Ilmastoraportti oli viimeinen niitti.

Ilona Toivanen ja hänen 13-vuotias tyttärensä Aino lähtevät kesällä Pariisiin ja Nizzaan – eikä todellakaan halpalennolla, vaan junalla.

Jo viime vuonna Egyptin-lomalennolla syntyi ajatus siitä, että nyt saisi lentäminen riittää. Lokakuussa tuli vielä YK:n ilmastopaneelin IPCC:n raportti. Se sinetöi päätöksen.

– On se kyllä vaikuttanut. Olen ollut menossa samaan suuntaan, mutta sen raportin jälkeen en enää pysty perustelemaan omaa lentämistäni oikein mitenkään kenelläkään.

Aino on samoilla linjoilla. Raporttiin hän ei ole perehtynyt, mutta koulussa ilmastonmuutos on ollut esillä aiempaa enemmän. Myös hän halusi valita lentämisen sijasta junan.

– Vähän ahdistaa lentokoneessa ja junassa on jotenkin klassista istua ja mennä, hän vertailee.

Interrail-korttien myynti: +20 prosenttia

Aika moni muukin tuntuu ajattelevan Toivasten tavalla, sillä interrail-korttien myynti on lähtenyt kovaan nousuun.

Viime vuosina myynti on ollut loivassa, noin kolmen prosentin kasvussa, mutta tänä vuonna vauhti on noussut uudelle tasolle.

VR:n mukaan interrail-korttien myynti on kasvanut tammi-helmikuussa peräti kaksikymmentä prosenttia. Tuoreempia tietoja ei ole vielä saatavilla.

VR:n myynti- ja asiakkuusjohtaja Salla Ketolan mukaan kasvu on aitoa, eikä selity esimerkiksi satunnaisvaihtelulla.

Hän näkee kovan kasvun taustalla selvän syyn – juuri sen, mikä Toivasillakin.

– Suurin syy taitaa olla ilmastonmuutokseen reagoiminen. Mutta on myös sitä, että matkustamista ajatellaan eri tavalla ja matka itsessään mielletään osaksi elämystä, Ketola arvioi.

Hänen mukaansa yksi kasvava matkustajaryhmä on "seniorit, joilla on aikaa toteuttaa nuoruuden unelmia".

IPCC toi päästökysymyksen matkustamispäätökseen

VR ja eurooppalaiset junayhtiöt ovat markkinoineet interrailia yhteiskampanjoilla, mutta suurin myyntivaltti on tullut ylemmältä taholta.

YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC julkaisi lokakuussa raportin, joka nosti tietoisuuden ilmastonmuutoksen nopeudesta uudelle tasolle. Ketolan mukaan se on tuonut ilmastokysymykset matkustamisessakin marginaalista valtavirta-ajatteluksi.

Ketola tulkitsee, että tämä näkyy muun muassa siinä, että somessa on vilkas 12 000 jäsenen “Maata pitkin matkustavat” -Facebook-ryhmä. Toukokuussa pidettiin myös Maata pitkin -matkamessut.

Hän arvioi, että alkuvuoden kova kasvu ei välttämättä jatku koko vuotta aivan 20 prosentin vauhdilla.

Interrail unohtui sivuraiteelle

VR:ssä odotetaan kuitenkin kasvuvauhdin hyvinkin nelinkertaistuvan viime vuosien tasosta kahteentoista prosenttiin. Se tarkoittaisi uutta ennätystä eli noin seitsemän tuhannen interrail-kortin myyntiä Suomessa.

Nimenomaan kortin. Ja juuri siihen kiteytyy yksi junailun ystäviä haittaava piirre.

Interrail on ollut rautatieyhtiöiden bisneksessä sivuraiteella ja se näkyy.

Samaan aikaan kun lentämisestä on tullut yhä helpompaa ja halvempaa, rautateillä ei ole saatu aikaan edes digitaalista kännykässä kulkevaa interrail-lippua. Nyt "passi" on tilattava postin kautta tai haettava lippumyymälästä.

Maata pitkin matkaajat voivat vain haaveilla varausjärjestelmästä, josta voisi ostaa yksinkertaisesti meno-paluun vaikkapa Helsinki–Nizza-välille.

Nyt lippu jokaiselle etapille on ostettava erikseen, paikkavarausta unohtamatta. Lisäksi on varsin kirjavaa, miten eri yhtiöt tunnistavat interrail-kortin.

Ilona Toivanenkin säikähti, kun paikkavaraus uhkasi maksaa yhtä paljon kuin tavallinen matkalippu, koska erään junayhtiön myyntijärjestelmä ei tunnistanut interrail-lippua.

– Onneksi ongelman saattoi kiertää, mutta laitoin kyllä asiasta palautetta.

Lentäminen olisi halvempaa ja nopeampaa, mutta...

Interrail-korttien ja -hintojen kirjo on laaja. Kortin voimassaoloaika vaihtelee 15 päivästä kolmeen kuukauteen. Lisäksi matkustuspäivien määrä voi olla rajattu 5–15 päivään.

Aikuisten lipun hinta vaihtelee 282 eurosta lähes tuhanteen euroon. Nuorilla eli 12–27-vuotiailla hinta on halvimmillaan runsaan 200 euroa. On myös mahdollista rajata matka vain yhteen maahan, joilloin halvin hinta jää alle 130 euroon.

Tämän lisäksi Suomesta lähtijöille tulee laivamaksut. Paikkavarausmaksut liikkuvat 6–20 euron välillä.

Suosituin interrail-kortti on voimassa 15 päivää, jonka kuluessa saa matkustaa viitenä päivänä. Suomalaisten suosituimpia matkakohteita ovat Saksa ja Ranska.

Keski-Eurooppaan lentäminen voisi tulla huomattavasti halvemmaksi, mutta Toivasilla ei edes vertailtu hintaa lentämiseen. Periaate oli tärkeämpi, tänä vuonna ei lentoja kertyisi.

Tuusulan Jokelasta alkava matka jatkuu laivalla Helsingistä Tukholmaan ja sieltä Kööpenhaminaan, jossa vietetään kaksi yötä AirBnB-majoituksessa.

Myös seuraavassa kohteessa, Amsterdamissa vieteään kaksi vuorokautta. Hollannista matkaa jatketaan Pariisiin tai tarkemmin sanottuna Disneylandiin.

Kaukaisin kohde on Välimeren rannalla, Nizza, josta alkaa kotimatka vielä määrittelemätöntä reittiä.

Kaikkiaan aikaa on tarkoitus käyttää runsas kolme viikkoa.

Nyt loppui lentäminen – ainakin vuodeksi

WWF:n mukaan junaan verrattuna lentokoneen päästöt ovat vähintään viisitoistakertaiset. Onko siis Toivasten lentäminen pannassa tästä lähtien ikuisesti?

– En uskalla ajatella niin pitkälle, etteikö ikinä enää lentäisi. Mutta tavoitteena on, että ainakaan tänä vuonna en lentäisi.

Aino on valmis minimoimaan lentämisen, mutta ei luopumaan siitä kokonaan.

– Amerikkoihin haluaisin vielä mennä. Junalla se on vähän vaikeaa, mutta varmaan ei enää ainakaan paljon lennetä.

Matkustamisen ja eri liikkumisvälineiden hiilijalanjäljen vertailu on mutkikasta, kun esimerkiksi lentokoneen täyttöaste ja konetyyppi vaikuttavat paljon sen päästöihin.

Tällä VR:n laskurilla voi verrata junan, auton ja lentämisen päästöjä kotimaan matkoilla.

Tällä lentoyhtiöiden laskurilla voi vertailla lentämisen päästöjä eri reiteillä.

Keskustele aiheesta klo 22 saakka: Miten sinä laitat puntariin nopeuden, hinnan ja päästöt kun valitset matkustustapaasi?

Suurikokoinen risteilyalus törmäsi pieneen turistilaivaan ja laituriin Venetsiassa sunnuntaiaamuna. Viisi ihmistä loukkaantui onnettomuudessa lievästi.

Twitterissä on nähtävissä tilanteesta järkyttäviä videoita. Ihmiset muun muassa juoksevat kauhuissaan pakoon laiturin reunaa pitkin kyntävää alusta.

MSC Opera -risteilijän omistaja MSC Cruises kertoi, että laivaan tuli tekninen vika, kun sen oli määrä kiinnittyä laituriin. Risteilijän telakoitumisessa oli auttamassa kaksi vetoalusta, mutta nekään eivät voineet tehdä mitään, kun alus lähti kontrolloimattomasti liikkeelle.

Risteilijä raapi edetessään laituria sumutorven soidessa lujaa ja törmäsi sitten pieneen Michelangelo-laivaan, jota käytetään turistien kuljettamiseen.

MSC Opera purjehtii Panaman lipun alla, ja siihen mahtuu 2 700 matkustajaa. Turma on pannut puhtia niihin, joiden mielestä suuret risteilyalukset eivät kuulu Venetsiaan.

Suomalaisen omakotialueen äänimaisema kesäiltana: tontilla jos toisellakin säksättää bensiinikäyttöinen ruohonleikkuri.

Halvimpien ruohonleikkurien ja monien muidenkin puutarhakoneiden polttomoottorit ovat pitkään käytössä ollutta tekniikkaa. Se on siis vanhaa, halpaa, kovaäänistä ja varmatoimista, mutta samalla niiden päästöt ovat suuret.

– Vaikka yksittäistä konetta käytetään vain muutamia tunteja, on laitteita niin paljon, että kokonaispäästöt kasvavat isoiksi, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko toteaa.

Yksinkertaisissa moottoreissa tapahtuva palaminen ei ole yhtä täydellistä kuin vaikkapa auton moottorissa, ja se vaikuttaa päästöihin.

Markkinoiden halvimmissa ruohonleikkureissa hinta on puristettu niin alas, että ylimääräistä rahaa ei ole juurikaan jäänyt käytettäväksi moottoriin tai pakokaasujen puhdistamiseen.

Tähän tulee kuitenkin muutos.

Vanhaa laitetta ei tarvitse hävittää

Vuodenvaihteessa puutarhojen pienkoneiden päästöille tuli voimaan uusi EU-laajuinen rajoitus. Käynnissä on siirtymäaika (Traficom), jonka päättyessä markkinoilta poistuvat mallit, joiden pakokaasupäästöt ovat kaikkein suurimpia.

Taustalla ovat Euroopan unionin ilmastotavoitteet, mutta samalla pyritään vähentämään työkoneiden terveydelle haitallisia päästöjä. Vanhoja laitteita ei siis kielletä, mutta uusien laitteiden on jatkossa täytettävä tiukentuneet päästövaatimukset.

Laurikko arvelee, että muutos ei tapahdu hetkessä, sillä päästövaatimukset voivat nostaa uusien laitteiden hintoja ja se voi vaikuttaa myös niin, että vanhoja laitteita käytetään pidempään.

Päästöt osuvat käyttäjään

Suurin osa puutarhakoneiden päästöistä kohdistuu laitteen käyttäjään. Sen huomaa esimerkiksi vaatteisiin tarttuneesta hajusta, kun on käyttänyt jonkin aikaa vaikkapa ruohonleikkuria tai moottorisahaa.

– Pienkoneissa syntyy niiden käyttömäärään nähden huomattava määrä haitallisia päästöjä, tutkija Juhani Laurikko sanoo.

