Helsingin kaupunki alkaa maksamaan tammikuun alusta kaikille terveysasemien potilastyötä tekeville lääkäreille määräaikaista tehtävälisää, joka on täyttä työaikaa tekevillä 1 000 euroa kuukaudessa.

Terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan määräaikaista tehtävälisää maksetaan tällä erää vuoden 2020 kesäkuun loppuun saakka. Lukkarinen sanoo, että palkankorotukset ovat yksi keino taistella kaupunkia kiusaavaa lääkärivajetta vastaan.

– Katsomme, miten homma alkaa rullaamaan, ja mahdollisesti jatkamme korotuksia vuoden 2020 loppuun saakka.

Aiemmin päätetty jo 250 euron korotuksesta

Tämän lisäksi kaupungin jo aiemmin päättämä palkkakehitysohjelma tuo kaikille lääkäreille 250 euron pysyvän palkankorotuksen.

Tuhannen euron lisän saavat vuoden alusta alkaen myös uudet töihin tulevat lääkärit.

– Houkutellaan tekijöitä maakunnista Helsinkiin.

– Terveysasemien toiminnan näkökulmasta lääkärivaje on asia, jolla on lukuisia heijastevaikutuksia, vaikka asiakkaille tämä näkyy pääasiassa vain lääkärille pääsyn ongelmina. Tästä syystä vajeen korjaaminen on ehdoton prioriteettimme, kertoo terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen

"Ratkaisu on perusteltu"

Terveys- ja päihdepalvelujen johtajan Leena Turpeisen mukaan ratkaisu on perusteltu, koska lääkärivajeesta johtuen lääkärin tehtävät terveysasemalla ovat tällä hetkellä tavanomaista vaativampia.

– Kun saamme uusia lääkäreitä, voimme paremmin taata helsinkiläisille nopeamman hoitoon pääsyn myös kiireettömissä asioissa. Samalla haluamme tietysti varmistaa, ettei työkuorma tule nykyisille lääkäreille, eikä myöskään hoitajille, liian raskaaksi, Turpeinen toteaa Helsingin kaupungin tiedotteessa.

Joensuulaisen korjausompelijan Anna-Kaisa Soivuoren saumuri hurisee työhuoneella tasaiseen tahtiin. Pyjaman flanellinen kangas soljuu tottuneesti sormien lomitse. Menossa on housujen sivusaumojen levennys.

Korjausompelijoiden kasvavaan työmäärään on useita syitä, muun muassa kulutustottumusten muutokset.

– Ihmiset haluavat nykyisin kierrättää myös vaatteita ja ottaa huomioon ympäristön, ekologisuuden ja eettisyyden. Käytettyjä vaatteita ei haluta heittää hukkaan, sanoo Soivuori.

Toisaalta osaavia käsiä työllistävät niin sanotut halpavaatteet, jotka voivat olla huonolaatuisia jo ostettaessa.

Myös netistä ostettuja vääränkokoisia vaatteita kulkeutuu korjausompelijan pöydälle.

Vaikka korjausompelijoiden työmäärä on kasvanut, on tekijöiden määrä vähentynyt pikkuhiljaa.

– Esimerkiksi Joensuun kaupunkialueella on alle kymmenen ammattitaitoista korjausompelijaa, kertoo Taito Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Tuija Tekin.

Vetoketjuja päivittäin

Korjausompelija Anna-Kaisa Soivuori on saanut flanellisen pyjaman toivottuun kuosiin ja nyt on vuorossa jälleen kerran yksi vetoketju, tällä kertaa naisten puseroon.

– Tosi paljon vaihdan vetskareita. Joku saattaa tuoda tänne 400 euroa maksaneen laadukkaan takin, jonka vetoketju on huono.

Vetoketjujen lisäksi päivän työtunnit täyttyvät monenlaisista vaatteiden muokkauksista.

– Lyhennän lahkeita ja hihoja ja muokkaan vaatteista sopiva. Esimerkiksi tällä hetkellä korjattavana on useita pitkiä juhlamekkoja Vanhojentansseihin. Täysin uuden valmistaminen on hyvin pienessä osassa minulla.

Työtilanteesta kertoo tangossa roikkuvat mekot ja takit sekä vaatteita pursuavat pussit, kassit ja nyssäkät.

Paikka on trendikäs

Muodin uudet tuulet, arvot ja ihmisten ostokäyttäytyminen näkyvät ja kuuluvat myös ompelukoneen ja saumurin ääressä.

– Kyllä sen kuulee lähestulkoon päivittäin, kun ihmiset päivittelevät pikamuotia ja kertakäyttökulttuuria. Nyt moni haluaa käyttää vaatteen loppuun, sanoo korjausompelija Anna-Kaisa Soivuori.

Kuluttajien halu säästää ja ajatella ympäristöä on pantu merkille myös Taito Pohjois-Karjalassa.

– Kasvava joukko ihmisiä ostaa nykyisin vähemmän, mutta laadukkaampia materiaaleja, esimerkiksi silkkiä, villaa ja puuvillaa. Niiden ikää halutaan pidentää korjaamalla, sanoo Taito Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Tuija Tekin.

Vastaisku pikamuodille on myös maailmalla leviävä “visible mending” eli näkyvä paikkaaminen tai parsiminen.

– Paikka farkuissa ei ole enää köyhyyden merkki. Se saa nyt näkyä ja on oikein trendikästä. Se on tiedostavan kuluttajan status, kertoo Taito Pohjois-Karjalan käsityöneuvoja Outi Santavuori.

Nuoria toivotaan alalle

Joensuulainen Anna-Kaisa Soivuori on toiminut korjausompelijana kolmisen vuotta. Hän tekee töitä yksinään ja kuuluu Osuuskunta Napakkaan.

– Valmistuin Oulusta ammattiopistosta yli kymmenen vuotta sitten vaatetusalan artesaaniksi. Meille ei koulussa opetettu korjausta ollenkaan. Se on tullut ihan itseopiskeluna.

Suoraan korjausompelijaksi ei voi nykyisinkään valmistua. Esimerkiksi ammattioppilaitos Riveriassa Joensuussa se kuuluu valinnaisena tekstiili -ja muotialan perustutkintoon.

Riverian koulutuspäällikkö Anna-Kaisa Räsänen toivoo, että kiinnostus ompelijan ammattiin viriäisi myös nuorten keskuudessa.

– Toivotaan, että innostus kasvaa sitä mukaa, kun siirrytään kestävämpään kulutukseen ja tarve korjausompeluun lisääntyy.

Yksi tie alalle on Räsäsen mukaan oppisopimuskoulutus, mutta siinä ongelmana on sopivien harjoittelupaikkojen löytyminen.

Taito Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Tuija Tekin toivoo myös, että koulutukseen kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota.

– Varmasti tarvitaan nuoria yrittäjiä alalle. Korjausompelijat käyvät pukuompelijan tai vastaavan koulutuksen Ehkä siellä kannattaisi tehdä sellaisia täsmäkoulutuksia, jotta yrittäjäksi olisi helpompi lähteä.

Lue myös:

Pikamuoti on kasvattanut vaatejätteen määrää: "Siinä vastuullisuus lentää romukoppaan" – testaa, tiedätkö pikamuodin vaikutukset

"Muotiteollisuuden suunnan muuttamiseen tarvittaisiin vain kourallinen ihmisiä" – virolaisella Reet Ausilla on tähän resepti

KÖÖPENHAMINA. Kun Rei Mansan olkapäät menevät sijoiltaan, hän naksauttaa ne tottuneesti paikoilleen. Hänen ei ole tarvinnut käydä kertaakaan ensiavussa vaivan takia. Pahin tapaus oli, kun kylkiluu lipsahti pois paikaltaan.

– Vedin sen itse takaisin. Mutta se sattui helvetisti. En voi suositella, Mansa sanoo kotonaan Kööpenhaminan lähellä.

38-vuotias Mansa sairastaa Ehlers-Danlosin syndroomaa. Kyseessä on harvinainen perinnöllinen kudossairaus, jolle on ominaista sidekudoksen rakennevika ja hauraus eri kudoksissa.

Tauti aiheuttaa esimerkiksi nivelten yliliikkuvuutta ja löystymistä, kipua ja lihasten väsymystä.

– Juuri mikään ei auta tähän tautiin. Sitä on erittäin vaikea hoitaa kipujen takia. Joitakin ihmisiä hoidetaan opioideilla, mutta niillä on paljon sivuvaikutuksia, eivätkä ne toimi kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla.

Mansan mukaan ainakin yksi aine kuitenkin auttaa hänen oireisiinsa. Se on lääkekannabis, jota hän on käyttänyt vajaan kolmen vuoden ajan. Aluksi lääkäri määräsi hänelle ei-päihdyttävää kannabidioli- eli CBD-uutetta.

– Se ei ole psykoaktiivista, joten se ei vaikuta päähäni. Se vain poistaa lihaskouristukset, vihlonnan ja nivelkivut. Tai ainakin se vähentää niitä.

Tanska aloitti vuoden 2018 alussa nelivuotisen pilottiohjelman, jonka aikana lääkärit saavat määrätä harkintansa mukaan potilaille lääkekannabista monenlaisiin vaivoihin.

Pilotin myötä potilaiden saataville tuli lääkekannabiksen kukintoa ja vahvempia THC-pitoisia kannabisöljyjä. THC eli tetrahydrokannabinoli on kannabiksen päihdyttävä ainesosa, jolla on kipua lievittäviä ominaisuuksia.

Lääkäri kirjoitti pian Mansalle reseptin, jolla hän sai myös THC-pitoista kukintoa.

– Käytän kukkaa hyvin pieninä annoksina. Se vahvistaa CBD-öljyn vaikutusta. Otan kukkaa iltaisin, jotta nukkuisin paremmin, Mansa kertoo.

Rei Mansa on ammatiltaan laboratorioteknikko. Hän kertoo, että työskentely olisi hankalaa ilman lääkekannabista, koska silloin hän kärsisi lihasten nykimisestä ja vapinasta.

– Se on todella ärsyttävää. Laboratoriotyössä on erittäin tärkeää, että käteni ovat vakaat.

Kannabislääkityksen avulla Mansa on pystynyt kuntoilemaan päivittäin. Se on vahvistanut hänen lihaksiaan, joten olkapäätkin pysyvät nyt paremmin sijoillaan.

Reseptejä, tutkimusta ja viljelyä

Kööpenhaminan trendikkäässä ja monikulttuurisessa Nørrebron kaupunginosassa pitää päämajaansa Cannabis Danmark -järjestö. Se pyrkii edistämään kannabiksen lääkekäyttöä ja tutkimusta Tanskassa.

Järjestön johtaja Rikke Jakobsen kiinnostui kannabiksen lääkekäytöstä, kun hänen isänsä sairasti eturauhassyöpää. Jakobsen hankki isälleen kannabista lääkkeeksi laittomilta markkinoilta.

– Ymmärsin, että meitä pidettiin rikollisina emmekä tienneet, mitä laittomat tuotteet sisälsivät. Sitten aloin lobbaamaan lääkekannabisohjelman puolesta, Jakobsen kertoo.

Tanskan lääkekannabispilotti sisältää useita elementtejä. Ohjelman myötä lääkärit saavat kirjoittaa potilaille lääkekannabisreseptejä ja hankkeen aikana tehdään kannabikseen liittyvää tutkimusta.

Tanskan lääkevirasto suosittelee, että kannabista voi määrätä hoitamaan hermovauriokipua, ms-taudin ja selkäydinvammojen oireita sekä syöpähoitojen aiheuttamaa pahoinvointia. Lääkäreillä on oikeus myöntää lääkekannabista myös muiden tautien hoitoon.

Lisäksi Tanska on myöntänyt yrityksille lupia viljellä lääkekannabista kotimaan markkinoille sekä vientiin ulkomaille. Tanskalaiset lääkekannabistuotteet eivät ole kuitenkaan vielä saaneet myyntilupia, joten kaikki kukka on toistaiseksi peräisin hollantilaiselta Bedrocan-yhtiöltä.

Jakobsenin mukaan Tanska korvaa potilaille lääkekannabiksesta aiheutuvia kustannuksia 10 000 kruunun eli runsaan 1 300 euron arvosta vuodessa. Useimmille potilaille korvaus riittää vain muutamaksi kuukaudeksi.

Suuri osa lääkäreistä vastustaa pilottiohjelmaa

Tanskan lääkäriliitto on vastustanut lääkekannabishanketta alusta saakka. Järjestöön kuuluu yli 30 000 lääkäriä. Liitto pitää lääkekannabiksen sallimista poliittisena päätöksenä, joka ei perustu tieteeseen.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Andreas Rudkjøbing sanoo, että tieteelliset todisteet eivät puolla lääkekannabiksen sallimista hoitomuodoksi Tanskan lääkeviraston nimeämiin sairauksiin.

– Suurin lääkekannabikseen liittyvä ongelma on, että meillä ei ole riittävästi tietoa kannabiksen vaikutuksista ja siitä, mitkä potilasryhmät voisivat oikeasti hyötyä kannabiksesta, Rudkjøbing sanoo.

– Emme tiedä riittävästi sivuvaikutuksista, pitkäaikaiskäytön vaikutuksista ja kannabiksen vuorovaikutuksesta muiden lääkkeiden kanssa. Lääkekannabikseen liitttyy paljon vastaamattomia kysymyksiä, hän jatkaa.

Rudkjøbing toteaa, että kannabis saattaa tarjota tehokkaita hoitomuotoja, mutta sen todentaminen vaatii kliinisiä tutkimuksia.

Rikke Jakobsen kertoo, että Tanskassa on tällä hetkellä käynnissä parikymmentä lääkekannabikseen liittyvää tutkimusta. Niistä viisi on korkeatasoisia kliinisiä tutkimuksia.

Eri tutkimushankkeissa selvitetään yksittäisten kannabinoidien kuten CBD:n ja THC:n vaikutuksia esimerkiksi neuropaattisen kivun, ms-taudin ja niveltulehduksen hoidossa.

– Odotamme, että tanskalaiset lääkekannabiksen tuottajat tuovat tuotteensa markkinoille, jotta tutkimusta voidaan tehdä koko kukinnolla ja sen komponenteilla, Jakobsen sanoo.

Joissakin tutkimuksissa on saatu alustavia tuloksia, joiden mukaan koko kukan sisältämät eri yhdisteet tuottaisivat yhdessä parempia lääkinnällisiä vaikutuksia kuin yksittäiset kannabinoidit.

