Poliisi pyrkii kuulemaan Kalajoen kuolonkolarissa loukkaantunutta nuorta miestä tänään. Asiasta kertoi kolmen nuoren kuolemaan johtaneen ulosajon tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jan Sormunen STT:lle aamupäivällä.
Poliisi kuulee vuonna 2001 syntynyttä kalajokista tänään, jos turmassa vakavasti loukkaantuneen tila sen sallii. Sormusen mukaan tapauksen tutkinnasta ei ole tällä erää muuta uutta kerrottavaa julkisuuteen.
Ulosajossa lauantain vastaisena yönä loukkaantunut matkusti turma-auton takapenkillä. Autossa olleet kolme muuta kalajokista nuorta miestä menettivät henkensä. Poliisin mukaan Ylivieskantieltä suistunut auto oli ajanut rajua ylinopeutta.
Tänä iltana Münchenissä monella lienee syytä itkeä tuoppiinsa. Konservatiivipuolue CSU eli Baijerin kristillissosiaalinen unioni kokee osavaltiovaaleissa todennäköisesti pahimman tappionsa vuosikymmeniin.
Mielipidemittausten mukaan CSU:n kannatuksesta sulaa lähes kolmannes vuoteen 2013 verrattuna ja se menettää asemansa Baijerin yksinvaltiaana.
Eteläinen Baijeri on Saksan 16 osavaltiosta kenties omalaatuisin, ainakin omanarvontuntoisin. Talous rullaa kadehdittavasti. Osavaltio on kotipesä monelle jättiyritykselle kuten autonvalmistaja BMW:lle – koko nimeltään Bayerische Motoren Werke. Työttömyysprosentti on vaivaiset 2,8.
Samalla Baijeri on harvinaisen tiukasti kiinni perinteissä.
Osavaltiosta löytyy kolkka, jossa vain 14 prosenttia alle kolmivuotiaista on päivähoidossa, vähiten Saksassa. Jokaisessa baijerilaisessa virastossa roikkuu risti. Poliitikon pitää käytännössä pystyä esiintymään uskottavasti nahkahousuissa tai naisten perinneasussa dirndlissä.
Baijeri on erikoistapaus myös siksi, että sillä on kokoaan suurempi painoarvo Saksan politiikassa. CSU on liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattisen CDU:n itsenäinen sisarpuolue – pikkusisko, jonka kiukuttelua ja kotiinpäin vetämistä pitää sietää, koska isosisko ei saisi omia tavoitteitaan yksin läpi.
CSU:n puheenjohtaja, sisäministeri Horst Seehofer ja liittokansleri Angela Merkel ovat läheisiä työtovereita. Henkilökohtaisesti he ovat huonoissa väleissä.Hayoung Jeon / EPA
Tämän sunnuntain osavaltiovaalit voivat siten horjuttaa myös Merkelin huteraa hallitusta Berliinissä. Sen takia niitä seurataan tarkalla silmällä eri puolilla Eurooppaa.
1. Miten vaaleissa todennäköisimmin käy?
CSU:lle ennustetaan tuoreimmissa kyselyissä 33–35 prosentin kannatusta. Tavalliselle puolueelle se olisi hyvä tulos, mutta CSU:lle katastrofi. Puolue on hallinnut Baijeria yli 50 prosentin enemmistöllä pääosan toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta. Vielä viime osavaltiovaaleissa 2013 kannatus oli 47,7 prosenttia.
Vihreät noussee toiseksi suurimmaksi puolueeksi, ennusteiden mukaan noin 18 prosentin kannatuksella. Se on tuplasti enemmän kuin viimeksi. Baijerin vihreiden toinen kärkiehdokas Katharina Schulze, 33, on näiden vaalien näkyvin nainen, sillä CSU:n eturivissä naisia ei ole.
