Nakertajan koulun oppilaita ei tarvitse kehottaa kahta kertaa välitunnille. Kellon soidessa oppilaat juoksevat jo pitkin koulun uudistettua pihaa.
Kumirouheinen piha joustaa kenkien alla. Koululaiset ryhtyvät pelaamaan palloa peliareenalla, keikkuvat tasapainolaudoilla, kiikkuvat erilaisissa kiikuissa ja kiipeilevät kiipeilytelineessä.
– Välitunnit ovat olleet aina suosittuja, mutta uusi lähiliikunta-alue on tuonut uuden säväyksen. Leikkialueet ovat aivan erilaisia kuin vuosi sitten, koulun rehtori Elias Rissanen kertoo.
Lähiliikunta-alueen vauhdikkaissa laitteissa tulee harrastettua liikuntaa lähes huomaamattaan.Tiia Korhonen / Yle
Nakertajan koulussa on lähes 250 oppilasta, joista jokainen sai osallistua alueen suunnitteluun. Pihalle tulevat laitteet valittiin äänestämällä.
– Oppilaskunta järjesti luokissa äänestyksen laitevaihtoehdoista. Se oli oppilaille todella mielekästä, koska he saivat itse vaikuttaa lopputulokseen, sanoo luokanopettaja Tarja Arola.
5. -luokkalainen Juho-Markus Puhakka kipuaa kiipeilytornin huipulle. Se on hänen mielestään pihan paras paikka.
– Jokainen sai antaa yhden äänen jollekin laitteelle. Minä äänestin kiipeilytelinettä, koska siinä on hauska kiipeillä, Puhakka perustelee.
– Kiikut on tosi kivoja. Niissä saa aina tosi kovat vauhdit, jatkaa 2. -luokkalainen Aaro Hänninen.
Uudella lähiliikunta-alueella voi hypätä myös ruutua.Tiia Korhonen / Yle
Kolmosluokkalaisen Essi Alatalon luokka halusi pihalle kiipeilytelineen ja hämähäkkikeinun, molemmat löytyvät nyt koulun pihalta.
– Oli hyvä, että oppilaiden mielipidettä kysyttiin. Ei tullut sellaisia laitteita, mistä ei tykätä, Siiri Mustikkamaa ja Essi Alatalo sanovat.
Aktiivisuus kasvanut myös vapaa-ajalla
Nuorten liikkumattomuus on herättänyt huolta jo pitkään. Tällä hetkellä vain kolmannes peruskoululaisista liikkuu suositusten mukaisesti eli tunnin päivässä.
Kuten aikuiset, myös lapset ja nuoret istuvat tai ovat makuullaan yli puolet valveillaoloajastaan (UKK-Instituutti). Reippaasti tai rasittavasti he liikkuvat keskimäärin vain kymmenesosan ajasta eli alle kaksi tuntia.
Nakertajan koulun pihalla voi pelata pallopelejä peliareenassa tai perinteisellä kentällä.Tiia Korhonen / Yle
Nakertajan koulun rehtori seuraa tyytyväisenä piha-alueella juoksevia koululaisia. Aktiivisuus on lisääntynyt huomattavasti, koska olosuhteet ovat parantuneet.
– Pihalla ei enää paljoa seisoskella. Oppilaille tulee päivän aikana luonnollisesti yli tunti liikkumista välitunnin aikana. Lisäksi on vielä liikuntatunnit. Lapset käyvät täällä myös ennen koulua ja vielä koulun jälkeen, joten suositus tulee monen kohdalla täyteen, Elias Rissanen kertoo.
Suomessa oli vuonna 2015 noin 750 lähiliikuntapaikkaa (Suomen Olympiakomitea). Silloin arvioitiin, että noin 600–700 koulupihaa odottaa vielä kohennusta. Tänä vuonna ainakin 39 kuntaa aikoo kunnostaa yhden koulupihan lähiliikuntapaikaksi.
Hämähäkkikeinu on monen koululaisen suosikkilaite.Tiia Korhonen / Yle
Lähiliikuntapaikat ovat kaikkien maksuttomassa käytössä ja palvelevat myös muita kuin alueen koululaisia. Tämä on huomattu myös Nakertajan lähiliikunta-alueella.
– Alueen yläkoululaiset käyvät koulua keskustassa, mutta kokoontuvat peruskoulun piha-alueelle iltaisin. Viikonloppuisin perheet tulevat tänne, eli mukana ovat myös isät ja äidit, rehtori Elias Rissanen kertoo.
Suosituimmille laitteille jonotetaan
Nakertajan lähiliikunta-alue on niin uusi, että jokainen oppilas haluaa kokeilla laitteita välitunnin aikana. Hämähäkkikeinun luokse syntyy jo hieman jonoa.
– Jos tekee temppuja, meillä on aikarajat, kuinka monta saa tehdä. Sitten on seuraavan vuoro, Siiri Mustikkamaa kertoo.
Mustikkamaan mukaan liikuntaa tulee aikaisempaa enemmän, lähes huomaamatta. Juho-Markus Puhakka, Aaro Hänninen ja Essi Alatalo ovat samaa mieltä.
– Täällä on nyt enemmän tekemistä, Puhakka sanoo.
Essi Alatalo ja Siiri Mustikkamaa viettävät lähiliikunta-alueella aikaa myös iltaisin ja viikonloppuisin.Tiia Korhonen / Yle
Koulupäivän aikana uudesta pihasta ei saa vielä tarpeeksi, vaan Mustikkamaa, Alatalo ja Puhakka aikovat palata sinne vielä illallakin.
– Täällä on kiva ulkoilla ja tehdä kaikkea kivaa kavereiden kanssa, Mustikkamaa sanoo.
– Me pelaamme kavereiden kanssa täällä iltaisin jalkapalloa ja heitämme frisbeetä. Kaikkien mielestä tämä uusi piha on ollut hyvä, Puhakka jatkaa.
Myrtle Beachissa Etelä-Carolinassa asuva Minna French kertoi torstaina iltapäivällä Suomen aikaa, että hän on miehensä kanssa seurannut sääkanavaa tarkkaan. Uusimmat tiedot kertovat, että hurrikaani Florence on muuttanut reittiään ja heikentyy, joten perhe päätti jäädä kotiinsa.
– Anopin perhe, joka asuu pienen matkan päässä, aikoo myös jäädä tänne. He ovat iäkkäämpää väkeä, joten olemme sitten heidän apunaan, jos sähköt ja vedet katkeavat, Minna French kertoo.
Yksi syy jäädä kotiin on myös se, että sisämaahan odotetaan ankaria tulvia, jolloin kotiinpaluu voi lykkääntyä, vaikka myrskytuulet olisivat jo laantuneet.
Kotiin varastoitu ruokaa ja vettä
French kertoo, että hän on miehensä kanssa valmistautunut siihen, että heidän on nyt pärjättävä omillaan muutama päivä.
– Olemme ostaneeet vettä ja peruselintarvikkeita, kuten säilykkeitä. Jos sähköt menevät, pitää pakasteetkin käyttää.
Minna French myöntää, että jonkin verran pelottaa.
– Pikkuisen pelottaa. Kun kyse on luonnonilmiöstä, ei tiedä mitä tapahtuu ja mikä se voimakkuus loppujen lopuksi on. Taustalla on aina se suuri tuntematon, kuvailee Minna French Myrtle Beachista Etelä-Carolinasta.
Hän toivoo, että myrsky pysyy aisoissa ja ettei nyt tule mitään ennätyshurrikaania.
Euroopan komissio antoi keskiviikkona esityksensä kesäaikajärjestelystä luopumisesta. Komission mukaan kellojen siirtämisestä luovuttaisiin EU-maissa vuonna 2019.
Komission esitys menee vielä sekä EU-parlamentin että jäsenmaiden käsiteltäväksi.
Jäsenmaat saavat esityksen mukaan itse päättää jäävätkö ne pysyvästi kesä- vai talviaikaan. Suomen pitää ilmoittaa asiasta komissiolle huhtikuuhun 2019 mennessä.
Haluaisitko elää mieluiten talviaikaan? Vai sopiiko kesäaika elämänrytmiisi paremmin? Kerro se meille!
Voit antaa äänesi Yle.fi-sovelluksella. Äänet annetaan vaihtoehdoille sydämillä. Äänestäminen vaati Yle Tunnuksen. Käy tekemässä tunnus täällä. Yle.fi-sovelluksen voit ladata ilmaiseksi täältä.
Voit äänestää lauantaihin kello 12 saakka. Äänestyksen tilanne päivittyy sovelluksessa reaaliaikaisesti.
Kerromme myös videolla, miten voit luoda Yle Tunnuksen.
Yhdysvaltain ilmavoimien 53. säätiedustelulaivueen lentäjistä käytetään lempinimeä "hurrikaaninmetsästäjät".
Lempinimi tulee siitä, että lentäjien tehtävänä on lentää hirmumyrskyjen sisään ja kerätä sieltä tietoa, joita sääsatelliiteilla ei saada.
Heidän työnsä on ensijaisen tärkeää, kun viranomaiset ennustavat hirmumyrskyjen reittiä, nopeutta ja voimakkuutta.
Työ on vaarallista epävakaiden sääolosuhteiden johdosta. Vuoden 1943 jälkeen, jolloin lennot aloitettiin, 53 "hurrikaaninmetsästäjää" on kuollut työssään.
