Näyttelijä Aarre Karén on kuollut 88-vuotiaana. Tiedon Karénin kuolemasta ovat vahvistaneet Kansallisteatterille Karénin omaiset.
Karén syntyi vuonna 1932 Tokiossa, missä hänen vanhempansa olivat tuolloin lähetystyöntekijöinä. Suomessa Karén kouluttautui esiintyjäksi Sibeliusakatemiassa ja Teatterikoulussa.
Karén oli näyttelijänä Helsingin Kaupunginteatterissa yli parikymmentä vuotta vuodesta 1965 ja sen jälkeen toistakymmentä vuotta Kansallisteatterissa. Hän toimi myös Kotkan ja Turun kaupunginteattereissa.
Karén näytteli yli 30 elokuvassa ja lukuisissa televisiosarjoissa. Hänen ensimmäisen iso elokuvaroolinsa oli Maunu Kurkvaaran ohjaamassa Kujanjuoksussa. Hänet nähtiin myös useissa Uuno Turhapuro -elokuvissa ja monissa Aki Kaurismäen ohjaamissa elokuvissa.
Televisiosarjoissa hänet nähtiin erilaisissa rooleissa aina ReinikaisestaSykkeeseen. Usean kauden kestäneitä osia hän näytteli Puhtaat valkeat lakanat ja Salatut elämät -sarjoissa.
Aarre Karén teki myös lukuisia radiokuunnelmia ja oli ahkera ääninäyttelijä. Dubbaus-rooleja hän teki Nalle Puhin Kanista Batmanin Jokeriin. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1999, mutta jatkoi näyttelijäntyötään muun muassa juuri äänityössä vuoteen 2017 asti.
Nimismiehen kiharat ja sakeat pölypilvet ovat tulleet tutuiksi tänä kesänä autoilijoille ja sorateiden varrella asuville. Etenkin Etelä- ja Keski-Suomi ovat kärsineet kuivuudesta.
– Renkaita, vanteita, iskareita ja tukivarsia on mennyt ainakin tuhannen euron edestä. Kalliimmaksi vielä tulisi, ellei mieheni osaisi korjata autoja, Juvan Risulahdessa asuva Soili Kervinen kertoo.
Kerviset asuvat Etelä-Juvalta Puumalan Sahanlahteen vievän tien varrella. Kilometrejä tulee vuodessa perheenäidille jopa 50 000. Soratiet tulevat tutuiksi useita kertoja päivässä.
– Ymmärrämme, ettei teiden hoitajat pysty tällaisilla säillä ihmeitä tekemään, sillä hoitourakat on neuvoteltu niin alas.
– Harmittaa, että päätöksenteko on viety niin kauas, ettei siellä tiedetä missä kunnossa tiet ovat täällä, Soili Kervinen sanoo.
"Hiekkakakku" ei onnistu ilman kosteutta
Myös Väyläviraston maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen myöntää, että soratiet ovat olleet tänä kesänä poikkeuksellisen kehnossa kunnossa. Kuiva hellejakso on ollut ennätyksellisen pitkä.
Suomessa on noin 27 000 kilometriä sorateitä. Kuivuudesta on kärsinyt reilut 10 000 soratiekilometriä.
– Ehkä kolmannes tuosta määrä kaipaa nyt syksyllä perusteellista kunnostusta. Töihin päästään elokuun sateiden myötä, mutta iso urakka on edessä, Jarkko Pirinen arvioi.
Sorateille kuivuus on usein kohtalokasta, sillä ilman riittävää kosteutta ongelmat alkavat kertautua. Pölyäminen lisääntyy ja nimismiehen kiharat lisääntyvät, mutta kuivan tien muokkaamisessa on omat riskinsä.
– Vähän kuin vertauskuvaannollisesti hiekkakakku ei onnistu kuivasta hiekasta, vaan onnistu paremmin kosteasta hiekasta, Jarkko Pirinen kuvaa.
Niin sanotut nimismiehenkiharat ovat yksi hankaluus, jota liiallinen kuivuus saa sorateillä aikaan. Petri Vironen / Yle
Kun pölyäminen vie soratieltä irtoainekset, pohja muuttuu kovaksi. Kovan ja kuivan tien rikkominen työkoneilla voi johtaa suurempiin ongelmiin, jos edes suolauksen avulla ei saada sidottu hiekkakakkuun riittävästi kosteutta.
– Hyvän pinnan saamiseksi pitäisi pinnalla ollut hienoaines eli soran pienimmät osat saada levittymään tasaisesti takaisin, mikä ei onnistu ilman soran käsittelyä ja kastelua. Tähän tarvitaan paljon vettä. Esimerkkinä urakoitsija Etelä-Suomessa teki yhden 700 metrin soratiepätkän tasoituksen ja siihen meni 30 000 litraa vettä, Pirinen kertoo.
Poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta kuivuus ei ole suomalaisen soratien yleisin vitsaus. Liiallinen kosteus on selvästi useammin toistuva ongelma.
– Liialliset sateet pehmentävät soratien pinnan ja pahimmassa tapauksessa laskevat tien kantavuutta. Tien pinnasta voi tulla liejuinen ja jopa lähes ajokelvoton pahimmissa tapauksissa. Toinen tyypillinen ongelma on pinnan reikiintyminen tai jopa tien reunan sortuminen ja huuhtoutuminen voimakkaiden rankkasateiden vesivirtaaminen mukana, Pirinen muistuttaa.
"Olisi kiva, että pääsisi edes töihin ajamaan"
Soili Kervisellä on selkeä viesti toive päättäjille.
– Me maksamme täälläkin veroja aika paljon, sekä välillisiä että välittömiä. Olisi kiva, jos ihmiset saisivat käytyä töissä ja harrastettua. Että edes tiet olisivat ajettavassa kunnossa Kervinen pohtii.
Kervisen mukaan Etelä-Juvalla on myös yrityksiä, joiden on hankala saada työntekijöitä kehnokuntoisten sorateiden taakse.
Raitiovaunuliikenne käynnistyy Tampereella virallisesti huomenna maanantaina. Tampereen ratikkaa juhlittiin sunnuntaina myös Ylen erikoislähetyksessä.
Tunnin mittaisessa lähetyksessä tavataan muun muassa Tampereen kaupungin tuleva pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.), ratikan valmistajia ja vastustajia sekä pääministeri Sanna Marin (sd.).
Lisäksi ääneen pääsevät lukuisat tamperelaiset. He kertovat, miten ratikka on vaikuttanut arkeen ja mitä ajatuksia kaupungin muutos herättää.
Lähetyksen voi katsoa jutun yllä olevalta videolta.
Heinäkuun alussa Yle Areenassa julkaistusta ja Radio Suomessa esitetystä Armi Aavikosta kertovasta kuunnelmasta on tullut erittäin suosittu. Reilussa kuukaudessa musiikkidraamaa on käynnistetty Areenassa kolme ja puoli miljoonaa kertaa.
Aikaisempiin kesäkuunnelmiin verrattuna suosio on ollut huomattavasti suurempaa. Edellisvuosina audiodraamoissa on käsitelty Gösta Sundqvistia, Kikkaa ja Dingoa, ja niiden käynnistyskerrat Areenassa ovat olleet yli miljoonan. Eniten yleisöä on kiinnostanut Gösta, jolla käynnistyskertoja on ollut 1,7 miljoonaa.
Armi Aavikko - siinä välissä olin elossa -kuunnelma kertoo laulajanakin tunnetuksi tulleen tähden elämästä, ja se on kolahtanut suomalaisiin. 20-osaisen sarjan toteutus on saanut pelkästään positiivista palautetta.
– Yleisö on tykännyt todella paljon siitä muodosta, miten se on tehty eli draama, jonka seassa on sekä arkistomateriaalia että uusia haastatteluja. Valtavasti palautetta on saanut näyttelijätyö ja etenkin Armia esittävä Minka Kuustonen. Kehuja on tullut myös käsikirjoituksesta ja ohjauksesta, kertoo Ylen radio- ja audiopäällikkö Jonna Ferm.
Minka Kuustonen ei ole yllättynyt, että Armi Aavikon tarina kiinnostaa suomalaisia. Hän on saanut lukuisia palautteita, joissa ihmiset kertovat kuunnelman koskettaneen heitä. Monet ovat kuunnelleet musiikkidraaman yhdeltä istuimelta.
– Armi on monelle suomalaiselle sydämeen päässyt henkilö. Monet tietävät tarinan traagisuuden, ja moni on kokenut sen jo silloin, kun se on tapahtunut. Ehkä kuunnelman ovat löytäneet myös sellaiset, jotka eivät hänestä tiedä ja haluavat tietää lisää, Kuustonen sanoo.
– Uskon kuunnelman sekä kuuntelun uuteen tulemiseen, sanoo Ylen radio- ja audiopäällikkö Jonna Ferm.Pekka Tynell / Yle
Kunnelman, tai nykyisin audiodraaman, suosiolle voi löytää syyn audion lisääntyneestä suosiosta. Ihmiset kuuntelevat entistä enemmän äänikirjoja ja podcasteja. Yle Areenassa audiomateriaaleja kuunneltiin viime vuonna kolmanneksen aiempaa enemmän.
Audion menestykseen on yksinkertainen syy – sitä on helppo kuluttaa.
– Audio on valtavan tehokas mediamuoto. Audion kulutuksessa jäävät silmät ja kädet vapaaksi. Se on tehokasta. Kuunnellessa voi tehdä samaan aikaan muita asioita, Ferm sanoo.
Iso H päätyi vahingossa podcast-tuottajaksi
Räppäri Iso H eli Henrik Rosenberg on tuottanut podcasteja viitisen vuotta. Hän on tehnyt niitä niin yrityksille kuin somevaikuttajille.
– Ihmeellistä kyllä teen tällä hetkellä enemmän äänituotantoja ja podcasteja kuin musiikkia. Podcastien merkitys on joka vuosi noussut Suomessa, ja teen niitä koko ajan enemmän.
– Podcasteilla voi tienata itse asiassa yllättävän hyvin. Jos alkaa tehdä sellaista podcastia, jolla on paljon kuuntelijoita ja sitä kautta saa kiinnostavia mainostajia ja sponsoreita itselleen, niin sitten palkkio voi olla aika hyväkin, sanoo podcasteja tuottava Iso H eli Henrik Rosenberg.Pekka Tynell / Yle
Podcasteja tuottaessaan Rosenberg vastaa teknisestä ja taiteellisesta sisällöstä. Hän pitää huolen siitä, että äänituote on asiakkaan mieleen.