Baijerin vihreiden kärkiehdokkaalla Katharina Schulzella on yleensä tuopissaan Speziä eli colan ja appelsiinilimsan sekoitusta.Lennart Preiss / EPA
Vihreät on nosteessa Saksassa, ja uusissa kannattajissa on tutkimusyhtiö Forsan mukaan etenkin demarien, mutta myös CSU:n ja CDU:n entisiä äänestäjiä. Baijerissa sosiaalidemokraattinen SPD on kutistumassa vihreitä pienemmäksi.
Oikeistopopulistisesta AfD:stä odotetaan vihreiden ohella vaalien toista isoa voittajaa. AfD ei ole aiemmin ollut edustettuna Baijerin maapäivillä eli osavaltioparlamentissa, mutta nyt puolueelle ennustetaan 10–14 prosentin kannatusta.
2. Miksi CSU:n kannattajat kaikkoavat?
Ilmeisin syy on maahanmuuttopolitiikka. Kun Saksaan tuli yli miljoona turvapaikanhakijaa vuonna 2015, he saapuivat nimenomaan Baijerin rajan yli. Turvapaikanhakijoita sijoitettiin eri puolille maata, mutta Baijerissa he olivat konkreettisimmin läsnä.
CSU on kritisoinut Merkelin pakolaispolitiikkaa syksystä 2015 lähtien. Tänä keväänä Baijerin pääministeriksi nousseen Markus Söderin retoriikka on lähestynyt jo AfD:n lausuntoja: Söder on puhunut muun muassa turvapaikkaturismista.
Kovilla puheillaan CSU on karkottanut liberaaleja äänestäjiään, joille kristilliset pehmeät arvot ovat tärkeitä.
Toisaalta puheet eivät ole riittäneet tilkitsemään puolueen oikeaa laitaa, josta tiukempaa linjaa toivovia äänestäjiä on vuotanut AfD:n riveihin. CSU on nimittäin tiukan paikan tullen myöntynyt CDU:n tahtoon, eikä ole kyennyt toteuttamaan haluamaansa politiikkaa.
AfD on kampanjoinut esimerkiksi iskulauseella "AfD pitää sen, mitä CSU lupaa."
AfD:n ja CSU:n vaalimainoksia. Oikeanpuolimmaisessa mainoksessa CSU lupaa pitää Baijerin yhtenäisenä, vasemmalla AfD lupaa pitää sen, mitä CSU lupaa.Philipp Guelland / EPA
Lisäksi CSU:n julkikuvaa on mustannut riitely sisarpuolueen kanssa. Merkelin keväällä aloittanut neljäs hallitus on ollut lähellä kaatumista jo kahdesti Merkelin ja CSU:n puheenjohtajan Horst Seehoferin erimielisyyksien vuoksi. Heidän välinsä tiedetään jäisiksi.
3. Kenestä tehdään tappion syntipukki?
CSU:ssa selvin ehdokas syntipukiksi on Seehofer, jonka tähti on muutenkin laskusuunnassa. Mutta hän tuskin ryhtyy vapaaehtoisesti kantamaan vastuuta.
Esimerkiksi Süddeutsche Zeitungille antamissaan kommenteissa puheenjohtaja Seehofer on korostanut, että hän ei ole puoleen vuoteen sekaantunut Baijerin politiikkaan eikä johtanut puolueensa vaalikampanjointia.
Eli etsikää syyllisiä Münchenistä Baijerin pääministerin Markus Söderin toimistosta, tuntuu Seehofer kehottavan. Söder on puolestaan antanut ymmärtää, että syy löytyy ennemmin Berliinistä, Seehoferin ja Merkelin julkisesta riitelystä.
Kilpakumppanuksista Seehoferin asema on heikompi.
Syytä kannattajien menetyksestä yritetään todennäköisesti sälyttää myös Merkelillle. Hän ei kuitenkaan ole ollut CSU:n kampanjassa mukana. Perjantaina CSU:n viimeisessä suuressa kampanjatilaisuudessa oli paikalla tiukoista maahanmuuttonäkemyksistään tunnettu Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz.