Kaksi nuorukaista teki yksityiskohtaisen suunnitelman henkirikoksen toteuttamisesta viime joulukuussa, toteaa Helsingin käräjäoikeus tänään antamassaan tuomiossa.
Oikeuden mukaan 15-vuotias hankkiutui suunniteltujen uhrien asunnolle pitkäteräisellä veitsellä varustautuneena, mutta paikalle tullut poliisipartio esti hänen aikeensa.
Tuomio on suurilta osin salattu, eikä siitä selviä suunnitelman motiivia tai tuomittujen suhdetta suunniteltuihin uhreihin.
15-vuotias tuomittiin vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Oikeuskäsittelyn aikana 17 vuotta täyttänyt oli THL:n lausunnon mukaan syyntakeeton ja hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.
WILMINGTON Kaupungin keskustassa ei ole enää yhtään liikettä avoinna. Näyteikkunoita on peitetty vanerilevyillä, ovensuita hiekkasäkeillä.
– Bisnes kuukahti jo tiistaina, ei ollut enää asiakkaita, ravintoloitsija Brian Di Giorgi kertoo.
Hän on majoittunut omaan pieneen Crust-nimiseen ravintolaansa. Siellä hän aikoo ottaa myrskyn vastaan ystäviensä kanssa kokkaamalla ja korttia pelaamalla.
Ravintolalla on oma generaattori, mikä ei ole yleistä näillä seuduilla. Di Giorgio arveleekin, että oleskelu Crustin suojissa voi jatkua useamman päivän.
Nina Svahn / YleMoni on jäänyt kaupunkiin evakuointikehoituksista huolimatta. Vielä tunteja ennen hurrikaanin saapumista tehtiin viimeisiä suojaamisia.Nina Svahn / Yle
Jopa kolmen miljoonan Pohjois- ja Etelä-Carolinan asukkaan odotetaan menettävän sähkönsä vuorokauden aikana ja niiden takaisin saaminen saattaa kestää. Di Giorgi päätti jäädä kotikaupunkiinsa, mutta omassa asunnossaan hän ei uskalla myrskyä viettää.
– Puutaloni on yli sata vuotta vanha ja puiden ympäröimä. Pelkään niiden kaatuvan päälle, hän kertoo.
Poliisikin vetäytyy suojaan
Kaksi konstaapelia kävelee kaupungin ydinkeskustan Market Streetilla. Kadulla ajelee harvakseen autoja ohi.
– Yllättävän moni on päättänyt jäädä. Pitää vain toivoa, että he ovat turvassa, konstaapeli B.K. Campbell sanoo.
Poliisit Sanchez ja Campbell eivät ole mielissään siitä kuinka paljon ihmisiä on jäänyt kaupunkiin evakuointikehoituksista huolimatta. He muistuttavat, että kun tuuli yltyy riittävän kovaksi, jokainen on silloin omillaan.Nina Svahn / Yle
Vajaan 120 000 asukkaan Wilmingtonin asukkaita on kehotettu lähtemään Suomen aikaa perjantaina rantautuvan Florencen jaloista turvaan. Evakuoinnit eivät kuitenkaan ole täällä pakollisia, niin kuin ympäröivillä rantapaikkakunnilla, koska kaupungin keskusta on mäen päällä. Vesi nousee lähes varmasti rantabulevardille.
Campbell painottaa, että kaupunkiin jäävät asukkaat ottavat tietoisen riskin.
– Me poliisit siirrymme itse sisätiloihin turvaan, kun tuulet voimistuvat hirmumyrskyn tasolle. Siinä vaiheessa, kun tuuli nousee huippulukemiin ja on 74 mailia tunnissa ( 120 km/h), kukaan ei tule enää hätänumerosta auttamaan, Campbell muistuttaa.
Lumimyrskyistä hirmumyrskyyn
Koiraansa ulkoiluttava Kathy Wells sanoo olevansa vaaroista tietoinen. Hän uskoo silti olevansa ydinkaupungin kerrostaloasunnossa paremmassa turvassa kuin kotiseudullaan Fayettevillessa, joka sijaitsee noin 150 kilometriä sisämaahan päin.
– Siellä tulee tasamaalla vakavia tulvia ja sähköt menevät heti poikki ties kuinka pitkäksi ajaksi, hän perustelee päätöstään jäädä.
Pohjoisesta Massachusettsista puoli vuotta sitten kaupunkiin muuttaneet Dan ja Sally Abugov viettävät myrskyn naapureidensa luona samasta syystä.
Sally ja Dan Abugov muuttivat Yhdysvaltojen pohjoisosasta vajaa vuosi sitten Wilmingtoniin, Pohjois-Carolinaan päästäkseen eroon lumimyrskyistä. Nyt he odottavat kotonaan hurrikaanin saapumista. He uskovat talonsa kestävän tuulet ja ovat varustautuneet iltaan kynttiöin ja aikovat viettää iltaa naapureidensa kanssa.Nina Svahn / YleKathy Wells arvelee, että koko vuoden ajan säätila on ollut eriskummallinen eikä hurrikaani ole yllätys. Hän aikoo jäädä kotiinsa ja lähti kävelemään rantaan arvioidakseen kuinka paljon vedenpinnan yläpuolella hänen kotinsa on.Nina Svahn / Yle
– Täällä olemme kaupungin hallintokorttelissa, joten ehkä sähkötkin saadaan nopeammin takaisin, Sally järkeilee.
– Muutimme tänne paetaksemme pohjoisen lumimyrskyjä ja tässä sitä ollaan, toisenlaisen myrskyn edessä, Abugovit naureskelevat.
He kertovat tuntemuksenaan, ettei Florence tunnu pelottavalta, ainakaan vielä.
Uutta lastensairaalaa on odotettu Helsingin Meilahteen vuosikausia. Tänään torstaina upouusia tiloja esiteltiin medialle ja sen myötä myös suurelle yleisölle.
Kävimme tutustumassa julkisin ja yksityisin varoin rahoitettuun Uuteen lastensairaalaan, ja kokosimme kuvia kiitellystä rakennuksesta tähän juttuun.
Nuorten, alle 18-vuotiaiden merkittävimmäksi terveysongelmaksi on Suomessa noussut mielenterveyden häiriöt.
– Yksittäisistä ongelmista mielialan lasku ja masennus ovat yleisimpiä vaivoja, sanoo Tyksin nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Kim Kronström.
Arvioiden mukaan noin joka kymmenes nuori tarvitsisi apua ongelmiinsa, puolet heistä erikoissairaanhoidon palveluja.
Tilanne samankaltainen koko maassa
Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kasvu on maanlaajuinen ilmiö. Näin on tapahtunut Turussakin.
– Turun nuorisopsykiatrian poliklinikalle tulee 15–20 lähetettä viikossa. Määrä on parissa vuodessa tuplaantunut, Kim Kronström sanoo.
Yle
Tutkimusten mukaan nuoret eivät voi aiempaa merkittävästi huonommin, mutta lähetteitä kirjoitetaan enemmän. Kronströmin mukaan asiaan voi olla kaksi selitystä.
– Häpeä, joka on liittynyt mielenterveyden ongelmiin, on vähentynyt ja nuoret hakevat helpommin apua. Toisaalta mielialaoireita tunnistetaan helpommin ja lähettämisen kynnys on laskenut.
Nuoret joutuvat jonottamaan hoitoon Turussa
Lähetteiden määrä Turussa on kasvanut sitä tahtia, että poliklinikka on ruuhkautunut. Hoitajat tapasivat nuoria aiemmin kerran viikossa, nyt vastaanottoaikojen väli on kolme viikkoa.
Nuorta ei pysty tapaamaan niin usein kuin olisi hoidon kannalta tarpeen. Riikka Suomi
Psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja Riikka Suomi on työskennellyt parikymmentä vuotta Turun nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Hänen mielestään tilanne on hankala.
– Minä koen, että hoitotyö kärsii.
Tällä hetkellä nuorisopsykiatrian klinikan yhdellä hoitajalla saattaa olla potilaana sata nuorta.
– Se tarkoittaa sitä, että nuorta ei pysty tapaamaan niin usein kuin olisi hoidon kannalta tarpeen, Riikka Suomi sanoo.
Riikka Suomi on huolissaan siitä, että nuoret joutuvat odottamaan vastaanotolle pääsyä jopa viikkoja.Yrjö Hjelt / Yle
Psykiatrisista sairaanhoitajista toivotaan apua
Tilanne Turussa on pahempi kuin muualla Varsinais-Suomessa. Kaupunki aikookin palkata kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa kouluihin. Ajankohta on vielä auki, mutta päätös tehtiin kesäkuussa.
Psykiatristen sairaanhoitajien avulla on tarkoitus omalta osaltaan vähentää erikoissairaanhoitojen ruuhkia, joita on syntynyt eri puolille Suomea. Ruuhkaantumisesta on raportoitu kaikista sairaanhoitopiireistä.
Mauri Marttusen mukaan kokemukset ovat olleet hyviä niillä alueilla, joilla on palkattu psykiatrisia sairaanhoitajia kouluterveydenhuoltoon.
