjut ovat ainakin kiinnostuneita.

– Tuote on vaikea ja haastava tehdä. Meillä on 3-4 vuoden etumatka muihin valmistajiin. Etumatka syntyy monesta tekijästä, joita en julkisesti lähde sen tarkemmin ruotimaan, arvioi toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

Satakunnassa Kokemäellä etsitään piha-alueella liikkunutta ja ihmisille uhitellutta sutta. Poliisi on antanut luvan tappaa suden.

Poliisin mukaan susi oli kulkenut torstaina aamupäivällä melko tiheästi asutulla, maaseutumaisella alueella talon pihamaalla kymmenen metrin päässä talon terassista. Eläin oli yrittänyt hyökätä koiran kimppuun ja sen jälkeen uhitellut terassilla olleille kolmelle ihmiselle kyyristymällä, murisemalla ja hampaitaan näyttämällä.

Poliisin mukaan eläin tunnistettiin sudeksi valokuvista. Koska susi käyttäytyy lajille hyvin epätyypillisesti, se voidaan tappaa ihmisten suojaamiseksi. Normaalisti susi välttää ihmisiä eikä liiku päiväsaikaan ihmisasutuksen lähellä.

Poliisi ja metsästäjät jäljittävät sutta. Tappolupa on voimassa maanantai-iltapäivään kello 16 asti.

Britannian hallitus on julkaissut pitkään odotetun brexit-ehdotuksensa. Dokumenttia pidetään tärkeimpänä askeleena Britannian EU-eron tiellä sitten kansanäänestyksen kesällä 2016.

Pääministeri Theresa Mayn kynästä peräisin oleva teksti korostaa Britannian ja EU:n läheistä ja syvää suhdetta.

Britannian hallituksen brexit-ministeri Dominic Raab esitteli tänään suunnitelman parlamentille. Parlamentin jäsenet sekä EU-neuvottelijat eivät toistaiseksi ole saaneet dokumenttia hyppysiinsä.

Suunnitelmassa on Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan neljä pääkohtaa, jotka käsittelevät:

• EU:n ja Britannian talousyhteistyötä
• puolustusyhteistyötä
• tulevaisuuden yhteistyötä esimerkiksi ilmailussa ja yhdinvoimakysymyksissä
• sopimuksen noudattamista valvovia virallisia tahoja.

Ammattilaiset, opiskelijat ja turistit liikkuisivat vapaasti

Suunnitelman mukaan yritysten pitäisi pystyä liikuttelemaan korkeasti koulutettuja tai erityistaitoja omaavia työntekijöitään Britanniasta muualle EU:hun ja toisinpäin.

EU:sta kotoisin olevat opiskelijat saisivat myös vapaasti oleskella Britanniassa.

Suunnitelma esittää, että EU-kansalaiset saisivat myös matkustaa Britanniaan ilman viisumia turisteina tai väliaikaisia työkomennuksia varten.

Mayn hallitus toivoo voivansa asettaa nettomaahanmuutolle katon noin 100 000 henkeen vuodessa.

Suunnitelma šokki pankeille ja taloussektorille

– Hallituksen suunnitelma on takaisku Britannian taloussektorille ja siihen kytkeytyville palveluille, Catherine McGuinness Lontoon kaupunginhallituksesta kommentoi uutistoimisto AFP:lle.

McGuinness arveli, että löyhemmät kauppasuhteet Eurooppaan merkitsevät vähemmän työpaikkoja, vähemmän verotuloja ja hitaampaa talouskasvua Britannialle.

Mayn suunnittelupaperissa kaavaillaan avointa Pohjois-Irlannin rajaa ja maailmanlaajuisia kauppasopimuksia.

Jotkut Britannian parlamentin jäsenet kuvailevat suunnitelmaa kovaksi brexitiksi palveluille, BBC kertoo. Mayn hallitus aikoo hakea taloudellisen yhteistyösopimuksen EU:n kanssa ja yhteisiä instituutioita. Toistaiseksi yhteistyön muodosta saati instituutioista ei ole tihkunut lisätietoja.

"Odotamme EU:n vastausta"

Britannian uuden brexit-ministerin Dominic Raabin mukaan hallituksen ehdotuksen pitäisi mennä läpi EU:ssa. Tulevaisuuden suhteita määrittävä sopimus tulisi Raabin mukaan allekirjoittaa mahdollisimman pian.

– Nyt on EU:n vuoro vastata ehdotukseemme. Lähestymme neuvotteluja käytännönläheisesti, kompromissihaluisesti ja ystävyyden merkeissä, ja tätä odotamme myös EU:lta, Raab sanoi Britannian parlamentille torstaina.

EU:n pääneuvottelija Michel Barnier julkaisi Twitterissä kirjoituksen, jossa kertoi EU:n tutustuvan brexit-suunnitelmaan.

– Analysoimme paperia Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti, Barnier sanoi kirjoituksessa.

Kovan brexitin kannattajat valmistelevat vastaiskua

Konservatiiviset Britannian parlamentin jäsenet pelkäävät, että Mayn suunnitelma tarkoittaa vain nimellistä brexitiä, jossa Britannia ei todellisuudessa päätä omista varoistaan ja laeistaan.

Dokumentti aiheutti aiemmin tällä viikolla ulkoministeri Boris Johnsonin ja Brexit-ministeri David Davisin erot hallituksesta.

Kumpikin on niin kutsutun kovan brexitin kannattaja. He eivät halua, että EU-kansalaiset voisivat edelleen vapaasti liikkua Britanniaan ja säilyttää erityisen aseman muihin maihin verrattuna.

Suunnittelupaperi sai lopullisen muotonsa viime perjantaina. Tuolloin May ja hänen hallituksensa ministerit kokoontuivat pääministerin maaseutuasunnolle Chequersiin sopimaan viimeisistä yksityiskohdista.

Lisää aiheesta:

Suomalaistutkija: Pääministeri Theresa Mayn asema on tukala – Britannian konservatiivipuolue saattaa äänestää johtajansa luottamuksesta

Ulkoministeri Boris Johnson lähti, romuttuiko brexit-suunnitelma? Kolme kysymystä Britannian tilanteesta

Analyysi: Brexit-ministerin ero uhkaa suistaa Britannian EU-eron raiteiltaan

Kansanedustaja ja entinen poliisin väkivaltarikosyksikön päällikkö Kari Tolvanen kertoo olleensa kuultavana Jari Aarnioon ja jengipomo Keijo Vilhuseen liittyvässä poliisin tutkinnassa muutama kuukausi sitten.

Tolvanen toimi vuonna 2003 Volkan Ünsalin murhan tutkinnan yleisjohtajana. Hän sanoo, ettei kenelläkään ollut minkäänlaista aavistusta tai syytä epäillä silloista huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota mistään.

– Villeimmässä mielikuvituksessakaan kenelläkään ei tuolloin ollut syytä epäillä Aarniota mistään rikoksesta.

Kaksi murhasta tuomittua alkanut nyt puhua

Tutkinta avattiin uudestaan muutama vuosi sitten, kun kaksi aiemmin ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin murhajutussa tuomittua alkoivat puhua uusia tietoja murhasta. Silloin kun heidät teosta tuomittiin, he vaikenivat ja kiistivät kaiken.

Kari Tolvanen sanoo edelleen, että juttua tutkivat poliisit tekivät aikanaan hyvää työtä.

– Neljä ihmistä tuomittiin, vaikka kukaan ei tunnustanut mitään. Edes ruumista emme löytäneet. Nyt kuitenkin on tullut uusia asioita ilmi. Niitä käydään uudessa tutkinnassa läpi. Vuonna 2003 meillä ei ollut tällaisista seikoista mitään tietoa.

"Kyse Ruotsin ja Suomen alamaailman välienselvittelystä"

Tolvanen muistaa vuosien takaa murhassa tutkitun myös jengipomo Keijo Vilhusen osuutta asiaan.

– Hän oli pidätettynä ja häntä epäiltiin avunannosta murhaan. Siihen aikaan ei hänen osuudestaan näyttöä saatu. Vilhunen ei ollut murhapaikalla, eikä kukaan ”puhunut hänen päälleen”. Häntä ei voinut tuolloin syytteeseen asettaa. Jos nyt on tullut uutta tietoa, niin silloin sitä ei ollut käytössä.

Volkan Ünsalin murhaan johti aikoinaan se, että uhri oli ollut yhteydessä Ruotsin poliisiin.

– Hän oli kertonut silloin poliisille tietojaan Arlandan suuresta kultaryöstöstä. Mies oli myös mukana Ruotsissa todistajansuojeluohjelmassa. Meidän tietojemme mukaan poliisille vasikointi oli ollut se murhan syy. Kyse oli Ruotsin ja Suomen alamaailman välienselvittelystä.