4. Miten vaalit vaikuttavat Angela Merkelin asemaan?
Merkelille olisi epäilemättä henkilökohtaisesti helpotus, jos hän ei enää joutuisi tekemään yhtä läheistä yhteistyötä Horst Seehoferin kanssa kuin tähän asti.
Heidän kaunansa ulottuvat vuosien taakse, ja kesällä ne purskahtivat julkisuuteen kaikkien silmille. Keskellä hallituskriisiä Seehofer sanoi muun muassa, ettei hän anna sellaisen liittokanslerin erottaa itseään, joka on kansleri vain hänen ansiostaan.
Toisaalta CSU:n tappio keikuttaa Merkelin omaa tuolia siinä mielessä, että se johtaa konservatiivisten sisarpuolueiden yhdistetyn painoarvon heikkenemiseen. Samalla haavoitetusta CSU:sta voi tulla entistäkin arvaamattomampi hallituskumppani.
Merkelin todennäköisesti viimeinen kausi Saksan johdossa ei ole muuttumassa ainakaan helpommaksi. Ja mitä enemmän hänen pitää kääntää katsettaan sisäpolitiikkaan, sitä suurempi valtatyhjiö Eurooppaan muodostuu.
Puheenjohtaja Touko Aallon (vihr.) sairausloman jatkuminen on vihreille vakava paikka. Näin sanoo Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.
– Eduskuntavaalit on lähestymässä ja vihreillä olisi ollut mahdollisuus nousta jopa johtavaksi oppositiopuolueeksi. Tämä ei sitä mahdollisuutta ainakaan lisää, Grönlund sanoo.
Grönlund viittaa vihreiden kannatuksen heilahteluihin. Puolueen kannatus kävi korkeimmillaan 17,8 prosentissa syyskuussa 2017 ja se näyttäytyi jo johtavana oppositiopuolueena.
Ylen viimeisessä syyskuun mittauksessa kannatus laski 11,6 prosenttiin. Grönlund arvioi, että huonot uutiset Aallon sairausloman jatkumisesta jatkavat puolueen kannatuksen alamäkeä.
– Mielestäni ehdoton takaraja Aallon palaamiselle on marraskuun puoliväli. Eduskuntavaaleihin on mentävä puoluejohtaja edellä, Grönlund sanoo.
Eduskuntavaaleihin on noin viisi kuukautta aikaa, kun Aallon sairausloma päättyy. Tällä hetkellä vihreiden kannatuksen lasku sataa muiden oppositiopuolueiden laariin.
SDP on noussut mittausten kärkisijalla ja vasemmistoliiton kannatus on noussut viimeisissä mittauksissa.
Puheenjohtajalla on vaikutusta
Åbo Akademin Grönlund on tutkinut puheenjohtajan suosion vaikutusta puolueen kannatukseen. Tutkimustulokset ovat olleet vaihtelevia.
Kun puolueella on ollut suosittu puheenjohtaja, puolueen kannattajat ovat arvioineet johtajan vaikutuksen olleen suuri äänestyspäätökseen. Tilanne on ollut käänteinen, jos puolueella on ollut epäsuosittu puheenjohtaja.
Aalto on pärjännyt kehnosti puoluejohtajien erilaisissa mittauksissa, kuten on myös demareiden puheenjohtaja Antti Rinne. Grönlund ei kuitenkaan sysäisi kaikkea vastuuta vihreiden heikosta kannatuksesta Aallolle.
– Vihreiltä on puuttunut selkeä oma viesti. Jos katsotaan viimeaikaisia vaaleja kuten Ruotsin valtiopäivävaaleja, selkeällä viestillä varustetut puolueet ovat menestyneet.
Samaan aikaan puolueella on ollut julkikuvan kanssa ongelmia. Kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) taksinkäytöstä eduskunnan laskuun on kohuttu ja Olli-Poika Parviaisen (vihr.) asumisjärjestelyistä on ollut uutisia.
Grönlund ei näe vihreiden tilannetta täysin toivottomana. Hän muistuttaa, että ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson joutui tammikuussa 2015 puoleksi vuodeksi sairauslomalle loppuunpalamisen vuoksi.