– Mitä aikaisemmin nuoret saavat apua, sitä helpompi heidän ongelmiaan on hoitaa, Marttunen sanoo.
Kim Kronström pitää psykiatristen sairaanhoitajien palkkaamista Turun kouluihin ehdottoman hyvänä asiana.
– Ajatus on, että isompi osa näistä mielenterveyshäiriöistä voitaisiin hoitaa koulussa ja vain hankalimmat tapaukset päätyisivät erikoissairaanhoitoon.
Häpeä, joka on liittynyt mielenterveyden ongelmiin, on vähentynyt. Kim Kronström
Paineet kovat jo kouluissa
Eija Tammisto on toiminut 25 vuotta äidinkielenopettajana Turun Puolalan koulussa. Tänä aikana moni asia on muuttunut. Työtahti yhteiskunnassa on kiristynyt, ja myös oppilailta vaaditaan yhä enemmän.
Tammisto korostaa, että välillä voi ottaa vähän rennommin.
– Jos annettaisiin enemmän aikaa ihan kaikenlaisten asioiden tekemiseen eikä oltaisi niin suorituspainotteisia. Vanhempien ja lasten elämään pitäisi jäädä enemmän aikaa yhdessäoloon.
Timo Nykyri / Yle
Tammistonkin mielestä yksi asia on selvästi muuttunut: nuoret eivät häpeä mielenterveysongelmiaan samaan tapaan kuin aiemmin.
Opettajalle saatetaan avautua vaikka kesken koulupäivän.
– Osa on hyvinkin avoimia. Oppilaat saattavat kertoa ihan luokassa, minkälaisia oireita heillä on ja minkälaista apua he saavat.
Lukiolaiset uupuvat aiempaa enemmän
Nuorten yleisimmät mielenterveysongelmat, masennus ja ahdistus, ovat erityisesti tyttöjen riesa.
Tyttöjen oireilu onkin lisääntynyt poikia enemmän, mutta syytä ei tiedetä. Esimerkiksi Turun nuorisopsykiatrian potilaista tyttöjä on kaksi kolmasosaa.
– Voi olla, että yhteiskunnassa on tapahtunut jotain, jonka vuoksi tyttöjen masennus ja ahdistusoireet ovat lisääntyneet. Mielialaoireet liittyvät aika paljon siihen, kokeeko itsensä riittäväksi, Kim Kronström pohtii.
Tyksin nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Kim Kronström.Yrjö Hjelt / Yle
Psykiatriaan erikoistuneen sairaanhoitajan Riikka Suomen mielestä nykynuorten mielenterveysongelmat ovat entistä monimutkaisempia.
– Usein tuntuu, etteivät perinteiset diagnoositkaan aina oikein istu, Riikka Suomi sanoo.
Suomen mukaan erityisesti koulu aiheuttaa nuorille monenlaisia paineita. Esimerkiksi itseohjautuvuus ei sovi toisille kovinkaan hyvin.
– Turun nuorisopsykiatrian poliklinikalla näkyy se, että lukiolaiset ovat aiempaa uupuneempia.
Savonlinnan Kerimaan alueen vesisotku alkaa selvitä.
Itä-Savon Vesi saa vastuulleen Kerimaan vesihuollon lokakuun alussa, jos Savonlinnan kaupunginhallituksen maanantainen päätös saa lainvoiman.
Vaikka alueelle on nyt määritelty vesihuoltolaitos ja vesihuoltoalue, on talousveden toimittamisen aikataulu vielä auki. Itä-Savon Veden on mahdollisesti rakennettava alueelle uusi vesi- ja viemäriverkosto, mikäli Kerimaan nykyisen vesijohtoverkoston hinnasta ei päästä sopuun.
Liittymiskustannukset nousevat vähintään 6000 euroon
Tällä hetkellä alueella olevassa, Puikkari Oy:n omistamassa verkostossa toimitetaan alueen kiinteistöille pesuvettä, joka ei sovellu talousvedeksi. Mahdollisen uuden verkoston rakentamisesta päättää Itä-Savon Vesi.
Itä-Savon Vesi ja Puikkari eivät ole saaneet sovittua Kerimaan nykyisen vesihuoltoverkoston hinnasta.
Vesihuollon saaminen alueelle ei tule asukkaille halvaksi, sillä Itä-Savon veden arvion mukaan vesihuoltoverkostoon liittyminen tulee maksamaan vähintään 6 200 euroa kiinteistöltä. Mikäli alueelle rakennetaan uusi vesihuoltoverkosto, voivat liittymiskulut nousta jopa 13 200 euroon.
Itä-Savon Vesi arvioi Savonlinnan kaupungille toimittamassaan lausunnossa, että uuden verkoston sijoittaminen Puikkarin omistamalle maa-alueelle voi johtaa pitkään oikeusprosessiin ja nostaa liittyjien kuluja entisestään.
Hyrynsalmella kaikki yhtenäiskoulun 122 oppilasta ja koulun henkilökunta odottavat muuttoa pois väistötiloista. Varsinaiseen koulurakennukseen tehdään parhaillaan jo toista remonttia, joka tulee maksamaan lähes puoli miljoonaa euroa. Ensimmäinen 3,8 miljoonaa euroa maksanut peruskorjaus tehtiin vuosina 2011–2012.
Peruskorjauksen jälkeen uudistettu rakennus oli käytössä pari vuotta, kunnes oppilaiden ja henkilökunnan oireilujen vuoksi todettiin, että sisäilmassa ei ole kaikki kunnossa.
Edessä oli uusi evakkoreissu väliaikaisiin tiloihin.
Hyrynsalmen yhtenäiskoulun tilat ovat valmiina ottamaan oppilaat ja henkilökunnan takaisin remontoituun rakennukseen.Lucas Holm / Yle
Yhdeksäsluokkalaisten Aapo Rohnerin ja Eetu Kelan mielestä opiskelu väistötiloissa on sujunut hyvin, vaikka pojat kaipaavat takaisin uusiin tiloihin.
– Puolitoista vuotta olemme syöneet ruokailussa kertakäyttöastioista, joten odotamme sitä, että saamme ihan oikeat lautaset, kun muutto omaan kouluun toteutuu, sanoo Aapo Rohner.
– Opiskelutilat olisivat voineet olla paljon huonommatkin. Tosin olemme joutuneet tekemään erilaisia ratkaisuja muun muassa elektroniikkalaitteiden kanssa, jatkaa Eetu Kela.
Se oli haastavin syksy kahteenkymmeneen vuoteen, jonka olen rehtorina ollut. Veli-Pekka Mäkeläinen
Kuntien Ylelle ilmoittamien tietojen mukaan peruskoululaisista lähes 48 000 eli runsaat yhdeksän prosenttia käy opinahjoa väliaikaisissa väistötiloissa joko kokonaan tai osittain syyslukukaudella 2018. Väestöpohjaan verrattuna maakunnista pahin tilanne on Päijät-Hämeessä, jossa peruskoululaisista 20,3 prosenttia opiskelee väliaikaisissa tiloissa. Toisena tulee Lappi (17,5 %) ja kolmantena Kainuu (16,9 %).
Peruskorjauksessa ei huomioitu vanhaa ilmastointia
Kun Hyrynsalmen yhtenäiskoulun sisäilmaongelmat havaittiin kaksi vuotta sitten, vanhempien suhtautuminen oli kriittistä ja kipakkaa. Palaute oli kovaa, koska kyse oli lasten ja henkilökunnan terveydestä.
– Se oli haastavin syksy kahteenkymmeneen vuoteen, jonka olen rehtorina ollut, kertoo koulun rehtori Veli-Pekka Mäkeläinen.
Hyrynsalmen yhtenäiskoulun rehtori Veli-Matti Mäkeläinen sai vanhemmilta kovaa palautetta, kun oppilaat alkoivat oireilla sisäilmaongelmien vuoksi.Lucas Holm / Yle
Koulussa aloitettiin perusteelliset tutkimukset, ja sitä varten perustettiin sisäilmatyöryhmä.
– Suurin puute oli vanhimman koulusiiven ilmanvaihtojärjestelmän riittämättömyys, johon laajassa remontissa ei tehty muutoksia, sanoo Hyrynsalmen kunnan rakennusmestari Jouni Romppainen.
Tässä Iston koulurakennuksessa ei toimi edes kuulutusjärjestelmä. Veli-Pekka Mäkeläinen
Yhtenäiskoulu on rakennettu kolmella eri vuosikymmenellä. Vanhin siipi tehtiin 60-luvun lopulla, ja sen jälkeen on tehty kaksi laajennusta 80- ja 90-luvuilla. Kahdessa uudemmassa siivessä ilmanvaihtojärjestelmät ovat toimivia ja nykyaikaisempia.
– Vanhaan siipeen on tehty uusi ilmanvaihtojärjestelmä ja -koneisto. Luotan sen toimintaan, uskoo rakennusmestari Romppainen.
Väistötiloissa on paljon ongelmia
Hyrynsalmella koululaiset ja henkilökunta ovat olleet evakossa nyt puolitoista vuotta. Väistötiloissa toimiminen ei ole näkynyt oppilaissa tai koulun käynnissä.
– Yllättävän vähän on ollut poissaoloja. Huoltajat ovat olleet tyytyväisiä, että tilanne saatiin ratkaistua tällä tavalla, kertoo Mäkeläinen.
