Poliisi on etsintäkuuluttanut yhden Oulun seksuaalirikoksista epäillyn henkilön. Rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo, että epäillyn tuntomerkit julkaistaan, jos siihen on tarve. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kaleva.

– Katsomme ensin, edistytäänkö tutkimuksissa ilman tuntomerkkien julkistamista. Toivottavasti siihen ei tarvitse mennä.

– Nyt tärkeintä on tavoittaa tämä henkilö, Kiiskinen jatkaa.

Kiiskinen ei tässä vaiheessa kerro etsintäkuulutetun rikosnimikettä. Hänen mukaansa poliisilla ei toistaiseksi ole lisää epäiltyjä.

Lapsipornon levitys mukana esitutkinnassa

Lisäksi poliisi selvittää sitä, ovatko seksuaalirikoksista epäillyt henkilöt syyllistyneet lapsipornon levitykseen. Kiiskisen mukaan tämä liittyy osana esitutkintaan.

– Selvitämme nyt juurta jaksaen sen, onko muihin rikosnimikkeisiin syyllistytty vai ei, Kiiskinen kommentoi.

Poliisi tutkii Oulusta kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Kaikissa kolmessa tapauksessa tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina.

Kaksi epäillyistä tapauksista tuli poliisin tietoon normaaleina hälytystehtävinä ja yksi muiden viranomaisten kautta.

Tutkinnassa on yksi tapaus, johon liittyen on vangittu peräti seitsemän ihmistä. Rikoskokonaisuus alkoi paljastua poliisille loppukesästä. Epäiltyjä on todennäköisesti lisää. Tapauksessa tehdään uusi kiinniotto pian, poliisista arveltiin keskiviikkona.

Tätä tapausta tutkitaan ainakin pahoinpitelynä, törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ja törkeänä raiskauksena. Epäillyt teot tapahtuivat yksityisasunnoissa useiden kuukausien aikana.

Kaksi muuta epäiltyä rikosta on tapahtunut Oulussa Tuiran kaupunginosassa ulkona ja samana päivänä marraskuun puolessa välissä.

Toista niistä tutkitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, toista törkeänä raiskauksena ja törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä.

Poliisin mukaan ei ole viitteitä, että kolme epäiltyä tapausta liittyisivät ainakaan suoraan kaikki toisiinsa. Poliisin mukaan ei ole mahdotonta, että uusia tapauksia tulee vielä esiin.

Älylukkojen eli digitaalisia ominaisuuksia sisältävien lukkojen myynti kasvaa kohisten. Niiden markkinat kasvavat yli neljä kertaa nopeammin kuin perinteisten mekaanisten lukkojen, alan menestyneimpiin yrityksiin kuuluvan iLOQ Oy:n myyntijohtaja Toni Päivinen kertoi taannoin Ylen haastattelussa. Samassa yhteydessä Abloyn myynti- ja markkinointijohtaja Jari Perälä kertoi yrityksen myynnistä jo noin 60 prosentin tulevan sähköisistä lukoista. Yritykset vakuuttavat omien digitaalisten lukkojensa olevan luotettavia.

Digitaalisuuteen liittyy aina myös tietoturva, ja esimerkkejä ongelmista on jo maailmalta. (Tekniikka & Talous)

Voiko digilukkoon siis luottaa?

– Kuluttajan on hyvin vaikea tehdä valistunutta arviointia siitä, voiko lukkoon luottaa vai ei, sanoo tietoturvayritys F-Securen tutkija Tomi Tuominen.

Tuomisella on laaja kokemus älylukkoihin liittyvästä tietoturvasta. Hän onnistui murtautumaan kollegansa kanssa Assa Abloyn sähköiseen Vision-lukitusjärjestelmään, joka on käytössä yli 150 maassa ja noin 40 000 hotellissa. Tutkijat saivat luotua avaimen, jolla pääsi kaikkiin huoneisiin, jotka kuuluivat järjestelmään.

Kädenkäänteessä älylukon murtaminen ei kuitenkaan asiantuntijoiltakaan onnistunut, vaan vaati vuosien työn.

Älylukolla voidaan tarkoittaa montaa asiaa, sillä teknologia kehittyy nopeasti. Älylukoilla voidaan tarkoittaa niin älypuhelimella hallittavia omakotitalojen lukkoja kuin monilla työpaikoilla käytössä olevia kulkukorttijärjestelmiä. Jälkimmäisiä on käytetty jo pitkään ilman suurempia ongelmia.

"Uskon, että tässä tullaan näkemään aika ikäviä hetkiä"

Tuominen kertoo älylukkojen pelikentän olevan tyystin erilainen kuin mihin on aiemmin totuttu. Perinteisten lukkojen kohdalla kymmenten vuosien kokemus on osoittanut, mihin merkkiin kannattaa luottaa.

Tätä ajattelua ei Tomi Tuomisen mukaan voi soveltaa älylukkoihin. Brändi ei ole enää laadun tae. Syynä on se, että yrityksille on tärkeintä saada tuotteet nopeasti markkinoille.

– Nyt on meneillään markkinoiden valtaus. Uskon, että tässä tullaan näkemään aika ikäviä hetkiä älylukkojen tietoturvassa, hän lisää.

Tuominen ei suosittele ostamaan ensimmäisten joukossa älylukkoa.

– Olen tutkinut urallani monenlaisia asioita, ja täytyy sanoa, että älylukkojen tekeminen oikein on yksi vaikeampia asioita, mitä on tullut vastaan.

Erityisesti omakotitaloissa hän suosittelee pitäytymistä perinteisissä lukoissa.

Tuominen arveleekin, että pitkäksi ajaksi käyttöön jääviä digilukkoja nähdään markkinoilla vasta muutaman vuoden päästä.

Valmistaja luottaa älylukkoon

Abloy lanseerasi tänä vuonna uuden digitaalisen lukituksen ja kulunhallinnan järjestelmän PULSE:n (Tekniikan Maailma), joka on kehitetty erityisesti käyttäjämääriltään suurien kiinteistöjen tarpeisiin. Erikoisuutena on avain, joka saa tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä lukkoon. Järjestelmää hallitaan pilvipalveluohjelmiston avulla.

Abloyn tuoteryhmäpäällikkö Kimmo Hirvonen toteaa, että järjestelmän tietoihin on ulkopuolisen mahdotonta päästä käsiksi.

– Riskejä tietysti jollain lailla aina liittyy pilvipalveluohjelmistoihin.

Hirvonen kertoo, että kaikki data sekä laitteiden välinen tietoliikenne on hyvin vahvasti salattu. Samoin kesällä voimaan tulleen EU:n yleinen tietosuoja-asetus asettaa vaatimuksia siitä, kuka tietoja pääsee näkemään ja käsittelemään.

F-Securen Tomi Tuominen on kuitenkin toista mieltä digilukkojen tietoturvasta.

– Ammattitermein sanottuna hyökkäyspinta-ala on yli kymmenkertainen verrattuna mekaanisiin lukkoihin.

Tämä johtuu siitä, että perinteisessä avain–lukko-yhdistelmässä on vain muutama osa, johon murtautujan voi kohdistaa hyökkäyksensä. Digilukossa on puolestaan useita tällaisia osa-alueita.

– Sähkölukoissa on elektroniikkaa, jonkinlainen kommunikaatiokanava kuten NFC, Bluetooth tai WiFi, kommunikaatioprotokollat, mobiilisovellus ja rajapinnat, missä jutellaan tämän sovelluksen kanssa.

Toisin sanoen hyökkääjän mahdollisuus löytää heikkouksia lukitusjärjestelmästä on monin verroin suurempi kuin perinteissä lukossa, Tuominen tiivistää.

Maailman suurimpiin tupakkayhtiöihin lukeutuva Altria Group levittäytyy lailliseen kannabisbisnekseen.

Marlboro-savukkeita valmistava Altria ostaa 1,8 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla 45 prosenttia kanadalaisesta kannabisyhtiö Cronos Groupista. Euroissa kaupan arvo on vajaat 1,6 miljardia.

Laillista lääke- ja päihdekannabista tuottava Cronos Group kertoi asiasta perjantaina. Kanada laillisti kannabiksen viihdekäytön lokakuussa.

Altria kertoo tiedotteessaan, että tämän sijoituksen myötä se pääsee asemiin nousevalle globaalille kannabissektorille. Altria arvioi, että kannabisteollisuus tulee kasvamaan nopeasti seuraavan vuosikymmenen aikana.

Lisäksi Altria varasi itselleen option kasvattaa omistusosuutensa Cronosista 55 prosenttiin. Jos Altria hankkii lisäosuuden kannabisyhtiöstä, niin se maksaa siitä vielä noin 880 miljoonaa euroa lisää.

Cronos Groupin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Mike Gorenstein sanoo yhtiön tiedotteessa, että Altrian kautta Cronos saa resursseja ja asiantuntemusta, jota yhtiö tarvitsee kasvunsa kiihdyttämiseen.

– Altrian sijoitus antaa meille mahdollisuuden laajentaa nopeasti globaalia infrastruktuuriamme ja jakeluverkkoamme. Samalla voimme lisätä sijoituksia tuotekehitykseen, Gorenstein sanoo tiedotteessa.

Altria Group on sijoittanut myös maailman suurimpaan panimoyhtiöön Anheuser-Busch InBeviin.

Suurin sijoitus kannabisalalle tuli juomateollisuudesta

Elokuussa amerikkalainen juomayhtiö Constellation Brands osti 3,5 miljardilla eurolla suurimman kanadalaisen kannabisyhtiön, Canopy Growthin osakkeita. Constellation valmistaa muun muassa Corona-olutta.

Kyseessä oli toistaiseksi suurin laillisella kannabisalalla tehty kauppa.

Tupakkayhtiö Altrian sijoitus kannabisalalle tuuppasi kanadalaisten kannabisyhtiöiden osakekurssit nousuun. Cronos Groupin osakkeen arvo pomppasi 31 prosenttia kaupankäynnin alettua pörssissä perjantaina.

Kannabismarkkinoiden nopean kasvun odotetaan jatkuvan, kun laillistaminen leviää Yhdysvaltain osavaltioissa ja kannabiksesta tulee hyväksytympi kansalaisten parissa. Tiistaina äärikonservatiivinen Utahin osavaltio laillisti lääkekannabiksen.

Kannabisalaa seuraavan Arcview Market Research -konsulttiyhtiön mukaan kuluttajien odotetaan käyttävän maailmanlaajuisesti 57 miljardia dollaria vuodessa laillisiin kannabistuotteisiin vuoteen 2027 mennessä.