Lue lisää:

Jari Aarnio on pidätetty ja kuulustelut murhatutkinnassa ovat alkaneet

Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien huippukokous Helsingissä tulevana maanantaina on tuonut jo kuhinaa kaduille ja sosiaaliseen mediaan.

Esimerkiksi skottijournalisti David Mac Dougall esittelee Twitter-tilillään televisiolähetyskeskuksen rakennustöitä Allas Sea Poolilla:

Tapaamispäivän käytännön turvatoimista vastaava Helsingin poliisilaitos muistuttaa puolestaan, että huippukokouksen valmistelu on tuonut runsaasti viranomaisia katukuvaan jo torstaina.

Valmistelutöihin kuuluva kaivon kansien kiinni hitsaaminen saattaa haitata liikennettä.

Vierailuun liittyvä lentokoneliikenne on tiiviissä seurannassa lentokonebongareiden keskuudessa.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla nähtiin torstaina esimerkiksi tämä venäläinen kuljetuskone, jonka luokse ajoi laskeutumisen jälkeen mustia pakettiautoja sekä poliisiautoja:

Todennäköisesti samat autot havaittiin hiukan myöhemmin Tuusulanväylällä ja Helsingin keskustassa:

Huippukokki Henri Alén kehotti aikaisemmin tällä viikolla Helsingin Seudun Ympäristöpalveluita mainostamaan suomalaista, puhdasta hanavettä kansainvälisille vieraille.

HSY tarttuu ideaan välittömästi, ja jakaa median edustajille tyhjiä vesipulloja hanavedellä täytettäviksi.

Trumpin delegaatio majoittuu Ylen tietojen mukaan St.George -hotellissa Helsingin keskustassa. Hotellin edustan puistossa oli torstaina iltapäivällä parikymmentä tummiin pukeutunutta miestä.

Lisäksi puiston ympärillä oli poikkeuksellisen paljon sekä Suomeen rekisteröityjä että diplomaattikilvin varustettuja mustia autoja.

Lue myös:

Jo 10 mielenosoitusta ilmoitettu huippukokouksen yhteyteen – Perussuomalaiset nuoret toivottavat Trumpin tervetulleeksi

Trump saapui Britanniaan Melanian kanssa käsi kädessä

Trump: Putin ei ole vihollinen eikä ystävä

Trump: Nato-liittolaiset lupasivat lisää rahaa madonlukujen jälkeen

Miten Niinistön pitäisi kohdata Trump ja Putin? "Pöytäliinan pitää olla suorassa", "Isojen poikien kiusantekoa ei voi hyväksyä"

Isolan maatilan pihapiiriin kuuluvassa verstaassa tuoksuu tuore sahanpuru. Viereisessä aitauksessa olevat hevoset on juuri kengitetty.

Lehmät puolestaan paistattelevat päivää aitauksessa yhdessä vuohen kanssa.

Heinäkuu ei suinkaan ole otollisinta aikaa lomailla - varsinkaan, jos on pienyrittäjä ja hevostilallinen Hailuodosta.

Oulun edustalla sijaitsevalla saarella asukkaita on alle tuhat ja heistäkin puolet eläkeläisiä. Suurin osa matkaa lautalla töihin mantereelle, sillä työpaikkoja saarella on vain noin 200.

Saara Isola, 50, on valinnut toisin. Hän elää keskellä maalaisidylliä yhdessä hevosten, vuohen ja lehmiensä kanssa.

Isola tienaa elantonsa puuseppänä suunnittelemalla ja kunnostamalla huonekaluja. Lisäksi hän järjestää ratsastusvaelluksia turisteille.

– En missään vaiheessa halunnut yrittäjäksi. Mutta eihän puusepän töitä muutoin päässyt tekemään, kun töitä ei ollut tarjolla.

"Talvisin kysyntää ei juuri ole."

Isola ei muuttanut Hailuotoon jäädäkseen.

Valmistuttuaan puusepäksi Oulusta 30 vuotta sitten tarjoutui samaan aikaan mahdollisuus jatkaa isovanhempien tilaa Hailuodossa. Tuolloin Isola päätti muuttaa takaisin lapsuudenmaisemiinsa.

– Tarkoitus oli viipyä vähän aikaa.

Ei ihme, että Isola on viihtynyt maalaisidyllin keskellä hiukan pidempään.

Kaksisataavuotiaan tilan pihapiiriin kuuluvat päärakennuksen lisäksi puusepänverstas, aitta sekä hevostalli.

Tallissa ja laitumella käyskentelee seitsemän islanninhevosta. Aurinko paahtaa kuumasti ja ympärillä pörräävät kärpäset häiritsevät hevosia.

Isola ratsastaa hevosilla itse, mutta myös turistien kanssa ympäri Hailuodon saarta kesäisin.

– Kesän ratsastusvaellukset myydään loppuun jo keväällä. Talvisin kysyntää ei juuri ole.

Yrittäjän on kuitenkin tehtävä töitä silloin, kun niitä on. Siksi heinäkuussa Isola käy kotonaan lähinnä nukkumassa ja syömässä.

– Talvisin saatan torkkua tuvassa jo viideltä iltapäivällä, hän nauraa.

"Saa nähdä, kuinka vanhaksi jaksan."

Myös puusepän töissä sesonki sijoittuu kesäkuukausille. Silloin töitä olisi enemmän kuin ehtii tehdä.

– Saa nähdä, kuinka vanhaksi jaksan tätä tahtia, Isola sanoo.

Nainen on tyytyväinen, että töitä riittää. Yrittäjyys on kuitenkin ollut yhtä kauheaa kuin hän kuvittelikin.

– Onneksi ruusuisia kuvia yrittäjyydestä ei ollut. Kaikki tapahtui puolivahingossa.

Myös tilastojen mukaan yli puolet yrittäjistä on ajautunut yrittäjyyteen sattumalta tai jopa olosuhteiden pakosta (Tilastokeskus). Loput ovat hakeutuneet yrittäjäksi suunnitelmallisemmin omasta halustaan.

– En suosittele tätä kenellekään, Isola naurahtaa.

Suurin stressin aiheuttaja on ajanpuute. Yksinyrittäjällä on käytössään rajallinen määrä käsipareja ja aikaa, ja kysyntä jakautuu usein epätasaisesti sesonkeihin.

Myös paperitöiden määrä kuormittaa yksinyrittäjää.

– Suomessa yrittäminen on mitoitettu suuremman liikevaihdon yrityksille. Paperitöihin uppoaa helposti kymmeniä tunteja viikossa ja hallinnollisen työn osuus kasvaa suureksi, Isola kertoo.

Suomen yrittäjien kyselyn mukaan lähes puolet pienyrittäjistä kokee työnsä henkisesti raskaaksi.

Suomen yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien hallituksen jäsen Lauri Mikkonen myöntää, että erityisesti itsensä työllistävät yksinyrittäjät ovat vaarassa uupua.

– Yrittäjälle esimerkiksi oman työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista.

Varsinkin ikääntyminen voi olla haaste jaksamiselle, sillä yksinyrittäjä on itse vastuussa omasta jaksamisestaan sekä koko yrityksen toiminnasta.

Verkostot ovat Mikkosen mukaan myös tärkeitä. Suurin osa yksinyrittäjistä toimiikin yhteistyössä muiden alalla toimivien yrittäjien kanssa.

Yrittäjyyden arki voi yllättää

Isola kertoo, että hänen on välillä vaikea perustella itselleen, miksi jatkaa yhä yrittäjänä.

Vapaus tehdä töitä omaan tahtiin kuitenkin houkuttaa. Kauniina kevätpäivänä hän voi lähteä hiihtämään keväthangille aamupäivällä ja siirtää työt myöhempään iltapäivään.

Vapauden ohella monia kiehtoo yrittäjyydessä mielikuva itsensä toteuttamisesta. Start-up-yrittäjyyden mielikuvista Helsingin yliopistossa väitelleen sosiologi Antti Hyrkäksen mukaan todellisuus voi olla toista.

– Mielikuvat yrittäjyydestä ovat usein kiilloteltuja. Start-up-yrittäjyys liitetään unelmien seuraamiseen kun todellisuus on kuitenkin arkista puurtamista.

Isola nauttii puusepän töistä. Nekin alkavat kuitenkin tuntua puurtamiselta, kun kiire on kova. Isola pyrkii tunnistamaan uupumisen merkit ajoissa.

– En suostu stressaamaan mistään. Jos kiire ja väsymys alkavat mennä yli, niin otan aikaa asioille, jotka rentouttavat.

Rentouttavia asioita ovat liikunta ja sosiaaliset suhteet. Isola harrastaa metsästystä ja jääkiekkoa paikallisessa porukassa. Verkostoituminen auttaa myös yrittäjyydessä.