Rakennusmestari Jouni Romppainen uskoo, että väistötiloihin ei ole paluuta toisen remontin jälkeen.Lucas Holm / Yle
Hyrynsalmelaisille oli onni, että väistötiloja ei tarvinnut ripotella pitkin kylää, vaan koululaiset pääsivät saman pihan äärellä oleviin entisiin koulurakennuksiin – vanhaan lukioon ja Iston kouluun. Ongelmilta ei kuitenkaan ole vältytty. Langattomien verkkojen toimiminen on tuottanut hankaluuksia ja henkilökunnan tiedonkulku kahden talon välillä takkuilee.
– Käsityöluokat ovat vanhan koulun lähistöllä ja sinne pitää kävellä. Eikä talvella ole kaukaloa tai jäädytettyä kenttää, harmittelee yhdeksäsluokkalainen Eetu Kela.
– Tässä väliaikaisessa koulurakennuksessa ei toimi edes kuulutusjärjestelmä. Tärkeintä kuitenkin on, että peruskoulutusta on pystytty pitämään ja opetussuunnitelma on tullut toteutettua, kertoo rehtori Mäkeläinen.
Modernit tilat odottavat muuttoa
Väliaikaisissa tiloissa oleminen on kohta taakse jäänyttä elämää. Omaan kouluun on tarkoitus päästä takaisin lokakuussa.
– Pidimme koululla turvallisuusiltapäivän, jossa perehdytettiin opettajia tulevan tilanteen varalle. Olemme siihen valmiita, sanoo Mäkeläinen.
Kainuussa on maakunnista kolmanneksi eniten oppilaita väistötiloissa.Lucas Holm / Yle
Myös oppilaat odottavat pääsyä takaisin omaan kouluun. Toisaalta joitakin asioita jäädään myös kaipaamaan väliaikaisesta koulusta. Yksi sellainen on lähellä oleva kauppa.
– Onhan se hyvä, jos aamupala unohtuu, sen pääsee nopeasti hakemaan kaupasta, naurahtaa yhdeksäsluokkalainen Aapo Rohner.
Britannian brexit-ministeri Dominic Raab uhkaa, että EU ei tule saamaan Britannialta sovittua 39 miljardia puntaa, mikäli brexit-sopimusta ei saada aikaiseksi.
EU:n tiedottaja puolestaan vastasi Raabin uhkailuun sanomalla, että 39 miljardista punnasta on jo sovittu, eikä tätä sopimusta tulla enää avaamaan.
Raab ei kuitenkaan BBC:n haastattelussa tarkentanut sitä, miten paljon vähemmän Britannian EU:lle maksaisi. Hän kuitenkin sanoi summan olevan "huomattavasti" sovittua pienempi.
Raab sanoi, että summasta pitäisi neuvotella uudestaan siinä tapauksessa, että niin sanottu "no deal brexit" toteutuu, eli Britannian ja EU:n välille ei synny minkäänlaista sopimus maan EU-eron ehdoista.
Rakastetun lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin ensimmäinen rakkaussuhde ja esikoislapsi olivat skandaalin aineksia. Idyllisellä pikkupaikkakunnalla Smoolannissa kasvanut Lindgren ryhtyi 17-vuotiaana toimitusharjoittelijana suhteeseen naimisissa olevaan viisikymppiseen pomoonsa Reinold Blombergiin. Lindgren oli raskaana, kun mies taisteli oikeudessa avioerosta silloisen vaimonsa kanssa.
1920-luvun yhteiskunnassa ja Lindgrenin kodin uskonnollisissa piireissä tilannetta ei painettu villaisella. Pelkona olivat häväistysjuttu ja rangaistukset miehelle. Lindgren joutui lähtemään kotoaan vatsaansa piilotellen ja jättämään poikansa vuosiksi sijaiskotiin Tanskaan.
Lindgrenin esikoislapsen Larsin eli Lassen oikea isä ja koko tapahtumaketju tuli julki vasta kirjailijan kuoleman jälkeen. Yllätyksenä Lindgrenin elämänvaiheet tulivat myös häntä aina ihailleelle tanskalaisohjaaja Pernille Fischer Christensenille, joka oli varttunut samoissa Smoolannin maisemissa kuin Lindgren. Ohjaaja halusi kertoa nimenomaan idolinsa iloista ja suruista nuoruusvuosina.
– Luin vuosia sitten lehteä, kun näin kuvan nuoresta naisesta ja pienestä pojasta 1920-luvulla. Siinä kerrottiin, että Astrid Lindgren ja hänen pieni poikansa Lasse ovat kuvassa Kööpenhaminan lähiössä. Mietin heti, että mitä he oikein siellä tekevät. Kiinnostuin ja ostin kirjan Lindgrenin elämästä.
Miksi ruotsalaiskirjailija vei lapsensa Tanskaan asti? Kuten Nuori Astrid -elokuvakin kertoo, Tanska tarjosi ainoana pohjoismaana paikan, jossa lapsen molempia vanhempia ei tarvinnut merkitä dokumentteihin.
Astrid Lindgren aloitti alaikäisenä suhteen pomoonsa sanomalehdessä.Nordisk Film
Tarina taiteilijan äitiydestä karkotti rahoittajia
Ensimmäinen näytelmäelokuva Astrid Lindgrenistä on tärkeä teko. Lindgren on maailmankuulu ja tunnustusta saanut kirjailija, jonka keskustelua herättäneitä kirjoja luetaan aina vaan uudelleen. Lindgren oli myös esimerkiksi lasten- ja ympäristönsuojelusta kiinnostunut yhteiskunnallinen vaikuttaja. Nuori Astrid kuopii kirjailijan alkujuuria ja taustoja.
Elokuvaidea Lindgrenistä ei kuitenkaan ollut laisinkaan läpihuutojuttu. Moni sanoi ohjaaja Pernille Fischer Christensenille, ettei ketään kiinnosta Lindgrenin lapset ja suhteet. Rahoituksen saaminen naisen elämää käsittelevälle elokuvalle ei ole helppoa, ohjaaja kertoo.
– Kukaan ei innostunut tarinasta, jossa Astrid tulee äidiksi. Sain taistella sen eteen, että elokuva sai rahoitusta. Elokuvamme sisältää ajankuvaa ja käsittelee sitä, millaista oli olla nainen sata vuotta sitten. Tarina puhuttelee minua naisena tänä päivänä.
Fischer Christensenin edellisen elokuvan, nykyajan muusikosta kertovan draaman En du elskerin päätähtenä nähtiin Ruotsin tunnetuimpiin näyttelijöihin lukeutuva Mikael Persbrandt. Nuoren Astridin roolittamisessa puolestaan otettiin riski. Tanskalais-ruotsalainen tuore tulokas Alba August teki vaikutuksen satojen ehdokkaiden joukosta älyllään ja huumorillaan, kertoo ohjaaja.
August on nyt jo keskellä suurta vuotta. Hän on tehnyt itsensä kansainvälisesti tutuksi Netflixin Rain-scifisarjan pääosassa ja nyt August pääsee näyttämään kyntensä ensimmäisessä elokuvapääroolissaan. Nuori näyttelijä suhtautuu työhönsä ajatuksella ja pieteetillä, ja se näkyy vakuuttavana roolisuorituksena.
Lindgrenin roolin saatuaan näyttelijästä oli tärkeää ymmärtää, millaista elämää nuori nainen eli Smoolannissa lähes sata vuotta sitten. August on samaan aikaan kiitollinen ja huvittunut roolissa saamistaan käytännön opeista.
– Opin pikakirjoitusta. Vanhalla kirjoituskoneella kirjoittaminen on ylipäätään vaikeampaa kuin ajattelisi, näppäimiä on yllättävän raskas hakata. Opin myös 20-luvun tansseja ja käsittelemään maatilan eläimiä.
Nuori Astrid Lindgren muistuttaa elokuvassa Peppi Pitkätossua.Nordisk Film
Tosielämän Peppi Pitkätossu kipuili häpeän kanssa
Ennen elokuvantekoa Lindgrenin kirjat olivat jo olleet Augustille rakkaita. Elokuva tekemisen jälkeen hän näki myös idolinsa taakse. August ymmärsi kirjailijan nuoruudenvalintoja ja hänen kipujaan.
– On selvää, että kaikkea mitä Astridille tapahtui, olisi katsottu ihan erilailla nykyään. Häpeällä oli iso rooli 1920-luvulla ja uskonto liittyi isoon osaan hänen elämäänsä ja todellisuuttaan, August sanoo.
Melko perinteisen elämäkertaelokuvan tapaan etenevässä Nuoressa Astridissa kirjailijanalku on hyvin inhimillinen esikuva. Lindgren muistuttaa itsenäistä Peppi Pitkätossua, joka ei taivu 1920-luvun yhteiskunnan sääntöihin ja naisenmuottiin. Hän rikkoo kauneusihanteita ja kieltäytyy menemästä naimisiin vain lapsen takia.
Elokuva selittää myös sitä, miksi Lindgren kirjoitti lapsista ja osa heistä kohtaa suuria vaikeuksia.