Syyskuun valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit saivat kuitenkin vaalivoiton ja säilyttivät kolmanneksi suurimman puolueen paikan.
Vartia jättää eduskunnan
Vihreät saivat lauantaina lisää ikäviä uutisia. Kansanedustaja Antero Vartia (vihr.) ilmoitti, ettei hän ole seuraavissa eduskuntavaaleissa enää ehdolla. Vartia perusteli vetäytymistä poliitikon uralta tulevalla hankkeella, joka keskittyy ilmastonmuutokseen.
Grönlund näkee Vartian lähtemisen eduskuntaehdokkaiden rintamasta harmillisena takaiskuna vihreille.
– Vihreät ei voi profiloitua pelkästään vasemmistolaisesti, mikäli he aikovat saada kunnon vaalivoiton, Grönlund sanoo.
Vihreät on pyrkinyt pitkään viestimään, ettei puolue asetu oikeisto-vasemmisto-akselilla mihinkään. Sen sijaan puolue on korostanut ympäristöasioita ja liberaaleja arvoja.
Helsingin Sanomien tekemässä viimeisessä eduskuntavaalikoneessa puolueen ehdokkaat kuitenkin sijoittuivat selkeästi vasemmalle.
Saksan eteläisessä Baijerin osavaltiossa järjestetään tänään sunnuntaina paikallisparlamentin vaalit. Äänestys alkoi Suomen aikaa kello 9.
Vaaleista ennustetaan pettymystä osavaltiossa vuosikymmenet ehdotonta enemmistöä pitäneelle kristillis-demokraattiselle unionille CSU:lle, joka on liittokansleri Angela Merkelin CDU:n veljespuolue.
Vaikka CSU:n ennustetaan pitävän selvästikin suurimman puolueen asemansa ja saavan kolmanneksen äänistä, olisi tulos CSU:lle katastrofi.
CSU:n johto, esimerkiksi puheenjohtaja ja Saksan sisäministeri Horst Seehofer pelkäävät äänien valuvan oikeistopopulistiselle ja ulkomaalaisvastaiselle Vaihtoehto Saksalle -puolueelle. Se onkin saamassa ennusteiden mukaan noin kymmenen prosentin ääniosuuden.
Vaalien suurimmaksi voittajaksi ennustetaan vihreitä, jotka ovat nousemassa osavaltion toiseksi suurimmaksi puolueeksi ennusteen mukaan 18 - 19 prosentin ääniosuudella. Tämä merkitsisi vihreiden paikkamäärän kaksinkertaistumista.
Jos ennusteet toteutuvat, Merkelin hallituksen vaikeudet pahenevat. Merkelin hallitus koostuu CDU/CSU:n lisäksi sosiaalidemokraateista, joiden suosio myös Baijerissa on ollut laskussa.
SDP:n johtaessa hallitusta työtaisteluja on ollut keskimäärin lähes tuhat vuodessa. Määrä on yhtä suuri kuin kahdella porvaripuolueella, keskustalla ja kokoomuksella, yhteensä, käy ilmi Sunnuntainsuomalaisen tutkimista tilastoista.
Vertailukelpoista tilastotietoa Suomen työtaisteluista on vuodesta 1971 alkaen. Siitä alkaen SDP on ollut pääministeripuolue 24 vuonna. Niiden aikana järjestettiin yhteensä runsaat 22 000 työtaistelua ja menetettiin lähes 16 miljoonaa työpäivää.
Työtaisteluja on ollut monentyyppisiä, kaikki eivät ole kohdistuneet hallituksen politiikkaa kohtaan.
SDP:n ollessa vallassa 1970-1980-luvuilla elettiin talouskasvun aikaa, joten tuolloin oli jakovaraa, arvioi dosentti Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta.
– Silloin on kiistelty siitäkin, kuka saa eniten korotuksia. Oli hyökkäyslakkoja, joilla ajettiin palkankorotuksia ja muita työehtojen parannuksia, sanoo Bergholm.