Lue myös:

Olutmerkki Coronan omistava yhtiö sijoittaa 3,5 miljardia kanadalaiseen kannabisvalmistajaan – suunnitelmissa alkoholiton kannabisjuoma

Luxemburg aikoo laillistaa kannabiksen ensimmäisenä EU-maana

Suomen ensimmäinen kannabisyhtiö aloitti kukinnon myynnin – viranomainen paiskasi heti luukun kiinni: "Tilanne on hullunkurinen"

Sveitsissä kasvaa uusi laillinen kannabisbisnes – hampusta tehdään voiteita, ravintolisiä ja sätkiä, mutta tuotteiden vaikutuksista ei ole varmaa tietoa

Venäjän turvallisuuspoliisi FSB pidätti entisen rajaupseerin Frode Bergin vakoilusta epäiltynä Moskovassa 5. joulukuuta 2017.

Berg toimi pitkään Norjan rajaupseerina Kirkkonimessä Venäjän vastaisella rajalla, ja jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten.

Pidätys oli järkytys Norjassa erityisesti kirkkoniemeläisille. Berg on tunnettu paikallinen vaikuttaja. Hän on toiminut puheenjohtajana sekä alueen Punaisessa Ristissä että seurakuntaneuvostossa puheenjohtajana, ja ollut pitkään aktiivinen myös norjalais-venäläisessä rajaseudun yhteistyössä.

Pidätyksen jälkeen Kirkkonimessä pidettiin mielenosoituksia, joiden mottona oli Haluamme Froden kotiin takaisin.

Aluksi Berg kiisti syytökset kokonaan, mutta kuukausien tutkintavankeuden jälkeen myönsi olleensa kuriirina Norjan puolustusvoimien tiedustelupalvelun Etteretningstjenestin tiedusteluoperaatiossa.

Morten Jentoft on seurannut tapausta alusta alkaen. Hän on Norjan yleisradion NRK:n pitkäaikainen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja. Äskettäin Norjan televisiossa nähtiin myös Jentoftin tekemä dokumentti Fengslet i Moskva (Vangittuna Moskovassa).

– Frode Berg on itse myöntänyt, että hän on ollut mukana tiedusteluoperaatiossa Venäjällä. Mutta hän on myöntänyt vain, että hän on ollut välittäjä. Ja hän sanoo välittäneensä vain rahaa ja tietoja, eikä hän ole itse kerännyt salaisia tietoja Venäjällä, sanoo Morten Jentoft Yle uutisten puhelinhaastattelussa.

Salaisten vakoilujuttujen tiedot aina epävarmoja

Tiedot Norjan ja Venäjän vakoiluskandaalista ovat epätarkkoja, kuten vakoilujutuissa yleensä.

Vakoilujutuille tyypilliseen tapaan Bergin tutkintavankeutta käsittelevät istunnot tuomioistuimessa on käyty suljetuin ovin Moskovassa.

Venäjän valtion uutistoimisto Tass on taannoin uutisoinut, että FSB epäilee Bergin saaneen Venäjän pohjoisen sotalaivaston salaisia asiakirjoja venäläiseltä entiseltä poliisilta, joka on pidätettynä maanpetoksesta epäiltynä.

NRK:n mukaan Berg on kertonut, että hänelle oli annettu Norjassa kahdessa kirjekuoressa 3000 euroa kuljetettavaksi. Kirjeet piti toimittaa Natalia-nimiselle naiselle Moskovaan. FSB pidätti Bergin kirjeineen Moskovassa hotelli Metropolin edustalla viime vuoden joulukuun 5. päivänä.

Viime helmikuussa Norjan ulkoministeri Ine Eriksen Søreide tapasi Kirkkonimessä Frode Bergin vaimon ja muita perheenjäseniä. Myös Yle Uutiset oli tapaamisen jälkeen Søreiden pitämässä tiedotustilaisuudessa paikalla.

Ministeri Søreide sanoi hallituksen auttavan Bergiä samoin kuin muitakin ulkomailla vangittuja norjalaisia. Vakoiluepäilyjä ulkoministeri ei kommentoinut ja tämän linjan myös koko Norjan hallitus on ainakin toistaiseksi pitänyt. Myöskään tiedustelupalvelu ei ole kommentoinut vakoiluepäilyjä mitenkään.

Norjan tiedustelupalvelua arvostellaan

Norjalaiset ovat ihmetelleet ja arvostelleet maansa tiedustelun toimintaa asiassa. Eläkkeellä olevan upseerin ja rajaseutuyhteistyössä kansalaisjärjestöissä toimivan Bergin käyttöä vakoilussa pidetään typeränä.

– Se iso kysymys on tietysti, että miten tällaista voi tapahtua? Että entinen norjalainen upseeri jäi kiinni tällä tavalla Venäjällä. Norjan tiedustelupalvelu on saanut aika paljon moitetta asiasta, sanoo Jentoft.

Froden tukiryhmässä toimiva Etelä-Varangin luterilaisen seurakunnan pappi Torbjørn Brox Webber on ollut ja on yhä Moskovassa vangitun Froden ja hänen Kirkkonimessä asuvan perheensä tukena.

NRK:n haastattelussa Brox Webber pitää sopimattomana, jos tiedustelupalvelu käyttää paikallisia ihmisiä vakoilussa. Hänen mukaansa toiminta heikentää paikallisten norjalaisten ja venäläisten välistä luottamusta.

Norja pidätti ja vapautti vakoilusta epäillyn Venäjän kansalaisen syksyllä

Viime syyskuussa (2018) Norjan turvallisuuspoliisi PST pidätti Oslossa Venäjän kansalaisen vakoilusta epäiltynä.

Pidätetty oli Venäjän parlamentin virkamies Mihail Botsjkarev. Virkamies oli osallistunut Venäjän edustajana digitalisaatiota käsittelevään kansainväliseen seminaariin Norjan eduskunnan Suurkäräjien talolla.

Botsjkarevin käytös oli herättänyt suurkäräjätalon virkailijoiden epäilyt. NRK:n tietojen mukaan hänet tavattiin liikkumasta suurkäräjien printterihuoneesta, johon hänellä ei ollut pääsyoikeutta. Epäilty oli ollut kiinnostunut myös kulkukorteista. Printtereitä pidetään elektronisen vakoilun riskikohteina.

Botsjkarev kiisti kaikki epäilyt. Myös Venäjän hallitus arvosteli Norjaa voimakkaasti ja uhkasi seurauksilla. Uutistoimisto Tassin mukaan Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova syytti Norjaa kiristyksestä, jolla Norja yrittää saada vakoilusta rysän päältä kiinni jääneen Frode Bergin vapaaksi.

Venäläismies oli pidätettynä kaksi viikkoa. Norjan turvallisuuspoliisi PST olisi halunnut jatkaa tutkintavankeutta toiset kaksi viikkoa, mutta Oslon käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen. Oikeuden mukaan tutkintavankeuden jatkamiselle ei ollut riittäviä syitä.

PST ilmoitti, että se jatkaa oikeuden päätöksestä huolimatta jutun esitutkintaa. Poliisin epäilemä Botsjkarev pääsi heti vapaasti matkustamaan kotiinsa Venäjälle.

Bergin vankeus Moskovassa jatkuu

Viikko sitten Bergin tutkintavankeutta jatkettiin Moskovassa ensi vuoden helmikuuhun saakka. Oikeudenkäynnin ajankohdasta ei ole tietoa. NRK:n mukaan Berg on saanut uuden paremman sellin Moskovassa FSB:n Lefortovon vankilassa.

Venäjällä voi saada vakoilusta enimmillään 20 vuoden vankeustuomion. Joidenkin arvioiden mukaan Venäjä ja Norja voisivat sopia mahdollisesta vankien vaihdosta tuomion jälkeen.

Kaikki oli valmiina. Satutaiteilija Petronella Grahnin luomaan Pomenia-satumaailmaan perustuva mobiilipeli oheistuotteineen oli määrä julkaista tänä syksynä.

Grahn oli käyttänyt mobiilipelin, siihen liittyvän satukirjan sekä lautapelin luomiseen kaksi vuotta. Grahnin yritys Pomenia on noussut tänä vuonna jo kahdesti ykköseksi tuotteiden näkyvyyttä mittaavassa Suomen startup-rankingissa.

Sitten hän sai elokuussa puhelun, joka mullisti kaiken.

– Minua pyydettiin suunnittelemaan Pomenia-seikkailupuisto Itä-Suomeen, Grahn kertoo.

Sana oli kiirinyt, eikä pelkästään Suomessa. Tulevaisuudessa Grahnin vuosikymmeniä kehittelemään satumaailmaan perustuvan seikkailupuiston voisi löytää myös esimerkiksi risteilyaluksilta tai jopa Kiinasta. Grahn on esimerkiksi solminut edustussopimuksen laivayhtiöille palveluita myyvän suomalaisen YardMaten kanssa.

– Ensimmäisen puhelinsoiton jälkeen olemme tiimini kanssa oivaltaneet, että miksi myisimme Pomenian vain yhteen paikkaan, kun voimme myydä 3D-mobiilipelin ja koko konseptin lisenssinä eri puolille maailmaa, Grahn sanoo.

2D-mobiilipeli, satukirja ja lautapeli on nyt siirretty julkaistavaksi myöhemmin ensi vuonna. Ensin yritetään valloittaa maailma.

Kiinaan

Grahnilla on verkot vesillä myös Kiinan ja koko Aasian markkinoiden suuntaan.

Konsulttiyritys China Tekway on ollut avaamassa kahta jouluaiheista teemapuistoa Kiinaan. Niihin se on muun muassa rekrytoinut joulupukkeja.

Yrityksen varatoimitusjohtaja Timo Kiviaho kertoo käyvänsä alustavia neuvotteluja Pomenia-aiheisten seikkailupuistojen avaamisesta Kiinaan kolmen eri kaupungin kanssa.

– Vuosien varrella meiltä on kyselty, että löytyykö Suomesta muuta kuin muumit. Lasten tuotteiden markkinat ovat Kiinassa suuret ja uusia brändejä ja tuotteita etsitään jatkuvasti, Kiviaho sanoo.

Kiviahon mukaan Kiinassa vetoaa opetuksellisuus. Hän visioi Pomenia-aiheista seikkailupuistoa, joka yhdistäisi fyysistä liikuntaa ja ongelmanratkaisua vaativia tehtäviä, joita lapset ja aikuiset voisivat tehdä yhdessä.