– Hailuodossa kaikki tuntevat toisensa. Tiedän heti, keneltä kysyä apua vaikka koneiden kanssa. Apua saa aina kun sitä pyytää.

Yhtä tärkeitä ovat tilan eläimet. Sisällä tuvassa viihtyvät mäyräkoira Ruuti ja saksanseisoja Piisku. Isola kaappaa Piiskun syliinsä.

– Välillä mietin, kuinka onnekas olen, kun saan elellä tämmöisen eläinlauman kanssa.

Isola miettii kuitenkin jatkuvasti vaihtoehtoja yrittäjyydelle. Kun silta Hailuodon ja mantereen välillä valmistuu, matka-aika Ouluun lyhenee. Tuolloin palkkatöiden hakeminen muualta on vaihtoehto.

– Vielä en ole päättänyt, mitä alkaisin tekemään isona, hän nauraa.

Lue lisää:

Yrittäjät listasivat parhaat paikat yrittää – Pääkaupunkiseutu ja Tampere loistavat poissaolollaan

Emmi Salo, 26, luuli tekevänsä vain opinnäytetyötä – samalla syntyikin hyvinvointibisnes, joka laajenee seuraavaksi ulkomailla

Syntyvyys on laskenut vuodesta 2011. Viime vuonna syntyneiden määrä oli historiallisen pieni.

Miksi syntyvyys laskee? Väestöliiton perhebarometri antaa selityksiä sille, miksi suomalaiset eivät tee lapsia. Syyt ovat kulttuurisia ja taloudellisia.

Kulttuuriset syyt: Nuoruutta venytetään

Osa nuorista aikuisista haluaa elää mahdollisimman pitkään sitä nuoruutta, johon lapset eivät kerta kaikkiaan kuulu.

Lapsen saaminen ei myöskään ole enää itsestäänselvyys. Kun aiemmat sukupolvet tekivät lapset avioliiton luonnollisena osana, nyt lapsen hankinnasta on tullut tietoinen valinta.

Lapselle halutaan tarjota vain parasta ja hyvää hetkeä odotetaan hartaasti, tietää perhebarometria tekemässä ollut tutkija Anneli Miettinen.

– Nyt oikeaa hetkeä, sopivaa kumppania ja asuntoa pohditaan pitkään.

Osa naisista haluaa pysyä lapsettomina ilmaston takia. Heidän mielestään tällä maapallolla on jo tarpeeksi kuormaa. Toiset ajattelevat lapsiperhearjen olevan yksinkertaisesti kurjaa.

Facebook-keskusteluiden perusteella myös yhä lisääntyvä synnytyspelko on syy jättää lapsi tekemättä. Heidän määränsä on kaksinkertaistunut viimeisen parin vuoden aikana.

Myös miehillä on syynsä olla haluamatta lapsia: yksi kokee, että hänestä tulisi huono isä, toinen ei halua lapsen tuomaa vastuuta niskoilleen.

Rahalliset syyt: Tavararuuhka ja uran hidaste

Lapsen saaminen ei ole ilmaista.

Perhe joutuu ostamaan uudelle tulokkaalle kaiken, vauvanvaatteista lähtien. Sen lisäksi vanhemmat jäävät usein kotiin hoitamaan lasta – mikä näkyy sitten perheen palkkapussissa. Tämän lisäksi perhevapaat vaikuttavat niin eläkkeeseen kuin urakehitykseenkin.

Mutta kuinka paljon yhden lapsen saaminen maksaa? Suomessa lapsen hinnan ovat laskeneet Tilastokeskus ja Stakes vuoden 2001 ja 2002 kulutustutkimuksesta.

Yle laski, mikä lapsen saamisessa maksaa.

Vanhemmaksi tullaan aiempaa vanhempana. Lapsensaantia lykätään, koska nuoret aikuiset kokevat epävarmuutta ja punnitsevat vaihtoehtoja. Se saattaa ruokkia lapsen saannin lykkäämistä.

Mitä vauvan tarvikkeet maksavat?

Laskimme kahden perheen vauvan kulut siihen asti, kun lapsi on 1 vuoden ja 9 kuukauden ikäinen.

Perhe Peltomaan muita kuluja: vaunut ja matkarattaat 370 €, D-vitamiinit 105 €, synnytys 262 €, vakuutus yhteensä noin 1 000 €, päivähoito 1 885 €, imetystarvikkeet 30 €, kastejuhlat 100 €, harrastukset 350 €, lelut 120 €, hygieniatarvikkeet 250 €, vesilasku 12,5 €/kk.

Perhe Pynnönen & Nyqvist muita kuluja: auton turvaistuin ja kaukalo 499 €, tutit 62 €, vauvauinti 280 €, vakuutus yhteensä 450 €, amme 23 €, potat 10 €, ruokailuvälineet 21 €, syöttötuoli 17 €, 1-vuotisjuhlat 150 €, ksylitol-pastillit 60 €, vesilasku 7,5 €/kk.

Lapsen vaikutusta vuokraan voi laskea siitä, kuinka paljon suuremmassa asunnossa lapsellinen pariskunta keskimäärin asuu verrattuna lapsettomaan pariskuntaan eli kahden aikuisen asuinkuntaan.

Lisäksi asumiskustannuksiin voi laskea vaikutuksen vesilaskuun. Kuten hintalapuista voi nähdä, perhe Peltomaalla vaikutus oli noin 10–15 euroa kuukaudessa, perheessä Pynnönen & Nyqvist vastaava summa oli 7–8 euroa kuukaudessa.

Kun 29-vuotias nainen, jonka tulot ovat noin 1 900 euroa kuussa, jää kotiin kolmeksi vuodeksi, hänelle kertyy tuolta ajalta miltei puolet vähemmän eläkettä kuin jos hän olisi normaalisti töissä.

Eläketurvakeskuksen (ETK) erikoistutkija Kati Kuiton mukaan lapsen saanti on eläkekarttuman kannalta kovin pieni tekijä. Hänen mukaansa huolestuttavampi tekijä eläkkeen kannalta on ansioerot miesten ja naisten välillä. Työurakatkokset – kuten perhevapaat tai työttömyys – vaikuttavat toki karttumaan, mutta miesten ja naisten välisten eläkkeiden suurin ero tulee kuitenkin palkkaeroista.

Koska vain harva isä pitää hoitovapaata, niiden merkitys miesten eläkekarttumaan on hyvin vähäinen. Kati Kuiton mukaan esimerkiksi työttömyyskaudet vaikuttavat miesten eläkekarttumiin enemmän.

Vaikuttaako lapsi urakehitykseen?

Vanhempainlomien (vanhempainvapaa ja hoitovapaa) vaikutusta naisen tai miehen uraan ei ole Suomessa vielä tutkittu. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kososen mukaan lähin selvitys löytyy Tanskasta.

Tämän vuoden alussa julkaistu tutkimus osoittaa, että lapsen saanti vaikuttaa naisen uraan ja ansioihin jopa 20 prosenttia – alentavasti. Ansiot siis jäävät 20 prosenttia alemmalle tasolle lapsen saannin jälkeen pitkäksi aikaa, sanoo Kosonen.

Onko tutkimus suomalaiseen kulttuuriin verrannollinen? Tavallaan, tavallaan ei.

Maissa lastenhoitoon on melko samanlaiset palvelut. Tanskassa ei kuitenkaan ole käytössä kotihoidontukea eli tuettua hoitovapaata, vaan palkallinen vapaa on reilun vuoden mittainen. Suomessa tulot tippuvat 9–10 kuukauden jälkeen lapsen syntymästä, mutta tuki jatkuu aina siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.

Tanskalaistutkimuksessa tätä 20 prosentin alenemaa kutsuttiin “child penaltyksi”. Tällä mallinnetaan sitä, kuinka paljon lapsi jarruttaa urakehitystä.

– Suomessa penalty voi olla jopa suurempi, sillä äidit ovat pidemmän aikaa poissa työelämästä kuin Tanskassa.

Vain muutama vuosi kotona, mutta vaikutukset pitkälle

Yksi syy siihen, että suomalaisäidit ovat pidempään poissa työelämästä, on kotihoidontuki.

– Tanskassa ei ole kotihoidon tukea ja tilanne on silti tämä. Vaikka Suomesta poistettaisiin kotihoidon tuki, se ei korjaisi asiaa täysin.

Tanskalaistutkimus jättää avoimia kysymyksiä, eikä juuri tarjoa selityksiä ilmiöille tai mahdollisia keinoja “child penaltyn” pienentämiseksi.

Tutkimusjohtaja Kosonen on kuitenkin tutkimustuloksesta huolissaan.