Tuhansien kiistanalaisten reseptien kirjoittaja

Kööpenhaminan keskustassa sijaitsevan kipuklinikka Clinic Horstedin kullanvärisessä kyltissä komeilee hampunlehti.

Lääkäriaseman odotushuoneessa istuu joukko hiljaista väkeä. Sivukäytävän sohvalla makaa huonovointiselta vaikuttava naispotilas.

Anestesiologian erikoislääkäri Tina Horsted saapuu kurjasta säästä huolimatta töihin polkupyörällä. Hän on toinen klinikan omistajista ja Tanskan tunnetuin lääkekannabishoitoihin perehtynyt lääkäri.

Shiva-jumalan kuva on kiinnitetty Horstedin työhuoneen seinälle. Hindumytologiassa kannabis yhdistetään Shivaan. Huoneessa on koristeena myös muita itämaihin ja kannabikseen liittyviä esineitä.

– Eräs intialaistaustainen potilas antoi Shivan kuvan minulle, Horsted sanoo.

Horsted kertoo kirjoittaneensa lääkekannabisreseptin yli 3 000 potilaalle. Se on valtaosa kaikista Tanskassa myönnetyistä resepteistä.

Tyypillinen lääkekannabista käyttävä potilas on 50–80 -vuotias nainen, joka kärsii selkäkivuista tai fibromyalgiasta. He edustavat 70 prosenttia Clinic Horstedin potilaista.

Lisäksi Horsted määrää lääkekannabista muun muassa syöpää tai MS-tautia sairastaville. Myös Ehlers-Danlosin syndroomaa sairastava Rei Mansa on Horstedin potilas.

Monia potilaista on aiemmin hoidettu opioideilla, masennuslääkkeillä tai kouristuksia vähentävillä lääkkeillä. Jotkut ovat hankkineet kannabista pimeiltä markkinoilta.

Horsted toteaa, että poliitikkojen ja lääkäreiden pitäisi nähdä kannabiksen vastaisen propagandan läpi ja ymmärtää, että lääkekannabis auttaa monia potilaita.

– Kannabiksella on vain vähän sivuvaikutuksia verrattuna tavallisiin lääkkeisiin, joita käytämme kipujen hoidossa. Monet potilaistamme kokevat, että se ei pelkästään auta kipuun, vaan myös parantaa elämänlaatua, Horsted sanoo.

Potilaat ovat paremmalla tuulella, nukkuvat paremmin, pystyvät kuntoilemaan ja työskentelemään pitempään sekä olemaan sosiaalisempia perheensä parissa, Horsted listaa lääkekannabiksen hyötyjä.

Skandaali ajoi potilaita laittomille markkinoille

Anestesiologian erikoislääkäri Tina Horstedin mukaan viime kuukausina suuri ongelma on ollut se, että THC-pitoiset kannabisöljyt vedettiin heinäkuussa pois Tanskan apteekeista.

Syynä tähän oli se, että tuotteita valmistanut CannTrust-yhtiö oli viljellyt lääkekannabista luvattomissa kasvihuoneissa Kanadassa.

– Kun menetimme CannTrustin kolme öljytuotetta, monet potilaat katosivat laittomille markkinoille, koska emme pysty tarjoamaan heille hyvää lääkekannabista.

Horstedin mukaan öljy- ja kapselimuotoiset kannabislääkkeet sopivat monille potilaille kukintoa paremmin, koska niitä on helpompi annostella. Lisäksi kukinnon hyörystäminen vaporisaattorilla voi olla hankalaa joillekin potilaille.

Clinic Horsted on palkannut tutkimusapulaisen selvittämään potilasdataa. Alustavien tulosten mukaan yli 60 prosenttia kasviperäistä lääkekannabisvalmistetta kokeilleista potilaista jatkaa hoitoa.

Horstedin mukaan kannabishoidon lopettamiselle on useita syitä. Jotkut lopettavat, koska lääke ei toimi ja toiset saavat epämiellyttäviä sivuvaikutuksia. Osa potilaista luopuu lääkekannabiksesta, koska se on liian kallista tai koska he eivät saa ajaa autolla käyttäessään päihdyttävää THC:tä sisältävää lääkettä.

Kipulääkäri Tina Horstedin mukaan heidän potilaidensa saamat sivuvaikutukset kannabiksesta ovat olleet pääosin lieviä. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat suun kuivuminen, väsymys ja pieni pöhnäisyys.

Yhtään psykoosi- tai riippuvuustapausta ei ole ilmennyt. Muutama potilas on kuitenkin ottanut vahingossa liikaa lääkekannabista, koska he olivat ymmärtäneet annostusohjeet väärin. He kokivat hallusinaatioita ja euforiaa.

Kaksi potilasta päätyi yliannostuksen takia sairaalaan, jossa he viettivät muutaman tunnin ja pääsivät sitten pois. He toipuivat täysin ilman pysyviä haittoja, Horsted kuvailee.

– Tietenkin jos potilas ei seuraa ohjeita ja ottaa liikaa, niin silloin ilmenee sivuvaikutuksia. Emme halua heidän menevän pilveen tai jumiin. Se ei ole tavoitteena. Tarkoitus on saada lievitystä kipuun ja parantaa unenlaatua sekä toimintakykyä.

"Lääketieteelliset pakolaiset" hakevat reseptejä

Suomessa viranomaisten linja kannabiksen lääkekäyttöä kohtaan on viime vuosina tiukentunut, kirjoitti lokakuussa Helsingin Sanomat.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea oli myöntänyt tänä vuonna lokakuun puoliväliin mennessä vain 166 erityislupaa lääkekannabisresepteille. Vuonna 2017 erityislupia myönnettiin 348.

Helsingin Sanomien mukaan reseptejä kirjoittavien suomalaisten lääkäreiden määrä on romahtanut, koska Kela ilmoitti viime vuonna, että lääkekannabis ei sovi kiputilojen hoitoon. Samalla Kela uhkasi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran puuttuvan asiaan.

Kööpenhaminassa Tina Horstedin kipuklinikalla on tanskalaisten lisäksi noin kaksisataa potilasta muista Pohjoismaista.

He tulevat vastaanotolle hakemaan kannabisreseptejä, koska eivät saa niitä kotimaistaan. Joukossa on eniten ruotsalaisia ja norjalaisia, mutta myös muutama suomalainen.

– He pitävät itseään lääketieteellisinä pakolaisina. Heidän täytyy tulla tänne saadakseen hoitoa, jota he ovat yrittäneet saada kotimaissaan, Horsted sanoo.

Tina Horstedin mukaan Pohjoismaiset potilaat hankkivat tanskalaisesta apteekista reseptillä lääkekannabista ja vievät lääkkeen kotimaihinsa.

Suomessa asuva henkilö ei kuitenkaan voi laillisesti tuoda Suomeen tanskalaisella reseptillä Tanskasta ostettua lääkekannabista.

Pohjoismaat kuuluvat Schengen-alueeseen, joten huumausaineeksi luokiteltujen lääkkeiden kuljettamiseen maiden rajojen yli vaaditaan Schengen-todistus.

Fimean ylitarkastaja Katja Pihlainen kertoo puhelimitse, että Schengen-todistuksen saa ainoastaan siitä maasta, jossa henkilö asuu pysyvästi.

– Näin ollen kun käydään Tanskasta ostamassa huumausaineeksi luokiteltavia lääkevalmisteita, niin niiden kanssa palaaminen Suomeen ei ole luvallista, Pihlainen sanoo.

Tilanne on sama muissa Pohjoismaissa.

– Ruotsin tulli on takavarikoinut lääkekannabikset kahdelta ruotsalaiselta potilaaltamme. Toinen heistä sairastaa parantumatonta syöpää. Tulli vei hänen lääkkeensä ja määräsi hänelle 20 000 kruunun sakot, Tina Horsted kertoo.

Pilotin jatko vielä auki

Tanskan nelivuotinen kokeellinen lääkekannabisohjelma on nyt puolivälissä. Monet Euroopan maat seuraavat kiinnostuneina Tanskan kokemuksia pilotista.

Hanke ei ole kuitenkaan sujunut suunnitellusti, koska markkinoilla ei ole tarjolla riittävän monipuolisesti erilaisia lääkekannabistuotteita ja saatavilla olevat kukinnot ovat liian kalliita monille potilaille.

Kanadalaisen CannTrustin väärinkäytökset johtivat THC-pitoisten öljyjen vetämiseen pois markkinoilta ja korvaavia tuotteita ei ole saatu tilalle.

Tanskassa toimivat lääkekannabisyhtiöt eivät ole vielä edes saaneet lupia myydä tuotteitaan, koska Tanskan lääkevirasto on toiminut moniportaisessa lisensointiprosessissa odotettua hitaammin.

Ensimmäisten tanskalaisten lääkekannabistuotteiden odotetaan tulevan markkinoille ensi vuonna. Odotuksena on, että tarjonnan lisääntyessä hinnat laskevat ja valikoimaan tulee uusien kukkalaatujen lisäksi öljyjä ja kapseleita.

Pilotin aikana on toistaiseksi kerätty lähinnä tietoa lääkekannabiksen sivuvaikutuksista. Sitä ei ole vielä kartoitettu, mitkä potilasryhmät tarkalleen ottaen hyötyvät kannabiksesta.

Pilottiohjelmaa on määrä arvioida virallisesti vuoden 2020 puolivälissä. Cannabis Danmark -järjestön johtaja Rikke Jakobsen sanoo, että he haluaisivat käynnistää pilotin alusta.

– Jos jatkamme samalla tavalla vielä kaksi vuotta, emme saa oikeita tuloksia. Tarvitsemme standardisointia ja tutkimusta.

Jakobsenin mielestä kaikkien lääkekannabikseen liittyvien sidosryhmien kuten kannabisyhtiöiden, tutkijoiden, lääkäreiden, viranomaisten, poliitikkojen ja potilasjärjestöjen pitäisi kokoontua yhteen ja suunnitella, kuinka pilottiohjelmasta tehtäisiin parempi.

Anestesiologian erikoislääkäri Tina Horsted kertoo, että he ovat käyneet dialogia Tanskan terveysministerin kanssa pilottiohjelman jatkosta, jotta lääkekannabiksesta saataisiin enemmän kokemusta.

Horsted katsoo, että lääkekannabispilotista pitäisi tehdä pysyvä järjestely, koska monet potilaat hyötyvät lääkekannabiksesta.

– Mitä heidän suhteensa pitäisi tehdä, jos tulee poliittinen päätös, että tämä mahdollisuus ei ole enää tarjolla? Tiedämme, että sitten potilaat palaavat laittomille markkinoille. Se olisi erittäin haitallista ja turvatonta potilaillemme, Horsted sanoo.

Potilaslehti MS Tidsskrift kertoi joulukuussa, että Tanskan terveysministeri Magnus Heunicke on tarvittaessa valmis jatkamaan pilottiohjelmaa.

Tanskan lääkevirasto ei antanut haastattelua aiheesta Ylelle. Tanskan terveysministeriö ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.

Lisää aiheesta:

EU-parlamentti haluaa lääkekannabiksen Kela-korvauksen piiriin

Lääkekannabis tuo toivoa vaikean epilepsian hoitoon – "En tiedä pelastaako hoito lapseni, mutta jos se helpottaa oireita, siihen pitäisi olla oikeus"

Kolme tippaa kipuihin – 87-vuotias Mimi Kovo on yksi tuhansista lääkekannabiksen käyttäjistä Israelissa

Tutkimus: Kannabiksen sisältämä kannabidioli voi toimia psykoosilääkkeenä, vaikuttaa aivojen kolmeen osaan

Ihmerohdoksi hehkutetun CBD-hamppuöljyn suosio kasvaa Euroopassa, mutta pullossa voi piillä terveysriski – Suomeen tuotteita tulee porsaanreiän kautta

Pähkinänsärkijä-baletti kuuluu joulun viettoon erityisesti angloamerikkalaisessa kulttuurissa. Tapa on rantautunut myös Suomeen. Kansallisbalettikin nostaa Pähkinänsärkijän ohjelmistoon usein joulun alla.

Pähkinänsärkijä perustuu saksalaisen kirjailijan E.T A. Hoffmannin (1776–1822) kirjoittamaan tarinaan. Siinä Klaara-tyttö odottaa joulua ja nukahtaa kuusen alle. Unessa hänen jo ennakkoon lahjaksi saamansa pähkinänsärkijänukke herää eloon ja johdattaa Klaaran seikkailuihin makeishaltijattaren maahan.

Karamellimaassa nähdään erilaisia tansseja. Yksi niistä on Teetanssi.

Teetanssin esittäjät on usein puvustettu asuin, jotka miellämme kiinalaisiksi. Silti puvustuksella, tanssin liikkeillä tai maskeerauksella ei yleensä ole mitään tekemistä kiinalaisen kulttuurin kanssa. Tanssi edustaa stereotyyppistä käsitystä aasialaisuudesta tai kiinalaisuudesta, jonka eurooppalaiset ovat keksimällä keksineet.

Balettiesitysten rasismiin on jo herätty Yhdysvalloissa

Tanssikriitikko Lindsay Winship kirjoittaa The Guardian-lehdessä, että pystyyn nostetut etusormet Teetanssissa kuvaavat syömäpuikkoja.

Miestanssijoilla on usein pitkät mustat viikset, jotka ovat jääneet kiinalaismiehen merkiksi brittikirjailija Sax Rohmerin luoman Fu Manchu -hahmon vuoksi. Tanssijat on saatettu vielä maskeerata kellertäväihoisiksi ja silmät vinoiksi. Blackface-mustamaalin sijaan onkin tehty yellowface-keltanaama.

– Erityisesti Pähkinänsärkijän Tee- ja Kahvitansseista on kirjoitettu paljon alan lehdissä ja valtamediassakin, kertoo tanssintutkija Hanna Järvinen.

– Tee- ja Kahvitanssit perustuvat rasistiselle stereotyypille eli toisen esittämiselle liioitellun yksinkertaistavalla ja yleensä halventavalla tavalla. Monissa amerikkalaistuotannoissa ne on poistettu tästä syystä kokonaan tai ne on muutettu toisenlaisiksi.

Pähkinänsärkijän lisäksi monissa muissakin balettiteoksissa on kohtia tai piirteitä, jotka eivät kestä tämän päivän kriittistä katsetta.