Rosenberg päätyi podcastien maailmaan jo ennen kuin alkoi tuottaa niitä. Pitkät päivät studiolla saman kappaleen parissa eivät saaneet häntä enää kuuntelemaan musiikkia autossa matkalla kotiin. Puhe ja podcastit olivat miellyttävämpi vaihtoehto.
Hän päätyi tekemään podcasteja vahingossa, kun oli vaihtamassa musiikinteko-ohjelmaa toiseen. Ensimmäisen hän teki atlantalaiselle räppärille, joka halusi puhua jenkkinuorisolle amerikkalaisesta sisäpolitiikasta ja historiasta.
Sen jälkeen kaverin vaimo perusti ystäviensä kanssa podcasteja tuottavan firman, ja he kysyivät Rosenbergiä mukaan tekijäporukkaan.
– He kysyivät, että tiedätkö podcasteista mitään ja vastasin, että hyvin vähän, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Rosenbergin mielestä suomalaisten podcastien taso on vuosien varrella parantunut huomattavasti. Hyvä podcast on hänen mielestään sellainen, josta kuulee ihmisten intohimon puhua tietystä asiasta, sillä sen ihmiset aistivat.
Huono podcast on hänen mielestään liian käsikirjoitettu.
– On tullut vastaan tilanteita, joissa asiakaalla on ollut hirvittävän tarkka käsikirjoitus, jonka mukaan pitää mennä. Se alkaa muistuttaa mainosta tai radioteatteria. Podcastissa tärkeintä on, että siinä pääsee kuuntelemaan ihmisten välisiä keskusteluja.
Iso H julkaisee ensi viikolla ensimmäisen osan omasta podcastistaan, jonka nimi on Hoo-hetki.Pekka Tynell / Yle
Rosenberg on iloinen, että audion merkitys ihmisten elämässä on kasvanut.
– Musiikki on aina ollut ihmisille tärkeää, mutta esimerkiksi yritysten viestinnässä tai vaikka ostoskeskuksissa on alettu miettiä, että minkälaista musiikkia siellä pitää soittaa. Vihdoin jotkut tahot ovat ymmärtäneet, kuinka musiikki ja ääni meihin ihmisiin vaikuttaa.
Rosenberg kypsytteli pitkään ajatusta omasta podcastista. Ensi viikolla julkaistaan ensimmäinen osa hänen podcastistaan, jonka nimi on Hoo-hetki.
Iso H:n podcast-suosikit
Henrik Rosenberg kuuntelee aktiivisesti podcasteja ja hän listasi viisi tämän hetken suosikkiaan.
"Thomas ”Kasmir” Kirjosen ja Joonas Kerosen podcast ”ei mistään”, eli oikeastaan kaikesta maan ja taivaan väliltä mielenkiintoisella vieraalla höystettynä."
Ääri-islamilaisen Taliban-taistelijat ovat vallanneet jo viidennen maakuntapääkaupungin, Taloqanin, Agfanistanin koillisosassa.
Asiasta kertoivat uutistoimisto AFP:lle kaupungin asukkaat ja turvallisuusjoukot.
– Jätimme kaupungin tänään iltapäivällä sen jälkeen kun hallitus epäonnistui avun lähettämisessä, turvallisuuslähde kertoi.
Taliban ilmoitti sunnuntaiaamuna vallanneensa Kunduzin kaupungin, jossa se on käynyt kiivaita taisteluita Afganistanin hallituksen joukkoja vastaan. Kunduz on maan pohjoisosassa sijaitsevan samannimisen maakunnan pääkaupunki.
Taliban on eri lähteiden mukaan vallannut Kunduzin kaikki hallintorakennukset ja poliisin päämajan. Afganistanin joukot taistelevat vielä lentokentän ja armeijan oman tukikohdan hallinnan säilyttämisestä.
Kunduzin valtaaminen on järjestölle merkittävä voitto. Kaupungista on hyvät yhteydet suureen osaan Afganistanin luonnonvararikkaita pohjoisosia sekä pääkaupunkiin Kabuliin, joka sijaitsee noin 335 kilometrin päässä Kunduzista.
Taliban ilmoitti myöhemmin sunnuntaina vallanneensa myös Sar-e Polin kaupungin samannimisessä maakunnassa. Myös Sar-e Polin hallintorakennukset ovat Talibanin hallussa.
Taliban valtasi perjantaina Nimruzin pääkaupungin Zaranjin ja lauantaina Džouzdžanin pääkaupungin Sheberghanin.Derrick Frilund / Yle
Taliban on vallannut perjantaista lähtien jo kaksi muutakin maakuntakeskusta.
Ryhmittymä valtasi perjantaina ensimmäisen maakuntakeskittymänsä, Nimruzin pääkaupungin Zaranjin. Lauantaina se sai haltuunsa Džouzdžanin pääkaupungin Sheberghanin.
Raskaita taisteluita käydään myös erityisesti eteläisen Helmandin maakunnan pääkaupungissa Lashkar Gahissa, missä sairaala ja koulurakennus vaurioituivat lauantaina Afganistanin keskushallinnon johtamien joukkojen ilmaiskuissa. Maakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Majid Akhund kertoo AP:lle, että alue on Talibanin hallussa, ja että mahdolliset uhrit ovat ryhmittymän taistelijoita.
Maakuntapääkaupungit keskeinen tavoite
Taliban on saanut haltuunsa suuria osia Afganistanin maaseudusta, ja nyt maakuntapääkaupunkien valtaaminen on sille keskeinen tavoite.
Taistelut Afganistanissa ovat kiihtyneet toukokuusta lähtien, jolloin Yhdysvallat ja sen liittolaiset alkoivat vetäytyä maasta 20 vuoden jälkeen. Taliban näki tässä mahdollisuutensa vallata maa takaisin länsiliittouman tukemalta horjuvalta hallinnolta.
Yhdysvallat tukee Afganistanin keskushallintoa edelleen ilmaiskuin, mutta tämä herättää huolta siviiliuhreista.
Pohjois-Afganistan on aluetta, jossa myös suomalaissotilaita on toiminut osana Naton johtamaa Isaf-kriisinhallintaoperaatiota. Suomalaiset toimivat erityisesti Mazar-i-Sharifissa ja Maimanassa nyt vallattujen kaupunkien naapurimaakunnissa Balkhissa ja Farjabissa.
Viimeiset suomalaissotilaat vedettiin pois Afganistanista kesäkuun alussa.
Rullasuksia on myyty tänä vuonna enemmän kuin vuosi sitten kertovat kaksi kotimaista valmistajaa Marwe ja Vauhti. Hyvinkäällä ja Joensuussa toimivat rullasuksivalmistajat suoltavat ulos myös suksien varaosia ja niiden alle erilaisia rullia.
Perinteisesti laji on ollut osa kilpahiihtäjien ja aktiivisten harrastajien kesätreeniä. Muutaman viime vuoden aikana myös muut reipasta liikuntaa harrastavat liikkujat ovat löytäneet rullasuksihiihdon, koska hiihtäminen on tehokasta harjoittelua.
Puijon hiihtoseuran harjoituksissa on mukana lapsia ja nuoria alakouluikäisistä aina yli 20-vuotiaisiin. Marianne Mattila / Yle
Rullasuksilla hiihtämistä ei kannata aloittaa ilman muuta hiihtokokemusta. Siksi esimerkiksi Suomen Latu on järjestänyt omia rullasuksihiihtokursseja.
Vaikka valmistajat hakevat rullien alle samanlaista tuntumaa kuin lumella, on rullasuksi muun muassa korkeampi kuin tavallinen suksi. Tämä vaikuttaa hiihtäjän tasapainoon. Kypärä, polvisuojat ja käsineet ovat myös tässä lajissa tarpeen.
Kuopion Puijolta löytyy lajia varten lenkki
Kuopiossa asuva maastohiihtäjä ja olympiamitalisti Iivo Niskanen sai omalle Iivon lenkilleen asvaltoidun pinnan viime kesänä. Puijon hiihtoseuran lapset ja nuoret harjoittelevat säännöllisesti radalla. Välillä myös hiihtäjälegenda itse sattuu paikalle.
– Onhan se hienoa, että maailman parhaan kanssa pääsee makustelemaan vauhtia, toteaa 17-vuotias Niilo Mäkinen hiihdettyään muutaman kierroksen Niskasen kanssa.
Sekä Niilo että 18-vuotias isoveli Nuutti Mäkinen hiihtävät rullasuksilla paljon kesäkaudella. Viime vuonna kummallekin kertyi noin 2 000 rullahiihtokilometriä. Niskanen arvioi omaa määräänsä tunteina.
– Kyllä tätä tulee useampi sata tuntia kauden aikana tehtyä, Niskanen kertoo.
Mäkisen veljekset Iivon vanavedessä. He aloittivat rullasuksihiihdon 12-vuotiaina. Marianne Mattila / Yle
Tavoite on hiihtää teknisesti mahdollisimman samalla tavalla kuin lumella. Lumelta rullille siirtyminen ei ole Niskasen mukaan vaikeaa, koska suksiin saa rullia eri nopeuksille. Tällä tavalla haetaan tuntumaa eri keleihin.
– Talvellakin vaihtelua on pakkasesta vesikeliin, Niskanen toteaa.
Touhu kuulostaa tekniseltä, mutta Niskasen sanoin siinä ei kuitenkaan mennä ihan formuloiden tasolle.
Tampereen raitiovaunuliikenne käynnistyy huomenna maanantaina. Liikenteen käynnistymistä juhlittiin sateisessa säässä Tampereen keskustorilla sunnuntaina päivällä. Paikalla oli näytillä uusia raitiovaunuja.
Yle teki paikalta erikoislähetyksen, jossa haastateltiin muun muassa pääministeri Sanna Marinia (sd.) ja ratikan pitkäaikaisia vastustajia. Parhaat palat lähetyksestä voit katsoa tästä jutusta.
Tampereen keskustorille tuotiin juhlaa varten uusia raitiovaunuja näytille. Juha Kokkala / Yle
Ratikan vastustajat hyppäsivät kyytiin
Kaikki tamperelaiset eivät ole olleet innoissaan kaupunkiin rakennetusta kulkupelistä. Asiaa vastustaneet kaupunginvaltuutetut, perussuomalaisten Lassi Kaleva sekä Vaihtoehto Tampereen Jari Heinonen hyppäsivät kuitenkin juhlapäivänä uuden raitiovaunun kyytiin.