– Olemme huolissamme siitä, ovatko äidit tietoisia, että muutamankin vuoden kotiin jäämiselle voi olla vaikutus myöhempiin ansioihin ja urakehitykseen.

Miten yhteiskunta voisi tukea synnytystalkoissa?

Vaikka Suomessa tuetaan rahallisesti lapsen kanssa kotiin jäämistä, perhevapaa koetaan silti uhkana työtilanteen kannalta, sanoo tutkija Anneli Miettinen, joka on ollut mukana tekemässä perhebarometria.

Edelleen toive vakituisesta työpaikasta ennen lastensaantia pitää pintansa: osin siksikin, että lapselle halutaan tarjota parhaat mahdolliset puitteet.

– Halutaan olla syntyvän lapsen kanssa, mutta samalla pelätään sitä vaikutusta työmarkkinoilla.

Asiantuntijat kaipaavat apua työmarkkinoilta. Työpaikoilla tulisi ryhtyä miettimään, miksi nuoret aikuiset kokevat perhevapaat riskinä ja miten tähän voisi vaikuttaa.

Perhevapaalle jäävää työntekijää ei tulisi sorsia vaan perhevapaiden käytön tulisi olla hyväksyttävää. Tähän kaivataan asenneilmapiirin muutosta, varsinkin isien työpaikoilla.

Osa-aikaisuudet tehokkaampaan käyttöön

Tutkija Anneli Miettinen sanoo, että yksi lääke olisi osa-aikaisuuksien tai työajan lyhentämisen mahdollisuuksien ottaminen käyttöön entistä tehokkaammin.

– Meillä on Suomessa edelleen on-off-ajattelu. Että ollaan joko kokopäivätyössä tai kokonaan kotona.

Työtä riittäisi edelleen myös tasa-arvoisten perhevapaiden saralla. Isiä tulisi kannustaa perhevapaille yhä enemmän, sanoo erikoistutkija Miettinen. Poissaoloa ei tulisi nähdä uhkana urakehitykselle.

– Työmarkkinajärjestöjen tulisi korostaa sitä, että perhevapaat on okei. Ne ovat tärkeitä vuosia perheille.

Miten tarkasti vauvaa hankkiva sitten miettii tulevia menoja? Päivi Pynnönen teki hankintoja pikkuhiljaa ja säästi suosimalla käytettyä tarvikkeita ja alennusmyyntejä. Pynnösellä oli säästöjä, ennen kuin Iia syntyi reilu puolitoista vuotta sitten.

– Olen niin pihi, nyt näitä laskiessa sen huomaa, hän naurahtaa katsoessaan noin 4 800 euron hintalappua.

On kuitenkin kolme asiaa, josta hän ei ole halunnut nuukailla.

– Turvaistuimesta ja vaunuista en suostunut tinkimään. Enkä ruuasta. Äiti on opettanut, että ruuasta ei tingitä: sen pitää olla hyvää.

Pynnösellä on kaksi vanhempaa lasta, jotka ovat nyt jo teini-iässä. Tuolloin, noin 15 vuotta sitten, Pynnönen jäi lasten kanssa kotiin viideksi ja puoleksi vuodeksi. Nuorempana ajatus oli, että pitäisi olla vakituinen työpaikka ennen lapsen hankintaa – mutta toisin kävi.

– Olin silloin määräaikaisena. Ei minun silloinkaan tarvinnut penniä venyttää tai pelkkää kaurapuuroa syödä. Se on omista valinnoista kiinni: tekeekö ulkomaan reissuja tai mihin sitä rahaa laittaa. En ole koskaan ajatellut, että minun olisi tarvinnut jostain luopua.

Kolmen lapsen äiti ei ole koskaan ajatellut, että jättäisi lapset tekemättä rahan takia.

– Ei. Ei koskaan.

Thaimaan luolapelastusoperaatioon osallistunut suomalaissukeltaja Mikko Paasi on lähtenyt Pohjois-Thaimaasta rankan urakan jälkeen.

Paasi kertoo Ylen haastattelussa, miksi hän päätti lähteä operaatioon mukaan, millainen vaaratilanne ja miten uskomattomalta tuntui, kun kaikki 12 thaimaalaispoikaa ja heidän valmentajansa saatiin hengissä luolasta ulos.

Miltä tuntuu olla sankari?

– No ei tunnu mitenkään erilaiselta. Ihan sama jätkä olen kuin ennenkin, vähättelee sukeltaja Mikko Paasi, joka on juuri kiiruhtamassa koneeseensa Chiang Rain lentokentällä.

Mutta sankari Mikko Paasi on, sanan kaikessa merkityksessä.

Hän osallistui juuri valtavaan operaatioon, jonka lopputuloksena pelastettiin 13 thaimaalaisen henki. Koko maailman seuraama jännitysnäytelmä vetää vertoja hurjimmillekin Hollywood-kuvitelmille.

Dramaattinen oli myös operaation loppu. Pojat oli jo saatu kuljetettua ulos ahtaasta luolasta ja viimeisten sukeltajien joukkoon jäänyt Paasi alkoi tehdä lähtöä. Hänen tehtävänään oli toimia edeltä menneiden Thaimaan erikoisjoukkojen sukeltajien varmistuksena.

Yhtäkkiä massiiviset pumput, jotka olivat toistaiseksi pitäneet luolaston vedenpintaa matalana, pettivät.

– Kahdesta niistä katkesi letku. Kammio alkoi täyttyä ihan silmissä vedellä. Tajuttiin, että tässä on yhtäkkiä kiire. Meidän piti tulla vapaasukelluksella pois.

Kuulostaa hiuksianostattavalta, mutta Paasi pyyhkäisee taas vähätellen ilmaa. Operaatiota oli suunniteltu ja harjoiteltu huolella, ja vaaratilanteisiin oli varauduttu. Ennen kaikkea luotto kanssasukeltajiin oli sataprosenttinen.

– Tiesin että ulkona on pelastushenkilökuntaa valmiina. Ei olisi kauaa kestänyt kun meidät olisi sieltä haettu.

Loppumetrien tilanne synnytti silti säpinää luolan suulla.

– Kun tultiin pinnalle, kaikki oli siellä vähän varpaisillaan.

Mitä silloin kulkee mielessä, kun on syvällä ahtaassa ja pimeässä luolassa, joka alkaa äkkiä täyttyä vedellä?

– Ei siinä mitään erityistä voinut ajatella. Kai ne muksut oli edelleen mielessä, ja oli vaan tyytyväinen siihen että homma toimi noin hyvin.

Paasin on päätettävä haastattelu lyhyeen, sillä hänen koneensa kohti etelää alkaa olla lähtökuopissa. Paasi matkaa kohti Ko Taon saarta, jossa hän on pitkään toiminut sukelluskouluttajana.

On aikaa vielä parille kysymykselle.

Päätit lähteä pelastustöihin heti kun kuulit tilanteesta. Miksi?

– Siinä vaiheessa kun tajusi, että pystyy antamaan operaatiolle jotain, niin sitten vaan mentiin.

Ihan näin yksinkertaista lähteminen ei kuitenkaan ollut.

– Vaimolta piti pyytää lupa, kun oli hääpäivä kun piti lähteä.

Mitä ajattelit silloin, kun tajusit että pelastettavat saadaan ulos hengissä?

– Ei sitä vieläkään oikein tajua. Noin iso operaatio jossa on tuhansia mukana, mikä tahansa voi muuttua milloin tahansa, kaiken pitää loksahtaa nappiin…Kysyit multa millainen fiilis oli? Uskomaton, uskomaton. Kyllä joku oli meidän puolella siinä, Paasi huokaa.

Lue myös:

Katso video: Ensimmäiset kuvat Thaimaan luolasta pelastetuista pojista

Thaimaan pelastusoperaatiosta julki uusia tietoja – Unen rajamailla olleita poikia kuljetettiin paareilla

Rohkeutta, pelkoa ja taitoa – keitä ovat thainuoret luolasta pelastaneet sukeltajat?

Kaikki pelastettu! Näin thaimaalaisen juniorijoukkueen vaiheet etenivät

Nato-maiden johtajat kokoontuivat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaatimuksesta aamulla hätäistuntoon keskustelemaan Euroopan maiden puolustusmenojen kasvattamisesta. Trump vaati uutistoimistojen mukaan muilta Nato-mailta puolustusmenojen kasvattamista huomattavasti aiempaa sovittua nopeammalla aikataululla.

Huippukokouksen aamun sessiossa oli alunperin määrä keskustella Georgian ja Ukrainan Nato-kumppanuudesta. Georgian ja Ukrainan johtajat ohjattiin kuitenkin ulos huoneesta, kun pääsihteeri Jens Stoltenberg päätti Trumpin pyynnöstä muuttaa istunnon puolustusrahoitusta käsitteleväksi sessioksi, kertoo Politico-uutissivusto.

