Venäjän presidentin Vladimir Putinin, 66, kuuluisaa puhetta Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2007 pidetään vedenjakajana siitä, mitä oli ja siitä mitä tuleman pitää.

Putin varoitti länttä ja Yhdysvaltoja voimapolitiikasta ja ennusti moninapaisen maailmanjärjestyksen tuloa. Hän viittasi silloin nouseviin talouksiin, ns. BRICS-maihin, joista Venäjä oli yksi.

Taloustilanne on ehtinyt muuttua moneen kertaan, mutta yksi osa Putinin ennustuksesta on totta. Maailma on tullut entistä moninapaisemmaksi. Eri maat löytävät toisistaan liittolaisen eri asiakysymyksissä.

Kylmän sodan aikainen selkeä jako Yhdysvaltain johtamaan länteen ja kommunismia levittävään Neuvostoliittoon ja niiden etupiireihin on kadonnut. Vai onko?

Keskiviikkona Putinin ikätoveri ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, 68, piti vuotuisen lehdistötilaisuuden. Sen alla Venäjän ulkopolitiikan asiantuntijat kertoivat näkemyksiään tämän vuoden kansainvälisistä aiheista.

Analyytikko arvioi Syyrian sodan päättyvän pian

Myönteinen ennustus koski Syyrian sotaa. Se päättyy tänä vuonna, uskoo Venäjän valtion yliopiston MGIMOn analyytikko Varvara Podrugina Vedomosti-lehden haastattelussa.

Venäjä on osallistunut Syyrian sotaan tukemalla hallituksen joukkoja ja maan itsevaltaista presidentti Bashar al-Assadia.

Omasta mielestään Venäjä on asemoinut itsensä voittajien puolelle ja samalla strategisesti ohittamattomaksi Lähi-Idän alueella ja arabimaailmassa.

Toinen analyytikko Podruginan ennustus koski Yhdysvaltoja. Siellä demokraatit yrittävät saada presidentti Donald Trumpin virkarikossyytteeseen.

Lisäksi yleinen ”geopoliittinen paine” pakottaa lännen poliitikkoja yksinkertaistamaan kansainväliset asiat kylmän sodan aikaiseksi mustavalkoiseksi maailmankuvaksi, analyytikko Podrugina lisää.

Venäjä luottaa edelleen etupiirijakoon

Keskiviikkona Lavrov sanoi Venäjän olevan valmis neuvottelemaan Yhdysvaltojen kanssa keskimatkan ydinohjukset koskevan INF-sopimuksen jatkosta. Molemmat maat ovat syytelleet toisiaan sopimuksen romuttamisesta.

Hetkeä myöhemmin Lavrov ilmaisi ärtymystä Yhdysvaltain uhkailusta sekaantua jopa sotilaallisesti Venezuelan asioihin. Maa on yksi Venäjän läheisistä liittolaisista Etelä-Amerikassa.

Euroopassa Lavrovia puolestaan ärsytti Baltian maiden, Puolan ja Unkarin yritykset ”uudelleen kirjoittaa historiaa”. Venäjän mukaan maat pyysivät vapaaehtoisesti liittymistä Neuvostoliittoon, maat pitävät aikaa miehityksenä.

Lavrov latasi, että Virossa venäläisvähemmistöön kuuluvia venäläislapsia aivopestään virolaisiksi.

Makedonian nimenmuutosta Lavrov epäilin maan perustuslain vastaiseksi. Nimen muuttaminen avaisi Makedonialle mahdollisuuden hakea sekä EU:n että sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Todellisuudessa jälleen uuden maan livahtaminen länsiliittoihin vaivaa Venäjää laillisuusnäkökulmaa enemmän.

Lavrov elää itse vahvasti edelleen maailmassa, joka on toki moninapaistunut, mutta on yhä Venäjän pelikenttää. Siksi Venäjä jakaa entiseen malliin maailmaansa kylmän sodan aikaisiin etupiireihin – olivat ne sitten Etelä-Amerikassa, Lähi-idässä, Balkanilla tai Euroopassa.

Kylmän sodan aikainen ajattelu on edelleen itänaapurissa voimissaan.

Lue myös:

Venäjä haluaa jatkaa keskusteluja keskimatkan ohjuksia koskevasta sopimuksesta – Moskovassa pidätetystä amerikkalaisesta ei vaihtoa

Ainakin yksi Oulun epäiltyjen seksuaalirikosten uhri on saatettu huumata ennen tekoa. Asiasta kertoi ensin MTV.

Oulun rikosylikomisario Markus Kiiskinen vahvistaa asian Ylelle.

– Yksi uhri on ollut huumausaineiden vaikutuksen alaisena ennen kuin hänet on raiskattu, Kiiskinen kertoo.

Hän ei kommentoi sitä, ovatko epäillyt tekijät tai tekijä huumannut tytön ennen raiskausta. Kiiskisen mukaan asia on tutkinnan alla.

Markus Kiiskinen kertoo, että huumausaineet liittyvät tutkinnan mukaan tällä hetkellä vain yhteen tapaukseen. Hän ei kommentoi sitä, mikä epäillyistä seksualirikoksista on kyseessä

– Näyttää siltä, että huumeet eivät näyttele oleellista roolia tapauksissa. Esitutkinta on kesken ja selvitämme asiaan.

Useita epäiltyjä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia

Oulun poliisi tutkii lukuisia seksuaalirikosepäilyjä kesän ja syksyn 2018 ajalta. Ensimmäiset tapaukset tulivat julkisuuteen joulukuun alussa, ja perjantaina poliisi tiedotti uusista epäilyistä.

Uusissa tapauksissa uhrit ovat poliisin mukaan alle 15-vuotiaita tyttöjä. Aiemmissa tapauksissa uhreja on viisi, ja heidän iäkseen on kerrottu 12–15 vuotta.

Yhteensä epäiltyjä on nyt kuusitoista, kaikki ovat ulkomaalaistaustaisia. Ylen tietojen mukaan aiempien tapauksien epäillyissä on mukana henkilöitä ainakin Irakista, Afganistanista, Eritreasta ja Syyriasta.

Heistä osa on tullut Suomeen turvapaikanhakijoina ja osa kiintiöpakolaisina. Osa on saanut Suomen kansalaisuuden. Suurin osa miehistä on 20–30-vuotiaita. Uusissa tapauksissa kaksi epäiltyä on poliisin mukaan alle 18-vuotiaita.

Rikosnimikkeitä on ollut useita: ainakin törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely. Kaikki nimikkeet eivät koske kaikkia epäiltyjä.

Lue myös:

Nämä 9 asiaa tiedämme nyt Oulun ja Helsingin seksuaalirikostutkinnoista

Yle selvitti: Tällaisia ovat Oulun seksuaalirikoksista epäillyt

Poliisin kuusi vinkkiä nuorille: toimi näin, jos epäilyttävä henkilö ottaa yhteyttä somessa

Kaarinan Ristikallion lastentalolla on odottava tunnelma, kun 17 lasta odottaa pääsyä saliin. Alkamassa on musiikkiopisto Arkipelagin ensimmäinen Fortdance-tunti.

Tanssinopettaja Evgenij Kostuyukov käy läpi tanssitunnin kappaleita ja liikkeitä. Musiikkivalikoima on laaja, sillä esittäjiä on tarjolla Michael Jacksonista Slipknotiin.

Tunti voi alkaa. Ryhmä tulee sisälle, joukossa vain muutama tyttö.

Tämä on historiallinen tilanne, sillä aikaisemmin Musiikkiopisto Arkipelagin tanssitunneille on osallistunut vain muutamia poikia. Nyt kaksi eri ryhmää täyttyi pääosin pojista välittömästi.

– Jonossa on vielä monta poikaa, ja pyrimme heillekin opetusta järjestämään, sanoo Musiikkiopisto Arkipelagin tanssinopettaja Katariina Gonzalez.

Fortdancea opettava Evgenij Kostuyukov on rakentanut tanssitunnit niin, että mukana on Fortnite-pelistä tuttuja tanssiliikkeitä.

– Laitan hiphop-liikkeet sivuun ja otan Fortnite-liikkeet tilalle. Se on siinä: tanssitunti, jossa käytetään tiettyjä liikkeitä, sanoo Evgenij Kostuyukov.

Pojan idea osui ajan hermoon

Fortnite-henkisten tanssituntien järjestäminen käynnistyi erään pojan ideasta. Hän oli sanonut äidilleen, että lähtee tanssitunneille, jos siellä on pelistä tuttuja liikkeitä. Äiti otti yhteyttä Musiikkiopisto Arkipelagiin.

– Meillä oli tähdet oikealla kohdalla. Sali järjestyi, opettaja järjestyi ja loppujen lopuksi kaksi eri tanssiryhmää täyttyi heti, sanoo Musiikkiopisto Arkipelagin tanssinopettaja Katariina Gonzalez.

Ensimmäisen Fortdance-tunnin aluksi jokainen oppilas saa vuorollaan esittää yhden liikkeen, jonka muutkin tekevät. Liikkeiden kirjo on runsas, muutaman kerran flossataan oikein urakalla.

Fortdance-tunti sujuu nopeasti ja aika ajoin riehakkaasti. On aika laittaa moshaten, ja opettaja Evgenij Kostuyukov vapauttaa hiuksensa poninhännästä. Liikkeiden lisäksi ääntäkin saa käyttää, ja sali raikuu hetken kaikenlaisista huudoista.

Tunti loppuu rentoutukseen. Valot sammuvat ja oppilaat pötköttävät rennosti lattialla hempeän pianomusiikin soidessa taustalla.

8-vuotias Joona Palken, 7-vuotias Juuli Menander ja 11-vuotias Saku Aarnio aikovat tulla tanssitunnille seuraavallakin kerralla. Toiveina olisi oppia uusia liikkeitä, kuten erilaisiiin asentoihin päätyviä voltteja takaperin.

– Flippin´ incredible, sen haluan oppia, sanoo Saku Aarnio.

Useita ihmisiä on kuollut Isis-terroristijärjestön tekemässä itsemurhaiskussa Pohjois-Syyriassa.

Manbijin kaupungissa tehdyssä iskussa sai uutistoimisto Reutersin mukaan 16 ihmistä. Kuolleiden joukossa on myös useita amerikkalaissotilaita.

Yhdysvaltain joukot ovat Manbijissa tukemassa kurdi- ja arabitaistelijoita, jotka ovat karkottaneet Isisin lähes kaikkialta Syyrian itäosista. Ennen tämän päivän iskua vain kaksi yhdysvaltalaissotilasta on kuollut taisteluissa Syyriassa sen jälkeen, kun liittouma muodostettiin 2014.

Kyseessä näyttää siis olevan tuhoisin isku yhdysvaltalaissotilaita vastaan sen jälkeen kun ne tulivat Syyriaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi vetävänsä amerikkalaisjoukot maasta, sillä Trumpin mukaan Isis on lyöty.

Lue myös:

Pompeo: Yhdysvallat ajaa Iranin joukot pois Syyriasta

USA:n täyskäännös joukkojensa vetämisestä Syyriasta hermostuttaa Turkin presidenttiä – ei suostunut tapaamaan Boltonia

Trumpin mukaan Yhdysvallat ei vetäydy lopullisesti Syyriasta ennen kuin Isis on tuhottu – "En koskaan sanonut, että tekisimme sen niin nopeasti"

Keskustelu on suljettu. Emme pääsääntöisesti avaa onnettomuusuutisia keskustelulle.

Napa-alueilla työskentelevä retkiopas Sanna Kallio on hiihtänyt tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena naisena etelänavalle. Kallio saavutti etelänavan 7. tammikuuta hiihdettyään 1 130 kilometriä. Matka kesti 45 päivää.

Retkikunnan matkaa kiusasi huono sää. Kallio on asunut ja tehnyt töitä Etelämantereella monta vuotta eikä hän ollut aiemmin nähnyt niin hankalaa hiihtokeliä. Yleensä tuuli on kovettanut hangen kantavaksi, ja sen päällä on helppo hiihtää. Nyt oli toisin.

– En ollut koskaan nähnyt siellä niin paljoa pehmeää uutta lunta. Oli hankala hiihtää, kun kaikki upposi lumeen. Se ei ollut normaali Etelämantereen kesä, kuvailee 35-vuotias Kallio.

Hiihtoretki on kallista puuhaa, sillä varustetäydennykset ja muut apupalvelut nostavat matkan hinnan noin 60 000 euroon. Kallion haave olisi jäänyt toteuttamatta, ellei hän olisi sattunut oppaana ollessaan keskustelemaan aamiaispöydässä turistin kanssa unelmista.

Ei tiennyt tekevänsä historiaa

Etelänavalle hiihtäminen oli Sanna Kalliolle kokemus, joka kruunasi vuosien työskentelyn Etelämantereella. Kallio opiskeli retkioppaaksi Huippuvuorilla, minkä jälkeen hän on ollut töissä ja tehnyt omia retkiä vaikeissa oloissa napa-alueilla. Etelämantereella hän asui vuosina 2011–2013, jolloin hän työskenteli oppaana brittiläisellä Halley-tutkimusasemalla.

Lunta ja hiihtämistä Kallio on rakastanut lapsesta lähtien. Grönlannin halki hän hiihti vuonna 2014.

Kallio on hyvin vaatimaton saavutuksestaan ja kuvailee sitä "vain pitkäksi hiihtovaellukseksi kotiseudulla". Kalliolle selvisi vasta koitoksen jälkeen, että hän on ensimmäinen etelänavalle hiihtänyt suomalainen nainen.

Suomen Arktisen Klubin puheenjohtajan Jaakko Heikan mukaan ennen Sanna Kalliota etelänavalle on hiihtänyt seitsemän suomalaista, jotka kaikki ovat miehiä. Ensimmäisenä suomalaisena etelänavalle hiihti Veijo Meriläinen vuodenvaihteessa 1999–2000. Arktinen Klubi on yhdistys, jonka jäseninä on kylmien alueiden retkeilijöitä.

Heikan mukaan vuosittain etelämantereelle hiihtää 10–30 ihmistä, joista osa taittaa matkan leijahiihtäen. Vaikka vaellus on pitkä ja vaikea, vaaratilanteet ja kuolemantapaukset ovat olleet hänen mukaansa viime vuosina harvinaisia.