Škoda Transtech valmisti Tampereen ratikat. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Vierros oli saapunut Tampereellle juhlistamaan liikenteen käynnistymistä.Clarissa Jäärni / Yle
Kaupunkilaiset pääsivät raitiovaunun kyytiin: "En edes tiedä, mihin olemme menossa"
Tampereen raitiotie ja Nysse arpoivat 40 onnekkaan joukon, joka pääsi matkustamaan ensimmäistä kertaa linjalla 1. Matka taittui raitiovaunun kyydissä Sorin aukiolta kohti Kaupin kampusta.
Mukana olleet nauttivat ratikan tuoreesta tuoksusta ja uudesta kokemuksesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Rokotetutkimuskeskuksen asiantuntijat pitävät koronarokotteita turvallisina myös 12–15-vuotiaille ja suosittelevat rokotteen ottamista.
Euroopan lääkevirasto (EMA) suositteli Pfizerin koronarokotteen käytön laajennusta 12–15-vuotiaisiin jo toukokuun lopussa. Saman suosituksen EMA antoi Modernan rokotteelle heinäkuussa. Molemmat ovat mRNA-rokotteita.
– Siinä kohtaa, kun EMA laajentaa myyntilupaa, ollaan varmoilla vesillä, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
Suomessa 12–15-vuotiaat voivat hakea koronarokotuksen huomisesta maanantaista lähtien. Rokotteiden jakelusta vastaavat kunnat. Kunnasta riippuen nuoret voivat siis saada rokotteen esimerkiksi kouluterveyden kautta tai yleisiltä koronarokotuspisteiltä.
– Tutkimuksissa ei havaittu erityisesti näitä ikäryhmiä koskevia turvallisuushuolia, mutta koska osallistujamäärä oli rajallinen, ei voitu havaita vielä tuntemattomia haittavaikutuksia, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Anna Scherleitner.
Triplassa shoppailemassa ollut 13-vuotias Peppi Hietamies aikoo ottaa rokotteen.Retu Liikanen / Yle
Rokotteen hyödyt voittavat haitat
MRNA-rokotteisiin liittyvä erittäin harvinaisena haittavaikutuksena saatu sydänlihaksen- tai sydänpussintulehdus on herättänyt ihmisissä huolta. 12–39-vuotiailla miehillä on tehosteannoksen jälkeen noin 1:30 000 riski saada jompi kumpi tulehdus.
– Sinänsä ehkä ihan odotettuakin, että sydänlihastulehdukset tulevat nuorille miehille, koska nämä tulehdukset liittyvät virustauteihin ja normaalistikin ne painottuvat nuoriin miehiin, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
Anna Scherleitnerin mukaan sydänlihastulehdusten riski on ollut EMAn tiedossa jo ennen käytön laajennuksen suosittelemista. EMA katsoi rokotteen hyötyjen voittavan haitat.
– Ei ole syytä huoleen. Nämä ovat olleet erittäin harvinaisia, lieviä ja itsestään paranevia, mitä maailmalla on aikuisilla todettu, eikä ole syytä olettaa niiden olevan erilaisia nuorilla.
Tähän mennessä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on saanut koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksia 12–15-vuotiailta alle viisi. Vakavia haittoja Fimean mukaan ilmoituksissa ei ole raportoitu.
Suomessa riskiryhmään kuuluvat 12–15-vuotiaat ovat saaneet jo koronarokotteita aiemmin. Scherleitnerin mukaan Yhdysvalloissa jo yli 6 miljoonaa 12–15-vuotiasta on saanut ensimmäisen rokoteannoksen Pfizerin rokotteella.
Koronarokotustilanne Helsingin Jätkäsaaressa kesäkuussa. Maailmanlaajuisesti koronarokoteannoksia on annettu yli miljardi kappaletta.Jari Kovalainen / Yle
Lapsi voi pääsääntöisesti päättää itse rokotuksestaan
Laissa ei ole määritelty tarkkaa ikärajaa lapsen itsemääräämisoikeudelle. Alaikäinen voi siis itse päättää koronarokotteen ottamisesta, mikäli terveydenhuollon ammattilainen arvioi lapsen olevan ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenevä päättämään asiasta. Rämetin mukaan lähtökohtaisesti yli 12-vuotiaan ajatellaan olevan riittävän kypsä päätöksen tekemiseen.
Scherleitnerin mukaan koronan deltavariantti on tällä hetkellä Suomessa valtaviruksena, minkä vuoksi on tärkeää saada mahdollisimman suuri osa väestöstä rokotettua mahdollisimman nopeasti. Rokotteen teho deltavarianttia vastaan on hieman heikompi, etenkin niillä, jotka ovat saaneet vain yhden annoksen.
– Deltankin kohdalla kahden annoksen jälkeen teho oireista koronaa vastaan on 79 prosenttia ja vakavaa tautia vastaan 96 prosenttia, eli luvut ovat edelleen hyvät, sanoo Scherleitner.
Rokotetahti riippuu sekä käytännön järjestelyistä että siitä, kuinka innokkaasti eri-ikäiset käyvät hakemassa rokotteen.
Rämetin mukaan epidemia siirtyy koko ajan nuorempia kohti. Kun rokotukset edistyvät, viruksen olemassaolon mahdollisuus puristuu nuorempiin ikäryhmiin.
– Tämä ikäluokka on kärsinyt koronasta hyvin paljon, varmaan enemmän kuin keskimääräinen työikäinen. Heidän rokottamisensa normalisoi heidän elämänsä, sanoo Rämet.
Rämetin mielestä ei ole olemassa suomalaista laumasuojakuplaa, koska nykypäivänä ihmiset liikkuvat laajasti. Tautipainetta voi tulla mistä suunnasta tahansa.
– Kannattaa ottaa se pelastusliivi ihan itse. Ensin autetaan itseään ja samalla autetaan välillisesti luokkakaveria, perheenjäsentä ja hoivapaikassa olevaa isovanhempaa.
Elokuu on vuoden kiireisin muuttokuukausi. Tilastokeskuksen muuttoliiketilaston mukaan esimerkiksi vuoden 2020 elokuussa kunnasta toiseen muutti lähes 44 000 ihmistä. Muina kuukausina muuttajia oli keskimäärin 23 000.
Kaikki eivät kuitenkaan saa vuokra-asuntoa yhtä helposti, ja joidenkin unelma omasta kodista voi kariutua ennakkoluuloihin ja syrjintään.
Vuokranantajalla on oikeus valita, kenelle asunnon vuokraa. Päätöksen perusteet eivät kuitenkaan saa olla syrjiviä. Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin muita jonkin ominaisuuden perusteella.
Toisinaan valintaperusteissa rikotaan jopa lakia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai tammi- ja kesäkuun välisenä aikana yhteensä 79 asumiseen liittyvää syrjintäyhteydenottoa. Määrä on yli 60 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana, jolloin vastaavia yhteydenottoja tehtiin 49 kappaletta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tarkastaja Päivi Al-Tameemi muistuttaa, että ilmoitusmäärän kasvusta ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä tulkintoja.
– Uskoisin, että ihmisten oma oikeustietoisuus on lisääntynyt. En ainakaan tekisi sellaista johtopäätöstä, että syrjintä on kasvanut yhteiskunnassa vaan että ihmiset uskaltavat matalammalla kynnyksellä ilmoittaa syrjinnästä, hän arvioi.
Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Yhdenvertaisuuslaissa kielletään sekä suora että välillinen syrjintä. Syrjintä kielletään lisäksi myös muun muassa rikoslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Toiminnan taustalla tietämättömyyttä
Al-Tameemi uskoo, että kaikki yksityiset vuokranantajat eivät edes tiedä yhdenvertaisuuslain velvoittavan myös heitä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle saapuneiden yhteydenottojen mukaan ihmisiä syrjitään asuntomarkkinoilla niin kansalaisuuden, kielitaidon, varallisuuden kuin seksuaalisen suuntautumisenkin takia.
– Viime aikoina kasvussa on ollut yksityisten vuokranantajien syrjivä toiminta, ja heistä osa on ollut siinä uskossa, että he saavat valikoida vuokralaisen syrjivin perustein. Esimerkiksi hän ei halua vuokralaiseksi miesparia tai romaniperhettä, ja hän saattaa ilmaista sen hakijalle vaikka tekstiviestillä, Al-Tameemi kuvailee tyypillisiä valtuutetun tietoon tulevia syrjintätapauksia.
Aiemmin ilmoituksista suurin osa koski kuntien asunnonvuokraustoimintaa, mutta nyt valtaosassa on kyse yksityisiä vuokranantajia ja vuokra-asuntojen välittäjiä koskevista syrjintäepäilyistä.
Yhdenvertaisuuslaissa yksityinen vuokranantaja tulkitaan palveluntarjoajaksi, kun toiminta on ammattimaista.
Ammattimaiseksi palvelujen tarjonnaksi katsotaan esimerkiksi se, jos yksityishenkilö vuokraa sijoitusasuntoaan ja ilmoittaa siitä julkisesti. Helmikuussa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tekemän päätöksen mukaan myös taloyhtiö voidaan tulkita palveluntarjoajaksi.
– Palveluntarjoajan velvollisuus on noudattaa syrjintäkieltoa. Se ei riitä, että vuokranantaja ei syrji, vaan hänen on esimerkiksi vammaisen henkilön kohdalla tehtävä kohtuullisia mukautuksia, vaikkapa hakutilanteessa tai vuokrasuhteessa. Jos vuokranantaja on palveluntarjoaja, hän on myös hyvitysvastuussa harjoittamastaan syrjinnästä.
Esimerkiksi viime vuonna Lapin käräjäoikeus tuomitsi vuokranantajan syrjinnästä 11 680 euron sakkoon, kun vuokranantaja kieltäytyi vuokraamasta asuntoa, koska asunnonhakija oli romani.
Vuokranantaja määrättiin lisäksi maksamaan kärsimyskorvausta syrjinnän uhrille sekä uhrin oikeudenkäyntikulut. Tuomio on lainvoimainen.
Al-Tameemin mukaan yksityisillä vuokramarkkinoilla tapahtuvalle syrjinnälle on ominaista, että näyttö on usein niin selkeää, että se kantaa myös oikeudessa. Syrjintä on myös näkyvämpää ja räikeämpää kuin kunnallisella puolella.
Laki asettaa tiukemmat vaatimukset kuntien vuokrataloyhtiöille ja niille yksityisille toimijoille, jotka ovat saaneet vuokra-asuntojen rakentamiseen julkista rahoitusta.