Politicon mukaan Trump oli ollut raivoissaan siitä, että kokouksen eilisestä istunnosta oli julkisuudessa välittynyt kuva, että kokous olisi sujunut sävyisästi.

Saksan liittokansleri Angela Merkel kommentoi kokouksen jälkeen, että tapaaminen oli ollut "hyvin intensiivinen".

Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan Trump ei ollut kuitenkaan uhannut irrottaa Yhdysvaltoja Natosta.

Trumpin on määrä puhua toimittajille Brysselissä hetken kuluttua.

Britannian terrorismin vastainen poliisi kertoo löytäneensä hermomyrkky Novitshokia myrkytyksestä kärsivän miehen kotoa Amesburysta.

Poliisi löysi keskiviikkona pienen pullon, jossa oleva neste paljastui tutkinnassa hermomyrkyksi. Poliisin mukaan kyseessä on todennäköisesti naisen ja miehen myrkytyksen lähde.

Poliisi tutkii yhä sitä, mistä pullo on peräisin ja kuinka se on joutunut taloon. Lisäksi tutkitaan sitä, onko myrkky samasta erästä kuin ex-vakooja Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkyttänyt aine.

45-vuotiaan Charlie Rowleyn tila on kriittinen mutta vakaa. Miehen kumppani Dawn Sturgess kuoli sunnuntaina sairaalassa Salisburyssa.

Pariskunta altistui myrkylle 30. kesäkuuta. Tuolloin Amesburyssa sijaitsevaan taloon kutsuttiin ambulanssi, koska Sturgess oli alkanut oireilla vakavasti.

Viranomaiset eivät usko, että Sturgess ja Rowley olisivat olleet varsinaisia kohteita. Tapaus sattui muutaman kilometrin päässä paikasta, jossa entinen kaksoisagentti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä altistuivat samalle hermomyrkylle maaliskuussa.

Aiheesta lisää:

Hermomyrkylle altistuneen brittimiehen tila parani hieman – palasi tajuihinsa

Brittiministeri syyttää Venäjää hermomyrkkykuolemasta

Novitshok-hermomyrkylle altistunut brittinainen kuoli

Britannian poliisi: Salisburyn myrkytyksen uhrit koskivat "saastuneeseen esineeseen"

Poliisi esittää entistä jengipomoa Keijo Vilhusta vangittavaksi. Vilhusta epäillään vuonna 2003 Vuosaaressa tapahtuneesta ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin palkkamurhasta. Vilhunen otettiin kiinni keskiviikkona.

STT:n tietojen mukaan muun muassa kaksi murhasta tuomittua olisi kertonut Vilhusen roolista palkkamurhajutussa. Vaikka Vilhusta vaaditaan vangittavaksi murhasta, ei hän ole epäilyjen mukaan ollut paikalla suorittamassa itse tekoa.

Vilhusen asianajaja Markku Fredman luonnehti tammikuussa päämiehensä puolesta tähän kohdistunutta ilmiantoa perättömäksi.

Keskiviikkona uutisoitiin, että myös Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota epäillään samasta henkirikoksesta. Aarnion epäillään tienneen suunnitellusta palkkamurhasta, eikä hän estänyt sitä. Jos poliisi tietää murhasta ja jättää sen estämättä, on seurauksena käytännössä elinkautinen vankeusrangaistus murhasta.

Aarnio ja Vilhunen päästettiin vasta kesäkuussa vapaaksi odottamaan hovioikeuden päätöstä huumerikosjutusta.

Aarniota on kuulusteltu koko torstain ajan. Poliisin on selvitettävä lauantaihin kello 12 mennessä, onko sillä riittävästi eväitä Jari Aarniota koskevan vangitsemisvaatimuksen esittämiseen käräjäoikeudessa.

Poliisirikosten tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto kertoo Ylelle, että Aarnio on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen. Aarnion kuulustelumateriaalia tutkitaan yhä. Haavisto ei ole vielä päättänyt, esittääkö hän Aarniota vangittavaksi.

Tolvanen: "Poliisille vasikointi murhan syy"

STT:n tietojen mukaan poliisille on kerrottu, että sekä Aarnio että silloinen jengipomo Keijo Vilhunen kytkeytyisivät murha-asunnon alivuokraamiseen. Murha-asunnon päävuokralaisena oli Saaraksi kutsututtu nainen, johon Aarniolla on ollut käräjätuomion mukaan seksisuhde virka-ajalla.

Ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal oli vienyt kaveriltaan rahaa Tukholman Arlandan lentokentän vuoden 2002 rahakuljetusryöstön saaliista, päässyt todistajansuojeluohjelmaan ja irrottautunut siitä. Murhasta tuomittiin aikanaan kolme suomalaista ja murhan ruotsalainen tilaaja.

Kansanedustaja ja entinen poliisin väkivaltarikosyksikön päällikkö Kari Tolvanen toimi vuonna 2003 Volkan Ünsalin murhan tutkinnan yleisjohtajana. Tolvanen kertoo Ylelle, ettei kenelläkään ollut minkäänlaista aavistusta tai syytä epäillä silloista huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota mistään.

– Uhri oli kertonut silloin poliisille tietojaan Arlandan suuresta kultaryöstöstä. Meidän tietojemme mukaan poliisille vasikointi oli ollut se murhan syy. Kyse oli Ruotsin ja Suomen alamaailman välienselvittelystä, Tolvanen sanoo.

Aarnio ja Vilhunen on tuomittu käräjillä muun muassa törkeistä huumerikoksista, joita Helsingin hovioikeus käsittelee. Aarniolla on lisäksi kolmen vuoden lainvoimainen tuomio rikoksista, jotka kytkeytyvät poliisille laitteita toimittaneeseen seurantalaiteyhtiöön.

Lue lisää:

STT: Huumepoliisin ex-päällikköä Jari Aarniota epäillään henkirikoksesta

Jari Aarnio on otettu kiinni murhatutkinnassa – myös jengipomo Vilhunen epäiltynä alamaailman surmaan liittyen

Pidätetty Jari Aarnio kiistää syyllistyneensä mihinkään rikokseen – murhatutkinnan kuulusteluja on jatkettu koko päivän

Kari Tolvanen: ”Villeimmässä mielikuvituksessakaan kenelläkään ei ollut syytä epäillä Aarniota mistään rikoksesta”

Lappeenrantalainen Jonne Kolehmainen on pienpanimo-oluiden ystävä. Hänestä on samantekevää, saako hän tyhjästä pullosta rahaa vai ei.

– Eipä ole koskaan tullut katsottua, onko pullossa panttimerkintää. Ostan juuri sen oluen, mitä haluan maistaa, Kolehmainen sanoo.

Pullot hän palauttaa pantillisten mukana kauppaan.

Myös Lotta Pulkkinen huolehtii siitä, että tyhjät pullot päätyvät uusiokäyttöön.

– Joko sen palautusautomaatin kautta tai sitten kierrätyskeskukseen, hän sanoo.

Pulkkisella on tapana palauttaa pantilliset ja pantittomat pullot ja tölkit samalla kertaa.

Palautusjärjestelmä on juomapakkausveron vaihtoehto

Vain osa pienpanimoista kuuluu valtakunnalliseen pullonpalautusjärjestelmään ja käyttää pantillisia tuotepakkauksia.

Vasta toimintansa aloittaneille pienpanimoille Suomen Palautuspakkaus Oy:n eli Palpan jäsenyys on iso menoerä. Jäsenmaksu on vajaat 5 000 euroa.

– Kaltaisemme käsityöpanimo on vielä siinä kokoluokassa, ettemme ole lähteneet Palpaan, sanoo lappeenrantalaisen Panimoyhtiö Tujun yrittäjä Jukka Mononen.

Pullonpalautusjärjestelmän jäsenyys tulee pienpanimolle ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun pullotettua juomaa valmistuu yli 50 000 litraa vuodessa. Tuolloin verottaja määrää panimolle juomapakkausveron, joka on 51 senttiä litralta. Vero ei koske yli viiden litran pakkauksia.

Verolle on kuitenkin olemassa vaihtoehto: Liittyminen Palpaan ja kierrätysmaksun maksaminen.

Palpan jäsenmaksu on kertaluonteinen. Kierrätysmaksu juoksee jatkuvasti ja se on 30 senttiä litralta. Palpaan kuuluvien panimoiden pullojen etiketeissä on panttimerkintä, ja palautettaessa automaatti tilittää kuluttajalle kymmenen senttiä pullolta.

Sisältö pantillisuutta tärkeämpää

Virolahtelaisen Takatalo&Tompuri Breweryn raaka-aineista vastaava Juha Kokkala kertoo, että pullonpalautusjärjestelmään voi liittyä milloin tahansa.