Ruohonleikkurien merkittävimmistä päästöistä häkä (CO) aiheuttaa lievimmillään päänsärkyä, pahimmillaan häkämyrkytyksen. Palamattomat hiilivedyt (HC) voivat sisältää syöpää aiheuttavia karsinogeeneja.

Pienkoneiden päästöjä on listattu VTT:n Lipasto-tietokannassa.

Apua pienmoottoribensiinistä

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylitarkastaja Henri Takkinen arvioi, että uusien päästövaatimusten seurauksena markkinoille tulee ainakin paremmin säädettyjä moottoreita.

Takkisen mukaan uudet päästövaatimukset on laadittu mahdollisimman tekniikkaneutraalisti. Ne voidaan saavuttaa monella tapaa, esimerkiksi paremmalla suunnittelulla ja moottorien säätämisellä. Uusiin päästörajoihin ei siis hänen arvionsa mukaan välttämättä vaadita esimerkiksi katalysaattoria.

Vanhojen laitteidenkin päästöihin voi vaikuttaa. Useammasta suusta nousee esiin yksi keino ylitse muiden: pienmoottoribensiini. Sen käyttäminen on yksinkertaisin ja nopein tapa vaikuttaa laitteiden päästöihin.

Sähköinen tulevaisuus

Myös tulevaisuuden suuntaviivoista ollaan yhtä mieltä. Juhani Laurikko sanoo, että puutarhakoneissa suuntaus on sama kuin autoteollisuudessa, missä moni valmistaja on kertonut merkittävistä panostuksista sähköön..

Husqvarna Groupin Suomen myyntijohtaja Tuomas Kuivamäki arvioi, että jatkossa sähkö- ja erityisesti akkukäyttöiset laitteet valtaavat markkinaa entistä enemmän ja samalla polttomoottorikäyttöisiä malleja poistuu valikoimasta.

Oululaisen Taisto HirvonenOy:n kauppias Pyry Hirvonen vahvistaa, että akkukäyttöisten leikkurien myynti kasvaa jatkuvasti, mutta vielä toistaiseksi polttomoottorikäyttöisiä myydään enemmän. Pääsyy on hinta, mutta Hirvosen mukaan akkukäyttöisten laitteiden pienemmät käyttökustannukset tasaavat hintaeroa ajan myötä.

Muutos näkyy selvästi jo trimmereissä. Niiden myynnistä jo yli puolet on akkukäyttöisiä.

Samalla Hirvosen mukaan kiinnostus myös itsekseen pihalla vaeltelevia robottileikkureita kohtaan kasvaa.

Kotikorjaajan konstit vähissä

Ruohonleikkurien vertailu autoihin nousee esille myös silloin, kun Husqvarnan Tuomas Kuivamäki puhuu laitteiden huollettavuudesta.

– Kun aikaisemmin avasit auton konepellin, pystyit tekemään jotain itsekin. Nykyään ei pysty. Sama suuntaus on menossa puutarhakonepuolella, kun moottoria ohjaa sähköinen yksikkö.

Näyttää siis vahvasti siltä, että kotipihojen kesäiltojen moottorien säksätys on vaimenemassa sähkömoottorien hiljaisemmaksi hurinaksi. Ja jos hurina lakkaa, eikä syynä ole tyhjentynyt akku, vikaa aletaan selvitellä tietokoneen, ei ruuvimeisselin, avulla.

Oletko iloinen, kun ruohonleikkurit eivät enää pian saastuta hengitysilmaa entiseen tapaan? Vai haluaisitko, että voisit jatkossakin ostaa isopäästöisiä ruohonleikkureita? Voit keskustella aiheesta 2.6. kello 22 saakka.

Se on pieni ja vaaleanpunainen, läpikuultavaa paksua lasia. Noin kymmenen senttimetriä korkea ja saman verran halkaisijaltaan oleva pyöreiden muotojen esine tuntuu kokoonsa nähden painavalta.

Näyttää siltä kuin esineen väri vaihtelisi riippuen siitä, mistä suunnasta valo siihen osuu.

Haminassa sijaitsevasta kodista löytynyt harvinainen taide-esine hämmästyttää asiantuntijoita.

Suunnittelija ja muotoilija Tamara Aladinin suunnitteleman esineen arvioidaan olevan uniikki eli ainoa lajissaan. Esineen käyttötarkoitus on ainakin hivenen hämärän peitossa.

– Maljakoksi se on hieman matala, tulkitsisin sen olevan jonkinlainen kulho, oletettavasti jokin kokeiluesine, arvioi Haminan kaupunginmuseon johtaja Paula Kouki.

Suomen lasimuseossa Riihimäellä esineessä nähdään jotain tuttua, vaikka kysymysmerkkejäkin jää ilmaan. Museonjohtaja Hanna Mamia-Walther sanoo, että museon asiantuntijoille esine ei ole entuudestaan tuttu – paitsi väreiltään.

– Väri sopii Riihimäen Lasin 1960-luvulla käyttämiin väreihin, mutta tyypillinen Aladin se ei ole.

Kulhon pohjassa on signeeraus ‘Tamara Aladin Riihimäen Lasi Oy’. Juuri tämä on kiinnittänyt asiantuntijoiden huomion. Aladinin signeerauksiin nimittäin törmää harvoin, sillä hän suunnitteli enimmäkseen isojen sarjatuotantojen käyttöesineitä, joihin suunnittelijan nimeä ei merkitty.

Ja koska hän suunnitteli astioita ja muuta kodin käyttölasia arkikäyttöön, hänen nimensä on jäänyt suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi.

Maljakot ja kynttilänjalat alkavat saada mainetta vasta nyt, kun niiden suunnittelija on kuollut.

Tapio Wirkkalan, Oiva Toikan tai Timo Sarpanevan nimet tunnistavan suuren yleisön joukosta nousee usein silti vielä kysymys – kuka ihme oli Tamara Aladin ?

Maljakoita, kynttilänjalkoja ja tuhkakuppeja joka kotiin

Tamara Aladin syntyi 1932 Haminassa Poitsilan kartanossa, joka nykyään toimii Jamilahden kansanopistona.

Kansanopiston aloitettua toimintansa Aladin muutti äitinsä kanssa kartanon viereiseen Särkelän huvilaan, jossa hän asui myös lasinsuunnittelijan uransa päätyttyä.

Tamara Aladin oli koulutukseltaan keraamikko, joka pääsi lasin suunnittelijaksi ja muotoilijaksi Riihimäen Lasille vuonna 1959.

Aladin suunnitteli pääasiassa isoihin sarjatuotantoihin kuuluneita kodin käyttöesineitä kuten maljakoita, kynttilänjalkoja ja tuhkakuppeja.

Suomen lasimuseon johtajan Hanna Mamia-Waltherin mukaan Aladin suunnitteli varsinaisia taide-esineitä vain vähän.

– Hän oli ennen kaikkea suunnittelija ja muotoilija. Lasitehtaan puhaltajat sitten toteuttivat Tamaran suunnitelmat.

Aladin suunnitteli esinesarjoja pääasiassa Riihimäen Lasin vientimallistoihin, muun muassa Saksaan sekä muualle Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Hänen tuotantoaan ovat muun muassa Koralli-, Kehrä-, Safari- ja Presto -sarjat.

Hänen uransa kesti 17 vuotta eli siihen saakka kun lasitehdas lopetti puhalletun lasin tuotannon vuonna 1976.

Tamaralle tuotannon päättyminen merkitsi sitä, että lasisuunnittelu ja ajoittaiset esiintymiset julkisuudessa saivat jäädä. Hän oli antanut vuosien varrella haastatteluja aikakauslehdille ja vilahtanut suomalaista lasia esittelevässä dokumenttielokuvassa 1960-luvun puolivälissä.

Oli aika keskittyä muihin asioihin lapsuudesta tutuissa maisemissa Haminassa.

Työuran jälkeen puutarhan hoitoa ja hevosia

Harrastukset olivat Aladinille tärkeitä lasisuunnittelijan uran jälkeen.

Hän muun muassa keskittyi kotinsa ympärillä olevan puutarhan hoitamiseen sekä hevosiin. Aladin oli Haminan Ratsastajat ry:n jäsen ja kävi muun muassa kouluratsastuskilpailuissa.

Aladinin serkku Johannes Paasonen muistelee Tamaran harjoitelleen ratsastusta Haminassa varsin näyttävällä tavalla.

– Hän saattoi ratsastaa kotoaan Haminan keskustaan, jossa sitten suuntasi hevosella Reserviupseerikoulun kentälle harjoittelemaan.

Myös Haminan kaupunginmuseon johtaja Paula Kouki sanoo kuulleensa vastaavaa.

– Haminalaiset ovat kertoneet, että Tamara Aladin on ollut hevosensa selässä uljas näky kaupungissa.

Myöhempinä vuosina Aladinista julkaistuissa artikkeleissa hänet mainitaan usein salaperäiseksi tai mystiseksi.

Tamara Aladinin läheisten mielestä suomalaisessa lasiteollisuudessa vahvasti vaikuttanut muotoilija oli kuitenkin jotain aivan muuta.

Aladinin veljentytär haminalainen Anna Laitila arvelee maineen johtuvan yksinkertaisesti vain siitä, että Tamara ei ollut työuransa jälkeen sitäkään vähää julkisuudessa mitä lasisuunnittelijana.

– Täti oli meille ihan tavallinen ihminen, hän ei ollut mikään diiva, eikä jäänyt vellomaan taiteeseen tai vatvomaan töitään.

Myös Laitilan tytär Assi Aladin muistaa isotätinsä hauskana seuraihmisenä.

– Upea ja sydämellinen. Loppuun asti ikinuori ja erilaisten ihmisten ja eläinten ystävä.

Tamara Aladin kuoli Haminassa viime maaliskuussa 87 vuotiaana.

Näyttelyt kolmessa kaupungissa

Tamara Aladinilla ja hänen suunnittelemillaan esineillä on mahdollisuus nousta selvästi aiempaa tunnetummiksi myös suuren yleisön keskuudessa.

Suomessa on tänä keväänä lyhyen ajan sisällä esillä Aladinin töitä peräti kolmessa eri näyttelyssä.

Kesäkuun ensimmäisen viikon lopussa avautuvan Haminan kaupunginmuseon kesänäyttelyn lisäksi Riihimäellä Suomen lasimuseossa on ollut kevään ajan esillä Tamara Aladinin muistonäyttely.

Lisäksi helsinkiläisessä, muun muassa vanhoihin astioihin erikoistuneessa kaupassa on huhtikuusta lähtien ollut esillä Aladinin esineistöä. Yrittäjä Tiina Westerlund Astialiisasta on 14 vuoden aikana pitänyt parisenkymmentä näyttelyä.

Hänen mukaansa Aladinin töitä liikkuu markkinoilla.

– Mutta taiteilijaa ei tunneta, hänen työnsä olivat pääosin niin tavallisia kodin käyttöesineitä.

Olipa haminalaiskodista löytynyt Aladinin esine sitten käyttöesine tai taidetta, saa se keräilijänkin innostumaan. Helsinkiläinen Timo Laakso on harrastanut lasiesineiden keräämistä parisenkymmentä vuotta. Kokoelmassa on Tamara Aladininkin töitä useita kymmeniä.