Sanna Kallio hiihti matkan yhdessä norjalaisen Are Johansenin kanssa. Retkikunta sai matkan varrella täydennyksiä varusteisiinsa.

Tuntematon nainen maksoi

"Mitä tekisit, jos raha ei olisi este?" kysyi asiakas aamiaisella reilu vuosi sitten. Sanna Kallio on työskennellyt viime vuodet oppaana risteilyaluksella, joka vie turisteja Etelämantereelle. Kallio vastasi empimättä, että hiihtäisi etelänavalle. Huhtikuussa nainen ilmoitti, että hän maksaa Kallion unelmaretken.

– Se oli onnenpotku. Ilman sponsorointia en olisi pystynyt tekemään retkeä, sanoo Argentiinasta tavoitettu Kallio.

Osa ihmisistä valmistautuu napahiihtoon vuosia, Kalliolle jäi aikaa viisi viikkoa. Suurin osa varusteista hänellä oli jo valmiiksi. Kuntoa piti kohottaa, varsinkin reisiä, selkää ja vatsalihaksia. Sen hän oli oppinut edellisiltä pitkiltä hiihtovaelluksilta.

Yksi retken hienoimmista hetkistä oli yllättävä auringonpaiste.

– En ollut nähnyt mitään muuta kuin valkoista pitkään aikaan. Yhtäkkiä aurinko tuli pilvien takaa ja sininen taivas aukeni. Se sai lumen kimaltamaan ja toi positiivista energiaa.

Ryhmäliikuntaohjaaja Kirsi Siltakoski odottelee väkeä pian alkavalle crosstraining-tunnilleen. Tamperelaisen kuntokeskuksen Fressi Sykkeen aamutreeniin on ilmoittautunut pieni porukka kovatempoisesta harjoittelusta innostuneita liikkujia. He ovat intonsa kanssa kiinni yhdessä tämän hetken pitempiaikaisista trendeistä.

– Juuri crossfitin tyylinen toiminnallinen harjoittelu on ollut todella suosittua jo jonkin aikaa, eikä loppua näy, Siltakoski sanoo.

Tällä hetkellä pinnalla on myös pyrkimys päästä treenaamaan nimenomaan pienryhmissä. Ohjeet saa silloin kohdistetummin ja henkilökohtaisemmin kuin suuressa salissa kymmenien jumppaajien joukossa.

Pienryhmätunnit ovat myös Satu Orpanan tuorein liikuntahurahdus.

–Tykkään kovasta treenistä. Pienellä porukalla harjoittelusta saa eri lailla hyötyä irti kuin yksin salilla, pohtii Orpana ja ryhtyy verryttelemään.

Luistelumatto jäi kaikessa hiljaisuudessa historiaan

Kirsi Siltakoski on ohjannut erilaisia ryhmäliikuntatunteja neljännesvuosisadan ajan. Siinä ajassa ehtii nähdä monen trendin tulevan ja aika monen myös menevän. Kaikessa hiljaisuudessa kuopatuista aikansa hittitunneista nainen muistaa esimerkiksi 1990-luvun innovaation: slide-luistelumaton.

– Slide oli muka niin suurta ja tullut jäädäkseen, mutta jostain kumman syystä se aika pian unohtui. Meilläkin siihen satsattiin aikoinaan paljon.

Crossfitin tyylinen toiminnallinen harjoittelu on ollut todella suosittua jo jonkin aikaa, eikä loppua näy. Kirsi Siltakoski

Ei ole tavatonta, että uuteen trendilajiin panostetaan paljon, mutta sen jälkeen se pudotetaan tuntikalenterista. Jos uutuus ei yksinkertaisesti vedä väkeä, siitä luovutaan.

Joskus laji jää kokonaan pois, toisinaan määrää vain vähennetään kun ensihuuma haihtuu, vahvistaa SIltakosken työnantajaa Fressiä edustava keskusvastaava Martti Eriksson.

– Esimerkiksi muutaman vuoden takaista superhittiä zumbaa on meillä edelleen jokunen tunti viikossa, mutta oli aika, jolloin sitä tarjottiin lähes joka päivä, Eriksson muistaa.

Toiset lajit sen sijaan vakiinnuttavat paikkansa hetkessä. Uusiseelantilaisen Les Mills -konseptin jumpat ovat osoittautuneet menestystarinoiksi myös Suomessa. Lähes jokainen liikuntakeskus tarjoaa esimerkiksi jo parikymmentä vuotta pintansa pitänyttä lihaskuntotunti body pumpia päivittäin.

Testausrima on matalalla

Toisellakin tamperelaissalilla ollaan valmiit antamaan huonosti vetävälle tunnille hatkat. Joskus totuus uutuuden viehätysvoimasta paljastuu nopeasti.

Liikuntakeskus GoGon kehityspäällikön Vuokko Kronqvistin mielestä vuosi voi olla turhan pitkä armonaika lajille, joka ei heti löydä yleisöään.

– Meillä vaihtuu tuntikalenteri neljästi vuodessa. Mielestäni jo yhden lukujärjestyskauden aikana huomaa, miten tässä käy.

Liikunta-alalla toimivien yritysten on hyväksyttävä se, että trendit vaihtuvat koko ajan ja välillä tahti on todella sukkela. Vuokko Kronqvist arvelee testausriman olevan juuri siksi matalalla.

– Pyrkimys on jatkuvasti uudistua ja ottaa ohjelmistoon kaikenlaista. Kaikki ei välttämättä toimi kuin hetken, mutta se on ihan ok. On kiva päästä näkemään, mistä asiakkaat tykkäävät.

Oman liikuntakeskuksen historiasta löytyy Kronqvistin mukaan useampiakin kokeiluita, jotka eivät koskaan päässeet kunnolla lentoon.

– Meillä oli yhteen aikaan esimerkiksi rumputunti, jossa kahden steppilautapalikan päälle asetettua jättipalloa rummutettiin kapuloilla samalla askeltaen. Minusta se oli mukavaa, mutta aika moni jätti käynnit ensimmäiseen kertaan, nainen nauraa.

Kaikki ei välttämättä toimi kuin hetken, mutta se on ihan ok. Vuokko Kronqvist

Yhteen kertaan jääneet kokeilutkaan eivät kuitenkaan yleensä säikäytä vakiasiakkaita testaamasta seuraavaa uutuutta. Liikuntakeskuksissa käy paljon heitä, jotka haluavat koettaa melkein kaikkea tarjolle tulevaa.

Yksi innokas kokeilija on GoGon asiakas Riikka Lehikoinen, joka odottelee tanssillisen body jam-tunnin alkamista kuntosalin puolella.

– Pyrin kokeilemaan kaikkea uutta, eihän sitä muuten tiedä, mistä tykkää. Uutuustunneille pyrin pääsemään aina mahdollisimman pian. Kun liikkuu monipuolisesti ei kyllästy niin äkkiä, nainen perustelee ja ryhtyy uuteen vatsarutistussarjaan.

Tutkimus ja kuluttajatarjonta eivät kulje yhtä matkaa

Kuntokeskuksilla on taloudellisia paineita tarjota asiakkailleen uutuuksia, mutta tutkijat tarkoittavat trendillä muutakin kuin joogan seitsemää eri johdannaista tai uusimpia kuntosalilaitteita.

Pitkän ajan trendiksi tutkimuspuolella voi nostaa erilaiset liikuntasuositukset, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

– Suosituksia on annettu nyt 30–40 vuoden ajan. Muutosta on tapahtunut: siinä missä ennen korostettiin hikistä kuntoliikuntaa, puhutaan nykyään fyysisestä aktiivisuudesta.

Siinä missä ennen korostettiin hikistä kuntoliikuntaa, puhutaan nykyään fyysisestä aktiivisuudesta.  Tommi Vasankari

Vasankari kertoo seuraavansa tutkimustiedon lisäksi jonkin verran myös kaupallisia trendejä. Tutkijoiden kuumimmat puheenaiheet ja kuntokeskusten tuorein tarjonta eivät kulje käsi kädessä.

– Kyllä ne ovat kaksi eri maailmaa, vaikka varmasti jonkin verran keskustelevatkin keskenään. Kun esimerkiksi joka paikassa nousi esille HIIT-harjoittelu, niin ei tiedemaailmassa samaan aikaan markkinoitu rasittavan liikunnan hyötyjä vaan korostettiin nimenomaan sitä, mitä matalasykkeisemmästä liikkumisesta tiedetään, Vasankari sanoo.

HIIT on lyhenne sanoista High Intensity Interval Training. Harjoitukset ovat tavallisesti lyhytkestoisia ja äärimmäisen kovatehoisia. Viime aikoina pinnalle on pulpahdellut myös kirjainyhdistelmä LIIT, jolla tarkoitetaan puolestaan matalasykkeistä treeniä.

"Juokse henkesi edestä" on mennyttä maailmaa

Tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta tietoa myös liikkumisesta. Siksi tutkijat ovat aika ajoin samassa tilanteessa kuin liikunta-alan yrityksetkin: se, mistä pidettiin suurta haloota, joutaakin roskakoriin.

– Kyllähän tälle tutkijapiireissä naureskellaan, mutta samalla tunnistamme senkin, että aina on toimittu juuri aikansa parhaan tiedon valossa, Tommi Vasankari sanoo.

Hän muistaa huvittuneena ensimmäisiä kuntoliikuntasuosituksia, jotka alleviivastivat viikottaisten kolmen 45 minuutin juoksukerran tärkeyttä.

– Television tietoiskuissa korostettiin hölkkäämistä, ja iskulauseena oli "juokse henkesi edestä". Siihen aikaan suomalainenkin tutkimus tuki nimenomaan tätä ajatusta. Nyt tiedetään, että hyvinkin pienen intensiteetin harjoituksilla saavutetaan lähes sama hyöty, ja siinä valossa mainos näyttää koomiselta.

Mittari on tullut jäädäkseen

Vaikka trendit tulevat ja menevät, yksi on todennäköisesti tullut jäädäkseen: teknologiaa ja liikuntaa ei enää pysty erottamaan toisistaan.

Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen. Joskus riittää, että maisema pyörän ympärillä vaihtuu. Tähän luotetaan esimerkiksi GoGon spinningsalissa, jossa Trip-tunnille osallistujat polkevat kuntopyöriään kaarevan valkokankaan edessä mitä mielikuvituksellisimmissa maisemissa.

– Tämä on ollut suosittu uutuus. Tunnit ovat aina täynnä, Vuokko Kronqvist kertoo.

Teknologiaa löytyy myös liikkujan iholta. Tavallinen arkikuntoilijakin urheilee yhä useammin sensori ranteessa ja mittaa suorituksiaan. Moni turvautuu kehittyneeseen tekniikkaan säästääkseen aikaansa.

– Tämän hetken juttu ovat erilaiset apuvälineet, joilla pyritään saamaan aikaan lihassupistusta ja -stimulaatiota. Ihmiset haluavat käyttää aikaansa muuhunkin kuin liikkumiseen, ja siksi treenaamisen tehot maksimoidaan. Tämä on varmaan myös tulevaisuuden trendi, Kirsi Siltakoski arvelee.

Erilaiset mittausvälineet ovat tulleet Siltakoskelle tutuksi myös personal trainerin työssä.

– Kun asiakas tulee, niin jonkinlainen mittari täytyy olla olemassa ja jonkinlaisia lukuja antaa. Enää ei ehkä mennä niin fiiliksellä kuin ennen, liikuntakonkari pohtii ennen kuin komentaa crosstraining-tunnille saapuneen joukkonsa alkuasemiin.

Heinäkuussa 1977 prinsessa Mishaal bint Fahd al-Saud ammuttiin julkisesti jeddalaisella aukiolla Saudi-Arabiassa rangaistuksena rakkaussuhteesta ja pakoyrityksestä.

Länsimaisten lehtitietojen mukaan parikymppinen prinsessa oli yrittänyt paeta maasta rakastamansa miehen Khaled al-Sha'er Mulhallalin kanssa. Perhe ei hyväksynyt miestä ja myös tämä teloitettiin.

Huhutaan, että teloituksen oli määrännyt prinsessan isoisä Muhammad bin Abdul Aziz al-Saud, joka oli kuningas Khalidin isoveli.

Yli 40 vuotta on kulunut, mutta edelleen lukuisat naiset pakenevat Persianlahden konservatiivisista arabimaista saadakseen itse päättää elämästään.

Kiinnijääneiden kohtalo ei ehkä ole nykyisin näin karu – tosin heistä useimpien kohtalosta ei tiedetä mitään.

Esimerkiksi Tiina Jauhiainen ei ole kuullut sanaakaan ystävästään prinsessa Latifasta sen jälkeen, kun erikoisjoukot sieppasivat tämän kesken pakomatkan ja veivät väkisin kotiin Dubaihin viime vuoden maaliskuussa.

Julkisuuden paine ilmeisesti kuitenkin johti siihen, että Dubain hallitsijaperhe julkaisi joulukuussa kuvia prinsessasta.

– Vasta 24. joulukuuta julkaistujen kuvien perusteella varmistui, että Latifa on elossa, sanoo prinsessaa pakoyrityksessä auttanut Jauhiainen Ylelle sähköpostitse.

Dubain mukaan Latifa on perheen luona. Jauhiainen kuitenkin uskoo, että Latifaa pidetään vankina, todennäköisesti eristettynä ja kenties myös lääkittynä.

– Latifa näytti kuvissa poissaolevalta ja huonovointiselta, Jauhiainen sanoo.

Mikä naisten kotimaissa on vialla?

Latifa yritti paeta perheeltään, koska halusi elää vapaasti ja päättää omista asioistaan.

33-vuotiasta naista ahdisti se, että hän joutui Dubaissa elämään perheen miesten määräysvallan alla.

Saman syyn ovat kertoneet myös muut pakenijat. Miesten holhouksen alla oleminen ei vie naisilta vain vapautta. Naiset ovat kertoneet väkivallasta, pakkoavioliitoista, huoneeseen lukitsemisesta, nälkiinnyttämisestä, jopa heittämisestä vankilaan, jos he uskaltavat uhmata perheen miehiä.