– Viranomaisten on edistettävä tavoitteellisesti suunnitelmallisesti yhdenvertaisuutta. Velvoite koskee kuntien vuokrataloyhtiöiden lisäksi yksittäisiä, isoja vuokrataloyhtiöitä tai -firmoja, jotka vuokraavat ARA-kohteita.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tarkastaja Päivi Al-Tameemi uskoo, että osa syrjinnästä johtuu vuokranantajien tietämättömyydestä.Yle / Kristian Broholm
Suuri osa jää ilmoittamatta
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen viranomainen, jonka tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Valtuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo maastapoistamisten täytäntöönpanoa.
Yhteensä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tehtiin viime vuonna yli 1 100 syrjintäyhteydenottoa, jotka ulottuvat usealle ihmiselämän eri osa-alueelle. Yhteydenottojen määrä kasvoi edellisvuodesta kolmanneksella.
Alkuvuoden lukujen perusteella jatku kasvuu kuluvana vuonna. Syrjintäyhteydenottoja tehtiin vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 753 kappaletta.
Vain murto-osa syrjinnästä tulee yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon. Yhteydenottoja tulee eniten rodullistettuihin vähemmistöön kuuluvien kohtelusta.
Yhteydenottojen perusteella erityisesti romanit kohtaavat paljon asumiseen liittyvää syrjintää. Al-Tameemin mukaan osassa syrjintää kohtaavista ihmisryhmistä ollaan paremmin tietoisia omista oikeuksista ja mahdollisuuksista vaatia yhdenvertaisen kohtelun toteutumista kuin toisissa.
– Olemme huolissamme aliraportoinnista tiettyjen väestöryhmien osalta. Sen takia matala ilmoituskynnys on tärkeä, että ihmiset uskaltavat ottaa yhteyttä.
Viime aikoina yhdenvertaisuusvaltuutettu on saanut useita yhteydenottoja myös samaa sukupuolta olevien pariskuntien syrjinnästä. Al-Tameemi muistuttaa, että vaikka yhteydenottojen määrä on pieni, ne on syytä ottaa vakavasti.
Koko viime vuoden aikana vastaavanlaisia yhteydenottoja tehtiin vain yksi.
Vuokranantajat kilpailevat hyvistä vuokralaisista. Asunnon saaminen ei kuitenkaan ole kaikille yhtä helppoa.Nella Nuora / Yle
Vuokranantajat: Vuokraajilla ei ole varaa syrjiä
Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Hughes on hämmentynyt siitä, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat pariskunnat kohtaavat syrjintää asuntomarkkinoilla vielä 2020-luvulla.
– Uskon kuitenkin täysin yhdenvertaisuusvaltuutetun huomion siitä, että syrjintää esiintyy. Se on huolestuttavaa.
Suomen vuokranantajat ry on yksityisten vuokranantajien ja asuntosijoittajien järjestö. Jäseniä on 24 000.
Hughes ei usko, että syrjivät asenteet olisivat yleisiä vuokranantajien tai asuntosijoittajien keskuudessa. Hän toivoo, että syrjivät käytännöt ovat seurausta tiedon puutteesta.
– Toivoisin, että jokainen vuokranantaja tunnistaa velvollisuutensa ottaa selvää näistä asioista. On jokaisen vastuulla tietää ja ymmärtää, mitä on tekemässä. Vuokranantajan kuuluu tietää, mitä lainsäädäntö sanoo vuokralaisen valinnasta, vuokralaisen oikeuksista ja vuokranantajan velvollisuuksista. Nämä kaikki pitää selvittää, ennen kuin tähän hommaan ryhtyy.
Suomen vuokranantajien mukaan on tärkeää, että aiheesta käydään julkista keskustelua ja että väärinkäytöksiä tuodaan esiin. Hughes arvioi kilpailun hyvistä vuokralaisista olevan tällä hetkellä niin kovaa, ettei asiattomuuksiin ole varaa.
– Pandemian aikana on jo pitkään puhuttu, että on vuokralaisten markkinat ja että kilpailu vuokranantajien parissa kiristyy. Kenelläkään hyvällä vuokranantajalla ei ole varaa mihinkään tämäntyyppiseen toimintaan eli siihen, että syrjisi ketään – siis sen lisäksi, että se on täysin laitonta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettuun on otettu yhteyttä tapauksesta, jossa vuokranantaja on ilmoittanut, ettei ota vastaan Kelan tai sosiaalitoimen maksusitoomuksia vuokraan. Henkilön asettaminen huonompaan asemaan hänen varallisuutensa tai yhteiskunnallisen asemansa perusteella voi täyttää syrjinnän tunnusmerkit.
Maksukyky on yksi vuokralaisen tärkeimmistä ominaisuuksista, Hughes sanoo.
– Maksukyky on validi valintaperuste. On kuitenkin typerää laittaa sellaista tietoa esimerkiksi vuokrailmoitukseen. Se, saako ihminen tukia vai ei, ei tee hänestä hyvää tai huonoa vuokralaista, hän pohtii.
Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Hughesin mukaan jokaisen vuokranantajaksi ryhtyvän vastuulla on selvittää, miten alalla kuuluu toimia.Benjamin Suomela / Yle
Lisää tietoa tarvitaan
Sekä tarkastaja Al-Tameemi että Suomen vuokranantajat ry:n Hughes ovat yhtä mieltä siitä, että tiedon lisääminen on tärkeä keino vähentää syrjintää vuokra-asumisessa.
Hughesin mukaan yhdistys pyrkii tarjoamaan jäsenilleen lisää tietoa pelisäännöistä, joilla asukasvalintaa saa tehdä.
– Ylipäänsä se, että asioista puhutaan ja niitä pidetään esillä keskusteluissa, lisää kaikkien osapuolten tietämystä asioista – myös vuokralaisten. Jos tällaistä tapaa, sitä ei tarvitse hyväksyä, Hughes pohtii.
Jos vuokranantaja on yhdenvertaisuuskysymysten suhteen epävarma, Hughes suosittelee käyttämään ammattimaista välittäjää.
Tarkastaja Al-Tameemi kuitenkin muistuttaa, että välittäjän käyttö ei poista vuokranantajan vastuuta.
– Jos hän antaa välittäjälle syrjivän ohjeen, tapauksessa sekä vuokranantaja että välittäjä voivat syyllistyä syrjintään.
Syrjintää kohdanneen kannattaa kerätä kaikki todistusaineisto tapahtuneesta, mukaan lukien esimerkiksi tekstiviestit, mahdolliset puhelintallenteet ja sähköpostikeskustelut, ja ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.
– Arvioimme esimerkiksi, kannattaako asiasta tehdä rikosilmoitus ja sitten erikseen vaatia yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Kehotamme matalalla kynnyksellä ottamaan yhteyttä asian arvioimiseksi. Ihmisen ei itse tarvitse kyetä arvioimaan, voiko kyseessä olla syrjintä, Al-Tameemi rohkaisee.
Kaislikon pitkien ruohojen välistä näkyy silloin tällöin vilahduksia sahraminvärisestä kankaasta. Intian pyhää Gangesjokea myöten lipuu hiljalleen kohti merta kuoleman synkkää satoa: koronavainajia viimeisellä matkallaan.
Maan itä- ja pohjoisosan köyhillä perheillä ei usein ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin jättää edesmennyt läheisensä pyhän virran syleilyyn tai haudata hänet joen töyräälle, koska rahaa ruumiin polttohautaukseen ei ole tai krematoriot ovat liian täynnä.
Monsuunisateiden alettua joen virtaus on kiihtynyt ja töyräät ovat osin luhistuneet jokeen vieden mataliin hautoihin haudatut vainajat lipumaan pitkin 2 500-kilometristä jokea.
Hindujen pyhän kaupungin, Allabadin, viranomaiset kertovat nostaneensa joesta jo pitkälti toistasataa tunnistamatonta ruumista, jotka on sen jälkeen polttohaudattu kaupungissa.
"Vene voi aina osua ruumiiseen"
Yhdessä kaupungin krematorioista työskentelevä Sonu Chandel sanoo järkyttyneensä pahasti jo alkukesästä, kun hän näki miten perheet kaivoivat hautoja jokitörmiin. Monsuunin myötä tilanne on pahentunut entisestään.
– Oli jo alun perin hyvin surullista nähdä, kun köyhät joutuivat hautamaan rakkaimpansa tavalla, joka ei ollut arvokas. Nyt kun vesi on noussut, tilanne on pahentunut entisestään. Kun menen veneelläni joelle, on koko ajan olemassa vaara, että vene tai airo osuu joessa kelluvaan ruumiiseen, Chandel kauhistelee.
Viranomaiset arvioivat, että Allabadin ja sen lähistön jokitörmiin haudattiin koronapandemian pahimpina kuukausina ainakin 600 vainajaa.
Tilanne on pitkälti samanlainen muissakin Pohjois-Intian uskonnollisina keskuksina tunnetuissa kaupungeissa, kuten Varanasissa. Paikalliset asukkaat pelkäävät, että jos ruumita ei saada ajoissa pois joesta, jo entuudestaan maailman saastuneimpiin vesiväyliin kuuluvasta Gangesista tulee tautipesäke.
Koronasulut vieneet köyhimpien työpaikat
Hindut pitävät "Äiti Gangesia" jokena, joka antaa ja ottaa elämän. Jo ennen koronapandemiaa miljoonat hindut polttohautasivat vainajansa jokitörmillä ja sirottelivat tuhkat jokeen.
Koronaviruspandemian räjähtäminen alkukesästä vei monelta perheeltä mahdollisuudet viedä vainajansa krematorioon, koska koronasulut veivät usein juuri köyhimpien työpaikat. Polttohautaus saattaa maksaa runsaat 80 euroa, mikä on monelle köyhälle liikaa.
Tilastosivusto Worldometerin mukaan Intiassa on rekisteröity pandemian aikana liki 430 000 koronavainajaa, mikä on toiseksi eniten maailmassa Yhdysvaltojen jälkeen. Rekisteriin päätyvien vainajien määrää pidetään kuitenkin yleisesti aivan liian pienenä todellisiin lukuihin nähden.
Lähteen yksi keskeinen toimija on avoimen tiedon keskus. Niinpä talossa on tietoa tarjolla avoimesti niin kirjoissa, kokoelmissa, lehdissä kuin sähköisessäkin muodossa.
Ala-aulan uusi näyttely- ja tapahtumatila lisää vuorovaikutusta ja tuo eri-ikäisiä kansalaisia rakennukseen tiedon ja tieteen äärelle. Lapsille on toteutettu oma opetustila tiedekasvatukseen.