Hän pitää esinettä harvinaisena tai jopa uniikkina.

– Komea ja mielenkiintoinen! Signeeraus näyttää minusta tyypilliseltä Riihimäen lasin signeeraukselta. Uskon, että esine on aito Tamaran suunnittelema, ehkä 1960-luvun lopulta, sanoo Laakso esineestä kuvat nähtyään.

Tamara Aladinin tunnettuuden lisäämiseen tähtää näyttelyllään myös Haminan kaupunginmuseo. Samassa paikassa oli Aladinin töitä esillä jo vuonna 2011, silloin pääpaino oli nimenomaan esineissä, nyt Tamarassa persoonana.

– Saamme näyttelyyn mukaan runsaasti myös valokuvia kotialbumeista. Varsinkin Tamaran hevosharrastusajasta odotamme kuva-aineistoa näyttelyyn, sanoo kaupunginmuseon johtaja Paula Kouki.

Hänen mukaansa jo näyttelyn kokoaminen on ollut menestys.

– Olemme saaneet haminalaisilta lainaksi useita kymmeniä esineitä näyttelyä varten. Se kertoo siitä, että Haminassa Tamara Aladin on tunnettu ja häntä on pidetty ja pidetään tärkeänä henkilönä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut määräyksen, jolla nimetään uudestaan noin 40 venäläistä lentokenttiä, kertovat muun muassa Barents Observer ja The Moscow Times -uutissivustot.

Uusilla nimillä kunnioitetaan venäläisiä kuuluisuuksia, kuten tsaareja ja kirjailijoita sekä avaruus- ja ilmailualan pioneereja. Nimistä järjestettiin nettiäänestys viime syksynä.

Esimerkiksi Moskovan Šeremetjevon lentokentästä tulee Aleksandr Puškinin kansainvälinen lentokenttä, Moskovan Domodedovon kentästä Mihail Lomonosovin kansainvälinen lentokenttä ja Vnukovon kentästä Andrei Tupolevin Moskovan kansainvälinen lentokenttä.

Aleksandr Puškin (1799–1837) oli runoilija, Mihail Lomonosov (1711–1765) kirjailija-tutkija ja Andrei Tupolev (1888–1972) uraauurtava lentokoneinsinööri, jonka mukaan on nimetty lentokoneita.

Murmanskin kansainvälinen lentokenttä kantaa jatkossa Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n (1894–1917) nimeä. Barents Observer huomauttaa, että Murmansk oli viimeinen tsaarien perustama kaupunki ja se perustettiin vuonna 1916 Romanov-na-Murmane-nimisenä Romanovien hallitsijasuvun mukaan.

Krasnodarin kenttä saa nimensä Katariina II:n eli Katariina Suuren (1729–1796) ja Voronežin kenttä Pietari I:n eli Pietari Suuren (1672–1725) mukaan.

Komin tasavallan pääkaupungin Syktyvkarin kenttä puolestaan nimetään bolševikkilentäjä Pjotr Istominin mukaan. Valkoinen armeija ampui tämän koneen alas vuonna 1919.

Sotšin kentästä tulee Vitali Sevastjanovin lentokenttä vuosina 1935–2010 eläneen kuuluisan kosmonautin ja poliitikon mukaan.

Venäjänkielinen luettelo uusista nimistä löytyy täältä.

Pitkin vuotta on ollut puhetta näistä sannoista (ne on aina sannoja), jotka ovat lähteneet Isisin mukaan ja kun kaikki kusi, olisivat tulossa takaisin Eurooppaan, josta lähtivät. No, ymmärtäähän sen.

Mutta sitä en voi ymmärtää, miksi kukaan lähtee moiseen vapaaehtoisesti. Kun tietää, että siellä odottaa parhaassa tapauksessa elämä täysin sorrettuna, vailla ihmisoikeuksia ja jäätelöä. Keskellä murhaamista ja kidutusta ja kaikkea kamalaa.

Ja jos sitten asiat menevät tosissaan päin helvettiä, toisin sanoen se ihana kalifaatti on tehty parhaiden suomalaisten rakentamiskäytänteiden mukaan eli ei pysy pystyssä, niin sitten palkkana on kuolema tai tsägällä elämä jollain hirveällä pakolaisleirillä.

Ja tuollaiseen lähtee vapaaehtoisesti jostain Suomesta tai Englannista tai Saksasta, jossa suurin ongelma on jos marmeladi loppuu ja kaupat ovat kiinni. Eikä ne ees oo ikinä kiinni!

Mielenkiintoista on myös, että kun miehet tekevät vastaavaa, ei kukaan kauheasti ihmettele: Miehet nyt vain ovat niin pällejä että semmoista se on. Mutta että naisetkin! Pitäisikö tästä minnacanth -päissään vetää johtopäätös että ihmiset, naisetkin, ovat ihan tasa-arvoisesti pönttöjä?

Tiedän tarkkaan, mitä vierastan eniten tässä Sanna-casessa. Fanaattisuutta. Sataprosenttista uskoa siihen, että minä olen oikeassa ja että nyt tässä ollaan tekemässä jotain hienoa. Fanaattisuus on päivän sana, siihen törmää vähän joka käänteessä, joskin täytyy myöntää, että Isisiin liittyminen on kyllä jo kohtuullisen haperopäinen suoritus.

Fanaattisesta uskonnollisuudesta kumpuaa kaikenlaista pöllöyttä, kuten vaikka Isisin maailmankuva.

Fanaattisuus on peljättävä vastustaja, koska kaikki fanaattisuus ei ole vaarallista. Jos on esimerkiksi fanaattinen pesäpallofani, niin se on tietenkin surullista läheisten kannalta, mutta ei se vaarallista ole. Kuitenkin se, mikä alkaa olla liiaksi hulluuden puolella, on häilyvää: Onko vaikka syvä uskonnollisuus sellaista? Fanaattisesta uskonnollisuudesta kumpuaa kaikenlaista pöllöyttä, kuten vaikka Isisin maailmankuva. Toisaalta suuri osa syvästi uskovista on kelpo kansalaisia ja vieläpä kunnon veronmaksajia.

Ja onhan niitä muitakin: Miten pitäisi suhtautua radikaaleihin ympäristöaktivisteihin? Natsihihhuleihin? Vasemmistohihhuleihin? Konmarittajiin? Paleodieetillä oleviin? Ihmisiin jotka uskovat että rokotukset ovat pahasta? Verenpaine nousee kun ajatteleekin.

Pohdimme kaverin kanssa, mikä siinä on, kun emme oikein tunne oloamme kotoisaksi nykyään, kun kaupan maitohyllylläkin saa olla varovainen, ettei loukkaa vähemmistöjä. Tai jos pitäisi lomaa, ei voisi kertoa siitä kenellekään koska lentäminen on kauheaa.

Syyksi keksimme sen, että kuulumme ironiasukupolveen. Olen syntynyt 70-luvun alussa eikä minun sukupolveni ole ikinä ollut poliittisesti aktiivinen. Meille kaikki on ollut enemmän tai vähemmän montypythonia. Asioita ei ole otettu erityisen vakavasti ja jos joku minun nuoruudessani alkoi suu vaahdossa höpöttää politiikkajuttuja, vaihdoimme pöytää.

Ei se pelkästään hyvä asia ole, myönnän, mutta on se parempi kuin tämä somen meille lahjoittama maailma, jossa saarnataan milloin mistäkin maailmanlopusta tai pahoitetaan mieli jokaisesta pienestä hiekanmurusesta, joka elämässä tulee vastaan ikään kuin juuri minun loukattu mimosakokemukseni olisi jotenkin erityisen tärkeä.

Ei ole.

Fanaattisuus on aina mustavalkoista. Uskoa siihen, että itse on varmasti oikeassa ja muut varmasti väärässä. Ja koska elämme minäminä -maailmassa, ei liene ihme, että nykyään melkein kaikki ovat varmasti oikeassa.

Siinä sopassa ääliöindividualismi kohtaa yhteisöllisyyden ja lopputuloksena on fanaattisia aikuisia vauvoja jotka huutavat, että maailman täytyy muuttua, koska se ei ole sellainen kuin minä haluan.

Kun tähän itsekeskeisyyteen ynnätään lisääntynyt yhteiskunnallinen aktiivisuus – liittyy se sitten ilmastonmuutokseen, tasa-arvoon, ruokaan, polkupyöräilyyn tai vaikka maahanmuuttoon – tästä syntyy perin sekava soppa. Siinä sopassa ääliöindividualismi kohtaa yhteisöllisyyden ja lopputuloksena on fanaattisia aikuisia vauvoja jotka huutavat, että maailman täytyy muuttua, koska se ei ole sellainen kuin minä haluan ja että kaikki jotka eivät tajua tätä ovat väärässä.

Ei se niinkään ole.

Ydinvoimaesimerkki valaiskoon ajatustani: Siitä ei ole kauan kun ydinvoima oli suurin piirtein saatanasta seuraava. Nyt Olkiluoto III olisi kutakuinkin ekoteko jos se vain joskus saataisiin valmiiksi. Siinä on pähkinänkuoressa se, miten kannattaa suhtautua mustavalkoisuuteen: sitä ei ole, paitsi seeproissa (okei, pingviinit).

Jos tekee mieli oksentaa, kannattaa mennä vessaan eikä someen.

Ehdottaisin, että meidän kaikkien pitäisi rauhoittua, hengittää syvään ja koettaa olla vähemmän oikeassa. Tässä muistilista, jota seuraamalla voi välttää joitain karikoita:

1. Ei kannata liittyä Isisiin, vaikka se tuntuisi kuinka hyvältä idealta.

2. Jos joku on esimerkiksi vegaani, niin älä hermostu, se on hänen asiansa. Sama pätee seksuaalisiin vähemmistöihin sekä enemmistöihin.

3. Jos joku haluaa mielipidettä saamelaisiin liittyvissä asioissa, juokse karkuun.

4. Jos joku haluaa elää kuluttamatta kovin paljon luontoa, sirottelee tuhkaa päälleen ja ottaa suihkunsa kylminä, niin fine; siitä ei seuraa että sinun tarvitsee.

5. Jos tekee mieli huutaa, kannattaa mennä jääkiekko-otteluun. Vastaavasti jos tekee mieli oksentaa, kannattaa mennä vessaan eikä someen.

6. Ja ennen kaikkea: jos uskoo että juuri minä olen täydellisen oikeassa, kannattaa tarkastaa ceeveestä onko erehtymätön matemaatikko. Matematiikka on nimittäin sellaista, jossa asiat ovat yleensä mustavalkoisia eli pelkästään oikein tai väärin. Eivätkä ne siinäkään aina ole.

Roope Lipasti

Kirjoittaja on lietolainen kirjailija, joka eksyy vapaa-aikanaan kernaasti konkreettisiin ja selkeisiin remonttihommiin.

Aiheesta voi keskustella 03.06. ko 16.00 asti.

Nenään leijailee eteeristen öljyjen tuoksu. Sitruunaa, inkivääriä, ripaus vaniljaa. Tuoksun lähde on Riihimäellä sijaitseva Flow Cosmetics, joka valmistaa luonnonkosmetiikkaa. Tuotteiden kysyntä ja valikoima on kasvanut viime vuosina, niinpä yrityksen toimintilojakin on pitänyt laajentaa. Työntekijöitä on tällä hetkellä yhdeksän.

