1940-luvulla rakennetuissa Salpalinjan korsuissa käytetty betoni on koostumukseltaan lujempaa kuin nykyajan kerrostaloissa. Tämä kävi ilmi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin opiskelijoiden tänä keväänä tekemistä selvityksistä.

– Sementtiä on käytetty tuplamäärä verrattuna siihen, mitä nykyrakentamisessa käytetään. 40-luvulla ei ole käytetty lisäaineita samalla tavalla kuin nykypäivänä, sanoo rakennusinsinööriopiskelija Mirka Marttinen.

Nykyisin betonissa käytettävät lisäaineet muun muassa nopeuttavat betonin kovenemista ja lisäävät pakkasenkestävyyttä.

Betonin koostumusta selvittäneet tutkimukset olivat osa rakennustekniikan insinööriopiskelijoiden betonirakentamisen opintoja. Rakenteiden lujuutta testattiin yhdessä tutkijoiden kanssa Xamkin rakennustekniikan laboratoriossa Kotkassa.

Korsuissa karkearakeisempi sementti

Mittauksia tehtiin yhdelle Salpalinjan korsulle, jonka seiniin ja kattoon tehtiin yhteensä kahdeksan porausta näytteenottoa varten.

Lujuutta testattiin veto- ja puristuslujuuskokeilla. VTT teki vastaavia testejä Salpalinjan korsubetonille jo yli 20 vuotta sitten. Jo tuolloin korsubetoni osoittautui hyvin lujaksi.

Korsujen betonista lujuutta selittää käytetyn sementin karkeampi rakeisuus. Rakeisemman sementin lujittuminen kestää pidempään kuin nykykerrostalossa käytettävän hienorakeisemman sementin. Pitkä lujitusaika tekee betonista kovan.

Xamkin rakennustekniikan lehtori Juha Karvonen kertoo, että korsujen ja kerrostalojen rakenteita ei tule vertailla liikaa, koska niiden käyttötarkoitukset ovat erilaiset.

– Korsut rakennettiin karkearakeisemmasta sementistä, koska niiden päätarkoitus oli antaa suojaa sotaoloissa. Kerrostalorakentamisessa käytetään hienorakeisempaa sementtiä, joka on suunniteltu kestämään rakennuksen omapaino, Karvonen sanoo.

Nykyisin betonissa käytettävä hienorakeinen sementti kovettuu nopeammin. Tämä vauhdittaa seuraavan rakennusvaiheen aloittamista kerrostalorakentamisessa.

Rakennustekniikan lehtori Juha Karvonen korostaa, että kerrostalorakentamisessa käytetty hienorakeisempi sementti on luotettava ja yleinen rakennusmateriaali.

Kuin ydinvoimala

Karvonen huomauttaa, että kaikkien Salpalinjan teräsbetonikorsujen laatua ei ole tutkittu. Hänen mukaansa kuitenkin kaikki 40-luvulla valmistuneet korsut on rakennettu hyvin.

– Kaikissa korsuissa on käytetty osittain samaa rakennustekniikkaa, Karvonen sanoo.

Kaiken kaikkiaan Salpalinjan rakennekokonaisuus sisältää yli 700 teräsbetonikorsua.

Xamkin insinööriopiskelijat tekivät Miehikkälän korsusta otetuille näytteille lujuustestien lisäksikosteusmittauksia. Lisäksi testattiin, kuinka tiivistä betonin rakenne on.

Nykyään karkearakeisempaa sementtiä käytetään massiivisissa rakennushankkeissa.

– Tällaisia betonia näissä lujuusluokissa voisi verrata nykypäivinä ydinvoimaloiden betonirakenteisiin, insinööriopiskelija Jemina Turkia sanoo.

Maansiirtotyöt raskaimpia

Opiskelijat tutkivat myös Salpalinjan rakennustapojen historiaselvityksiä.

Tutkittua majoituskorsua alettiin valmistaa maaliskuun alussa vuonna 1941. Pohjan kaivamistöiden jälkeen louhittiin kalliota kahden viikon ajan. Salpalinjamuseon tutkija Armi Oinonen kertoo, että pohjatyöt olivat raskain rakennusvaihe.

– Maansiirtotyöt tehtiin suurimmaksi osaksi miesvoimin. Raskasta louhintamaata siirrettiin pois kottikärryin ja hevosvaunuin. Useimmiten korsut olivat kuorma-autojen ulottumattomissa, Oinonen sanoo.

Pohjatöiden jälkeen tehtiin raudoitus- ja valutyöt. Kaikkiaan korsun valmistus vei aikaa noin seitsemän viikkoa. Korsujen rakennusajat olivat riippuvaisia hyvin paljon siihen minkälaiseen maastoon korsu tehtiin.

– Ensimmäisen järeysluokan korsun rakentaminen vei tiiviimmilläänkin aikaa viikkoja, Oinonen sanoo.

Xamkin rakennustekniikan lehtori Juha Karvonen arvioi, että nykyisillä rakennustekniikoilla majoituskorsun rakentaminen veisi noin neljä viikkoa.

Salpalinjamuseon tutkijan Armi Oinosen mukaan korsu, josta näytteet otettiin, rakennettiin kestämään tuhannen kilon lentopommin täysosuma.

– Miehistö oli suojassa korsussa, vaikka meteli sisällä on ollut varmaan aikamoinen.

Salpalinja on suurin itsenäisyyden aikana Suomessa toteutettu rakennushanke. Rakentajia oli mukana jopa 35 000 ja lottia muonittamassa noin 2000.

Nykyään tuhottavissa

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori everstiluutnantti Janne Mäkitalo kertoo, että sotateknisesti tarkasteltuna aika on ajanut Salpalinjan rakenteiden ohitse.

Mäkitalon mukaan mikä tahansa linnoite on jo pitkään kyetty tuhoamaan, jos se vaan on saatu paikannettua.

– Todennäköistä on etteivät Salpalinjan linnoitteet, kuten esimerkiksi majoituskorsu, toisi suojaa miehistölle, jos turvaudutaan laajamittaisiin ilmapommituksiin järeimmin pommein.

Mäkitalon mukaan viimeisten Salpalinjan kohteiden käyttökunnossapito lopettiin 1970-luvulla.

Suuri joukko mursuja saapuu joka vuosi tietylle rannalle Venäjällä lepäämään. Nyt näiden mursujen käyttäytyminen on herättänyt kansainvälistä huomiota.

Aiemmin ne kokoontuivat jääkentille. Ilmastonmuutoksen takia merialueen jäätiköt ovat kuitenkin kutistuneet ja mursut ovat entistä ahtaammalla tuossa rannan kokoontumispaikassaan.

Jotkut mursuista etsivät väljempää tilaa ja alkavat sen takia kiivetä 80 metrin korkeudessa olevalle vuorenrinteen tasanteelle.

Ongelmana on vain se, että mursut eivät osaa laskeutua turvallisesti alas ja sen takia kielekkeellä olo päättyy monesti putoamiseen ja varmaan kuolemaan.

Netflixin Our Planet -luontodokumentissa näytetään pysäyttävä jakso mursuista. Katso video tästä linkistä: Netflixin Our Planet -luontodokumentti

Vajaan kilometrin matkalta dokumentin kuvausryhmä löysi arviolta 200–300 kuollutta mursua.

Video herättänyt myös kritiikkiä

Kuuluisan luontodokumentaristi David Attenboroughin Netflixille tekemän Our Planet -sarjan Frozen Worlds -jaksossa mursujen käytöksen syyksi kerrotaan jäätiköiden katoaminen ja mursujen heikko näkö maalla.

Attenboroughin kertoman mukaan jopa 100 000 mursua kerääntyisi samoille rannoille, koska niiden luontaiset oleskelujäätiköt ovat siirtyneet pohjoisemmaksi.

Mursujen tuhovideota on myös arvosteltu muun muassa luontopornoksi ja ilmastoahdistuksen lietsonnaksi. Daily Mailin artikkelissa tutkijat arvioivat mursujen käytöksen syyksi uhkaavat jääkarhut.

Mursujen siirryttyä yhä enemmän oleskelemaan maalle, ne häiriintyvät Daily Mailin haastattelemien tutkijoiden mukaan paitsi jääkarhuista myös uteliaista ihmisistä ja lentokoneiden melusta.

Murhatun sauditoimittajan Jamal Khashoggin poika Salah Khashoggi kirjoittaa Twitterissä, että perhe ei ole käynyt mitään sopimuskeskusteluita Saudi-Arabian hallinnon kanssa murhan takia.

Aiemmin tässä kuussa CNN ja Washington Post uutisoivat lähdetietoihinsa vedoten, että perhe olisi muun muassa saanut miljoonia Yhdysvaltain dollareita käteistä rahaa ja asuntoja kompensaationa murhasta.

Lisäksi kerrottiin, että perhe voi saada verirahoja saudiarabialaisen oikeusjärjestelmän kautta. Khashoggilla on kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Salah on pojista vanhin.

Salah Khashoggi kirjoitti Twitterissä, että Jamal Khashoggi oli kunnioitettu toimittaja ja isänmaallinen Saudi-Arabian kansalainen.

– Viimeisimmät yritykset töhriä hänen mainettaan ja aiheuttaa kitkaa ovat sairaita ja moraalittomia, hän lisäsi.

Hänen mukaansa oikeudenkäynti on tällä hetkellä käynnissä, eikä sopimusneuvotteluita ole käyty.

Murhasta epäillään lukuisia henkilöitä

Khashoggi murhattiin Saudi-Arabian konsulaatissa Istanbulissa viime vuoden lokakuussa. Hän oli hakemassa avioliittoa varten tarvittavia papereita. Khashoggi oli kuollessaan 59-vuotias.

Esimerkiksi YK on päätynyt siihen, että murhasta olivat vastuussa Saudi-Arabian viranomaiset.

Khashoggin murhasta on nimetty 11 epäiltyä, joista viisi on saanut syytteet. Tuomio olisi kuolema.

Jos epäillyt tuomittaisiin kuolemaan, Khashoggin perheellä olisi islamilaisen sharia-lain ja saudikäytäntöjen mukaan mahdollisuus armahtaa kuolemaantuomitut vastineeksi "verirahoista".

Lue myös:

Saudiarabialaisen murhatun toimittajan lapset saattavat saada jopa kymmenien miljoonien verirahat

Ihmistä ei ole luotu olemaan yksin – vastoin tahtoaan. Jollei hän saa turvaa ja palkintoa ihmissuhteista, elimistö reagoi tavoilla, jotka heikentävät terveyttä ja jopa lisäävät kuolemanriskiä, sanoo ylilääkäri ja professori Peter Strang.

Kokkolalaislähtöinen Strang haluaa herättää keskustelua yhteisöllisyyden merkityksestä niin terveydenhuollossa, vanhustenhoidossa kuin kaikkien arjessa Hän listaa yksinolon riskejä: muun muassa psyykkinen pahoinvointi, kohonneet itsemurha- ja dementiariski sekä sydän- ja verisuonitaudit.

Siinä missä yksinäisyys laukaisee ihmisen sisäisen varoitusjärjestelmän, yhteisöllisyys toimii palkinnon tavoin.

– Ihminen kirjaimellisesti kylpee oksitosiinissa, endorfiineissa ja dopamiinissa. Siksi yhdessäolo tuntuu ihanalta – oli kyse sitten parisuhteesta, ystävyydestä tai kyläyhteisöstä, sanoo Peter Strang.

Yksinäisyyden terveyshaittoihin on herätty viime vuosina yhä laajemmin Suomessakin. Tutkijat ovat varoittaneet sen olevan pian suurempi terveysriski kuin ylipaino (Tekniikka & Talous).

Aiheesta on tehty yhä enemmän tutkimusta, joka osoittaa esimerkiksi, että yksinäisyys vastaa vaikutuksiltaan 15 tupakan polttamista päivässä (The Campaign to End Loneliness).

Yksinäisyyttä onkin luonnehdittu yksilön tragediaksi, mutta yhteiskunnan ongelmaksi, joka vie lopulta terveyden ja toimintakyvyn.

Yksinäisyys on nykyihmisen petoeläin

Terveysriskien pohja on Strangin mukaan kehitysbiologiassa. Esi-isämme rakensivat aikanaan kyliä suojautuakseen esimerkiksi villieläimiltä.

– Ihminen ei ole riittävän vahva eikä nopea leijonaa vastaan, mutta 20 miestä keihäineen on, Strang havainnollistaa.

Jos ihminen lähti kylästä liian kauas yksin, hänen elimistönsä reagoi uhkaan konkreettisesti. Samoin käy nykyäänkin, jos ihminen on tahtomattaan yksin.

– Vanhat geenit, uusi maailma. Keho erittää stressihormonia, mikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä pitkällä aikavälillä, vaikka tasot ovat matalat, sanoo Strang.

Ilmiö näkyy konkreettisimmillaan siinä, että kun iäkäs aviopuoliso kuolee, puoliso saattaa menehtyä muutaman kuukauden sisällä – usein juuri sydänkohtaukseen tai aivoverenkiertohäiriöön.