– Meillä oli heti ensimmäisenä vuonna 100 000 litran tavoitemäärä, mikä melkein täyttyikin. Meidän täytyy vähän ajatella niitä vihreitä arvojakin, kun tuotamme omasta maasta mallasohraa ja vesi tulee pihakaivosta, sanoo Kokkala.

Kokkala kertoo, että asiakkaat kiinnittävät huomiota pantillisuuteen hyvin harvoin.

Kaikki palautetut lasipullot murskataan

Imatran Citymarketin kauppias Marko Tujulan mukaan pullojen pantittomuus ei vaikuta kuluttajien käyttäytymiseen.

Pienpanimojen pantittomat pullot palautetaan siinä missä pantillisetkin.

Kaikki kaupan palautuslaarista pois kuljetettavat lasipullot kokevat saman kohtalon.

– Ne murskataan ja murskasta tehdään uusia pulloja. Pulloja ei nykyisin pestä ja käytetä uudestaan. Peseminen on murskaamista suurempi riski ympäristölle, sanoo Tujula.

Suomalaiset ovat harjoitelleet pullonpalautusta vuodesta 1952, ja ovat kehittyneet siinä maailman parhaiksi.

– Mitkään muut kaksi maata maailmassa eivät tee enemmän yhteistyötä kuin Britannia ja Yhdysvallat. Haluamme syventää yhteistyötä edelleen, Britannian pääministeri Theresa May sanoi.

Pääministeri vakuutti, että Britannia ja Yhdysvallat neuvottelevat vapaakauppasopimuksesta.

– Meillä on mahdollisuus kaksin- tai kolminkertaistaa maidemme välinen kauppa, Donald Trump sanoi.

"Mielestäni Theresa tekee loistavaa työtä"

Kysyttäessä hänen kommenteistaan Mayn brexit-suunnitelmasta, Trump kertoi The Sun -lehden toimittajan ymmärtäneen hänet väärin.

– En arvostele pääministeriä. Mielestäni hän tekee loistavaa työtä. Meille on tärkeää, että voimme tehdä kauppaa Britannian kanssa, Trump sanoi.

– Mikä ikinä on brexit-neuvotteluiden tulos, se on meille OK, hän lisäsi.

Trump kertoi tutustuneensa Theresa Mayhin paremmin vierailunsa aikana. Hän kehui tiedotustilaisuudessa useaan otteeseen Mayta "upeaksi naiseksi".

Turvallisuus- ja tiedusteluyhteistyö syvenee

Valtionpäämiehet keskustelivat myös Pohjois-Korean ja Iranin ydinkokeista sekä terrorismista. Trump kertoi, että maat haluavat erityisesti puuttua terrorismin rahoitukseen.

May ja Trump kertoivat kumpikin vuorollaan Britannian ja Yhdysvaltain puolustus- ja tiedusteluyhteistyöstä kolmansissa maissa.

– Tiedusteluyhteistyömme pelastaa henkiä Britanniassa, Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa, May vakuutti.

Hän mainitsi myös, että Britannia käyttää 32 miljardia puntaa, eli noin 36 miljardia euroa, seuraavien vuosien aikana yhdysvaltalaisvalmisteisen sotakaluston hankkimiseen.

"Trumpin esiinnyttävä vahvana tapaamisessaan Putinin kanssa"

Britannian pääministeri May sanoi, että oli keskustellut Trumpin kanssa myös maanantain tulevasta tapaamisesta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

May korosti, että Nato on yhtenäinen toimija Trumpin takana.

– Hänen täytyy lähestyä keskusteluja voima-asemasta käsin, May sanoi.

– Saatamme lähteä maanantain tapaamisesta yllättävillä tuloksilla, Trump kommentoi.

Hän vahvisti, että aikoo keskustella Putinin kanssa Syyriasta ja Ukrainasta.

Ei antanut puheenvuoroa CNN:n toimittajalle

Donald Trump kieltäytyi antamasta puheenvuoroa uutiskanava CNN:n toimittajalle, kutsuen kanavaa valeuutismediaksi.

Sen sijaan Tump antoi puheenvuoron konservatiivisen Fox Newsin toimittajalle.

– John Roberts Fox Newsilta. Otetaan kysymys joltakin oikealta uutiskanavalta, hän sanoi.

CNN:n toimittaja sanoi kuuluvasti lähetyksessä, että CNN:kin on oikea uutismedia.

Yle uutiset näytti tiedotustilaisuuden suorana Yle Areenassa.

Trump ja May pitivät edellisen yhteisen tiedotustilaisuuden tammikuussa 2017. May oli ensimmäinen valtionpäämies, joka tapasi Trumpin tämän presidenttikauden alussa.

Lisää aiheesta:

Trump ja May kohtasivat lehdistötilaisuudessa – Katso Areenasta

Britanniassa mielenosoituksia Trumpia vastaan – katso video valtavasta Trump-vauvaa esittävästä pallosta

Trump The Sun -lehdelle: Mayn pehmeä brexit romuttaa vapaakauppasopimuksen USA:n kanssa

Analyysi: Brexitin jälkeen Britannia tarvitsee Yhdysvaltoja yhä enemmän –Trump: Britit rakastavat minua

Vaikka tavallisesti suolla kävellessä hyttysiä inisee ympärillä, tuntuu Hyrynsalmella suopotkupallon MM-kisojen aikaan siltä, että sääsket olisivat kaikki kaikonneet.

Tämä tunne johtuu siitä, että hyttyset jakautuvat usean ihmisen kesken. Toinen selitys löytyy fysiikasta, kertoo Kainuun ELY-keskuksen hyönteisasiantuntija Reima Leinonen.

– Lämmin ilmavirta ihmisjoukosta nostaa hiilidioksidin ylemmäs, jolloin hyttynen ei havaitse ihmistä niin helposti. Porot soveltavat samaa menetelmää mennessään lepäämään esimerkiksi lämpimälle hiekkakuopalle.

Pohjoisen soilla jopa 21 miljardia hyttystä

Hyönteistutkija Reima Leinosen arvion mukaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan soilta tulee 21 miljardia hyttystä (MTV), joten liuta niitä lentää myös Hyrynsalmen Vuorisuolla, missä suopotkupallon maailmanmestaruudesta taistellaan.

Hyttynen löytää ihmisen noin metriin asti lämmön perusteella, noin 15 metriin asti näköaistin perusteella ja sen jälkeen hajuaistilla noin 50 metriin saakka.

Leinonen neuvoo pysymään rauhallisena, jos tahtoo itikoiden pysyvän loitolla (Iltalehti).

Suopotkupallokisojen valmistelun aikana hyttysistä ei ole ollut tänä vuonna harmia.

– Emme ole antaneet mitään ohjeita hyttysten varalle, toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä Hiihtokeskus Ukkohalla Oy:stä kertoo.

Tapahtumakoordinaattori Eeva-Liisa Kemppainen Hyrynsalmen kunnasta on valmistellut Suopotkupallon MM-kisoja ja käynyt suolla useampaan kertaan.

– Pelialueella ei ole ollut hyttysiä, mutta paarmat siellä nyt kiusaavat, kertoo Kemppainen.

Perseaukisetkin pärjäävät Vuorisuolla

Perseaukiset puliukot Ristijärveltä ovat suopotkupallon veteraaneja.

Joukkueen nimi on vuosien saatossa tiivistetty sujuvampaan muotoon Perseukot. Joukkueella on tänä vuonna tavoitteena harrastesarjan finaalipaikka.

Perseukkojen yhteinen matka alkoi jo 1990-luvulta.

– Kaverin kanssa olimme nuoria poikia ja mietimme, miten menemme suolle pelaamaan. Mansikkarahat eivät riittäneet ja vanhemmilta piti olla vailla. Kaverin isä sanoi meille, että ei teidän kannata minnekään mennä, kun olette tuollaisia perseaukisia puliukkoja, muistelee joukkueen kapteeni Vesa Väyrynen naureskellen.

Humoristisen nimen taakse kätkeytyy aktiivinen ystäväporukka, joiden harrastuksiin kuuluvat myös lentopallo, frisbeegolf, kalastus ja metsästys.

Väyrynen on kolunnut kaikki Hyrynsalmen suofutiskisat 20 vuoden aikana ja umpihankiturnauksia päälle. Suofutista on pelattu MM-tasolla vuodesta 2000 alkaen.

– Suopotkupallossa pääasia on, että tapaa kavereita. Pelit ovat toisarvoisia, koska vain kerran vuodessa pääsee kavereiden kanssa muistelemaan vanhoja, Väyrynen tiivistää.