– Halusin olla vapaa ja itsenäinen, sanoi muun muassa Kanadaan Kuwaitin ja Thaimaan kautta tammikuussa onnistuneesti paennut saudiarabialainen Rahaf Mohammed al-Qunun uutiskanava ABC:n haastattelussa.

Saudi-Arabiassa kaikilla naisilla on miespuolinen holhooja: isä, veli, aviomies tai jopa oma poika. Nainen tarvitsee miehen luvan kaikkiin elämänmuutoksiin, matkustamiseen, opiskeluun, työssäkäyntiin, avioliittoon.

– Nainen on siten laillisesti alaikäinen oli hän minkä ikäinen ja missä asemassa hyvänsä, toteaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Lähi-idän tutkimusjohtaja Lynn Maaluf puhelimitse Ylelle.

– Niin kauan kuin tämä laki on voimassa, naisia pyrkii pakoon Saudi-Arabiasta. Naiset haluavat vapautta ja tasa-arvoa eivätkä halua tulla kohdelluiksi alaikäisinä, Maaluf toteaa.

Samaa sanoo Ruotsiin kaksi vuotta sitten paennut Shahad al-Muhaimeed.

– Miesten huoltajuus saa meidät pakenemaan Saudi-Arabiasta. Se on suurin syy tyttöjen pakenemiselle, hän toteaa The New York Times -lehdelle.

Myös Arabiemiraateissa laki määrää naisen tottelemaan miestään ja hän tarvitsee miehen luvan toimintaan kodin ulkopuolella.

Esimerkiksi kotiväkivalta on laillista kautta Persianlahden eikä laki takaa tasa-arvoa millään yhteiskunnan alueella, sanoo Brittiläisen Detained in Dubai -järjestön johtaja Radha Stirling sähköpostihaastattelussa Ylelle. Tämän päälle naisten elämää rajoittavat epäviralliset patriarkaattiset asenteet.

Tietoa tihkuu huonosti

Amnestylla ei ole tietoa pakenevien naisten lukumääristä, sillä moni lähtee vaivihkaa.

Vaikka esimerkiksi al-Qunun ja Latifa ovat kertoneet hädästään julkisesti, osa naisista vaikenee. Saudi-Arabian arvosteleminen julkisesti voi johtaa vankeustuomioon, jos nainen jää kiinni ja palautetaan kotiin, Maaluf sanoo.

– Useimmat saudiarabialaiset pelkäävät puhua tilanteestaan julkisesti, hän toteaa.

Saudiarabialaisen Imam Muhammad ibn Saudin yliopiston sosiologi Mansur al-Askar arvioi The Economist -lehdelle, että joka vuosi ulkomaille pakenee yli tuhat naista. Lisäksi naisia pakenee maan sisällä pääkaupungista Riadista liberaalimpaan Jeddaan.

Stirling huomauttaa, että naisilla ei ole juuri mitään mahdollisuuksia edes yrittää paeta, jos perhe on hyvin tiukka. Holhooja voi kieltää naista astumasta jalallaankaan kodin ulkopuolelle.

– Pakeneminen on lähes mahdotonta ja on mahdotonta sanoa, kuinka paljon on epäonnistuneita yrityksiä.

Olen varma, että moni muu nainen pakenee. Toivon tarinani rohkaisevan muita naisia olemaan rohkeita ja vapaita. Rahaf al-Qunun uutiskanava ABC:n haastattelussa

Sekä Stirling että al-Askar kuitenkin arvioivat pakojen määrän lisääntyneen viime vuosina.

– Pakeneminen onnistuu usein sen ansiosta, että nainen pystyy olemaan vuorovaikutuksessa ulkomaille jo paenneiden sekä ihmisoikeus- ja oikeusapujärjestöjen kanssa. Internetin ja sosiaalisen median ansiosta naiset voivat löytää tukijoita ja tehdä toteuttamiskykyisiä pakosuunnitelmia, Stirling sanoo.

Amnestyn Maaluf kuitenkin huomauttaa, että sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka. Se voi olla avuksi pakenemisessa, mutta jos nainen jää kiinni, someviestit saattavat pahentaa hänen tilannettaan. Hänet saatetaan asettaa syytteeseen kotimaansa mustamaalaamisesta.

Arkielämä helpottunut

Viime vuosina julkisuudessa on kerrottu parannuksista saudinaisten asemaan. Naiset ovat saaneet muun muassa oikeuden ajaa autoa sekä käydä teatterissa tai jalkapallo-otteluissa.

Amnestyn Maaluf ei vähättele muutoksia.

– Ne ovat hyvin tärkeitä naisten päivittäisen elämän kannalta, hän huomauttaa.

Muutokset ovat kuitenkin verraten pintapuolisia eikä naisia syrjivään järjestelmään ole puututtu.

Stirling toteaa, että holhoojajärjestelmä ei perustu pelkästään lakiin, vaan sosiaalisiin asenteisiin. Tämä merkitsee sitä, että vaikka laki sallisi naisille vapauksia, esimerkiksi työssäkäynnin ilman mieshuoltajan lupaa, yhteiskunnassa hyväksytään edelleen se, että miesholhooja estää naista käyttämästä oikeuttaan.

Pako on suuri riski

Kanadasta turvapaikan saaneen Rahaf al-Qununin pako päättyi onnellisesti, mutta moni muu nainen jää kiinni ja palautetaan kotiin. Pakenijat ovat kertoneet pelkäävänsä, että heidät tapetaan ja tietoja on ollut myös vankeustuomioista.

– Jos nainen yrittää paeta ja jää kiinni, hän on holhoojansa armoilla, toteaa Detained in Dubai -järjestön Stirling.

Holhoojat saattavat nostaa syytteen naista vastaan ja hän voi joutua vankilaan. Saudi-Arabiassa naisen vankeuden kesto on aina määrittelemätön: hän pääsee vapaaksi vasta, kun holhooja käy hakemassa hänet.

Perhe voi myös päättää rangaista naista itse, väkivallalla, ehkä jopa kuolemalla, sekä kontrolloimalla naista pakoyrityksen jälkeen entistä tiukemmin.

Varmasti ei kuitenkaan tiedetä, miten kotiin palautettaville naisille käy.

– Olemme hyvin huolissamme siitä, ettei meillä ole tietoa naisista, jotka on palautettu kotimaahansa, Amnestyn Maaluf sanoo.

Latifankin kohtalo oli täysin hämärän peitossa yhdeksän kuukautta. Muun muassa Amnesty on pyytänyt selvitystä perheeltä, mutta ei ole saanut vastausta. Kuten Jauhiaiselle heillekin ainoa tieto ovat hallitsijaperheen joulukuussa julkaisemat kuvat, joissa ovat Latifa ja maassa vieraillut Irlannin entinen presidentti ja YK:n entinen ihmisoikeusvaltuutettu Mary Robinson.

– Se selvitti, että Latifa on elossa, mutta ei ole tiedossa onko hän vangittuna, lääkittynä tai miten häntä kohdellaan. Robinson on lähellä kuninkaallista perhettä ja tapasi Latifan perheen läsnäollessa. Emme ole nähneet Latifan kommunikoivan julkisuudessa sieppauksensa jälkeen emmekä tiedä, miten häntä kohdellaan, Maaluf sanoo.

Ihmisoikeusjärjestöjä tai Tiina Jauhiaista eivät vakuuttaneet Robinsonin kommentit, joiden mukaan Latifa olisi "ongelmainen nuori nainen, joka tarvitsee lääketieteellistä hoitoa".

– Lausunnot ovat kuin suoraan Dubain PR-toimiston suusta, Jauhiainen toteaa.

Aktivisteja vangitaan

Maaluf on huolissaan siitä, että samalla kun Saudi-Arabia on antanut naisille joitakin vapauksia, se tukahdutta aktivismia ja ilmaisunvapautta.

Journalisteja ja aktivisteja on pidätetty ja tietoja on kantautunut heidän kiduttamisestaan vankeudessa.

Vaikka Saudi-Arabia antoi naisille oikeuden ajaa autoa, ajo-oikeuden puolesta vuosia kampanjoineet aktivistit ovat yhä vangittuina. Pidätettynä on Maalufin tietojen mukaan 12 naista ja miestä. Yksi vanhempi mies vapautettiin joulukuussa heikentyneen terveydentilansa ja korkean ikänsä takia.

Stirlingin mukaan entistä tärkeämmäksi on noussut ulkomailla asuvien saudien uudistusliike. Toimittaja Jamal Khashoggin murha kuitenkin osoitti, että hallituksen arvostelu edes ulkomailta ei ole turvallista, hän toteaa.

Lue myös:

YK:n entisen ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen Dubain prinsessan kanssa nosti kohun – "myötäilee Arabiemiraatteja"

Ihmisoikeusjärjestö huolissaan Dubain prinsessan kohtalosta

Perheväkivaltaa Kanadaan paennut saudinainen ensimmäisissä haastatteluissa: "Tuntuu, kuin olisin syntynyt uudelleen" – katso video

AFP paenneen sauditytön tapauksesta: Saudilähettiläs torui thaiviranomaisia – “Olisitte ottaneet hänen kännykkänsä”

Linkkejä:

#FreeLatifa-kampanja

Detained in Dubai -järjestö

Amnesty International

Pohjanmaan rannikkoalueella leviää nautaeläimistä lähtöisin oleva ripulitauti. Viime vuonna kryptosporidioosi-alkueläintartuntoja havaittiin poikkeuksellisen paljon Kalajokilaakson alueella.

Pohjois-Pohjanmaan puolella tapauksia kirjattiin viime vuonna 49 ja Keski-Pohjanmaan alueella 29.

Valvontaeläinlääkäri Päivi Pyykönen kuntayhtymä Kalliosta kertoo, että ripulitauti leviää nautojen ja ihmisten välillä.

Yleisimmin taudin saa ensin yhdestä kolmeen viikon ikäinen vasikka, josta se voi tarttua eläintä hoitavaan ihmiseen.

Vasikoilla tauti ilmenee löysänä ulosteena ja vetisenä ripulina. Ne voivat mennä huonoon kuntoon ja vaatia eläinlääkärin hoitoa.

– Eläin voi vaatia erityistä huolenpitoa, jolloin sitä hoitava ihminen on vaaravyöhykkeessä, mikäli ei ole tietoinen tartunnasta, Pyykönen sanoo.

Kaikki vasikkaripulit eivät johdu kryptosporidioosista.

Tartunta voi viedä ihmisen sairaalahoitoon

Ihmisillä tartunta voi olla vakava ja vaatia sairaalahoitoa. Se voi aiheuttaa vatsanväänteitä, oksentelua, ripulia ja voimattomuutta.

Pyykönen kertoo, että tiputushoitoa vaativia oireita voi saada myös perusterve ihminen. Suuremmassa vaarassa pidetään kuitenkin henkilöitä, joilla on alentunut vastustuskyky.

Hänen mukaansa kaikilla kuntayhtymä Kallion alueella sairastuneilla tiedetään olleen kontakti nautaeläimen kanssa. Kallion kuntayhtymään kuuluvat Ylivieskan, Alavieskan, Sievin ja Nivalan kunnat

Alkueläintartunnan saanut ihminen voi levittää tautia muihin ihmisiin tai nautoihin. Pyykkösen mukaan tartuntaa voi yrittää estää huolellisella käsihygienialla.

– Perheenjäsenten välillä tauti ei leviä yhtä helposti kuin virusripulit.

Suomessa riski sairastua likavedestä epätodennäköistä

Esimerkiksi kehitysmaissa ja huonon hygienian maissa alkueläintartunnan voi saada myös likaantuneesta juomavedestä. Suomessa se on hyvin epätodennäköistä.

– En näkisi minkäänlaista riskiä ainakaan Kallion alueella, missä käytetään pohjavettä. Ei kryptosporidioosia pohjaveteen mistään pääse, Pyykönen sanoo.

Kryptosporidioosin hävittäminen tiloilta on työlästä, sillä alkueläin on varsin sitkeä, eivätkä siihen eivät tehoa perinteiset desinfiointiaineet tai pesut. Taudista eroon pääseminen voi vaatia esimerkiksi karsinoiden uusimista.

Pyykkönen kertoo, että tiloilla taudin kanssa pystytään elämään, kun huolehditaan ihmisten hyvästä suojauksesta.

Kryptosporidioosi-tapaukset alkoivat lisääntyä voimakkaasti Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan alueella vuonna 2017. Viime vuoden aikana tartuntahavainnot laajenivat länsirannikolla pohjoiseen päin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tartuntojen määrä on kymmenkertainen 2010-luvun alkuun verrattuna. THL tekee parhaillaan selvitystä tartuntojen lähteestä.

Helsingin Oulunkylän kirjastossa tapahtui maanantaina väkivaltatilanne, jossa aikuinen mies pahoinpiteli 13-vuotiasta poikaa, kertoo Helsingin poliisi.

Poliisin mukaan miehen ja kahden pojan välille oli syntynyt riitaa. Tilanne kärjistyi niin, että lopulta toinen pojista makasi maassa ja mies löi häntä useita kertoja, poliisi kertoo.

Poliisi on ollut yhteydessä pojan huoltajaan. Miestä käsketään ilmoittautumaan poliisille.

– Olemme yrittäneet tuloksetta selvittää miehen henkilöllisyyttä. Meillä on tilanteesta valvontakameratallenne, jonka voimme tarvittaessa julkaista, mutta toivomme, että mies ilmoittautuisi ensisijaisesti itse poliisille, sanoo tiedotteessa tutkinnanjohtaja Pekka Korhonen.

Pahoinpitelystä epäilty mies on poliisin mukaan tanakka ja noin 30–40-vuotias. Hänellä oli tapahtumahetkellä yllään tumma hupullinen takki, farkut, harmaa paita ja mustat lenkkarit, joissa oli harmaita raitoja, poliisi kertoo.

Kokoomus kirii SDP:n etumatkaa Helsingin Sanomien tuoreessa puoluekannatusmittauksessa.

SDP on edelleen suosituin puolue 20,9 prosentin kannatuksella, ja kokoomus sai 19,5 prosentin kannatuksen. Lehden edellisessä mittauksessa demareilla oli kahden prosenttiyksikön etumatka kokoomukseen.

Keskustan kannatus oli ennallaan 15,6 prosentissa. Vihreille mittaus lupasi 12,9 prosentin, perussuomalaisille 9,7 ja vasemmistoliitolle 9,4 prosentin kannatuksen.