Yksinäisyyttä kokevien terveyshaittojen taustalla on toki usein myös elämäntapavalintoja: esimerkiksi alkoholin runsasta käyttöä, tupakointia ja epäterveellistä syömistä. Nekin pohjaavat Strangin mukaan samaan teoriaan: yksinäinen kompensoi muilla aineilla sitä vajausta, joka jää, kun sosiaalisia suhteita ei ole tarpeeksi.

Hyvää oloa lisäävät kaikki porukat, joissa viihdyt

Yhteisöllisyys lisää onnellisuutta niin paljon, että sen uskottiin olevan yksi tekijä Suomen sijoittuessa toista kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Yhteisöllisyyttä on pitkään pidetty yhtenä selittäjänä myös suomenruotsalaisten pitkäikäisyydelle.

Yhteiskunnan pitäisi Strangin mukaan tukea sitä, että myös ikäihmiset saavat kokea yhteisöllisyyttä. Kauan yhdessä ollut pariskunta varmasti valitsee mielellään kodin, mutta onko yksinäisen 90-vuotiaan valinta sama? Strang kysyy.

– Kotona asuminen on yksi vaihtoehto, mutta palvelutaloillakin on puolensa.

Vapaaehtoinen yksin olo on eri asia kuin terveyttä syövä yksinäisyys. Yksinäisyydessä paras mittari on ihmisen oma kokemus.

Hyvältä tuntuva yhdessäolo ei synny vain parisuhteesta tai perheestä, vaan sitä luo myös vaikkapa harrastusporukka.

Kääntäen: kaikki suhteet eivät ole parempia kuin yksinäisyys. Toimimattomasta suhteesta lähtemistä saatetaan silti venyttää, ja senkin selittää sama asia: yksin jääminen on ajatuksena kuin kylän ulkopuolella hiipivä leijona.

Strang löytää yhteisöllisyydestä neljä tasoa: ykköstaso on muutaman hengen ydinryhmä kuten perhe ja kakkonen laajempi ystäväpiiri, johon voi tukeutua.

Kolmostasolta löytyy se entinen kylä – nykyään vaikka kuoro, työpaikka, seurakunta tai muu porukka, jossa ihminen viihtyy. Neloseksi Strang monista poiketen nostaa internetin yhteisöt, jotka nekin ovat parempi kuin ei mitään.

Yksinäisyyden nujertamisessa hän kehottaa nojaamaan professori John Cacioppon neljään askeleeseen: lähde rohkeasti liikkeelle, tee toimintasuunnitelma, valitse itsellesi sopiva tähtäin – äläkä heti odota pahinta.

Toisaalta meillä on yhteinen vastuu, ja jonkun yksinäisyyden purku voi alkaa siitä, että istuu samaan lounaspöytään, Strang muistuttaa.

Yksinäinen tuntee kivun kovemmin

Professori Peter Strang on syöpälääkäri ja palliatiivisen hoidon uranuurtajia Ruotsissa. Hän on myös perehtynyt muihin syöpään liittyviin tekijöihin kuten kipuun, elämänlaatuun ja psykologisiin puoliin.

Yksinäisyys tuntuu myös silkkana kipuna. Peter Strang on istunut lukemattomia kertoja kivuista kärsivän syöpäpotilaan vierellä ja kysynyt, onko tällä kipuja. Vastaus on usein: "Ei juuri nyt, mutta muuten on".

Kokemus on magneettikuvausten perusteella aito.

– Tutkimukset osoittavat, että aivojen kipukeskus aktivoituu kun ihminen on tahtomattaan yksin. Kipu tuntuu silloin intensiivisempänä.

Samasta syystä pelkkä kädestä pitäminen tai itsensä loukanneen lapsen halaaminen vähentää kipua: kontakti toiseen ihmiseen vaikuttaa aivojen kipukeskukseen.

Miten yksinäisyyttä voisi torjua tai kampittaa? Kerro omat neuvosi keskustelussa kello 21:een saakka.

Albert Einsteinin yli sata vuotta sitten tekemä päätelmä siitä, että jotakin mustien aukkojen kaltaista on pakko olla olemassa, on todistettu kaikkien aikojen ensimmäisellä kuvalla. Kuva on M87-galaksin keskeltä yli 50 miljoonan valovuoden päästä.

Äärimmäisen ylpeät ja innostuneet tutkijat julkistivat avaruusfysiikan jättiaskeleen samaan aikaan Brysselissä, Washingtonissa, Santiagossa, Shanghaissa, Taipeissa ja Tokiossa.

Kaksi vuotta sitten kahdeksan eri puolilla maailmaa sijaitsevaa radioteleskooppia ottivat samanaikaisesti kohteekseen kaksi mustaa aukkoa: oman Linnunratamme Sagittarius A*:n ja paljon kaukaisemman Messier 87 eli M87-galaksin keskustassa olevan mustan aukon.

Ennen tiedotustilaisuutta ei kerrottu, kumman kuva julkaistaisiin. Koska Sagittarius A*:han on matkaa "vain" 26 000 valovuotta, se oli useimpien ykkösveikkaus.

Sagittarius A* osoittautui kuitenkin niin levottomaksi, että hyvää kuvaa oli vaikea saada, tutkijat kertovat. Niinpä kuvaan pääsi M87:n musta aukko, vaikka sen kuvaaminen on valtavan etäisyyden takia kuin kuvaisi pikkukiveä Kuun pinnalta, he vertaavat.

Kuva koostettiin virtuaaliteleskoopilla

Radioteleskooppeja tarvittiin, koska tavallista valoa hyödyntävää valokuvaa kohteesta ei voi saada. Siksi kuva muodostettiin hyödyntämällä poikkeuksellisen korkeataajuista radiosäteilyä.

Data koostettiin virtuaalisella Event Horizon -teleskoopilla, johon panoksensa antoivat maapallon eri puolilla olevat teleskoopit. Ne synkronoitiin tarkalleen atomikellojen avulla.

Samaan tehtävään pystyvä yksittäinen fyysinen radioteleskooppi olisi suorastaan maapallon kokoinen.

Jotta vaativan tehtävän tulos olisi varmasti oikein, teleskoopeilta saatua dataa käsitteli neljä tiimiä eri algoritmeilla, ja kaikilta oli saatava samanlainen kuva mustasta aukosta – kuten saatiinkin.

Auringon massa kerrottuna 6,5 miljardilla

Valtavan painovoiman vuoksi mustasta aukosta ei pääse karkuun mikään, ei edes valo. Niinpä kuva on aukon ääriviivasta hetkellä, jolloin valo on katoamassa aukkoon. Kirkas ympyrä on kieppuvaa kuumaa plasmaa, joka säteilee.

Keskelle syntyy varjo, koska mustan aukon painovoimakenttä taivuttaa valon kulkua aukon ympärillä.

Kuvassa on myös "onnekasta kaasua ja tomua", kuten Havaijilla sijaitsevan Itä-Aasian observatorion apulaisjohtaja Jessica Dempsey muotoili julkistustilaisuudessa Washingtonissa. Sillä hän tarkoitti, että kaasu ja tomu kiertävät kyllin kaukana aukosta ollakseen turvassa sen vetovoimalta.

Renkaan alareunan kirkkaus verrattuna yläreunaan kertoo kiertoliikkeestä. Lähes valon nopeudella tapahtuva liike on myötäpäivään, siitä astronomit ovat varmoja, mutta muuten riittää vielä tutkimista.

Pienet mustat aukot syntyvät tähtien romahtamisesta, mutta supermassiivisten aukkojen alkuperä ei ole selvillä.

Ne sijaitsevat yleensä galaksien keskellä, myös meidän Linnunradallamme, ja ovat tavattoman tiheitä. M87:n aukolla on yhtä paljon massaa kuin 6,5 miljardilla Auringolla.

"Kuin katsoisimme äärimmäiseen syöveriin

Projektiin osallistuneiden noin 200 tutkijan kansainvälisessä joukossa oli yksi suomalainen, Aalto-yliopistossa työskentelevä akatemiatutkija Tuomas Savolainen. Tulos on huikea, hän iloitsi julkistustilaisuudessa Brysselissä.

– Tähän mennessä kaikki kuvat, jotka kukaan ihminen on nähnyt mustasta aukosta, ovat olleet tietokonesimulaatioita, taiteilijoiden näkemyksiä. Nyt meillä on oikea tieteellinen kuva, Savolainen sanoi.

Hänen mukaansa musta aukko on Einsteinin yleisen suhteellisussteorian ehkä kaikkein oudoimpia ennusteita ja jopa nykyfysiikan oudoimpia ilmiöitä.

– Aivan kuin katsoisimme äärimmäiseen avaruuden syöveriin. Sellaiseen paikkaan, joka johtaa pois meidän maailmankaikkeudestamme.

Tulos antaa uusia mahdollisuuksia

Kun kuva alkoi dataa käsiteltäessä muodostua ruudulle, tulos näytti juuri siltä kuin tutkijat olivat teorioissaan olettaneet, Tuomas Savolainen kertoi.

– Jos siellä olisi näkynyt jotakin kovasti poikkeavaa, teoreetikoiden olisi pitänyt palata piirustuspöydän ääreen ja alkaa vakavasti miettiä yleisen suhteellisuusteorian mahdollisia korjauksia tai sitä, onko tämä jotakin muuta kuin musta aukko, jokin eksoottinen kappale.

Nyt tutkijoille avautuu aivan uusi tapa tutkia gravitaatiota äärimmäisissä olosuhteissa: voidaan toistaa havaintoja, parantaa antennistoa ja mennä lyhyemmille aallonpituuksille, jolloin saadaan vielä tarkempia kuva, Savolainen ennakoi.

– Voimme tutkia valon käyttäytymistä mustan aukon välittömässä läheisyydessä. Tapahtumahorisontista on tullut mitattava objekti. Se ei ole enää pelkästään matemaattinen konsepti. Kuka tietää, mitä joskus tulevaisuudessa löytyy!

Tähänastiset tulokset on julkaistu kuutena tutkimuksena Astrophysical Journal Letters -lehdessä.

Reilu vuosi sitten espoolainen Taru Öster ryhtyi pitämään turvaistuinaiheista blogia, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli oikoa pienten lasten turvalliseen automatkustamiseen liittyviä myyttejä.

– Olin suorastaan järkyttynyt, miten paljon Suomessa keskusteluissa liikkui jopa ihan väärää tietoa ja käsityksiä, muistelee Öster.

Esimerkeiksi hän mainitsee palkki-istuinten oletetun turvallisuuden tai sen, ettei yli 3-vuotias voisi matkustaa selkä menosuuntaan.

Liikenneturva ei pidä palkki-istuinta turvallisena, koska kasvot menosuuntaan matkustaminen on törmäyksessä lapselle vaarallisempaa kuin selkä menosuuntaan matkustaminen. Selin voi matkustaa jopa 4–5-vuotiaaksi asti.

Lisäksi Öster kyseenalaistaa sen, että moni vanhempi tukeutuu turvaistuimen valinnassa liikaa turvaistuintesteihin, joissa käytettävyyttä painotetaan turvallisuuden kustannuksella.

– Näissä suositusten mukainen selkä menosuuntaan istuin ei välttämättä nouse kovin korkealle, vaikka olisi turvallisempi vaihtoehto.

Lähes aina vanhemmat haluavat tehdä parempia valintoja, kun he saavat tietoa ja perusteluja. Taru Öster

Pian blogin perustamisen jälkeen Österille ehdotettiin Facebook-ryhmän perustamista. Lyhyen empimisen jälkeen hän perusti ryhmän erään yhteyttä ottaneen äidin, Evelina Sparfin kanssa.

Turvaistuimet/bilbarnstolar-niminen ryhmä on kerännyt reilussa vuodessa lähes 12 000 jäsentä. Suosio yllätti kahden lapsen äidin.

– Turvaistuimista ja turvallisesta matkustamisesta ei kerrota vanhemmille tarpeeksi. Tämä näkyy ryhmän suosiossa, toteaa turvaistuimiin pitkään perehtynyt Öster.

Österin oman kokemuksen mukaan tiedon etsiminen suomalaisilta sivustoilta oli hankalaa ja tieto on ristiriitaista. Moni vanhempi kokee samoin, vaikka netti on tietoa pullollaan.

– Lähes aina vanhemmat haluavat tehdä parempia valintoja, kun he saavat tietoa ja perusteluja. Moni on muuttanut mieltään, kun on kuullut ryhmässä perusteluja asioille, kertoo Öster.

Nämä seikat vanhempien olisi hyvä tietää

Vanhempien olisi hyvä tietää, että lasten tulisi matkustaa painon ja pituuden mukaan sopivassa istuimessa tai turvalaitteessa aina 135 cm pituiseksi asti. Turvavyöistuinta olisi kuitenkin hyvä käyttää niin pitkään kuin lapsi siihen mahtuu.

Ei ymmärretä, miten paljon turvallisempaa selkä menosuuntaan istuminen olisi ja että niin voisi matkustaa 5–6-vuotiaaksi asti. Taru Öster

Facebookin Turvaistuimet/bilbarnstolar-ryhmän tavoitteena onkin ollut jakaa tietoa selkä menosuuntaan matkustamisen hyödyistä.

– Toki monet tietävät turvaistuimen tärkeyden, mutta ei ymmärretä, miten paljon turvallisempaa selkä menosuuntaan istuminen olisi ja että niin voisi matkustaa 5–6-vuotiaaksi asti, sanoo Öster.