– Uskon tähän vahvasti. Pomenialla on hyvin monipuolinen brändi mobiilipeleistä muihin tuotteisiin. Se on visuaalisesti hieno, ja voisi olla myös muotibrändi, Kiviaho sanoo.

Kiviaho oli syksyllä ehdokkaana Pyhtään kunnanjohtajaksi. Tuolloin Grahn sai tilaisuuden kertoa Kiviaholle satumaailmastaan.

Pomenia on unien satumaailma, jonka hahmoja ja tarinaa Grahn on piirtänyt ja kirjoittanut jo 20 vuotta. Sen perustana ovat olleet Grahnin omille lapsilleen kertomat iltasadut. Grahnilla on kuusi lasta.

Täyskäännös

Syksyn ajan Grahn tiimeineen on miettinyt sitä, millainen mobiilipeliin pohjautuva digitaalinen Pomenia-seikkailupuisto voisi olla.

Teemapuistoa varten on syntymässä nyt myös toinen mobiilipeli, joka hyödyntää 3D-grafiikkaa ja lisättyä todellisuutta eli AR:ää (augmented reality).

– Suunnanmuutos keväällä lukkoon lyötyihin suunnitelmiin 2D-mobiilipelin ja oheistuotteiden julkaisusta on lähes täydellinen. Aikaisemmin olin ajatellut seikkailupuistoista, että ehkä sitten joskus. Tällainen tilaisuus tulee kuitenkin vain kerran elämässä, Grahn kertoo.

Pomenian hahmot ovat seikkailleet jo aiemmin lastenvaatteissa ja kankaissa. Pomenia on myynyt lisenssioikeudet piirtämiinsä kuoseihin esimerkiksi jyväskyläläiselle Ommelliselle.

Iso kakku

Grahn itse on projektinsa kasvot ja taiteellinen johtaja. Lisäksi hän on etsinyt ympärilleen pelinkehittäjät, konseptikehittäjät ja sijoittajat.

– Tämä on iso kakku ja vaatii jotain sellaista, mitä suomalaiset eivät ole hirveän hyvin osanneet eli yhteistyötä. Meillä on kaikilla omat yritykset, mutta olemme yhdessä päättäneet tehdä tämän ja keskinäiset sopimukset sitovat meitä, Grahn sanoo.

Grahn tähtää samanlaiseen asemaan kuin esimerkiksi Tove Jansson, jonka luomaa Muumien maailmaa skaalataan yhä erilaisiksi tuotteiksi ja kokonaisuuksiksi. Hän löytää omasta tilanteestaan jopa etuja Janssoniin nähden.

– Minä luon vielä uutta, teen ja elän kehittämääni maailmaa. Se on eri asia kuin se, että minua ei enää olisi. Pomenia on alkuperäinen ja voin vielä vaikuttaa siihen, mitä esimerkiksi johonkin digitaaliseen seikkailupuistoon tulee. Satuni arvomaailma on minulle tärkeä, Grahn sanoo.

Harvinainen yhdistelmä

Mobiililaitteilla pelattavia kolmiulotteisia 3D-pelejä, joissa pelaaja voi esimerkiksi kiertää esineitä, on tehty Suomessakin jo toistakymmentä vuotta.

AR-pelit ovat 3D-pelejä tuoreempi ilmiö, mutta ensimmäiset niistäkin on tehty jo noin kymmenen vuotta sitten. Suomessa tehdyistä AR-peleistä tunnetuimpia on Next Gamesin Walking Dead.

– Lapsille tai perheille suunnattu 3D- ja AR-mobiilipeli on sitten jo aika harvinainen. Ei tule Suomesta tuolla kombinaatiolla yhtään julkaistua peliä mieleen, suomalaisen pelialan kattojärjestön Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen sanoo.

Lapsille suunnattuja pelejäkin tehdään paljon, mutta kaikkien viihdepelien joukossa lapset ovat varsin pieni kohderyhmä.

Aarteenmetsästystä

Grahnin mukaan hänen Pomenia-maailmasta tulossa oleva 3D- ja AR-peli hyödyntää lisättyä todellisuutta esimerkiksi Pokemon Go -mobiilipelin tapaan. Pomenian maailma avautuu älylaitteen ruudun läpi katsottuna.

– Se on satumainen aarteenmetsästyspeli. Ehkä vaikkapa Teo-peikko kutsuu pelissä etsimään keijuja. Ehkä silität pöydällä edessäsi näkyvää lohikäärmettä. Valitset hahmon ja seikkailet pelissä taikaolentona, sinulla on peikon kädet, ehkä häntäkin. Peliin voi myös luoda itse sisältöä, Grahn kertoo.

Pokemon Gosta tuli iso ilmiö pari vuotta sitten. AR-peleille ominaista on, että se on sidottu paikkaan, jossa käyttäjä kulloinkin on. Lisäksi älypuhelimen kameran kautta pelin esineet ja olennot, kuten pokemonit näyttävät olevan osa todellista maailmaa.

Esimerkiksi risteilyaluksella peliareenana voi Grahnin mukaan olla koko laiva tai vaihtoehtoisesti tietty, rajattu tila.

Tavoitteet ovat korkealla.

– Emme halua, että pelimme saa sata lataajaa. Kyllä me miljoonista lataajista lähdetään, Grahn sanoo.

Grahn kiinnostui pelialasta muutamia vuosia sitten. Sen jälkeen hän on opiskellut graafista suunnittelua ja kiertänyt pelialan tapahtumissa. Viime vuonna hän kävi tapaamassa toistakymmentä alan ammattilaista. Kaikki olivat miehiä.

– Se oli tosi pysäyttävää. Ensin mietin, että olenko väärässä paikassa. Sitten tajusin olevani juuri oikeassa paikassa, koska täällä ei ole vielä muita naisia.

Yksi uusi mobiilipeli joka minuutti

Seikkailupuiston pohjana toimivan Pomenia-pelin suunnittelutyö on vasta alkamassa. Grahn arvioi, että suunnitteluun kuluu lähes vuoden verran aikaa.

Grahnin luomat hahmot ja heidän maailmansa kääntyvät peliksi yhdessä Kyy Games -pelifirman kanssa. Digitaalisen aarteenmetsästyspelin tekeminen maksaa noin 250 000 euroa. Grahnin mukaan osa pelin rahoituksesta on jo olemassa.

– Näytepeli tai demo on valmis maalis-huhtikuussa. Sen jälkeen voimme lähteä sitä täysillä markkinoimaan. Peli on täysin valmis ensi syksynä, jolloin ensimmäiset seikkailupuistot voidaan ottaa käyttöön.

Muut oheistuotteet, kuten satukirja ja lautapeli julkaistaan keväällä.

Kamppailu oman mobiilipelin saamisesta kuluttajien tietoon ja pelattavaksi on kuitenkin kovaa. Älylaitteilla pelattavia mobiilipelejä julkaistaan yksi uusi joka minuutti.

EU:n digitaalisista sisämarkkinoista vastaava komissaari varoitti perjantaina kiinalaisyhtiö Huaweihin mahdollisesti liittyvistä uhkista.

EU:n on syytä olla huolissaan Huaweihin ja muuhun kiinalaiseen teknologiaan liittyvistä teollisuus- ja turvallisuusuhkista, teknologiakomissaari Andrus Ansip sanoi.

Huawein ympärillä on kuohunut sen jälkeen kun tieto yhtiön talousjohtajan Meng Wanzhoun pidätyksestä Kanadan Vancouverissa levisi keskiviikkona.

Meng pidätettiin Yhdysvaltain pyynnöstä lauantaina. Yhdysvalloissa on tutkittu, onko Huawei rikkonut Iranin vastaisia talouspakotteita.

Pidätyksen on pelätty saavan Kiinan ja Yhdysvaltain välisen kauppasodan leimahtamaan uudelleen. Perjantaina Trump rauhoitteli epäilijöitä.

– Neuvottelut Kiinan kanssa edistyvät hyvin, Trump tviittasi.

Useat länsimaat ovat suhtautuneet varauksella Huaweihin jo aiemmin. Yhtiöllä on epäilty olevan kytköksiä Kiinan johtoon. Siihen on liitetty myös vakoiluepäilyksiä.

Perjantaina Huaweita lähellä olevat lähteet kertoivat uutistoimisto Reutersille, että yhtiö ryhtyy toimiin, jotta Britannian hallituksen esittämät huolet yhtiön laitteiden turvallisuudesta voitaisiin selvittää ja mahdolliset epäkohdat paikata.

Jos yhtiö ei olisi suostunut epäkohtien korjaamiseen, olisi se suljettu pois Britannian 5G-verkkopalveluhankinnoista.

Reutersin lähteiden mukaan päätös oli tehty jo ennen talousjohtajan pidätystä.

Talousjohtaja Meng on Huawein perustajan tytär. Meng saapuu Kanadassa oikeuden kuultavaksi perjantaina.

Yhdysvaltalaisyhtiöt pelkäävät vastatoimia Kiinassa

Pidätys on raivostuttanut Kiinan johtoa.

– Kanada ja Yhdysvallat eivät ole antaneet mitään todisteita siitä, että kummankaan maan lakia olisi rikottu, Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Geng Shuang sanoi.

Pidätys on nostanut epäilyksiä siitä, kuinka todennäköisesti Yhdysvallat ja Kiina todella onnistuvat kauppasotaansa liennyttämään. Viime viikonloppuna Yhdysvallat ja Kiina sopivat liennytyksistä johtavien teollisuusmaiden G20-huippukokouksessa Argentiinassa.

Yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt pelkäävät niihin kohdistuvia vastatoimia Kiinassa, kertoi uutistoimisto Reuters.

Osakekurssit sahasivat pidätystietojen jälkeen torstaina. Ne kuitenkin vakaantuivat hieman Euroopassa ja Aasiassa perjantaina.

Meng pidätettiin samana päivänä kun presidentti Trump tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin huippukokouksessa.

Arvostelusta huolimatta Kiina korosti, että kauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa jatkuisivat yhä.

Myös Japani harkitsee Huawein laitteiden rajoittamista

Epäilyt siitä, että Kiinan olisi mahdollista käyttää yhtiön puhelimia ja muita teknologialaitteita Kiinaa hyödyttävään vakoiluun, eivät ole uusia.

Perjantaina japanilaisviestimet kertoivat Japanin harkitsevan Huawein ja toisen kiinalaisen teknologiayhtiön ZTE:n televiestintälaitteiden kieltämistä valtion hallinnossa.

