Suomen laulujoutsenkantaa lasketaan parhaillaan. Laulujoutsenet laskettiin viimeksi kymmenen vuotta sitten, ja silloin se oli ollut voimakkaassa noin kymmenen prosentin kasvussa vuosittain.
– Laulujoutsenen väheneminen johtui puhtaasti ihmisestä, lähinnä metsästyksestä. Kun rauhoitus saatiin aikaan ja sitä myös noudatettiin, kanta lähti nopeasti elpymään. Laji saa monta poikasta vuodessa, ja niitä saalistavia petoja on nykyisellään vähän, sanoo Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen laulujoutsenvastaava Tuomo Pihlaja.
Laulujoutsenia on jo niin paljon, että niitä ei voida laskea yksilöittäin.
– Keski-Suomessa on järviä niin paljon, ettei harrastajilla mitenkään riitä aika kaikkia käydä tarkistamassa. Meillä on lintulaskennan aikasarjoja, joista voidaan tarkastella kannan kehitystä vaikkapa Pohjois-Päijänteellä, ja siitä tarkemmasta tiedosta voidaan yleistää arviota laajemmalle alueelle, Pihlaja sanoo.
Laulujoutsen oli jo edellisen laskennan aikaan asuttanut kaikki sille parhaiten sopivat rehevät pikkujärvet, ja nyt merkittävä osa laulujoutsenen pesivästä kannasta on karummilla suurilla järvillä.
– Laulujoutsen syö vesikasvillisuutta, siksi rehevämmät järvet sopivat sille karuja vesiä paremmin. Se on myös reviiriään ankarasti puolustava lintu, joten jossain vaiheessa kannan yläraja tulee varmaankin vastaan. Ja sitä rajoittaa tietenkin myös ravinnon määrä. Milloin ja missä lintumäärissä rajat tulevat vastaan, sitä ei tiedä kukaan, sanoo Pihlaja.
Laulujoutsen on jo hautonut, ja liikkuu parhaillaan pienten poikasten kanssa hyvin lähellä pesimäaluettaan.