Koukussa olevat jalat eivät ole lapselle haitaksi tai syy kääntää lasta istumaan kasvot menosuuntaan.

Turvaistuimen oikea ja ohjeenmukainen kiinnitys autossa on hyvä tarkistaa. Oikean kiinnityksen ja istuimen sopivuuden autoon voi tarkastaa esimerkiksi myyjältä tai turvalaitteen valmistajan nettisivuilta.

Esimerkiksi isofix-kiinnitysmahdollisuutta ei ole kaikissa autoissa. Isofix-kiinnitys tarkoittaa turvaistuimessa olevia kiinnikkeitä, jotka kiinnitetään suoraan auton rungossa oleviin kiinnikkeisiin.

Liikenneturvan kuopiolaisen yhteyspäällikön Tuula Taskisen mielestä kannattaa satsata istuimeen, jossa on sivuttaissuoja ja turvaistuimessa itsessään olevat viisipistevyöt, jotka pitävät lapsen paikoillaan.

Lapsi matkustaa turvallisimmin takapenkillä. Perheen pienimmät tarvitsevat kasvaessaan kolmesta neljään erilaista turvalaitetta.

Liikenneturvan sivuilla on lisää tietoa lapsen turvallisesta matkustamisesta. Myös tässä Liikenneturvan blogitekstissä on kirjoitettu turvaistuimista.

Liikenneturva suosittelee valitsemaan Plus-testatun turvaistuimen.

Neuvoloiden halutaan jakavan tietoa

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen uskoo, ettei vanhemmilla ole tarpeeksi tietoa turvallisesta matkustamisesta.

Hän kertoo saaneensa turvaistuimiin liittyen vuosien varrella hyvin merkillisiä kysymyksiä. Häneltä on kysytty muun muassa sitä, että mikä on turvallisin tapa imettää liikkuvassa autossa ja että kuinka sijoittaa uusperheen viisi lasta ja anoppi kesälomareissulla henkilöautoon.

Ensimmäiseen kysymykseen vastaus on se, että auto on pysäytettävä ja sitten vasta imetettävä. Jälkimmäiseen Taskinen on vastannut, että kannattaa vuokrata tila-auto.

– Mielestäni neuvolat olisivat tässä avainasemassa, sillä ne tavoittavat parhaiten erityisesti ensimmäistä lastaan odottavat perheet ja myös maahanmuuttajat, pohtii Taskinen.

Facebookin turvaistuinryhmän toinen perustaja Taru Öster pitää Liikenneturvaa ja neuvoloita oikeana paikkana valistukselle. Hänen mielestään myös turvaistuimia myyvissä liikkeissä pitäisi olla nykyistä parempi asiantuntemus.

– Valitettavasti näistä vain Liikenneturvan osalta homma toimii. Toki hekin voisivat enemmänkin kampanjoida, Öster heittää.

Toivoisin, että poliisi ottaisi enemmän kantaa juuri siihen, miten lapset matkustavat. Sanna-Mari Räihä

Lapinlahtelaiselle kolmen pienen lapsen äidille Sanna-Mari Räihälle rämpiminen turvaistuintiedon parissa on hyvin tuttua. Hän kertoo, että kaiken tiedon on saanut itse kaivaa.

– Neuvolassa voisi jakaa ohjelappusia ja tietoa turvallisesta matkustamisesta. Toivoisin, että poliisi ottaisi enemmän kantaa juuri siihen, miten lapset matkustavat. Turvaistuinratsioita voisi olla useammin, Räihä ehdottaa.

Neuvololat kertovat turvaistuimista vaihtelevasti.

Esimerkiksi Varkauden neuvoloista myönnetään, että turvaistuimista ei juuri saa tietoa neuvoloista. Yksi tilaisuus tiedon jakamiseen voisi olla perhevalmennuksissa. Kaikki perheet eivät kuitenkaan osallistu perhevalmennukseen eikä valmennus toteudu kaikissa kunnissa samalla tavalla.

Siilinjärvellä turvaistuimista annetaan tietoa jo raskausaikana.

– Ne tulevat esille muiden aiheiden ohessa, joten tieto saattaa peittyä muun tietotulvan alle, pohtii hyvinvointineuvolan osastonhoitaja Vesta Hynynen.

Liikenneturva on yhdessä poliisin kanssa järjestänyt Itä-Suomessa kahtena keväänä turvaistuinratsioita. Niiden tulokset ovat olleet karua luettavaa.

Viime kevään turvaistuinratsiassa kävi ilmi, että joka neljäs kiinnitti lapsen puutteellisesti lyhyillä matkoilla. Poliisi myös myönsi, että valvonta on ollut vähäistä.

Turku ja Tampere havittelevat kumpikin nopeaa junayhteyttä Helsinkiin. Niin sanotun tunnin junan pitäisi lyhentää matkustusaikaa pääkaupunkiseudulle nykyisestä vajaasta kahdesta tunnista reippaasti.

Turku tavoittelee tunnin ja vartin matkustusaikaa, Tampere tuntia.

– Mikään muu infrahanke kuin päärata ei muuta Suomea niin paljon kuin tämä, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.

Ratahankkeet kirjattava hallitusohjelmaan

Eduskuntavaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus joutuu heti alkumetreillään ratkaisemaan visaisen pulman eli sen, laitetaanko veroeuroja Tampereen vai Turun tunnin junaan – vai tehdäänkö molemmat, vai ei kumpaakaan.

– Toivoisin, että hallitusohjelmassa panostus päärataan näkyisi, Lyly sanoo.

– Pitäisin tärkeänä, että hallitusneuvotteluissa otettaisiin kantaa näihin ratahankkeisiin, sanoo puolestaan Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Kumpikin kaupungin ykköshenkilö sanoo, että hankkeet eivät verissäpäin kilpaile keskenään, vaan yhteistyötäkin tehdään. Mutta omaa hanketta puolustetaan.

– Kyllä tässä kummallakin on hyvä hanke, mutta minun mielestäni tämä pääratahanke on parempi, Lauri Lyly sanoo.

– Tampereella suunnittelu on vasta alkuvaiheessa, mutta Turun tunnin juna olisi jo toteutusvaiheessa, Minna Arve muotoilee.

Tavoitteena maksimituki

Turun tunnin juna -hanketta edistävän Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen sanoo, että hallituksen pitää tehdä ratahankkeiden etenemisestä periaatepäätös heti alkukesästä.

– Jos hallitus ei sitä tässä linjaa, niin todennäköisesti päätös ei synny tämän hallituskauden aikana.

Kiire poistui, kun ei ole enää poliittisesti toimivaltaista hallitusta. Sanna Ruuskanen

Hallituksen päätöksellä on sikäli kiire, että Suomen pitäisi hakea ratahankkeisiin EU-rahaa heti vuoden 2021 alussa. Jotta EU-rahaa kannattaa hakea, ratahankkeiden suunnitelmien pitäisi olla jo pitkällä.

– Isot rahat jaetaan heti rahoituskauden alussa eli siinä olisi hyvä olla jo alkuvaiheessa hakemukset valmiina, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Sanna Ruuskanen.

Ruuskasen mielestä Turku on Tamperetta paremmassa jamassa.

– Siinä mielessä tilanne on parempi kuin Tampereen ratahankkeen osalta, jossa suunnittelua ei ole vielä edes aloitettu, lukuunottamatta Lentorataa. Siitä on tehty esiselvitys.

Turun tunnin junan hinnaksi on arvioitu 2,2 miljardia euroa. Tampereen tunnin junan on arvioitu maksavan lentoradan kanssa noin 5,5 miljardia. EU:lta on mahdollista saada rakentamiskustannuksiin 20 prosentin rahoitus. Suunnittelukustannusten rahoitusosuus voi olla jopa puolet.

– Maksimirahoitusta EU:lta lähdetään hakemaan molemmille hankkeille, sanoo Sanna Ruuskanen.

Suunnittelu jatkuu lisäradan turvin

Turun tunnin junan yleissuunnitelmaa on tehty pari vuotta. Ratalinjauksia on tehty Väyläviraston alaisuudessa kolmen konsulttifirman toimesta. Työssä on ollut pari sataa henkeä.

Turun tunnin junan yleissuunnitelma valmistuu ensi vuonna. Suunnitelman mukaan nykyistä rataosuutta oikaistaan rakentamalla uutta rataa 100 kilometriä. Matkalle tulee muun muassa parikymmentä kilometriä siltoja ja tunneleita Espoon ja Salon välille.

Jatkosuunnittelu vaatii kuitenkin lisää rahaa yleissuunnitteluun myönnetyn 40 miljoonan euron lisäksi.

– Suunnitteluun tarvitaan vielä 60 miljoonaa euroa lisää, sanoo Väyläviraston projektipäällikkö Heidi Mäenpää.

Varsinais-Suomen liiton Janne Virtanen sanoo, että mikäli hallitus ei tee rakentamispäätöstä tunnin junista, suunnittelu tyssää ensi vuoteen.

– Suunnittelu ei yleensä etene tästä pidemmälle ennen kuin tehdään päätös hankkeen toteuttamisesta.

Hankeyhtiöt jäissä

Sekä Turun että Tampereen tunnin junien suunnittelun ja valmistelun piti nytkähtää keväällä reippaasti eteenpäin, kun liikennevirasto päätti perustaa hankeyhtiöt vauhdittamaan hankkeita.

Tunnin junan rakentaminen on tulevan hallituksen nopein ilmastoteko. Minna Arve

Hankeyhtiö Suomi-radan piti vastata Tampereen tunnin junan suunnittelusta ja rakentamisesta. Turun tunnin junan hankeyhtiön tehtävänä olisi ollut rakentaminen. Niiden rahoituksen piti tulla sekä valtiolta että kunnilta. Valtion panostus oli rapiat 100 miljoonaa.

– Ajatus oli, että valtio omistaa hankeyhtiöistä 51 prosenttia, Sanna Ruuskanen sanoo.

Tampere ehti jo myöntää Tampereen tunnin junaan neljä miljoonaa euroa, ja Turkukin on tehnyt saman suuruisen varauksen hankeyhtiöön.

Osakassopimukset oli jo neuvoteltu valmiiksi, mutta niitä ei ehditty koskaan allekirjoittaa, kun Sipilän hallitus erosi.

– Tarkoituksena on odottaa, että saadaan uusi hallitus pystyyn. Silloin tiedetään, miten ratahankkeiden kanssa edetään, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Sabina Lindström.

– Tavoitteena oli, että hankeyhtiöiden toiminta olisi lähtenyt reippaasti liikkeelle, mutta kiire poistui, kun ei ole enää poliittisesti toimivaltaista hallitusta, Sanna Ruuskanen sanoo.

Lobbaus täydessä vauhdissa

Sekä Turun että Tampereen päättäjät ovat käyneet pitkin kevättä ahkerasti poliitikkojen puheilla kertomassa ratahankkeistaan. Avainasemassa on SDP:n Antti Rinne, josta on ennakkokaavailuissa arvailtu seuraavan hallituksen pääministeriä.

Rinteen puoluetoveri, Tampereen pormestari Lauri Lyly sanoo, että Rinnettä on lobattu riittävästi.

– Kyllä Anttia ja kaikki muitakin puolueita. Tässä on tarkoitus lobata kaikkia, Lyly sanoo.

Samanlainen lobbausinto on käynnissä myös Turun suunnalla.

– Pyrimme tietenkin lobbaamaan kaikkia päättäjiä siitä, että Turun tunnin junan valmius on tosi nopea. Pystyisimme lähtemään liikkeelle vaikka ensi syksynä Espoon kaupunkiradan osalta, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Sekä turkulaiset että tamperelaiset perustelevat tunnin juniaan ilmastosyillä ja talouskasvulla. Kun matkustusaika lyhenee, ihmiset käyvät töissä yhä kauempaa ja siirtyvät kumipyöriltä raiteille.

– Tunnin junan rakentaminen on tulevan hallituksen nopein ilmastoteko, jonka he voivat tehdä, Minna Arve sanoo.

– Tampereen ja Helsingin väli on Suomen liikennöidyin rataosuus ja tällä on iso merkitys Suomen bruttokansantuotteelle, kasvulle ja kansainvälistymiselle, sanoo Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

Hankeyhtiöt tarvitaan

Julkisuudessa Antti Rinne on suhtautunut hieman skeptisesti entisen liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) junailemaan hankeyhtiömalliin. Tampereella hankeyhtiöitä pidetään ratkaisevana, jotta EU-rahoituksen vaatimat ratasuunnitelmat saataisiiin aloitettua ja ajoissa valmiiksi.

– Uskon, että hankeyhtiömallilla se onnistuu. Jos se menee valtion Väylävirastovetoiseen, niin silloin se ei onnistu, sanoo Antti Eskelinen.

Tässä tulee olemaan iso prosessi vielä, ja jokainen kuukausi olisi ollut tarpeen saada tätä liikkeelle. Lauri Lyly

Liikenneministeriön Sabina Lindström ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö ratahankkeita viedä eteenpäin hankeyhtiömallilla vai jollain muulla tavalla. Kyse on loppupeleissä poliittisesta ratkaisusta, jonka tuleva hallitus tekee.