– Ihmiset haluavat enemmän kiinnittää huomiota ympäristöasioihin ja myös siihen, että oman kehon kemikaalikuormaa ei kasvateta, tuumaa kosmetiikkayrittäjä Riitta Jänkälä luonnonkosmetiikan suosion syitä.

Ekokosmetologina Hämeenlinnassa toimiva Birgit Virtanen on hänkin huomannut luonnonkosmetiikan voiman. Luonnonmukaisuuteen täysin viisi vuotta siirtynyt Virtanen sanoo kiinnostuksen kasvaneen nimenomaan viime vuosina. Moni on syönyt ensin luomuruokaa ja sitten alkanut miettiä, mitä laittaa iholleen: ei enää lisä- eikä synteettisiä aineita.

Virtasen kokemuksen mukaan luonnonmukaisuus ei ole pelkästään naisten juttu. Siitä ovat kiinnostuneet kaikenikäiset.

– Myös miehet. Nuoret miehet, ja myös iäkkäämmät.

Luonnonkosmetiikka myös sertifioitua

Erilaiset kasviöljyt, yrtit ja kasviuutteet ovat tyypillisiä luonnonkosmetiikan ainesosia. Tuotteita löytyy laidasta laitaan: palasaippuoista erilaisiin voiteisiin ja meikeistä hiustuotteisiin. Luonnon kataja ja kanerva tai nokkonen saattavat päätyä saippuaan.

Luonnonkosmetiikan valmistajien ja maahantuojien oma yhdistys, Pro luonnonkosmetiikka ry, muistuttaa, että aidon luonnonkosmetiikan tunnistaa sertifikaatista. Sertifikaatti kertoo, että tuotteen valmistusaineluettelon on tarkastanut ja hyväksynyt riippumaton asiantuntija.

Sertifioitu luonnonkosmetiikka tarkoittaa myös sitä, että tuotteita ei ole testattu eläinkokeilla, niihin ei ole käytetty uhanalaisia kasveja tai geenimuunneltuja raaka-aineita. Tuotteissa käytetyt mineraalit eivät saa tuhota maisemaa tai saastuttaa ympäristöä.

Lisäksi on joukko kiellettyjä aineita, joita sertifioidusta luonnonkosmetiikassa ei saa olla. Esimerkiksi synteettiset öljyt ja hajusteet ovat kiellettyjä, kuin myös silikonit ja mineraaliöljyt, kuten parafiini ja vaseliini, kertoo Pro Luonnonkosmetiikka nettisivuillaan.

Ylitarkastaja Terhi Tauriala-Rajala kertoo, että lainsäädäntöä valvovaan Tukesiin tulee nykyään paljon yhteydenottoja luonnonkosmetiikkaan liittyen.

– Ihmiset selkeästi haluavat tietoa: mistä on kysymys, mitä valmisteet ovat ja ovatko ne ok.

Ihmisten kemikaalitiedonnälkään Tukesilla on parhaillaan käynnissä myös Luulot pois kemikaaleista -kampanja. Kampanjan nettisivuilta löytyy tietoa myös kosmetiikasta.

Huoli hyvinvoinnista lisää kasvua

Tällä hetkellä luonnonkosmetiikkamarkkinat ovat noin viisi prosenttia kosmetiikan kokonaismarkkinoista Suomessa. Kyse on arviosta, joka perustuu eri kosmetiikkatilastoihin ja markkina-analyyseihin.

Organic Monitorin (nykyään Ecovia Intelligence) tekemän tutkimuksen mukaan luonnonkosmetiikan osuus Suomessa oli vuonna 2015 vajaa puolitoista prosenttia koko kosmetiikkamarkkinasta.

Pro luonnonkosmetiikka ry kysyi äskettäin jäsenyrityksiltään luonnonkosmetiikan myynnistä. Kyselyyn vastasi 20 alan yritystä. Vastausten perusteella myynti on kasvanut viime vuonna yli viidenneksellä ollen 18,6 miljoonaa euroa. Aiheesta ovat kirjoittaneet muun muassa Maaseudun Tulevaisuus ja MTV.

Yhdistyksen mukaan kasvun taustalla on ympäristökeskustelun ja kemikaalikuorman taltuttamisen lisäksi hyvinvointi.

Monet kosmetiikkayritykset ovat laajentaneet valikoimaansa ja tuoneet perinteisten kosmetiikkatuotteiden rinnalle luonnonkosmetiikkaa. Sitä löytyy entistä enemmän myös tavaratalojen ja vähittäismyymälöiden kosmetiikkahyllyistä.

Ainesosat vaikuttavat turvallisuuteen

Kosmetiikkaa ja luonnonkosmetiikkaa koskevat samat asetukset ja lait. Siinä mielessä kaiken kosmetiikan pitää olla yhtä turvallista.

– Kosmetiikan turvallisuuteen vaikuttavat ne ainesosat, mitkä valmistaja valintansa mukaan valitsee kyseenomaiseen valmisteeseen. Tietysti turvallisuuteen vaikuttaa myös se, millä tavalla tuote on valmistettu. Kosmetiikka tulisi valmistaa hyviä tuotantotapoja noudattaen, sanoo ylitarkastaja Terhi Tauriala-Rajala Tukesista.

Suomessa kosmetiikkalainsäädäntöä valvoo Tukesin lisäksi myös Tulli.

Sana luonto tai luonnonmukaisuus vievät ajatukset puhtauteen, mutta onko luonnonkosmetiikka turvallisempaa kuin synteettisesti valmistettu kosmetiikka?

– Mikäli olen ymmärtänyt oikein, tällä hetkellä ei ole sellaista näyttöä olemassa, jolla pystyttäisiin osoittamaan tällainen väite todeksi. Jos ajatellaan luontoa, niin eihän luonnossa suinkaan kaikki kasvit, sienet tai muut vastaavat ole välttämättä turvallisia. Kyllä riskejä myös luonnosta peräisin oleviin ainesosiin liittyy, Tauriala-Rajala muistuttaa.

Yleisimpiä kosmetiikan aiheuttamia haittavaikutuksia ovat erilaiset ärsytysoireet, herkistymiset ja allergia. Vastaavia oireita voi saada siis myös luonnonkosmetiikasta.

INCI-nimi paljastaa kemikaalit

Niin luonnonkosmetiikan kuin muunkin kosmetiikan valmistajan velvollisuus on tehdä lainsäädännön mukaiset pakkausmerkinnät. Suomessa merkinnät pitää kirjoittaa sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kosmetiikasta pitää löytyä myös ainesosaluettelo. Siihen pitää merkitä kaikki, mitä valmis valmiste sisältää. Luettelon alussa pitää olla sana "ingredients", ja kosmetiikan ainesosat on ilmoitettava kansainvälisillä INCI-nimillä. Merkinnät helpottavat esimerkiksi muualla Euroopassa valmistettujen tuotteiden ainesosien tunnistamisessa.

Kosmetiikka sanastoa löytyy suomeksi muun muassa Incihaku.fi-sivustolta ja Teknokemian Yhdistyksen verkkosivuilta.

Tauriala-Rajala huomauttaa, että luonnonkosmetiikka ei ole kemikaalitonta, vaikka ainesosat olisikin uutettu luonnosta saatavista kasveista. Kemikaaleja on kaikkialla. Eri asia on se, mitkä kemikaalit ovat haitallisia ja mitkä eivät. Monet valitsevat luonnonkosmetiikan siksi, että välttyisivät synteettisiltä kemikaaleilta.

Kemikaalikuormaansa voi vähentää käyttämällä kemikaaleja harkiten ja esimerkiksi valitsemalla tuotteita, joissa ainesosia on yksinkertaisesti vähemmän.

– Kannattaa katsella pakkausmerkintöjä ja tehdä vertailua. Jos haluaa vähentää kemikaalikuormaansa, kannattaa käyttää mahdollisimman vähän ainesosia sisältäviä kosmeettisia aineita, Terhi Tauriala-Rajala vahvistaa.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta klo 22 saakka.

Lue myös:

Testaa oma kemikalikuormasi

Ihmisessä piilee kemikaalicoctail

Vesi kuohuu ja pulppuaa, kun kaivuri pudottaa kauhallisen soraa Imatran halki virtaavan Vuoksi-joen syövereihin. Olemme Vuoksella Imatrankosken alapuolella Mellonlahdella. Takana siintää voimayhtiö Fortumin omistama Imatrankosken voimalaitos.

Meneillään on sopivan kutupaikan rakentaminen Vuoksessa eläville taimenille.

– Kaloille tehdään suojapaikkoja, ja toisaalta pyritään estämään tämän alueen ajoittainen kuivuminen. Tarkoituksena on, että tässä olisi aina vettä, kertoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesistösuunnittelija Markus Tapaninen.

Paikan ongelmana on, että Fortumin voimalaitos säännöstelee voimakkaasti vettä sähköntuotannon vaatimusten mukaan. Veden pinta voi vaihdella kutupaikalla jopa metrin vuorokauden aikana.

Kalakantaa pyritään palauttamaan

Mellonlahden kutupaikan kunnostaminen on osa Vuoksen kunnostamista, jolla pyritään palauttamaan joelle ainakin osa sen aikoinaan runsaasta kalakannasta.

Vuoksi oli ennen valjastamistaan 1920–1930-luvulla Suomen parhaimpia kalajokia.

– Tänne on tullut kalastajia ympäri maailmaa, mutta nyt kalakannat ovat vesistörakentamisen vaikutuksesta taantuneet, Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki sanoo.

Vuoksi alkaa Saimaalta Imatran kohdalla ja laskee Laatokkaan Priozerskin kaupungin eli Käkisalmen kohdalla Venäjällä. Joen pituus on 162 kilometriä, joista 13 kilometriä on Suomen puolella. Ennen viime sodan jälkeisiä alueluovutuksia Vuoksi oli kokonaan Suomen puolella.

Rajan ylittävää yhteistyötä

Suomi ja Venäjä tekevät nyt yhteistyötä Vuoksen kunnostamisessa, jonka yhtenä osana on kutupaikkojen rakentaminen.

Tämän lisäksi Vuoksen jokiluonnon tilaa tutkitaan tarkasti. Tarkoituksena on esimerkiksi selvittää, onko täplärapu levinnyt Suomen puolelta myös Venäjän puolelle Vuoksessa.

– Tässä pyritään siihen, että säilytetään tuleville sukupolville Vuoksen vielä jäljellä olevat luontoarvot, Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki sanoo.

– Yhteistyön keskiössä ovat kala-asiat, mutta myös Vuoksen rantaluonto ja sen tutkimukset, Vahänäkki sanoo.

Fortumille mahdollisesti lisävelvoitteita

Suomen puolella Luonnonvarakeskus Luke selvittää Fortumin kahden voimalan kalakannoille aiheuttamat vahingot. Molemmat voimalat valmistuivat jo 1920-luvun lopulla.

Nykyään Fortum korvaa vahinkoja istuttamalla kalaa Vuokseen. Tähän voi kuitenkin tulla muutos. Asiaa käsittelevä Varsinais-Suomen ely-keskus voi Luken raportin pohjalta hakea Fortumin korvausvelvollisuuden muutosta.