Tunnelma ei ole samanlainen. Rahantekobisnekseksi on muuttunut se touhu. Vesa Väyrynen

Suopotkupalloon osallistuu tänä kesänä 165 joukkuetta, ja tapahtumapaikka on laajentunut entisestään. Turnaustapahtuman paisuminen herättää konkarissa ristiriitaisia tunteita.

– Ennen oli iso teltta ja tuntui, kuin olisimme olleet yhtä perhettä. Teltassa oli tunnelmaa ja yhteislaulua, jotain sellaista, mitä ei enää ole. Tunnelma ei ole samanlainen, kun palvelut ovat pirstoutuneita, ja paikalla on monta baaria. Rahantekobisnekseksi on muuttunut se touhu, Väyrynen sanoo.

Väyrysen mukaan viime vuosina on ollut harmittavaa, kun peliporukat ovat jakautuneet kuppikuntiin. Jotkut hyvät asiat ovat silti säilyneet.

– Tykkään itse vastustajien kunnioituksesta eniten. Siellä on festaritunnelma, ja joka vuosi saa ystäviä. Kaikki ovat kavereita ja halailevat, Väyrynen innostuu.

Yli 2 000 pelaajaa pääsee tänäkin kesänä pelaamaan huolellisesti hoidetuilla kentillä, sillä kymmeniä talkoolaisia osallistuu kantojennosto-operaatioon. Kentät saavat konkarilta kiitosta.

– Pelikentät ovat hyviä. Muutama tosi pehmeä kenttä siellä on, joissa pelaaminen meikäläisen kunnolla ei onnistu, naurahtaa Väyrynen.

Osa suokentistä on kesän helteiden vuoksi perinteistä kuivemmassa kunnossa. Kenttiä ei kastella keinotekoisesti, mutta niiltä laskevia puroja padotaan.

Kuivemmat kentät nostavat jalkapallotekniikan suurempaan rooliin. Jos kapteeniin on uskomista, perseukoilla tekniikka on hallussa.

– Joukkueen tekniikka vallan mainio. Neymar jää kakkoseksi, sivaltaa Väyrynen kylmän viileän analyysinsä.

Pieni kunta pohjoisessa selviää tulevien talvien kylmyydestä kauran voimin, mutta kyse ei ole ihmedieetistä tai lifestyle-ohjeesta.

Lämmön takaa nimittäin maailman pohjoisin vehnämylly, Kinnusen Mylly. Pohjois-Pohjanmaan Utajärvellä sijaitseva yritys rakentaa uutta kauramyllyä, jonka yhteyteen rakennetaan lämpölaitos. Sillä on määrä tuottaa kaukolämpö koko kuntaan.

Mylly ja lämpölaitos toimivat symbioosissa: laitos saa energiansa kauran kuoresta, jota kertyy vuosittain noin 4,5 miljoonaa kiloa. Mylly ja sen yhteydessä oleva rehutehdas käyttävät laitoksesta saatavan höyryenergian toimintansa ylläpitämiseen.

Kauran kuorta käytetään jo monella paikkakunnalla lämmityksessä yhtenä polttoaineena, mutta Utajärvi on Suomen ensimmäinen kunta, jossa kaukolämpö tuotetaan kokonaan kauran kuorella.

Lämpöä kauran kuorista

Tulevan lämmöntuotantolaitoksen polttoaineena toimii kauran kuori. Laitos on Vapo Oy:n, Utajärven kunnan ja Kinnusen Myllyn yhteinen projekti.

Toimialapäällikkö Tage Fredriksson vastaa Bioenergia ry:ssä puuenergaista ja biopolttoaineista. Hän sanoo, että viljojen kuorien käyttö myllyissä ja rehutehtaissa ei ole täysin uusi asia, mutta hyötykäyttöä voitaisiin lisätä siihen pisteeseen asti kun kuorta vain riittää.

– Viljojen kuori on uudistuvaa bioenergiaa. Tässä tapauksessa paljon ekologisempaa polttoainetta on vaikea kuvitella.

Pienen kokoluokan bioenergiasta Bioenergia ry:ssä vastaava Hannes Tuohiniitty kertoo puolestaan, että kauran kuoren huonoja puolia polttoaineena on se, että siitä tulee enemmän hiukkaspäästöjä kuin puusta. Siitä tulee myös paljon tuhkaa joka paakkuuntuu arinassa.

Kuorta ei ole myöskään järkevää kuljettaa pitkiä matkoja poltettavaksi, joten myllyn paikka määrittää polttolaitoksen rakentamista.

Viljan kuoren poltosta ei ole Tuohiniityn mukaan tulossa kasvavaa trendiä lämpölaitoksissa, sillä muut polttoaineet ovat sitä tehokkaampia suuressa mittakaavassa.

– Polttoainetta on välillä liiaksi asti sahojen pihoissa ja metsien reunoilla lojumassa.

Tuohiniitty lisää, että elintarviketeollisuudessa kuoren poltto on kuitenkin järkevää, jos polttoaineen saa polttolaitokseen samasta pihapiiristä.

Viljan kuoren poltolla syntyvän höyryenergian avulla myllyt ja rehutehtaat pystyvät pienentämään omien fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja toimimaan entistä ekologisemmin. Viljan poltossa voidaan myös hyödyntää heikkolaatuista viljaa, joka ei elintarviketeollisuudelle kelpaa.

Utajärven lämmöntuotantolaitos aiotaan saada toimintaan hieman ennen myllyä, joka aloittaa toimintansa maaliskuun lopussa vuonna 2019.

Lue lisää:

Kaura on nyt niin halpaa, että sitä kannattaa polttaa uunissa – voimalaitokset ovat vielä varovaisia

Suomessa erotaan kansainvälisesti vertailtuna paljon, avioliittojen määrä on vähentynyt ja pituus lyhentynyt. Ensimmäinen liitto päättyy eroon 39 prosentin todennäköisyydellä ja kestää yleensä noin kymmenen vuotta. Miksi suomalaiset eivät pysy yhdessä?

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan erojen taustalla on usein vaikeuksia puhua parisuhteen ongelmista ja selvittää niitä.

– Syy pitäisi ottaa tosissaan ja miettiä, kuinka parisuhteita voidaan tukea. Täytyy nähdä vaivaa sen eteen, että perheet saavat ongelmansa ratkottua, kun ne ovat ratkaistavissa.

Kurttilan mielestä yhteiskunta ei auta pariskuntia tarpeeksi pulmien hoitamisessa. Hänestä liiton kynnyksellä pitäisi varmistaa, että tyypillisistä parisuhteen ongelmista on keskusteltu ennen suhteen virallistamista.

Käytännössä tämä tarkoittaisi avioliittokurssia kaikille, jotka aikovat mennä naimisiin.

Lisäksi Kurttila tahtoisi, että avioerohakemuksen jättäneisiin pareihin otettaisiin yhteyttä kuuden kuukauden harkinta-ajan kuluessa.

– Uskallan ajatella, että osa vireillä olevista avioeroista olisi vielä estettävissä.

Valmennuksen järjestäminen ja eroihin puuttuminen eivät tietenkään olisi ilmaista lystiä. Kurttila kääntää asian niin, että myös eroperheiden lasten kärsimyksellä on hintansa.

– Noin 30 000 lasta kokee vanhempiensa eron vuosittain. Siitä seuraavat ongelmat tulevat myös kalliiksi, ehkä sillekin kannattaisi antaa tietty arvo.

Sopisiko Suomeenkin väliaikainen avioliitto?

Kurttilasta olisi lasten edun mukaista, että vanhemmat sitoutuisivat yhteiseen elämään ainakin silloin, kun lapset ovat pieniä. Silti suurin osa avioeroista tapahtuu lasten ollessa enintään alakouluikäisiä.

Eri puolilla maailmaa kokeillaan mallia väliaikaisesta avioliitosta, jossa parisuhteen kesto sovitaan määräajaksi. Kurttilasta ajatus muun muassa Etelä-Amerikassa yleistyvistä väliaikaisista liitoista tuntuu vieraalta, mutta osoittaa samalla sen, ettei elämänikäinen sitoutuminen toiseen ole enää itsestäänselvää.

– Väliaikainen sopimus parisuhteesta tai avioliitosta ei ehkä kuitenkaan sovi suomalaiseen ajatteluun. Haluamme rehellisyyttä, rakkautta, pysyvyyttä ja sitoutumista.

Suomalaiset keikkuvat muiden Pohjoismaiden kanssa kansainvälisten avioerotilastojen kärkisijoilla. Tanskassa eroja on hieman enemmän kuin Suomessa, Ruotsissa vähemmän.

Silti suomalaisten sitoutumisen odotukset ovat suurempia kuin muualla Euroopassa. Vain 5–15 prosenttia suomalaisista ajattelee, että avioliittoon voisi toisinaan kuulua myös ulkopuolisia suhteita.