Lindströmin mielestä yksi asia on kuitenkin selviö.

– On selvää, että isot ratahankkeet eivät etene pelkästään budjettirahalla.

Turku ehtinee ensin

Kun hankeyhtiöt laitettiin loppukeväästä jäihin, ministeriössä on pääradan suunnittelun osalta vietetty hiljaiseloa, vaikka suunnitteluun ehdittiin myöntää jo miljoona euroa.

– Me voimme tehdä taustaselvityksiä ja tarkentaa laskelmia, mutta mitään toimeenpanoa ei voida tehdä, sanoo yksikön johtaja Sanna Ruuskanen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Ministeriössä on päätetty odottaa, mitä hankeyhtiöille tapahtuu. Sen jälkeen suunnittelua jatketaan joka tapauksessa.

– Pääradan suunnittelua jatketaan joka tapauksessa suunnitteluun myönnetyn määrärahan turvin, perustetaan hankeyhtiöitä tai ei, sanoo ylijohtaja Sabina Lindström.

Tampereen pormestari Lauri Lyly on toiveikas pääradan eli Suomi-radan eli Tampereen tunnin junan suhteen. Lylyä harmittaa, että hanke ei etene tällä hetkellä mitenkään.

– Tässä tulee olemaan iso prosessi vielä, ja jokainen kuukausi olisi ollut tarpeen saada tätä liikkeelle.

Turun tunnin junan tilanne on sikäli parempi, että suunnittelua on tehty Väyläviraston turvin jo pari vuotta, eikä hankeyhtiötä tässä vaiheessa kaivata.

– Suunnittelu jatkuu entiseen tahtiin, ei ole keskeytetty eikä muutettu suunnitelmia mitenkään, sanoo projektipäällikkö Heidi Mäenpää.

Liikenneministeriö on arvioinut, että Turun ja Tampereen tunnin junat voisivat liikennöidä 2030-luvun alussa, mikäli rakentamispäätös tehdään piakkoin.

Kumpi sitten valmistuu aiemmin, jos kumpikin päätetään rakentaa? Liikenneministeriön Sanna Ruuskasen mielestä Turulla on hankkeessa jo tehdyn suunnittelutyön ansiosta parin vuoden etumatka, joten Tampereen voi olla paha kiriä edelle.

– Pitäisin aika todennäköisenä, että Turun tunnin juna valmistuu aikaisemmin.

Lue lisää:

Ministeriö: tunnin juna Turusta Helsinkiin voi toteutua ennen nopeaa yhteyttä Tampereelle – asiantuntija kritisoi rahankäyttöä

Tunnin junia kehittävien hankeyhtiöiden perustaminen viivästyy – Tampere yllättyi hallituksen eron seurauksista

Analyysi: Nopea junayhteys Helsingistä pohjoiseen pitää päättäjiä varpaillaan lähivuosina

Tunnin juna nytkähti eteenpäin – Valtio perustaa tytäryhtiön edistämään Turku–Helsinki-rataosuutta

Helsingin ja Turun yliopistot kannattavat Tunnin junan rakentamista: Entistä nopeampi junayhteys tiivistäisi korkeakoulujen yhteistyötä Tunnin junan hintalappu Porin ja Tampereen välille: 110 miljoonaa euroa Helsingin ja Turun yliopistot kannattavat Tunnin junan rakentamista: Entistä nopeampi junayhteys tiivistäisi korkeakoulujen yhteistyötä

Cthulhu syntyi 1920-luvulla yhdysvaltalaiskirjailija H. P. Lovecraftin kauhutarinan kosmiseksi hirviöksi. Siinä oli mustekalan ja lohikäärmeen näköä, ja sopivasta kulmasta se näytti myös ihmisestä piirretyltä karikatyyriltä.

Kulttiotukseksi kasvaneen hirviön kuvaus napsahti muinaisen merikurkun eli merimakkaran löytäjien mielestä niin kohdalleen, että he tekivät löydöstään Cthulhun kaiman.

Ikäeroa Lovecraftin luomukseen on 430 miljoonaa vuotta. Niin vanhaksi fossiili on aivan poikkeuksellisen hyvin säilynyt.

Herefordshiresta Britanniasta löydetty uusi laji, koko nimeltään Sollasina cthulhu, ei ollut suurensuuri, vain ison hämähäkin kokoinen. Mutta kun runsaan sentin mittainen otus levitti 45 panssaroitua putkijalkaansa, pedotkin kavahtivat, brittiläis-yhdysvaltalaisen tutkimuksen tekijät arvelevat.

Lonkerot olivat vesiputkilojärjestelmä, jolla Cthulhu liikkui ja haali ruokaa ruumiin keskellä sijainneeseen suuhunsa.

Samaa systeemiä käyttävät myös tämän päivän 6 300 piikkinahkaislajia. Liikkumiskyky perustuu vedenpaineen muutoksiin putkiloissa.

Alue, jolta Sollasina cthulhu löytyi, osoittautui piikkinahkaisten fossiilien aarreaitaksi. Sieltä on löytynyt useita muinaisia merisiilejä, merikurkkuja ja meritähtiä jopa pehmytkudoksineen, kertoo yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston paleontologi Derek Briggs.

Sollasina cthulhun fossiilia jyrsittiin kerros kerrokselta, ja kukin kerros kuvattiin. Näistä sadoista kuvista koottiin digitaalisesti otuksen kolmiulotteinen virtuaalifossiili.

Siten paljastunut vesiputkilojärjestelmä osoittautui pikemmin merikurkun kuin merisiilin kaltaiseksi. Se määritteli muinaisotuksen paikan piikkinahkaisten sukupuussa, tutkijat kertovat. Samalla he saivat lisätietoa evoluutiosta, joka on johtanyt tämän päivän valtamerissä ryömiviin piikkinahkaisiin.

Oxfordin yliopiston johtama tutkimus on luettavissa vapaasti Proceedings of the Royal Society B -lehdestä.

Maailmaa hallitsevat liskomiehet, jotka tulevat ulkoavaruudesta. Ei, vaan telepaattinen Illuminati. Eikä sittenkään, vaan juutalaiset pankkiirisuvut. Eikäpä, kun sittenkin Uusi Maailmanjärjestys, jossa ovat kaikki edellä mainitut ja joita johtaa Englannin aatelisto. Paitsi ehkä maailmaa pyörittävät todellisuudessa natsit kuun pimeältä puolelta.

Ja maapallo on muutenkin litteä.

Kaikilla näillä teorioilla on vankka kannatus yllättävän monen ihmisen keskuudessa, vastoin kaikkea arkijärkeä. Salaliittoteorioihin uskomista on selitelty monella eri tavalla, aivojen rakenteesta mielenterveysongelmiin.

Minusta niihin uskotaan siksi, että se on lohdullista. Arkitodellisuus on näet paljon järjettömämpi kuin villeimmätkään salaliittoteoriat. Elämme kaaoksessa, joka näyttää hallitsemattomalta yhä laajemmalle joukolle ihmisistä.

Kaaos johtuu siitä, että koko maailma pyörii rahan ympärillä, joka taas pyörii järjestelmän avulla, jota kukaan ei ole varsinaisesti suunnitellut. Globaali markkinatalous on muotoutunut tällaiseksi vuosisatojen aikana.

Maailmanlaajuinen talousjärjestelmämme on täynnä aivan ihmeellisiä omituisuuksia, kuten se, että maailmassa on eri arvioiden mukaan 3-4 kertaa enemmän velkaa kuin rahaa, noin 240 triljoonaa dollaria.

Kenelle me olemme velkaa? Alieneilleko?

On helpompi ajatella, että järjestelmän on luonut jokin salaseura, kuin myöntää, että koko yhteiskuntamme pyörii kaoottisella systeemillä, jonka tuotti pikku hiljaa sokea idiotismi.

Ilmiselviä esimerkkejä on useita. Kotimainen sote-uudistus. EU:ssa Brexitin karmea kaaos sekä Unkarin ja Puolan liukuminen kohti epädemokraattista semidiktatuuria, jota EU ei kykene pysäyttämään, vaikka demokratia on koko Unionin peruskivi. Kaikki globaalit ongelmat, joita YK seuraa voivotellen vierestä.

Kaikissa näistäkin on kyse lopulta rahasta.

Pahin ja vakavin näistä globaaleista pulmista on ilmastonmuutos.

Maailma on sen ansiosta matkalla kohti tuhoa, joka voi pahimmissa ennusteissa johtaa maapallon muuttumiseen suurilta osin elinkelvottomaksi ihmisille. Miksemme ole tehneet tälle ja monelle muulle asialle mitään? Siksi, että se maksaisi paljon.

Siis rahan takia.

Sillä ei ole kauheasti väliä, kuinka paljon ykkösiä ja nollia miinuksella valtion tilit ovat jossain pankin serverillä, jos maailma palaa silloin meidän ympärillämme.

Ei sillä rahalla voi ostaa uutta planeettaa. Ehkä korkeintaan sikarikkaimmat meistä voivat ostaa piilopirtin jostain maapallon kolkasta, jota ilmastonmuutos runtelee kaikista vähiten.

Väsyneet poliitikot selittelemässä, että nyt ei ole varaa tehdä näin, ettei heidän lapsilleen jäisi velkaa, ovat todellisia irvikuvia. Sillä ei ole kauheasti väliä, kuinka paljon ykkösiä ja nollia miinuksella valtion tilit ovat jossain pankin serverillä, jos maailma palaa silloin meidän ympärillämme.

Taloustieteilijät raahataan selittämään, miksei ole varaa torjua ilmastonmuutosta tai muita ongelmia, ihan kuin nykyinen järjestelmämme olisi jonkinlainen muuttumaton luonnonlaki eikä kokoelma ihmisten vuosien varrella kehittelemiä teippi- ja purkkaviritelmiä resurssien jakamiseen.

On helpompi uskoa, että ilmastonmuutoskin on salaliitto, kuin että päättäjät ovat vain rahan takia pelastamatta planeettaa.

Maailma on näin ollen tehty vain rahaa varten. Me olemme kaikki kulueriä.

Harvalla poliitikolla on uskallusta edes ujosti puhua siitä, että uusi järjestelmä tarvittaisiin. Eikä siitä juuri hyötyä olisikaan, sillä ilmastonmuutoksen kaltaiset ongelmat vaativat koko maailmantalouden muutosta. Meillä ei ole oikeita globaaleja hallitsijoita, toisin kuin salaliittoteoreetikot uskovat.

Jos joku julkisesti kehtaakin sanoa, että tämä rahakeskeisyys on aika järjetöntä, kylmän sodan traumatisoimat muumiot rientävät haukkumaan kommunistiksi tai ekofasistiksi.

Maailma on näin ollen tehty vain rahaa varten. Me olemme kaikki kulueriä.

Vaikeinta ja kaoottisinta maailmassa on se, että kukaan ei oikeasti vastaa tästä kaikesta. Ei ole sitä Illuminatia tai kuunatseja, lohdullisia fantasioita siitä, että joku oikeasti johtaisi maailmaa.

Ainoa toivoni koko maailman suhteen on, että keksimme tekoälyn, joka kaappaa vallan eikä jostain syystä heti tuhoa meitä, vaan haluaa paapoa meitä ja järjestellä asiat parhain päin.

Sitä odotellessa lupaan heti ääneni sille poliitikolle, joka oikeasti perustaa sen Uuden Maailmanjärjestysilluminatin ja alkaa kulissien takana järjestellä asioita.

Tuukka Tervonen

Kirjoittaja on Jyväskylän Ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittaja, joka on valmis polvistumaan hyväntahtoisen Tekoäly-Jumalan eteen, mikäli se lupaa pelastaa ilmastonmuutokselta pikkupandat, Lapin talven ja ainakin jonkin osan ihmiskunnasta.

Kolumnista voi keskustella 11.4. klo 16.00 asti.

Malttaako poliitikko pysyä totuudessa, kun kamppailu vaalikentillä kuumenee? Yle seurasi kolmen viikon ajan poliitikkojen puheita, ja tarkasti niissä esitettyjä väitteitä.

Faktantarkistustiimi kuunteli eduskuntavaaliehdokkaiden puheita Ylen ja muun median vaalitenteissä, luki läpi lehtihaastatteluja ja seurasi heidän sometilejään ja vaalimainoksiaan.

Lisäksi väitteiden keruuseen pyydettiin apua yleisöltä. Ylen lukijat antoivat yli 250 vinkkiä poliitikkojen väitteistä, joita olisi syytä tarkistaa.

Lopullisiin artikkeleihin tarkastettuja väitteitä päätyi 36. Väitteiden esittäjiä kertyi kymmenestä puolueesta sekä Liike Nytistä, joka ei ole puolue, mutta on asettanut ehdokkaita eduskuntavaaleihin.

Tarkastukseen valittuihin väitteisiin vaikutti muun muassa se, kuinka olennaisiksi väitteet katsottiin ja kuinka suurelle yleisölle ne esitettiin. Tarkistukseen pyrittiin ottamaan myös ne väitteet, joita yleisö useimmin pyysi tarkistettavaksi.

Yleisöä kuohuttivat erityisesti ympäristöön ja ilmastoon liittyvät kysymykset, sillä niihin liittyviä väitteitä pyydettiin tarkistettavaksi selkeästi eniten.