Ulkopuolella näkyvin muutos on uudet portaat suoraan edestä pääovelle. Ennen kirjastoon kuljettiin sivuportaista.
Sisään tultaessa huomio kiinnittyy ensimmäisenä valon määrään lasikattoisessa aulassa.
– Talon arkkitehtuurin oleellinen osa on hieno ristikkokattorakenne. Valo on hyvin tärkeää nyt kun pohjakerrosten tiloja on otettu käyttöön avaamalla välipohjia, kertoo Lähteen oto johtaja Pirjo Vuorinen.
Pääaulan valokatto tuo nyt valoa ja avaruutta kaikkiin viiteen kerrokseen.Arvo Vuorela / Yle
Kaksi kellarikerrosta avautuivat käyttöön, kun niihin puhkaistiin portaikko ja valoaukot. Suuresta valokatosta tulvii valoa nyt kaikkiin viiteen kerrokseen.
Kirjastorakennus on osa merkittävää kampusalueen arkkitehtuurikokonaisuutta, joka alkaa Constantin Kiseleffin 1800-luvun lopulla suunnittelemista seminaari-rakennuksista ja jatkuu Alvar Aallon töillä 1951-1970.
Vuonna 1972 valmistunut Yliopiston kirjasto on arkkitehti Arto Sipisen keskeisiä töitä. Arton poika arkkitehti Ari Sipinen on ollut suunnittelemassa rakennuksen peruskorjausta ja tuomassa taloa uudelle vuosituhannelle.
Rakennuksessa on säilytetty monia tunnistettavia ominaisuuksia, kuten julkisivun siniset linjat, pääaulan kerrosten kaiteissa toistuva keltainen väri ja neliönmuotoiset valaisimet, jotka on päivitetty LED-valaisimiksi.
Pääaulaan muuttaneelle kahvilalle puhkaistiin suuret puistoikkunat
Uutta pääaulassa on kahvila, joka muutti toisesta kerroksesta aulan vasempaan kulmaan. Sen alta purettiin wc:t ja varastotilat.
Tila muuttui täysin, sillä takaseinässä oli aiemmin vain kapeat yläikkunat. Seinään puhkaistiin uudet katosta lattiaan ulottuvat ikkunat ja niistä avautuu nyt komeat näkymät Seminaarinmäen puistoon yliopiston päärakennuksen suuntaan sekä Lounaispuistoon. Lähipuista voi bongata liito-oraville ripustettuja pönttöjä.
Kahvila, ravintola ja opiskelutilat ovat saaneet nimensä Volmar Schildtin keksimistä sanoista.
Schildt oli merkittävä vaikuttaja Jyväskylän ja yliopiston historiassa. Hän ajoi suomenkielisen yliopiston perustamista Jyväskylään 1800-luvulla. Hän oli myös ensimmäisen opettajaseminaarin Jyväskylään perustaneen Uno Cygnaeuksen hyvä ystävä.
– Innokkaana suomalaisuusmiehenä Schildt kehitti Suomen kieleen uusia sanoja, muun muassa tieteen ja taiteen. Niinpä kahvila sai nimen Tiede ja ravintola nimen Taide. Nekin ovat avoimia yleisölle, kertoo Pirjo Vuorinen.
Uusi kahvila sai puistonäkymät, kun takaseinän kapeat yläikkunat laajennettiin seinän korkuisiksi.Arvo Vuorela / Yle
Kellarin varastot avautuivat kirjastotiloiksi
Lähde-nimellä avautuvassa rakennuksessa kirjasto on edelleen merkityksellinen palvelu. Sitä varten avattiin pohjakerroksen tilat, josta kirjavarastot on siirretty kokoelmakeskukseen Kanavuoren luolastoon. Armeijan vanhoista luolista löytyy 25 hyllykilometriä kirjoja.
Lähde tulee olemaan paljon muutakin kuin yliopiston kirjasto. Taloon tulee yliopiston museopalvelut, tilat opiskelijoiden hyvinvoinnin vaalimiseen ja avoimia yleisötiloja.
– Ensimmäiseen kerrokseen tulee sadan neliön tapahtuma- ja näyttelytila. Yliopisto haluaa tarjota yleisölle aivan erityisen kohtaamispaikan, oikeastaan tiedeolohuoneen, Vuorinen lupaa.
Tapahtuma- ja näyttelytilassa voidaan esitellä yliopiston eri tieteenalojen toimintaa ja järjestää taidenäyttelyitä. Tavoite on välittää yleisölle monella tavalla tiedettä ja taidetta mitä alueella tehdään.
– Olemme suunnitelleet jo yhteistyötä naapurissa remontoidun Kulttuuritalo Villa Ranan kanssa avoin portti kampukselle -ajatuksella.
Pirjo Vuorinen iloitsee, kun 50-vuotiaan talon tunnusmerkit ja henki ovat säilyneet liki alkuperäisinä.Isto Janhunen /Yle
Taloon tulee runsaasti taidetta
Rakennukseen on tulossa useita taideteoksia sekä valtion että yliopiston kokoelmista. Valtiolta tulee uusi pääteos kuvanveistäjä Mikael Pohjolalta. Valaistu teos ripustetaan kahden ylimmän kerroksen ikkunoiden eteen.
Rakennukseen sijoitetaan myös sinne alun perin hankittuja töitä. Ensimmäiseen kerroksessa on kunnostettu Carolus Enckellin seinämaalaus ”Minä ole väri ja sinä olet sana” vuodelta 1975.
Koronan ja talon varustelun vuoksi Lähde avataan vaiheittain. Varsinaiset yleisöavajaiset ovat luvassa tammikuussa 2022.
Teknologiaa on lisätty rakennukseen runsaasti. Digitaalisen ajan yksityiskohtana ovat pienet infonäytöt, mitkä heräävät eloon, kun niitä koskettaa. Näytöt kertovat huoneen lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidimäärän.
Yleisötilojen kunnostetuissa kalusteissa on tuttu mustavalkoraidallinen villakangas, joka on nimeltään Jyväskylän Kesä. Alkuperäiset kalusteet ja kalustesuunnitelman väreineen suunnittelivat Torsten ja Vuokko Laakso 1970-luvulla.
Sohvien mustavalkoisen päällyskankaan nimi on Jyväskylän Kesä.Isto Janhunen /Yle
Onko sinulla muistoja Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai aiotko vierailla Lähteenä avautuvassa tiedeolohuoneessa? Voit keskustella aiheesta 9.8. klo 23.00 saakka.
Oppositioaktivisti Ljubov Sobol on poistunut Venäjältä, kertovat televisiokanavat Ren.tv sekä RT. Kumpikin kanava on lähellä Kremliä.
Sobol on kanavien mukaan matkustanut Turkkiin Istanbuliin lauantai-iltana. Myös Eho Moskvy -radiokanavan päätoimittaja on kertonut Sobolin matkustaneen pois Venäjältä, kertoi Reuters.
Venäläisen uutistoimisto Interfaxin haastatteleman lähteen mukaan Venäjältä lähteminen voi tarkoittaa, että Sobol saatetaan määrätä vankilaan tämän jälkeen.
Sobol ei ole vahvistanut väitettä. Opposition Dožd-kanavan mukaan Sobol ei ollut vastannut viesteihin, mutta oli ilmeisesti lukenut ne viestipalvelussa.
Sobolin tukijat eivät ole halunneet puhua asiasta hänen puolestaan.
Sobol on vangitun oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin tukija ja työskennellyt juristina Navalnyin korruptiota vastustavassa FBK-järjestössä.
Sobol sai tällä viikolla 1,5 vuoden tuomion koronamääräysten rikkomisesta. Hän ei joutunut vankilaan, mutta hänen liikkumistaan rajoitettiin kovalla kädellä.
Sobol ei saa poistua kotoaan iltakymmenen ja aamukuuden välillä eikä osallistua mihinkään joukkokokouksiin. Hän ei saa myöskään poistua Moskovasta.
Eho Moskvyn haastattelussa Sobol oli sanonut tuomion jälkeen, ettei se ole vielä voimassa tai sitä ei valvota tarkasti.
– Pohjimmiltaan tämän voi tulkita tarkoittavan mahdollisuudeksi poistua maasta, oli Sobol sanonut radiokanavalle.
Sobolin tarkoituksena oli asettua ehdolle duuman vaaleissa syyskuussa.
FBK-järjestö on luokisteltu äärijärjestöksi Venäjällä, mikä tarkoittaa ettei se voi toimia vapaasti.
Tuomioita koronamääräysten rikkomisesta
Navalnyin veli Oleg Navalnyi sai perjantaina vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen ihmisten houkuttelusta rikkomaan koronamääräyksiä tammikuussa.
Hänet otettiin kiinni tammikuussa osana ratsioita, jotka oli suunnattu Navalnyin tukijoita vastaan. Navalnyin veli laitettiin lopulta kotiarestiin koronamääräysten rikkomisesta.
Useita oppositiovaikuttajia vastaan on nostettu oikeusjuttuja koronamääräysten rikkomisesta, koska he ovat muun muassa olleet mukana organisoimassa Navalnyin tukimielenosoituksia.
Kesäkuussa Navalnyin järjestöt julistettiin oikeuden päätöksellä äärijärjestöiksi.
Navalnyi sai helmikuussa kahden ja puolen vuoden vankeustuomion vanhoista kavallussyytteistä, joita pidetään laajasti poliittisina.
Henna Palosaaren kodista löytyy kaikki, mitä keskivertoasunnostakin: sänky, keittiö, työtila, vessa ja jääkaappi. Valkoisen ja puunvärisen sisustuksen inspiraationa toimi sosiaalinen media.
Ero tavalliseen asuntoon on se, että kodilla on renkaat.
Palosaari rakensi viime kesänä vanhasta pakettiautostaan matkailuauton. Nyt auto toimii hänen kotinaan toista vuotta. “Eldoksi” nimetty vuoden 1982 mersu oli jo ennestään ollut matkailukäytössä, mutta Palosaari uusi auton sisätilat lähes kokonaan.
Katso jutun pääkuvan videolta, miltä Palosaaren matkailuauto näyttää.
Elokuuhun mennessä Palosaari on tehnyt kodin jo Pohjois-Norjaan, Etelä-Suomeen, Syötteelle ja Ylläkselle. Matkoilla vastaan on tullut myös muita matkailuauton remontoineita.
– Yllättävän paljon olen nähnyt samanlaisia autoja, kun olen kiinnittänyt niihin huomiota. Sanoisin, että pakujen remontoiminen kodeiksi alkaa olla yllättävän yleistä.