Kurttilasta on hyvä, että liitoilta odotetaan rehellisyyttä ja kestävää rakkautta. Uskollisuuden halu ei kuitenkaan ole onnen tae: noin puolet parisuhteista kariutuu, koska jompikumpi osapuoli on pettänyt tai kiinnostunut jostakusta toisesta.

Yleensä erolle on monta syytä yhtä aikaa ja kolmas henkilö on vain yksi vaikuttava tekijä muiden joukossa. Kurttilan mukaan myös onnellisissa parisuhteissa noin puolella naisista ja kolmanneksella miehistä on toisinaan ajatuksia siitä, että ehkä ero olisi kuitenkin paras ratkaisu.

Lue myös:

Rakkaustutkijan 7 käskyä kesähääpareille – "Älä nalkuta turhasta: kukaan ei jaksa aina kuulla olevansa puolisolle riesa"

"Istuimme kotisohvalla vierekkäin ja tunsin itseni suunnattoman yksinäiseksi" – Neljä asiantuntijan vinkkiä parisuhteen pelastamiseksi

Heli Vaarasen kolumni: Avioero tarvitsee käytössäännöt

Korjaus 13.7. kello 19.36: Aiemmin jutussa luki, että käytännössä Kurttilan ehdotus tarkoittaisi avioliittokurssia kaikille, jotka aikovat mennä naimisiin tai rekisteröidä parisuhteensa. Parisuhteen rekisteröinnistä kuitenkin luovuttiin uuden avioliittolain myötä.

Lihanjalostusyhtiö Atrian mukaan konsernin koko vuoden liikevoitto jäänee viime vuoden lukemista. Liikevaihto pysyy uuden ennusteen mukaan vuoden 2017 tasolla.

Heti tulosvaroitustietojen julkistamisen jälkeen Atrian tulos lähti selvään laskuun. A-osakkeen kurssi oli perjantaina yhden jälkeen iltapäivällä lähes 10 prosenttia miinuksella.

Yhtiön tiedotteen mukaan odotettua heikompi tulos johtuu Atria Ruotsin alkuvuoden tilanteesta. Liikevaihtoa painoivat Ruotsin kruunun ja Venäjän ruplan alhaiset kurssit.

Atrian aiemman ennusteen mukaan konsernin liikevoiton piti ylittää viime vuoden lukema 40,9 miljoonaa euroa ja liikevaihdon kasvavan jonkin verran viimevuodesta.

Atria julkistaa puolivuotiskatsauksensa 19. heinäkuuta.

Joensuun keskustassa sijaitsevassa ravintolassa on puukotettu yöllä kolmea ihmistä. Yksi uhreista on tilanteeseen väliin mennyt ravintolan vahtimestari. Puukotukset tapahtuivat aamuyöllä ravintolan tupakkakopissa.

Itä-Suomen poliisin tilannekeskuksen mukaan puukotetut on viety sairaalahoitoon. Poliisi kuvailee uhrien vammoja vakaviksi. Puukotusten motiivista ei ole tietoa.

Epäillyt poliisille ennestään tuttuja

Useat poliisiyksiköt etsivät parhaillaan Joensuussa puukotuksiin liittyen kahta miestä, jotka pakenivat paikalta. Miehet pakenivat juosten etelään Joensuun keskustassa ruutukaavalla.

– Meillä on aika varma tieto epäiltyjen tekijöiden henkilöllisyydestä, sanoo rikoskomisario Johanna Halttunen Itä-Suomen poliisista.

Halttusen mukaan etsityt epäillyt ovat poliisille ennestään tuttuja paikallisia miehiä. Etsityistä miehistä on olemassa myös turvakameran kuvaa.

Molemmat etsityt ovat noin 175-180 senttiä pitkiä. Toinen miehistä on hoikka ja siilitukkainen, yllään hänellä on valkoinen t-paita, farkkushortsit ja tennarit.

Toinen miehistä on poliisin mukaan tukevampi. Yllään hänellä on vihreä kauluspaita, lippalakki, tummat polvipituiset housut ja tennarit.

Havainnot miehistä pyydetään ilmoittamaan hätänumeroon 112.

Poliisin mukaan mahdollisia lievempiä vammoja saaneita uhreja voi olla vielä lisää ja heitä pyydetään ilmoittautumaan Itä-Suomen poliisille puhelinnumeroon 0295 456 461.

Henkilökunta saa kriisiapua

Ravintolayhtiön toimitusjohtaja Aku Vikström kertoo, että yhtiössä keskitytään nyt antamaan kriisiapua henkilökunnalle.

– Etsin heille kaiken mahdollisen avun työterveyden ammattilaisten tuella.

Vikströmin mukaan yökerhossa oli illalla normaali ohjelma ja normaali määrä henkilökuntaa torstain ja perjantain väliseksi yöksi.

Aku Vikström on ollut ravintolayhtiön toimitusjohtaja kesäkuun alusta, mutta alalla hän on ollut pitkään.

– Uraltani en muista mitään vastaavaa ja toivon, ettei koskaan enää vastaavaa tapahdu.

Olitko paikalla tai onko sinulla tietoa tapahtumista? Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla joensuu@yle.fi tai soittaa 013 510 7483.

Lisätty tietoa pakenemissuunnasta ja mahdollisista lisäuhrien tavoittamisesta. (klo 9.26.) Otsikkoa muutettu (lisätty tieto, että yksi uhreista on vahtimestari). Uutiseen lisätty tieto, että yksi uhreista on ravintolan vahtimestari. (klo 9.16.) Uutiseen lisätty toimitusjohtajan kommentit. (klo 9.06.) Päivitetty otsikkoa ja lisätty tieto, että epäiltyjen henkilöllisyys on poliisin tiedossa (10:00)

– Donald Trump's not welcome here! Donald Trump ei ole tervetullut tänne!

Britanniassa Yhdysvaltain presidenttiä ovat olleet vastassa paitsi ministerit ja kuninkaalliset, myös vihaiset mielenosoittajat.

Mielenosoittajat kokoontuivat eilen Oxfordshireen, jossa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Britannian-vierailu alkoi.

Oxfordshire on noin 100 kilometrin päässä Lontoosta. Kaikki Trumpin tapaamiset ja puheet on suunniteltu paikkakunnille Lontoon ulkopuolella, sillä mielenosoituksia on luvassa vielä useita.

Britannian ja Yhdysvaltojen läheisestä suhteesta huolimatta moni mielenosoittaja ilmaisi halveksuntansa nykyistä presidenttiä kohtaan.

– Emme halua Trumpia maahamme. Olemme hyviä ihmisiä emmekä siedä naisten kaltoinkohtelua. Vastustamme misogyniaa ja rasismia, yksi nimettömänä pysyttelevä mielenosoittaja kertoi uutistoimisto Reutersille.

– Olen viettänyt paljon aikaa Yhdysvalloissa ja rakastan amerikkalaisia ihmisiä. Mielestäni Trump kohtelee huonosti kansalaisiaan, naisia, maahanmuuttajia, meksikolaisia ja muslimeja, Mary-niminen mielenosoittaja kommentoi.

Presidentti Trump sanoi The Sun -lehdelle, että hän haluaa välttää pääkaupunkia mahdollisimman paljon.

– Rakastin Lontoota kaupunkina. Olen ollut siellä pitkän aikaa. Mutta jos itsensä tuntee epätoivotuksi, ei ole mitään syytä viettää siellä aikaa, Trump sanoi.

Trump-vauva nostettiin ilmaan

Lontooseen odotetaan saapuvan yli 64 000 mielenosoittajaa. He lennättävät kuusimetristä Trump-vauvaa esittävää palloa.

Pallo nostettiin ilmaan parlamenttiaukiolla Westminsterin palatsin lähettyviltä. Tapahtumaa on seurannut paikan päällä pari sataa ihmistä.

Pallo on noin kuusi metriä korkea, ja sitä lennätetään noin 10 metrin korkeudessa. Sitä varten kerättiin joukkorahoituskampanjalla 18 000 puntaa, eli reilut 20 000 euroa.

Lontoon kaupunginjohtaja Sadiq Khan myönsi pallon lennättämiselle luvan. Asiasta uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Brexitin jälkeen Britannia tarvitsee Yhdysvaltoja yhä enemmän –Trump: Britit rakastavat minua

Trump The Sun -lehdelle: Mayn pehmeä brexit romuttaa vapaakauppasopimuksen USA:n kanssa

Trump saapui Britanniaan Melanian kanssa käsi kädessä

Jättimäinen Trump-vauvaa esittävä ilmapallo on USA:n presidenttiä vastassa, kun hän käy viikon päästä Lontoossa