Perussuomalaiset ovat kasvattaneet kannatustaan yli prosenttiyksikön verrattuna edelliseen mittaukseen. Helsingin Sanomien mukaan maahanmuuttoon ja Oulun seksuaalirikoksiin liittyvä keskustelu joulukuun alkupuolella näyttää olevan perussuomalaisten nosteen takana. Saman havainnon pystyi tekemään Taloustutkimuksen Ylelle tekemästä kannatusmittauksesta.

RKP ja kristillisdemokraatit saivat 4,3 ja tasan 4 prosenttia. Sinisille mitattiin 1,1 prosentin tuki.

Kantar TNS:n toteuttamaan kannatusmittaukseen haastateltiin liki 2 300 ihmistä. Virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

Helsingin Sanomien kannatusmittaus tehtiin 13.12.2018–11.1.2019. Viime viikonlopun uutisointi Oulun uusista seksuaalirikosepäilyistä tai alkuviikon eduskuntakeskustelu eivät siis vielä näkyisi tässä mittauksessa, mikäli niillä olisi vaikutusta puolueiden kannatuksiin.

Lue lisää:

Ylen puoluekannatusmittaus: Perussuomalaisille iso nousu, kokoomus kirii SDP:tä

Ylen puoluekannatusmittaus: Miten suomalaiset äänestäisivät, jos vaalit pidettäisiin nyt?

HS-gallup: Vihreiden kannatus kääntyi kasvuun Haaviston noustua puheenjohtajaksi

Jani Tervola sai taksiluvan vuonna 2010. Kolmen vuoden täyspäiväisen ajamisen jälkeen kuuden lapsen huoltaja alkoi oireilla: esimerkiksi verenpaine alkoi nousta ja siihen haettiin lääkitystä.

Kotona hän oli vaimonsa Karoliina Tervolan mielestä muissa maailmoissa. Väsyneen miehen silmissä oli lasittunut katse.

Edes pidempiaikainen lepääminen lomalla ei muuttanut väsynyttä olotilaa virkeäksi. Hommat jatkuivat siihen saakka, että vaimo löysi miehensä autotallista tuupertuneena.

– Siinä se makasi ratin päällä. Hätäelvytyksen jälkeen tilasin ambulanssin, kertoo Karoliina Tervola.

Lääkäri totesi miehellä stressiperäisen uupumuksen, josta seurauksena oli epileptinen kohtaus.

Jani Tervola ei malttanut levätä. Hän nukkui liian vähän ja teki liian pitkää päivää. Lepoajat olivat ihan liian lyhyitä.

– Kai siinä euron kiilto silmissä mentiin kohti uupumusta, sanoo Jani Tervola.

Itseään kannattaa tarkkailla

Loppuunpalamista on tutkittu vähän, mutta tuoreimman yrittäjäkyselyn mukaan yli puolet yrittäjistä kokee ylirasitusta työssään. Varsinkin rakennus- ja teollisuusalan yrittäjät työskentelevät hyvinvointinsa äärirajoilla.

– Pitää olla herkkä, että tunnistaa väsymyksensä. Lisäksi verkostojen pitää olla kunnossa, sanoo porilainen yrittäjävalmentaja Tytti Laine.

Yrittäminen ja yrittäjyys tarjoavat mahdollisuudet rikastumiseen – tai uupumiseen.

Monet yksinyrittäjät kamppailevat ajan puutteen kanssa ja kokevat riittämättömyyttä. Intohimo tekemistä kohtaan kantaa silti uskomattomiin suorituksiin.

– Monet yrittäjät ovat palavasti rakastuneita siihen, mitä tekevät. Se intohimo vie yrittäjän monen rajan yli ilman, että koetaan uupumusta, sanoo yrittäjävalmentaja Tytti Laine.

Viiden vuoden kiirastuli

Sairaalareissun jälkeen Jani Tervola jatkoi normaaliin tapaan, kunnes tuupertui toisen kerran jo kuukauden sisällä. Silloin asiaa alettiin tutkia perusteellisemmin. Lääkäri diagnosoi epäselvän epileptisen kohtauksen ja otti ajokortin pois. Unelma taksiurasta mureni miehen silmien edessä.

– Kyllä se tuntui siltä, että tässäkö se ura nyt oli. Mitähän sitä nyt, mietti Jani Tervola.

Jani Tervola siirtyi auton ratista kotijoukkoihin kuuden lapsen ja Karoliina-vaimon seuraksi, ensin sairauslomalle, sitten työttömäksi.

Viiden vuoden aikana mies postitti lähes 200 työpaikkahakemusta, mutta mikään ei tärpännyt. Tervola haaveili myös vaimonsa kanssa yhteisestä koulutuksesta ja yrityksestä. Esimerkiksi yhteisen ravintolan pitäminen kävi mielessä.

Taksifirma pyöri nuo vuodet renkien avulla neljä vuotta, kunnes Jani myi kalustonsa pois. Samalla suunniteltiin uutta.

– Viisi vuotta oli tosi rankkaa, kun piti hakea uutta suuntaa, sanoo Jani Tervola.

Miehen pitivät elämän syrjässä kiinni perhe, lapset ja harrastukset: rotaritoiminta ja mukanaolo kunnalliselämässä sekä yrittäjien ja seurakunnan toiminnassa.

– Niistä tuli sisältöä elämään.

Viisi vuotta oli aikaa opetella uutta elämänjärjestystä ja rajojen löytämistä.

Lääkäri pudotti pommin vuonna 2018

Kun lääkäri lähetti kutsun viisivuotiskontrolliin, Jani Tervola ei osannut kuvitella, millaisen pommin tämä pudottaisi. Lääkärillä oli EU:n uudet ohjeet siitä, miten stressiperäisten uupumusten kanssa toimitaan. Jos kohtauksia ei ole ollut viiteen vuoteen, ajokortti palautetaan.

– Piti ihan uudelleen kysyä, että mitä tämä tarkoittaa, muistelee Jani Tervola.

Kaikki suunnitelmat menivät uusiksi, koska ajatuksesta pitää taksia oli jo luovuttu. Tuli kiire hankkia uusi auto ja aloittaa uudelleen.

– Kyllä se oli hieno päivä, muistelee Jani Tervola.

Vaimo ja lapset mukaan yritykseen

Lääkärin päätös antaa kortti takaisin oli sikäli onnekas sattuma, että kauan kypsynyt ajatus perheen yhteisestä firmasta sai tuulta purjeisiin. Vaimo päätti vaihtaa alaa ja ruveta myös taksikuskiksi. Myöhemmin myös vanhin poika liittyy rinkiin mukaan. Auto liikkuu kolmessa vuorossa.

– Järjestely auttaa, että lepoaikoja noudatetaan, kun on kolme kuskia, sano Karoliina Tervola.

Viiden vuoden harhailu opetti taksiyrittäjälle paljon.

– Elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin työtä, sanoo Jani Tervola.

Nyt Jani Tervola jakaa aikaansa järkevämmin. Niin lepo kuin vaimo ja lapsetkin saavat oman osansa ajasta.

Kuukaudesta toiseen sote-uudistuksen yhteydessä on kiistelty siitä, pitääkö valinnanvapauslaista tehdä valtiontukia koskeva ennakkoilmoitus EU:lle. EU-kielellä puhutaan notifikaatiosta.

Toteutuessaan valinnanvapauslaki antaa asiakkaalle oikeuksia valita, mistä ja keneltä hän hankkii sosiaali- ja terveyspalveluja.

Jos notifikaatiota ei tehdä, otetaan suuria riskejä.

Hallitus ei ole pitänyt notifikaatiota tarpeellisena. Se ei esittänyt ennakkoilmoitusta EU:lle tehtäväksi keväällä 2017, jolloin hallitus antoi ensimmäisen valinnanvapausesityksen, eikä keväällä 2018, jolloin eduskunta sai hallituksen toisen valinnanvapauslakiesityksen.

Jo vuonna 2017 korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi toisin. Joulukuussa se totesi, että ainoa oikeudellisesti kestävä menettelytapa on se, että “kaavailtu lainsäädäntökokonaisuus notifioidaan komissiolle”.

Myös perustuslakivaliokunta edellytti EU-oikeudellista arviota. Kesäkuussa 2017 antamassaan lausunnossaan, se totesi että “valtioneuvoston on jatkossa huolehdittava erityisen tarkasta lakiehdotusten EU-oikeudellisesta arviosta tarvittaessa yhteistyössä EU:n viranomaisten kanssa.”

Samankaltaista viestiä perustuslakivaliokunta toisti vielä keväällä 2018. Tuolloin se halusi hallitukselta lisäselvitystä notifikaatioon liittyen.

Jos korkeimman hallinto-oikeuden näkemys ennakkoilmoituksesta EU:lle olisi otettu vakavasti, asiasta olisi kenties saatu EU-komission kanta reilussa vuodessa.

Lisäselvityksetkään eivät riittäneet, vaan hallitus sai vielä kesäkuussa 2018 laiskanläksyä. Tuolloin antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään notifiointia edellyttävänä.

Miksi EU:lle pitäisi tehdä ennakkoilmoitus?

1. Euroopan unionin pelisääntöihin kuuluu, että sisämarkkinoilla jäsenvaltio ei voi antaa kilpailua vääristävää valtiontukea suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa.

2. Vaikka tietty toimenpide olisi valtiontukea, se voi olla sallittua joko asiaa koskevan yleisen poikkeuksen tai komission tekemän hyväksymispäätöksen johdosta.

3. Komissiolle tehtävän ilmoitusmenettelyn tarkoituksena on antaa komissiolle mahdollisuus varmistaa, että kysymyksessä ei ole kielletty valtiontuki tai todeta, että valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille.

4. Vain komissio voi päättää, onko jokin tuki yhteensopiva vai ei yhteismarkkinoille, eli siis hyväksyttävä EU:n valtiontukisääntöjen kannalta.

Karkeasti notifikaatiota voisi havainnollistaa esimerkillä vajan rakentamisesta.

Haluan rakentaa itselleni vajan, johon tarvitaan rakennuslupa. En sitä kuitenkaan hae ja naapuri riitauttaa vajan rakentamisen. Jos häviän jutun tuomioistuimessa, se voi määrätä vajani purettavaksi. Jos olisin hakenut siihen lupaa, olisin sen saanut.

Hallitus ei ole pitänyt notifikaatiota tarpeellisena

Hallitus on toistuvasti todennut, että se ei pidä tarpeellisena tehdä valinnanvapauslaista valtiontukia koskevaa ennakkoilmoitusta EU:lle.

Jos maakuntien sote-keskukset joutuvat esimerkiksi palauttamaan rahaa, seuraukset voivat olla hankalia. Eurooppaoikeuden professori Jukka Snell

Ristiriitaiseksi hallituksen toiminnan tekee se, että hallituksen ensimmäisessä valinnanvapausesityksessä katsottiin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto tapahtuu unionin oikeuden näkökulmasta markkinoilla taloudellisena toimintana. Siksi hallituksen tuolloiseen esitykseen sisältyi myös velvollisuus yhtiöittää julkiset sote-keskukset.

Viime marraskuussa taas eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta myötäili hallituksen kantaa ja sanoi, että maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelut (= sote-keskus ja hammashoitola) eivät ole taloudellista toimintaa eikä liikelaitosta tule pitää näiden palvelujen osalta yrityksenä.

Miten käsitys voi muuttua päinvastaiseksi?

EVA on hallituksen kanssa eri mieltä

Tämän vuoden tammikuussa Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) tuli toiseen lopputulokseen kuin sote-valiokunta.

Arviossaan se totesi, että valinnanvapauslaissa yritetään johdonmukaisesti kiertää Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä. EVAn mukaan julkinen tuottaja voisi kilpailla eri säännöin kuin yksityinen tuottaja.

EVAn mukaan julkisten ja yksityisten pitäisi olla samalla viivalla, ilman että julkinen sektori tukee omia yksikköjään. Kyse olisi ennen kaikkea maakunnan liikelaitoksista. Ne voisivat saada hyötyä emomaakunnalta, koska liikelaitoksen ja emomaakunnan resursseja on käytännössä vaikea pitää erillään.

Maakunnan liikelaitokset eivät myöskään voi mennä konkurssiin. Lisäksi niille on tarkoitus siirtää omaisuutta julkisilta toimijoilta veloituksetta. EVAn mukaan tätä voidaan pitää EU:n valtiontukisäännösten vastaisena toimintana.

Mitä voi tapahtua, jos notifiointia ei tehdä?

EVAn näkemyksestä voi päätellä, että jos notifiointia ei tehdä, ennen pitkää joku yritys valittaa suomalaiseen tuomioistuimeen. Valituksen voisi tehdä esimerkiksi sote-keskusten omaisuuden siirrosta tai konkurssisuojasta.

Sote-valiokunnan notifikaatioita käsittelevä osion johtopäätökset eivät ole samaa paria tekstin alkupuolen kanssa.

Valittaja voisi sanoa, että sote-keskus saa halvemmalla lainaa ja paremmat tavaran toimitusehdot, koska se ei voi mennä konkurssiin.

Tällöin kansallisen tuomioistuimen tehtävä on arvioida sitä, onko kysymys valtiontuesta. Jos tuomioistuin päätyisi siihen, että kyse on valtiontuesta, se voisi jäädyttää toimintoja, kieltää tuen maksamisen tai määrätä tukia takaisin perittäväksi. Seuraukset voisivat olla arvaamattomia.

Jos notifikaatiota ei tehdä, on todennäköistä, että joku valittaa kansalliseen tuomioistuimeen, sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. Ojasen mukaan kansallisten tuomioistuinten toimenpiteet ovat riski.

Saman huolen jakaa Turun yliopiston eurooppaoikeuden professori Jukka Snell. Hän varoittaa siitä, että jos maakuntien sote-keskukset joutuvat esimerkiksi palauttamaan rahaa, seuraukset voivat olla hankalia.

Sote-valiokunnan mietinnössä kuuluu hallituspuolueiden ääni

Sote-valiokunnan mietintöluonnoksen notifikaatioita käsittelevä osio on mielenkiintoista luettavaa. Alkuosa myötäilee asiantuntijoiden näkemyksiä ja siinä tunnistetaan myös huolia.