Myös yritykset ovat huomanneet pakettiautokotien suosion. Esimerkiksi Norjassa toimii jo Arctic Campers -yritys, joka vuokraa remontoituja matkailuautoja retkeilyyn.
Henna Palosaaren pakettiautossa ei ole ollut tukalaa helteistä huolimatta. Ainoa ongelma ovat sisälle pyrkivät hyttyset.Vesa-Pekka Hiltunen / Yle
Innostus pakettiautokotiin syntyi Palosaaren työreissulla kesällä 2020. Silloin hän näki nykyisen kotinsa Saariselän Nesteen parkkipaikalla myytävänä. Syksyllä hän oli jo hakenut auton omakseen, ja muutaman kuukauden kuluttua remontoitu auto oli asumiskunnossa.
– Sain opiskella aika paljon netistä, millaisia materiaaleja täytyy käyttää ja muuta. Remontoinnissa oli yllättävän paljon asioita, joita en tajunnut huomioida etukäteen, Palosaari kertoo.
Mikä määrittää matkailuauton?
Henna Palosaaren kokemus muutettujen matkailuautojen yleistymisestä myötäilee myös Suomen tilastoja.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan muutettuja matkailuautoja rekisteröitiin viime vuonna 430 kappaletta. Kahtena aiempana vuonna autoja rekisteröitiin noin 300.
K1-katsastuksen laatu- ja tekninen johtaja Timo Ojala kertoo, että remontointitrendi ei katsastuksissa näy.
– Kotimaan matkailu on yleistynyt ja se on lisännyt myös matkailuajoneuvojen käyttöä. Muutettujen matkailuautojen määrän kasvua taas on vaikea nähdä katsastuksessa.
Remontoidut autot tulisi kuitenkin aina katsastaa ennen liikkeelle lähtöä. Laki vaatii matkailuautoilta tiettyjä varustuksia, ja esimerkiksi pakettiautosta matkailuautoksi remontoidessa on suoritettava muutoskatsastus. Autotyypin muuttaminen vaikuttaa esimerkiksi ajoneuvon verottamiseen.
Katsastuskontti Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Marin kertoo, että matkailuautoihin liittyvät muutokset ovat näkyneet katsastuksissa jonkin verran.
– Kokemukseni mukaan joitain vuosia sitten matkailuautomuutoksia esitettiin enemmän kuin nykyään. Kyselyt muutoksista ovat vähentyneet viime vuosina selvästi.
Myös vaatimukset itse rakennetulle matkailuautolle ovat katsastajan silmissä tiukat: autossa täytyy olla vähintään kahden hengen vuode, keittomahdollisuus, säilytystiloja ja ruokailuun soveltuva pöytä. Lisäksi auton ilmanvaihdon ja rakenteen tulee sopia matkailuautokäyttöön. Auton remontoiminen itse ei siis ole aivan yksinkertaista.
Henna Palosaaren pakettiautosta löytyy tilaa myös työskentelylle.Vesa-Pekka Hiltunen / Yle
Parasta on vapaus
Remontin jälkeisestä autoelämästä Palosaarella ei ole valittamista. Kesällä auto pysyy viileänä varjoisilla paikoilla, eikä autossa ole ollut tukalia öitä.
– Parasta on, ettei ole sidottu mihinkään paikkaan, vaan minulla on vapaus valita, missä koti sijaitsee. Jos haluan mennä surffaamaan Norjaan, voin ajaa kodin sinne ja tehdä sieltä töitä.
Välillä vaikeuksia aiheuttavat arkiset asiat, kuten pyykkääminen. Autossa vesi säilyy kanistereissa, eikä pyykkääminen onnistu missä tahansa.
– Tulee kerrytettyä likavaatteita. Yleensä olen päässyt jonkun tutun luokse pyykkäämään, ja onhan niitä pesuloitakin.
Talouden pyörittämiseen matkailuautossa kuuluu myös esimerkiksi jäteveden tyhjennys. Palosaaren mukaan lähin harmaaveden tyhjennyspiste saattaa olla useamman tunnin ajomatkan päässä.
Elämä vaatii erilaista suunnittelua, kun asuu matkailuautossa.
– Mutta tämä on kivaa arkea ja puuhastelua. Elämä pysyy yksinkertaisena.
Jutusta voi keskustella maanantaihin kello 23:een asti.
Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen kertoi STT:lle lauantaina, että tilanne näyttää nyt samankaltaiselta kuin epidemian ollessa huipussaan keväällä, eli melkein päivittäin tulee uusia koronapositiivisia potilaita.
HUSissa on koko epidemia-aikana ollut koronainfektion vuoksi osastohoidossa yhteensä noin 50 ja teho-osastolla 20 raskaana olevaa potilasta.
Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) keskussairaalan naistentautien ja synnytysten apulaisylilääkärin Outi Palomäen mukaan nykyiseen korona-aaltoon asti Pirkanmaalla on aiemmin selvitty hyvin esimerkiksi Helsingin ja Turun alueisiin verrattuna, vaikka koronaa sairastavia synnyttäjiä onkin ollut jonkin verran. Palomäki kertoi STT:lle, että lauantaina TAYSissa oli sairaalahoidossa koronan vuoksi kolme odottavaa äitiä.
Oulun ja Kuopion yliopistollisista sairaaloista kerrotaan, ettei niissä ole odottavia äitejä koronan vuoksi.
Sairaalaan joutuvat yleensä rokottamattomia
STT ei tavoittanut viikonloppuna Turun yliopistollisten sairaalan edustajaa kertomaan alueen tilanteesta.
Yle kertoi perjantaina, että Turun yliopistolliseen keskussairaalaan on joutunut hoitoon raskaana olevia naisia koronaviruksen takia.
Yksittäisiä odottavia äitejä on joutunut Turussa myös tehohoitoon. Tehohoitoon joutuneet ovat olleet rokottamattomia.
TAYSissa teholla tai muussa osastohoidossa koronan vuoksi hoidossa olevat ovat Palomäen mukaan pääosin rokottamattomia, ja sama koskee myös raskaana olevia. Myöskään HUSin alueella osastohoitoon joutuneilla ei yleensä ole ollut rokotesuojaa.
– Oikeastaan siihen ei ole vielä ollut mahdollisuuttakaan kuin nyt vasta juhannuksen jälkeen, kun rokotteita on annettu iän mukaan, sanoo Heinonen.
Raskaus on riskitekijä siinä missä diabeteskin
Palomäen mukaan raskaus on riskitekijä vakavan koronataudin saamiseen samalla tavalla kuin esimerkiksi diabetes tai ylipaino. Heinosen mukaan korona on odottavilla äideillä hankalampi esimerkiksi fysiologisista syistä.
– Iso kohtu painaa keuhkoja, hapen kulutus lisääntyy, immunologia muuttuu, Heinonen kuvailee.
Palomäki kertoo, että raskaus heikentää vastustuskykyä kaikkia virusinfektioita vastaan.
– Etenkin loppuraskauden aikana virusinfektiot ovat vakavia, hän sanoo.
Palomäki kertoo tutkimuksessa käyneen ilmi, että deltavariantti ajaa raskaana olevia huomattavasti useammin sairaalaan verrattuna koronaviruksen perusmuotoon. Deltamuunnosta on tehokkaan leviämisen vuoksi myös vaikeampi välttää eristäytymällä
Vastasyntyneen riskit kasvavat, jos äidillä on vaikea tautimuoto
Vastasyntyneen lapsen riski joutua tehohoitoon synnytyksen jälkeen kolminkertaistuu ja ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa äidin koronavirusinfektion vuoksi.
Palomäen mukaan vaikeisiin tautimuotoihin voi liittyä sikiön sykekäyrän muutoksia viitaten happeutumishäiriöön, eli myös sikiön terveys voi vaarantua. Sekä TAYSissa että HUSissa on tehty ennenaikaisia sektioita vaikean koronataudin vuoksi.
– Jos äiti joutuu teho-osastolle, usein silloin kohtu joudutaan tyhjentämään eli tekemään sektio, synnyttämään lapsi ennenaikaisesti, kertoo Heinonen.
Heinosen mukaan HUSissa on tehty useita ennenaikaisia synnytyksiä koronaa sairastavan äidin hengityksen helpottamiseksi.
THL suosittelee rokotteen ottamista kaikissa raskauden vaiheissa ja raskautta suunniteltaessa.
Lapsia on jouduttu siirtämään Uuden lastensairaalan teho-osastolta muille teho-osastoille hoidettavaksi.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin lastenkirurgian linjajohtaja Jukka Salmisen mukaan syy järjestelylle on pula hoitohenkilökunnasta.
Kesäaikaan henkilökunnan määrää ja potilaspaikkoja rajoitetaan lasten teho-osastolla.
– Tänä kesänä on tullut vielä yllättäviä poissaoloja, ja korvaavaa, osaavaa henkilökuntaahan on hyvin vaikea saada.
Salminen viittaa alaa piinaavaan työvoimapulaan. Vaikeuksista sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuudessa on puhuttu jo pitkään.
Esimerkiksi heinäkuussa Yle Uutiset kertoi, miten Pohjois-Karjalassa terveyskeskuksia jouduttiin sulkemaan hoitajapulan vuoksi.
Uuden lastensairaalan muilta osastoilta on järjestetty henkilökuntaa teho-osastolle paikkaamaan vajetta, mutta lapsipotilaita on siirretty myös muille osastoille Helsingissä.
– Muutamien potilaiden hoito on järjestetty muilla teho-osastoilla. Nämä ovat sellaisia potilaita, joiden hoito pystytään järjestämään siellä turvallisesti, Salminen kertoo.
Siiroilla pyritään takaamaan hoidon saatavuus niille potilaille, joita voidaan hoitaa vain Uuden lastensairaalan teho-osastolla. Helsingin Meilahdessa sijaitsevaan sairaalaan on keskitetty valtakunnallisesti lasten sydänkirurgian ja elinsiirtojen vaatima tehohoito.
– Tilanne on tiukka, mutta näillä järjestelyillä potilas hoidetaan turvallisesti ja taataan systeemin toimivuus.
Linjajohtaja Salmisen korviin ei ole kantautunut, että siirrot olisivat herättäneet huolta siirrettävien lasten omaisissa.
– Uskon, että vanhempien ymmärrys on asiassa hyvä, sillä ainoastaan sellainen tehohoito, johon löytyy osaamista muualtakin, on järjestetty muilla teho-osastoilla.
Tilanne on poikkeuksellinen.
– Ainakaan kymmeneen vuoteen ei ole jouduttu tekemään näin paljon tällaisia järjestelyjä.