Järvisen mukaan Yhdysvalloissa baletin rasismiin on puututtu enenevässä määrin kymmenen viime vuoden aikana. Monessa muussa maassa, kuten Venäjällä, keskustelua ei ole edes aloitettu.

Klassisen baletin käsite syntyi vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen

Balettikoreografioiden asenteita perustellaan usein klassisella perinteellä.

Tanssintutkija Hanna Järvisen mukaan käsite klassinen baletti ilmestyy tanssitaiteeseen vasta ensimmäisen ja toisen maailmansodan välillä. Baletin arvostusta haluttiin nostaa suhteessa muihin taiteisiin. Se tapahtui korostamalla baletin historiaa Euroopan hovien taiteena. Samalla lanseerattiin termi klassinen.

Lontoolaisen The Royal Ballet -balettiryhmän perusti tanssija ja koreografi Ninette de Valois vuonna 1931. Ryhmä esiintyi pitkään nimellä The Vic-Wells Ballet, mutta de Valois anoi sitkeästi lupaa käyttää määrettä royal.

Lopulta kuningatar Elisabet II myönsi kunnianimen vuonna 1956. De Valois käytti mielellään myös käsitettä klassinen balettiteosten yhteydessä.

Tänä päivänä ihmisten mielikuva The Royal Ballet -ryhmästä on paljon ylevämpi ja sen oletettu historia pidempi. Ylevyyden vaikutelmaa vahvistaa 1800-luvulla ensi-iltansa saaneiden teosten esittäminen klassikoina. Teosten yksityiskohtiin puuttuminen tuntuu pyhäinhäväistykseltä.

Aikanaan baletteja muokattiin ja muunneltiin jatkuvasti

Balettiteokset eivät kuitenkaan aina olleet kiveen hakattuja ja muuttumattomia.

– Suurin osa klassisena balettina tunnetusta repertuaarista syntyi 1800-luvulla. Silloin ainoa tapa pitää teokset elossa oli muunnella niitä, Hanna Järvinen sanoo.

Esimerkiksi Mariinski-teatterin esityksistä neljä viidesosaa oli kausikortin haltijoille. Yleisössä oli siis samoja katsojia illasta toiseen.

Esityksiin tultiin näyttäytymään, tapaamaan ystäviä, syömään ja juomaan. Balettiesitysten täytyi tuottaa yllätyksiä, ettei yleisö pitkästyisi. Tätä mieltä oli esimerkiksi maailman tunnetuin balettikoreografi, venäläinen Marius Petipa (1818–1910). Hän vastusti baletin askeleiden muistiinmerkitsemistä, notaatiota.

– Hänestä notaatioita ei tarvittu, sillä oli selvää, että koreografin tehtävä oli jatkuvasti uudistaa teosta. Jokaisen uuden näyttämöllepanon piti olla erilainen ja jokaisen tähtiesiintyjän piti päästä näyttämään taitonsa, Järvinen kertoo.

Maailmankuulun venäläisen baletin asenneongelmat ovat omaa luokkaansa

Baletti kantaa taidemuotona eurooppalaisen kolonialismin painolastia. Se näkyy melkein kaikissa klassisissa teoksissa. Joissain teoksissa myös musiikki sisältää kertovaa ja arvottavaa materiaalia. Se kertoo muutamalla gongin kumahduksella tai viulun vingahduksella, missä ollaan. Mielikuvat alkavat lentää.

Kun rasismia on alettu tiedostaa, sitä on yritetty paikkailla miten sattuu. Joskus rasistista hahmoa esittämään on palkattu tummaihoinen ihminen.

– Miten metsään voi mennä! Tässä rodullistettu ihminen laitetaan itse tuottamaan stereotyyppistä tulkintaa kaltaisistaan ihmisistä, Järvinen huokaa.

Yksi maailman tunnetuimmista afroamerikkalaisita balleriinoista Misty Copeland kritisoi vastikään Bolshoi-baletin tapaa mainostaa Bajadeeri-baletin temppelitanssijoita. Venäjällä nämä hahmot on tapana esittää naama mustattuna, tummissa trikoissa ja käsineissä.

Afrikkalaisamerikkalainen Dana Nichols kertoi samaan aikaan omasta vierailustaan Pietarin Mariinski-teatterin baletin ryhmässä. Nicholsin ruskea iho ei riittänyt venäläisille työnantajille. Hänet maskeerattiin amerikkalaista minstrel-perinteestä tutuksi blackface-hahmoksi.

– Syy, miksi baletissa on yhä rasistisia hahmoja on se, että meillä on rasistinen kulttuuri. Syrjinnän kohteen velvollisuus ei ole muuttaa syrjivää rakennetta – se on valtakulttuurin tehtävä, Järvinen toteaa.

Hanna Järvisen mukaan Pähkinänsärkijän Kahvi- ja Teetanssi voitaisiin helposti toteuttaa toisin. Teos on muuttunut sadassa vuodessa todella paljon kaikilta osiltaan, myös koreografialtaan. Mikään tarinassa ei velvoita pukemaan tanssijoita rasistisiksi stereotyypeiksi.

Lue myös:

Scottish Ballet -ryhmän taiteellisen johtajan vastaus The Guardianin artikkeliin – Does ballet have a race problem:

A message from Scottish Ballet's CEO/Artistic Director Christopher Hampson

Kazakstanin Almatyssa on pudonnut maahan noin sataa ihmistä kuljettanut matkustajakone. Kazakstanilaisten viranomaisten mukaan onnettomuudessa on kuollut ainakin 12 ihmistä ja kymmenet hengissä selvinneet ovat saaneet sairaalahoitoa.

Aiemmin viranomaiset kertoivat, että kuolleita olisi 15.

Almatyn lentokentän mukaan kazakstanilaisen Bek Air -yhtiön kone nousi ilmaan hiukan aamuseitsemän jälkeen paikallista aikaa ja katosi tutkasta lähes välittömästi. Kone putosi lentokentän ulkopuolelle.

Kazakstanin siviili-ilmailukomitean mukaan kone menetti korkeutta ja törmäsi ensin betoniseen aitaan ja sen jälkeen kaksikerroksiseen rakennukseen. Rakennuksessa ei ollut sisällä ketään. Siviili-ilmailukomitea tiedottaa, että pelastustyöt aloitettiin heti, eikä koneen hylky syttynyt tuleen.

AP:n ja Reutersin mukaan koneessa oli 93 matkustajaa ja viisi miehistön jäsentä. Lentokenttäviranomaiset ilmoittivat aluksi, että matkustajia oli 95.

Reutersin mukaan koneen putoamispaikka on Almerekin kylässä, joka sijaitsee aivan lentokentän vieressä. Onnettomuuspaikalta otetuissa kuvissa näkyy, että kone on repeytynyt kahteen osaan.

Kazakstanin varapääministeri Roman Skljar sanoi tiedotustilaisuudessa, että onnettomuus johtui todennäköisimmin lentäjän virheestä tai teknisistä syistä. Skljarin mukaan koneen perä oli koskettanut kiitorataa kahdesti lentoonlähdön aikana. Onnettomuuden syytä tutkitaan.

Onnettomuuskone oli matkalla Kazakstanin pääkaupunkiin Nur-Sultaniin eli entiseen Astanaan.

Kone oli Fokker 100 -tyyppiä ja valmistettu vuonna 1996. Viranomaisten mukaan se oli todettu lentokelpoiseksi viimeksi tämän vuoden toukokuussa.

Kazakstanin viranomaiset ovat määränneet Fokker 100 -koneet lentokieltoon siihen saakka, että onnettomuuden syy saadaan selville.

Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Tokajev on esittänyt Twitterissä surunvalittelunsa kuolleiden omaisille ja sanonut, että vastuulliset saavan ankaran rangaistuksen lain mukaan.

Esineiden internet (Internet of Things, IoT) on totta monessa kodissa. Puhutaanpa sitten pesukoneista, jääkaapeista, uuneista, grilleistä, kiukaista tai vaikka turvakameroista, itkuhälyttimistä ja leluista. Useimpia niistä voidaan ohjata älypuhelimen avulla.

Liikenne- ja viestintävirastossa seurataan, mitä tietoverkoissa liikkuu.

– Havaintojemme mukaan ensimmäistä kertaa vuonna 2018 yli puolet haittaohjelmien tartunnoista oli kuluttajien verkkoon kytketyissä IoT-laitteissa, kertoo viraston erityisasiantuntija Saana Seppänen.

Kuluttajalle tilanne on uusi, yksittäisen tuotteen tietoturvallisuutta on vaikea arvioida.

Nettiyhteyden kautta laitteisiin voi helposti päästä käsiksi mistä tahansa. Jos tietoturvasta ei ole huolehdittu, ovi on auki koko maailmalle.

Kuka valvoo kotiasi?

Turun ammattikorkeakoulussa koulutetaan kyberturvallisuusinsinöörejä. Koulutusta varten Salon IoT Campuksella on käytössä kyberturvallisuuden testauslaboratorio.

Tällä kertaa alan miehet esittelevät, kuinka helppo on päästä kotien turvajärjestelmiin.

Turun ammattikorkeakoulun tutkimusvastaava Jarkko Paavola selaa verkossa kameroiden osoitteita laitteiden testausohjelmilla.

– Valitettavasti näitä samoja työkaluja voidaan käyttää myös väärin.

Nettiin kytkettyjä suojaamattomia valvontakameroita voi hakea helposti pienelläkin osaamisella. Yksi klikkaus ja voit siirtyä mihin päin maailmaa tahansa seuraamaan todellista Big brother -elämää.

Kaikki kuvaa tai ääntä nettiin välittävät laitteiden tiedot voivat päätyä ulkopuolisten käsiin. Turvakameroiden lisäksi tällaisia ovat esimerkiksi kuvayhteydellä varustetut itkuhälyttimet.

Jos tällainen tietoturvaongelma ei haittaa, niin antaa mennä. Tietenkin omaisuus voi lähteä kävelemään. Voro pääsee rauhassa käymään, kun koti on tyhjä.

Sisäänmenoa helpottaa, jos rikollinen hakkeroi sähkölukon. Lukon etu on se, että “avaimen” voi helposti jakaa, mutta jäikö se nettiin kaikkien saatavaksi? Mahdollisesti, jos lukon tietosuoja ei ole kunnossa.

Haluttiin tai ei, nettiyhteys alkaa olla vakio tai ainakin erikoismallien varusteena lähes kaikissa kodinkoneissa ja älykotien tekniikassa.

– Nettiin yhdistetyt laitteet saattavat toimia ensimmäisenä askeleena kotiverkkoon, jossa sitten seuraava askel saattaa olla pääsy kotitietokoneeseen, Jarkko Paavola muistuttaa.

Pari niksiä, niin jo helpottaa

Tässä vaiheessa lukijaa saattaa jo ahdistaa tarpeeksi.

Jätetään nyt se pelottelu siitä, miten talotekniikkaa, saunan kiuasta tai pakastinta joku vieras voisi kiusallaan näpelöidä ja aiheuttaa vahinkoja. Ja ne palvelunestohyökkäykset, joihin olet tietämättäsi antanut laitteet käyttöön.

Kotirauhaasi häiritsevät uhat ovat varsin yksinkertaisia haittaohjelmia. Kun perusasiat ovat kunnossa, saadaan tietoturva paljon paremmaksi. Muista nämä: salasana ja laitteen päivitykset.

Nämä kaksi kriteeriä ovat myös tietoturvamerkin ehtoja laitevalmistajille. Liikenne ja viestintäviraston marraskuussa käyttöönottama merkki kertoo kuluttajalle tietoturvasta.

– Yksi turvallisen laitteen vaatimuksista on, se että käyttäjä voi asettaa yksilöllisen salasanan. Jos valmistajan antama oletussalasana on kaikissa sama, se on helppo arvata ja kaapata laite, Saana Seppänen perustelee.

Toinen asia on laitevalmistajien vastuulla. Valmistajan on ilmoitettava kuinka kauan tietoturvapäivityksiä laitteelle on saatavana. Jos tietoturvapäivityksiä ei ole tarjolla, niin turvankin voi unohtaa.

Tietoturvamerkki on myönnetty tässä vaiheessa kolmelle erilaiselle tuotteelle.

– Useimmat valmistajat ovat pyrkineet perusasioista jotenkin huolehtimaan, mutta että se olisi kuluttajalle vielä läpinäkyvää.

Tietoturva saattaa unohtua ostotohinassa.

– Toivon että laitteiden ostajat vaatisivat myyjiltä tietoturvan ohjeita ostohetkellä. Miten salasana vaihdetaan ja mitä laitteiden päivityksistä tiedetään, Jarkko Heikkilä muistuttaa.

Kaikkea kivaa on kaupassa

Kameralla varustetun älyjääkaapin idea on esimerkiksi se, että voit kaupassa ollessa katsoa kännykästä, oliko niitä kananmunia tarpeeksi. Älypesukonetta voidaan käyttää etänä ja laite annostelee ja pesee pyykin sen likaisuuden ja määrän mukaan.

Uunisovelluksella kännykästä voi etänä käyttää uunia, joka osaa itsekin määritellä paistolämpötiloja ja -kestoja. Verkkoon yhdistetty lihalämpömittari on siitä mukava että matkapuhelimeen saa tiedon kun grillattava paisti on sopivasti vaikka medium.

Vanhanaikainen kuluttaja ei oikein ymmärrä miksi tätä älyä nyt joka paikkaan tungetaan. Kysytään perusteluja kaupasta.

Verkkokauppa.comin Raision myymälän myynnin työnjohtaja Jani Heikkilä sanoo, että iän kaiken ihminen on halunnut helpottaa omaa tekemistään ja automatisoida asioita.

– Jos kodin askareita voidaan helpottaa, niin siinä jää aikaa enemmän muuhun. Kyllä se mielestäni on hyvä.

Asiakkaat eivät kovin paljon kysele tuotteiden tietoturvan perään.

– Jää myyjän vastuulle kertoa ja kysellä, onko tietoturva kunnossa, Jani Heikkilä sanoo.

Mies itse havahtui asiaan siinä vaiheessa, kun oma koti alkoi täyttyä nettiin yhteydessä olevista laitteista.

– Ajattelin, että laitteita on niin paljon, että jossakin voi olla tietosuoja-aukkoja. Hommasin kotiini tietoturvareitittimen ja suojauksen kaikille langattomille laittelle.