Aiemmin Yhdysvallat on vedonnut liittolaisiinsa, jotta Huawein laitteita ei käytettäisi niiden mahdollisten turvallisuusriskien vuoksi.

Yhdysvallat on kertonut, että Kiinan valtio saattaisi käyttää Huawein laitteita Yhdysvaltojen vakoiluun.

Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Britanniassa on luovuttu osasta kiinalaisyhtiöiden tarjoamista palveluista uuden sukupolven mobiiliteknologiassa turvallisuusepäilyjen vuoksi.

Huawein toimintaa on Yhdysvalloissa rajoitettu myös, koska sen on pelätty horjuttavan kilpailevien yhdysvaltalaisyhtiöiden asemaa.

Kiinalaisviestimet: Halveksittava ja roistomainen teko

Myös Kiinan valtiollinen media tuomitsi perjantaina Mengin pidätyksen. Kiinalaisviestimet kuvasivat pidätystä roistomaiseksi teoksi, jolla pyritään estämään Kiinan teknologiapyrkimyksiä.

– Yhdysvallat turvautuu halveksittavaan ja roistomaiseen tapaan, koska se ei pysty pysäyttämään Huawein 5G:n etenemistä markkinoilla, Global Times -lehti painotti pääkirjoituksessaan.

Yhdysvalloissa Valkoisen talon neuvonantaja on kiistänyt, että pidätyksellä olisi yhteyttä Yhdysvaltain ja Kiinan käymiin kauppaneuvotteluihin. Myös Kanadan pääministeri Justin Trudeau on kiistänyt väitteet siitä, että poliittiset syyt olisivat vaikuttanut pidätykseen.

Huaweita on pidetty Kiinan teknologiayhtiöiden helmenä. Se on maailman toiseksi suurin älypuhelinvalmistaja Samsung Electronicsin jälkeen. Yhtiö ohitti Applen aiemmin tänä vuonna.

Huawei ei ole listautunut pörssiin, joten osa sen toiminnasta ja rakenteesta on hämärän peitossa.

Meng itse on yhtiön perustajan Ren Zhengfein tytär ja häntä on pidetty todennäköisenä manttelinperijä yhtiön ylimmässä johdossa. Ren on entinen Kiinan kansanarmeijan insinööri, joka perusti yhtiön vuonna 1987.

Mengin on kerrottu aloittaneen yhtiössä aikoinaan sihteerin tehtävissä. Suoritettuaan kiinalaisen yritysjohtamisen tutkinnon hän on edennyt Huaweissa.

Lue myös:

Kiinalaisen teknologiayhtiön Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou pidätettiin Yhdysvaltojen pyynnöstä Vancouverissa – Yhdysvallat pitää kiinalaisen Huawein laitteita turvallisuusuhkana

Yhdysvallat ja Kiina edistyivät neuvotteluissaan tulehtuneista kauppasuhteista – uusia tulleja ei aseteta vuodenvaihteen jälkeen

Kohu väitetyn Kiinan harjoittaman mikrosiruvakoilun ympärillä kiihtyy: Kiinalaiset tekno-osakkeet sukeltavat

Parantunut taloustilanne näkyy suomalaisten rahankäytössä tänä jouluna. Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset arvioivat käyttävänsä jouluvalmisteluihin keskimäärin 580 euroa. Viime vuonna summa oli noin sata euroa vähemmän.

1

Siiri Tohmo, Kotka

Riippuu joulusta, kuinka paljon rahaa menee. Joululahjat vaikuttavat summaan eniten. Tänä jouluna olen jonkin verran askarrellut joulujuttuja, rahaa menee muutamia satasia. Vuoden aikana tulee laitettua aina pikkuisen rahaa säästöön, ja käytän enimmäkseen niitä jouluvalmisteluihin. Veronpalautuksiakin tulee käytettyä, jos niitä tulee. Hankin lahjoja kummilapsille ja perheelle.

2

Harri Lehtinen, Eurajoki

Minulla menee varmaan 500 euroa jouluostoksiin. Summa pysyy suunnilleen samana joka vuosi. Siitä suunnilleen puolet menee lahjoihin ja puolet ruokaan. Vanhempi poikani sai tyttövauvan reilu vuosi sitten, ja hänen lahjoihinsa kuluu varmaan eniten rahaa. Ostan hyödyllisiä lahjoja. Tuntuu, että tytöllä on jo niin paljon leluja, että tulee varmaan ostettua enemmän vaatteita.

3

Minna Kavakko, Pyhtää

En tiedä meneekö minulla jouluun ihan 580 euroa, mutta varmaan aika lähelle sen verran. Käytän hankintoihin palkkatuloja ja veronpalautuksia. Kyllähän se rahanmeno välillä tuntuu aika hurjalta. Hankin lahjoja lapsille, miehelle, vanhemmille, sisaruksille, ystäville ja kummilapsille. Lapset saavat toivoa lahjoja, nyt on toivottu puhelimia ja pehmeitä paketteja. Yritän miettiä lahjoja niin, että ne olisivat tarpeellisia ja niille olisi käyttöä myöhemminkin.

4

Sami Palmu, Kotka

Lahjoihin menee 400-500 euroa. Siihen ruoat päälle, niin jouluun kuluu varmaan joku 700 euroa yhteensä. Ostan lahjoja lapsille, vaimolle ja sukulaisille. Lasten lahjatoiveet vaikuttavat rahankäyttööni jouluisin, mutta summa pysyy aika samana joka vuosi. Käytän jouluhankintoihin säästöjä ja veronpalautuksia. Joulu on kallein juhla, mutta on siihen toisaalta kiva vähän panostaakin.

5

Marja-Terttu Olli, Kotka

Minulta kuluu jouluvalmisteluihin 1 000 – 1 500 euroa. Käytän hankintoihin yleensä säästöjä, ja summa pysyy aika samana joka vuosi. Rahaa menee pääasiassa lastenlasten lahjoihin ja ruokaan. Annan etupäässä rahaa lahjaksi. Pienille lapsille ostetaan jotain muutakin, mutta isommille on vaikea ostaa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on esittänyt maan uudeksi oikeusministeriksi William P. Barria. Virkaa hoitaa parhaillaan kansliapäällikkö Matthew Whitaker, joka korvasi marraskuussa eronneen Jeff Sessionsin.

Mikäli kongressi vahvistaa Trumpin esityksen, Barr palaa itselleen tuttuun työhön. Hän palveli oikeusministerinä vuosina 1991–1993 George H. W. Bushin presidenttikaudella.

Presidentti Trump luonnehti Barria arvostetuksi juristiksi ja erinomaiseksi ihmiseksi.

– Hän oli ykkösehdokkaani ensimmäisestä päivästä lähtien. Häntä kunnioittavat republikaanit ja demokraatit, sanoi Kansas Cityyn matkalla ollut Trump.

Hän toivoi nimityksen etenevän nopeasti kongressissa.

Journalisti YK:n suurlähettilääksi

Trump on myös esittänyt Yhdysvaltain uudeksi YK:n suurlähettilääksi Heather Nauertia. Naeurtin on määrä korvata Nikki Haleyn, joka on ilmoittanut luopuvansa tehtävästään vuoden loppuun mennessä.

Nauert on taustaltaan toimittaja, joka työskentelee parhaillaan Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottajana. Ennen ulkoministeriöön siirtymistä Nauert työskenteli lukuisissa tiedotusvälineissä, viimeksi konservatiivisena tunnetussa Fox Newsissa.

– Nauert on tehnyt hyvää työtä Mike Pompeon ja muiden kanssa ulkoministeriössä. Hän on hyvin lahjakas, älykäs, hyvin nopea. Ja uskon että kaikki kunnioittavat häntä, Trump sanoi.

Lue lisää:

Analyysi: Oikeusministeri Sessionsin erottaminen kuohuttaa Yhdysvaltoja – Myös Venäjä-tutkinnan valvoja vaihtuu

Yhdysvaltain YK-lähettiläs Nikki Haley eroaa tehtävästään

Hesarin Nyt-liite lähetti feminismiin kriittisesti suhtautuvan toimittaja Ivan Puopolon hiljattain feministiseen tapahtumaan tekemään aiheesta reportaasin.

MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmaa juontavan Puopolon kirjoitus oli järkyttävää luettavaa. Eräs nainen yritti vaikeuttaa Puopoloa haastattelemasta osallistujia - tila ei ollut naisen mielestä “turvallinen” Ivanin osallistumisen vuoksi, ja nainen kertoi olevansa “täysin triggeröitynyt” Puopolon twiiteistä. Yhdessä workshopissa vetäjä pyysi, että miesten pitäisi olla hiljaa. Hän toisti sen monta kertaa: “Jos olet miesetuoikeutettu, sinun täytyy istua hiljaa ja kuunnella.”

Jos olet mies ja joudut väittelyyn naisen kanssa, syyllistyt helposti “manspleinaukseen” eli miesselittämiseen.

Viime viikonloppuna seurasin Twitterissä pitkää ja polveilevaa ketjua, jossa pari miestä keskusteli kiihkeän feministinaisen kanssa. Miehet yrittivät tarjota naiselle dataa siitä, että miehet ja naiset ovat todellakin erilaisia - nainen päätyi lopulta syyttämään muita “mansplainauksesta”. Nykyään taajaan toistuva termi, jota kuulee varsinkin radikaalifeministien suusta. Jos olet mies ja joudut väittelyyn naisen kanssa, syyllistyt helposti “manspleinaukseen” eli miesselittämiseen.

Yhdysvalloissa puhutaan opetustavasta, jota kutsutaan nimellä “progressive stack”. Viime vuonna Pennsylvanian yliopistossa opettanut nainen kertoi twitterissä antavansa aina ensimmäisenä vastausvuoron luokan mustille naisoppilaille. Muut värilliset oppilaat pääsevät vastaamaan seuraavaksi. Sitten valkoiset naiset. Ja vasta viimeisenä valkoiset miehet.

Naisen twiitti herätti huomiota ja vastustusta, mutta hän ei suinkaan ole ainoa, joka käyttää kyseenalaista metodia. Saint Maryn yliopiston professori Jody Haiven on todennut, että naisten pitää antaa puhua ennen miehiä kouluissa ja julkisissa tilaisuuksissa - ja kertonut harjoittavansa tätä omilla tunneillaan.

Metodia harjoittavat opettajat uskovat, että he tätä kautta pystyvät antamaan äänen marginalisoiduille ryhmille, joilla on muuten hankaluuksia päästä ääneen.