Ei voida tarkalleen tietää, millaisia seurauksia mahdollisista tuomioistuimen päätöksistä on maakuntien liikelaitosten sote-keskusten toiminnalle.

Sen sijaan valiokunnan johtopäätökset eivät ole samaa paria tekstin alkupuolen kanssa. Johtopäätösten mukaan valinnanvapauslain mukaiset palvelut eivät ole taloudellista toimintaa, kyse ei ole kielletystä valtiontuesta eikä notifikaatiota tarvitse tehdä.

Alkupuolen ja loppupuolen eriparisuus selittyy luonnollisesti sillä, että eduskunnan sote-valiokunta toimii poliittisesti. Hallituspuolueiden ääni kuuluu erityisesti johtopäätöksissä.

Joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään, mutta silti...

Sote-uudistusta on riivannut loputon kiire. On ollut niin kiire saada lait voimaan, ettei notifikaatiolle ole ollut aikaa. Silti sote-lakeja ei vieläkään ole hyväksytty.

Jos korkeimman hallinto-oikeuden näkemys ennakkoilmoituksesta EU:lle olisi otettu vakavasti, asiasta olisi kenties saatu EU-komission kanta reilussa vuodessa.

Joulukuun 2017 lausunnossa KHO piti notifikaatiota ainoana oikeudellisesti kestävänä menettelytapana. Se totesi myös: “Tämä on mahdollista toteuttaa ennen kaavaillun lainsäädännön voimaantuloa niin, että komission näkemyksestä mahdollisesti aiheutuvat muutostarpeet voidaan ottaa huomioon ennen sitä.”

Jos notifikaatiota ei tehdä, otetaan suuria riskejä. Ei voida tarkalleen tietää, millaisia seurauksia mahdollisista tuomioistuimen päätöksistä on maakuntien liikelaitosten sote-keskusten toiminnalle.

Lue myös:

Analyysi: Sote-keskuksista on tulossa lääkäriasema, asiakassuunnitelmasta merkillinen hallintohimmeli – unohtuiko sotesta so?

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Britannian EU-eroneuvotteluissa odotetaan nyt Britannian seuraavaa siirtoa.

Britannian parlamentin alahuone torjui tiistai-iltana pääministeri Theresa Mayn EU-erosopimuksen murskaluvuin.

– Ei tämä ainakaan helpommaksi mennyt tuon äänestyspäätöksen jälkeen. Oma oletukseni oli, että May häviää äänestyksen, mutta ei noin reilusti, Sipilä sanoi toimittajille eduskunnassa.

– Kyllä tämä nyt näyttää aika pahalta, alle puolet sai äänistä, hän lisäsi.

Sipilä sanoi pallon olevan nyt Theresa Maylla, jonka täytyy antaa maanantai-iltaan mennessä oma B-suunnitelmansa.

– Sitä nyt seuraavaksi odotetaan, ja sillä tavalla pallo on briteillä edelleenkin.

Sipilän mukaan Britannian EU-eroa voidaan lykätä kesäkuun loppuun saakka, jos lisäajalle on jokin syy kuten esimerkiksi uudet vaalit, hallituksen vaihtuminen tai uusi kansanäänestys.

– Mikä tahansa tilanne, joka muuttaisi nykyisen asetelman.

Kovaan brexitiin varauduttu jo kesästä lähtien

Suomessa työskenteleviä ja asuvia brittejä Sipilä kehottaa rekisteröitymään Maahanmuuttovirastoon, jos nämä eivät ole sitä vielä tehneet.

Tämä nopeuttaa oleskelulupien käsittelyä.

Sisäministeriö antaa lähiaikoina tarkemmat ohjeet, miten toimitaan siinä tilanteessa, jos Britannin sopimukseton EU-ero toteutuu maaliskuun lopussa.

Sipilän mukaan tähän niin sanottuun kovaan brexitiin on varauduttu jo kesästä lähtien ja ministeriöt ovat siihen hyvin valmistautuneet.

Lisää aiheesta:

EU-maat rauhoittelevat Britannian kansalaisia sopimuksettoman brexitin varalta – Hollanti ohjeistaa brittejä kirjeitse

Brittiparlamentin tyrmäys mietityttää EU:ssa: Sopimukseton brexit lähempänä kuin koskaan

Britannian parlamentti murskasi Theresa Mayn EU-erosopimuksen – Nämä ovat brexit-kaaoksen seuraavat askeleet

Asiantuntija Brexit-esityksen kaatumisesta: Normaalimmassa tilanteessa pääministeri May olisi varmaan eronnut

Venäjän toisella laidalla, Kamtšatkan niemimaalla kerrotaan vitsikästä anekdoottia – totena tietenkin. Turisti kysyy huolestuneena paikalliselta oppaalta:

– Pitääkö paikkansa, että täällä tiet ovat täynnä karhuja?

– Ei, paikallinen opas vastaa. – Ei meillä täällä Kamtšatkalla mitään teitä ole.

Kamšatkan niemimaa sijaitsee Venäjän itäisimmällä reunalla ja työntyy syvälle Tyyneen valtamereen. Pituutta sillä on enemmän kuin Suomella, mutta asukkaita vain runsaat 320 000. Niitä karhuja on sitten sitäkin enemmän.

Karhuja pölähtää karkuun pusikosta, kun ajamme keskellä yötä takaisin Kamtšatkan tulivuorilta. Kamera ei ehdi niitä napata, sillä verkkaisesta ulkomuodostaan huolimatta ne ovat nopeita eläimiä.

Venäjälle olisi tärkeää pitää koko jättiläisvaltio Kamtšatkaa myöten asutettuna, jo turvallisuussyistä. Asumattomat alueet kun on helppo valloittaa. 144 miljoonasta venäläisestä ei kuitenkaan ole levittäytymään yhdelletoista aikavyöhykkeelle. Kansa kuluu liian ohueksi.

Kamtšatkan talous nojaa yhdellä jalallaan turismiin.

Ukrainasta kotoisin oleva Andrei Bobrik luotsaa vanhaa neuvostoarmeijan maastokuorma-autoaan kohti vuoria. Kyyti on kuoppaista neuvostoarmeijan vanhassa maastoautossa, kun niitä teitä ei juuri ole.

Vaikeakulkuiseen maastoon hakeutuu lähinnä kivenkovia retkeilijöitä ja karhujen perässä tulleita metsästyksen harrastajia.

– Kiinalaisia, saksalaisia, amerikkalaisia, venäläisiä, hän luettelee.

Olosuhteet ovat karut, ja Kamtšatka kärsii Suomenkin syrjäseuduilta tutusta ilmiöstä. Muuttosuunta jylhistä maisemista on poispäin.

Siitä huolimatta muutamat nuoret aikuiset ovat päättäneet pärjätä.

Yhdeksän tunnin päässä paistaa Moskovan aurinko

Kamtšatka on syrjäseutua, yhdeksän tunnin lentomatkan ja yhdeksän tunnin aikaeron päässä Moskovasta. Siksi paikalliset osaavat yhdeksän kertotaulun niin hyvin, kertoo paikallislehdessä työskentelevä toimittaja Uljana Bakumenko.

Moskova on aurinko, jota Venäjän kaukaisemmatkin alueet kiertävät. On tiedettävä, missä ajassa aurinko on.

– Välimatka täältä Moskovaan on valtava ja sen valitettavasti myös tuntee, Bakumenko kuvaa.

Viime vuonna Kamtšatka sai puolen miljardin euron ennätystuet Venäjän keskushallinnolta. Suuremmat palkat tai aluetuet eivät kuitenkaan riitä kannustamaan ihmisiä saapumaan tai jäämään.

Esimerkiksi viime vuonna niemimaalta lähti yli 13 000 ihmistä, mikä on valtava määrä 300 000 asukkaan joukosta. Yli puolet koulunsa päättäneistä jatkaa opintojaan muualla Venäjällä – eivätkä he enää palaa.

– Tietysti vanhemmat haluavat lapsilleen vain parasta ja lähettävät heidät suuriin venäläiskaupunkeihin. Usein he lähtevät itse perässä, kertoo toimittaja Bakumenko.

Kamtšatka on raja-aluetta. Niemimaan pääkaupungissa Petropavlovsk-Kamtšatskissa on Venäjän Tyynenmeren laivaston tukikohta, jossa päivystävät myös ydinsukellusveneet.

Niemimaa on siis strategisesti tärkeä paikka Venäjän itäiselle puolustukselle. Armeija onkin iso työllistäjä. Se toi kuusi vuotta sitten paikkakunnalle myös Bakumenkon.

– Mieheni on sotilas, ja hänet määrättiin tänne, Bakumenko kertoo.

Kamtšatkalle saapuvat sotilaat saavat ”pitkää ruplaa” eli suuremman palkan kuin monissa muissa varuskunnissa.

Bakumenko on seurannut Kamtšatkan kehitystä työnsä puolesta. Hän vertaa Kamtšatkaa ja Petropavlosk-Kamtšatskia jatkuvasti synnyinkaupunkiinsa Vladivostokiin, johon Venäjän keskushallinto on satsannut.

– Ennen vuotta 2007 Vladivostok oli vain yksi syrjäinen kolkka monista. Sitten alkoi rakentaminen: siltoja, teitä, risteyksiä. Nyt Vladivostok on Kaukoidän bisneskeskus, Bakumenko sanoo.

Joulukuussa Vladivostokin arvo nousi entisestään, kun siitä tuli Kaukoidän uusi pääkaupunki presidentti Vladimir Putinin asetuksella Habarovskin sijaan.

Hehtaari sitä haluaville

Suurin osa Venäjän väestöstä, 75 prosenttia asuu Uralin länsipuoleisella Venäjällä, eikä sielläkään kovin tiheässä. Jos pääsee tiirailemaan lentokoneen ikkunasta pimeässä Moskovan ja Pietarin välimaastoa, sielläkin on valotonta.

Kaukoidän kehityksestä vastaa Venäjällä oma ministeriö. Se aloitti vuonna 2017 ohjelman, jossa Venäjän kansalainen voi hakea itselleen hehtaarin ilmaista maata Kaukoidästä. Ehtona on, että maatilkun omistaja kehittäisi sillä elinkeinoa viiden vuoden kuluessa.

Kahdessa vuodessa ministeriö on onnistunut jakamaan vain yli 40 000 hehtaaria maata. Se on pieni määrä Venäjän mittakaavassa.

Kolme hehtaaria kuuluu hevostilalliselle Darja Posdnjakovalle ja hänen miehelleen.

Jos tarkkoja ollaan, yhden hehtaareista omistaa Posdnjakovan sisko, joka on monen muun kamtšatkalaisen nuoren tavoin muuttanut pois kotikonnuiltaan. Siskon tie vei Pietariin.

– Hän sanoi, että hän ei tule ikinä takaisin, joten voimme pitää hänenkin osuutensa, Posdnjakova sanoo.

Posdnjakova on järjestänyt toista vuotta ratsastusvaelluksia luontoon.

Nyt tallissa on seitsemän hevosta ja pihalla lauma koiria, jotka ovat täällä välttämättömyys. Ne lähtevät tottuneesti mukaan hevosvaelluksille ja pitävät huolen siitä, että karhut pysyvät poissa reitiltä.

Niin, ne karhut. Kamtšatkalla niitä on enemmän väkilukuun suhteutettuna kuin missään muualla maailmassa.

Kaksi yksilöä asuu kesäisin aivan Posdnjakovan tallin takana sijaitsevassa metsässä. Muutaman kerran koirat ja karhut ovat olleet myös kuonokkain.

Yhdestä kohtalokkaasta kohtaamisesta on muistona kolmella jalalla pihalla juoksenteleva nuori venäjänvinttikoira, joka ei ymmärtänyt varoa isompaansa. Nyt Podsnjakova seuraa, olisiko siitä vielä eläjäksi.

– En voi sanoa pitäväni karhuista, mutta pääsääntöisesti ne yrittävät vältellä meitä. Ja me niitä, Podsnjakova kuvaa.

Ilmainen maakaan ei ole riittävä houkutin saada lisää asukkaita Venäjän Kaukoitään.

Epäileväisesti viranomaisiin suhtautuvat venäläiset pelkäävät, että maa voidaan ottaa heiltä pois sen jälkeen, kun he ovat sinne jotain investoineet.

– Me emme pelkää. Haluamme tehdä omaa juttuamme, eikä meillä ole aikaa odotella, Podsnjakova sanoo päättäväisesti.

Podsnjakova luottaa tulevaisuuteen. Toiminta pidetään maltillisena, mutta sitä kehitetään koko ajan. Uusia reittejä etsitään, ja turisteille aiotaan pian tarjota mahdollisuutta yöpyä maastossa.

– En halua lähteä täältä minnekään. Kasvatamme lapsemme täällä ja vaellamme luonnossa. Tunnemme itsemme täällä vapaiksi, Podsnjakova sanoo.

Putin kutsuu maanmiehiään kotiin

Kamtšatka on niitä paikkoja, joissa tähtitaivas on kirkkaampi ja täplikkäämpi kuin muualla. Päiväsaikaan taivaankansi on kirkkaansininen. Sitä vasten lepäävät niemimaan yli sata tulivuorta.

Gorelin tulivuorelle kapuamiseen valmistautuu eräopas, Moldovasta kotoisin oleva Giorgi Novalenko.

Novalenko on poikkeus muuttovirrassa, sillä hän kauhoi sitä päinvastaisen suuntaan kuin niin moni muu. Hän muutti Kamtšatkalle Moldovasta neljä vuotta sitten.

– Vaimoni aneli, että muuttaisimme Venäjälle, hän kertoo.

Dina-vaimo kuului Moldovan venäläisvähemmistöön. Näitä maanmiehiään Putin on kutsunut palaamaan kotimaahansa väestökatoa helpottamaan.

Pariskunta luki muutto-ohjelmasta internetistä. Ohjelmaan pääsyn edellytyksenä oli venäjän kielen taito ja venäläiset juuret.

– Venäjän valtio maksoi lennot ja ensimmäisen puolen vuoden vuokran. Venäjän kansalaisuuden saimme yksikertaistetun menettelyn kautta, Novalenko luettelee.