Salminen muistuttaa, että ongelmat työvoiman saatavuudessa eivät kosketa vain lasten teho-osastoa.
Hänen mukaansa suuressa kuvassa avainasemassa samanlaisten ongelmien välttämiseksi ovat sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehynkin esillä pitämät teemat: alan vetovoiman lisääminen voisi parantaa myös työvoiman saatavuutta.
Suurempia muutoksia odotellessa teho-osastolla varaudutaan samankaltaisten järjestelyiden tekemiseen myös vastaisuudessa.
Linjajohtaja uskoo ja toivoo, että tämänhetkinen poikkeustilanne helpottaa pian.
– Kesän aikainen hoidon rajaaminen päättyy kahden viikon kuluttua, ja ainakin nyt näyttää siltä, että selviämme hyvin. Sen jälkeen tilanne helpottaa ratkaisevasti, Salminen sanoo luottavaisesti.
Kilpailu IT-alan työvoimasta ja huippuosaajista on kiristynyt. Kokeneimmat tekijät saavat jatkuvasti puheluita ja viestejä headhuntereilta eli suorarekrytoijilta.
Käytännössä huippukoodarit, ohjelmistokehittäjät ja it-arkkitehdit voivat päättää missä työskentelevät ja millaisin ehdoin.
– Palkka ei ratkaise. Minulle ratkaisevaa oli, että voin kehittyä työssäni eli haasteita on riittävästi. Yhtä tärkeää on, että voimme jäädä asumaan tänne Kontiolahdelle Pohjois-Karjalaan, kertoo 40-vuotias Dimitry Kudinov, joka on työskennellyt noin vuoden verran maailman suurimman verkkokaupan Amazonin palveluksessa.
Kudinoville tarjottiin aiemmin töitä Googlelta ja Spotifyltä. Myös amerikkalaisjätti Amazon kosiskeli häntä useamman kerran. Ensimmäinen tarjous olisi ollut nykyistä rahakkaampi, mutta vaatinut muuttoa Luxemburgiin.
– Onneksi heille sopi, että voin tehdä töitä etänä täältä kotoa, kertoo neljän lapsen isä, joka puikkelehtii työpaikalleen autotallin takaosaan lapsiperheistä tutun kodikkuuden läpi.
Amazonilla palkka määräytyy sijainnin mukaan. Suomeen ei siis makseta Amerikan palkkoja, vaikka palkka onkin Kudinovin mukaan suurempi kuin Suomen huippupalkat.
Pietarissa syntynyt Kudinov on poikkeus, sillä vastaavanlaiset kansainväliset rekrytoinnit Suomesta ovat vielä harvinaisia.
– Työn monipuolinen sisältö ratkaisi. Saan tehdä laajasti monenlaista ja myös mentoroida. Tärkeintä oli kuitenkin, että perheemme saa asua täällä pienellä paikkakunnalla luontoharrastusten lähellä, toteaa Dimitry Kudinov.Heikki Haapalainen / Yle
Suomessa tekijäpula lyö kapuloita kasvuhakuisten yritysten rattaisiin
Myös suomalaiset IT-alan yritykset kilpailevat nyt työvoimasta, josta on pulaa.
Työntekijäpula on monella alalla yhä useammin kasvun este, selviää tuoreesta Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrista. Ongelma on kansallinen mutta korostuu etenkin Itä-Suomessa.
Viestintä- ja tietoliikennealan työntekijäpula on syventynyt.
Saku Inget (oik.) työllistyi Valamis Groupiin kouluun liittyvän harjoittelun kautta. Toimitusjohtaja Jussi Hurskaisen mukaan oppilaitokset ovat käytännössä tärkein työvoiman lähde. Heikki Haapalainen / Yle
Tämä näkyy esimerkiksi 17 vuotta alalla toimineessa joensuulaisessa Valamis Groupissa, joka valmistaa digitaalisia oppimisympäristöjä.
Näihin päiviin saakka kaikki paikat ovat täyttyneet sekä Suomen toimistoissa että seitsemässä ulkomaan konttorissa, joita on Bostonista Intiaan. Yritys työllistää 240 tekijää, joista 60 on palkattu tänä kesänä.
– Ensimmäistä kertaa alkaa oikeasti jäädä paikkoja täyttämättä. Varsinkin kokeneita osaajia on aika hankala löytää enää. Monesti on käynyt niinkin, että olemme palkanneet henkilön, joka ottaakin ihan toisen työpaikan ihan niin kuin loppumetreillä. Kaikille ei riitä työntekijöitä, se vain on niin, kertoo toimitusjohtaja Jussi Hurskainen Valamis Groupista.
Kiristynyt työvoimatilanne näkyy rekrytoijien arjessa.
– Erikoisosaajista ihan taistellaan ja he voivat valita, missä yrityksessä työskentelevät, toteaa rekrytointiyritys Inhuntin aluejohtaja Heikki Ovaskainen.
Ei siis ole ihme, että työvoiman vaihtuvuus yrityksissä on korkea.
Alalla onkin hyvin yleistä, että samassa työpaikassa ollaan vuosi tai kaksi. Joskus työntekijä saatetaan sitoa erillisellä sopimuksella työpaikkaan määräajaksi kuten kolmeksi vuodeksi.
Jussi Hurskaisen mukaan Valamis Groupissa työvoiman vaihtuvuusprosentti on 1,5 eli joka kuukausi 2–3 työntekijää lähtee.Heikki Haapalainen / Yle
ICT-alan osaajien kokonaistarve voi lähivuosina nousta jopa 20 000 työtekijään
Eri arvioiden mukaan tieto- ja viestintätekniikan eli ICT-alan työvoimavaje on tuhansia jopa kymmeniätuhansia.
Tilanne on jonkin verran vaikeutunut, tämä selviää Teknologiateollisuus ry:n vielä julkaisemattomasta osaamistarveselvityksestä.
Tarve ja sitä myötä kilpailu tekijöistä kasvaa, koska osaamista tarvitaan yhä enemmän myös muilla kuin varsinaisella tieto- ja viestintäteknologian eli ICT:n alalla.
– Kun kokonaisuuteen huomioi myös kaikkien muiden toimialojen eli myös teknologiateollisuuden ulkopuolisten toimialojen tilanteen, voi osaajien kokonaistarve lähivuosien aikana nousta hyvinkin melko lähelle 20 000 henkeä, kertoo johtaja Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta.
Yrittäjän roolista rekrytointipuolelle siirtynyt Leo Tuokko kertoo, että IT-alalla osa yrityksistä toimii ikään kuin kasvattajina. Heikki Haapalainen / Yle
Joensuuhun on rantautunut kolme yritystä, jotka hakevat jopa sataa työntekijää
Suomessa IT-alan työvoimapulan uusin merkki on yritysten kilpajuoksu osaajien perässä paikkakunnille, joissa on tarjolla ammattitaitoista työvoimaa.
Yksi It-alan apajista työnantajien näkökulmasta on Joensuu. Kaupungista löytyy eriasteista koulutusta aina ammattikoulusta yliopistoon asti, menestyneitä kansainvälisiä yrityksiä ja näiden myötä ICT-alan kulttuuri.
Kansainvälisesti toimiva pörssiyhtiö Siili Solutions on yksi kolmesta suuresta Joensuuhun konttorin perustavasta yrityksestä.
Yritykset ovat ilmoittaneet palkkaavansa Joensuuhun yhteensä noin sata työntekijää.
– Kasvuyhtiönä tarvitsemme lisää tekijöitä, ja haluamme palkata kovimmat tekijät. Korona teki työpaikoista virtuaalisia eli työtä voi tehdä laajemmin, mistä vain. Joensuussa meillä oli jo muutama työntekijä valmiiksi, kertoo Siili Solutios Oy:n liiketoimintajohtaja Markku Savusalo.
Joensuuhun rantautuneiden yritysten liiketoiminta ei ole myynnillisesti Itä-Suomessa.
– He haluavat lisää kehittäjiä ja osaajia, jotta saavat tehtyä omat jo myydyt projektinsa, tietää Leo Tuokko, joka vastaa Wise It Oy:n kasvujohtajana muun muassa rekrytoinnista.
– Joensuussa tullaan käymään ihan paikalliskamppailua työvoimasta, uskoo headhunter eli suorahakija ja Inhuntin aluejohtaja Heikki Ovaskainen Kuopiosta.
Aiheesta voi keskustella 8.8.2021 kello 23:een saakka.
Tämän kesän hukkumistilastot ovat karua kerrottavaa.
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) tuoreimpien tietojen mukaan heinäkuun aikana hukkui ainakin 35 ihmistä. Luku saattaa vielä myöhemmin tarkentua, kun SUH käy tapauksia läpi.
Heinäkuussa hukkuneiden määrä oli suurin kymmeneen vuoteen. Enemmän heinäkuussa tilastoituja hukkumisia oli viimeksi vuonna 2011, jolloin 44 ihmistä menetti henkensä vesillä.
Heinäkuun luvut ovat synkkää jatkoa kesäkuun hukkumistilastoille. Kesäkuussa hukkui yhteensä 30 ihmistä, mikä oli suurin kesäkuun lukema sitten vuoden 1999.
Yhteensä tänä kesänä Suomen vesillä on siis hukkunut 65 ihmistä. Viimeksi kesä- ja heinäkuun yhteislukema oli korkeampi vuonna 2010, jolloin hukkuneita oli 79.
SUH on kerännyt vuodesta 1999 lähtien tietoja suomalaisten hukkumiskuolemista. Tiedot kerätään mediasta ja julkaistaan kerran kuukaudessa.
Viralliset luvut hukkuneista löytyvät aikanaan Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista.
Tämä selittää osaltaan, miksi yhtä synkkiä hukkumislukuja saa hakea viime vuosikymmenen alusta.
– Helteillä ja hukkumisilla on selvä yhteys. Silloin ihmiset hakeutuvat vesille ja veden äärelle, ja riskit hukkumisiin kasvavat, SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen sanoi Ylelle heinäkuussa.
SUH:n mukaan Suomessa hukkuu vuosittain tapaturmaisesti 100–150 ihmistä. Noin puolet hukkumisista tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena ja useimmat tutuissa vesistöissä lähellä rantaa.
Keskimäärin kolmannes hukkumisista tapahtuu uidessa, kolmannes vesiliikenteessä ja kolmannes siten, että henkilö putoaa veteen vahingossa.
Tänä kesänä uimiseen liittyvät hukkumiset ovat SUH:n mukaan korostuneet.
