Jokaista omaa veroeuroa kohden Kinnula saa 1,80 euroa valtion rahaa. Jos valtionosuudet lopettaisiin kokonaan, Kinnulan veroprosentin pitäisi olla 68.
Kinnula käyttää koko maan kunnista toiseksi eniten valtion tukea. Kinnulan ohella koko maan valtionosuutilaston kärkipäähän sijoittuvat Keski-Suomesta myös Kivijärvi ja Kannonkoski.
Maakunnan omavaraisin on Muurame, joka käyttää reilut 26 prosenttia valtion rahoitusta suhteessa omiin tuloihin.
Ensi vuonna valtionosuudet vähenevät, mutta kuntien järjestys valtionosuustilastossa ei tule muuttumaan.
– Kuntien väliset erot tulevat jossain määrin kapenemaan, mutta järjestys ei näyttäisi muuttuvan. Edelleen eniten tukea saaneet saavat jatossakin eiten, mutta toki menetykset ja vähennykset tulevat olemaan suuria, Keski-Suomen liiton maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala sanoo.
Leikkaukset tuovat verojen korotuspaineita
Monella kunnalla voi sote-ratkaisun ja valtionosuusleikkausten jälkeen olla kuntaliitos edessä – niin kovia taloudellisia iskuja osa kunnista uudistuksessa saa.
Valtionosuusmuutoksen voittajia Keski-Suomesta ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä ja Äänekoski. Kaikkien muiden kuntien valtionosuudet pienenevät.
Esimerkiksi Kinnulan valtionosuuksista leikataan lähes 400 euroa asukasta kohden. Veroprosenttiin tämä tarkoittaisi lähes neljän prosenttiyksikön korotuspainetta veroprosenttiin.
Luhangassa ja Kivijärvellä valtionosuusmuutos on yli neljän veroprosenttiyksikön suuruinen, ja Karstulassa yli kolmen. Näiden päälle tulevat vielä sote-uudistuksessa kasvavat kustannukset.
Kaksi asiantuntijaa, valtiotieteiden tohtori Timo Aro ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä, laskivat Yle Uutisille, mitkä ovat aidosti elinvoimaisia kuntia Suomessa. Lopputulos on, että noin kolmannes saa valtiolta apua enemmän kuin niillä on omia verotuloja.
Kirsi Mukkalaa haastatteli Antti Seppälä.