Kansalaisuuden saaminen kesti puoli vuotta. Ehtona oli, että pari viettää ainakin kaksi vuotta Kamtšatkalla. Nyt aikaraja on reilusti ylitetty, eikä Novolenkoilla ole aikomustakaan lähteä. Seitsemänvuotias Martin-poika käy paikallista koulua.

Moldovassa Novalenko työskenteli rakennuskiipeilijänä. Kamtšatkalla hänellä on ollut useita työpaikkoja, joista mieluisin on nykyinen.

– Unelmani olisi kehittyä turismissa. Viettäisin kesät ja talvet täällä, keväät ja syksyt Moldovassa, hän kaavailee.

Venäjä on viime vuodet kärsinyt erityisesti koulutettujen ihmisten maastamuutosta eli aivovuodosta. Vuonna 2015 lähtijöitä oli ennätysmäärä – 350 000, siis enemmän kuin koko Kamtšatkalla on asukkaita.

Muuttoliike kiihtyi vuoden 2012 presidentinvaalien jälkeen, kun Putin palasi valtaan.

Toinen iso potku muuttoliikkeelle oli Krimin niemimaan valtaus vuonna 2014 ja siitä seuranneet lännen asettamat pakotteet ja talousvaikeudet. Nyt yhä useammat nuoret lähtevät ulkomaille hankkimaan korkeakoulutusta ja jäävät sille tielleen.

Suosituin kohdemaa on Yhdysvallat, mutta nuoria kiinnostavat myös Espanja, Saksa ja Britannia. Siis maat, joista piirretään Venäjän valtion ohjailemilla televisiokanavilla vankkaa viholliskuvaa.

Vuorille kapuavaa Novalenkoa ei politiikka liikuta, eikä lopullinen paluu kotimaahan.

– Moldovassa elämä on hyvää, mutta aina jotain puuttuu. Täällä voimme elää niin kuin tahdomme, päättää asioistamme itse, Novalenko summaa.

Yhdeksän tunnin matkan päässä, Moskovassa, tämä on mieluisaa puhetta.

A-studion lähetyksessä tänään TV1:llä klo 21 keskustellaan aiheesta Tavalliset venäläiset kituuttavat, miksei Venäjän talous uudistu?

Mainen osavaltiossa sijaitsevassa Westbrookin kaupungissa huokaistiin ihmetyksestä, kun kaupungin halki virtaavaan Presumpscot-jokeen ilmestyi kuun pienoismallilta näyttävä jääympyrä.

Jääympyrät ovat harvinaisia, ja ne syntyvät usein joen mutkakohdissa esiintyvien virtauksien seurauksena.

– Jännittää aina, kajaanilainen Ronja Rusanen myöntää istuessaan autoon.

Rusasella on juuri alkamassa autokoulun neljäs ajotunti.

Hänellä ei ole mopokorttia, joten aikaisempaa kokemusta ajamisesta, ajoneuvon käsittelemisestä tai muun liikenteen huomioimisesta ei ole.

– Aluksi asioita tuli tosi paljon kerralla. Kun olen hetken ajanut tunnilla, se alkaa tuntua hieman helpommalta, Rusanen sanoo.

Heinäkuun alussa uudistunut ajokorttilaki laski ajokortin hintaa, mutta samalla pakollisen opetuksen määrä väheni lähes puoleen aikaisemmasta.

Varsinaisia ajotunteja on minimissään 10.

– Ajotunteja pitäisi olla hieman enemmän, jotta oppii kunnolla auton käsittelyn ja sen, miten muuta liikennettä pitää huomioida. Siellä et ole yksin, se on vaikein asia, Rusanen sanoo.

Meillä tulee olemaan tuhansia nuoria, jotka tulevat ensimmäisille liukkaille opettelemaan ajamista omatoimisesti. Jarmo Jokilampi

Kainuun Autokoulun yrittäjä, liikenneopettaja Marko Juntunen on saanut samanlaista palautetta myös muilta ajo-oppilailta. Minimimäärä riittää yleensä sellaisille oppilaille, joilla on aikaisempaa kokemusta sekä asenne ja motivaatio kohdallaan.

– Hyvin harva pärjää kymmenellä tunnilla ja oppii kaiken. Jokainen on yksilö ja tämä on yksilöopetusta. Sama tilanne kuin lukiossa, kaikki eivät kirjoita kuutta tai kahdeksaa laudaturia, Juntunen sanoo.

Pakollisten ajotuntien lisäksi jokaisen oppilaan on suoritettava ennen ajokoetta riskienhallintakoulutus. Se sisältää muun muassa liukkaan ja pimeän ajoharjoittelun.

Vastaavanlainen koulutus oli aikaisemmin syventävän vaiheen aikana, jolloin ajokokemusta oli kertynyt puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Juntusen mielestä ajankohta on nyt väärä.

– Oppilaalla saattaa olla muutama ajotunti pohjalla, jolloin on opeteltu auton käsittelyä ja liikkeelle lähtöä. Silloin ei pysty välttämättä kiinnittämään huomiota riskien tunnistamiseen, Juntunen sanoo.

Teoria kännykällä, ajoharjoittelu simulaattorilla

Autokoulut sopeuttavat toimintaansa uudistuksen mukaiseksi. Kalustoa on vähennetty, ja virtuaalisen koulutuksen johdosta myös tilojen tarve vähenee. Esimerkiksi teoriatunnit voi käydä halutessaan vaikka tietokoneella, tabletilla tai kännykällä.

– Ajokorttiuudistuksessa on hyviä puolia. Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyi, mutta liikenneturvallisuus sivutettiin muutamassa kohdassa täysin, sanoo Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi.

Uudistus mahdollistaa nyt, että liukkaan kelin ajoharjoittelua ei tarvitse suorittaa ajoharjoitteluradalla oikeissa olosuhteissa, vaan sen voi korvata simulaattorilla. Missään muussa pohjoismaassa se ei ole mahdollista, Jokilampi sanoo.

– Simulaattori on hyvä apuväline, mutta ei anna oikeaa liukkaalla ajamisen tuntumaa. Meillä tulee olemaan tuhansia nuoria, jotka tulevat ensimmäisille liukkaille opettelemaan ajamista omatoimisesti liikenteen seassa.

Suomessa on nyt noin 30 ajoharjoittelurataa ja verkosto uhkaa harventua.

– Etenkin pienillä paikkakunnilla olevat radat tulevat laittamaan portit kiinni, koska niiden ylläpitäminen ei ole enää kannattavaa, Jokilampi sanoo.

Pakollisia opetusmääriä vähennettiin kaikissa ajokorttiluokissa. Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilammen mukaan suurin virhe kohdistui mopokorttia suorittaviin lapsiin. Heillä ei ole liikennekoulutusta eikä liikennekoetta.

Kaikille muille ikäryhmille ja ajokorttiluokille, jopa ammattikuljettajille, on määrätty opetusta, mutta ei 15-vuotiaille lapsille.

– Se on meiltä aikuisilta vastuutonta. Laitamme lapset liikenteeseen ja sanomme, että koeta pärjätä. Osa pärjää, osa ei.

Aikaisemmin ajo-opetusta oli kolme tuntia. Määrä ei ole suuri, mutta Jokilammen mukaan se tuotti hyviä tuloksia. Koulutus alkoi vuonna 2011, ja heti seuraavana vuonna mopoilijoiden vakavat onnettomuudet putosivat yli 40 prosenttia.

Liikenneturvan mukaan kuolleiden mopoilijoiden määrä on laskenut lähes kolmannekseen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samassa ajassa loukkaantuneiden mopoilijoiden määrä on yli puolittunut.

Mopokorttia varten voi hankkia käytännön ajo-opetusta, vaikka laki ei siihen velvoita. Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Kimmo Pylväs sanoi aikaisemmin Ylen haastattelussa luottavansa siihen, että vanhemmat kantavat vastuunsa.

Reputtajat maksavat enemmän

Ajokorttiuudistuksen jälkeen liikenteessä on aikaisempaa enemmän reputtajia (Suomen Kuvalehti). Suurin muutos on tapahtunut mopokorttien kohdalla.

Teoriakokeiden hylkäysmäärät ovat kasvaneet rajusti. Ennen uudistusta teoriakokeen pääsi ensiyrittämällä läpi 83 prosenttia oppilaista, nyt hyväksymisprosentti on 36. Myös ajokokeiden hylkäyksen ovat lisääntyneet.

Mopokortti maksoi aikaisemmin keskimäärin 350 euroa. Nyt ajokorttia suorittavan kustannukset saattavat jopa kasvaa.

– Hyvä esimerkki on mopoikäinen poika, joka kävi teoriakokeessa 12 kertaa ennen kuin pääsi sen läpi. Pelkät tutkintomaksut maksoivat 420 euroa, mutta opetus jäi saamatta, Jokilampi sanoo.

Jokainen harkitsee itse, tarvitseeko lisätunteja, mutta valitettavan harva niitä hylätyn tutkinnon jälkeen ajaa. Marko Juntunen

Myös B-luokan korttien kohdalla reputtaneita on enemmän kuin aikaisemmin, mutta kehitys on maltillisempi. Viime vuonna ennen uudistusta ajokokeen pääsi ensimmäisellä yrityksellä läpi 66 prosenttia kokelaista, kun uudistuksen jälkeen vastaava luku oli 62 prosenttia.

Uudistus teki kokeista aikaisempaa vaativampia (Liikenne- ja viestintävirasto). Tämä olisi pitänyt Jokilammen mielestä kertoa ennen uudistusta.

– Kun koe vaikeutuu, opetus vähenee ja kuljettajatutkinnon hinta nousee, kuluttajan maksama hinta ei laske. Se vain menee tutkinnon suorittamiseen, Jokilampi toteaa.

Kajaanilaisella Ronja Rusasella on tämän päivän jälkeen jäljellä vielä kuusi ajotuntia. Jos Rusanen tuntee itsensä ennen ajokoetta epävarmaksi, aikoo hän ottaa vielä lisää ajotunteja.

– Jos on epävarma, liikenteeseen ei kannata lähteä itsekseen ajamaan ja kokeilemaan inssiä. Jos minusta tuntuu, että pystyn ajamaan inssin läpi, totta kai silloin yritän tehdä niin, Rusanen sanoo.

Aikaisemmin hylätyn ajokokeen jälkeen oppilaalle määrättiin 1–5 lisätuntia auton ratissa.

– Jokainen harkitsee itse, tarvitseeko lisätunteja, mutta valitettavan harva niitä hylätyn tutkinnon jälkeen ajaa, yrittäjä Marko Juntunen sanoo.

Lue lisää aiheesta:

Huomasitko, että ajokorttilaki uudistui heinäkuun alussa – kortin hinnan odotetaan putoavan satasilla, mutta ajotuntien määrän leikkaus huolestuttaa

Autoilija ei huomaa liikenteessä läheskään kaikkea – paitsi jos ajaa 6 km/h

Britannian parlamentin tiistainen brexit-äänestys sai monet EU-maat lisäämään varautumistaan sopimuksettomaan brexitiin. Myös Suomessa varoiteltiin kovan brexitin vaaroista.

Jos minkäänlaista sopimusta ei saada, Britannia jää EU:n ulkopuolelle, ja sen rajat menevät kiinni käytännössä yhdessä yössä. Tullimuurit nousevat välittömästi.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti keskiviikkona lääkehuollon häiriötilanteista ja lääkinnällisten laitteiden saatavuudesta. Maahanmuuttovirasto Migri neuvoi Suomessa asuvia brittejä rekisteröimään oleskeluoikeutensa.

Kansalaisten elämään maaliskuun loppuun suunniteltu brexit voi vaikuttaa myös verkkotilausten ja matkustamisen kautta.

1. Tullauksiin kymmeniä uusia työntekijöitä

Kun Britannia eroaa EU:sta, se muuttuu tullin näkökulmasta niin kutsutuksi kolmanneksi maaksi heti. Silloin rajat ylittävistä tavaroista pitää tehdä tulli-ilmoitukset ja -selvitykset.

Brexit lisää tuontitullauksia Suomessa peräti neljänneksellä ylijohtaja Jarkko Saksan mukaan. Se tarkoittaa 40–60 uutta työntekijää.

Miten työntekijöitä rekrytoidaan, kun brexitin päivämääräkään ei ole nyt varma?

– No tämäpä onkin haasteellista, koska 40:nkin henkilön saaminen tehokkaasti työhän kestää vähintään puoli vuotta ellei vuoden, Saksa arvioi.

Tullilla ei kuitenkaan ole määrärahoja, joilla se voisi palkata lisää väkeä.

– Käytännössä se tarkoittaa, että me selviämme nykyhenkilöstöllä. Yritämme löytää omasta henkilöstöstämme niitä, jotka kykenevät tekemään tulliselvityksiä.

2. Verkko-ostokset pitää selvittää

Kun kuluttaja tilaa tavaraa nettikaupasta, se pitää brexitin jälkeen tulliselvittää. Jos tavara on yli 22 euron arvoinen, siitä tulee maksaa vero.

– Meillä on nettipalvelu, jossa ilmoituksen voi tehdä ja maksaa tarvittavat verot. Mutta kustannuksia se lisää kuluttajalle, Saksa sanoo.

Posti ei voi lähettää paketteja kuluttajalle, ennen kuin niistä on tehty tulli-ilmoitus ja tarvittavat verot on maksettu. Brittituotteiden osalta menetellään siis samalla tavalla kuin Kiinasta tilattujen pakettien kohdalla.

3. Lentoliikenteeseen voi tulla häiriöitä

EU komissio antoi joulukuussa erillisen asetusehdotuksen, jonka mukaan EU pyrkii turvaamaan lentoliikenteen EU:n ja Britannian välillä myös sopimuksettoman Brexitin toteutuessa.

EU sallii suorat Britannian-lennot, mutta brittiyhtiöiden operointi EU:n sisällä tai EU:sta kolmansiin maihin ei käy.

Päänvaivaa aiheuttaa vastapuolen eli Britannian suhtautuminen. EU turvaa lentoliikenteen ja kansalaisten mahdollisuuden matkustaa ilman viisumia vain, jos Britannia hyväksyy ehdot vastavuoroisesti.