Bergholm arvoi Sunnuntaisuomalaisessa tilastojen kertovan myös siitä, ettei ay-liike ole SDP:n talutusnuorassa. Puolue ei siis ole voinut vaikuttaa lakkojen aloittamiseen tai lopettamiseen huolimatta asemastaan ay-liikkeen sisällä.
Bergholm huomauttaa, että myös porvarivetoisissa liitoissa lakkoillaan. Esimerkiksi terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy uhkasi vuoden 2007 työtaistelussaan joukkoirtisanoutumisilla. Tehyä johti tuolloin kokoomuslainen Jaana Laitinen-Pesola.
Tamperelainen pariskunta oli lähdössä mökille Päijät-Hämeeseen Hämeenkoskelle, mutta syysmyrsky sai heidät toisiin aatoksiin. Reissu siirtyi, mikä koitui kissapentueen pelastukseksi.
Myöhäisempi saapuminen mökille paljasti kissamaisen yllätyksen. Kuistilla makoili taljan päällä laiha emokissa ja viisi pentua – neljä pikkuista poikakissaa ja yksi tyttökissa.
Pariskunta toimitti maatiaispentueen eläinsuojeluyhdistykseen, jolla oli tiedossa sijaiskoti Lahdesta. Ekuksi ristitty emokissa makoilee nyt pentujensa kanssa tyytyväisenä Mustosen perheen kodinhoitohuoneessa, pahvilaatikossa lampaantaljan päällä.
– Jos pariskunta ei olisi löytänyt pentuetta, ne olisivat jäätyneet, kertoo äiti Emmi Mustonen.
Muita lemmikkejä perheellä ei ole.
Eku-kissalla on viisi pentua, joilla ei vielä ole nimeä. Mustosen perhe miettii parhaillaan, mitkä nimet pennuille annetaan.Janne Ahjopalo / YleVasemmalta lukien Emmi, Amanda, Minnea ja Minja Mustonen.Janne Ahjopalo / Yle
Mustosen perhe on esimerkki kissojen sijaiskodista, joita on Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton arvion mukaan satoja. Tarkkaa tilastointitapaa ei ole, joten tarkkaa määrää on vaikea sanoa.
– Sanoisin, että kissojen sijaiskotien määrä on enemmänkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Mielestäni sijaiskodin tarjoaminen kissoille ja muille eläimille on todella hienoa, kunhan vain ihmisten elämäntilanne ja valmiudet ovat siihen riittävät, toteaa SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli.
Eläinsuojeluyhdistysten liitolla on oma oppaansa eläinten sijaiskodille. Sijaiseläimet voivat olla kissojen lisäksi esimerkiksi koiria, kaneja tai pieniä jyrsijöitä.
Lähin eläinsuojeluyhdistys korvaa eläimestä aiheutuneet eläinlääkäri- ja lääkekulut sekä matolääkkeet tositteita vastaan. Yhdistys korvaa myös sijoitetun eläimen ruokkimisesta aiheutuneet menot, jos hoitopaikan kanssa näin sovitaan.
Nämä pennut ovat sijaiskodissaan ainakin 12-viikkoisiksi.Janne Ahjopalo / YleMinnea Mustonen nauttii pikkukissoista, jotka majailevat kodinhoitohuoneessa.Janne Ahjopalo / Yle
Luopumisen vaikeus
Sijaiskoti on nimensä mukaisesti väliaikainen. Sijaiskodilla tulisi olla valmius ottaa eläin hyvin lyhyelläkin varoitusajalla. Hoitoon pitäisi sitoutua ennalta arvaamattomaksi ajaksi. Aika voi vaihdella viikoista useisiin kuukausiin ja jopa vuoteen, muistutetaan SEY:sta.
Myös aktiivisuutta eläimen uuden omistajan sekä eläinsuojeluyhdistyksen kanssa toivotaan.