Moderni intersektionaalinen feminismi ei nähdäkseni ole niinkään tasa-arvoon vaan uhriasemaan perustuva ideologia. Sen tyypillinen edustaja ei niinkään paasaa twitterissä tiettyjen patriarkaattisten maiden naisten tasa-arvo-ongelmista tai humanitaarisista kriiseistä vaan manspreadingistä, mansplainingistä ja toksisesta maskuliinisuudesta. Hän vainuaa seksismiä joka puolella ja sedättelee miehiä, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä. Toksinen maskuliinisuus on tämän hetken muotisana, jota uusfeministi hokee alati.

Kun Suomi viettää miestenpäivää, jopa tasa-arvovaltuutettu ilmoittaa Twitterissä, että miestenpäivän tarkoitus on muun muassa purkaa toksista maskuliinisuutta. Millainen miestenpäivätoivotus tuo nyt on? Miksi jopa miestenpäivänä pitää puhua syyllistävästi toksisesta maskuliinisuudesta, kun voisi ihan hyvin vain toivottaa hyvää miestenpäivää ilman negatiivista pohjavirettä.

Kun muusikko-filosofi Alexander Bard haluaa mennä yliopistoon puhumaan miesten tasa-arvosta, Åbo Akademi antaa periksi painostukselle ja peruu koko tilaisuuden järjestämisen tiloissaan. Tämä on vastoin kaikkea, mitä yliopiston pitäisi edustaa: avoimen keskustelun ja vuorovaikutuksen vaalimista ja kriittistä ajattelua.

Kun Kauko Röyhkä sanoo, että miehet eivät saa sanoa enää juuri mitään, hänet nauretaan hiljaiseksi. Häntä sedätellään, vähätellään ja hänelle irvaillaan.

Miksi miehen pitäisi olla hiljaa tai väistyä, kun minä puhun?

Missä vaiheessa sukupuolten välisestä vuorovaikutuksesta on tullut tällaista sotaa? Miksi miehen pitäisi olla hiljaa tai väistyä, kun minä puhun? Minä olen naisena täysin tasa-arvoinen keskustelemaan miesten kanssa. (Toki voin olettaa hyviä käytöstapoja: kun kirjoitan näistä asioista, saan runsaasti vihapalautetta - usein juuri feministiksi itseään kutsuvilta miehiltä.)

Intersektionaalinen feministi näyttää sitovan yksilön identiteetin ryhmään, jota tämä edustaa: valkoisiin, rodullistettuihin, miehiin, naisiin, homoihin, heteroihin - ja soveltaa erilaisia moraalisääntöjä noihin ryhmiin. Tämä on äärimmäisen vaarallista: on väärin tarkastella ihmisiä ryhmän jäsenenä, johon hän ei ole itse päättänyt liittyä - esimerkiksi ihonvärin tai seksuaalisuuden perusteella. Vielä vaarallisemmaksi touhu menee, kun ihmisiä aletaan moraalisesti arvioida ryhmien perusteella. Historia on täynnä varoittavia esimerkkejä.

Tällainen ajattelu luo lisää niitä rakenteita, joita se väittää purkavansa: se luokittelee ihmisiä sekundääristen ominaisuuksien kuten ihonvärin, sukupuolen tai seksuaalisuuden perusteella.

Näyttää siltä, että osa aatteen kannattajista tekee ihan samaa, josta he syyttävät muita: he tekevät stereotyyppejä, demonisoivat, häpäisevät ja yrittävät hiljentää ihmisiä. Ideologia hajottaa ennemmin kuin yhdistää.

Miksi mies olisi etuoikeutettu vain siksi, että hän on mies? Entäpä siltojen alla elävä pitkäaikaistyötön? Mene kertomaan hänelle hänen etuoikeuksistaan.

Tällainen on ihan yhtä väärin kuin ajatus siitä, että nainen olisi väärässä pelkästään sukupuolensa takia.

Sanna Ukkola

Kirjoittaja on Ylen toimittaja ja Sannikka & Ukkolan juontaja, joka tykkää makaroonilaatikosta ja maailman katselemisesta vähän vinosti.

Sannikka & Ukkola tänään klo 20.00 Yle TV1 ja Yle Areena. Keskustelussa kysytään Susanna Koskelta, ovatko Linnan juhlat turhaa pröystäilyä. Oulun raiskausepäilyistä keskustelemassa sisäministeri Kai Mykkänen.

Saksan kristillisdemokraattisen CDU-puolueen puoluekokousedustajat valitsivat perjantaina puolueen uudeksi puheenjohtajaksi Annegret Kramp-Karrenbauerin.

Kramp-Karrenbauer voitti kilpakumppaninsa Friedrich Merzin äänin 517–482.

Kramp-Karrenbauer nousee puheenjohtajaksi CDU:ta 18 vuotta johtaneen Angela Merkelin tilalle. Puheenjohtajuudesta luopunut Merkel haluaa kuitenkin jatkaa liittokanslerina.

Kramp-Karrenbauer tunnetaan Merkelin tukijana.

CDU:n puheenjohtajuutta tavoitteli kolme ehdokasta: 63-vuotias liikejuristi Friedrich Merz,56-vuotias CDU:n puoluesihteeri Annegret Kramp-Karrenbauer ja 38-vuotias Saksan terveysministeri Jens Spahn.

Kramp-Karrenbauer voitti ensimmäisen äänestyskierroksen 450 äänellä. Merz sai 392 ääntä ja Spahn 157 ääntä. Toiselle kierrokselle pääsivät Kramp-Karrenbauer ja Merz.

Tuhat ja yksi kristillisdemokraattien puoluekokousedustajaa valitsi uuden puheenjohtajan Hampurissa järjestetyssä kokouksessa.

Lue Kramp-Karrenbauerista:

Paljon muutakin kuin Merkel 2.0 – CDU saa Annegret Kramp-Karrenbauerista Merkeliä vanhoillisemman johtajan

Suomen itsenäisyyspäivä sujui torstai-iltapäivänä perinteisissä merkeissä. Eliitti valmistautui Linnan juhliin, kansa kokoontui televisioiden ääreen, ja uusnatsit valmistautuivat marssimaan pääkaupungin kaduilla.

Puoli neljän maissa totuttuun ohjelmaan tuli pieni poikkeus, kun uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) nokkamiehet avasivat rullalla olleet hakaristilippunsa.

Suomen puoluejohto järkyttyi teosta niin, että yltyi twiittaamaan juhlahumun keskeltä.

Mediassa sinkoilevien viestien sisältö kuului: "Hakaristiliput eivät kuulu Suomeen, eivätkä varsinkaan itsenäisyyspäivään".

Uusnatsien toimintaa pidempään seuranneiden mieleen juolahti kenties hämmentynyt kysymys: Miksi hakaristilippu järkytti?

Tai siis, miksi vasta nyt?

Ei ole ollut salaisuus, että Suomessa marssii tänäkin itsenäisyyspäivänä myös uusnatseja. PVL kuvailee itseään rotuoppia kannattavaksi radikaaliksi kansallissosialistiseksi järjestöksi, jonka tavoitteena on korvata Suomi ja muut Pohjoismaat kansallissosialistisella "pohjoismaisella valtakunnalla". Heidän toiminnastaan on kirjoitettu mediassa satoja artikkeleita. Itsenäisyyspäivää ennen he marssivat Helsingissä viimeksi lokakuussa.

Tähän mennessä poliisi on turvannut uusnatsien kulkueet ja antanut heidän myös kantaa symboliaan, eli Tyr-riimua vihreällä pohjalla. Perusteena se, että järjestön lakkauttamista koskeva oikeusprosessi on kesken.

Mutta itsenäisyyspäivänä poliisin kärsivällisyys loppui, kun uusnatsi päätti vilauttaa tuoreemman logon sijaan sitä vanhaa ja tunnetumpaa. Arvioituaan tilannetta hetken aikaa, poliisi päätti lopulta riistää liput painimalla. Poliisi perusteli toimintaansa sillä, että "hakaristilippuun liittyy vahva rasistinen ja syrjivä viesti", ja niiden heiluttelu olisi voinut vaarantaa yleistä turvallisuutta.

Poliisi on aivan oikeassa. Rasismi ja ihmisryhmien syrjiminen on kansallissosialistisen ideologian ytimessä. Ja hakaristilipun heiluttelu kaikista paikoista juuri Helsingin Kalliossa on provosointia jos mikä.

Uusnatsi on uusnatsi kuitenkin ilman hakaristilippuakin, ja kansallissosialismin julkinen kannattaminen on jo itsessään rasistinen ja syrjivä viesti. PVL:n luonne ei ollut mysteeri ainakaan kaduilla ja ikkunoistaan buuaaville kalliolaisille, vaikka hakaristiliput olikin marssijoilta jo viety.

Hakaristilipun poliisilta, poliitikoilta ja medialta saama huomio osoittaakin, kuinka painavia tietyt symbolit ovat sanoihin verrattuna.

Natsien hakaristilippu symboloi holokaustia, toista maailmansotaa, Adolf Hitleriä, miljoonien juutalaisten kansanmurhaa. Symbolin musertava painoarvo on iskostettu suomalaisten mieliin jo lapsuudessa. Natsien hakaristilippu symboloi ihmisessä piilevää pahuutta.

PVL:n lippu sen sijaan symboloi Hitlerin fanijoukkoa, joka on valmis väkivaltaan, mutta ei ole toistaiseksi päässyt sitä laajamittaisesti harjoittamaan. Suurelle osalle suomalaisista PVL:n lippu ei todennäköisesti edelleenkään tarkoita yhtään mitään.

On mahdollista, että joidenkin silmät avautuivat torstai-iltana, kun uusnatsit osoittivat olevansa – uusnatseja. Siis vanhaa kansallissosialismia uusissa vaatteissa.

Kansan suhtautuminen PVL:ään voikin muuttua episodin myötä astetta nuivemmaksi. Sama pätee Soldiers of Odineihin ja muihin äärioikeistolaisiin ryhmiin, jotka itsenäisyyspäivänä marssivat natsien kannoilla saman hakaristilipun alla.

Nyt poliisi epäilee hakaristilippujen heiluttajien syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Natsisymbolit eivät ole Saksan tapaan Suomen laissa kiellettyjä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei niiden julkisesta käytöstä tietyissä yhteyksissä voisi saada tuomiota.

Jos oikeus toteaa hakaristilippujen heiluttajien syyllistyneen rikokseen, jäljelle jää kysymys:

Voidaanko myös PVL:n tunnuksen julkinen esittely todeta samalla perusteella laittomaksi? Sen ja natsien hakaristin taustalla on lopulta sama ideologia.