Mitä hankkeesta sitten jäi käteen? Tässä yhteenveto faktantarkistusjutuista.

Suomalaista lihaa väitettiin ilmastoteoksi, autokannan ikää liioiteltiin

Ensimmäisellä viikolla tutkittiin erityisesti yleisön tarkistajille vinkkaamia väitteitä.

Eniten yleisöä kuohuttivat väitteet, joita useat puheenjohtajat laukoivat suomalaisen lihan ympäristöystävällisyydestä. Ylen suuressa vaalikeskustelussa 14.3. vertailtiin suomalaisen lihan tuottamia päästöjä esimerkiksi brasilialaiseen banaaniin tai pitkien matkojen takaa maahantuotuun riisiin.

Käytännössä kaikki väitteet olivat väärin tai vähintään epätarkkoja. Lihantuotannon päästöt ovat niin suuret, ettei puhe suomalaisesta lihasta ilmastotekona kestä kriittistä tarkastelua.

Toinen tarkistettavaksi pyydetty kokonaisuus liittyi autoiluun. Väitteitä tutkittaessa huomattiin, ettei esimerkiksi Sampo Terhon (sin.) värikäs vertaus Suomesta autokannaltaan Euroopan Kuubana ole todellisuudessa osuva.

Lue kaikki tarkistetut 14 väitettä täältä!

Demarit ylensi itsensä nuorten suosikiksi, “kestävät hakkuut” aiheuttivat hämmennystä

Toisella viikolla tarkistetuissa väitteissä korostuivat puoluejohtajien yksilötentit.

Faktantarkistajien huomion kiinnittivät poliitikkojen puheet Suomen metsien “kestävästä hakkuutasosta”. Puolueiden arviot aiheesta vaihtelivat suuresti, ja myös yleisö pyysi tarkistajia etsimään selvyyttä asiaan. Tarkempaan tutkintaan otettiin keskustan ja SDP:n hakkuupuheet.

Hakkuut paljastuivat aiheeksi, josta totuutta oli vaikea selvittää: puoluejohtajat asettelivat sanansa tarkoin ja ristiriitaisiltakin kuulostavat väitteet olivat perusteltavissa.

Sopivien faktojen valikointi toistui tarkistetuissa väitteissä usein. Poliitikot eivät niinkään temmanneet väitteitään tuulesta, kuin rajasivat näkökulmansa itselleen sopivasti.

Tämä tapahtui myös, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi Ylen tentissä tutkimuksesta, jonka mukaan demarit on nuorison parissa suosituin puolue.

Rinne siteerasi todellista tutkimusta, mutta tavalla johon sitä ei ollut tarkoitettu. Tässä kohtaa siteerattu tulos oli valittu niin tarkoin, että faktantarkistajien tuomiokin kallistui tulkinnanvaraisesta enimmäkseen väärän puolelle.

Lue kaikki tarkistetut 15 väitettä täältä!

Turpeen työllisyysvaikutukset täysin hakoteillä, Sipilän lupaus tarjota kotiaan turvapaikanhakijoille palasi keskusteluun

Kolmannelle viikolle osuivat muun muassa Ylen ja Kalevan Puolen Suomen vaalitentti, MTV:n pääministeritentti ja Ylen ilmastotentti.

Ilmastotentissä kulmia kohotutti muun muassa perussuomalaisten Matti Putkosen väite, että turve työllistää Suomessa noin 200 000 ihmistä.

Väite oli selkeästi väärä, sillä turvetoimiala itse arvioi työllistettyjen määräksi noin 4 200 henkeä.

Puolen Suomen vaalitentti taas toi useita yleisövinkkejä, joissa pyydettiin tarkistusta sille, kenelle Juha Sipilä lopulta tarjosi Kempeleen kotiaan vuonna 2015. Vaalitentissä Sipilä puhui vain tietystä turvapaikanhakijaperheestä, jonka majoittamista hän harkitsi. 2015 hän puhui kuitenkin turvapaikanhakijoiden majoittamisesta yleisesti.

Lue kaikki kolmannella viikolla tarkistetut seitsemän väitettä täältä!

Lisää aiheesta:

Etsitkö yhä ehdokasta? Tee Ylen vaalikone

Ylen tärkeimmät vaalijutut koottuna

Oletko vähentänyt autoilua? Koetko sen tarpeelliseksi? Miten toivot Suomen valtion kannustavan yksityisautoilun vähentämiseen? Keskustele aiheesta tämän artikkelin lopussa!

Lahtelainen Klingan perhe päätti vuonna 2014 luopua autosta. Auto oli vähäisen käytön takia lähinnä kuluerä, ja huoli ilmastosta teki luopumispäätöksestä helpon.

Tilalle hankittiin laatikkopyörä – sähköavusteinen polkupyörä, jonka edessä olevaan laatikkoon mahtuivat perheen pienimmät, Onni ja Oiva.

Isä Jari polki ensin lapset päiväkotiin ja jatkoi sitten omalle työmaalleen. Kilometrejä kertyi päivän mittaan reilut 15.

– Perusarjen ulkopuolella se vaati enemmän suunnittelua. Esimerkiksi silloin, kun tarvitsi hakea jotakin isompaa, joka ei laatikkoon mahtunut.

Viisi vuotta perheen isä ja lapset fillaroivat kesät talvet. Äiti Hanna kulki Helsingissä töissä, bussilla ja junalla.

– Asenteella mentiin. Lumi tai sade eivät haitanneet. Ne kerrat, kun oli oikein jäistä ja hirveät urat, mietin, että olisipa edes aurattu kunnolla. Keväällä hiekoitussepelit puhkoivat muutaman kerran kumit. Hikisiä hetkiä, Jari muistelee nauraen.

Viiden autottoman vuoden jälkeen, loppuvuodesta 2018, Klingat kuitenkin päättivät ostaa auton.

Kun vaivattomuus vei voiton

Auto hankittiin helpottamaan perheen arkea. Hanna Klinga valmistui uuteen ammattiin ja sai uuden työpaikan. Vaikka työmatka lyheni reiluun kymmeneen kilometriin, joukkoliikenteeseen upposi aikaa eikä sunnuntaivuoroon edes päässyt bussilla.

– Työmatkaan meni helposti tunti. Alettiin miettimään, että se aika on perheeltä pois ja työ itsessäänkin on raskasta. Se vaivattomuus ja nopeus veivät voiton.

Perheen suuremmat kauppareissut tehdään nykyään autolla. Päiväkotiin ja kouluun kuljetaan kuitenkin edelleen pyörällä.

Vanhemmat haluavat näyttää lapsilleen, ettei ainakaan lyhyitä matkoja varten tarvitse startata autoa.

– Puhutaan paljon, että koululaisten hyötyliikunta on vähentynyt. Sen sijaan, että kulkisi autolla lyhyetkin matkat, on kiva nähdä, että omat pojat haluavat kävellä tai pyöräillä, Jari sanoo.

Verotusta vai porkkanaa?

Liikenne tuottaa viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä, ja tästä 90 prosenttia on tieliikenteen osuus.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, esimerkiksi bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myyntikiellon pitäisi tulla voimaan vuonna 2027. Tämä selviää Suomen ilmastopaneelin väliraportista.

Myös Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt oman ehdotuksen päästöjen vähentämiseksi. Työryhmä on listannut keinoiksi muun muassa liikennevälineiden uusiutumisen, tavaraliikenteen tehostamisen sekä henkilöautolla ajettujen kilometrien vähentämisen.

– Suomen kaltaisessa maassa on selvää, että yksityisauto tulee esimerkiksi maaseudulla olemaan helpoin ja ehkä ainutkin vaihtoehto. Auton käyttöä ei pidä lähteä kieltämään tai rankaisemaan sen käytöstä. Esimerkiksi verotuksella ja erilaisilla tuilla voidaan tukea esimerkiksi autokannan uudistamista, sanoo LVM:n työryhmän varapuheenjohtaja Sabina Lindström.

Sekä LVM että Ilmastopaneeli esittivät myös, että auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla.

Lahtelainen Jari Klinga uskoo, että kilometreihin perustuva verotus voisi vähentää autoilua. Myös joukkoliikenteeseen panostaminen sekä kävely- ja pyöräteiden kunnostaminen voisivat hänen mukaansa rohkaista kaupunkilaisia kulkemaan autotta.

– Se, että julkinen liikenne toimii, on yksi asia. Toinen on se, että pitäisi olla sellaiset olosuhteet, että on helppoa ja turvallista mennä myös pyörällä ja kävellen.

Raha jää taskuun, kun tuhlaamaan ei pääse

Klingan perheessä viiden vuoden autottomuus toi säästöjä myös arjessa.

– Paljon on säästetty rahaa, kun ei tullut sellaista tyhjänpäiväistä shoppailua, että "pitääkin lähteä tätä ja tuota hakemaan", Hanna Klinga sanoo.

– Monessa perheessä viikonloppuna lähdetään ostoskeskukseen pyörimään ja viettämään aikaa. Siinä menee rahaa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän tulee sellainen olo, että vähemmän on enemmän. Ei tarvitse olla koko ajan kuluttamassa, hän jatkaa.

Liikennevirasto teetti viime vuonna kyselyn, jonka mukaan reilu viidennes autoilijoista haluaisi vähentää ajamistaan. 16 prosenttia pyrkiikin vähentämään autoilun aiheuttamia päästöjä.

– Kannattaa kokeilla rohkeasti. Sitähän voi kokeilla ihan vain sillä tavalla, että jättää sen auton pihaan, Jari sanoo.

– Lapsille se tarjoaa jotakin vähän erilaista. Raitista ilmaa, luontoa ja kaikkia niitä ääniä ympärillä. Kaikki aistit pelaavat pyöräillessä eri tavalla. Luulen, että lapset muistelevat lämmöllä niitä aikoja, kun iskä kuskasi ympäri kaupunkia kesät talvet, Hanna lisää.

Millaisella porkkanalla sinä voisit ajatella vähentäväsi ajettuja kilometrejä? Näin huoltoasemalla vastattiin:

Kerro meille, millaisia ajatuksia sinulla on tulevaisuuden autoilusta! Keskustelua voi käydä klo 22 asti.

Ylen kannatusmittaus: PS kiilasi toiseksi, SDP:n keula kutistui

Ylen tuore puoluekannatusmittaus kertoo, että perussuomalaisten kannatusnousu on jatkunut. Puolue on noussut mittauksessa toiseksi. Kärkipaikalla jatkavat sosiaalidemokraatit. Ylen kyselyssä yksikään puolue ei yllä yli 20 prosentin kannatukseen, mikä olisi vaaleissa poikkeuksellinen tulos.

Brexitin jatkoajasta syntyi laimea kompromissi

Euroopan unionin maat päättivät tarjota Britannialle lykkäystä EU:sta eroamista varten 31. lokakuuta asti. Päätös oli kompromissi lyhyttä ja pitkää jatkoaikaa kannattaneiden jäsenmaiden välillä. Uusi EU-komissio aloittaa työnsä marraskuussa, joten Britannia ei nimitä uutta komissaaria. Britannia joutuu kuintekin järjestämään EU-vaalit, jos maan parlamentti ei hyväksy pääministeri Theresa Mayn EU-erosopimusta ennen toukokuun loppua.

Poliisi tutki lääkkeiden häviämistä hoivakodista Tampereella

Vanhusten hoivakodin asukkailta hävisi huomattavia määriä lääkkeitä Tampereella. Lääkehävikistä tehtiin rikosilmoitus, mutta edes valvontakamerakuvat eivät auttaneet selvittämään mahdollista syyllistä. Vanhus saattoi maksaa esimerkiksi 300 tabletista, mutta käytti niistä itse vain muutaman. Tampere korvaa menetykset asukkaille, ja hoivakoti on muuttanut lääkkeisiin liittyviä toimintatapojaan.

Aurinko tulee esiin

Korkeapaine alkaa hiljalleen vahvistua Suomen ylle. Sen seurauksena päivä on valtaosin poutainen ja aurinkoinen. Ihan pohjoisessa ja idässä on pilvistä. Lumikuuroja voi tulla varsinkin idässä. Loppuviikko on korkeapaineen myötä selkeä. Yöt ovat kylmiä, mutta päivisin lämpötila nousee monin paikoin viidestä kymmeneen astetta plussan puolelle.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Filippiineiltä runsaat kymmenen vuotta sitten löytyneet luut kuuluivat aiemmin tuntemattomalle ihmisen varhaiselle sukulaiselle, kertoo Nature-lehdessä torstaina julkaistava tutkimusartikkeli.

Sen mukaan kyseessä ei ole nykyihmisen varhainen esi-isä, vaan ennemminkin sen sukulainen.

Laji on nimeltään homo luzonensis sen muinaisen asuinsaaren Luzonin mukaan. Laji asui saarella noin 50 000 vuotta sitten.

Tutkijoiden mukaan löytö vahvistaa näyttöä siitä, että ihmisen evoluutio ei ole ollut niin suoraviivaista kuin perinteisesti on oletettu. Se myös nostattaa kysymyksen siitä, miten laji pääsi saarelle, josta on kaikkialle pitkä merimatka.