– Astrid palaa hakemaan Tanskasta lapsensa, jonka on synnytettyään antanut sijaiskotiin. Elokuvassa käsitellään hänen intuitiivista ja luontaista rakkauttaan lapseen. Monet ruotsalaisäidit samassa tilanteessa jättivät lapsensa Tanskaan. Astrid taisteli lapsensa vuoksi. Hän piti kaiken keskellä yhteyden poikaansa, sanoo Fischer Christensen.
Elokuvaa katsoessa ei voi olla ajattelematta, että Lindgren on varmasti käsitellyt poikansa ensimmäisiä vuosia poissa äitinsä luota kirjoissaan. Lindgrenin kirjoissa vietetään aikaa Vaahteramäellä metkuja tehden, mutta myös synkissä vesissä, yksinäisyyttä ja kuolemaa kohdaten.
Nuori Astrid muistuttaa siitä, miten niin itsenäisellä Peppi Pitkätossulla kuin Mio, poikani Mion yksinäisellä orvolla on juurensa Lindgrenin omassa elämässä ja läheisten kokemuksissa.
Elokuva pyrkii selittämään sitä, miksi Lindgrenistä tuli lastenkirjailija.Nordisk Film
Vahva ja vapaa jo lapsena
Myöhemmin Lindgrenistä tuli tunnettu lastenkirjailija ja hän meni naimisiin Sture Lindgrenin kanssa. Liitosta syntyi tytär Karin. Myös Sture Lindgren oli vielä naimisissa tavattuaan kirjailijanalun. Nuori Astrid ei kuitenkaan puutu näihin tapahtumiin vaan jättää suhteen vasta nupulleen.
Vaikka elokuva ei suoranaisesti kerro Lindgrenin kirjailijanurasta, on se silti koko ajan läsnä. Elokuva alkaa sillä, kun ikääntynyt Lindgren ryhtyy kuuntelemaan lasten äänikirjeitä hänelle. Lasten pohdinnat rytmittävät myös koko elokuvaa.
Ohjaaja halusi käsitellä Lindgrenin kirjallisuutta nimeomaan epäsuorasti.
– Miksi jostakusta tulee niin hyvä jossain? Miksi Lindgrenistä tuli niin fantastinen kirjailija ja taiteilija? Tällaisiin kysymyksiin ei voi suoraan vastata, mutta minä pyrin ymmärtämään Lindgrenin erittäin vahvaa hahmoa. Hän taistelee jo lapsena aikuisia ja yhteiskuntaa vastaan.
Ohjaajan mielestä Lindgren on vahva esimerkki oman tiensä kulkijasta. Erityisesti Peppi Pitkätossulla on ollut valtava vaikutus, sanoo Fischer Christensen.
– Naisena haluan sanoa, että maailma olisi hyvin erilainen, jos Peppi Pitkätossua ei olisi. Hän antaa esimerkkiä siitä, miten voi olla omanlaisensa ja vapaa. Hän ei ole mikään Tuhkimo-tyttö, jonka pitää odottaa jotakin tai jotakuta tullakseen joksikin. Hänen ei tarvitse odottaa tanssikutsua, hän lähtee tanssiin itse.
Kotkan kaupunki kertoi heinäkuussa palkkaavansa 12 lääkäriä vakituisiin virkoihin. Kaupungin tiedotteessa kerrottiin, että lääkäreitä odottaisivat Kotkassa "hulppeat puitteet".
Käytännössä hulppeilla puitteilla tarkoitettiin esimerkiksi hyviä työoloja, koulutusmahdollisuuksia, työajan joustavuutta ja kilpailukykyistä palkkaa.
Lääkäreille lupailtiin myös mahdollisuutta päästä kehittämään kaupungin uutta avoterveydenhuollon kokonaisuutta. Tiedote oli otsikoitu "Lääkärit suuntaavat nyt Kotkaan".
Vain yksi virka täytetty
Lääkärit ovat kuitenkin toistaiseksi suunnanneet jonnekin muualle. Hakemuksia virkoihin tuli vain muutamia, ja 12 virasta on toistaiseksi täytetty vain yksi. Uusi terveyskeskuksen apulaisylilääkäri aloittaa työssään syksyllä.
Kotkan terveysjohtaja Kati Homanen sanoo suoraan, että rekrytointi ei ole onnistunut. Lääkäripula on hänen mukaansa koko Kaakkois-Suomen ongelma ja keinoja virkalääkäreiden houkuttelemiseksi ei ole jostain syystä löytynyt.
– Kyse on kokonaisuudesta. Meillä pitäisi olla kohtalaisen hyvä lääkäritilanne, joka houkuttelisi lisää lääkäreitä. Palkkatason pitää olla kilpailukykyinen ja kollegiaalisen tuen pitää olla hyvä, jotta nuoremmatkin lääkärit uskaltavat tänne tulla, Homanen sanoo.
Virkalääkäreiden on tarkoitus työskennellä kaupungin terveysasemilla, osastoilla ja poliklinikoilla. Vajausta on hoidettu ja hoidetaan edelleen ostolääkäreillä. Rekrytointi jatkuu tahmeasta alusta huolimatta edelleen.
Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on vuodenvaihteessa siirtymässä Kymenlaakson uuden sote-kuntayhtymän eli Kymsoten palvelukseen.
Vaikutelma tekemättömän työn määrästä voi pelästyttää
Lääkäriliitosta arvioidaan, että usean lääkärin hakeminen kerralla voi pelästyttää osaa hakijoista.
– Jos terveyskeskuksessa on kaikkiaan 30–40 lääkärin virkaa ja niistä 12 auki, voi syntyä vaikutelma, että siellä täytyy olla aika paljon tekemätöntä työtä, varatoiminnanjohtaja Hannu Halila Lääkäriliitosta sanoo.
Lääkäreiden rekrytointia hankaloittaa myös se, jos alueen työpaikkatilanne on muutoin heikko. Töitä on oltava myös esimerkiksi puolisolle, jotta muualla asuva lähtee töiden perässä liikkeelle.
Etenkin nuoret lääkärit arvostavat sitä, että tukea saa helposti konsultoimalla toista lääkäriä, ja toisaalta sitä, että työpaikalta on mahdollista päästä täydennyskoulutukseen.
Lääkäriliiton mukaan lähes kaikki nuoret lääkärit aikovat erikoistua jollekin erikoisalalle ja erikoistumiseen kuuluu pakollinen jakso terveyskeskuksessa.
– Nuorilta lääkäreiltä tulee jo viestiä, että on vaikeuksia saada näitä paikkoja, jos haluaa pysytellä yliopistopaikkakuntien lähellä. Luulisi, että työvoimaa alkaisi olla näiden kasvaneiden opiskelijamäärien seurauksena, Halila sanoo.
Lääkäreistä alkaa olla ylitarjontaa lääketieteen opintoja tarjoavilla yliopistopaikkakunnilla. Sen sijaan pulaa lääkäreistä on sitä enemmän, mitä kauemmaksi näiltä seuduilta mennään. Asetelma on tuttu eri puolilla maailmaa, ei vain Suomessa.
Sijaisia runsaasti
Yhä useampi lääkärin virka hoidetaan terveyskeskuksissa sijaisjärjestelyin.
Lääkäriliiton viime vuonna teettämän selvityksen mukaan joka viidettä virkaa hoitaa sijainen. Määrä on kasvanut huomattavasti kymmenessä vuodessa.
Neurotieteiden ja psykologian opiskelijat ympäri maailmaa tuntevat tapaus Phineas Gagen. Lääketieteen kannalta Yhdysvaltain Vermontissa 13. syyskuuta 1848 tapahtuneella räjähdysonnettomuudella on tärkeä historiallinen merkitys.
Tuona päivänä kuusikiloinen, 110 cm pitkä ja 3,2 cm leveä rautatanko sinkoutui Phineas Gagen poskesta sisään.
Alta päin lentänyt tanko lävisti Gagen pään, mursi pääkallon laen ja jatkoi matkaansa. Se löytyi 25 metrin päästä verisenä.
Selälleen räjähdyksen voimasta lentänyt rautatieyhtiön työnjohtaja Gage oli hetken päästä tajuissaan, pystyi puhumaan ja ottamaan jopa askelia.
Tampereen yliopistossa kognitiivista neurotiedettä opettava professori Jari Hietanen tietää, että tapaus Gage on edelleen taattua oppimateriaalia.
– Ensinnäkin tapaus oli tietenkin aika raflaava, että joku saa metallitangon päänsä läpi ja jää henkiin. Sitähän on myöhemmin rekonstruoitu ja siitä on hienoja kuvia. Oppikirjoissahan oppilaiden mielenkiinto saadaan hyvin heräämään tällaisen raflaavan esimerkin avulla.
Otsalohkoista se saattoi johtua
Syyskuisen onnettomuuden jälkeen Gage vietti kymmenen viikkoa sairaalassa. Kallon luiden lisäksi hoitoa vaativat kasvojen ja käsivarsien palovammat. Toipumisaika oli luultua pidempi.
Seuraavana keväänä Gagen vasemman silmän puolella havaittiin halvaus. Muutoin mies näytti hyvältä. Häntä tuntemattomat eivät havainneet hänessä mitään muuta outoa.
Phineas Gagesta on säilynyt kaksi 1840-luvulla kuvattua muotokuvaa. Kuvien kuvaaja ei ole tiedossa.