Mitä kauemman selvyyden saaminen Britanniasta kestää, sitä vakavammin kannattaa varautua häiröihin liikenteessä.

– Finnair seuraa tilanteen kehittymistä ja varautuu tulevaan erilaisin skenaarioin. Tässä vaiheessa on liian aikaista spekuloida mahdollisen sopimuksettoman Brexitin vaikutuksilla, Finnairin viestinnästä kommentoidaan sähköpostitse.

Ulkoministeriön yksikönpäällikkö Marjut Akola uskoo ratkaisun löytyvän niin, että Britanniaan pystyy lentämään huhtikuussakin – mutta täysin varmaa se ei ole.

– Siitä ei ole selvästi sovittu, mutta heillä on sama intressi kuin meilläkin saada sopimus. Britanniassakin on virkamiestasolla mittavat valmistelut, Akola sanoo.

Tosin välittömästi brexitiä seuraavana päivänä ongelmia saattaa ilmetä, jos Britannian ja EU:n välillä ei ole sopimusta, Elinkeinoelämän keskusliiton EU-johtaja Taneli Lahti huomauttaa.

– Itse en kyllä 30.3. yrittäisi lentää Britanniaan enkä sieltä pois.

Lentoliikenteen mahdollisista häiriöistä ovat kertoneet aiemmin muun muassa Yle ja Kauppalehti. Brexit voi myös vaikeuttaa Finnairin asemaa.

4. Pula varaosista uhkaa

Esimerkiksi Saksan hallitus on korostanut alkukesästä saakka, että se valmistautuu sopimuksettomaan brexitiin. Se toisti strategiansa Britannian tiistai-illan äänestyksen jälkeen.

Suomessa sekä viranomaiset että yritykset ovat valmistautuneet kovaan brexitiin syksystä lähtien. Yritykset, joilla on valmistusta tai arvoketjun osia Britanniassa, miettivät toimintavaihtoehtoja asioiden vaikeutumisen varalta.

– Maailman tuotantoketjut ovat nykyään niin moninaiset, että moni teollisuuden ja kaupan ala varoittelee, että yhdestä sun toisesta tuotteesta voi tulla pulaa, Nordean kansainvälisen talouden ekonomisti Tuuli Koivu sanoo.

– Suurimmat riskit eivät nyt kuitenkaan tule Britanniasta vaan epävarmuudesta, joka kohtaa maailman taloutta monelta eri rintamalta. On brexit, Kiina, Italia ja kauppasota, jotka lisäävät epävarmuutta. Kun Suomi vie paljon investointituotteita maailmanmarkkinoille, joiden heikoin lenkki on teollisuustuotanto, niin silloin kone- ja laitevienti kärsii.

EK:n Taneli Lahden mukaan ulkomaiset investoinnit Britanniaan käytännössä pysähtyivät 2017–2018 ja itse Britanniankin teollisuus investoi nyt enemmän "mantereelle kuin saarelle".

– Tuotantoa on jo nyt siirretty manteelle, ja rahoitusvälineitä ja arvopaperita arvioiden mukaan yli tuhannella miljardilla eurolla, Lahti luettelee.

– Jos EU:n ja Britannian välille neuvoteltu erosopimus ja sen yhteydessä laadittu julistus tulevista suhteista kaatuvat, niin meillä ei ole mitään.

5. Britit voivat jatkaa oleskeluaan Suomessa, jos...

Ulkoministeriön Marjut Akolan mukaan viranomaistyötä sopimuksettoman brexitin varalta tehdään koko ajan.

– On erittäin tärkeää, että esimerkiksi lääkehuoltoon, maahantulokysymyksiin ja oleskelulupiin liittyvät kysymykset saadaan selviksi. Niistä tiedotetaan lähiviikkoina, Akola sanoo.

EU-linjauksen mukaan brittiläiset työntekijät, eläkeläiset ja opiskelijat voivat jatkaa oleskeluaan EU-alueella brexitin jälkeenkin, jos EU-kansalaiset saavat vastavuoroisesti jäädä Britanniaan. Tähänkin asiaan odotetaan Britannian kantaa.

Kansainvälisen kauppakamarin johtaja Timo Vuori kertoo, että brittiyrityksillä on Suomessa yli 300 tytäryhtiötä, joissa on 20 000 työntekijää. Britanniassa taas on yli 200 suomalaista yritystä, jotka työllistävät 12 00 ihmistä.

– Epätietoisuutta on siitä, miten työntekijät, tavarat ja palvelut liikkuvat EU:n ja Britannian välillä. Vaaditaanko työntekijöiltä viisumia tai erillistä työlupaa?

Vuoren mukaan yritykset pohtivat muun muassa, onko Britannia sellainen markkina, jolta vetäydytään pitkällä aikavälillä.

Lisää aiheesta:

Sipilä Mayn EU-erosopimuksen kaatumisesta: "Kyllä tämä nyt näyttää aika pahalta"

Analyysi: Mayn murskatappio johtanee brexitin lykkääntymiseen

Torstaina aamulla ainakin eteläisessä Suomessa liikkumiseen kannattaa varata aikaa. Nopeasti maan eteläosan yli liikkuva matalapaine tuo kovia tuulia ja kunnon lumipyryn, sanoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Lumisade alkaa lounaisrannikolla jo keskiviikkoiltana. Osa sateista voi tulla räntänä, mutta aiemmin uumoiltua vesisadetta ei ennusteessa enää ole.

– Koko etelärannikolle on luvassa 15–20 senttiä lunta. Torstaina aamuruuhkiin mennessä sitä on tullut jo kymmenen senttiä, Koskela varoittaa.

Ilmatieteen laitos varoittaakin aamuyöstä alkaen eteläisessä Suomessa erittäin huonosta ajokelistä. Myös osassa maan keskiosaa ajokeli on huono.

Itä- ja Kaakkois-Suomessa lunta tulee vielä torstaina illalla, mutta sitten myräkkä alkaa olla ohi. Perjantai on Koskelan mukaan taas tavallinen, talvinen pakkaspäivä.

Lue lisää säästä Ylen sää-sivuilta.

Roskia, lattialle leviteltyjä kirjoja, kovaäänistä musiikin kuuntelua.

Kouvolassa on jouduttu puuttumaan peruskouluikäisten nuorten häiriköintiin rajoittamalla Myllykosken ja Inkeroisten kirjastojen omatoimiaikoja.

Järjestely on voimassa tammikuun ajan, ja apua kauaskantoisemman ratkaisun löytämiseksi on pyydetty poliisilta.

– Nuorten tullessa suurella joukolla kirjastoon desibelit alkavat nousta ja se alkaa häiritä muita asiakkaita. Siellä on lisäksi ollut eriasteista vahingontekoa, kertoo vanhempi konstaapeli ja ankkuripoliisi Janne Kyrönviita Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

Ankkuripoliisina yksi hänen päätehtävistään on työskennellä alle 18-vuotiaiden kanssa rikosten ennaltaehkäisemiseksi. Hän on käynyt tapaamassa nuoria ja kirjaston henkilökuntaa asiaan liittyen, mutta toivottuja tuloksia ei ole saavutettu.

Ilmiö ei ole Kouvolassa uusi, eikä Kyrönviita usko sen olevan pelkästään kyseisen alueen ongelma. Poliisin tietoon nuorten häiriköinti tuli jo yli vuosi sitten.

– Mahdollisesti häiriköintiä on ollut jo aiemminkin ja kirjasto on pyrkinyt sitä itse selvittämään, Kyrönviita sanoo.

Ratkaisuna ikäraja?

Jo aikaisemmin niin Myllykosken kuin Inkeroisten kirjastoissa järjestettiin molemmissa avoimet keskustelutilaisuudet asian tiimoilta, mutta etenkin viime syksystä lähtien asiakkailta on jälleen tullut palautetta nuorison häiritsevästä käyttäytymisestä.

Nyt Kouvolassa pohditaan ikärajan asettamista omatoimikirjastoihin. Mietinnässä on ollut ainakin 15 tai 18 vuoden ikäraja.

“Alaikäisen” nuoren tulisi silloin pyytää oikeus huoltajaltaan omatoimikirjaston käyttämiseen. Tässä tapauksessa järjestely koskisi todennäköisesti kaikkia alueen kirjastoja, kirjastotoimen apulaisjohtaja Marko Niskapohja kertoo.

– Jos me tähän ratkaisuun päädymme, uskoisin sen tapahtuvan tässä keväällä. Mitään ei ole kuitenkaan lyöty lukkoon, hän sanoo.

Porttikiellon antaminen yksittäiselle henkilölle olisi sekin vaikeaa.

– Suomessa kirjaston käyttö on lailla turvattua ja henkilön asettaminen sen käyttökieltoon on tehty todella monimutkaiseksi. Laki ei anna kauheasti apuja siihen, että jos jotkut häiriköivät, niin heille voisi vain sanoa, että he eivät voi kirjastoon enää tulla, Niskapohja sanoo.

Vaihtoehtoinen ajanviettopaikka puuttuu

Kouvolan nuorisovaltuuston jäsenen Noora Mäkelän mukaan kirjastoissa ilmenneessä häiriköinnissä saattaa olla kyse siitä, ettei yhdessä viihtyvillä nuorilla ole muuta ajanviettopaikkaa.

– Ainakin Inkeroisissa se on ollut ongelma. Kaikki eivät välttämättä halua mennä nuorisotiloihin, joissa aikuiset valvovat. Silloin porukat saattavat kerääntyä tänne kirjastoihin, Mäkelä sanoo.

Samaa pohtii Kouvolan kirjastotoimen apulaisjohtaja Marko Niskapohja.

– Näillä alueilla kirjasto on paikka, jossa voi lämpimässä istuskella ja esimerkiksi ladata älylaitteita. Siellä voi olla aika vapaastikin, sillä omatoimiaikana henkilökuntaa ei ole paikalla ja vartijoitakin siellä käy vain toisinaan, Niskapohja kertoo.

Vartioinnin lisäämistä on myös ehdotettu levottoman käytöksen kitkemiseksi.

– Onko tulevaisuus sitten sitä, että kirjastot joutuvat hyödyntämään vartiointiliikkeen palveluita? Se saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta sinänsä tällainenkin mahdollisuus on ajan ilmiöihin sopiva, ankkuripoliisi Janne Kyrönviita toteaa.

Aukioloaikojen supistamiselle tyrmäys

Tilannetta on tammikuun aikana pyritty jo saamaan hallintaan rajoittamalla Inkeroisten ja Myllykosken kirjastojen omatoimiaikoja siten, ettei kirjastoon pääse perjantaisin ja viikonloppuna kello 17 jälkeen.

Järjestely on aiheuttanut närää alueen asukkaiden keskuudessa, sillä eniten häiriötä aiheuttava porukka on pieni.

– Asiakkailta on tullut paljon negatiivista palautetta, sillä aukiolon rajoittaminen kohdistuu heihin kaikkiin. Toivomme, että se jää ratkaisuna väliaikaiseksi, kirjastotoimen apulaisjohtaja Marko Niskapohja sanoo.

Myös Noora Mäkelä Kouvolan nuorisovaltuustosta vastustaa aukioloaikojen rajoittamista.

– Parin ihmisen hölmöilyn ei pitäisi vaikuttaa muiden saamaan palveluun. En näe aukioloaikojen rajoittamista enkä ikärajoja toimivana ratkaisuna, Mäkelä sanoo.

Mutta onko ikärajan asettaminen kirjastoon edes lain puitteissa mahdollista?

Kansalaisten yhdenvertaista kohtelua säätelee perustuslaki, jossa mainitaan henkilön ikään perustuva eri asemaan asettaminen. Kuntaliiton lakimies Annaliisa Lehtinen ei kuitenkaan näe ikärajan asettamista kirjastoon lainvastaisena.

– Kunnalla voi olla perusteltu syy rajoittaa omatoimikirjaston käyttöä siten, että se pyrkii sillä ehkäisemään häiriöitä ja ilkivaltaa. Tällöin kyse ei ole perustuslain vastaisesta perusteettomasta rajoituksesta tai syrjinnästä vaan ihan järkevästä syystä tehdä tällainen rajoitus, Lehtinen sanoo.

Hänen mukaansa Kouvolan omatoimikirjaston käyttöaikojen rajoituksista päätettäisiin todennäköisimmin liikunta- ja kulttuurilautakunnassa.

Seuraukset heijastuvat hyvin käyttäytyviin nuoriin

Kokonaisuutena kirjastohäirinnässä ei tutkita rikosta. Yksittäiset vahingontekorikokset saattavat kuitenkin täyttää rikoksen tunnusmerkit, ja mahdolliset rangaistukset riippuvat henkilön iästä.

– Vahingonkorvausasioissa ei ole viidentoista vuoden ikärajaa, mikä on hyvä muistuttaa nuorille. Suurin ja merkittävin rangaistus voi kuitenkin tässä tapauksessa olla se, että heidän käytöksensä seuraukset heijastuvat myös siellä asiallisesti käyttäytyviin nuoriin, ankkuripoliisi Janne Kyrönviita toteaa.

Myös Noora Mäkelä Kouvolan nuorisovaltuustosta toivoo, että tammikuun aikainen aukioloaikojen rajoittaminen muistuttaisi häiriköiviä nuoria siitä, että he saattavat omalla käytöksellään tehdä myös itselleen hallaa. Järjestely on voimassa perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.

– Se on varmasti vaikuttanut paljon heidänkin toimintaan. Nyt heillä ei ole ollut sitä vakiopaikkaa, mihin mennä hengaamaan, Mäkelä toteaa.

Yle julkaisi viime viikolla joukkoistuksen siitä, mitkä asiat toisessa vievät halut seksiin. Samalla kysyimme, minkä asioiden itsessä vastaajat pelkäävät vievän kumppanin halut.

Vastauksia tuli lähes tuhat.

Vastaukset voi luokitella muutamaan isompaan teemaan. Asioita, jotka toisessa ihmisessä esiintyessään vievät halut seksiin, ovat huono hygienia, yleinen välinpitämättömyys ja hellyyden puute, nalkutus ja arvostelu sekä toisen haluttomuus seksiin.

Omassa itsessään mahdollisina seksintappajina vastaajat pitävät ylipainoa, nalkutusta ja arvostelua, hellyyden puutetta ja huonoa hygieniaa.