Päivitetty 7.12. klo 14.20: Muokattu otsikon sanamuotoa.

7.12. klo 16.21: Keskustelu suljettu toistuvan kommentointiohjeen rikkomisen takia.

Sisäministeri Kai Mykkänen hakaristilippujen heiluttamisesta: "On tarkka paikka, mitä tunnuksia sananvapaudesta irrotetaan"

Poliisihallitus laati tuoreen ohjeistuksen poliiseille itsenäisyyspäivän mielenosoituksiin – “Onko natsitervehdyksen tekeminen soveliasta tässä yhteiskunnassa?”

Hakaristiliput liehuivat ja ne poistettiin, poliisi aloittaa tutkinnan epäillystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Yle seurasi itsenäisyyspäivän tapahtumia hetki hetkeltä

Ylen selvitys: Usealla natsijärjestö PVL:n ja Soldiers of Odinin jäsenistä on rikostausta

Yle selvitti: Uusnatsit valmistautuvat järjestönsä lakkauttamiseen kulisseissa – puoluesuunnitelmia, hyväntekeväisyyttä ja yhteistyötä odinien kanssa

Ylen selvitys paljastaa: Jopa kahdella kolmesta natsijärjestö PVL:n ja Soldiers of Odinin näkyvimmistä suomalaisjäsenistä on rikostaustaa

Kaduillamme marssii itsenäisyyspäivänä myös natseja – määränpäänä väkivaltainen vallankumous

Kunniapaikalla kerrostalokodin seinällä Tampereen Hervannassa roikkuu pelipaitoja. Pöydille asetellut pelikuvat ja palkintoja pursuava vitriinikaappi kertovat, että Toni Utunen on menestynyt jääkiekossa.

Kuusi vuotta sitten kokkolalainen Utusen perhe teki päätöksen, jonka vuoksi isän ja pojan elämä on viime vuodet paljolti keskittynyt jääkiekkoon.

Perhe päätti, että 12-vuotiaan, lahjakkaan jääkiekkojuniorin pitää päästä liigapaikkakunnalle pelaamaan. Toni oli osoittanut Kokkolan Hermeksessä, että ainesta olisi vaikka kuinka pitkälle.

Kun koko perhe ei halunnut irrota juuriltaan ja muuttaa muualle, perhe jaettiin kahtia. Äiti ja kaksi tytärtä jäivät koirien kanssa asumaan omakotitaloa Kokkolaan. Isä ja Toni muuttivat Tampereelle.

Iso päätös

Perheen miesten elämä asettui uomiinsa ja pyöri pitkälti jääkiekon ympärillä. 12-vuotias Toni pelasi Tapparan D-junioreissa ja kävi alakoulun kuudetta luokkaa. Isä löysi omalta alalta töitä ja kaksikolle asunnon Tampereen Hervannasta.

– Totta kai se oli iso päätös noin nuorelle. Kokkolassa kaverit olivat alkaneet löytyä ja ympäristöt olivat jo tuttuja. Ei se mikään helppo paikka ole tuossa iässä lähteä ihan uudelle paikkakunnalle ja uusien ihmisten joukkoon. Kyllähän silloin ikävä oli, muistelee Toni Utunen.

Isä myöntää, että ratkaisu oli iso uhraus koko perheeltä.

– Onhan tämä itsellekin ollut taloudellisesti ja henkisesti raskasta aikaa, mutta kun Toni on pärjännyt niin hyvin, niin ei se kaduta. Poika on pärjännyt yli odotusten.

Tappara ry:n juniorivalmennuksen johtaja Kimmo Vähä-Ruohola toteaa, että Utusten ratkaisu oli harvinainen siinä mielessä, että Toni muutti kiekon perässä tavanomaista nuorempana.

Yleensä muilta paikkakunnilta tullaan Tampereelle pelaamaan B- tai A-juniori-iässä. Kaikkein nuorimmilla on oltava joko sukua tai perhettä lähellä tai sitten esimerkiksi Tappara järjestää nuorelle juniorille tukiperheen, jossa voi asua jonkin aikaa.

– Emme me mitenkään houkuttele nuoria tänne kauempaa. Maakunnasta ja Tampereelta löytyy kyllä pelaajia tarpeeksi. Jokaisen tulijan kohdalla kartoitetaan tilanne tarkkaan, että juniori olisi riittävän lupaava pelaaja tulevia miesten pelejä ajatellen. Pyritään siihen, että juniorit olisivat vähintään 15–16-vuotiaita.

Menestystä alkaa kertyä

Yläasteen nuori kiekkoilija kävi urheilupainotteisessa koulussa. Siellä oli paljon joukkuetovereita, joten kaveriasia alkoi järjestyä myös uudessa kotikaupungissa.

Ahkera harjoittelu kantoi myös hedelmää: Utunen edusti Suomea nuorten olympialaisissa ja maajoukkueessa ja luisteli ensimmäisiä kertoja myös SM-liigajäällä.

Vuonna 2018 alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuista tuli kultaa joukkueelle, jonka kapteeni Toni Utunen oli. Kuluva vuosi toi myös enemmän vastuuta Tapparan liigajoukkueessa.

Juhannuksen aikaan tuli hieno yllätys, kun NHL-seura Vancouver Canucks teki Utusesta varauksen.

Pisteenä iin päälle postissa saapui kutsu Presidentinlinnan juhliin itsenäisyyspäiväksi. Kutsun taustalla on menestyksekkään MM-kisajoukkueen kipparointi.

– Kyllä siinä muutaman kerran unihiekat piti pyyhkiä pois silmistä, kun kirjettä availi. Sinne ei ihan jokainen pääse, joten ihan varmasti se on unohtumaton kokemus. Olen siitä tosi kiitollinen, myhäilee Utunen.

Vielä paljon työtä

Utusen perheen päätös uskaltaa tavoitella jokaisen kiekkoilevan pojan unelmaa on tuonut elämään juuri sen, mitä haettiin: jääkiekkoammattilaisuuden.

NHL-seuran tekemä varaus antaa ymmärtää, että suurinkin haave eli pelipaikka rapakon takana saattaisi toteutua. Tappara-puolustaja osaa kuitenkin pitää pään kylmänä.

– Polku on vasta alussa, ja tässä on pitkä matka kuljettavana. Lihasta pitää saada lisää ja luistelua sekä kiekonkäsittelyä on treenattava. Jos NHL on joskus ajankohtainen, niin sitten ajatellaan sitä. Nyt keskitytään liigakiekkoiluun.

Tapparan liigajoukkueen apuvalmentaja Janne Grönvall komppaa Tonia. Töitä pitää tehdä joka päivä monella saralla. Lahjakkuus vie tiettyyn pisteeseen asti, mutta sitten tarvitaan intohimoa ja motivaatiota arkityöhön.

– Varauksesta NHL-pelaajaksi on vielä paljon matkaa. Tonilla on fyysisiä, pelillisiä ja mentaalisia asioita tehtävänä, että hän on kaikin puolin valmis siellä koettamaan. Jopa ruokavalio on tärkeä, että se kokonaisuus on hallinnassa elikkä arki.

Valmentaja antaa kuitenkin 18-vuotiaalle tunnustusta. Grönvallin mukaan Toni Utunen on siinä mielessä nykyaikainen puolustuspelaaja, että hän pystyy pelaamaan sekä hyökkäys- että puolustussuuntaan.

– Minusta se on tämän päivän puolustajan ensisijaisia tehtäviä, kyky pelata molempiin suuntiin.

Kiekko ensin, paperit sitten

Liigajoukkueessa pelaavan jääkiekkoammattilaisen aikatauluissa pelejä on 2–3 viikossa, keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina.

Joka päivä käydään jäällä harjoittelemassa, paitsi sunnuntaina. Punttisali on vuorossa pelien jälkeen tai välipäivinä.

Toni Utunen opiskelee töiden lomassa. Tarkoitus olisi saada joskus käteen merkonomin paperit, ehkä ei sentään yhtä nopeasti kuin päätoiminen opiskelija saisi.

– Käyn koululla, kun on saumoja. Netissä pystyy onneksi tekemään paljon. Jääkiekko vie sen verran aikaa nyt, että en ole pysynyt ihan samassa tahdissa muiden opiskelijoiden kanssa. Haluan kuitenkin uskoa ja luottaa, että saan sen vielä pakettiin.

Perheen aikoinaan tekemät ratkaisut eivät onneksi ole luoneet nuorelle kiekkoilijalle liikaa paineita. Ne ovat ennemminkin kannustaneet.

– Minun on aina annettu pelata omassa rauhassa, ilman paineita. Tieto perheen satsauksesta ja uhrauksesta on saanut minut vaikeina aamuina nousemaan ja menemään hallille treenaamaan. Se on auttanut jaksamaan.

– Iita on viimeisen päälle hieno tamma.

18-vuotias isokokoinen tamma on nykyään lähinnä lemmikkinä. Mutta sillä voi olla vielä paljon hyviä vuosia edessä, tietää omistaja, Matti Pakarinen. Hevonen voi elää helposti kolmekymppiseksikin, jos sitä pidetään hyvin.

– Hevosen hyvät eläkepäivät ovat sellaiset, että sitä ei vain lihoteta aitauksessa, vaan sillä on mielekästä tekemistä. Hevonen tykkää työnteosta, Pakarinen sanoo.

Mutta kun Pakariselle tulee aika luopua pitkäaikaisesta toveristaan, hän on päättänyt ratkaista sen toisin kuin useimmat hevosenomistajat. Hän haluaa lopettaa Iitan itse. Näin suonenjokinen hevosmies on tehnyt siitä asti, kun omisti ensimmäisen hevosensa.

– Jos hevonen kärsii, on paras kaverin teko pistää se pois. Minkään elukan kärsimistä en siedä.

"Uskon, että meidän tytöt ymmärtää"

Hevosesta luopuminen on vaikea paikka kenelle tahansa. Tämän tietää hyvin myös Arja Hälinen, joka pitää Kuopiossa ratsastuskeskusta.

– Varsinkin harrastepuolella hevoset ovat kavereita. On selvä, että siitä aiheutuu surua, hän sanoo.

Yleensä ratsastuskoulussa yritetään löytää hevoselle hyvä eläkepaikka – sellainen, josta sitä ei enää anneta eteenpäin eikä pakoteta liian raskaaseen käyttöön. Aina joskus hevonen on kuitenkin lopetettava ratsu-uran päätteeksi.