Tampereen ratikan odotettu liikennöinti alkoi maanantaina Tampereella. Ihan ilman vastoinkäymistä muutoksesta ei selvitty.
Kalustopäällikkö Ali Huttunen Tampereen Raitiotie Oy:stä oli mukana ensimmäisellä historiallisella matkalla Hervannasta keskustaan ja takaisin.
Tällä matkalla tuulilasi huurtui niin, että vaunu vietiin vuoron jälkeen lopulta varikolle. Kalustovaihto sujui Huttusen mukaan nopeasti Hervannassa.
Varikolla on tutkittu ilmastointilaitetta ja siinä on havaittu laitevika.
– Ongelma on hyvin vähäinen, kukaan meistä mukana olleista ei sitä havainnut. Kuljettajankaan vinkkelistä se ei ollut paha.
Ratikan tuulilasi huurtui kuitenkin siinä määrin, että vaunu päätettiin vaihtaa.
– Se on ilman muuta asia, joka vaatii korjaustoimenpiteitä, Huttunen kertoo.
Tampereella on nyt liikenteessä 15 vaunua. Kolme vaunua on odottamassa varikolla, jos tarvetta tulee.
Sama vika pari viikkoa sitten
Sama ongelma havaittiin ensi kertaa pari viikkoa sitten. Tampereen ratikan vaunujen ikkunat huurtuivat vesisateen ja kolean sään vuoksi. Tähän löydettiin ratkaisu.
– Tämän vian aiheutti ilmastointijärjestelmän asetuksissa ollut rajoite, joka esti tuulilasin lämmityksen, jos samanaikaisesti käytettiin jäähdytystä vaunussa.
Kalustopäällikkö Ali Huttunen Tampereen Raitiotie Oy:stä uskoo, että huurtumisongelma on selätetty. Maanantain viassa oli kyse yksittäisestä laiteviasta. Juha Kokkala / Yle
Ratikoiden ohjelmisto päivitettiin saman päivän aikana niin, että kuljettaja voi ohjata lämmitystä.
Maanantain viassa on sen sijaan kyse laiteviasta.
– Vielä ei ole tiedossa, mitä siellä on varsinaisesti vialla. Uskon, että se tulee kuntoon tänään.
Uusi ratikka herättää Tampereella paljon tunteita. Pienetkin viat raportoidaan nopeasti sosiaalisessa mediassa.
– Hyvin herkällä korvalla kuunnellaan ja seurataan, miten liikenne pelaa. On ollut hienoa seurata, kun kaikki vaunut ovat liikenteessä. Aamun ensimmäisellä vuorolla oli paljon matkustajia.
Huttunen uskoo, että huurtumisongelma on selätetty.
– Yksittäiset laiteviat ovat aina mahdollisia näin monimutkaisessa laitteessa. Se voi olla hyvin pienestä kiinni. Nämä saattavat olla kiusallisia, mutta ne ovat arkipäivää ja normaalia työtä kunnossapidossa.
Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita sanoi, että pieniä teknisiä ongelmia ensimmäiseen aamuun mahtui.
– Infojärjestelmässä bussit eivät näy kartalla.
Pientä sekaannusta aiheuttivat pitkät pysäkit. Osalla pysäkeistä pysähtyvät sekä ratikat että linja-autot. Raitiovaunujen takia pysäkit ovat pitkiä, joten ihmiset eivät välttämättä tienneet, missä kohtaa pysäkkiä bussit pysähtyvät. Normaalisti pysäkillä kannattaa sijoittua seisakkeen etuosaan.
Turun satamassa sunnuntaina tapahtunut joukkotappelu on edennyt esitutkintaan. Ilta-Sanomat kertoi sunnuntaina illalla noin kahdenkymmenen henkilön tappelusta Silja Linen terminaalin edustalla noin kello 18.30.
Poliisin mukaan tapauksesta on kirjattu yksi rikosilmoitus pahoinpitelystä. Poliisin alustavan tiedon mukaan tappelussa ei aiheutunut vakavia vammoja.
Tapauksen tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Riikka Laaksosen mukaan poliisin tullessa paikalle tappelu oli loppunut ja suurin osa siihen osallistuneista oli poistunut paikalta.
– Tutkinta on alkuvaiheessa. Seuraavaksi kuullaan asianosaisia ja todistajia, Laaksonen kertoo.
Kesäkuussa julkaistun selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan biomassan käytöstä energiantuotannossa tulisi luopua kokonaan tai ainakin suurelta osin jo lähitulevaisuudessa.
Tämä asettaa monet Suomen kunnat hankalaan asemaan.
Turpeenpolton kiristyneet päästömaksut ja Suomen päätös luopua kivihiilen poltosta vuoteen 2030 mennessä ovat ajaneet kuntia ja energiayhtiöitä investoimaan biolämpölaitoksiin ja muutoskorjaamaan vanhoja laitoksiaan.
Näin on toimittu esimerkiksi Kemissä. Upouusi, 10 miljoonan euron biolämpölaitos valmistui vanhan turvelaitoksen viereen tänä keväänä ja vanhan laitoksen muutostyöt puupolttoaineelle ovat käynnissä.
– Ei kaupungeilla ja niiden tytäryhtiöillä ole varaa tehdä tällaisia satsauksia, jos kohta jo ilmoitetaan, että se oli hukkainvestointi, toteaa Kemin Energia ja vesi Oy:n kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari.
Peurasaaren mukaan energia-ala kaipaa pitkäjänteisyyttä, sillä laitosten käyttöikä on 30–40 vuotta.
Selvityksen yhden rahoittajan, Sitran projektijohtaja Janne Peljon mukaan energia-alalla on edessään suuri murros, jossa päästöt sähkön- ja lämmöntuotannossa on ajettava suhteellisen nopealla aikavälillä alas.
– Kyse ei ole vain suurien kaupunkien energiainvestoinneista, vaan on kyse koko Suomen energiajärjestelmän murroksesta.
"Laitoksen valmistuessa maailma oli muuttunut"
Elinkeinoelämän keskusliiton ilmasto- ja kiertotalousasioiden johtavan asiantuntijan Matti Kahran arvionmukaan nykyisillä päästöoikeusmaksuilla turpeen käyttö vähenee 75 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
Kemin vanhemman lämpölaitoksen suunnittelu aloitettiin vuosituhannen alkupuolella ja rakennettiin sen hetkisen parhaan tietämyksen mukaan turvelämpölaitokseksi. Laitos valmistui 2006 ja ensimmäinen turpeen päästökauppakausi alkoi vuonna 2007.
Kemin lämpölaitoksen vanhaa turvekattilaa ollaan myös muuttamassa puupolttoiseksi vuoteen 2024 mennessä.Antti Ullakko / Yle
– Laitoksen valmistuessa maailma oli jo muuttunut. Ja nyt valmistui tuo uusi laitos ja jo puhutaan, että onko se biomassa polttoaineena sittenkään niin hyvää, Jani Peurasaari pohtii.
Suomessa on yli tuhat Kemin laitoksen kaltaista puupolttoaineilla lämpiävää lämpölaitosta ja uusia rakennetaan vuosittain parikymmentä.
Investoinnit vaihtelevat laitoksen kokoluokasta riippuen, mutta yhteensä niitä tehdään vuosittain useiden satojen miljoonien eurojen edestä. Jo yhden suuren kaupungin tarpeisiin rakennettavan laitoksen hintalappu pyörii 200 miljoonan molemmin puolin.
Energiateollisuus ry:n mukaan uusia biolämpölaitoksia tai vanhojen muutostöitä suunnitellaan tälläkin hetkellä ainakin Espooseen, Jyväskylään, Kuopioon, Seinäjoelle ja Vaasaan.
Puuta palanee jatkossakin – oleellista on se, millaista
Suomen Ilmastopaneeli on Sitran kanssa suurilta osin samoilla linjoilla, mutta puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan paukut kannattaa laittaa kaupunkeihin.
Pienillä paikkakunnilla tullaan hänen mukaansa jatkossakin polttamaan biomassaa, mutta tärkeää on se, mitä poltetaan.
– Keskitytään nopeasti hajoaviin biomassan eriin, kuten latvukset, hakkuutähteet, sekä metsäteollisuuden sahanpuru ja kuoret, jotta nämä muut raaka-aineet voidaan käyttää teollisiin tuotteisiin, joita biomassasta voidaan tehdä, Ollikainen jatkaa.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan valtio voisi edistää tuulivoimarakentamista alueilla, joissa nyt luovutaan turvetuotannosta.Matti Myller / Yle
Jos polttamisesta luovutaan, miten tulevaisuuden kaukolämpö sitten järjestetään?
Energiateollisuus ry:llä, Sitralla, ja Ilmastopaneelilla on melko yhteneväinen kanta siitä, mitä työkalupakkiin kuuluu.
Sieltä löytyy ainakin maalämpö, teolliset lämpöpumput ja geoterminen lämpö, hukkalämmön hyödyntäminen, pienydinreaktorit, sekä tulevaisuudessa vetyyn ja synteettisiin polttoaineisiin perustuvat ratkaisut.
Yksi tärkeimpiä kehityskohteita on lämmön varastointi, jolla turvataan talvikauden kulutushuiput. Myös rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tulee vähentämään tarvittavan lämmön määrää.
Tulevaisuuden sähköä tuulesta tempaisten?
Joka tapauksessa sähköntarve tulee kasvamaan. Mistä siis tarvittava määrä sähköä?
Ollikaisen mukaan tulevaisuuden Suomi tulee nojaamaan entistä enemmän tuulivoimaan. Lisäksi Olkiluodon kolmas ydinreaktori tuottaa vuodesta 2022 lähtien sähköä valtakunnanverkkoon. Kolmannen reaktorin käynnistyttyä Olkiluodon saari kattaa kolmasosan nykyisestä sähkönkulutuksesta.
– Merituulivoima tulee varmasti myös tähän käyttöpalettiin. Kasvavien sateiden vuoksi vesivoiman osuus kasvaa. Aurinkovoima kasvaa myös, mutta sen osuus ei mielestäni tule olemaan merkittävä, Ollikainen listaa.
Ilmastopaneeli kutsuu valtiota mukaan energia-alan uudistukseen. Ollikaisen mukaan resursseja tarvittaisiin ainakin tutkimus- ja kehitystyöhön.
– Siellä valtiolla olisi paljon tehtävää edellytysten luomiseksi siihen, että Suomi pääsee mukaan tähän vetytalouden harppaukseen ja sitä kautta myös energian- ja lämmöntuotannon puolelle saataviin sivuhyötyihin.