Tutkijoilla ei ole varmuutta myöskään siitä, ketkä ovat lajin esi-isiä.

Homo luzonensis oli varsin lyhytkasvuinen, ehkä vain alle 120 senttiä pitkä. Lisäksi sillä oli kaareutuvat sormi- ja varvasluut. Tästä huolimatta tutkijat uskovat, että se todennäköisesti käveli selkä suorana eikä asunut puissa.

Yhden teorian mukaan pienikokoisuus johtuu lajin sopeutumisesta sen eristyneeseen elinympäristöön.

Voit keskustella aiheesta klo 14 saakka.

Pastori Minnamaria Tammisalo kohtaa työnsä puolesta paljon kuolemaa. Ammattilainenkin jää kuitenkin joskus sanattomaksi.

Miten lohduttaa surevaa?

Tammisalon mieleen tuli lohtuhuivi.

Hän oli ostanut itselleen monta vuotta sitten lohtuhuiviksi nimetyn kaulahuivin, jonka Tampereen Tuomasmessun yhteisö oli tehnyt. Viime syksynä Tammisalo keräsi yhdessä diakonin kanssa villasukkia ja vauvan töppösiä kastetilaisuuksissa vietäväksi. Aktiivinen seurakuntalainen Kaija Jääskeläinen toi koriin kolme huivia.

– Meni hetki miettiä, mitä niillä tekisin, Tammisalo kertoo.

Tammisalo oli menossa hautaamaan miestä, jonka puoliso oli jäänyt yksin pitkän liiton jälkeen. Tamperelainen pastori koki, että leski kaipasi konkreettista lohdutusta.

– Muistotilaisuudessa päätin puheenvuoroni kietomalla huivin hänen hartioilleen ja sanoin toivovani, että huivi voisi lämmittää, kun puolison käsi ei enää yllä.

Toissa viikonloppuna Tammisalo vei samoilla saatesanoilla toisen huivin.

– Palaute on ollut liikuttunutta. Papin puheisiin on totuttu, mutta tämä yllättää. En tiennyt, että kirkko tekee tällaista, moni on sanonut. Kiedon huivin itse hartioille, surusta raskaille, ja siinä olemme liikuttuneet molemmat.

Someilmiö syntyi

Huivin antaminen tuntui niin hyvältä, että hän mietti, kuka tekisi huiveja lisää.

– Tein Facebook-ilmoituksen omalle seinälleni ja Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan seinälle. Ihmetellen seurasin tykkäysten ja jakojen lisääntyvää määrää sekä ohjeen pyytäjien intoa.

Seuraavat Tammisalon vapaapäivät kuluivat ohjetta lähetellessä. Hän kävi kopioimassa Tampereen Aleksanterin kirkon sakastiin paperiohjeita.

Sitten joku ehdotti ryhmän perustamista lohtuhuiveille ja niin syntyi Lohtuhuivien lähettiläät -Facebook-ryhmä. Siihen on tullut parissa päivässä jo yli 800 jäsentä. Lohtuhuivista on tullut someilmiö.

– Kaiken maailmassa tapahtuvan pahan keskellä meillä ihmisillä on mielettömän vahva myötäelämisen kyky ja halu kulkea rinnalla.

Lohdutukselle iso tarve

Lohtuhuiviryhmässä monet ovat jakaneet kuvia kutomistaan huiveista. Osa neulojista kertoo, ettei kuulu kirkkoon, mutta kokee auttamisen tällä tavoin tärkeäksi.

Kirjoittajat, kuten muusikko-evankelista Samu Saarinen ja runoilija Anna-Mari Kaskinen, ovat lupautuneet tekemään lohturunoja.

– On sellainen olo, että tästähän voi syntyä vaikka mitä. Lohdutukselle on iso tarve, eikä se tarve lopu koskaan, Tammisalo sanoo.

Ajatellaan, että pitäisi olla viisasta sanottavaa. Mutta ei sureva sitä kaipaa. Minnamaria Tammisalo

Lohtuhuivin nimi on Nikolai ja siinä on pitsireunus. Ohjeen takana on puolalainen nainen, joka on Tammisalon mukaan ilahtunut siitä, että hänen huivinsa on tällaisessa käytössä.

– Ohje on vapaasti jaettavissa, mutta isompaa bisnestä sillä ei voi tehdä.

Huivi voi olla myös toisenlainen.

– Lohtusukat tulevat kyseeseen, mutta niiden pukeminen ei ole tilaisuudessa niin yksinkertaista. Koen, ettei mallilla ja muodolla ole niin suurta väliä, kietomisen ele ja lohduttavat sanat tekevät lohtuhuivista lohtuhuivin. Värit voivat olla mitä vain, mutta hillitty yksivärinen sopii varmasti surun hetkeen parhaiten.

Tammisalon mukaan seurakunta on perinteisesti antanut kirjan muistotilaisuudessa. Surevalla ei usein ole kuitenkaan voimia lukea.

Tammisalo toivoo, että lohtuhuivi-ilmiö laajenisi koko Suomeen.

Surevan kohtaamista pelätään

Lohduttaminen on papin perustyötä. Minnamaria Tammisalo siunaa vuosittain noin 60 ihmistä hautaan.

Hän sanoo, että lohduttaminen oli myös hänelle aluksi vaikeaa. Suomalaiset pelkäävät usein surevan kohtaamista.

– Ajatellaan, että pitäisi olla viisasta sanottavaa. Mutta ei sureva sitä kaipaa. Pari viikkoa sitten puhuin leskeksi jääneen miehen kanssa, joka kertoi, miten joka kerta kun hän sai kertoa vaimonsa viimeisistä hetkistä, hoiti hänen suruaan syvältä. Silloin ei ole olennaista, mitä me sanomme vaan että asettaudumme kuuntelemaan.

Eleillä ja asennoilla voi osoittaa, että olen tässä ja kuuntelen.

Tammisalo muistuttaa, ettei surulla ole aikaa. Joskus surevalla on tarvetta puhua asiasta vielä kauan kuoleman jälkeen.

Myös koskettaminen on useille vaikeaa. Tässäkin lohtuhuivi voi auttaa. Kietomalla huivin hartioille menee lähelle.

– Se on jotain, mitä ei ehkä kirkolta osata odottaa, me täytämme tilan usein sanoilla. Kyllä minäkin puhun huivia kietoessani, en karjalaistyttönä osaa olla hiljaa.

Muistotilaisuuden tärkeys

Pappi sanoo, että parin viime vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet jättää toisinaan muistotilaisuuden väliin.

Osa ajattelee, että siunaushetki kappelilla riittää. 45 minuutin tilaisuus tuntuu pitkältä.

Minnamaria Tammisalo kannustaa järjestämään muistotilaisuuden. Hänen mukaansa jo historiallisesti Suomessa on totuttu siihen, että vainajalle jätetään jäähyväiset.

– Olen vakuuttunut siitä, että surussa selviämisen kannalta muistotilaisuus on ehdottoman tärkeä. Ei sen tarvitse olla kalliisti järjestetty ja suureellinen, vaan tilaisuus, jossa on mahdollista kohdata toisia kanssani surevia ja muistella vainajaa.

– Yhdessä muisteleminen auttaa leskeä ja voimaannuttaa. Rakastan sitä hetkeä työssäni, kun yhteinen muistelu kääntyy siihen, että voidaan hymyillä ja nauraa yhteisille muistoille. Kyynelten läpi, tietenkin. Siinä hetkessä on minusta eteenpäin menemisen tuoksu.

Viime viikonloppuna Tammisalo siunasi kahta naista. Heidän puolisoilleen hänellä ei ollut vielä mitään ojennettavaa.

– Miehille sopisi yksinkertaisen tyylikäs kaulahuivi samalla tavoin ojennettuna, Tammisalo jo pohtii.

Keskustelu on auki 10.4. kello 22. asti.

Lue lisää:

Suojellaanko lapsia jo liikaa? Vanhemmat arkailevat viedä lapsia tapaamaan muistisairasta mummoa tai hautajaisiin

Vasta kun 25-vuotias Mats Steen kuoli, vanhemmat ymmärsivät, että tällä oli ystäviä – "Pelimaailmassa tyttö ei näe pyörätuoliani vaan sieluni"

Helsinkiläisellä teollisuusalueella sijaitsevassa hallissa haisee pistävästi pakokaasu, bensa ja maali. Se ei haittaa nuoria miehiä, jotka viettävät iltansa hallissa autojaan ja moottoripyöriään korjaillen.

Renkaiden paineita tarkistaessa voi vaihtaa muutaman sanan myös verenpaineesta.

– Ei ole elämässä ongelmia. Olen tyytyväinen, että on katto pään päällä ja auto alla, sanoo 20-vuotias Konsta Vettenranta.

Hän irrottaa pultteja ja vaihtaa autoon kesärenkaat.

Konstan tavoin alle 30-vuotiasta valtaosa pitää terveyttään ainakin melko hyvänä. Elämänlaadussakaan ei ole suuremmin valittamista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten elintavoissa on silti petraamista. Erityisesti miehillä.

Monen kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi ruokatottumuksiin, liikuntaan ja nukkumiseen.

23-vuotias Samu Manninen makaa osittain autonsa etupuskurin alla.

– Ehkä niitä ryhtyy miettimään, jos jokin on pielessä. Niin kauan kuin menee hyvin, mitäpä sitä turhaan huolehtimaan.

Ylipainoa ja vyötärölihavuutta

Terveyttä, elintapoja, elämänlaatua ja sairauksien riskitekijöitä on selvitetty FinTerveys 2017 tutkimuksessa.

Nyt julkaistut tulokset kattavat nuoret aikuiset. Heistä tutkimukseen osallistui runsas kuusi sataa 18-29-vuotiasta miestä ja naista eri puolilta Suomea.

Lähes puolet nuorista miehistä ja kolmannes naisista on ylipainoisia tai lihavia.

Jos miesten vyötärönympärys ylittää 100 cm ja naisten 90 cm, on kyse vyötärölihavuudesta. Nuorista aikuisista lähes joka viides on vyötärölihava. Se on sitä yleisempää, mitä enemmän vuosia karttuu.

Konsta Vettenranta myöntää, että aina ei jaksa tarkkailla joka suupalaa.

– Käyn punttisalilla ja keskityn siihen, mitä syön, mutta välillä tulee lipsahduksia ja syön pizzaa.

Toisinaan lautasella on vegaaniruokaa.

– Äitini ja veljeni ovat vegaaneja. Kun käyn heidän luonaan, syön samaa ruokaa. En vaadi ostamaan minulle lihaa.

Tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset syövät huolestuttavan vähän tuoreita kasviksia. Vain 7 % miehistä ja 18 % naisista ilmoitti syövänsä kasviksia useita kertoja päivässä.

Kun moottorihallissa ohjaajana työskentelevällä, 27-vuotiaalla Niko Vekkelillä on ruokatauko, hän ottaa esille salaattirasian, banaanin ja mandariinejä.

Verenpaine nousee ja kolesteroli kohoaa

Pitkäaikaiset sairaudet ja terveysongelmat alkavat vaivata usein 30 vuoden rajapyykin jälkeen. Sitä nuorempien ongelmana ovat lähinnä selkä- ja niskakivut tai erilaiset allergiaoireet.

Veren LDL- kolesterolipitoisuus eli niin sanottu huono kolesteroli oli kohonnut joka kolmannella miehellä ja joka viidennellä naisella.

Jo alle 30-vuotiailla on merkkejä kohonneesta verenpaineesta. Miehillä se yleistyy iän myötä ja aikaisemmin kuin naisilla.

– Kun vuosia tulee lisää, miettii terveyttä entistä enemmän. Se vaikuttaa paljon, mitä syö, miten liikkuu ja nukkuu, Niko Vekkeli on huomannut.

Muutama tunti yöunta ei vaan riitä

Joka kymmenes tutkimukseen osallistuneista kertoi nukkuvansa enintään kuusi tuntia vuorokaudessa.

– Nukuin aikaisemmin vain neljä tai viisi tuntia yössä. Se oli pidemmän päälle rankkaa. Piti muuttaa tyyliä, Vekkeli sanoo.

21-vuotias Aivo Päri työskentelee Vekkelin tavoin hallissa ohjaajana. Hän menee nukkumaan myöhään ja herää myöhään.

– Johtuu työajoista. Iltahommia.

Mitä haaveita moottorihallissa tuunaavilla miehillä on?

– Kesämökki, rivitalon pätkä, kämppä ja vene, Vettenranta listaa.

Aivo Pärin unelma on saada hankittua omakotitalo 30 ikävuoteen mennessä.

Samu Mannisen toive on hänen vieressään. Auto.

– Se kun tulis valmiiksi jossain vaiheessa.

THL:n tutkimuksen löydät täältä.

Edellisen kerran nuorten aikuisten terveyttä ja hyvinvointia on selvitetty yhtä kattavasti lähes 20 vuotta sitten Terveys 2000 -tutkimuksessa.

Britannian kova ero vältettiin torstaina aamuyöllä, kun EU-maat päätyivät tarjoamaan maalle brexitin lykkäystä 31. lokakuuta saakka. Päivämäärä oli kompromissi lyhyttä ja pitkää jatkoaikaa kannattaneiden jäsenmaiden välillä.