Kissanpennut kaipaavat hoivaa ja rauhaa, joten ne viedään mieluummin sijaiskotiin kuin löytöeläintalolle. Ainakin Päijät-Hämeessä on ollut varsin helppoa löytää kissojen sijaiskoteja, joista aktiivisia on parikymmentä.
– Otamme huomioon sijaiskotien elämäntilanteet. Jos ihmisillä on muuta menossa, ei kissoja ole silloin pakko tietenkään vastaanottaa, muistuttaa Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Annikki Aaltonen.
Kissojen ruuat ovat Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksestä.Janne Ahjopalo / Yle
Lahtelaisessa Mustosen perheessä hoidetaan nyt jo kolmatta kissapentuetta. Varjopuolena on jatkuva luopuminen, vaikka aiemmat pennut ovat löytäneetkin hyvät kodit ja Mustoset pitävät yhteyttä uusiin omistajiin.
Pentujen luovutusikä on alimmillaan 12 viikkoa. Nyt toiveissa on jopa se, että emokissan omistaja tunnistaisi Hämeenkoskelta pentuineen löytyneen lemmikkinsä.
– Lapset ovat ehdottaneet kyllä, joko meillekin otettaisiin edes yksi kissa, paljastaa äiti Emmi Mustonen.
– Tykkään eläimistä. Kyllä näihin aina kiintyy, sanoo Minnea Mustonen pontevasti viereltä.
– Eikö meille voisi nyt jäädä joku näistä, kysyy Anton Mustonen.
– Katsotaan nyt, kuuluu äidin vastaus.
Ilmeistä päätellen tuon vastauksen lapset ovat tainneet kuulla aiemminkin.
Näitä kissoja olisi uhannut paleltuminen, jos niitä ei olisi löydetty mökin kuistilta ajoissa.Janne Ahjopalo / Yle
20-vuotias Alice Mutoni haki töitä helsinkiläisestä pienyrityksestä, mutta joutui syrjityksi ihonvärinsä vuoksi. Lupaava puhelinkeskustelu yrittäjän kanssa vaihtui pian pettymykseen, kun Alice lähetti kuvallisen ansioluettelonsa ja sai kuulla, että ei olekaan sopiva työntekijä.
Helsinkiläinen, yli 70-vuotias yrittäjä haki matkamuistoja myyvään yritykseensä osa-aikaista asiakaspalvelijaa. Ilmoituksessa haettiin reipasta, iloista ja kielitaitoista työntekijää. Lisäksi asiakaspalveluhenkisen henkilön toivottiin olevan "valmis aktiiviseen esittelymyyntiin".
Puhelimitse tavoitettu Mutoni kertoo Ylelle, että oli huomasi kiinnostavan ilmoituksen työnhakusivustolla maanantaina ja soitti yritykseen.
Mutoni esittäytyi pelkällä etunimellään ja jutteli hyvässä hengessä yrittäjän kanssa. Puhelu oli Mutonin mukaan hyvin lupaava. Hän sopi yrittäjän kanssa, että lähettäisi sähköpostilla ansioluettelonsa, minkä jälkeen voitaisiin sopia työhaastattelusta.
Seuraavana päivänä nuori nainen soitti yritykseen uudelleen sopiakseen ajan haastatteluun. Tuolloin hänelle kerrottiin, ettei hän olekaan sopiva työntekijä.
– Sain kuulla, että "tämä on suomalainen yritys, jossa myydään suomalaisia tuotteita, joten tarvitaan joku (toisenlainen)". Yrittäjä yritti kierrellä sitä asiaa, mutta ymmärsin kyllä, mistä oli kyse, Mutoni kertoo.
Puhelun aikana kävi ilmi, että yrittäjä on löytänyt toisen työntekijän, joka yrittäjän sanojen mukaan "ymmärtää suomalaisesta puusta". Mutonin mukaan mistään ei aiemmin käynyt ilmi, että työssä tarvitaan kyseistä tietämystä, mutta hän päätti jättää asian sikseen.