Lue lisää:

Kunnilla heikkoja salasanoja ja huteria palomuureja – Lahti maksoi kyberhyökkäyksen torjunnasta liki miljoonan ja jakaa nyt oppeja muillekin

Tukala helle jatkuu Australian eteläosissa.

Etelä-Australian osavaltiossa mitattiin perjantaina yli 40 asteen hellelukemat. Kuuma sää ja viikkoja riehuneet maastopalot ovat kurittaneet myös Australiassa eläviä villieläimiä.

Adelaidessa pyöräilijät löysivät janoisen koalan keskeltä tietä. Pyöräilijät juottivat koalalle mukanaan kantamansa vedet ja nostivat sen turvaan tien sivustalle.

– Annoimme sille arviolta seitsemän ihmisen juomavedet ja saatoimme sen turvaan tien vierustalla olevaan pensaaseen. Minun piti ajaa kotiin janoisena, sanoo Anne Heusler uutistoimisto Reutersille.

Videolla pyöräilijät kertovat, että eivät ole koskaan ennen nähneet mitään vastaavaa.

Noin kolmannes koalojen elintilasta tuhoutunut

Australian ympäristöministeri on arvioinut, että noin kolmannes Uuden Etelä-Walesin pohjoisosien koaloista on saattanut kuolla viikkoja riehuneissa maastopaloissa. Pohjoisilla rannikkoalueilla on arvioitu elävän noin 28 000 koalaa.

Ministeri Sussan Leyn arviot perustuvat siihen, että noin 30 prosenttia lajin elintilasta on tuhoutunut alueella. Tarkempaa tietoa koalojen tilanteesta saadaan vasta, kun palot ovat laantuneet.

Jouluviikoksi viilentynyt sää hillitsi maastopaloja eri puolilla maata. Nyt lämpötilojen ennustetaan jälleen nousevan. Helleaalto voi jälleen pahentaa maastopalotilannetta.

Elohopean ennustetaan kipuavan 43 asteeseen maanantaina Melbournessa Victorian osavaltiossa.

Ennätyksellisen kuuma sää ja vuosia jatkunut kuivuus ovat ruokkineet laajoja maastopaloja maan itäosissa.

Australian maastopalot ovat tuhonneet maata ainakin 40 000 nelikilometrin alueelta. Se on hieman suurempi alue kuin Pohjois-Pohjanmaan maakunta ilman vesialueita. Ainakin kahdeksan ihmistä on kuollut maastopaloissa.

Lue myös:

Australian maastopaloissa pelastettu kuuluisa koala kuoli – Koaloja on yhä vähemmän monesta syystä, palot pahentavat tilannetta

Australian pääministeri: Emme aio omaksua talouden tuhoavia ilmastotavoitteita – samalla hiilimaa taistelee kiihtyviä pensaspaloja vastaan

Australian pääministeri pyysi jälleen anteeksi lomailuaan katastrofaalisten maastopalojen aikana

Syyrian armeija on ottanut kiinni al-Holin leiriltä pois salakuljetettuja ruotsalaisia naisia, kertoo Ruotsin televisio SVT. Naiset pakenivat al-Holista tänä syksynä.

Kiinni nyt otetuilla naisilla on ollut SVT:n mukaan mukana myös lapsia.

Noin puolenkymmenen ruotsalaisnaisen ryhmä on uutisen mukaan joutunut kuulustelluksi, ja he odottavat lähipäivinä pidettävää oikeudenkäyntiä Adran vankilassa Damaskoksen lähellä.

Al-Holin leirille koottiin islamistisen äärijärjestön Isisin taistelijoiden puolisoita ja lapsia. Ruotsalaisnaisten oikeudenkäynnissä on todennäköisesti määrä selvittää, ovatko nämä syyllistyneet terrorismiin.

Ruotsalainen mies sai puhelimeensa ääniviestin tyttäreltään, joka kertoi olevansa yksi Adran vankilaan viedyistä. Tyttären mukaan ruotsalaisnaiset saatetaan karkottaa, jos Ruotsi suostuu ottamaan heidät vastaan.

Yhdysvaltoihin kuuluvalla Havaijilla kadonnut helikopteri löydettiin perjantaina, paikalliset viranomaiset kertovat. Radioyhteys turistilentoja tehneeseen helikopteriin katkesi torstaina kesken lennon.

Kaikkien kyydissä olleiden seitsemän ihmisen uskotaan kuolleen.

Koneen hylky löydettiin vuoren huipulta Kauai-saarelta. Helikopterin lentäjä ja kuusi matkustajaa olivat tämän jälkeen pitkään kateissa, ja aluksi pelastushenkilöstö etsi mahdollisia eloonjääneitä. Etsintää vaikeuttivat jyrkkä maasto, huono näkyvyys ja sateet.

Tuntien etsimisen jälkeen kuusi ihmistä löytyi kuolleena. Viranomaiset jatkavat viimeisen kateissa olevan etsimistä aamulla. He eivät usko hänen olevan enää elossa.

Matkustajat olivat kahdesta eri perheestä, ja heistä kaksi oli lapsia.

Turman syy ei ole vielä tiedossa. Viranomaisten mukaan kone syöksyi maahan kesken lennon suunnitellulta lentoreitiltään. Alueella, josta kone löytyi, oli ollut erittäin huono sää.

Onnettomuus tapahtui Na Palin rannikolla, mikä on yksi turistien suosimista kohteista Havaijilla. Alue on tullut tunnetuksi Jurassic Park -elokuvasta, jossa rannikon jylhiä vuoristomaisemia kuvattiin.

Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa törmättiin vuoden 2017 lopussa karuun tosiasiaan. Synnytysten määrä painui alle tuhannen ensimmäistä kertaa keskussairaalan historiassa.

Luku oli karu siksi, että synnytyksiä hoitavassa ympärivuorokautisesti päivystävässä sairaalassa olisi hoidettava noin 1 000 synnytystä vuodessa.

Synnytysten määrä jatkui laskuaan vuonna 2018.

Synnyttäjiä hamutaan ulkomailta

Keskussairaalaa ylläpitävä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ei ole kuitenkaan seurannut synnytysten määrän vähenemistä tumput suorina, vaan ryhtyi toimeen.

Katseet suunnattiin itärajan taakse Venäjälle, josta päätettiin alkaa houkutella synnyttäjiä Lappeenrantaan.

Ulkomaisten synnyttäjien saamiseksi Eksote aloitti yhteistyön pääkaupunkiseudulla toimivan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin omistaman Hyksin Oy:n kanssa. Ensimmäisiä, itsemaksavia ulkomaalaisia synnyttäjiä odotettiin Etelä-Karjalan keskussairaalaan jo vuosi sitten syksyllä.

Näin ei tapahtunut. Myös vuosi 2019 ehti melkein kulua loppuun, kunnes marraskuussa Eksotesta kerrottiin, että ensimmäinen ulkomainen synnyttäjä olisi tulossa vielä tämän vuoden aikana.

Synnyttäjiä on tulossa lisää, sillä muutamia naisia on käynyt tutustumassa Etelä-Karjalan keskussairaalan synnytysosastoon. Odotukset keskussairaalassa ovat maltilliset.

– Tiedämme, että kyse on maksimissaan muutamasta kymmenestä ulkomaalaisesta synnyttäjästä, naistentautien poliklinikan ylilääkäri Antti Valpas kertoi Ylelle marraskuussa.

Synnytys Lappeenrannassa maksaa ulkomaalaiselle 10 000 euroa eli saman verran kuin Hyksin Oy:n Hyvinkään sairaalassa.

Suunnitelmia ollut vuosia

Ennen ulkomaisten synnyttäjien tuloa Etelä-Karjalassa oli tehty vuosikausia töitä ja suunnitelmia terveysturismin kehittämiseksi. Mainittavia tuloksia ei saatu aikaiseksi.

Runsaasti julkisuutta sai vuonna 2013 Lappeenrannan Rauhaan kylpylä-hotelli Holiday Clubin läheisyyteen suunniteltu yksityissairaala, joka olisi tarjonnut päiväkirurgisia palveluja kotimaisille ja ulkomaisille asiakkaille. Sairaalaan perustamista suunnittelivat Holiday Club sekä helsinkiläinen Nordic Clinic -yhtiö.

Myös Eksotea houkuteltiin mukaan. Asia herätti Eksoten sisällä kiistelyä. Lopulta yksityissairaalan perustaminen kariutui.

Terveysmatkailun kehittämistä on vuosien varrella hidastanut myös sote-uudistuksen valmistelu ja venyminen sekä Venäjän talouden alavireinen kehitys.

Hyksin Oy ilmaisi ensimmäistä kertaa yhteistyökiinnostuksensa Eksoten suuntaan jo vuonna 2014. Meni kuitenkin vuosia, ennen kuin sopimukset synnytyksistä saatiin aikaiseksi.

Kilpailu terveysmatkailijoista on kovaa

Etelä-Karjalan keskussairaalalla on valmiudet tarjota ulkomaalaisille synnytyspalvelujen lisäksi myös syöpähoitoja sekä tekonivelleikkauksia. Tavoitteena on, että laajan päivystyksen sairaalassa tehtäisiin riittävästi toimenpiteitä. Eksoten mukaan neuvottelut Hyksin Oy:n kanssa näistä palveluista ovat meneillään.

Terveysturismiin ei kuitenkaan ladata enää suuria odotuksia. Puoli vuotta Eksoten toimitusjohtajana toimineen Timo Sakselan mukaan ulkomailta eli pääsääntöisesti Venäjältä tulevat maksavat asiakkaat otetaan kyllä vastaan ja hoidetaan.

– Aiemmat odotukset eivät ehkä toteudu siinä mittakaavassa, mitä odotettiin, kertoo Saksela.

Sakselan mukaan asiakkaita ei itärajan takaa yksinkertaisesti löydy.

– En tiedä tarkemmin, miksi rajan yli ei tänne tulla. Käsittääkseni sielläkin on palveluja, jotka toimivat. Ehkä ne riittävät.

Aiemmat odotukset eivät ehkä toteudu siinä mittakaavassa, mitä odotettiin. Timo Saksela

Eksote ei pane rahaa ulkomaalaisille suunnattavaan markkinointiin, vaan markkinoinnin hoitaa Hyksin Oy. Venäjällä palveluja on markkinoitu lähinnä internetin Yandex- ja Google -hakukoneissa.

Markkinointiin menee muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Hyksin Oy:n toimitusjohtajan Markus Oravan mukaan terveyspalveluja käyttävistä venäläisistä asiakkaista kilpailevat monet muutkin maat, kuten Saksa, Latvia ja Turkki.

– Latvian valtti on se, että siellä puhutaan venäjää, Orava sanoo.

Oravan mukaan terveysturismi on joka tapauksessa toiminnan kannalta marginaalista. Esimerkiksi Hyksin Oy:n Hyvinkään sairaalassa käy vuosittain muutamia kymmeniä ulkomaisia synnyttäjiä.

– Tämä tuo lisäarvoa normaaleille palveluille. Siihen ei kannata ladata liikaa odotuksia.

Suomalaiset hyödyntävät ahkerasti mahdollisuutta valtuuttaa toinen henkilö asioimaan puolestaan julkishallinnon verkkopalveluissa. Väestörekisterikeskuksesta kerrotaan, että suomi.fi-palvelussa tehdään noin 2,5 miljoonaa valtuutuskyselyä kuukaudessa ja määrä on ollut kasvussa.

Valtuutuskyselyn kautta verkkopalvelu selvittää, onko jollain henkilöllä oikeus asioida jonkun toisen puolesta. Määrään sisältyvät sekä henkilöitä että yrityksiä koskevat kyselyt.

– Tässä on ollut reipasta kasvua, mutta toki osa selittyy sillä, että aiempaa Katso-palvelua on tämän myötä ajettu alas, sanoo kehityspäällikkö Teemu Tukiainen Väestörekisterikeskuksesta.

Kesällä valtuutus otettiin käyttöön esimerkiksi apteekeissa, minkä ansiosta puoliso tai vaikkapa tuttava voi noutaa omalla henkilökortillaan toisen puolesta tämän lääkkeet. Moni näyttää hyödyntäneen mahdollisuutta, sillä kesä–syyskuussa tehtiin vajaat 10 000 apteekkivaltuutusta. Kyse on aikuisista ihmisistä, sillä vanhemmilla on jo aiemmin ollut vastaava oikeus alaikäisen lapsensa lääkkeiden noutoon.

– Apteekkien aiemmat menettelyt toki toimivat edelleen, mutta tämä tuo joustavuutta, eikä esimerkiksi paperista lääkemääräystä tarvitse olla mukana. Tämä toimii kaikissa apteekeissa ilman paperista valtakirjaa, Tukiainen jatkaa.

Valtuutus helpottuu entisestään

Tällä hetkellä sähköisen valtuutuksen voi antaa vain sähköisesti. Vuoden vaihteessa voimaan tulee kuitenkin voimaan lakimuutos, jonka myötä valtakirjan sähköiseen asiointiin voi jatkossa antaa myös fyysisesti viranomaisen toimistossa.

Tietohallintoneuvos Maria Nikkilä valtiovarainministeriöstä kertoo, että muutoksessa on ajateltu sellaisia ikääntyneitä, jotka eivät uskalla tai osaa antaa valtuutusta sähköistä kautta. Lisäksi huomioidaan ne, joilla ei ole käytössä vahvan sähköisen tunnistamisen välinettä, kuten pankkitunnuksia.

– Jos he haluaisivat antaa valtakirjan vaikka lapselleen, joka voisi niitä asioita hoitaa, voisivat he tehdä sen ihan kasvokkain palvelutiskillä.

Kymmenen miljoonaa tunnistusta kuussa

Digitaaliset julkiset palvelut ovat kaiken kaikkiaan lisääntyneet viime vuosina vauhdilla. Eniten käyttö on kasvanut Suomi.fi-tunnistuspalvelussa, jonka avulla viranomaiset varmistavat käyttäjän henkilöllisyyden. Väestörekisterikeskuksen mukaan kuukausitasolla tehdään 8–10 miljoonaa tunnistustapahtumaa, joka tarkoittaa 120 miljoonaa tunnistusta vuodessa. Esimerkiksi viime vuoden lokakuusta tämän vuoden lokakuun on kasvua noin 20 miljoonaa ja toissa vuoden lokakuusta 40 miljoonaa.

– Tänä vuonna pieninkin kuukausi on ollut suurempi kuin mitä viime vuoden suurin kuukausi, Tukiainen kertoo.