Enemmistö EU-maista kannatti Saksan johdolla huippukokouksessa jatkoaikaa maaliskuun loppuun, mutta Ranskan johtama pieni ryhmä maita ei hyväksynyt pitkää lykkäystä. Päätös piti tehdä yksimielisesti.

Brexit pysyy asialistalla pitkään

Kokouskäytävillä epäiltiin, että kompromissista tuli riittämätön kahdellakin tavalla: aikataulu ei ole tarpeeksi tiukka painostamaan brittiparlamenttia erosopimuksen taakse, mutta se ei ole myöskään riittävän pitkä, jotta EU:lle järjestyisi aikaa siirtyä jo muihin asioihin.

Tulevinakin kuukausina EU:ssa saatetaan seurata brittiparlamentin edesottamuksia.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ilmaisi pettymyksensä sopimukseen melko suoraan.

– On parempi saada jotain kuin ei mitään. En ehkä ole onnellinen, mutta tyydyn tähän, Tusk muotoili.

– EU-maiden on kuitenkin yhä helpompi päättää asioista kuin brittiparlamentin, hän vitsaili.

Britannia ei nimitä enää komissaaria

Lokakuun loppu sovittiin uudeksi brexit-päivämääräksi osaksi siksi, että alkusyksystä nimitettävän EU-komission on tarkoitus aloittaa työnsä marraskuussa. Näin Britannian välttyy uuden komissaarin nimittämiseltä.

Tusk sen paremmin kuin EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerkaan eivät luvanneet, etteikö brexitin lykkäämisestä vielä kolmannenkin kerran saatettaisi keskustella.

– Minun pitää jättää tehtäväni 1. marraskuuta. Toivottavasti neuvottelut 31. lokakuuta eivät veny aamuyöhön, sillä minun pitää poistua kokouksesta puoliltaöin, Juncker veisteli.

– Olen sen verran vanha, että en sulje mitään vaihtoehtoa pois, Tusk sanoi.

Tusk ja Juncker korostivat, että tavoitteena oli nyt ennen kaikkea välttää Britannian sopimukseton, kova ero, ja siinä onnistuttiin.

Britannia lupasi olla rakentava

Britannian pääministeri Theresa May korosti sekä kokouksen alla että sieltä poistuessaan, että hän aikoo viedä eron läpi mahdollisimman nopeasti.

– Pyrin kaikin keinoin siihen, että eroamme 22. toukokuuta (juuri ennen EU-vaaleja), May sanoi.

– Meidän täytyy pitää kiirettä, jotta saavutamme konsensuksen erosopimuksesta.

Ranska halusi muita tiukemmin myös rajoittaa Britannian valtaa EU:ssa lykkäyksen ajan.

Eräiden brexitin kannattajien EU:ta uhkailevien kommenttien jälkeen EU:ssa on herännyt pelko, että Britannia pyrkii häiritsemään EU-päätöksentekoa. Tällainen riski voisi toteutua, jos Britanniassa esimerkiksi vaihtuu valta ja uudeksi pääministeriksi nousee joku innokas brexitööri.

Britannia sitoutuikin kokouksessa toimimaan rakentavasti ja vastuullisesti brexit-lykkäyksen ajan. Sen pitää myös toimia "EU:sta eroamassa olevan jäsenmaan tavoin" – esimerkiksi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluista se on jo tähänkin asti pysytellyt sivussa.

Kun Britannia nyt lähtee jo lokakuun lopussa eikä osallistu uuteen komissioon, sillä ei juurikaan ole edes mahdollisuuksia torpedoida muiden päätöksiä.

– Britanniasta on tullut viestejä, että maa aikoo olla vaikea kumppani. Siinähän ei ole mitään uutta, Juncker kuittasi.

Meppien määrää pitää säätää

Britannia joutuu siis järjestämään EU-vaalit, jos brittiparlamentti ei hyväksy Mayn sopimusta ennen toukokuun loppua.

Näin ollen brexitin tuomia lisäpaikkoja EU-parlamenttiin ei vielä kesällä jaettaisi muille jäsenmaille.

Esimerkiksi Suomesta pääsisi parlamenttiin aluksi 13 euroedustajaa. Kun Britannia poistuu marraskuun alusta alkaen, vapautuisi paikka 14:nnelle mepille.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Theresa May palaa Lontooseen torstaina ja kertoo Brysselin-kokouksen tuloksista parlamentille. Hän ei tarvitse enää parlamentin alahuoneen hyväksyntää uutta eropäivämäärää varten, koska hänellä on jo parlamentin enemmistön tuki brexitin lykkäämiselle.

Alahuoneessa kuullaan kuitenkin todennäköisesti vastalauseita siitä, että May joutui jälleen tinkimään yhdestä tavoitteestaan. Hän olisi halunnut vain 2,5 kuukauden jatkoajan, kun lisäkuukausia tulee nyt kuusi.

Vaikka May aikoo yhä irrottaa Britannian EU:sta 22. toukokuuta mennessä, hänellä ei vieläkään ole vedenpitävää suunnitelmaa eron toteuttamisesta.

May jatkaa Lontoossa saman tien keskusteluja oppositiopuolue Labourin johtajan Jeremyn Corbynin kanssa. He yrittävät päästä keskinäiseen sopimukseen mahdollisimman pian, jotta Britannian ei tarvitsisi järjestää EU-vaaleja.

Juhannuksen huippukokouksessa May tekee EU-johtajille tilannekatsauksen siitä, missä brexitissä mennään.

Lue myös:

Brexitille jatkoaikaa lokakuun loppuun saakka, Tusk: "Älkää tuhlatko tätä aikaa" – Yle seurasi huippukokousta

Eduskuntavaalien loppusuoralla julkaistut kyselyt puolueiden kannatuksesta kertovat, että mikään puolue ei ole saamassa vaalien jälkeen selkeää poliittista johtajuutta. Sekava tilanne mutkistaa myös tulevia hallitusneuvotteluja.

Vaalien alla tehtyjen kannatuskyselyjen suunta on, että hallituspuolueet häviävät ja oppositiopuolueet voittavat. Tämäkään viesti ei auta seuraavan hallituksen muodostajaa, sillä oppositio on kyvytön muodostamaan enemmistöhallitusta.

Halla-aho pilaa Rinteen juhlat?

Suurimman oppositiopuolueen, SDP:n, oppositiohyöty näyttää sulavan kevään viimeisten lumien mukana. Ykkössijakaan ei ole enää täysin varma.

Demarijohtaja Antti Rinteen tilannetta helpottaa hieman se, että eduskuntavaaleissa vertailutulos kevään 2015 vaaleista on surkeat 16,5 prosenttia ja 34 kansanedustajaa eli SDP:n kaikkien aikojen heikoin vaalitulos. Näistä lähtökohdista demareiden vaalivoitto on jo lähes varma, mutta muu kuin kärkisija olisi katkera pettymys.

Vaalien aattona SDP:n juhlat uhkaa pilata perussuomalaisten uusi nousu. Timo Soinin kahden eduskuntavaalijytkyn jälkeen Jussi Halla-aho on nostamassa perussuomalaiset hajoamisen tuhkasta takaisin temppelin harjalle.

Viimeiset neljä vuotta ovat olleet perussuomalaisille kiivasta vuoristorataa. Hallituskauden alku puolitti kannatuksen, hallituskauden puolivälissä puolue hajosi kahtia ja oppositioon potkitut halla-aholaiset perivät lopulta puolueen kannattajat.

Perussuomalaisten vaali-ihme on jo kaksi kertaa yllättänyt lähes kaikki politiikan seuraajat. Jostain kansan syvistä riveistä Halla-ahokin kumppaneineen näyttää protestivoimat taas löytäneen.

Haavisto ja Andersson voittajia

Vaalikauden puolivälissä SDP:n kannoille oppositiossa kolkuttanut vihreät on vaalitaistelun loppusuoralla taantunut kevään 2017 kuntavaalien kannatuslukemiin. Noin 12 prosentin ääniosuus toisi kuitenkin pätkäpuheenjohtaja Pekka Haaviston vihreille merkittävän eduskuntavaalivoiton, kun vertailussa on neljän vuoden takainen 8,5 prosentin ja 15 kansanedustajan tulos.

Oppositiossa myös vasemmistoliiton vaalitunnelmia huojentaa historiallisen heikko vertailutulos viime eduskuntavaaleista. Silloin noin seitsemän prosentin ääniosuus toi 12 kansanedustajaa, joten pienikin nousu on puoluejohtaja Li Anderssonille helpotus.

Myös pienet oppositiopuolueet RKP ja kristillisdemokraatit voivat hyvällä onnella lisätä hieman kansanedustajiensa määrää.

Punavihreiden voimat eivät riitä

Oppositiopuolueet voittavat vaaleissa, mutta ne eivät pysty muodostamaan enemmistöhallitusta. Punavihreät ovat sulkeneet perussuomalaiset jo etukäteen hallitusyhteistyön ulkopuolelle.

SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton punavihreä rintama näyttäisi keräävän yhteensä noin 80 kansanedustajaa. Se ei riitä eduskunnan enemmistöön, vaikka mukaan lähtisivät myös RKP ja kristillisdemokraatit.

Jos SDP selviää eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi, niin politiikan linjan muutosta vaativan Antti Rinteen on etsittävä hallituskumppania myös kokoomuksen tai keskustan suunnasta.

Kokoomus luisuu, keskusta romahtaa

Vanhoista hallituspuolueista kokoomuksen vaaliasetelmia helpottaa viime eduskuntavaalien heikko tulos. Silloinen pääministeri ja kokoomusjohtaja Alexander Stubb johti kokoomuksen 18,2 prosentin tulokseen, joka toi 37 kansanedustajaa. Se oli kokoomuksen heikoin tulos vuosikymmeniin.

Kokoomus vaihtoi puheenjohtajaa kesällä 2016, ja Petteri Orpo johti kokoomuksen kevään 2017 kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Taivas näytti olevan auki Orpon pääministeritielle, mutta viime kuukausina kaikki ei ole mennyt kokoomusleirissä ihan putkeen.

Kokoomukselle alle 18 prosentin vaalitulos ja putoaminen kuntavaaleissa hankitulta kärkipaikalta olisi kuitenkin kitkerä tappio, joka ei ainakaan helpottaisi hallitusneuvotteluihin osallistumista.

Laiha lohtu kokoomukselle taitaa olla, että hallituskumppani keskustalla menee vielä heikommin.

Pätkäpääministeri Mari Kiviniemen johdolla keskusta vajosi vuoden 2011 vaaleissa alle 16 prosentin ja 35 kansanedustajan tulokseen. Kiviniemi joutui sivuun keskustan johdosta kesällä 2012 ja uudeksi keskustajohtajaksi nousi yritysmaailmasta politiikkaan siirtynyt Juha Sipilä.

Neljä vuotta pääministerinä hallinnutta Sipilää uhkaa sunnuntain vaaleissa vielä rajumpi putoaminen.

Keskustalle alle 15 prosentin ääniosuus ja noin 30 kansanedustajan paikkaa olisi heikoin tulos sataan vuoteen. "Tulos tai ulos" on ollut Sipilän tunnus ja se on johtamassa siihen, että Sipilä on pian entinen puoluejohtaja.

Ajan riento on ollut puoluejohtajille ankara, sillä seitsemän vuotta keskustaa johtanut Sipilä on nykyisistä puoluejohtajista pitkäaikaisin.

Hallitusneuvotteluissa kevään 2011 kaaos?

Eduskuntavaalien ennakkoasetelmat muistuttavat kevään 2011 tilannetta.

Kokoomus keräsi vuoden 2011 vaaleissa 44, SDP 42, perussuomalaiset 39 ja keskusta 35 paikkaa. Kokoomuksen ääniosuus ylitti vaivoin 20 prosenttia. SDP ja perussuomalaiset saivat kumpikin 19,1 prosenttia äänistä.

Perussuomalaisten ensimmäisen jytkyn jälkeen puoluekenttä meni sekaisin ja hallitusneuvotteluista kuoriutui monen mutkan kautta Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitus, jonka valtiovarainministerinä oli SDP:n silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen.

Kokoomusjohtaja Katainen oli pitkän odotuksen jälkeen johtanut kokoomuksen niukasti suurimmaksi puolueeksi, eikä hän halunnut luopua hallituksen muodostajan tehtävästä, vaikka hallitusneuvotteluissa Säätytalolla ovet paukkuivat.

Kataisen ja myöhemmin Alexander Stubbin hallituksesta tuli sisäisesti riitainen ja epäsuosittu. Vasemmistoliitto ja vihreät hyppäsivät kesken kaiken ulos hallituksesta, ja suurimmat hallituspuolueet kärsivät rökäletappiot viime eduskuntavaaleissa.

Hallituksen kivireen vetämiseen väsynyt Katainen pelastautui kesällä 2014 komissaariksi Brysseliin, ja samoihin aikoihin Urpilainen koki historiallisen tappion SDP:n puoluekokouksen puheenjohtajaäänestyksessä.

Puoluejohtajan paikan Urpilaiselta kaapannut, ammattiyhdistysjohtajana pitkän uran tehnyt Antti Rinne ehti olla Stubbin hallituksessa vuoden valtiovarainministerinä.