"Et voi myydä juhlapukua lökäpöksyissä"
Myöhään torstai-iltana Mutonin puhelin soi. Yrittäjä soitti takaisin ja kertoi, että asiakaspalvelutehtävään valittu nainen ei saapunutkaan töihin, joten hän voisi sittenkin "kokeilla tummaa tyttöä".
Yrittäjä oli Mutonin mukaan todennut myös, että "kyllähän tähän parhaiten sopisi suomalainen neito, mutta kun ei löydy".
– Hän sanoi, että "täällä on ollut aiemmin töissä brasilialainen poika, mutta hän ei ollut niin tumma kuin sinä". Olisin kuulemma voinut mennä sinne todistamaan, että tummakin tyttö voi myydä niitä tuotteita, Mutoni sanoo.
Suomen rikoslaissa todetaan työsyrjinnän olevan kyseessä muun muassa silloin, kun työntekijää valitessaan työnantaja asettaa työnhakijan ilman painavaa, hyväksyttävää syytä epäedulliseen asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän tai ihonvärin perusteella.
Ruandassa syntynyt Mutoni on Suomen kansalainen ja asunut Suomessa kahdeksan vuotta. Hän kertoo olleensa aiemmin töissä myyntitehtävissä suomalaisissa yrityksissä. Näin ollen hän totesi yrittäjälle, ettei hänen tarvitse tulla todistamaan olevansa kyvykäs asiakaspalvelija.
– Tästä yrittäjä itse asiassa loukkaantui ja sanoi, että halusi antaa minulle mahdollisuuden. Vastasin, että minua loukkaa todella paljon se, että hän alentaa minua pelkän ihonvärin perusteella. En varmasti koskaan unohda hänen vastaustaan. Hän sanoi, että "katsos kun et sä voi myydä juhlapukua lökäpöksyissä".
Puhelu päättyi siihen.
Yrittäjä kiistää ihonvärin vaikuttaneen valintaan
Työntekijää hakenut yrittäjä kertoo tapauksesta oman versionsa Ylelle puhelimitse. Hänen mukaansa yrityksessä on aiemminkin ollut ulkomaalaisia työntekijöitä, joten mistään syrjinnästä tai rasismista ei ole kyse.
– Selitin hänelle, että tämä kauppa on täynnä suomalaisia puukoruja, joten niitä myyvän henkilön pitää sopia myymään niitä koruja. Se osui hänelle arkaan paikkaan, koska selitin, että näihin sopii paremmin vaalea, suomalaisuutta edustava tyttö. Mutta jos hän on hyvä myyjä ja sopii tähän, olen valmis kokeilemaan, mutta hän ei itse halunnut.
Yrittäjän mukaan tapauksesta on turha hakea rasistista tarkoitusperää, koska kyse on vain sopivuudesta kyseiseen työtehtävään. Vastaavana verrokkina hän mainitsee "suomalaisten kauraryynien" mainostamisen ja sen, että kyseisessä mainoksessa esiintyvän "pitää istua siihen kuvioon".
– Hänellä (Mutonilla) oli valokuvassa kultaiset korvarenkaat ja kaulakorut ja kaikki päällä. Ne, jotka rakastavat kultaa ja kiiltäviä koruja, eivät välttämättä ole hyviä myymään suomalaisia, käsinmaalattuja puukoruja, yrittäjä sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Ikävä esimerkki syrjinnästä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan edellä kuvailtu tilanne on yksi ikävä esimerkki työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä Suomessa. Hänen mukaansa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tulee paljon tapauksia, joissa syrjintäperusteena on etninen alkuperä.
– Meillä tapahtuu paljon rasistista syrjintää. Valitettavasti Suomi on ollut Euroopan kärkimaita tämäntyyppisessä syrjinnässä ihan tutkimuksenkin perusteella, Pimiä sanoo.