– Tämän palvelun kautta tunnistaudutaan kaikkiin valtionhallinnon palveluihin eli käytännössä kasvu kuvastaa sitä, että valtionhallinnossa ylipäätänsä sähköinen asiointi on lähtenyt reippaaseen kasvuun.

Viestejä käyttää jo yli 300 000

Kolmas suuri sähköinen palvelu on Suomi.fi-viestit, joiden kautta voi viestiä julkisen hallinnon tai muiden palvelua käyttävien organisaatioiden kanssa. Syyskuussa käyttäjiä oli noin 250 000 ja 300 000 käyttäjän raja rikkoutui marraskuun lopussa. Viestien käyttäjäorganisaatioita on runsas 250. Esimerkiksi verohallinto on yksi suurista lähettäjistä.

– Viestien lähettäjiä ja viranomaisia, joille voi lähettää viestin, on koko ajan tulossa lisää, Tukiainen kertoo.

Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja parantaa kansalaisten viestintää eri viranomaisten kanssa. Yleisemminkin Suomi.fi-palvelujen kehityksessä on tavoitteena, että mahdollistetaan kaikille suomalaisille tasalaatuiset sähköisen asioinnin peruspalvelut kustannustehokkaasti. Huomiota on kiinnitetty myös palvelumuotoiluun ja saavutettavuuteen.

– Viime vuosina on yritetty parantaa palvelujen löydettävyyttä ja sitä, että ne menisivät mahdollisimman loogisesti yhteen, valtiovarainministeriön Nikkilä sanoo.

– Nyt monesti täytyy vielä tietää, mikä viranomainen vastaa tietyn asian hoitamisesta ja sitten mennä sen viranomaisen sivulle etsimään palvelua.

Säästää aikaa ja rahaa

Nikkilä uskoo, että digitaalisten palveluiden käyttö kasvaa entisestään, kun yhä useampi havahtuu mahdollisuuteen. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla paikan päällä asiointi voi vaatia paljon aikaa ja ajokilometrejä.

– Sähköiset palvelut ovat aina käytettävissä, asioida voi illalla tai viikonloppuna ja yleensä asia hoituu siellä aika helposti ja näppärästi.

Digipalvelut säästävät kustannuksia paitsi kansalaisilta, myös organisaatioilta. Nikkilän mukaan esimerkiksi Kelan kohdalla on joskus arvioitu, että sähköinen asiointi säästää rahaa 5–10 euroa asiointitapahtumaa kohden verrattuna siihen, että asiakas tulee paikan päälle konttoriin.

Viranomaisten kannalta palvelujen digitalisointi mahdollistaa palvelujen järjestämisen paikasta riippumatta. Myös asiantuntijoiden osaamista voidaan hyödyntää paremmin. Esimerkiksi maistraatit, jotka vuodenvaihteessa yhdistyvät Väestörekisterikeskuksen kanssa Digi- ja väestötietovirastoksi, ovat jo aiemmin keskittäneet tiettyjä tehtäviä. Näitä ovat ainakin pääkaupunkiseudun muuttoilmoitukset, jotka hoidetaan Lapin maistraatissa ja isyyden tunnustamisen vahvistamista koskevat asiat, jotka käsitellään Lounais-Suomen maistraatissa.

– Joillain paikkakunnilla on asiantuntijat, jotka hoitavat ne keskitetysti koko maan osalta. Asioiden käsittely on nopeampaa ja tehokkaampaa, kun ihmiset tietävät paremmin mitä tekevät. Tehtäviä on paljon, ja jos jokainen virkailija tekisi niitä kaikkia, niin työpäivän sisältö olisi tosi rikkonainen, Nikkilä sanoo.

Kuntien tarjoamissa sähköissä palveluissa on Nikkilän mukaan vielä paljon eroja ja aktiivisimpia ovat olleet isoimmat kunnat. Muun muassa kouluihin tai päivähoitoon ilmoittautuminen tai terveyspalvelujen ajanvaraus toimii jo paikoin sähköisesti.

Vuosi 2019: tästä tulee kehujen vuosi. Sillä kukapa ei kehuja rakastaisi? Minä jos kuka tiedän. Olen käyttänyt jo kauan sanontaa itsestäni: Kissa kiitoksella elää, minä puolikkaalla. Olen kuunnellut lukemattomissa työyhteisöpalavereissa palopuheita palautteen tärkeydestä ja päättänyt aina vakaasti, että nyt kyllä alan antamaan palautetta niin että soi.

Mutta jotenkin se aina jää.

Jotta lupaus ei tällä kertaa jää sanahelinäksi, päätän aloittaa kolmen päivän kehuspurtin. Niin kuin ei kuntokuuriakaan aloiteta lämmittelemättä ja jumppaohjeisiin tutustumatta, ei kehuskelemaankaan uskalla lähteä kylmiltään.

Porilainen psykologi Terhi Nyman lupautuu tämän ihmiskokeen valmentajaksi.

– Olet ryhtymässä todella hienoon hommaan! Levität ihan varmasti paljon hyvää oloa ja lupaan, että muutut itsekin jo kolmessa päivässä!

Ohhoh, nythän minä saan kehuja! Ovatko nämä vain esimerkkejä vai ihan aitoja? Nyman vakuuttaa, että tästä spurtista hyötyvät kaikki. Olo on heti kuin Disney-elokuvan hyvällä haltijattarella. Varokaa vaan, täältä sitä onnellisuuspölyä lähtee kohta leviämään!

Nyman kehuu intoani, mutta haluaa silti varoittaa. Kaikki eivät välttämättä ilahdu kehuistani. On ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti osaa ottaa kehuja vastaan. Ehkä heitä ei ole koskaan lapsena kehuttu. Tuntemattoman kehu voi näyttäytyä ilkeänä kettuiluna ja aiheuttaa pahimmillaan aggressiivisuutta.

Taikasauva meinaa lerpahtaa. Mihin olenkaan ryhtymässä?

Aloittelijan kehukankeus

Aloitan lämmittelyt. Laitan nettilomakkeen kautta kehuja Satakunnan sairaanhoitopiirin lastenpäivystykseen.

Edellisenä päivänä perheen pienin satutti päänsä ja päivystykseen mentiin jännittyneenä. 3-vuotias oli vakuuttunut, että hänen päänsä joudutaan ottamaan kokonaan pois. Miten muuten pään sisällä olevat kipu ja ääni muka tutkittaisiin? Nuori lääkäri sai lapsen jännityksen kaikkoamaan nopeasti. Vaikka oven takana kiire ja jonot kasvoivat, lääkäri tutki ja tuumaili kaikessa rauhassa. Päätä ei irrotettu, selvisimme säikähdyksellä.

Työpöytäni ääressä kuvailen tuon kaiken lomakkeelle ja painan lähetä-nappia. Huomaan hyräileväni suu hymyssä radiossa soivaa imelää kappaletta nuoruusvuosilta. Naurahdan ääneen. Joudunko minä tuotakin kehumaan? Etsin artistin sähköpostin ja kirjoitan kuvailun siitä miten hyvälle mielelle tuulahdus menneestä minut sai.

Hyvä olo kuplii, kun päätän aloittaa live-kehut.

Olemme niin tottumattomia kehuihin, että tältä keski-ikäiseltäkin pääsi niiaus. Lotta Uusitalo-Malmivaara

Kaikilla vastaantulijoilla on yhtä harmaat pipot ja värittömät talvitakit. Kävelen Porin keskustassa ja metsästän kehuttavaa. Olen päättänyt, että kehun vain aiheesta. Olen liian huono valehtelemaan. Alkaa nipistää vatsasta, jännittää.

Kuinka outoa onkaan kohta huikata ohi harppovalle tuntemattomalle kehu. Vierelle rullaa mies pyörätuolissa. Rohkaistun.

– Onpa hienot laitteet, huikkaan enkä saakaan enää mitään muuta sanottua. Viittilöin vain typeränä pyörätuoliin kiinnitettyä tietokonenäyttöä. Kiihdytän vauhtia ja katoan paikalta.

Häkeltynyt niiaus

Tästä kankeudesta minua varotettiin. Me suomalaiset emme ole tottuneet kehuihin, emme saamaan emmekä antamaan niitä. Olemme mestareita väistelemään kehuja ja ulkoistamaan ne ripeästi itsestämme.

Jos koululainen pärjää kokeessa, on koe ollut helppo. Jos toimittaja tekee loistavan haastattelun, on haastateltava ollut harvinaisen hyväpuheinen. Esimerkkejä voisi keksiä loputtomiin. Vaatimattomuus on niin suuri hyve, että itseään kehuvaa pidetään vähintäänkin ääliömäisenä moukkana.

Mutta tulta päin! Kehun suojatietä ylittävän mummon toppatakin. Hän tekee vähättelevän huitaisun ja sanoo takin olevan ihan vanha. Mutta hymy paljastaa mummon mielihyvän. Hän pysähtyy ja saan arvuutella kuinka vanha palttoo on ja onko marimekkoa. Eroamme vilkuttaen toisillemme leveät hymyt naamalla.

Me olemme pihtareita palautteenantajina. Lotta Uusitalo-Malmivaara

Käyn kiristyttämässä silmälasieni sankoja. Kiittelen palvelusta samalla, kun optikko puuhastelee tiskin takana. Hän ei selvästi ole juttutuulella. Höpisen itsekseni ja pyydän vielä esittelemään kasvoilleni sopia silmälasimalleja. Ei löydy sopivia rillejä ja myyjä kannustaa odottamaan uusia malleja ja parempia tarjouksia. Kehun hyvää ja asiantuntevaa palvelua ja mainitsen, että aiemminkin olen saanut juuri häneltä loistavaa palvelua.

Keski-ikäinen optikko niiaa. Hymyilee ja kiittelee kehuista. Kävelen ulos liikkeestä. Mietin tapahtuiko tuo juuri oikeasti. Miksi hän niiasi minulle? Soitto positiivista psykologiaa tutkivalle Lotta Uusitalo-Malmivaaralle auttaa. Hän äännähtää ihastuksesta kuullessaan kokemuksestani.

– Voi apua, miten mahtava esimerkki! Olemme niin tottumattomia kehuihin, että tältä keski-ikäiseltäkin pääsi niiaus. Ennen vanhaan tytöt opetettiin niiamaan aina, kuin saimme jotain.

Selkärangasta tullut niiaus siis paljasti, että optikko koki saavansa jotain, kun häntä kehuttiin.

Kehupihtaus

Seuraavaksi minun on ihan pakko kehua ruisleipä. Etsin leipäpussista tiedot ja soitan pieneen leipomoon toiselle puolelle Suomea. Esittelen itseni ja ennen kuin ehdin jatkaa, pyytää kireä ja kiireinen ääni minua odottamaan.

Puolen minuutin päästä pääsen kehumaan ja leipurin ääni sulaa samantien.

Kerron, että sain leivän tuliaiseksi kotikonnuilta. Maistuu oman mummon tekemältä. Leipuri kiittelee ja kertoo, etten ole ainut. Joulun alla moni asiakas oli sanonut kuolevansa, jos eivät saa juuri tätä leipää juhlapöytään.

Leipuri vitsailee, ettei hän halunnut niin monen ihmisen kuolemaa kontolleen ja leipoi hiki hatussa käsin yli 200 ruisleipää. Sanon puhelun päätteeksi heidän tekevän hyvää työtä. Kuulostanko jo liian imelältä, ehdin miettiä ennen kuin leipuri toivottaa ylitsevuotavasti hyvää jatkoa, alkavaa vuotta ja menestystä. Ja kiitoksia, vielä kerran.

Miten pienellä kehulla voi olla noin suuret vaikutukset? Ja miksi me emme kehu toisiamme enemmän?

– Me olemme pihtareita palautteenantajina, kuten professori Jari Hakanen on viisaasti sanonut. Jaamme hyvää toisillemme säästöliekillä, positiivisen psykologian tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara lataa.

Ja taas pääsemme siihen, että emme ole tottuneet kehuihin. Kehuminen ei paljoa vaatisi. Hyvän itsetunnon, jotta ymmärtää, että toisen kehuminen ei ole itseltä pois. Lisäksi kyvyn iloita aidosti toisen puolesta. Sillä surussa me suomalaiset osaamme kyllä Uusitalo-Malmivaaran mukaan toisiamme tukea, mutta ilon ja riemun jakamisen kanssa onkin sitten heikompaa.

Vai osaatko sinä ilakoida työkaverisi kanssa, joka sai ylennyksen? Olla hänen puolestaan aidon onnellinen?

Ajatusmaailma muuttuu kehuessa melkein väkisin. Terhi Nyman

Esteet kehumiselle johtuvat tutkijan mukaan siitä, että peilaamme jatkuvasti itseämme muihin. Teemme sosiaalista vertailua ja pienennämme samalla koko ajan onnellisuuttamme. Aina joku on parempi kuin minä. Lohduttoman surullinen on ajatus siitä, että maailmanmestarikin kärsii todennäköisesti tästä samasta vaivasta. Joku kun on voinut voittaa jo kaksi maailmanmestaruutta.

– Me tuhotaan elämän jokainen hyvä hetki vertailemalla itseämme muihin! Meidän aivot on luotu aistimaan vaaraa ja varautumaan vihollisen hyökkäykseen.

Lohtua tuo se, että nämä katastrofoivat aivot on opetettavissa uusille, paremmille tavoille.

Kehukoukku

Parasta kehuminen on livenä. On mahtavaa nähdä hymyt, jotka nousevat kehuttavien kasvoille. Niitä on selvästi lähes mahdoton pidätellä. Sähköisesti kehuminen onnistuu kyllä näppärästi ja vastauksista huokuu sama ilahtuminen. Hauskojen ja laadukkaiden somevideoiden tekijä saa kehut meilinä, ruokakaupan pomolle kehun työntekijöiden hyväntuulisuutta tekstiviestitse.

Ooo, Ihana uudenvuodenlahja avata työmeili ja lukea ekana moinen viesti! Kiitos :)

Moi, kiitos! Harmi etten pystynyt vastaamaan. Tuli tosi hyvä fiilis täälläkin päässä palautteesta, välitän sen heti henkilökunnalle. Mukavaa alkavaa vuotta. :)

Pian kehuja alkaa olla jo jonossa. Kirjaan ylös keitä kaikkia pitäisi lähestyä. Silloin sen tajuan: olen koukuttumassa kehumiseen ja samalla jotenkin rakastunut koko ihmiskuntaan. Mitä minulle tapahtuu? Psykologi Terhi Nyman ja tutkija Lotta Uusitalo-Malmivaara myhäilevät tietävinä.