Kokoomuksessa Rinteen ministeriaikaa muistellaan kauhulla. Sekin on rasitteena mahdollisissa hallitusneuvotteluissa.

Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset kiilasi kakkoseksi, SDP:n etumatka kutistunut

Miten eduskunnan paikat jakautuisivat?

Poliisi ja Tampereen kaupunki ovat selvittäneet syytä tamperelaisen hoivakodin poikkeukselliselle lääkehävikille.

Viime kesänä kaupunki teki valvontakäynnin Koukkuniemessä sijaitsevaan Jukolan tehostetun palveluasumisen yksikköön. Ryhmäkodin asukkailta oli hävinnyt huomattavia määriä niin kutsuttuja PKV-lääkkeitä eli pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä.

Asia käy ilmi Ylen haltuunsa saamasta valvontapöytäkirjasta. Lääkehävikistä tehtiin rikosilmoitus 20.7.2018.

Kyseessä on kaupungin oma hoivayksikkö.

Poliisitutkinta on keskeytetty

Sekä Tampereen kaupunki että poliisi ovat käyneet läpi hoivakodin valvontakameroiden tallentamaa kuvaa. Edes tämä ei ole auttanut pääsemään mahdollisen syyllisen jäljille.

Tällä hetkellä poliisitutkinta on keskeytetty, kunnes poliisi mahdollisesti saa uutta tietoa tapauksesta.

Tieto lääkehävikistä on mennyt myös tehostettua palveluasumista valvovaan aluehallintovirastoon.

Jukolan yksikössä on kolme ryhmäkotia, joissa on yhteensä 45 asukasta. Osa asukkaista on jo ehtinyt vaihtua tapauksen paljastumisen jälkeen.

Hoitohenkilöstöä on runsaat 30.

Lääkevastaavaa ei ollut nimetty

Tampereen kaupungin palvelupäällikön Marjut Lindellin mukaan lääkehävikkiä ilmeni yhdessä 15 hengen ryhmäkodissa.

Lindell ei kerro, minkä verran lääkkeitä epäiltiin hävinneen. Hän ei myöskään kerro, monenko asukkaan lääkkeitä tapaus koskee.

– Ei sieltä tarvitse montaa tablettia puuttua, että se huomataan, Lindell sanoo.

Lindellin mukaan selvitystyötä on vaikeuttanut se, että hoivakodissa on erityisesti kesäisin paljon sijaisia, jotka lähtevät kesän jälkeen muualle.

Valvontapöytäkirjassa kerrotaan, että hoivakodin lääkehuoneissa ja siellä olevissa yksittäisissä lääkekaapeissa on sähköinen lukitus. Lukon avaamisesta jää järjestelmään tieto käyttäjästä.

Pöytäkirjan mukaan työvuoroihin ei ollut nimetty lääkevastaavaa, ja kaikilla vuoroissa olevilla hoitajilla oli pääsy lääkkeisiin.

Hävikki jakautui pitkälle ajanjaksolle

Lindellin mukaan tapaus ei ole vaarantanut hoivakodin asukkaiden turvallisuutta. Lääkkeiden jaossa on koko ajan ollut käytössä kaksoistarkastus, jolla varmistetaan, että jokainen asukas saa vain hänelle tarkoitetut lääkkeet.

Valvontakäynnin perusteella asukkaiden lääkityksen arviointi ja seuranta eivät kuitenkaan olleet toimineet asianmukaisesti ja lääkehävikkiä oli tapahtunut pitkällä ajanjaksolla.

Pöytäkirjassa mainitaan esimerkkinä asukas, jolle toimitettiin 300 kappaletta rauhoittavaa lääkettä vuoden 2017 elokuun lopusta vuoden 2018 helmikuun puoleenväliin. Kirjausten mukaan asukas käytti lääkkeistä itse kahdeksan kappaletta, eli yli 290 tablettia hävisi johonkin.

– Esimerkkitapauksessa lääkkeen todellinen tarve on ollut vähäistä ja tilausmäärät suuria. Lääkehävikki huomattiin vasta, kun apteekki ei voinut toimittaa lääkkeitä, valvontapöytäkirjassa sanotaan.

Asukkaat ovat siis käytännössä voineet ostaa huomattaviakin määriä lääkkeitä, joita he eivät ole oikeasti itse käyttäneet. Tampereen kaupunki korvaa asukkaille heidän menettämänsä rahat.

Hoivakodin lääkäripalveluissa puutteita

Valvontapöytäkirja arvostelee puutteita lääkehoidon suunnitelmallisuudessa. Lääkäreiden vaihtuvuus oli ollut suurta, kiertopäiviä oli peruuntunut eikä lääkäreille ollut löytynyt sijaisia.

Sairaanhoitajilla oli ollut hankaluuksia tavoittaa lääkäreitä. Lääkärikierroilla oli pystytty hoitamaan vain akuuteimmat asiat.

– Lääkärit eivät tunne asukkaita tai ehdi perehtyä heidän tilanteeseensa, vaan uusivat lähinnä reseptejä, valvontapöytäkirjassa sanotaan.

Kaupunki on selvittänyt erikseen lääkäritoiminnan puutteita.

Lääkehoidon käytäntöjä muutettiin

Lindellin mukaan tapauksen paljastumisen jälkeen lääkehävikkiä ei ole enää ilmennyt.

Hoivakodissa on muutettu lääkkeisiin liittyviä toimintatapoja. Esimerkiksi jokaiselle päivälle on nimetty varta vasten lääkehoidosta vastaava työvuoro.

– Päivittäin on tieto siitä, kuka lääkkeitä käsittelee, Lindell sanoo.

Valvontapöytäkirjan mukaan hoivakodissa oli tapauksen jälkeen jo viime vuoden elokuun alkuun mennessä otettu käyttöön PKV-lääkkeiden kuittaus ja laskenta.

Lisäksi Jukolan henkilöstöä on muistutettu sosiaalihuollon henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta.

Lääkehävikkiä silloin tällöin

Lindellin mukaan yksittäisiä lääkehävikkitapauksia paljastuu hoivakodeissa aika ajoin. Joskus löytyy järkevä selitys, joskus joudutaan tekemään rikosilmoitus.

Tehostetun palveluasumisen yksiköissä on selvät toimintaohjeet lääkehävikkiä varten.

– Tilannetta ei tarkkailla, vaan siihen puututaan, Lindell sanoo.

Hoivakotien lääkehävikki tuli ilmi esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston hankkeessa vuonna 2017.

Lääkehoidon turvallisuuteen kohdistuneessa hankkeessa tehtiin ohjaus- ja arviointikäynti 50 yksikköön. Mukana oli sekä julkisia että yksityisiä yksiköitä.

Viidennes yksiköistä ilmoitti, että heillä oli todettu lääkehävikkiä. Vain pienessä osassa yksiköistä oli riittävä kulunvalvonta lääkehoitohuoneessa.

Perussuomalaiset ovat ohittaneet kokoomuksen ensimmäistä kertaa neljään vuoteen, kertoo Ylen viimeinen mittaus ennen sunnuntain eduskuntavaaleja.

Tällä ja viime viikolla tehdyssä kyselyssä perussuomalaiset nousi kokoomuksen ohi toiseksi suosituimmaksi puolueeksi 16,3 prosentin kannatuksella. Nousua oli 1,2 prosenttiyksikköä maaliskuusta ja kuutisen prosenttiyksikköä syksyn lukemista.

Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg selittää suosion nousua ennen joulua liikkeelle lähteneellä seksuaalirikos- ja maahanmuuttokeskustelulla.

– Myös ilmastonmuutoskeskustelussa perussuomalaiset ovat onnistuneet tarjoamaan selvän vaihtoehdon ja erilaisen kannan verrattuna muihin puolueisiin. Ja Halla-aho on ilmeisesti onnistunut myös kampanjan vetämisessä, Borg sanoo.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo, että perussuomalaiset ovat saaneet paljon uusia kannattajia niistä, jotka eivät äänestäneet edellisissä eduskuntavaaleissa ollenkaan. Perussuomalaisten taakse on hänen mukaansa siirtynyt myös jonkin verran väkeä, joka on aiemmin kannattanut erityisesti keskustaa, kokoomusta ja jossain määrin myös SDP:tä.

Tuoreimmassa kyselyssä suosituin puolue oli yhä SDP, joka on pitänyt Ylen kyselyjen kärkipaikkaa vuoden ajan. SDP:tä äänestäisi kyselyn perusteella 19 prosenttia suomalaisista, eli 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edelliskuussa.

– Usein käy niin, että gallupjohtajan johto kaventuu viimeisissä mittauksissa, Turja sanoo. Näin kävi esimerkiksi keskustalle ennen viime eduskuntavaaleja vuonna 2015.

Kaikki kannatusmittauksen muutokset mahtuvat kyselyn virhemarginaalin sisään.

Kokoomus jäi kyselyssä kolmanneksi 15,9 prosentin kannatuksella. Myös neljänneksi jääneen keskustan kannatus kyntää yhä alhaalla, 14,5 prosentissa. Molempien porvaripuolueiden kannatus pysyi ennallaan, sillä nousua oli 0,1 prosenttiyksikköä.

Ainakin vaalien toinen sija täysin auki

Kilpailu suurimpien puolueiden paikoista on kiristynyt entisestään, sillä SDP:n kannatus laski ensimmäistä kertaa yli vuoteen alle 20 prosentin.

Jos yksikään puolue ei ylittäisi vaaleissa 20 prosentin rajaa, se olisi poikkeuksellista. Lähimpänä tilanne oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, jotka voittaneen kokoomuksen kannatus oli 20,4 prosenttia.

Sami Borgin mukaan näyttää siltä, että maalintulojärjestyksen osalta ei ole epäselvyyttä, vaan eri mittausten perusteella SDP on voittamassa vaalit.

– Oleellista SDP:n kannalta on se, mikä on ero seuraaviin puolueisiin. Ero näyttää olevan parin kolmen prosenttiyksikön luokkaa, niin puolue on melko tukevassa johtoasemassa verrattuna joihinkin aikaisempiin eduskuntavaaleihin tällä vuosituhannella.

Tuomo Turja ei julistaisi vielä vaalien voittajaa.

– Tutkimukset osoittavat, että yhä suurempi osa äänestäjistä tekee äänestyspäätöksensä vasta ihan kalkkiviivoilla, jopa viimeisenä äänestyspäivänä, Turja sanoo.

– Oli vaalivoittaja kuka tahansa, hallitusta on hankala alkaa muodostaa näillä numeroilla. Ainakin vaalien toinen sija on täysin auki. Sitä on tavoittelemassa kaksi tai kolme puoluetta.

Perussuomalaisten ja vihreiden äänestäjät epävarmimpia

SDP:n lisäksi myös vasemmistoliitto ja vihreät menettivät tuoreessa kyselyssä kannatustaan. Vihreiden suosio putosi 12,2 prosenttiin, missä on laskua 0,8 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta.

Vuoden 2015 vaaleihin verrattuna vihreät olisi kuitenkin näilläkin lukemilla nostamassa SDP:n lisäksi puolueista eniten suosiotaan.

Vasemmistoliiton kannatus puolestaan laski 1,1 prosenttiyksiköllä 8,7 prosenttiin.

Tuomo Turjan mukaan etenkin perussuomalaisten ja vihreiden tulos on kiinni siitä, miten puolueet saavat mahdolliset kannattajansa liikkeelle.

Tuoreimmassa kyselyssä Taloustutkimus kysyi myös vastaajien äänestysvarmuutta. Mukana on sekä vastaajia, jotka ovat jo äänestäneet ja niitä, jotka kertovat menevänsä varmasti äänestämään. Kyselyn haastattelut on tehty samaan aikaan, jolloin vaalien ennakkoäänestys oli käynnissä.

– Perussuomalaisten haaste on ilman muuta se, että heillä on suurista puolueista ehdottomasti eniten epävarmoja äänestäjiä. Heidän äänestysvarmuutensa on heikommalla tasolla kuin muilla puolueilla, Turja sanoo.

Kokoomuksella sen sijaan on mittauksen perusteella varmimmat äänestäjät.

Pienimmistä puolueista RKP:n kannatus kohosi 0,6 prosenttiyksikköä 4,9 prosenttiin ja kristillisdemokraattien 0,8 prosenttiyksiköllä 4,3 prosenttiin.

Sininen tulevaisuus kynti 0,8 prosentin kannatuksessa, jossa oli laskua edellisestä mittauksesta 0,1 prosenttiyksikköä.

Tuomo Turjan mukaan puolueen tilanne näyttää "todella huonolta".

– Sinisten ainoa mahdollisuus on, että Uudenmaan vaalipiiristä pääsee joku heidän valtakunnallisesti tunnetuista ehdokkaistaan läpi.

Taloustutkimus on vaalivuoden alusta lähtien laskenut Ylelle myös kannatusmittausten mukaisen eduskuntapaikkojen määrän muutoksen nykyiseen edustajamäärään verrattuna.

Kannatusmittauksesta voit keskustella tämän jutun lopussa tänään torstaina 11.4. klo 22:een saakka.

Lue myös:

Analyysi: Politiikan johtajuus hukassa – suurin puolue jäämässä alle 20 prosentin

Miten eduskunnan paikat jakautuisivat?