Phineas Gage oli tarkan miehen maineessa, kun rautatietä Cavendishin lähellä Vermontissa rakennettiin. Onnettomuuden jälkeen hän sai kuitenkin potkut.
– Onnettomuus vaikutti sosiaaliseen käyttäytymisen ja emootioiden kontrollointiin. Phineas Gagen persoonallisuus muuttui kokonaan. Mitä olen lukenut, niin hän olisi työtehtävistään selvinnyt. Kognitiiviset toiminnot jäivät verraten ehjiksi, mutta hänestä tuli holtiton, yliseksuaalinen ja juopottelija. Se oman elämän ohjaus katosi ihan kokonaan, professori Jari Hietanen muistelee.
Onnettomuus oli tuhonnut Gagen aivojen otsalohkojen alimmaiset osat. Nykyään tiedetään, että otsalohkot ovat tärkeitä tunteiden säätelyssä.
Mutta ennen Gagen tapausta ei tiedetty, että päävammoilla voisi olla yhteyttä tunteiden ja sosiaalisten tilanteiden hallintaan.
Syksyllä 1849 Gage kutsuttiin Harvardin lääketieteellisen koulun vieraaksi useamman viikon ajaksi. Sen ajan huippulääkäreistä koostunut Boston Society for Medical Improvement -yhdistys pääsi tutustumaan mieheen huolella.
Helsingin yliopiston tieteen- ja teknologiantutkimuksen professori Petri Ylikoski sanoo, että Phineas Gagen tarina on alkanut elää omaa elämäänsä. Ja se tarina saattaa olla vakuuttavampi kuin tapauksen tosiasiat.
– Väittäisin, että tätä tarinaa on tulkittu aika valikoivasti. Anekdootit ovat kasvaneet faktoiksi. On suoraviivaisesti ajateltu, että tämä tapaus tukee tiettyjä neurotieteellisiä hypoteesejä. Ei ole pohdittu vaihtoehtoisia selityksiä Gagen käyttäytymisen muutoksille.
Itseään esittelevä kummajainen
Phineas Gagesta tuli elävä näyttelyesine. Hän elätti itseään esiintymällä muun muassa Barnum´s American -museossa Broadwaylla New Yorkissa.
Gage markkinoi itseään myös muualla Yhdysvaltain luoteisosissa. Kuuluisuutta pääsi tapaamaan pääsymaksua vastaan.
Gagen omaiset luovuttivat hänen päälkallonsa lääketieteelliseen tutkimukseen. Kallo kuuluu edelleen Warren Anatomical Museumin kokoelmaan.Public Library of Science
Vuonna 1852 Gage kutsuttiin Chileen ajamaan säännöllistä reittiliikennettä hevosvaunuilla. Kesällä 1859 Gagen terveys alkoi pettää ja hän palasi Yhdysvaltoihin.
Phineas Gage kuoli mahdollisesti epileptiseen kohtaukseen toukokuun 21. päivänä 1860. Seitsemän vuotta myöhemmin Gagen pääkallo kaivettiin haudasta tutkimuskäyttöä varten.
Phineas Gagen tarina tunnetaan kaikkialla. Vakuuttavan tarinan vuoksi opiskelijat muistavat ehkä liiankin hyvin, miten ja miksi tarkasta miehestä tuli holtiton.
Tieteen- ja teknologiantutkimuksen professori Petri Ylikoski sanoo, että vaikka yleisempi neurotieteellinen hypoteesi saattaa olla tosi, tällainen yksittäinen historiallinen anekdootti ei ole oikea pohja teorian arvioimiseen.
– Tapaus on opettava esimerkki siitä, kuinka hyvä tarina vie meidät mukanaan ja saa unohtamaan sen pohtimisen, kuinka vahvaa on teoriaa tukeva varsinainen todistusaineisto.
Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Touko Aalto jää sairauslomalle. Vihreiden tiedotteen mukaan Aalto jää lääkärin määräämälle sairauslomalle uupumuksesta johtuvien syiden vuoksi tästä päivästä alkaen.
Aalto itse kertoo asiasta Facebookiin tänään torstaina kirjoittamassaan postauksessa.
– Olen uupunut ja nyt ymmärtänyt, että jaksamiseni rajat ovat tulleet vastaan. Minusta on tärkeää, että työssä jaksamisesta ja vaativaa työtä tekevien uupumisesta puhutaan avoimesti. Kukaan meistä ei veny loputtomiin, vaikka kuinka yrittäisi. Kenenkään, ei myöskään poliitikon, pidä vaarantaa terveyttään työn takia, Aalto kirjoittaa.
Hän jatkaa sanoen, että "puhumisen aika" ei kuitenkaan ole hänen kohdallaan vielä.
– Siksi laitan nyt somen kiinni, enkä anna tässä vaiheessa haastatteluja medialle. Haluan keskittyä lepäämään, jotta voin luotsata joukkuettani kohti vaaleja täysillä akuilla.
– Nyt on aika opetella olemaan armollinen itseä kohtaan ja pitämään huolta omasta jaksamisesta. Vain siten voin olla hyödyksi muille, Aalto jatkaa.
Aalto kertoo myös ilmoittavansa paluustaan töihin myöhemmin. Vihreiden tiedotteen mukaan tämä tapahtuu myöhemmin syysistuntokauden aikana.
Yksi varapuheenjohtajista nimetään Aallon sijaiseksi
Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettisen mukaan Aallon sairausloman aikana puolueen puheenjohtajan tehtäviä hoitavat puolueen varapuheenjohtajat. Puoluehallitus nimeää jonkun kolmesta varapuheenjohtajasta Aallon sijaiseksi. Päivänpoliittista toimintaa ohjaa Vihreä eduskuntaryhmä ja sen puheenjohtaja Krista Mikkonen.
Aalto on viime aikoina ollut voimakkaassa julkisessa ryöpytyksessä erilaisten kohujen ja alenevien kannatuslukujen takia. Miettinen arvelee kuitenkin, että Aallon uupumisen takana on pitkään jatkunut kuormitus, eivätkä mitkään yksittäiset tapahtumat.
– On tärkeää, että kun ihminen tunnistaa, että omat rajat alkavat tulla vastaan, niin uskaltaa hakea apua ja saa sitä. Uupumus on asia, joka pitää hoitaa lääkärin ohjeiden mukaan, sanoo Miettinen.
Sairasloman pituutta hän ei lähde arvelemaan.
– Me lähdemme siitä, että Touko välttämättömän levon jälkeen ja voimansa keränneenä palaa johtamaan meidät menestykseekkäästi vaaleihin, Miettinen toteaa.
Hirmumyrsky Florence lähestyy torstain aikana Pohjois- ja Etelä-Carolinan rannikkoa.
Yhdysvaltojen kansallisen hurrikaanikeskuksen mukaan Florence luokitellaan nyt toisen kategorian hurrikaaniksi viisiportaisella asteikolla.
Hurrikaani Florencen ennustetaan kuitenkin edelleen aiheuttavan voimakkaita tulvia ja rankkasateita, jotka voivat aiheuttaa poikkeuksellisen pahoja tuhoja.
Washington Post kirjoittaa, että Florence on todennäköisesti voimakkain myrsky alueella 25 vuoteen. New York Timesin mukaan Florence saattaa katkoa sähköt jopa kolmelta miljoonalta asiakkaalta.
Koko Yhdysvaltain itärannikon alueella yli 10 miljoonaa ihmistä on saanut hirmumyrskyvaroituksen.
Oululaisen Maija Moilasen viisihenkinen perhe on joutunut lähtemään sisäilmapakolaiseksi Pudasjärvelle. Oulussa testailtiin tuloksetta jopa neljää eri koulua, mutta perheen tyttären sisäilmaoireet vain pahenivat.
– Kun tuli tämä kouluongelma, oli ajatuksena heti, että voi kun pääsisimme Pudasjärvelle, kun siellä on se hirsikoulu, Maija Moilanen kertoo.
Perhe asuu nyt hirsitalossa lähellä Pudasjärven hirsikampusta, jonka rakentamisella ratkottiin Pudasjärven koulujen sisäilmaongelmia.
Moilaset ovat sisäilmaoireiden vuoksi joutuneet luopumaan myös esimerkiksi kaikista kodin huonekaluista, joihin on tarttunut herkistäviä aineita.
– Lapset käyvät nyt hirsikoulussa. 11-vuotiaan tyttären oireet ovat alkaneet hieman helpottaa, mutta hän on yhä niin pahasti altistunut, että ei kestä esimerkiksi vieraan ihmisen tuoksuja, voimakkaita pesuaineita, kemikaaleja tai hometta.
Maija Moilanen muutti perheineen Pudasjärvelle hirsikoulun perässä. Uudessa koulussa Moilasen tyttären sisäilmaoireet ovat alkaneet helpottaa.Paulus Markkula / Yle
Perheellä on ollut vaikeaa saada ulkopuoliset ymmärtämään ahdinkoa, johon sisäilmaoireet johtavat. Edelleenkään kaikki eivät usko, että huonosta sisäilmasta johtuvat oireet ovat raastavia sairauksia.
– On se ollut rankkaa, kun omaisuus lähtee ja lapsi on tosi sairas, Moilanen huokaisee.