– Olet kolmessa päivässä oppinut etsimään ihmisistä ja itsestäsi positiivisia puolia. Ajatusmaailma muuttuu kehuessa melkein väkisin. Toki se vaatii paljon toistoa, sen verran jumiutuneita me ajatuksissamme olemme, Terhi Nyman toteaa.

Lotta Uusitalo-Malmivaara kertoo tieteellisistä tutkimuksista löytyvän tukea psykologin väitteelle. Hyvien tekojen tekemisen ja tekijän hyvinvoinnin välistä korrelaatiota tutkittaessa on saatu selville, että hyvää kannattaa tehdä ryppäissä, ei ripottelemalla hyvää sinne tänne. Kolmen päivän kehuspurtti on paljon tehokkaampi kuin kehujen tiputtelu pitkin vuotta.

– Kehuessasi huomaat etteivät nämä ventovieraat olekaan vastustajia, jotka pitää kampittaa. Sinä ja hän kuulutte samaan joukkueeseen. Ja kun teet hänelle hyvää, hän voi hyvin, sinä voit hyvin ja te voitte yhdessä hyvin.

Kehuspurtti on palauttavaa venyttelyä vaille valmis. Itseni lisäksi myös valmentajani, psykologi Terhi Nyman on yllättynyt. Kolme päivää kehumista eikä kukaan pahastunut. Kukaan ei torjunut kehuja, eikä vihastunut tuntemattoman lähestymisestä. Päinvastoin. Me selvästi janoamme kehuja.

Oma fiilis on pirteämpi ja positiivisempi kuin ennen spurttia. Leijuessani hyvässä olossa työkaveri yllättää ja nostaa tunnelmaa entisestään kehumalla kehumistani.

– Tuollahan voi muuttaa maailman!

MÁLAGA, CAMP D´ARO Suomalaisten suosimaa Espanjan Aurinkorannikkoa ei turhaan kutsuta costa del golfiksi, golfrannikoksi.

Rannikkoa pitkin kulkevaa moottoritietä reunustaa Välimeri, mutta huomio kiinnittyy myös lukuisiin golfkenttiin. Kenttiä on pienellä alueella kymmeniä, ja ajoittain näyttää siltä kuin yhden viheriön loppu olisi toisen alku.

Ilmastonmuutoksen seurauksena kesät ovat entistä kuumempia ja kuivempia, mikä asettaa haasteita myös viheriöiden kastelemiseen. Niiden pääasialliseen kasteluun ei enää vuosiin ole saanut käyttää vesijohtovettä.

Málagan yliopiston geologian professorin Pablo Jiménezin mukaan 1990-luvulle asti kenttiä eivät koskeneet minkäänlaiset ympäristönormit.

– Esimerkiksi ennen vuonna 2008 alkanutta talouskriisiä kenttiä ja niitä ympäröiviä asuinalueita rakennettiin käytännössä ympäristöstä piittaamatta, Jiménez sanoo.

Vedenkäyttöä ei valvota

Erinomaiset sääolosuhteet tuovat Aurinkorannikolle tuhansia golffareita ulkomailta, myös Suomesta. Yhteensä kenttiä on Espanjan golfliiton mukaan 437, joista noin sata sijaitsee Etelä-Espanjan Andalusiassa.

Golfturismi on alueella tärkeä tulonlähde.

Siksi ympäristösäädösten noudattamista on Jiménezin mukaan katsottu pitkään läpi sormien.

Vuoden 2008 jälkeen kenttien kasteluun on Andalusian maakuntahallituksen säännösten mukaan pitänyt käyttää ensisijaisesti kierrätettyä vettä.

Viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia Aurinkorannikon kentistä hyödyntää kastelussa sadevettä tai puhdistettua jätevettä.

Jimenéz suhtautuu tutkimukseen varauksella. Siitä ei käy esimerkiksi ilmi, kuinka suuri osa kasteluvedestä on kierrätettyä vettä.

– Säädösten mukaan kenttiä on vuodesta 2008 lähtien pitänyt kastella pääasiallisesti kierrätetyllä vedellä. Kaikki eivät sääntöä kuitenkaan noudata, Jiménez sanoo ja toteaa, että veden käyttöä ei juuri valvota.

Samana vuonna alettiin rajoittaa myös uusien kenttien ja niiden yhteydessä olevien asuinalueiden rakentamista.

Jiménezin mukaan monet kentät kastelevat vesijohtovedellä siitä huolimatta, että makeavesivarat ovat lukuisina kesinä olleet hyvin alhaiset.

Yle yritti haastatella Aurinkorannikon alueella olevia kenttiä niiden vedenkäyttöön liittyen, mutta tavoitetuilta kentiltä ei asiaa haluttu tai ehditty kommentoida.

Kenttien kastelu keskiössä

Monet ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet golfkenttien rakentamista, sillä niiden mukaan keinotekoiset kentät tuhoavat alueiden ekosysteemiä ja viheriöiden hoitoon käytetään osittain edelleen ympäristölle haitallisia kemikaaleja.

Lisäksi espanjalaisen Ecologistas en Acción -järjestön mukaan esimerkiksi Cádizin maakunnassa ainoastaan yksi kentistä käyttää puhdistettua jätevettä.

– Muut kentät käyttävät yhtä paljon vettä kuin 600 000 ihmisen kaupunki, sanoo Juan Clavero järjestöstä El Mundo -lehdelle.

Malagan yliopiston professori Pablo Jiménez kuitenkin toppuuttelee kenttien syyllistämistä ympäristökuormituksen aiheuttamisesta. Kenttien päästöt ovat huomattavasti alhaisemmat kuin vaikkapa tehomaatalouden.

– Ympäristöystävällisten tekniikoiden, kuten kastejujärjestelmien kehittäminen, on kuitenkin myös kenttien etu, mikäli ne haluavat jatkaa toimintaansa.

“Ekologinen golf on tulevaisuutta”

Vuodesta 2006 golfin ympäristöjärjestö GEO ( Golf Environment Organization) on myöntänyt ympäristösertifikaatin kentille, jotka sitoutuvat noudattamaan ympäristöstandardeja.

Niihin kuuluvat muun muassa kierrätetyn ja puhdistetun jäteveden käyttäminen sekä viheriöiden hoitoon tarkoitettujen torjunta-aineiden sekä kemikaalien korvaaminen ympäristöystävällisillä menetelmillä.

Lisäksi on muutamia täysin ekologisia kenttiä, joita sitovat vielä tarkemmat ympäristövaatimukset.

Espanjassa yksi ensimmäisistä GEO-sertfikaatin saaduista kentistä sijaitsee Kataloniassa Costa Bravan Camp d´Arossa.

300 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevaa kenttää ympäröi luonnonpuisto.

– Käytämme ainoastaan kierrätettyä vettä, panostamme kierrätykseen emmekä käytä ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Lisäksi käytössä ovat sähköiset golfautot, kertoo Golf d´Aron kentän kaupallinen johtaja Rocio Aranda.

Puhdistetun jäteveden lisäksi kasteluvetenä käytetään kentällä sijaitsevien lampien vettä, joka puhdistetaan pintapuolisesti.

Ympäristösertifikaatin saaminen vaati mittavia taloudellisia resursseja.

– Pelkästään vedenpuhdistusjärjestelmän rakentaminen on erittäin kallista. Me olimme vasta kuudes kenttä, jolle sertifikaatti myönnettiin, Aranda sanoo.

Ulkomaalaiset ympäristötietoisia

Arandan mukaan erityisesti ulkomaalaiset golfaajat ovat aiempaa ympäristötietoisia. Ensi vuonna kenttä aikoo ottaa osittain käyttöön puiset tiit muovisten sijaan.

– Lisäksi muitakin ympäristöystävällisempiä ratkaisuja kokeillaan, kuten biohajoavia golfpalloja, Aranda selittää.

Arandan mukaan ilmastonmuutos näkyy jo 30 vuotta sitten rakennetulla kentällä.

– Viime kesänä meillä oli täysi työ pitää viheriöt vihreinä kuivuuden vuoksi. Joskus olen miettinyt, miksi ruohon pitäisi edes olla niin vihreää, Aranda sanoo.

Toistaiseksi vedenkäyttöä golfkentillä ei ole rajoitettu, mutta rajoitukset voivat olla tulevaisuutta erityisesti Espanjan kuivimmilla alueilla.

Tutkimusten mukaan ilmastonmuutos kiihdyttää eroosiota Espanjassa, ja laajat alueet ovat vaarassa aavikoitua.

Voimakkainta maankuluminen on juuri Andalusiassa ja Kataloniassa.

Pablo Jiménezin mukaan ilmastonmuutoksen torjunta on Espanjassa monin paikoin edelleen lapsenkengissä.

– Andalusiassa on suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta sen budjetti on pyöreä nolla.

Yhdysvaltojen avaruushallinnon Nasan uusi Mars-mönkijä paitsi etsii merkkejä elämästä myös valmistelee mahdollista ihmisten tekemää tutkimusmatkaa.

Tutkijat kuvailevat hanketta miehitetyn lennon esiasteeksi. Nasa toivoo, että se voi lähettää planeetalle tulevaisuudessa miehitetyn lennon.

Nasan mukaan mönkijässä olevalla laitteistolla voi valmistaa happea, jota voidaan jonakin päivänä käyttää sekä hengittämiseen että polttoaineena koti-Maahan suuntautuvalla paluumatkalla.

Nasa esitteli uuden mönkijän perjantaina. Mönkijän on määrä lähteä kohti Marsia ensi vuoden heinäkuussa Floridan Cape Canaveralista, ja sen odotetaan olevan perillä seitsemän kuukautta myöhemmin helmikuussa 2021

.

Osapuilleen auton kokoinen mönkijä sisältää muun muassa 23 kameraa ja kaksi "korvaa", joilla kuunnellaan planeetan tuulia. Menopelissä on edeltäjänsä Curiosityn tavoin kuusi pyörää, mikä helpottaa liikkumista kivikkoisessa maastossa.

Polttoaine on peräisin omasta pienikokoisesta ydinreaktorista, ja mönkijän on määrä kulkea päivän aikana vajaan parinsadan metrin matka. Parimetriset kädet keräävät kivinäytteitä, jotka on tarkoitus avata laitteeseen kytketyllä poralla.

Edeltäjä köröttelee yhä Marsissa

Mars-operaation apulaisjohtajan Matt Wallacen mukaan planeetalta on määrä etsiä muinaista mikrobitason elämää.

– Kyse on ajasta miljardeja vuosia sitten, jolloin Mars oli paljon enemmän Maan kaltainen, Wallace sanoi uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

Mönkijä jättää keräämänsä näytteet sinetöityinä Marsin pinnalle odottamaan, että seuraava tulija kuljettaa ne takaisin Maahan. Tutkijat toivovat, että seuraava Mars-operaatio aloitetaan vuonna 2026.

Nykyisen mönkijään odotetaan olevan toimintakykyinen vähintään kahden vuoden ajan. Sen edeltäjät ovat kuitenkin usein ylittäneet odotetun elinikänsä. Esimerkiksi Curiosity laskeutui Marsiin vuonna 2012 ja köröttelee yhä planeetalla Mount Sharpin alueella.

Lue myös:

Kiina laukaisi raskaan avaruusrakettinsa onnistuneesti – raketin määrä lähteä viemään luotainta Marsiin ensi vuonna

Suomalainen sai harvinaisen tilaisuuden seurata Nasan huippututkimusta Marsissa – jokainen kivi käännetään elollista etsiessä

Nasan Mars-luotain laskeutui onnistuneesti punaisen planeetan pinnalle – Katso ensimmäinen kuva

Leipomo Raqqassa avasi tien vapauteen sadoille Isisin kynsiin joutuneille jesideille

Liikemies Abdullah Shrem on yksi jesidejä kohdanneen murhenäytelmän keskeltä nousseista sankareista. Shrem pelasti satoja jesidejä Isisin valvomalta alueelta Pohjois-Irakissa. Hänen työnsä ei ole vieläkään päättynyt vaan mies etsii edelleen kadonneita.

Usein vasta neljäs sukupolvi on sotatraumoista täysin vapaa – näin sotien jäljet näkyvät teineistä eläkeläisiin

Kysyimme lukijoilta, millä tavoin sodat näkyvät edelleen perheiden ja sukujen elämässä. Millaisia ylisukupolvisia taakkoja suomalaiset kantavat mukanaan? Vastauksia tuli yli kaksisataa ja niiden perusteella talvi- ja jatkosodan tai Lapin sodan jättämät haavat eivät näytä olevan vieläkään täysin umpeutuneet.

Kansanedustajat haluavat lisätä erityisluokkia, asiantuntijat eri linjoilla

Kuntaliiton asiantuntijan mukaan erityisluokkien lisäämisellä haetaan yksinkertaista ratkaisua monimutkaiseen asiaan. Kävimme läpi, miksi erityisluokkia on vähennetty, mitä keskustelussa käytetyt termit tarkoittavat ja mitä oppimisen tuen ongelmille voitaisiin tehdä.

Lähes 2 000 ihmistä evakuoitu syklonin tieltä Fidžillä

Voimakas trooppinen hirmumyrsky on iskenyt Tyynellä valtamerellä sijaitsevalle Fidžille. Sarai-syklonin mukanaan tuomat kovat tuulet ja rankkasateet ovat pakottaneet lähes 2 000 ihmistä pakenemaan kodeistaan. Tuhannet turistit ovat myös jääneet saarroksiin, kun lentoja on peruttu tai siirretty.

Sää on etelässä aurinkoinen

Lauantaina on etelässä osin aurinkoista ja koko maassa on pakkasta. Lappiin leviää lumisateita lännestä jo päivän aikana, ja illalla lunta voi tulla jo sakeasti. Lauantai-illan ja sunnuntaiyön aikana sää lauhtuu koko maassa.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Helsingissä terveysasemien lääkärit saavat ensi vuoden alusta lähtien yhteensä 1 250 euroa enemmän palkkaa kuukaudessa.

Helsinki tiedotti perjantaina, että pysyvän 250 euron palkankorotuksen lisäksi kaupunki ryhtyy maksamaan lääkäreille 1 000 euron tehtävälisää kesäkuun loppuun asti.

Mutta mitä saa terveysasemien hoitohenkilökunta?

Terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarisen mukaan hoitajille ei ole luvassa vastaavaa tehtävälisää. Pysyvä palkankorotus kylläkin – se on 70 euroa kuussa.

– Hoitohenkilökunnasta ei tällä hetkellä ole pulaa: vakanssimme ovat pitkältä täynnä, Lukkarinen sanoo.

Lääkäreistä puolestaan on 20 prosentin vaje, mikä tarkoittaa Lukkarisen mukaan noin 75:tä lääkärin vakanssia.

Hän sanoo, että Helsinki joutuu nyt keskittämään kaikki voimavaransa lääkäreiden palkkaamiseen.

– Ymmärrän hyvin, että [lääkäreiden palkankorotuksen takia] koetaan epäoikeudenmukaisuutta ja varmasti ihan oikeutetusti kateuttakin. Kuitenkin myös muiden ammattikuntien työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että lääkärivaje saadaan korjattua.

Kun lääkäripulaan saadaan helpotusta, kevenee Luukkarisen mukaan myös hoitajien työtaakka ja he saavat työhönsä enemmän tukea. Hän myös haluaa korostaa, että tuhannen euron tehtävälisä on määräaikainen, ei pysyvä.

Toinen syy lääkäreiden palkankorotukseen on Helsingin palkkataso. Lukkarisen mukaan Helsingissä lääkäreiden palkat ovat olleet naapurikuntia matalammat ja tätä pyritään nyt tasoittamaan.

"Tämä tarkoittaa sitä, että rahaa löytyy"

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen näkee, että lääkäreiden palkkojen korottaminen voi ennakoida hyvää myös muille ammattiryhmille.

– Tämä tarkoittaa sitä, että rahaa löytyy. Näin ollen Tehyn ja Superin yhteinen palkkatasa-arvo-ohjelma ei ole lainkaan kohtuuton, Rytkönen sanoo.

Ohjelman tavoitteena on, että ammattijärjestöjen jäsenten, kuten hoitajien, palkkojen korotukset olisivat 1,8 prosenttiyksikköä muita aloja korkeammat kymmenen vuoden ajan. Näin naisvaltainen ala saisi kurottua umpeen eron miesvaltaisten alojen palkkoihin.

KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas puolestaan on tyytyväinen, että Helsinki korottaa hoitohenkilökunnan palkkaa edes jossain määrin.

– Työtä tehdään paljon työpareina ja tiiminä, joten on tärkeää, että kaikkien ammattitaito sekä osaaminen tunnustetaan ja palkitaan, Nybondas-Kangas sanoo.

Hän ei kuitenkaan ole yhtä toiveikas sen suhteen, että lääkäreiden palkankorotukset kertoisivat kuntatyönantajien parantuneesta palkanmaksukyvystä.

– Yleisesti ottaen kunta-alalla on erittäin vaikea taloustilanne, joka ei ole kohenemaan päin, vaan päinvastoin, Nybondas-Kangas sanoo.

Tiedossa oli vuosien jälkeen ensimmäinen joulu yksin. Tiina Puputti kuuli uutisen jo elokuussa. Hänen siskonsa perheineen oli lähdössä työmatkan takia ulkomaille jouluksi.

Ajatus ahdisti ja lamautti, toi vedet silmiin.

Myös Puputille joulu on aina tarkoittanut yhteistä aikaa rakkaimpien kanssa. Pitkiä päiviä urheilemassa ulkona, iltoja hyvän ruuan ja Trivial Pursuitin kanssa yhdessä.

44-vuotias Puputti alkoi punnita vaihtoehtojaan jo syksyllä. Jouluaatto sohvan pohjalla suklaarasian kanssa ei kuulunut suunnitelmiin.

– Jos olisin lähtenyt vaikka ulkomaille, olisin ollut hotellissa ihan yhtä yksin kuin kotonakin. Siksi piti keksiä jotakin muuta, Puputti sanoo.

Hän oli halunnut nähdä pohjolan kaamoksen jo vuosia. Mieleen nousi ajatus Lapin retkeilymajasta.

– Muita ennakko-oletuksia minulla ei ollut, kuin ajatus turistien yhteisestä isosta keittiöstä. Se ei kuitenkaan toteutunut, helsinkiläinen Puputti sanoo ja hymyilee.

Kymmenet tuhannet suomalaiset viettivät tämänkin joulun yksin.

Vuonna 2018 Suomessa oli jo 1,2 miljoonaa yhden hengen taloutta. Se tarkoittaa 44 prosenttia kotitalouksista. Silti lehdet, elokuvat ja mainokset toitottavat yhä joulun perhekeskeisyyden sanomaa.

Puputti tahtoi paeta Helsingin harmautta ja ajatusta yksin olemisesta. Pahimmissa mielikuvissa hän palaisi aattoiltana kaupungilta vesisateessa pimeään kotiin.

– Oli kova kolaus kuulla, että siskoni lähtee jouluksi pois. Kun omaa perhettä ei ole, isä, sisko ja hänen miehensä ovat minulle ne tärkeimmät.

Kaikilla ei ole varaa tai mahdollisuutta valita joulunviettopaikkaansa. Puputti tietää olevansa onnekas.

– Pystyin valitsemaan, mitä minä haluan ja toimimaan sen mukaan. Oli pakko keksiä jotakin, mutta pakosta syntyikin seikkailu.

Puputti toivoisi, että kaupungistuneessa Suomessa myös perheettömille keksittäisiin yhteisöllisiä paikkoja ja tekemistä. Yle otti marraskuussa yhteyttä tasa-arvoministeri Thomas Blomqvistiin (r.) ja kysyi, miten yksinelävät on hallitusohjelmassa huomioitu.

Ministerin avustaja ilmoitti, että mitään yksinasuviin liittyviä hankkeita ei ole menossa.

– Luin jutun ja mietin, että tämä on aikamme kuva, Puputti toteaa.

Voi kuvitella, miten helposti yksinäisyys pistää käpertymään kasaan. Tiina Puputti

Esimerkiksi Espoon Sellossa kokeiltiin tänä jouluna ensimmäistä kertaa, vetääkö kirjasto väkeä laajennettuina aukioloina niin aattona kuin joulupäivinäkin. Kirjoja ei aattona juuri lainattu, mutta väkeä riitti. Suurin osa lähti siis jouluna kirjastoon ihan vain olemaan. Kirjastossa muun muassa katsottiin elokuvia ja laulettiin joululauluja.

– Liityin Suomen Latuun. Sen mainoksissa oli tapahtumia vain lapsiperheille ja senioreille. Silti meitä yksinasuvia aikuisia on satoja tuhansia. Onhan tämä käsittämätön yhtälö.

Puputti on yksinyrittäjänä toimiva valokuvakouluttaja ja tekee töitä ilman vakituista työyhteisöä. Sinkkuna elävä ihminen on oppinut, miten eri asioita yksin oleminen ja yksinäisyys ovat.

Pahimmillaan yksin olo muuttuu yksinäisyydeksi. Kun arjessa ei olekaan jotakuta, joka näkisi ihmisen ihmisenä, kysyisi kuulumiset ja kuuntelisi välittävästi, yksinäisyys hiipii kuvaan tahtomatta mukaan.

– Olen itsekin välillä melankoliaan taipuvainen. Voi kuvitella, miten helposti yksinäisyys pimeydellä kuorrutettuna pistää käpertymään kasaan. Moni meistä elää kroonisessa halipulassa, minäkin. Vaikka juuri toistemme kosketuksesta saisimme voimaa.

Yksinäisyyden torjuminen kuuluu Puputin arkeen tietoisena osana. Nykyisin hän ei enää tee toimistotöitä kotonaan, vaan yhteisessä toimistotilassa.

– Kun vaihtaa kepeitä kuulumisia puolitutun kanssa kahvikoneella, saa tuntea kuuluvansa yhteisöön.

Samaan juhlapöytään

Aatonaattona Puputti saapui bussilla Saariselän Kiilopäälle. Lumen keskellä odotti hostelli. Suurta yhteiskeittiötä ei näkynyt missään. Turistitkin olivat kaikonneet omille reiteilleen. Hetken ajan Puputti mietti, mihin hän oli joutunut.

– Tutustuinkin turistien sijaan retkeilymajan vapaaehtoisiin työntekijöihin ja henkilökuntaan. Oli ihmeellistä huomata, miten erilaisista lähtökohdista me kaikki olimme päätyneet jouluksi Lappiin, Puputti kertoo.

Hän oli haaveillut, että jouluillallinen syötäisiin yhdessä turistien kesken. Koska muut matkailijat olivat enimmäkseen omissa porukoissaan, haave vaikutti mahdottomalta toteuttaa.

Lopulta Puputti kutsuttiinkin henkilökunnan ja vapaaehtoisten ja näiden perheiden joulupöytään. Joku keksi yhdistää pienet pöydät yhteen yhdeksi pitkäksi pöydäksi.

– En tiedä, oliko se joulun vai Lapin taikaa, mutta me istuimme kaikki pöydässä vieraat vieretysten, lapset meidän kaikkien aikuisten seassa.

Aattoiltana Puputti lähti hiihtämään Kiilopään metsiin. Lunta oli yli puoli metriä, pakkasta alle kymmenen astetta.

Tähtitaivas avautui viimein kirkkaana ja loputtomana lumisten kuusten yllä.

Tiina Puputti pysähteli vähän väliä vain katsomaan luontoa.

– Ei kuulunut edes tuulen virettä, oli täysi hiljaisuus ja rauha. Iättömässä maisemassa saatoin kuvitella olevani vuosituhansien takaisessa maisemassa.

Puputti odotti innokkaasti myös kaamoksen näkemistä.Yllätyksenä tuli se, että aamun sinisen hetken jälkeen taivas alkoi hohtaa valoa pilvien takaa.

– Siinä valossa oli jotakin maagista, ylimaallista.

Joulun aikana Puputti saunoi savusaunassa, leipoi pipareita, lumikenkäili, hiihti, läskipyöräili ja ui avannossa.

Savusaunassa suomalaiset neuvoivat aasialaisille, miten saunotaan ja kuinka avantoon astutaan.

Kahvilassa floridalaisrouvat tarinoivat matkoistaan pullan ja kahvin kera. Hiihtokoulussa kiinalaisäiti koetti neuvoa lapselleen suksien saloja.

Osa kruunasi tapaninpäivänsä karaokella, mutta Puputti katsoi jääkiekkoa vapaaehtoistyönään siivousta tekevän rouvan kanssa. Yksi oli Kärppä-fani, toinen kannatti Kalpaa, mutta siinä silti rinta rinnan.

– Pitää tehdä tietoinen päätös, että on aktiivinen ja avoin. Silloin myös porukka siinä ympärillä lähtee mukaan juttuun.

Puputti narskutteli metsässä lunta lumikenkiensä alla. Ääni toi muistoja lapsuuden talvista ja jouluista perheen kanssa.

– Pitkä loma kaukana töistä ja arjesta auttaa nollaamaan. Tämä on upea loma, mutta edes Lapin lumet eivät tee joulua. Oma perhe sen tekee, Puputti myöntää.

Matka Lappiin oli Puputille keino etsiä lomaa, jossa yhdistyisivät ulkoilu ja yhteisöllisyys, vaikka matkaisikin yksin. Molemmat puolet löytyivät joulusta Pohjolassa.

– Joulu jossain hotellissa Pariisissa olisi voinut olla ihan yksin olemista. Lapissa vieraiden kanssa tekeminen on ollut yhteisöllistä, mutta itsellistä oloa. Tämän tasapainon haluan säilyttää arjessakin.

Iskelmämusiikkia soittava televisiokanava Harju & Pöntinen lopettaa.

Viimeisen lähetyspäivän piti olla tulevana sunnuntaina, mutta kanava kertoo Facebook-sivuillaan lähetyksen päättyneen jo perjantaina teknisten ongelmien vuoksi.

Uusi omistaja Sanoma Media Finland oli päättänyt lopettaa kanavan toiminnan. Sanoma osti elokuussa Aito Radiot ja Business FM:n, johon Harju & Pöntinen kuului.

Sanoma myös käynnisti Aito Radioiden uudelleenjärjestelyä koskevat yt-neuvottelut lokakuussa kaikessa hiljaisuudessa, minkä lopuksi kahdeksan ihmistä irtisanottiin.

Harju & Pöntinen kertoo Facebookissa, että neuvottelut kanavan uudesta omistuksesta ja jatkumisesta ovat parhaillaan käynnissä. Jos uusi omistaja päättää jatkaa kanavan toimintaa, se voi palata ruutuihin tammi–helmikuun vaihteessa, Facebookissa kerrotaan.

Katsojien toiveita soittanut kanava pyöri suomalaisten televisioruuduissa vuosien ajan. Finnpanelin katsojatutkimuksen mukaan kanavaa katsoi ja kuunteli keskimäärin 310 000 ihmistä viikoittain.

Helsingin Sanomien mukaan Harju & Pöntinen on saanut nimensä yhtiön entisten omistajien Hannu Harjun ja Kai Pöntisen mukaan. Harju omisti Kevyt Kanava oy:n, jonka alle kuului kanavaa pyörittävä Aito Radio. Pöntinen oli Kevyt Kanavien osaomistaja, mutta jätti yhtiön vuonna 2007.

Harju & Pöntisen lopettamisesta kertoi aiemmin Iltalehti ja Helsingin Sanomat.

Maria Lehmuskallio-Loula karisti vyötäröltään kahdessa vuodessa parikymmentä senttiä ja kiloja lähti lähes kolmekymmentä. Hän onnistui siinä, mikä tuntuu monesta täysin mahdottomalta. Hän onnistui laihduttamaan.

Silti hän kokee osittain epäonnistuneensa. Syksyn aikana kahvin kanssa on tullut naposteltua liikaa herkkuja. Painonpudotus on pysähtynyt. Taas pitää löytää itsekuri jostain uudestaan.

Kuulostaako tämä jo tutummalta?

Pieleen meni

Vielä toukokuussa nakkilalaisen naiskolmikon elämäntapamuutos oli hyvässä vauhdissa. Esimerkiksi Anika Ahokannaksen vyötäröltä oli kadonnut kolmessa kuukaudessa kymmenen senttiä.

Syksy on ollut hänellekin synkempi.

Heidi Haraholmalla viimeiseen puoleen vuoteen on mahtunut muun muassa muutto ja uusi työpaikka. Hän ei edes tohdi puhua karistetuista kiloista. Niitä ei juuri ole.

Jossain vaiheessa jokin meni pieleen.