– Yksi mahdollisuus on tehdä lisää näitä kutupaikkoja. Toinen mahdollisuus on tehdä kalasporras Tainionkoskeen, Pekka Vähänäkki sanoo.

Tainionkoski on Fortumin ensimmäinen voimalaitos Vuoksessa Saimaalta lähdettäessä. Alempana olevaan Imatrankosken voimalaan on jo tehty padon ohittava kaupunkipuro, jonka kautta kalat voivat uida voimalan ohitse.

Kaupunkipuro on toiminut erittäin hyvin. Joessa elävät taimenet pääsevät sitä kautta siirtymään voimalan ohitse, mutta samalla siitä on muodostunut myös merkittävä taimenten kutupaikka joessa. Purossa on mitattu ennätysmääriä taimenen poikasia.

Jos ylempänä olevaan Tainionkoskeen tulee samanlainen puro tai kalaporras kuin Imatrankoskessa, kaloille avautuu vapaa kulku Suomen rajalta aina Saimaalle saakka.

Reitti Laatokalta Saimaalle voi avautua

Venäjän puolella Vuoksessa on kaksi voimalaitosta. Nykyään vaelluskalojen, esimerkiksi Laatokan järvilohen, nousu pysähtyy Lesogorskin voimalaitokseen entisen Jääsken kirkonkylän kohdalla noin 10 kilometrin päähän Suomen rajasta.

Tämän jälkeen Venäjällä on Vuoksessa vielä Svetogorskin voimala aivan Suomen rajalla.

Kummassakaan voimalaitoksessa ei ole kalaportaita. Pekka Vähänäkki uskoo, että Suomen ja Venäjän välisen Rivergo-hankkeen lopputuloksena myös Venäjän puolen voimalaitoksiin tulee kalaportaat.

– Se on ihan realistista. Tosin kun venäläisten kanssa asioista keskustellaan, niin voi mennä vielä jokunen vuosi, ennen kuin lohi tänne pääsee. Uskon kuitenkin ehdottomasti, että näin vielä tapahtuu.

Laatokan järvilohelle voi siis avautua reitti Laatokalta aina Saimaalle saakka, jos molempien maiden voimayhtiöt velvoitetaan tekemään kalaportaat voimalaitoksiinsa.

Sopimukset velvoittavat

Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Pekka Vähänäkin mukaan Suomen ja Venäjän väliset sopimukset velvoittavat jo nykyään molemmat maat poistamaan esteet vaelluskaloilta.

– Suomen ja Venäjän välisen rajavesisopimuksen mukaan kaloilla pitää olla rajajoissa vapaa kulku eikä Vuoksi ole mielestäni poikkeus tästä, Vähänäkki sanoo.

Myös riskit tutkitaan

Vaelluskalojen nousu Laatokasta Saimaalle olisi uusi ilmiö. Laatokan lohi ei ole nähtävästi koskaan aikaisemmin päässyt nousemaan Saimaalle saakka, ei edes silloin, kun Vuoksi virtasi vapaana. Tämä johtuu siitä, että Imatrankoski on ollut liian suuri luonnollinen este kalan nousulle.

Luonnonvarakeskuksessa aiotaankin tutkia myös, millaisia riskejä Laatokan lohen nousulla voisi olla Saimaan luonnolle järviluonnolle.

– Siihen liittyy sekä riskejä että mahdollisuuksia. Kalataudit ovat suurin riski. Pitää selvittää onko tällaista riskiä olemassa. Myös Laatokan lohen geneettinen vaikutus Saimaan lohikantaan pitää selvittää, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Teppo Vehanen sanoo.

Lue seuraavaksi: Tässäkö ratkaisu vuosikymmenten lohiongelmaan? Keskelle kaupunkia rakennettu tekopuro kuhisee taimenia: "Olemme tosi yllättyneitä"

Tulevan hallituksen ohjelma on julkaistu. Tässä jutussa voit selvittää, mitä se merkitsee sinun arjessasi. Valitse alta, mihin ryhmiin kuulut ja mihin rahasi kuluvat, ja saat tietää, mitä SDP:n Antti Rinteen hallitus sinulle lupaa.

Seuraava hallitus panee vireille lukuisia selvityksiä ja ohjelmia, mutta tähän on poimittu vain muutamat kansalaisen kannalta kiinnostavimmat.

Ilmasto ja energia-asiat ovat laveasti esillä hallitusohjelmassa, mutta arkea koskettavia toimenpiteitä on varsin vähän. Kaavailuja ja selvityksiä on sitäkin enemmän.

Selkeät ilmastotoimet liittyvät lähinnä polttoaineisiin. Esimerkiksi öljylämmitys pitäisi vaihtaa muuhun lämmitysmuotoon 2020-luvulla. Tähän tarjotaan kotitalouksille erityistä ohjelmaa, mutta mahdollisia kannustimia ei mainita.

Lue myös:

Yle seuraa hetki hetkeltä: Puolueet valitsevat ministerinsä alkuviikosta – Haavisto todennäköinen ulkoministeri ja Andersson opetusministeri, Sipilä jää ulos hallituksesta

Analyysi: Antti Rinteen hallituksen riemun päivät haihtuvat nopeasti

Suomen edustaja vuoden 2020 Euroviisuihin valitaan kaikille jälleen avoimen kilpailun kautta. Uuden Musiikin kilpailu on tuotettu viimeiset kaksi vuotta kutsuartistiperiaatteella. Suomea ovat edustaneet Euroviisuissa vuosi sitten Saara Aalto ja tänä keväänä Darude ja Sebastian Rejman.

– Meillä on ollut kaksi hyvää vuotta kutsuartistien kanssa. Nyt palaamme alkuperäiseen malliin, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua. Luomme lähivuosille koko musiikkialaa yhdistävän kilpailun, sanoo Ylen UMK:n tuottaja Anssi Autio.

Avoin ilmoittautuminen sekä Ylen ja yleisön yhteinen valinta euroviisuedustajaksi on saanut myös eniten kannatusta Ylen Viisuvuosi 2020 -palautekyselyssä. Avoimen kisan kannalla oli vastaajista 53 prosenttia (849 ääntä).

UMK:n tuottaja Anssi Autio ei pidä kutsuartistikokeilua kuitenkaan epäonnistuneena.

– Kisassa oli mukana paljon ammattilaisuutta ja teimme hyvät showt. Kokeilu on mielettömän hieno, Autio sanoo.

Vetoapua YleX:stä

Tulevan UMK-kauden tuottamiseen osallistuu musiikkikanava YleX. Yhteistyöllä halutaan löytää tehoa uusien biisien hakuun ja kilpailuun.

– Tämä tuo uudenlaisia mahdollisuuksia myös osallistuville artisteille. Vuoden Musiikkimediana palkitun YleX:n rooliin kuuluu rakkaus uutta musiikkia kohtaan. Sen tärkeä tehtävä on aina ollut nostaa ja tukea uutta suomalaista musiikkilahjakkuutta, kertovat Ylen UMK:n tuottaja Anssi Autio ja YleX:n ohjelmapäällikkö Hanne Kautto.

Uuden YleX-yhteistyökuvion myötä UMK-projektissa on tiiviisti ensi kaudella mukana YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakanen. Hän vetää tiimiä, joka valitsee artistit UMK:n loppukilpailuun.

Haku UMK2020-kaudelle käydään 1.-8. marraskuuta 2019 osoitteessa yle.fi/umk. Yle tiedottaa tulevan kauden käytännöistä lisää lähiaikoina.

Suomen euroviisuedustaja on valittu Uuden Musiikin Kilpailulla vuodesta 2012 lähtien.

Poliisi kaipaa havaintoja kateissa olevasta lappeenrantalaismiehestä.

23-vuotias Veeti Karvonen katosi 25. toukokuuta Valkeakoskella.

Veeti Karvonen on 184 senttimetriä pitkä ja hoikkarakenteinen. Hänellä on vaalea parta ja viikset ja puolipitkät, vaaleanruskeat hiukset. Hän pukeutuu yleensä tummiin farkkuvaatteisiin.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Antti Uusipaikka Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että Karvosen nykyisestä olinpaikasta tai seudusta ole tietoa.

Viimeisin tieto Karvosesta saatiin puhelimen paikkatiedoista 26. toukokuuta. Tällöin hänen puhelimensa paikantui Hämeeseen, Janakkalaan. Paikannuksen jälkeen puhelimeen ei ole saatu yhteyttä.

– Kadonneella saattaa olla pyrkimys kotiseudulleen Lappeenrantaan, joten mahdolliset havainnot myös Lappeenrannasta tulee ilmoittaa poliisille, Uusipaikka sanoo.

Poliisi pyytää tietoa akuuteista havainnoista hätäkeskukseen. Aiemmin tapahtuneet havainnot voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi. Otsikoksi tulisi laittaa ”Valkeakoskella kadonnut.”

Karvosen katoamisesta kertoi ensin Janakkalan Sanomat.

Suomen suurimmaksi kuvatussa kokaiinijutussa on luettu syytteet. Huumeet tuoneille kuriireille vaaditaan 13 vuoden ehdottomia vankeusrangaistuksia.

Huumeiden maahantuontiorganisaation epäiltiin esitutkinnassa tuoneen yhteensä noin 13 kiloa kokaiinia Suomeen. Tästä määrästä poliisi sai takavarikkoon reilut 800 grammaa.

Kuriirien epäillään kuljettaneen kokaiinin Alankomaista Suomeen kehonsisäisesti nieltynä ja kehon onteloihin kätkettynä.

Poliisi on epäillyt, että huume tuotiin Alankomaista vuosina 2017 ja 2018. Huumausainetta on levitetty Keskusrikospoliisin mukaan pääasiassa Tampereen seudulle, mutta myös pääkaupunkialueelle.

Poliisin mukaan maahantuontiorganisaation pääepäillyt toimivat Tampereelta käsin.

– Kokonaisuus on suurin koskaan Suomessa paljastettu kokaiinin maahantuonti- ja levitystapaus, ja sen tutkinnassa on tehty tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Alankomaissa on tehty kokonaisuuteen liittyen useita kiinniottoja, kotietsintöjä ja kuulusteluita, kuvaa tutkinnanjohtaja, Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Jari Räty kertoi aiemmin.

Kokonaisuuden ensimmäisestä osiosta annettiin tuomio Pirkanmaan käräjäoikeudessa keväällä. Siinä poliisi selvitti kolmen kokaiinikilon tuomisen Suomeen. Tähän osaan liittyy jääkiekkoilija Jori Lehterän saama tuomio. Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia.

Pääepäillyt Tampereelta

Nyt valmistumassa olevassa esitutkinnassa kokaiinin maahantuonnista on epäilty 17 henkilöä ja sen levittämisestä on epäilty 16 henkilöä. Asian käsittely alkoi Pirkanmaan käräjäoikeudessa maanantaina, ja syytteet tulivat julkisiksi. Syyte on tässä haarassa annettu nyt ainakin viidelle.

Levittämisen osalta käräjäoikeus on antanut tuomionsa tammikuussa. Nyt käsitellään maahantuontia.