– Jos hevonen on niin sairas, että se kärsii olemassaolosta, eikö se ole silloin oikein? Uskon, että meidän tytöt ymmärtää, että sairasta hevosta ei voi pitää hengissä, Hälinen sanoo.

"Parasta on, että hevonen ei itse aavista mitään"

Kuka tahansa ei voi lopettaa eläintä, vaan sitä säätelee muun muassa eläinsuojelulaki. Eläimen saa lopettaa vain henkilö, jolla on riittävät tiedot ja taidot tehtävään. Työ on tehtävä mahdollisimman kivuttomasti ja nopeasti.

Useimmat vievät hevosen lopetettavaksi esimerkiksi hevosklinikalle tai kutsuvat eläinlääkärin paikalle. Suonenjokinen Matti Pakarinen ei ole kuitenkaan halunnut antaa hevosiaan vieraan lopetettavaksi.

– Olen ottanut sen periaatteen, että minkä kaverikseni kasvatan, viimeinen palvelus on lopettaa se.

Yleensä hän päättää jo edellisenä päivänä kellonajan, jolloin teko on tehtävä. On hyvä, jos päivä on kaunis.

– Kun päättää, että iltapäivällä siihen ja siihen aikaan, se tulee samalla itsellekin selväksi. Mutta paras on, että hevonen ei itse aavista mitään.

Siinä työssä pitää olla tarkka. Huonosti tehtynä hevoselle voi aiheutua tarpeetonta kärsimystä. Ensin Pakarinen tainnuttaa hevosen pulttipistoolilla ja sen jälkeen laskee veret.

Kuulostaa kovalta. Mutta jos luulee, että Pakarinen suoriutuu tehtävästä tunteettomana, on väärässä.

– Aina tulee vähän tippa silmään..., hän aloittaa.

Ja sitten tulee tippa silmään.

– Ei minusta kovista ole tullut milloinkaan, mies naurahtaa hetken päästä.

"On synti, että pistetään hyvää ruokaa maan alle"

Kun hevonen on lopetettu, sen voi viedä tuhkaamoon tai teurasjätteen käsittelylaitokseen Honkajoelle. Hevosen voi myös haudata esimerkiksi kotitilalleen, kunhan se ei ole pohjavesialuetta.

Vain harva hevonen teurastetaan ruoaksi. Osasyy tähän on se, että eläimen elinaikanaan saama lääkitys rajoittaa sen käyttöä elintarvikkeena.

– Niistä pitäisi olla niin pitkältä ajalta lääkintätieto, että ei lähdetä sen kanssa leikkimään. Ne menee monttuun ja sillä hyvä, Savisaaren ratsastuskeskuksen yrittäjä Arja Hälinen sanoo.

Kyse ei ole pelkästään siitä, etteikö Suomessa syötäisi hevosenlihaa. Sitä tuotiin Hippoksen mukaan viime vuonna maahan puolitoista miljoonaa kiloa. Sen sijaan kotimaassa vain pieni osa hevosista teurastetaan elintarvikkeeksi. Ratsutilallisen mielestä yksi syy on se, että teurastamot ovat kaukana.

– On kohtuutonta laittaa älykästä eläintä karjankuljetusvaunuun. Teurastamon pitäisi olla lähellä ja helposti tavoitettavissa, että voisi vaikka itse viedä, Hälinen sanoo.

Pakarinen noudattaa myös tässä omaa luonnonläheistä periaatettaan, joka muissa eläinystävissä saattaa herättää ristiriitaisia tunteita. Hänen tilallaan hevoset päätyvät yleensä teuraaksi – ja sitä kautta perheen ja perheen koirien ruoaksi.

– Hevonen on parhaiten ruokittu ja treenattu eläin. Jos joku asia on minusta synti, niin se, että pistetään hyvää, käyttökelpoista ruokaa maan alle, hän sanoo.

– Olen tämmöinen vähän vihreä näissä asioissa.

Traaginen tulipalo oli lopettaa hevosmiehen uran alkuunsa

Suonenjokisen hevosmiehen "vihreys" on peruja isovanhemmiltaan, jotka pitivät hevosia. Hän muistaa istuneensa jo viiden vanhana reessä tukkipinon päällä viemässä uittopuita jäälle 1960-luvun lopulla.

Mutta kun hän oli 11-vuotias, perheeseen sattui tragedia, joka oli vähällä lopettaa uran hevosmiehenä alkuunsa.

Tuolloin savupiipusta leijaillut kipinä laskeutui pärekatolle ja sytytti sen palamaan. Perheen isoisän sydän petti, kun hän yritti kantaa vettä katolle. Kotieläimet pelastuivat, mutta navetta kalustoineen tuhoutui. Hevosesta päätettiin luopua.

– Meillä oli jo pellit varattu katon uusimista varten, Pakarinen muistelee.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Pakarinen osti tilan äidiltään ja viljeli aluksi mansikkaa. Vuosien varrella hän hankki lisää hevosia ja nyt hänellä on niitä kymmenen.

"Ei kai siitä kukaan tykkää"

"Suomenhevonen, tämän maan arvokkain palvelija", lukee Pakarisen aitassa. Myös hänen tärkein elinkeinonsa liittyy nykyään hevosiin.

– Teen juurakoista mittatilauslänkiä ympäri Suomen.

Lisäksi hän pitää valjastus- ja metsäajokursseja ja järjestää hevosajeluita. Viime viikolla hän ajoi hevosellaan hautajaisissa ja pikkujouluissa, jouluna ajoa on tulossa enemmänkin.

Aina joskus eteen tulee se vaikea tehtävä. Pakarinen sanoo auttaneensa hirvimiehiäkin sairaan hevosen lopettamisessa. Tämä kertoo hänestä siitä, miten suuri kynnys suuren kauniin eläimen lopettamiselle on.

– Ihmiset eivät uskalla itse lopettaa ja mielellään lopettaisivat kotona.

Mutta vaikka tehtävä on raskas, Pakarinen on tuntenut sen velvollisuudekseen ja kunnia-asiakseen.

– Ei kai siitä kukaan tykkää.

Poliisi tutkii Oulusta kolmea seksuaalirikostapausta, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Kaikissa kolmessa tapauksessa epäillyt tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina. Tutkinnassa on tällä hetkellä kymmenen epäiltyä, jotka edustavat eri kansalaisuuksia.

Tapaus on järkyttänyt koko Suomea ja Oulussa asuva Irakilainen Al-Shiblawi Amer Salih halusi myös tuoda muiden turvapaikanhakijoiden äänen kuuluviin.

Al-Shiblawi Amer Salih saapui Suomeen noin kolme ja puoli vuotta sitten turvapaikanhakijana. Hän kokee surua, häpeää ja syyllisyyttä Oulun tapahtumista, vaikkei hän ole itse mitään tehnyt.

– Aina kun turvapaikanhakija tekee jotain pahaa, tuntuu, etten voi katsoa muita ihmisiä silmiin. Mietin, että mitä ihmiset minusta ajattelevat. Ehkä joku ajattelee, että minä olen syyllinen.

Toisten ihmisten kuunteleminen auttaa ymmärtämään

Al-Shiblawi toimi Irakissa asuessaan vankilan sosiaalityöntekijänä, ja Suomessa hän kouluttautui hoitoalalle. Hän kokee, että on aika antaa takaisin, kun häntä on kohdeltu niin hyvin.

– Kun kouluni loppui, en halunnut vain istua kotona ja odottaa, että Kela maksaa minulle. Halusin päästä tekemään töitä ja pääsinkin työkokeiluun palvelukotiin, jossa voin auttaa ihmisiä, jotka sitä tarvitsevat.

Al-Shiblawi uskoo, että kaikki turvapaikanhakijat tuntevat myötätuntoa uhreja ja omaisia kohtaan ja lupaa, että he haluavat auttaa kaikilla mahdollisilla keinoilla.

– Meidän pitää myös kuunnella muiden ihmisten tunteita ja kertoa, miltä tämä meistä tuntuu. Emme me kaikki ole pahoja ja tiedän, että suomalaiset fiksuina ihmisinä huomaavat sen.

Lähes neljän vuoden aikana Al-Shiblawi on nähnyt, että suomalaiset ovat alkaneet luottamaan turvapaikanhakijoihin, mutta se tuo mukanaan epätoivoa, kun luottamus taas rikotaan.

– Ehkä meidän turvapaikanhakijoiden pitää nyt pysyä hieman etäällä ja kertoa muille, miltä tämä meistä tuntuu. Emme me tätä tapausta hyväksy.

Apua on annettava takaisin

Hän muistuttaa että ainoa tapa parantaa tilannetta on osoittaa kiitollisuutta ja antaa apua takaisin, kun vain on mahdollista.

– Näen usein, että muut pukevat hienot vaatteet ja laittavat hienoa parfyymiä ennen kuin he lähtevät kaupungille. Suomalaiset eivät välitä noista asioista, ole oma itsesi ja muista että teot määrittävät ihmisen, ei hienot vaatteet.

Kun Al-Shiblawilta kysyy suhtautuvatko turvapaikanhakijat tai maahanmuuttajat eri tavalla Oulun tapahtumiin, tulee jämäkkä vastaus.

– Ei tietenkään. Kaikissa maissa, kulttuureissa ja uskonnoissa raiskaus, varsinkin alaikäisiin, on kiellettyä ja hirveää. En voi ymmärtää, miten tekijät voivat hyväksyä tekonsa.

Lunta on luvassa lisää viikonloppuna etenkin Lappiin. Laaja matalapaine kierittää etelästä ja lounaasta sateita ja lauhaa ilmaa. Rannikkoalueilla sateet tulevat kuitenkin räntänä tai vetenä.

Ensimmäiset sateet ovat edenneet maan eteläosan yli jo perjantai-iltana, mutta oikein runsaita sateita saadaan lauantaina. Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan Vaasa–Tampere–Kotka-linjan lounaispuolella sataa lauantaina iltapäivällä vettä, räntää tai lunta. Se merkitsee Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon erittäin huonoa ajokeliä.

Pohjoisemmaksi siirtyessään sateet pudottavat maahan selvää lunta. Sitä kertyykin erityisesti läntiseen Lappiin: lauantaina muutama sentti ja sunnuntaina kymmenkunta senttiä lisää. Keski-Suomeen ja Pirkanmaallekin lunta näyttäisi satavan viikonloppuna yli viisi senttiä.

Viikonloppu on myös varsin tuulinen, vaikka maa-alueilla tuulennopeus pysyykin varoitusrajojen alapuolella.