Kenenkään puolesta ei voi laihduttaa

Niin yleensä käy. Jokin menee pieleen.

Silloin motivaatio pitää kaivaa uudelleen esiin. Naiskolmikkoa elämäntapamuutoksessa avustanut liikuntaneuvoja Mari Jalava toteaakin, että ilman motivaatiota on turha edes yrittää.

– Ilman sitä elämäntapamuutoksesta ei tule mitään. Ammattilaiset voivat auttaa määrättyyn pisteeseen asti, mutta emme me voi kenenkään puolesta laihduttaa. Eikä motivaatiota saa ostamalla. Se pitää löytää itsestään.

Mari Jalava on tarjonnut maksutonta liikunta- ja hyvinvointivalmennusta asiakkailleen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä kahden ja puolen vuoden ajan.

Kiloja ja senttejä on sulanut ihmisten vyötäröiltä niin paljon, ettei hän ole pysynyt laskuissa mukana.

Mutta innokkaimmatkin asiakkaat ovat kohdanneet vastoinkäymisiä.

Pelkkä motivaatiokaan ei siis riitä.

Riittävätkö voimavarat?

Laihduttaminen on niin työlästä, että suuri osa siihen ryhtyneistä luovuttaa. Edeventin ja Mehiläisen painonhallintalääkäri Adré Heikius on toki todistanut monia onnistumisiakin, mutta myös toisenlaiseen lopputulokseen on syytä varautua.

– Aina kun ihmisten oma toiminta on tärkeässä osassa muutostyötä, tulee paljon keskeytyksiä. Näin on riippumatta siitä, osallistuvatko he yksilölliseen liikunnanohjaukseen tai esimerkiksi yksityisten tai terveyskeskusten järjestämiin painonhallintaryhmiin.

Tyypillisenä syynä Heikius pitää sitä, että laihdutusyritykset ajoitetaan väärään aikaan tai ne aloitetaan liian vaativasti.

Laihduttaminen tarkoittaa käytännössä elämäntapamuutoksen tekemistä. Se vie paljon voimavaroja. Voi olla, että niitä ei ole yhtään ylimääräisenä.

Heikius on huomannut, että usein ihmiset antavat jo kaiken olemassa olevan energiansa muille.

– Työnantaja vaatii osansa, kotona voi odottaa hektinen arki ja esimerkiksi joku sairas läheinen voi tarvita apua. Joskus myös niin sanotusti "elämä tulee väliin" hyvistä aikomuksista huolimatta, Heikius toteaa.

Hän ohjeistaakin etenemään pieni, järkevin muutoksin, ei rankalla riistodieetillä.

Stressi vs. laihdutus

Anika Ahokannas myöntää, että hänen voimavaransa loppuivat kesken. Ajatukset ovat nyt kaikessa muussa kuin omassa hyvinvoinnissa.

– Minulla on ollut elämässä niin paljon käänteitä, että en ole ehtinyt keskittyä ruokavaliomuutokseen.

Sen verran hän ehti kuitenkin alkuvuoden aikana saada aikaan, että rasvojen vaihtaminen terveellisempiin korjasi kolesteroliarvoja.

Aina kilojen laskeminen ei olekaan tärkeintä. Elämäntapamuutos parantaa myös terveyttä.

Ahokannas kokee, että pienetkin muutokset saavat hänet voimaan paremmin. Siksi hän aikoo jatkaa muutoksen tiellä.

– Kunhan elämä tasoittuu ja saan taas aikaa itselleni, löydän innon varmasti uudelleen. Stressaantuneena tästä ei tule mitään, eikä stressiä ainakaan kannata lisätä laihdutustavoitteilla.

Nuku riittävästi

Stressi ja kilot kulkevat jossain määrin käsi kädessä. André Heikius muistuttaa, että stressi nostaa kortisolin määrää elimistössä ja kortisoli voi lihottaa. Saman ikävän lisän tuo greliini-hormoni.

– Univaje nostaa greliini-hormonia, joka saa meidät syömään enemmän. Siksi ihminen voikin laihtua pelkästään rauhoittamalla elämäänsä ja nukkumalla paremmin. Näin mieliteot vähenevät ja vaikutykset syömiseen ovat usein myönteisiä, Heikius toteaa.

Hän peräänkuuluttaakin kaikissa elämäntaparemonteissa yksilöllistä tarkastelua. Joku tarvitsee enemmän liikuntaa, toinen voisi syödä paremmin, kolmas saisi ottaa rauhallisemmin.

Ilmaista neuvontaa

Oman elämän ongelmakohtien tunnistaminen ei ole aina helppoa. Silloin ammattilaiset voivat auttaa.

Esimerkiksi Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän asiakkaat saavat kaikki halutessaan ilmaista hyvinvointineuvontaa. Heitä on käynyt Mari Jalavan vastaanotolla tänä vuonna noin sata.

Vaikka osa ajasta on käytetty liikuntasalissa, ovat työhuoneessa käydyt keskustelut nousseet ratkaisevaan asemaan.

Jalava varaa niihin joka kerta yli tunnin aikaa.

– Puhumme liikunnasta, ravitsemuksesta, unesta ja stressistä, mutta myös esimerkiksi parisuhteesta tai mistä vain arkeen vaikuttavasta asiasta. Minulla on aikaa kuunnella. Yleensä sitä kautta löytyy oikea tapa lähestyä asiakkaan tilannetta.

Lähtökohtaisesti ryhmä tavoittelee elämäntapamuutosta, mutta yleensä painonhallinta kulkee siinä mukana.

Lääketieteellistä apua

Joskus omat voimat eivät riitä vaan avun tarvitsee olla konkreettisempaa. Mari Jalavan vastaanolla käyvistä asiakkaista osa on suunnannut lihavuusleikkaukseen. Ennen sinne pääsemistä pitää kuitenkin osoittaa, että pystyy hallitsemaan syömistään.

Siihenkin on apua tarjolla. André Heikius kertoo, että markkinoilla on kaksi lääkettä, jotka hillitsevät todistetusti ruokahalua. Niiden käyttäminen ei kuitenkaan tule halvaksi.

– Ne, joilla on varaa maksaa lääkkeistä alkaen noin 130 euroa kuussa, saavat mahdollisuuden tehokkaampaan ja pysyvämpään painonpudotukseen.

Kyseiset lääkkeet eivät ole Kela-korvattavia. Heikius harmittelee sen asettavan ihmiset eriarvoiseen asemaan.

– Siksi lääkärit ovat varovaisia puhumaan näistä lääkkeistä potilailleen. He eivät halua luoda tilannetta, jossa potilas joutuu sanomaan, etteivät rahat riitä hoitoon.

Heikius arvioi, että lääkkeiden Kela-korvattavuudesta tullaan käymään keskustelua. Sen puolesta puhuu muun muassa Suomen Lihavuuslääkäriyhdistys, jonka toiminnanjohtaja hän on.

Toistaiseksi kyseisten lääkkeiden saatavuus on kuitenkin ihmisten oman aktiivisuuden ja maksukyvyn varassa.

Huuhaata ja hyötyjä

Laihdutusvalmisteiden kanssa on aina syytä olla tarkkana. Iso osa niistä on André Heikiuksen mukaan täyttä humpuukia.

– Tämä on iso bisnes. Asiakkaat ovat epätoivoisia ja kauppaa käydään kaikenlaisilla käärmeöljyillä. Niillä tarkoitan tuotteita, joilla ei ole minkään tyyppistä tieteellistä taustaa.

Heikius ei kiellä sitä, etteikö joistain tuotteista voisi olla apua. Huuhaan ja lääkevalmisteiden välille mahtuu monenmoista.

Esimerkiksi erilaisten laihdutusvalmisteina markkinoitavien keittopussien avulla voi päästä vauhtiin. Heikius näkee ne kuitenkin vain väliaikaisena ratkaisuna ongelmaan.

– Niitä syödessä ei opi mitään uudesta elämäntavasta.

Jos alkusysäystä kuitenkin haluaa hakea niin sanotusta ENE-dieetistä, eli erittäin niukkaenergisestä dieetistä, on jatkosuunnitelma Heikiuksen mukaan hyvä olla olemassa.

– Silloin on syytä harjoitella samalla uusia elintapoja ja järkevää siirtymistä tavalliseen ruokavalioon, kun kilot ovat karisseet.

Syö oikein

Varmin keino pysyvään painonpudotukseen löytyy arkisesta ruokavaliosta ja ateriarytmistä.

Ne ovat André Heikiuksen mukaan elämäntapamuutoksen peruspilareita.

– Ateriarytmin tarkastelu on ylipainoisen ihmisen painonhallinnassa kaiken a ja o. Päivän aikana pitäisi syödä pari pääateriaa ja muutamia välipaloja. Ruokailuvälit eivät saisi venyä liian pitkiksi.

Tässäkin asiassa yksilölliset erot ovat suuria. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.

– Onkin tärkeää oppia aiemmista kokemuksistaan, Heikius toteaa.

On myös merkittävää, mitä aterioillaan syö. Heikius muistuttaa, että kasviksilla saa helposti kevennettyä ruokavaliota. Ne myös pitävät kylläisinä pitkään. Silloin houkutus ylimääräisiin välinaposteluihin vähenee.

Maria Lehmuskallio-Loula on huomannut vihannesten myös piristävän. Tai ainakin toisinpäin vaikutus on näkynyt.

– Nyt kun olen lipsunut ruokailurytmissäni enkä ole syönyt riittävästi vihanneksia, olen ollut väsyneempi.

Niskasta kiinni

Huono omatunto on alkanut kalvaa Maria Lehmuskallio-Loulan mieltä. Mennyttä vuotta miettiessään hän muistaa voineensa elämäntaparemontin aallonharjalla paljon paremmin kuin nyt repsahduksen jälkeen.

Hän on päättänyt, että joululoman loputtua loppuu loma myös elämäntapamuutokselta. Nyt on aika ottaa itseään niskasta kiinni.

Aika moni muukin tekee varmasti tämän saman päätöksen uuden vuoden koittaessa.

Heidi Haraholma on tehnyt sen lupauksen jo niin usein, että aikoo ottaa tällä kertaa vähän maltillisemmin.

– Tekisin lupauksen nytkin, jos tietäisin, että pystyn pitämään sen. Hädin tuskin kuukautta olen kuitenkaan jaksanut, jos olen asettanut itselleni jonkun kilotavoitteen.

Siksi Haraholma onkin nyt päättänyt pyrkiä pienin askelin kohti terveellisempää elämää.

Uudenvuodenlupaus

Tänä vuonna Painotohtori-kirjansa julkaissut André Heikius vierastaa painonpudotukseen liittyviä uudenvuodenlupauksia, jos ne toistuvat vuosi vuoden perään ilman syvempää pohdintaa omasta tilanteesta ja lähtökohdista.

Ainakin silloin niitä kannattaa välttää, jos huomaa tekevänsä saman lupauksen yhä uudelleen – ilman tuloksia.

– Paino voi tällaisen lupauksen jälkeen pudota hetkellisesti, mutta usein kilot palaavat alun innostuksen jälkeen takaisin. Toppuuttelisinkin lupausten tekemistä, jos ne ovat vain automaatti, joka ei johda pysyvään muutokseen.

Jos ajatus muutoksesta on kuitenkin kypsynyt päässä jo pitkään, voi uusi vuosi antaa sille onnistuneen alun.

Heikius toivoo, että painonpudotuslupauksen tekijät pohtisivat päätöksen hetkellä, mitä he vastaisivat näihin kahteen kysymykseen:

1. Lisääkö tämä minun kokonaisterveyttäni?

Jos suvussa on esimeriksi sydänsairauksia, ei kannata siirtyä ruokavalioon, jossa on paljon punaista lihaa ja eläinperäistä rasvaa.

2. Lisääkö tämä minun jaksamistani ja voimavarojani?

Sellaista muutosta ei kannata elämässään tehdä, joka kuluttaa liikaa energiaa ja voimavaroja. Niitä pitäisi ennemminkin saada lisää.

Tsemppiä elämäntapamuutokseen!

Voit kertoa kommenttiosiossa kokemuksistasi. Oletko onnistunut elämäntapamuutoksessa? Menikö jokin pieleen? Aiotko nyt ottaa itseäsi niskasta kiinni?

Kymmeniä ihmisiä on kuollut tuhoisassa autopommi-iskussa Somalian pääkaupungissa Mogadishussa.

Tiedot kuolleiden ja haavoittuneiden määristä ovat vielä epäselviä.

Räjähdyksessä on kuollut ainakin 76 ihmistä ja 70 on haavoittunut, kertoo yksityisen sairaankuljetusyrityksen Aamin Ambulancen johtaja Abdukadir Abdirahman Haji uutistoimisto AFP:lle. Hänen mukaansa uhrien määrä voi olla korkeampikin.

Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan kuolleita on yli 90.

Mogadishun pormestari Omar Muhamoudin arvioi aiemmin, että ainakin 90 siviiliä on haavoittunut räjähdyksessä.

Räjähdys sattui ruuhkaisella alueella

Pommi räjähti kesken vilkkaimman aamuruuhkan risteyksessä lähellä verotoimistoa ja turvallisuustarkastuspistettä.

– Tämä oli tuhoisa tapaus, koska paikalla oli monia ihmisiä, muun muassa opiskelijoita liikkui alueen läpi busseilla, kun räjähdys tapahtui, kertoo silminnäkijä Muhibo Ahmed.

Räjähdyksen sattuessa alueen lähellä olleen Sakariye Abdukadirin mukaan räjähdys rikkoi useita ikkunoita hänen autostaan.

– Näin vain ruumiita ympäriinsä. Osa oli palanut niin pahasti, ettei heitä voi tunnistaa, hän kertoi.

Iskun tekijä ei ole tiedossa. Autopommi-iskujen kaltaiset hyökkäykset ovat yleisiä Mogadishussa. Usein tekijäksi on ilmoittautunut terroristijärjestö al-Shabaab, jolla on kytköksiä terroristiverkosto al-Qaidaan.

Silminnäkijöiden mukaan räjähdys muistutti vuonna 2017 sattunutta terrori-iskua, jossa kuorma-autopommi vaati yli 200 kuolonuhria.

Lue myös:

Italialainen sotilassaattue ja Yhdysvaltojen tukikohta joutuivat hyökkäysten kohteeksi Somaliassa

Kymmeniä kuollut hotelli-iskussa Somaliassa – Isku kesti 12 tuntia