Moilasen mukaan Pudasjärvellä perheen sisäilmaongelmiin on suhtauduttu ymmärtäväisesti. Esimerkiksi hirsikouluun pääsy varmistui lääkärintodistuksella, ja opettajat auttavat oppimateriaalien kopioinnissa, jos kirjat aiheuttavat yliherkkyysoireita.
Sisäilmaongelmattomat koulut kiven alla
Monet kunnat painivat tällä hetkellä koulujen sisäilmaongelmien kanssa. Hengitysliiton projektikoordinaattori Kiti Haukilahden mukaan yksi syy tähän on, että osa julkisista rakennuksista on tullut elinkaaressaan siihen vaiheeseen, että ne pitää peruskorjata. Joskus korjaustarve on niin suuri, että on järkevämpää rakentaa kokonaan uusi rakennus.
– Kun lapsi vaihtaa koulua toiseen kuntaan, joutuu lähettävä kunta maksamaan vastaanottavalle kunnalle kotikuntakorvausta. Lisäksi tulee haasteita koulukyytien järjestämisessä ja kustantamisessa.
Siitä, miten usein lapset siirtyvät toisen asuinalueen tai paikkakunnan kouluun oman koulun sisäilmaongelmien vuoksi, ei ole tarkkaa tietoa. Sekä Haukilahti että OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio kertovat, että sitä tapahtuu kuitenkin muuallakin kuin Oulun seudulla.
– Kuulemme aina välillä tilanteista, joissa perhe on vaihtanut lapsen koulua sisäilmaongelmien vuoksi. Tilastotietoa vaihtamisen yleisyydestä, tai siitä, tapahtuuko sitä nyt enemmän kuin aiemmin, ei ole, Haukilahti sanoo.
Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes kertoo, että heille on tänä vuonna tullut muutama yhteydenotto liittyen muuttamiseen sisäilmaongelmien takia.
– Mutta arkikokemukseni mukaan se on vain jäävuoren huippu.
Vanhemmat jopa kertovat suoraan, että ovat valmiita vaihtamaan asuinpaikkaa turvatakseen lapsille terveelliset tilat Mika Penttilä
Siimeksen mukaan muuttojen määrässä on alueellisia eroja paljon, sillä kunnilla on hyvin erilaisia tapoja ratkaista sisäilmasta oirehtivien tai sairastuneiden lasten opetusjärjestelyt.
Siimes kertoo, että osa kunnista ovat valmiita etsimään puhtaita tiloja kunnan muista kiinteistöistä tai jopa kahviloista ja tarjoamaan oppilaille opetusta näissä tiloissa.
– Osa kunnista ei ole valmiita tekemään juuri mitään erityisjärjestelyjä, jolloin vanhemmat tekevät ratkaisunsa itse. Lapset joutuvat todella eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnastaan riippuen.
Vanhemmat ovat Siimeksen mielestä aikaisempaa tietoisempia sisäilman lapsilleen aiheuttamista ongelmista. Hän ajattelee, että vanhemmat osaavat myös aiempaa paremmin yhdistää erinäisiä oireita sisäilman aiheuttamaksi esimerkiksi oirepäiväkirjojen avulla.
Siimes kertoo, että osa koulun vaihdoista tehdään kunnan kanssa yhteistyössä, jos oma koulu aiheuttaa oireita. Joskus kunta on valmis jopa siirtämään pahasti oireilevan tai sairastuneen lapsen naapurikuntaan puhtaisiin tiloihin. Tällöin perhe voi jäädä asumaan omalle kotipaikkakunnalleen, mutta järjestää tavalla tai toisella kuljetuksen lapselle.
– Meillä on valitettavasti kuntia, joissa terveellisiä koulutiloja ei tahdo olla lainkaan. Tämä saattaa olla lapsiperheille este muuttaa kyseiseen kuntaan.
Huolestuneet vanhemmat sisäilmashoppailevat
Ylen selvityksen mukaan noin joka kymmenes oppilas käy koulua väistötiloissa tänä syksynä. Ylivoimaisesti yleisin syy väistötilojen käytölle ovat koulurakennuksen sisäilmaongelmat.
Oulu on väistötiloihin sijoitettujen oppilaiden lukumäärissä valtakunnallista kärkikastia. Tällä hetkellä väistötiloissa opiskelee 1 730 peruskoululaista. Ensi vuonna määrä tulee kasvamaan 2 500 oppilaaseen.
Väistötiloihin on eri syistä turvauduttu myös muun muassa Haapajärvellä, Haapavedellä, Iissä, Kuusamossa, Limingassa, Pyhäjoella, Taivalkoskella ja Ylivieskassa.
Oulu ei kuitenkaan ole ainoa kaupunki, joka kamppailee sisäilmaongelmien kanssa. Esimerkiksi Espoossa väistötiloissa opiskelee 3 483 oppilasta, Lahdessa 3 140 ja Helsingissä 2 706.
Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan Oulun kaupunki vuokraa ja rakentaa väistötiloja etenkin sisätilaongelmien vuoksi, mutta myös silloin, kun asuinalueen lapsimäärä kasvaa yli ennusteiden. Näin on käynyt esimerkiksi Metsokankaalla, jossa uudehkon pääkoulun ja vuokratilojen viereen rakennetaan jo toista lisäkoulua.
Metsokankaan koulun viereen joudutaan rakentamaan lisäkoulu suuren oppilasmäärän takia.Paulus Markkula / Yle
Oulun kaupunginvaltuustossa kiistellään vuosittain kouluverkon tiivistämisestä ja uusien koulujen rakentamisesta.
– Lapsiperhebuumi ei ole ongelma, se on positiivinen asia. Se osoittaa, että Oulun kaupunki kehittyy ja kasvaa. Kyllä isompi ongelma on sisäilmaongelmat.
Vanhempien halu siirtää lapsiaan paremman sisäilman kouluihin on Mika Penttilän mukaan pantu merkille Oulun opetustoimessa.
– Vanhemmat jopa kertovat suoraan, että ovat valmiita vaihtamaan asuinpaikkaa turvatakseen lapsille terveelliset tilat, Penttilä vahvistaa.
Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi uskoo, että palvelujen, ja rakennusten, kuten koulujen sekä päiväkotien hyvä kunto kiinnostaa vetovoimatekijänä uusia asukkaita. Sisäilman vaikutusta muuttoliikkeeseen ei kuitenkaan ole tarkemmin tutkittu.
– Ei ole poissuljettua, että palvelurakennusten huono kunto ja kuntapalveluiden heikko laatu vaikuttaisi ihmisten muuttohalukkuuteen yksittäisissä tapauksissa, Niemi pohtii.
Paksua hirttä ja tiiltä seiniin
Puhdasta sisäilmaa tavoitellaan hirsikoulujen lisäksi massiivisilla tiilirakenteilla, kuten parhaillaan Oulun Metsokankaan koulurakennushankkeessa. Saksalaista tiilikeksintöä arvostetaan samasta syystä kuin massiivista hirttä: niistä puuttuvat kosteuden tiivistymisen kannalta ongelmalliset kerrosrakenteet.
Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen johtaja Jouko Leskinen kokee, että uusissa kouluissa isoja sisäilmaongelmia on harvoin.
– Tällä hetkellä ongelmat ovat vanhoissa kouluissa. Niissä on rakennevikoja tai sitten vain liikaa oppilaita luokkatiloissa.
Leskisen mukaan koulujen peruskorjausten ja uusien väistötilojen rakentamisen tarve ylittää selvästi käytettävissä olevat voimavarat.
– Tällä hetkellä resurssit eivät riitä. Olemme joutuneet viivästyttämään hankkeita. Se raha, jonka saamme Oulun kaupungilta käyttöön, on liian pieni näiden ongelmien ratkaisuun, Jouko Leskinen arvioi
Tänä syksynä Raaseporin saaristossa ja Ahvenanmaan Föglössä on ihmetelty yöllä turkoosia hohdetta meressä.
Ihmiset ovat tehneet havainnoistaan ilmoituksia Suomen ympäristökeskukseen.
Ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Sanna Suikkanen pitää todennäköisenä, että kyse on myrkyllisestä panssarisiimalevästä, tarkemmin sanottuna Alexandrium ostenfeldii –nimisestä lajikkeesta. Kyseisen lajikkeen kukinnat hohtavat yöllä sinisenä.
– Emme ole tutkineet vesinäytteitä, mutta on hyvin todennäköistä, että se on tämä meidän hyvin tuntema laji. Se aiheuttaa tällaista yöllä hohtavaa kukintaa.
Pimeässä hohtavaa levää kutsutaan myös merituleksi. Kauniin ulkomuodon ei pidä antaa hämätä, sillä levä on myrkyllistä. Alexandrium ostenfeldii –panssarisiimalevä tuottaa voimakkaita hermomyrkkyjä eli saksitoksiineja.
Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Sanna Suikkanen kertoo, että myrkky voi kulkeutua ihmiseen simpukoiden kautta.
– Itämerellä meidän onni on se, että täällä simpukat ovat hyvin pieniä ja niitä ei juuri viljellä eikä syödä. Simpukat keräävät kaikista eniten näitä myrkkyjä itseensä, eli sitä kautta ihmiset ovat saaneet myrkytyksiä. Maailmalla on sattunut kuolemantapauksia. Mutta jos nyt ei syö simpukoita, niin itämerellä tämä ei ole hirveän vaarallista ihmiselle.