Jutussa vastaajien lisäksi pohjoismaisesti auktorisoitu vaativan erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erja-Riitta Niskanen kommentoi teemoja.

Ylipaino pelottaa enemmän kuin vaikuttaa

Asioissa, joiden vastaajat pelkäävät vievän toiselta halut, yksi nousee ylitse muiden: ylipaino.

Painoa on kertynyt vähän liikaa enkä ole koskaan ollut mikään kaunotar. (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Kumppani on hyvännäköinen ja viettelevä, joten varmaan hän odottaa samaa minulta. (Mies, ikäryhmä 45-54)

En itsekään koe itseäni seksikkääksi. (Nainen, ikäryhmä 55-64)

Pelottaa, että näytän rumalta. (Mies, ikäryhmä 35-44)

Lihava henkilö ei ole haluttava. (Mies, ikäryhmä 45-54)

Kun ei itse pidä omasta ulkonäöstään, niin sen heijastaa myös puolisoon, vaikka hän ei ikinä ole osoittanut ylipainon olevan este seksille, päinvastoin rohkaisee ja on erittäin halukas, joskus vähän liiankin:) (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisista kolme neljästä miehestä ja kaksi kolmesta naisesta on ylipainoisia. Neljänneksellä aikuisista ylipaino on jo lihavan puolella, eli painoindeksi on vähintään 30kg/m2.

Oman painoindeksisi voit laskea vaikkapa täällä.

Vastaajilta itseltään ylipaino ei kuitenkaan seksihaluja vie – pelko siitä, että ylipaino vie kumppanin seksihalut esiintyy vastauksissa kuutisen kertaa useammin kuin se, että kumppanin ylipaino vie halut itseltä.

Ylipainon vaikutus tuskin on mustavalkoinen joko–tai, vaan mitä enemmän ylipainoa on, sitä todennäköisemmin se vaikuttaa.

Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskasen kommentti:

Näen asian samalla tavalla kuin vastaajat eli että ylipaino on enemmän ongelma omalle itselle kuin kumppanille. Kumppanihan saattaa pitää pyöreämmästä, että on jotakin, mistä ottaa kiinni.

Ylipaino vaikuttaa itsetuntoon. Ei kaikilla, mutta jos ylipainoisena ei koe itseään omaksi itsekseen, sillä on vaikutusta. Mitä heikompi itsetunto on, sitä enemmän ihminen miettii miltä näyttää ja pohtii sitä, onko hän hyvä tällaisena kuin on. Kumppani taas ei välttämättä kiinnitä siihen huomiota.

Merkittävä ylipaino toki vaikuttaa seksiinkin ihan konkreettisesti: se on vaikeampaa ja käy enemmän kunnon päälle.

Huono hygienia on varmin seksintappaja

Mikä sitten seksihalut vie? Vastausten ykköseksi nousee potentiaalisen kumppanin huono hygienia.

Kyllä hygienia on puoli ruokaa ja halut vie pahat hajut ja muu inhottava. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Epämiellyttävää, jos toinen haisee. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Vastenmielinen haju vie halut. (Mies, ikäryhmä yli 65)

Ällöttävää haistaa toisen eritteiden haju, oksettavaa suudella haisevaa suuta. (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Epämiellyttävää, tuntuu ettei välitä itsestään eikä toisesta. (Mies, ikäryhmä 45-54)

Seksi on kaikkien aistien nautinto. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Selvästi harvempi vastaaja sen sijaan pelkää omaa hygieniaansa seksintappajaksi. Heitäkin on – ja he ovat enimmäkseen naisia.

Likaisuus. Vaikea sanoa miksi. (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Pelkään olevani epähaluttava, on vaikea keskittyä nautintoon jos on epävarma olo itsestä. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Pelkään, että en ole haluttava. (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Joillekin voi olla todella tärkeää, että toinen on suihkunraikas. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskasen kommentti:

Tämä ei ole millään lailla yllätys. Ei kenenkään tee mieli mennä lähelle ihmistä, jonka hygienia on huono, ja seksissä mennään niin lähelle toista ihmistä kuin on mahdollista.

Seksi on kahden kauppa

Vastausten mukaan jos toinen ei halua seksiä, kuolee siinä omakin halu. Tämän aiheen nostivat vastauksissa esiin enimmäkseen miehet.

Seksiä tekee enemmän mieli jos tietää toisenkin haluavan sitä. (Mies, ikäryhmä 25-34)

Sitä kokee olevansa jotenkin epähaluttava jos ei saa toiselta vastakaikua. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Kukapa haluaa laittaa henkilöä, joka ei reagoi eikä halua sinua? (Mies, ikäryhmä 45-54)

On vaikeaa pitää yksin yllä seksielämää, jos/kun tulee torjutuksi kerta toisensa jälkeen mm. väsymyksen ja työstressin perusteella. Seksi pitäisi kumppanin mielestä olla suunnitelmallista ja ennalta-arvattavaa, jotta hän pystyisi "valmistautumaan suoritukseen". (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Jos toinen ei halua yrittää, niin itse tympäännyn nopeasti. (Mies, ikäryhmä 55-64)

Omaa haluttomuuttaan vastaajat eivät juurikaan tuo esiin mahdollisena seksittömyyden syynä.

Jotkin vastaajat sen sijaan arvelevat oman liiallisen halukkuutensa vievän toiselta halut, mutta näitä vastauksia on melko vähän.

Toinen voi kokea sen päällekäyväksi. (Nainen, ikäryhmä 45-54)

Tympääntyminen, jos toinen on aina haluamassa kuin viimeistä päivää. (Mies, ikäryhmä 55-64)

Liika himokkuus hämmentää itseänikin. Varmaan siihen liittyy joku opetettu tapa miten naisten pitäisi olla, "mieluummin neitsyt kuin huora". (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskasen kommentti:

Haluttomuus voi aivan hyvin olla sen toisen asia, mutta se kohdistetaan itseen ja käännetään niin, että toinen ei halua, koska en ole haluttava. Haluamme olla haluttavia, ja tunne siitä, että en ole haluttava, syntyy helposti.

Jos toinen ei halua, syntyy myös tunne siitä, että hyväksikäytän toista. Seksistä häviävät rakkaus, läheisyys ja hellyys, ja se koetaan suorittamisena.

Jos hellyys puuttuu, puuttuu muutakin

Vastauksista nousee selkeästi esiin myös se, että intohimo ei ole parisuhteen tilasta irrallinen. Välipitämättömyys ja hellyyden puute johtavat monella siihen, että seksiin ei koskaan päädytä.

Toisin päin vastauksia voi tulkita niin, että seksuaalinen halu on osa parisuhdetta, ja jos parisuhde ei toimi, ei toimi seksikään.

Vastaajat nostavat välinpitämättömyyden ja hellyyden puutteen esiin melko tasapuolisesti sekä vastauksissa siihen, mikä toisessa tappaa seksihalut että siihen, minkä pelkäävät itsessään vievän halut toiselta.

Seksi on todella intiimiä ja pidän sitä ns. läheisyyden "huipentumana". Se vaatii luottamusta ja välittämistä. Jos en tunne itseäni arvostetuksi parisuhteessa, on vaikeaa päästää toista niin lähelle. (Nainen, ikäryhmä 18-24)

Läsnäolo ja huomioonotto henkisellä tasolla merkitsevät yhtä lailla minulle kun puhutaan halukkuudesta harrastaa seksiä. Poissaoleva henkilö ei huomio toista täysillä ja sen aistii. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Huomaan, että partneri on tunnetasolla muualla kuin siinä meidän välisessä tunnelmassa ja kohtaamisessa. (Nainen, ikäryhmä 45-54)

Hellyyden puute. Seksuaalinen kiinnostukseni ei silloin herää. (Nainen, ikäryhmä 45-54)

Kumppani räpeltää keskittyneesti älypuhelintaan kaikkialla, myös sängyssä. On mahdotonta tietää, onko siellä joku uutissivu vai chatti päällä, ja saako sessiota keskeyttää. Yleensä ei saa. (Mies, ikäryhmä 25-34)

Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskasen kommentti:

Jos ihminen on toiselle välinpitämätön, niin ei se kiinnostusta herätä. Ihminen kaipaa hellyyttä ja kosketusta. Jos niitä ei ole, suhde voi olla aika kylmä, ja silloinkin seksi voi tuntua suorittamiselta. Ja jos haluaa olla kiinnostava, on hyvä olla kiinnostunut.

Seksuaalisuus ei ole pelkkää yhdyntää ja seksiä, vaan hellyys ja läheisyys liittyvät seksuaalisuuden kokonaisuuteen. Seksuaalisuuden ei välttämättä tarvitse johtaa seksiin.

Nalkutus ja arvostelu välittyvät vällyn alle

Kumppanin arvosteleminen ei selvästikään ole seksille hyväksi. Vastaajat kertovat nalkutuksen sekä vievän omat halut että pelkäävät sen vievän halut kumppanilta.

Itseensä kohdistuvan nalkutuksen ja arvostelun esiin nostaneista enemmistö on miehiä.

Seksi vaatii kujeilua, älykästä leikkiä. Ei se huvita riitapukarin kanssa. (Mies, ikäryhmä 55-64)

Jos tunnet vihaa, tuskin tunnet halua. (Mies, ikäryhmä 45-54)

Turhista asioista valittaminen rupeaa ärsyttämään kun se toistuu päivittäin. (Mies, ikäryhmä 35-44)

Nalkutus ja toisen vähättely, sorrun siihen aika ajoin ja huomaan että silloin läheisyys suhteessamme katoaa. (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Jatkuvan arvostelun vuoksi joudun huomaamaan, ettei toinen pidä minusta saati kropastani, ei seksikään enää innosta. (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Haluja tappavat myös asiat, joista kumppania arvostellaan tai joista nalkutetaan. Näitä esiin tuoneista enemmistö on naisia nuorten aikuisten ikäryhmässä.

Jos parisuhteessa kotityöt ym. vastuut jäävät vain minun huolekseni. Silloin seksi tuntuu vain velvollisuudelta muiden joukossa. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Ei minun ole tarkoitus olla hänelle äiti, joka hoitaa kotihommat hänen puolestaan. Oman harrastushuoneen siivoaminen tulee tärkeysjärjestyksessä yhteisten tilojen jälkeen. Ja minullakin on asioita, joiden tekemisestä pidän ja haaveita, joita haluan toteuttaa, ei se ole vain hänen etuoikeutensa, ja jättää minut myös tästä ulkopuoliseksi. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Kun arki, lapset ja kotityöt painavat vain toisen hartioita, niin seksi ei ole ihan ensimmäisenä mielessä. Toinen käy ajan kanssa vain lisätaakaksi ja haitaksi kun ei ole rinnalla puolisona ja jakamassa vanhemmuutta, vaan elää erillistä omaa elämäänsä. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskasen kommentti:

Pariterapiassa tulee joskus esiin miesten kokemus siitä, että nainen aliarvioi ja huomauttelee milloin mistäkin. Silloin alkaa miettiä omaa huonouttaan, miksi en ole sitä tai miksi en ole tätä – ja sitten ollaankin taas tekemisissä itsetunnon kanssa. Jos aina arvostellaan, se syö itsetuntoa.

Naiset ehkä kokevat enemmän niin, että yhteinen tekeminen on jo sitä yhteistä juttua. Pariterapiassa tulee esiin se, että naiset haluaisivat enemmän yhteistä tekemistä, että katsottaisiin edes telkkaria yhdessä. Parit ikään kuin kohtaavat vasta mennessän nukkumaan.

Väsymys, älylaitteet ja alkoholi vievät haluista osansa

Suurimpien vastausryhmien jälkeen esiin nousevat väsymys, kiinnittyminen älylaitteisiin ja liiallinen alkoholinkäyttö. Näitä vastauksia on suurimpia ryhmiä selvästi vähemmän.

Puhelimen ja somen käyttö vie vähäisenkin yhteisen ajan. (Mies, ikäryhmä 25-34)

Hän uppoutuu dokumentteihin yms. älylaitteellaan. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Myös toisen liiallinen alkoholinkäyttö syö seksuaalisuutta.

Humalassa ei ole mitään seksikästä. (Mies, ikäryhmä 45-54)

Vahva humala osoittaa ettei kumppani kunnioita vastapuolta. (Nainen, ikäryhmä 55-64)

Jatkuva väsymys sekä itsessä että toisessa on myös omiaan viemään halut seksiin.

Toinen on passiivinen ja ei ajattele muuta kuin unta. (Mies, ikäryhmä 45-54)

Väsymys, kiire ja stressi tekee minusta varsinkin iltaisin liian negatiivisen ja helposti kiukuttelevan. Ei sellaista kukaan halua panna. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskasen kommentti:

Jos on univajetta, mistä tahansa syystä, niin ei siinä enää jaksa seksiin paneutua. Stressi on samanlainen tekijä.

Älylaitteet saattavat dominoida aikaa, ja olla mukana myös siellä sängyssä. Älylaitteen käyttö voi myös viestittää sitä, tai tuntua siltä, että minusta ei välitetä. Että toinen on kiinnostuneempi puhelimestaan kuin minusta.

Teemat ovat terapeutille tuttuja

Erja-Riitta Niskanen kertoo, että Ylen joukkoistuksen esiin tuomat asiat ovat samoja, joita hän kohtaa terapiatyössä.

– Välittäminen ja läheisyys ovat ykkösjuttuja. Niitä kaipaavat sekä miehet että naiset, hän sanoo.

Monet vastaukset kietoutuvat itsetunnon ympärille. Tuloksia voi tulkita myös niin, että seksihaluja vie oma heikentynyt itsetunto.

– Asiat voivat aina korjaantua parantavassa suhteessa, erityisesti nuorilla. Jos on otettu kolhua itsetuntoon jossakin suhteessa, niin kun löytyy se ihminen, joka välittää juuri sellaisena kuin olen, asiat voivat korjautua.

Kolhut voivat myös jäädä, jos ei niitä korjata. Ihminen voi jäädä ajattelemaan olevansa ruma ja huono, kenellekään kelpaamaton.

– Itsetuntoa voi myös harjoittaa, tai työstää sitä terapian kautta. Mutta kaikki me tarvitsemme itsetunnon kohottamiseen toisia ihmisiä.