Lue lisää:

Esitutkinta Suomen suurimmasta kokaiinijutusta valmistui: Viisi kuriiria toi 13 kiloa huumetta nieltynä ja kehon onteloihin kätkettynä

KRP: Ekstaasia ja marihuanaa takavarikoitiin viime vuonna ennätyspaljon

Kannettavasta tietokoneesta kajahtaa raskas metallimusiikki. Samaan aikaan telkkarista kajahtaa Emmerdalen tunnussävel. Pari ihmistä on juuttunut television ääreen oleskelutilassa. Ohi kävelee mies tupakka huulessa.

Tunnelma on pysähtynyt, mutta samaan aikaan levoton.

– Psykiatrinen osastomme kaipaa vähän päivitystä, toteaa palveluesimies Vesa Piikki Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

Yhdessä huoneessa asuu kaksi tai kolme potilasta.

Koko osastolla on yksi suihku, vessoja on kolme. Myös hygieniatilojen vähyys on ongelma.

Etelä-Karjalan keskussairaalassa on kaksi psykiatrista osastoa. Molemmissa potilaspaikkoja on 13–14, mutta välillä potilaita on silti 20.

Lappeenrannassa sijaitsevat osastot eivät ole vanhoja. Ne rakennettiin 2000-luvulla, mutta tilat eivät vastaa enää tämän päivän standardeja.

"Sain huonekaveriksi todella rasittavan pakkomielteisen naisen"

Itäsuomalainen Jenni, 35, on kokenut 20 vuoden aikana useita osastojaksoja kolmessa eri hoitoyksikössä. Pisimmillään hän ollut viisi kuukautta putkeen hoidossa. Lyhin jakso on ollut muutamia päiviä. Jenni kertoo, että huonekaverit kuormittavat jaksamista ja oma rauha olisi tärkeää paranemisen kannalta.

– Kerran sain huonekaveriksi todella rasittavan pakkomielteisen naisen. Ärsyynnyin ihan suunnattomasti hänen jatkuvista kyselyistään. Silloin sain vaihtaa huonetta. Yleensä on pitänyt vain kestää, vaikka samassa huoneessa olisi ties millainen potilas, kuvailee Jenni.

Yhteiset wc- ja suihkutilat tuottivat suuria ongelmia, koska vessaan oli aina jonoa.

– Viereisen huoneen iäkäs nainen viipyi vessassa ihan kohtuuttoman pitkään. Tämä kiristi minun hermojani, kun olin silloin muutenkin altis ärsykkeille, Jenni kertoo.

Jenni ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden takia.

Omaa rauhaa löytyy eristyshuoneesta

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin psykiatrisella osastolla rauhalliset tilat ovat vähissä.

Yksi eristyshuone on muokattu hieman viihtyisemmäksi. Seinät on maalattu siniseksi ja eteiseen tuotu kirjoja. Tilassa on tavallinen sänky, jonka vieressä on pieni pöytäryhmä. Potilaat tulevat tänne, jos he kaipaavat rauhaa hälinäiseltä osastolta.

– Kyllä potilaat varmasti kärsivät siitä, että on levotonta silloin, kun itse kaipaa rauhaa, sanoo psykiatrisen osaston esimies Vesa Piikki Eksotesta.

Rentoutumishuoneeksi tehty vanha eristyshuone on tyhjää parempi.

– Ollaan pystytty yksi pieni tila tarjoamaan, jossa on rauhaa. Jos yleisissä tiloissa on levotonta tai huonekaverit eivät anna rauhaa, on edes jokin vaihtoehto, Piikki ynnää.

Potilaskaverit vaikuttavat toipumiseen

Lappeenrannan yksikössä kaikkia mielenterveysongelmia hoidetaan samalla osastolla. Potilaiden ikähaitari on 18–99 vuotta. Monella psykiatrisella osastolla hoidossa olleen Jennin mukaan viihtyvyyteen vaikuttaa se, millaisia potilaskaverit ovat.

– Jos joukossa sattuu olemaan yksikin maaninen tai muusta syystä levoton potilas, koko osasto muuttuu levottomaksi. Se näkyy erityisesti yhteisissä aamu- ja iltaryhmissä.

Jenni kertoo, että jotkut potilaat voivat olla pelottavia. Hänen mielestään ahdistus voi lisääntyä parempivointisella potilaalla, jos huonekavereiksi päätyvät esimerkiksi psykoosissa oleva ja työuupumuksesta kärsivä ihminen.

Osastolla voi olla hauskaakin, jos kasassa on mukava potilasporukka.

– Monesti on naurettu ihan vatsat kippurassa. Se on tuonut vauhtia toipumiseen.

Lepositeissä olevalla ei ole yhteyttä hoitajiin

Eristyshuone on karu. Harmahtavan ikkunalasin takana näkyy kalterit. Keskellä pikkuhuonetta on sänky, jonka laidoissa on kiinni lepositeet.

– Faktahan on, että eristyshuoneet ovat hyvin putkamaisia, Vesa Piikki kuvailee.

Eristyshuoneeseen voi joutua, jos koetaan, että potilas on vaaraksi itselleen tai toisille.

Osaston esimies Piikki katsoo tilaa ja sanoo, että eristyshuoneesta taitaa tulla sanomista seuraavalla aluehallintoviraston tarkastuskäynnillä. Hän viittaa muun muassa keskusteluyhteyteen, joka pitäisi olla saatavilla huoneessa potilaan ja hoitajan välillä.

– Huoneessa ei ole riittäviä mahdollisuuksia yhteydenpitoon tai ei ainakaan siinä mittakaavassa, jossa niiden pitäisi laadullisesti tänä päivänä olla.

Kun potilas joutuu eristyshuoneeseen, pitää hoitohenkilökunnan tarkkailla häntä koko ajan. Se tapahtuu pienen ovessa olevan ikkunaruudun läpi. Eristyshuoneen visiitti voi kestää tunteja. Saman ajan hoitajan pitää seistä ikkunan takana ja tarkkailla potilasta.

Lisäksi vessa pitää olla eristyshuoneessa olevan potilaan saatavilla, mutta vessa sijaitsee lukitun eristyshuoneen oven takana.

Psykiatristen sairaalojen rakennusbuumi

Valtaosa mielisairaaloista on rakennettu 1900-luvun alussa. Nyt käynnissä on jälleen rakentamisbuumi. Seuraavan kymmenen vuoden aikana on nousemassa yhdeksän uutta psykiatrista sairaalaa. Uusia psykiatrisia tiloja on suunnitteilla ja rakenteilla ainakin Kajaaniin, Tampereelle, Jyväskylään ja Turkuun.

Turussa on kuunneltu potilaita asiantuntijoina uutta psykiatrista sairaalaa suunniteltaessa. Sairaalan on tarkoitus valmistua vuonna 2023.

– Tavoitteena on, että Turussa olisi tuolloin yksi Euroopan hienoimmista sairaaloista, sanoo hankkeen projektipäällikkö Pekka Makkonen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Turun uusi psykiatrinen sairaala on tulossa keskeiselle paikalle Kupittaan aseman viereen. Makkonen kertoo, että metsämielisairaaloiden aika on ohi. Turkuun valmistuva sairaala on Suomen ensimmäinen keskeisellä paikalla oleva psykiatrinen sairaala.

Mallia on haettu Pohjoismaista ja Hollannista. Erityisen mieltynyt Makkonen on Uppsalan psykiatriseen sairaalaan, joka on toiminut mallina uudelle Turun sairaalalle. Ruotsalaissairaalan yhteydessä on muun muassa ravintola, kirjasto ja luentosali.

– Se luo avoimuuden ja vähentää mielenterveyden ongelmien stigmaa, Makkonen kuvailee.

Turun sairaalan yhteyteen on suunniteltu muun muassa postin ja Kelan toimipistettä sekä avointa kirjastoa.

– Sitten kun sairaala on valmis ja istun aulassa, niin en tiedä onko viereinen ihminen potilas, lääkäri, hoitaja vai joku, joka on muuten vaan käymässä siellä. Näin aulaan kävelevä ihminen ei saa heti mielisairaan leimaa, Makkonen jatkaa.

Lisäksi omaiset pystyvät yöpymään Turun uudessa psykiatrisessa sairaalassa.

"Tämä oli ehdottomasti paras hoitojaksoni ikinä"

Jenni on myös ollut nykyaikaisissa tiloissa hoidossa, joissa on omat huoneet.

– Nyt täällä on avattu ihan uusi vastaremontoitu osasto, joka on ihan luksusta yhden hengen huoneineen ja omine suihkuineen.

Nainen kertoo, että osastojaksoillaan hän ei ole viihtynyt ulkona. Yksi sairaala kuitenkin innosti ulkoilemaan.

– Siellä oli metsä ihan vieressä. Metsä oli täynnä pitkiä polkuja, joita oli ihanaa kävellä yksin rauhassa tai hoitajan kanssa jutellen. Tällä hoitojaksolla sain myös pudotettua painoani, koska liikuin niin paljon. Tämä oli ehdottomasti paras hoitojaksoni ikinä, Jenni kuvailee.

Hän toivoo, että potilaiden lapset huomioitaisiin paremmin osastoilla.

– Potilaiden lapsia ei ole huomioitu ollenkaan. Niin ulkona kuin sisälläkin voisi olla lapsille leluja ja muuta tekemistä.

"Palvelua käyttävät ovat hirveän vähään tyytyväisiä"

Kehnokuntoisen psykiatrisen osaston kylkeen Lappeenrannassa nousi viime vuonna uusi keskussairaala. Psykiatriselta osastolla ymmärretään, ettei rahaa riitä kaikkeen.

– Nämä on elämän realiteetteja, ettei kaikkea voida rakentaa yhtä aikaa, toteaa Vesa Piikki.

Osaston esimies Piikki ei ole perin toiveikas parempien tilojen saamisen suhteen. Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkosen mukaan akuuttia tarvetta uusille tiloille ei ole.

– Työntekijät ovat olleet tyytyväisiä tiloihin. Kyllähän niissä voi vielä toimia, toimitusjohtaja sanoo.

Mielenterveyspotilaat pitävät harvoin meteliä toiveistaan.

– Kyllähän meidän palvelua käyttävät ovat hirveän vähään tyytyväisiä. Meidän asiakaskunta ei ole kaikkein äänekkäin ja vaativin ryhmä, ynnää Piikki.

Telakoilla otetaan käyttöön rakennusalalla toimiva veronumero, linjataan tuoreessa hallitusohjelmassa.

Veronumeron tarkoituksena on ehkäistä erityisesti harmaata taloutta ja siitä on saatu hyviä tuloksia rakennusalalla. Meyer Turun telakalta ei haluttu kommentoida Ylelle veronumeron käyttöönottamista.

Veronumero on tällä hetkellä pakollinen jokaisella, joka työskentelee rakennus- tai asennustyömaalla. Verottajan mukaan veronumeron käytöllä pyritään varmistamaan, että jokainen rakennustyömaalla työskentelevä on Verohallinnon rekisterissä ennen työnteon alkua ja näin verot maksetaan työntekijästä oikein.

Hallitus aikoo muutenkin lisätä harmaan talouden vastaisia toimia. Veronumeron käyttöönoton tarvetta ja edellytyksiä kartoitetaan myös muille riskialoille, kuten matkailu- ja ravintola-alalle.

Hallitusohjelma julkistettiin hetki sitten tiedotustilaisuudessa, jota Yle on seurannut suorana.

Lue lisää:

Hallitusohjelma on optimistinen. Siinä arvioidaan, että seitsemän päivän hoitotakuu voitaisiin saavuttaa jo 1000 lääkärillä.