Päivällä panssarisiimalevän kukinta voi värjätä veden punertavaksi.Elin Lindehoff
Suikkasen mukaan Ympäristökeskuksen aiemmassa tutkimuksessa havaittiin, että myrkkyä kertyi jonkin verran myös kaloihin, mutta lähinnä kalojen sisäelimiin.
– Myrkkyä ei niinkään kertynyt kalan lihaan. Lähinnä pitäisi välttää kokonaisten kalojen käyttöä. Ei kannata antaa niitä myöskään lemmikkieläimille niillä alueilla, joilla havaitaan leväkukintaa.
Herkkäihoisen kannattaa välttää uimista
Pitäisikö uimista välttää vedessä, jossa on havaittu yöllä sinisenä hohtavaa panssarisiimalevää?
– Jos on herkkäihoinen tai allerginen henkilö, niin ei varmaan kannata uida. Mutta kyllä ihmiset ovat uineet ja ihmetelleet, miten hienoa se on ollut ihan pimeässä illassa uida tämmöisessä hohtavassa vedessä. Raaseporista ihmiset kertoivat, että uiminen tuntui siltä kuin olisi hiuksia osunut iholle uidessa, sellaiselta kihelmöinniltä, Suikkanen kertoo.
Alexandrium ostenfeldii –panssarisiimalevää on havaittu Suomen merialueilla aiemminkin. Havaintojen määrä on kuitenkin kasvanut 2000–luvulla.
– Meidän tutkimuksemme ovat osoittaneet, että se ei ole vieraslaji. Myös vanhat merimiehet ovat kertoneet, että aina silloin tällöin on havaittu näitä hohtavia kukintoja.
Alexandrium ostenfeldii –panssarisiimalevä kukkii loppukesästä, ja tämä kesä lämpimine syksyineen on suosinut lajiketta.
Suikkasen mukaan levän kukinnat ovat Suomen vesissä melko paikallisia. Meillä se menestyy erityisesti matalissa, rehevissä merenlahdissa etelä- ja lounaisrannikolla.
– Lajin leposolut vajoavat meren pohjaan kukinnan loputtua. Tämä ankkuroi levän samoihin merenlahtiin, mistä se sitten melkein vuodesta toiseen muodostaa jonkinlaisen kukinnan. Ei kuitenkaan joka vuosi niin voimakasta kuin tänä vuonna.
Aikaisempina vuosina panssarisiimalevää on havaittu myös esimerkiksi Loviisan edustalla.
– Gryöntzy grynö dö! Se on siansaksaa, vakuutti Turo Sipilä, 4, haastattelijalle, joka kyseli esikoulun aloittamisesta syyskuussa.
Toimittaja Antti Palomaan ja lempääläläisen päiväkotilapsen kohtaamisesta tehtyä reilun minuutin mittaista videota on katsottu sosiaalisessa mediassa ja Yle Areenassa yhteensä yli kolme miljoonaa kertaa. Somevideo onkin yksi Ylen katsotuimmista vuonna 2017.
Reippaasti esiintynyttä lasta ihasteltiin tuhansissa viesteissä sosiaalisessa mediassa. Monissa kommenteissa toivottiin koko haastattelun julkaisemista. Tässä se on.
Turon siansaksa on innoittanut monet tekemään erilaisia remix- ja rapversioita videosta. Youtubeen niitä on ladattu kymmeniä syksyn aikana. Yle on joutunut pyytämään useiden videoiden poistoa tekijänoikeusloukkauksen takia.
Turo laulaa rockia siansaksaksi
Otimme yhteyttä Turon vanhempiin ja kysyimme, mitä somejulkkikselle kuuluu nyt.
– Kivasti meni joulu, kertoo Turon äiti Soili Sipilä.
Soili Sipilä on edelleen hämmästynyt siitä, miten paljon videota on katsottu ja kommentoitu. Vanhemmille saakka kantautunut palaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä. Turoa itseään julkisuus ei äidin mukaan ole juurikaan hetkauttanut.
– En muista, että hän olisi videon tuomaa julkisuutta kommentoinut. Joskus olen saanut kavereilta linkkejä haastattelusta tehtyihin remixvideoihin ja olemme katsoneet niitä yhdessä Turon ja hänen veljiensä kanssa. Silloin Turo saattaa hymyillä. Kyllä hän mielissään on.
Ensi keväänä 5 vuotta täyttävä Turo ei ole hylännyt luovaa kielenkäyttöä. Innokas ja välitön nuori mies saattaa esimerkiksi kahvilassa innostua esiintymään, kertoo hänen äitinsä.
– Turo kysyy kahvilan asiakkailta, että saako hän esittää rockia siansaksaksi.
Mediatoimittaja Jani Aarnion editoima reilun minuutin mittainen, alkuperäinen somevideo on katsottavissa Yle Areenassa sekä mm. Yle Tampereen Facebook-sivuilla.
Salossa perjantaiaamuna palanut Kynttilä-Tuotteen tehdas on valmistanut kynttilöitä 1960-luvulta lähtien. Halikkoon tehdas siirtyi vuonna 1982. Kynttilä-Tuote on perheyritys, samoin kuin Havin kynttilöitä valmistava Suomen Kerta.
– Tämä on todella merkittävä isku kynttiläteollisuudelle. Havi ja Kynttilä-Tuote ovat Suomessa ainoita teollisesti kynttilöitä valmistavia yrityksiä, muut valmistajat tekevät enemmänkin käsityönä, sanoo Suomen Kerta Oy:n toimitusjohtaja Linda Huikko.
Kynttilätehtaiden tulipalot eivät ole Suomessa kovin yleisiä. Havin tehdas Riihimäellä paloi pahasti 1970-luvulla, silloin tehdas jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan.
– Todennäköisesti Salossakin pitää rakentaa uusi tehdas, mikäli tuotantoa aiotaan jatkaa.
Syksy on kynttilätehtaiden sesonkiaikaa, joten nyt palaneessa tehtaassa varastot ja raaka-ainetankit ovat olleet täynnä.
– Hyvä uutinen Salon palossa on se, että ilmeisesti varasto säästyi palolta, Huikko sanoo.
Kynttilätehtaan palosta syntyi sankka savu Halikossa.Tarja Hiltunen / Yle
Tehtaassa paloi perjantaina pelastuslaitoksen arvioiden mukaan noin 200 tonnia parafiinia. Sitä käytetään kynttilöiden valmistuksessa. Tehdas tekee esimerkiksi hauta-, öljy- ja ulkokynttilöitä.
Parafiinia ei voi sammuttaa vedellä. Se pitää tukahduttaa, ja sen takia tehdaspalon sammuttaminen on ollut vaativa tehtävä.
Todennäköisesti Salossakin pitää rakentaa uusi tehdas, mikäli tuotantoa aiotaan jatkaa. Linda Huikko
Palopäällikkö Markus Rautio kertoi aamulla Ylelle, että tehdas on käytännössä menetetty kokonaan. Kynttilä-Tuotteen toimitusjohtaja Mikko Linnamäki kommentoi iltapäivällä STT:lle, että taloudellisia arvioita vahingoista ei vielä ole. Hän kertoi ajatustensa olevan sekavat.
– En tiedä (jatkosuunnitelmista), täytyy sanoa suoraan. Nyt pitää levätä ja pohtia asioita, ennen kuin tehdään mitään päätöksiä.
Tehtaalla on 15 vakinaista työntekijää. Kynttiläsesongin alla tehtaalle oli palkattu myös viisi määräaikaista työntekijää.
Kynttilätehtaan savuavat rauniot HalikossaKalle Mäkelä / Yle
Parafiini ei ole vaarallinen aine
Kynttilätehtaan palamisesta muodostui runsaasti sakeaa ja myrkyllistä savua.
Kynttilöiden valmistukseen käytettävä parafiinimassa ei itsessään ole luokiteltu vaaralliseksi aineeksi, kertoo Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEKin turvallisuusasiantuntija Jari Pouta.
– Tietysti savu on aina ihmisille haitallista, mutta parafiini ei aiheuta mitään erityistä vaarallisuutta.
Savu on aina ihmisille haitallista. Jari Pouta
Pouta sanoo, että ihmisten on Salon palon takia turha alkaa pelätä kynttilöitä. Sen sijaan hän korostaa, että jokainen tutustuu oman asuntonsa pelastussuunnitelmaan.
– Jos haitallista savua on ilmassa, pelastuslaitos kehottaa usein sulkemaan asunnon ilmanvaihdon. Moni ei tiedä, miten tämä omassa asunnossa tehdään. Puheluita tulee asiasta meille – ja myös hätäkeskukseen, minne asia ei tietenkään kuulu.
"Pelonsekainen olo ollut, että jos siellä sattuu..."
Kynttilä-Tuotteen vieressä asuva Pirkko Nurmi on ollut tehtaalla töissä. Myös hänen toinen poikansa on Kynttilä-Tuotteella töissä.
– Tai oli vielä eilen. Tänään ei tietenkään mennyt. 16 vuotta hän on ollut siellä.
Pirkko Nurmi kertoo, että tulipalon mahdollisuus on käynyt hänen mielessään jo aiemmin.
– Vähän sellainen pelonsekainen olo on ollut, että jos siellä sattuu tulipalo, niin siitä tulee todella suuri vaara.