– Onhan räntäsade silti vielä ikävämpi, kun se tulee vaakasuoraan, meteorologi Kotakorpi tokaisee.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Länsi-Uudenmaan poliisi tavoitti itsenäisyyspäivänä kaksi hurjaa ylinopeutta ajanutta kuljettajaa Valtatie 1:llä eli Turunväylällä. Lohjan Karnaisten tunnelissa kilpaa ajaneiden autoilijoiden nopeudeksi mitattiin reilut 200 kilometriä tunnissa.

Toinen kuljettajista kaahasi paikoin jopa 210 kilometriä tunnissa, poliisi kertoo. Törkeästä liikenteen vaarantamisesta epäillyt kuljettajat menettivät ajokorttinsa ja heidät määrättiin ajokieltoon.

Torstai-iltapäivänä noin kello viiden aikaan kilpaa ajaneet hurjapäät ohittelivat useita ajoneuvoja ja aiheuttivat useita vaaratilanteita.

Poliisin mukaan hurjat ylinopeudet ja kilpaa ajaminen ovat valitettavan yleisiä ilmiöitä Turunväylällä, juuri Lohjan ja Muurlan välisellä osuudella, jossa on useita tunneleita. Niistä pisin, Karnaisten tunneli, on reilut kaksi kilometriä pitkä.

– Tunneleissa ajetaan jatkuvasti kilpaa ja rajua ylinopeutta. Sitä on ihmetelty, että miten se voikin olla sellaista kaahaamista, päivittelee Länsi-Uudenmaan poliisin rikosylikonstaapeli Jukka Koivunen.

Poliisin mukaan selvästi suurin osa räikeää ylinopeutta ajavista kuljettajista on nuoria miehiä. Turunväylän tunnelit tuntuvat houkuttelevan hurjastelijoita muun muassa siksi, ettei tunneleissa ole kiinteitä kameroita tai tutkia.

– Kyllähän tämä nuoriso sen tietää ja sitten vedetään siellä kahden kilometrin tunnelissa niin paljon kun vehkeistä lähtee, Koivunen sanoo.

Onnettomuus tunnelissa pelastajille vaikea operaatio

Toistuvat ylinopeudet ja kilpa-ajot Lohjan ja Muurlan välisellä tieosuudella sekä erityisesti tunneleissa ovat suuri onnettomuusriski. Toistaiseksi pahemmilta onnettomuuksilta on vältytty.

– Jos siellä tunnelissa joskus käy huonosti, niin se on pelastuksen kannalta ja kaikkien kannalta erittäin haasteellista kaikin puolin. Varsinkin, jos autot syttyvät palamaan, Koivunen kertoo.

Poliisin mukaan reilua ylinopeutta ajavat ovat harvoin ensimmäistä kertaa asialla. Yleensä tapaukset ovat toistuvia ja kiinni jäädessä kuljettajat usein vähättelevät tapahtunutta.

– Tässäkin tapauksessa nämä nuorukaiset vain totesivat hiukan ajaneensa kilpaa, eikä siinä sen ihmeempää. Mutta kyllä se on tässä kymmenien vuosien aikana nähty, että kun on noin paljon ylinopeutta ja muutakin liikennettä tiellä, niin ei siitä hyvää seuraa.

Rovajärven harjoitusalueella torstaina kuolleen varusmiehen lähimmät palveluskaverit saavat turman vuoksi kriisitukea, ja sotaharjoitus on keskeytetty heidän osaltaan.

– Lisäksi osa Kainuun prikaatin joukoista jatkaa Arctic Shield 18 -suursotaharjoitusta kevennetysti. Muilta osin sotaharjoitus kuitenkin jatkuu normaalisti, kertoo Kainuun prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jarmo Keskinen.

Arctic Shield 18 -sotaharjoitukseen osallistuu yhteensä noin 3500 sotilasta. Harjoitus järjestetään Rovaniemen ja Kemijärven alueella olevalla Rovajärven sotaharjoitusalueella.

Suomen Puolustusvoimista harjoituksessa ovat mukana Kainuun prikaatin lisäksi Sodankylän jääkäriprikaati sekä Porin prikaatin sotilaita. Lisäksi mukana on noin 200 ruotsalaista sotilasta.

Onnettomuustutkintakeskus Otkes ei ala tutkia varusmiehen kuolemaan Kemijärvellä johtanutta mönkijäturmaa. Päätöstä perustellaan sillä, että muun muassa Liikenteen turvallisuusvirasto on aiemmin julkaissut kattavan tutkimuksen maastoliikenteen onnettomuuksista.

Varusmies kuoli mönkijäturmassa sotaharjoituksessa itsenäisyyspäivän aamulla Rovajärven sotaharjoitusalueella. Mies menetti henkensä, kun hänen kuljettamansa maastomönkijä kaatui liukkaassa rinteessä ja hän jäi ajoneuvon alle.

Everstiluutnantti Jarmo Keskisen mukaan onnettomuutta tutkii Lapin poliisilaitos.

– Mönkijöiden käyttöä ja niiden käytön ohjeistusta puolustusvoimissa tarkastellaan sen jälkeen kun saadaan tarkka tieto onnettomuuteen johtaneista syistä, kertoo everstiluutnantti Jarmo Keskinen.

William Barr ja Heather Nauert olivat odotettuja valintoja presidentti Donald Trumpilta. Uusi oikeusministeri on arvostellut julkisesti Robert Muellerin ryhmän Venäjä-tutkintaa poliittissävytteiseksi. Hänet tunnetaan siirtolais- ja aborttilainsäädännön kriitikkona.

Uudella YK-suurlähettiläs Nauertilla on vähemmän ammatillisia meriittejä kuin jo George H.W. Bushin hallinnossa oikeusministerinä työskennelleellä Barrilla. Trumpin silmissä hän saattaa kuitenkin olla jopa sopivampi tehtäväänsä. Nauert on entinen Fox News -kanavan ankkuri, jolla on plakkarissa runsaasti ruutuaikaa Trumpin suosikkikanavalla.

Barr on ollut Fox Newsilla vain studiovieraana ja haastateltavana, mutta hänenkin valintaansa pohjustettiin kanavalla määrätietoisesti. Media Matters for America -kritiikkisivuston mukaan Barrin edeltäjän Jeff Sessionsin lähdöstä puhuttiin jo vuosi sitten Fox Newsin juontajan vierailulla Valkoisessa talossa.

Uutismedia on polarisoitunut Yhdysvalloissa jo parikymmentä vuotta, mutta Trumpin kaudella kehitys on saanut aiempaa räikeämpiä piirteitä. Fox Newsin tähtijuontaja Sean Hannity ylitti viimeisenkin journalistisen rajan kongressivaalien alla Missourissa: Vaalikaranteeneista piittaamaton Hannity nousi kampanjatilaisuudessa samalle lavalle Trumpin kanssa.

Samaan aikaan presidentti suhtautuu vihamielisesti häntä kärkkäästi arvosteleviin maansa tiedotusvälineisiin. Varsinkin New York Times ja kaapelikanava CNN ovat säännöllisesti Trumpin hampaissa niin julkisissa tilaisuuksissa kuin tviiteissä.

CNN:n toimittaja Jim Acosta menetti akkreditointinsa Valkoiseen taloon ajauduttuaan tiedotustilaisuudessa sanasotaan Trumpin kanssa. Hän sai pressikorttinsa takaisin, kun CNN nosti kanteen, ja Trumpin hallinto luovutti pitkän oikeustaistelun välttääkseen.

Fox Newsin vitsaillaan olevan jopa edellytys työpaikalle Trumpin hallinnossa. Valkoisen talon viestintäjohtaja ja strategisen viestinnän johtaja työskentelivät siellä aikaisemmin. Useat Trumpin neuvonantajista ja ministereistä ovat olleet Foxin kommentaattoreina.

Kaikki kanavalla ei ole Trump-myönteistä, mikä lienee suunnitelmallista. Uutisankkuri Shepard Smith on kritisoinut presidentin politiikkaa. Suosikkijuontaja Tucker Carlson kohahdutti sveitsiläisen Die Weltwochen haastattelussa arvioillaan Trumpista. Carlsonin mielestä presidentti ei ole tehtäviensä tasalla.

Fox Newsilla näkee korkeatasoisia, tasapainoisia reportaaseja uutistapahtumista Yhdysvalloista ja maailmalta. Juontajat saattavat grillata Trumpin hallinnon ministereitä ja virkamiehiä. Parhaaseen katseluaikaan soraääniä Trumpista kuulee kuitenkin vain harvoin.

Lue lisää:

Trump esittää uutta oikeusministeriä ja YK:n suurlähettilästä

Linnan juhlien yleisön suosikkipuvuksi on katsojien äänestyksessä valittu laulaja Anna Puun punaisen kankaan ja metallisen osan yhdistelmäasu.

Puu sai Yle.fi-sovelluksen nettiäänestyksessä 9 567 ääntä, toiseksi tullut kansanedustaja Jaana Pelkosen asu 8 748 ja kolmanneksi tulleen rouva Jenni Haukion asu 7 289.

Yhteensä ääniä antoi yli 25 000 ihmistä. Luku ei täsmää pukujen saamien äänien kanssa, koska katsoja pystyi äänestämään vaikka kaikkia pukuja, mutta vain kerran yhtä pukua.

– Silti tuo luku kertoo, että hirveän moni äänestäneistä on äänestänyt Anna Puuta, kertoo Yle.fi-sovelluksen tuoteomistaja Sami Mattila.

Tekniset ongelmat haittasivat äänestystä

Tekniset ongelmat vaivasivat pukuäänestystä illan aikana. Äänestysjärjestelmä alkoi hidastella äänestäjien määrän kasvaessa. Tällöin osalta katsojista katosi äänestysmahdollisuus sovelluksesta kokonaan.

– Se oli juuri sen H-hetken ajan, Sami Mattila harmittelee ongelmia.

.

– Kirjautuneen käytön määrä oli isompi kuin äänestäneiden määrä. Tämä on merkki siitä, että kaikki eivät päässeet äänestämään.

Samaa kuvaa Mattilan saama palaute ongelmista. Niissä katsojat kertovat juuri siitä, etteivät he päässeet äänestämään.

Harmistunutta palautetta ongelmista tuli Mattilan mukaan illan aikana paljon.

– Kiinnostusta äänestykseen on ollut runsaasti ja se on tietysti kannaltamme iloinen asia.

Lue lisää:

Ketkä säväyttivät ja ketkä mokasivat? Näin muotiasiantuntijat analysoivat Linnan juhlien pukuja