Hallitusohjelma: Kansallisteatteri ja Kansallismuseo voittajia – kulttuuriministerin salkku keskustalle

Olohuoneesta kuuluu tasaista hurinaa ja ajoittaista suhinaa. Kyse on kotihappirikastimesta, joka tuottaa lieksalaiselle Antero Leinoselle lisähappea.

Leinonen on happivajepotilas, joka on jo viiden vuoden ajan joutunut liikkumaan happirikastimesta tulevan letkun varassa.

– Sillä tavalla mennään, letkun mitoituksen mukaan, Leinonen virnistää.

Kodin ulkopuolella liikkumista varten Leinosella on käytössään 36 litran nestehappisäiliö, josta hän annostelee happea pienempään retkisäiliöön.

– Se riittää seitsemästä yhdeksään tuntiin. Riippuu siitä, miten paljon joudun hengittämään.

Iso nestehappisäiliö vaihdetaan säännöllisesti, sillä yksi säiliö kestää Leinosella noin kuukauden ajan

– Kustannukset pyörivät minun tapauksessani 6000–7000 euron vuositasolla, hän laskee.

Maksajana on Kela, joka korvaa lääkkeellisestä hapesta aiheutuvia kustannuksia koko maassa vuosittain kolmella miljoonalla eurolla. Jatkuvasti happea tarvitsevia on parituhatta ihmistä.

Ongelma kiteytyy matkahappirikastimeen

Monille happivajepotilaille parempi - ja hankintahinnaltaan edullisempi - vaihtoehto olisi matkahappirikastin, jota potilas voi kuljettaa mukanaan repussa tai laukussa.

Matkahappirikastin on apuväline, jonka voi saada sairaanhoitopiiristä tilapäiseen käyttöön. Jatkuvaan käyttöön matkahappirikastinta annetaan vain työssä käyville ihmisille.

Antero Leinosen mielestä kyse on rumasti sanottuna rasismista.

– Lokeroidaan eriarvoisiksi ihmisiksi, ja yhteiskunta joutuu tästä eriarvoisuudesta vielä kalliisti maksamaan, hän puhisee.

Leinosen tietojen mukaan matkahappirikastimen hankintahinta olisi vain 3000–4000 euron luokkaa. Laitteella on useamman vuoden takuu, joten se hankkisi hintansa takaisin ja toisi yhteiskunnalle säästöä jo heti ensimmäisen vuoden aikana.

Leinonen pyysi sairaanhoitopiiriä hankkimaan itselleen matkahappirikastimen, mutta sairaanhoitopiiri ei siihen suostunut.

Sairaanhoitopiirin ylilääkäri perusteli kielteistä päätöstä Leinoselle lähettämässään sähköpostiviestissä nasevasti: "Sairaanhoitopiiri ei halua kustantaa sellaista, minkä se voi maksattaa Kelalla ja potilailla, jos lainsäädäntö ei tähän velvoita."

Antero Leinonen on saamastaan vastauksesta ihmeissään.

– Kysymys on kuitenkin saman yhteiskunnan eri taskusta, samoista varoista, hän päivittelee.

– Yhteiskunta maksaa nestehapesta, kun sairaanhoitopiiri ei halua näitä numeroita oman viivansa alle.

Leinosen näkemys saa tukea Hengitysliitolta, jonka mukaan lääkkeellisen hapen käyttö tulee pidemmällä aikavälillä yhteiskunnalle matkahappirikastinten käyttöä kalliimmaksi.

Ylilääkäri myöntää: "Tämä ei ole järkevää"

Leinoselle sähköpostiviestin lähettänyt henkilö on Siun soten ylilääkäri Ilkka Salmi. Hän myöntää suoraan, että lopputulos ei ole kokonaisuuden kannalta järkevä.

– On hyvä, että tähän asiaan on tarttunut sellainen taho, joka ei edusta yhtä tiettyä kustannuspaikkaa, jolloin asiaa on pystytty katsomaan laajemmin, hän muotoilee.

Eli onko kyse siitä, että potilas katsoo asiaa laajemmin kuin sairaanhoitopiiri tai joku muu?

– Kyllä.

Salmi uskoo, että nestehappilaitteen toimittajalle joudutaan maksamaan "huomattavasti enemmän" kuin mitä matkahappirikastimet maksaisivat. Sairaanhoitopiiri edustaa hänen mukaansa kuitenkin vain yhtä kustannuspaikkaa Suomessa, eikä sille voi siksi noin vain sälyttää lisää kustannuksia.

Ylilääkärin mielestä tällaisista tapauksista on mahdollista päästä eroon ainoastaan siten, että niihin tartutaan.

– Olisi hyvä, että esimerkiksi potilasjärjestöt tarttuisivat tähän ja veisivät asiaa eteenpäin.

Löytykö ratkaisu sotesta ja maakuntahallinnosta?

Happihoito on yksi esimerkki niin sanotusta osaoptimoinnista eli tilanteesta, jossa eri toimijat pyrkivät maksimoimaan oman toimintansa säästöt ottamatta huomioon kokonaiskustannuksia ja -hyötyjä.

Ongelmaa on pohdittu myös valtionhallinnossa. Monikanavarahoitusta pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä otti esimerkiksi jo vuonna 2015 esille useita tilanteita, joissa yhdellä rahoituslähteellä on mahdollisuus siirtää kustannusvastuuta toiselle, vaikka se kokonaisuuden kannalta merkitsisi menojen lisääntymistä. Työryhmän yhtenä esimerkkinä oli valinta fysikaalisen hoidon ja lääkehoidon välillä: ensin mainitun kustantaa kunta, kun taas jälkimmäisen maksajana on asiakas, jolle Kela korvaa osan kustannuksista.

Vastaavanlaisia osaoptimoinnin vaikutuksia on tuonut esille professori Heikki Ruskoaho, joka selvitti sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä lääkekorvausjärjestelmän kehittämistä. Ruskoahon mukaan osaoptimointi voi asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan lääkäristä, asuin- ja hoitopaikasta tai käytetystä hoidosta riippuen.

Osa selvitysmiehen ajatuksista päätyi vuoden alussa julkistettuun virkamiesten laatimaan muistioon, jossa esitetään maakunnille rahoitusvastuuta avoterveydenhuollon lääkehoidosta. Virkamiesten mielestä jo osittainen rahoitusvastuu kannustaisi maakuntia ottamaan nykyistä vahvemmin huomioon sekä lääkehoidon kustannukset että oman toiminnan vaikutukset julkiselle taloudelle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin.

Virkamiesten ajatukset saattavat saada kantavuutta, sillä sote-uudistus ja maakuntahallinto ovat osa tulevan hallituksen ohjelmaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Pasi Pohjola korostaa, että uuden järjestelmän rahoitusratkaisu ei ole vielä tiedossa. Jos rahoittajana olisi maakuntahallinto, sillä olisi Pohjolan mukaan enemmän mielenkiintoa seurata myös sitä, miten hoito toteutuu.

– Kun toiminnot ja rahoitus ovat yhden toimijan hyppysissä, se pystyy ohjaamaan kokonaisuutta helpommin, Pohjola toteaa.

Tänään Britanniaan saapuvaa Donald Trumpia odottaa ikävä yllätys. Viime kesän vierailulta tuttu jättimäinen Trumpia vauvana esittävä ilmapallo on jälleen saanut luvan nousta Lontoon taivaalle.

Vastassa ovat myös viime kesän visiitiltä tutut mielenosoitukset. Jopa 250 000 ihmisen odotetaan osallistuvan tiistaina Trumpin vastaiseen protestiin.

Trumpin vastustajat Britanniassa eivät säästele sanojaan ensimmäisen virallisen valtiovierailun alla.

Lontoon pormestari Sadiq Khan kuvaili Trumpin vastaanottamisen olevan epäbrittiläistä ja vertasi Observer-lehden artikkelissaan Yhdysvaltain presidenttiä 30-luvun fasisteihin.

Oppositiojohtaja Jeremy Corbyn kieltäytyi illalliskutsusta. Hänen mielestään Britannian ei pitäisi antaa kunnianosoituksia presidentille, joka käyttää rasismia ja naisvihaa tihkuvaa kieltä.

Kuninkaallinen huomio hivelee Trumpia

Protestit varmaankin kismittävät herkkähipiäisenä tunnettua Trumpia. Mutta vain hetken, sillä haavoihin on luvassa kuninkaallista balsamia.

Kunnianosoituksista nauttivaa Trumpia hivelee se, että maanantaina kuningatar Elisabet ottaa hänet virallisesti vastaan tykinjyräysten säestämänä.

Mukana ovat Trumpin aikuiset lapset, mikä sopii omaa dynastiaansa rakentavalle presidentille paremmin kuin hyvin. Brittikuninkaallisia rakastava yhdysvaltalaisyleisö näkee Trumpin presidentin toivomassa valossa.

Kuninkaallisen tason PR:ää ei voi rahalla ostaa. Se syrjäyttää varmasti protestien tuoman harmin yhdysvaltalaisjohtajan mielessä.

Trump tuo tukea johtaville brexitööreille

Donald Trump ehti rikkoa valtiovierailujen käytäntöä jo ennen maahan saapumistaan. Hän kehui EU-eromaakareita Boris Johnsonia ja Nigel Faragea "hyviksi tyypeiksi", vaikka vierailumaan poliittisiin kiistoihin ei ole tapana ottaa kantaa.

Johnson sai presidentiltä myös suosituksen Britannian seuraavaksi pääministeriksi. Trumpin mukaan Johnson olisi "loistava valinta" konservatiivipuolueen ja Britannian johtajaksi.

Trumpilla, Johnsonilla ja Faragella onkin jotain yhteistä.

Britannian entinen ulkoministeri Boris Johnson on keskellä oikeusvyyhtiä, jossa häntä syytetään brittikansalle valehtelusta EU-erokampanjan aikana. Faragen Vote Leave -kampanja rikkoi lakia käyttäessään liikaa rahaa kampanjointiin vuoden 2016 EU-jäsenyysäänestyksen alla.

Trump puolestaan on ollut erikoissyyttäjän syynissä Venäjä-kytkösepäilyjen tiimoilta.

Britanniaa viedään brexitin jälkeisessä erityissuhteessa

Britanniassa kaikki eivät suinkaan liity Trumpin vastaiseen kuoroon. Monen mielestä Britannian ja Yhdysvaltojen erityissuhdetta täytyy vaalia etenkin nyt, kun Britannia on eromassa tärkeimmästä kauppakumppanistaan EU:sta.

EU-eroa vaatineet toivovat Yhdysvaltojen kanssa käytävästä kaupasta tilkettä brexitin tuomaan taloudelliseen takapakkiin. Asiantuntijoiden mielestä Atlantin ylittävästä kaupasta ei EU-kaupan korvaajaksi ole.

Omat riskinsä tuo myös kahdenvälisen kauppakumppanuuden epäsuhta.

Britanniassa moni pelkää, että Yhdysvallat vaatisi isomman oikeudella elintarvikesääntelyn muuttamista jenkkimallin mukaiseksi vapaakauppasopimuksen ehtona. Tämä toisi Britannian markkinoille esimerkiksi klooripuhdistetun kananlihan.

Yhdysvaltain Lontoon suurlähettiläs Woody Johnson muistutti valtiovierailun alla myös yhdysvaltalaisyritysten halukkuudesta Britannian julkisen terveydenhuollon palvelujen tuottajiksi.

Donaldin seikkailu johtajattomassa maassa

Donald Trump saapuu Britanniaan, jossa pääministeri Theresa May on jo ilmoittanut erostaan.

Virallinen eropäivä konservatiivipuolueen johdosta on perjantaina. Ensi viikolla konservatiivien puheenjohtajapeli eli samalla pääministerikisa käynnistyy toden teolla.

Theresa May jatkaa pääministerinä uuden konservatiivijohtajan valintaan saakka, mutta käytännössä Britannia on kuitenkin vailla johtajaa jo nyt. Valta haihtui Mayn käsistä eroilmoituksen myötä.

Brexit-päätöksen jälkimainingeissa ajelehtivan Britannian ruorissa ei ole kapteenia, joten Trumpin valtiovierailulta ei voi odottaa merkittäviä uusia avauksia.

Donald Trumpille se tuo ennen kaikkea mahdollisuuden paistatella valtiovierailun loisteessa. EU-eron toteuttamistehtävässään epäonnistunut May saattaisi jo mieluummin vetäytyä varjoihin.

Trumpin kestitseminen pääministeriyden viime metreillä lienee Maylle pelkästään katkera, ei edes katkeransuloinen paikka juhlamenoista huolimatta.

Lue myös:

Analyysi: Theresa Mayn seuraaja voi viedä brexit-Britannian lamaantumisesta täyteen kaaokseen

Britannian-vierailuun valmistautuva Trump kehuu Boris Johnsonia – Meghan Marklen "häijyys" yllätti, mutta Trump uskoo häneen

Kiinan opetusministeriö on varoittanut opiskelijoita ja tutkijoita siitä, että meneminen opiskelemaan Yhdysvaltoihin sisältää riskejä.

Ministeriön mukaan jotkut opiskelijat ovat viime aikoina kohdanneet ongelmia viisuminsa keston suhteen ja viisumianomusten hylkääminen on lisääntynyt.

Tämä on ministeriön lausunnon mukaan vaikuttanut siihen, voivatko kiinalaisopiskelijat mennä opiskelemaan Yhdysvaltoihin ja saada opintonsa sujuvasti suoritettua loppuun.

Kiinalaislehti Global Timesin päätoimittaja Hu Xijin arvioi Twitterissä, että kehotus voidaan nähdä vastauksena Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasotaan.

Yhdysvallat korotti tuhansien kiinalaistuotteiden tulleja toukokuussa, kun maiden kauppaneuvottelut eivät tuottaneet tulosta. Kiina vastasi korottamalla vastaavasti yhdysvaltalaistuotteiden tulleja.

Maiden välejä hiertää myös se, että Yhdysvallat pitää kiinalaista teknolgiajättiä Huaweita turvallisuusuhkana.

Yhdysvalloissa opiskelee vuosittain noin 360 000 kiinalaista, mikä merkitsee miljardeja dollareita opiskelu- ja muina maksuina.

Tietovarkaudet huolena

Kiinan televisiossa kerrottiin myöhemmin opetusministeriön tiedottajan sanoneen, että yleisesti ottaen kiinalaisten opiskelu Yhdysvalloissa sujuu normaalisti ja Yhdysvaltain yliopistot toivottavat heidät tervetulleiksi.

Opetusministeriön varoitus herätti kuitenkin vilkkaan keskustelun kiinalaisessa sosiaalisen median palvelussa Weibossa. Jotkut pitivät tilannetta pelottavana, jotkut sanoivat aikovansa mennä Yhdysvaltojen sijaan johonkin muuhun maahan.

Joukko republikaaneja on esittänyt Yhdysvaltain kongressissa lakia, joka kieltäisi opiskelu- ja tutkimusviisumit Kiinan armeijan työntekijöiltä sekä niiltä, jotka saavat armeijalta rahoitusta.

Yhdysvaltalaisvirkamiehet ovat varoittaneet mahdollisuudesta, että kiinalaiset varastaisivat tietoja tai vakoilisivat yhdysvaltalaisissa yliopistoissa ja muissa instituutioissa.

Monet yliopistojen edustajat ovat puoelstaan varoittaneet ylireagoimasta. Heidän mielestään kiinalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden rooli on tärkeä Yhdysvaltain instituutioille, vaikka turvallisuusriskit tiedostetaankin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja hänen vaimonsa Melania ovat saapuneet Lontoon Buckinghamin palatsiin. He laskeutuivat palatsin puutarhaan helikoptereilla.

Presidenttiparia vastassa oli Britannian kruununprinssi Charles ja hänen vaimonsa, Cornwallin herttuatar Camilla Parker-Bowles.

Palatsin ovella Trumpit otti vastaan Britannian kuningatar Elisabet, joka johdatti vieraat sisään. Ohjelmassa on lounastapaaminen.

Yhdysvaltain presidenttiparin saavuttua palatsin edustalla ammuttiin tykeillä kunnialaukauksia ja sotilassoittokunta esitti Yhdysvaltain kansallislaulun.

Trump tapaa myöhemmin tänään lisää kuningashuoneen jäseniä. Huomenna on vuorossa tapaaminen tehtävästään kohta väistyvän pääministeri Theresa Mayn kanssa.

Donald Trump toivoo Britannian valtiovierailulta kuninkaallista loistetta – protestoijat yrittävät kampittaa pääministerikisaan sekaantuvaa presidenttiä

Yhdysvalloissa toimivalla ja venäläisten omistamalla tv-kanavalla RT Americalla on ollut voimakas kampanja 5G-verkon terveysriskeistä. Kanavalla on pitkin talvea ja kevättä tehty lukuisia juttuja siitä, kuinka uuden sukupolven 5G-verkko sairastuttaa ihmisiä.

Yhden jutun kärki on siinä, että 5G-verkon säteily lisää aivo- ja muiden syöpien riskiä, hedelmättömyyttä, autismia ja vaikka Alzheimerin tautia. Toisessa jutussa kauhukuvia maalaillaan lasten kautta. Jutun mukaan 5G altistaa lapset syöville, nenäverenvuodoille ja oppimisvaikeuksille.

Linkki yhteen valaisevaan RT American juttuun "A Dangerous Experiment of Humanity" löytyy tästä.

Terveyshaitoista ei tieteellistä näyttöä

Keskustelu kännykkäverkkojen säteilyn vaaroista on entuudestaan tuttua ja se on ollut jatkuvaa. Tukiasemien ja kännyköiden lähettämän säteilyn mahdollisista terveysriskeistä on kinattu vuosikaudet.

Valtaosa kännykkäverkkoja ja tukiasemia koskevasta tieteellisestä tutkimuksesta kiistää väitteen siitä, että verkkojen säteily aiheuttaisi terveyshaittoja. Näin todetaan muun muassa Suomen säteilyturvakeskuksen omissa selvityksissä.

RT American jutuissa ei olekaan viitattu yhteenkään vertaisarvioituun tutkimukseen. Jutut eivät pohjaa tietoon, vaan lähinnä 5G-verkkoja vastustavien henkilöiden näkemyksiin.

Monissa jutuissa "asiantuntijana" käytetty Sharon Goldberg toteaa muun muassa, että "langattoman verkon säteilyllä on biologisia vaikutuksia. Piste." Eräässä haastattelussa hän arvioi painokkaasti, että "ihmisten sairastumisesta syöpään on selvää näyttöä. Siitä ei ole epäilystäkään."

Goldbergilla ei ole kuitenkaan esittää näiden väitteensä tueksi mitään tutkimusta tai selvitystä.

Terveysuhkat ovat oiva paniikin aihe

RT-kanava on Kremlin ohjauksessa ja tunnettu siitä, että sen välittämät jutut on usein tehty Venäjän hallinnon kannalta myönteiseen ja lännen näkövinkkelistä kielteiseen sävyyn.

Kiinnostavaa RT American kampanjassa on sen voima ja se, että se on suunnattu nimenomaan länsimaiselle yleisölle. Juttujen päämäärä vaikuttaa olevan pyrkimys synnyttää paniikkia ja eripuraa tavallisten kansalaisten keskuudessa.

Asiantuntijoiden mukaan terveyteen liittyvät asiat ovat erinomainen ase lietsoa epävarmuutta ja pelkoa ihmisten kesken sekä kasvattaa epäluottamusta kansan ja hallitusten välillä. Terveytensä edestä pelkäävät ihmiset ovat demokratiassa vaikeasti hallittavia ja arvaamattomia.

5G-verkkojen kohdalla terveys linkittyy arkipäiväiseen elämään ja ihmisten elinympäristöön. Tukiasemia on kaikkialla, joten kansalaiset ovat 5G-verkkojen aiheuttaman säteilyn vaikutuksen alaisena kaikkialla.

Uuden aallon radioaallot turvallisempia

5G-teknologia-asiantuntijat katsovat, että uuden sukupolven teknologia itse asiassa vähentää entisestään mahdollisia terveysriskejä.

5G:n korkeammat radiotaajuudet ovat ihmisille vaarattomampia, koska nämä radioaallot läpäisevät esimerkiksi ihoa huonommin kuin nyt käytössä olevat taajuudet.

RT American levittäminen maailmanlopun terveysskenaarioiden voimaa lisää tietysti se, että viidennen sukupolven mobiiliteknologia on valtavan suuri harppaus verkkoteknologiassa. Sen myötä on mahdollista luoda esineiden internet, jossa tietokoneet, ajoneuvot, kodinkoneet, älypuhelimet ja sairaalateknologia kommunikoivat keskenään.

Liikkuvan informaation määrän kasvaessa näin rajusti myös pelko terveyshaitoista saa aivan uudet mittasuhteet.

.

Oma 5G-lehmä ojassa

RT-kanavan välittämällä palturilla on presidentti Vladimir Putinin hallitsemalla Venäjälle taloudellista merkitystä. Putin julisti menneenä talvena venäläisten oman 5G-verkon kehittelyn alkaneen. Teknologinen takamatka länteen on kuitenkin ilmiselvä.

Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, mikäli ihmiset lännessä alkavat suhtautua epäillen 5G-teknologiaan nähden sen terveysriskinä. Asiantuntijoiden mukaan kansalaisten vastustus saattaisi ainakin joissain tapauksissa hidastaa uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa.

Demokratioissa kansalaismielipiteellä kun on merkitystä.

– Kreml nauttisi suuresti, jos demokraattiset hallitukset jäisivät jumiin riitoihin 5G:n ympäristö- ja terveysuhkista, arvioi Molly McKew disinformaatiota tutkivasta Fianna Strategies -yhtiöstä New York Timesille.

Lisää aiheesta:

5G-teknologia voi mullistaa viihteen, teollisuuden ja liikenteen – samalla yksityisyys kapenee ja hybridisodankäynnille tulee uusia keinoja

"Euroopan poliittinen sekaannus vastaa Venäjän etuja" – Hanna Smith vastasi yleisön kysymyksiin Moskovan verkkovaikutuksesta eurovaaleissa

New York Times: Your 5G Phone Won’t Hurt You. But Russia Wants You to Think Otherwise.

DR: 5G-modstandere spreder russisk misinformation i Danmark