Hänen mukaansa yhdenvertaisuusvaltuutetulla on rajatut valtuudet puuttua työelämässä tapahtuvaan syrjintään, ja muutoin siitä olisi hyvä ensisijaisesti ilmoittaa Aluehallintovirastoon.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevat etniseen syrjintään liittyvät yhteydenotot koskevat tyypillisesti palveluita ja sitä, että palvelua ei saa esimerkiksi ihonvärinsä takia.
– Räikeimmissä tapauksissa henkilö ei pääse alkuperänsä vuoksi esimerkiksi kauppaan tai ravintolaan tai hänelle ei myydä jotakin tuotetta. Se on selkeää syrjintää ja perustuu useimmiten ennakkoluuloihin ja väärään käsitykseen siitä, että palveluntarjoajalla on oikeus valita asiakkaansa syrjivinkin perustein, Pimiä sanoo.
Jotta syrjintään voitaisiin puuttua, niin se edellyttää, että ihmisillä on tietoisuus omista oikeuksistaan ja tietoa siitä, kehen ottaa yhteyttä, hän sanoo.
– Valitettavan paljon on ihmisiä, jotka eivät tiedä, miten toimia tällaisessa tilanteessa. Syrjintää kohdanneella on myös lain mukaan oikeus hyvitykseen.
– Ikävä oli aluksi ihan valtava. Kävin iltaisin istuskelemassa Oton huoneessa hänen pehmopupunsa kanssa. Tiedostin, että poika on lähtenyt lopullisesti – ja ihan liian varhain, Satu Huuhtanen muistelee kahden vuoden takaista syksyä kotonaan Kangasalla.
Ilveksen riveissä pikkupojasta asti pelannut maalivahtilupaus oli tehnyt sopimuksen Valioliigaseura Newcastle Unitedin akatemiajoukkueen kanssa.
Tuli paljon sellaisia kommentteja, että ensin lukio ja sitten maailmalle. Mutta ei se urheilussa mene niin. Satu Huuhtanen
Lähtöpäätös oli iso, ja asiaa piti pohtia monelta kantilta. Jo pelkästään välimatka huoletti äitiä:
– Mitä jos jotain tapahtuu, enkä pääse heti auttamaan, kun kilometrejä on välissä niin paljon? Löytääkö Otto kavereita? Viihtyykö hän siellä? Miten elämä sujuu? Entä lukion suorittaminen etänä? Satu Huuhtanen kertoo miettineensä.
– Mutta se auttoi, kun kävimme Newcastlessa ja tapasimme akatemian väkeä. Tutustuimme myös pariskuntaan, jonka luokse Otto pääsi asumaan. Tuli luottavainen olo.
Urheilu-ura ei voi odottaa
Perheen yhteinen päätös syntyi sen jälkeen lopulta helposti. Kaikki ulkopuoliset eivät kuitenkaan ymmärtäneet Oton lähtöä.
– Tuli paljon sellaisia kommentteja, että ensin lukio ja sitten maailmalle. Mutta ei se urheilussa mene niin – pitää tarttua tilaisuuteen silloin, kun se tulee, Satu Huuhtanen kertoo.
– Siinä kohtaa piti pitää pää kylmänä. Ajattelin, että tämä on kuitenkin Oton elämä ja hänen unelmansa. Minun tehtäväni on tukea häntä, vaikka ne haaveet eivät olisi samoja kuin minulla, isovanhemmilla tai muulla lähipiirillä.
Vanhempaa tarvitaan ikävän iskiessä
Kun lapsi lähtee kotoa, on ihan itsestään selvää, että ikävä iskee. Oton pelaaja-agentti Sami Salonen varoitti vanhempia siitä, että parin kuukauden päästä voi tulla soitto, jossa poika ilmoittaa haluavansa kotiin. Silloin vanhempien on tuettava häntä pysymään alkuperäisessä päätöksessä.
– Sanoin Otolle, että soita sitten siinä tilanteessa isällesi – minä varmasti sanon heti, että tule vaan pois, Huuhtanen kertoo.
– Mutta kyllä se oli selvää Otolle, akatemian väelle ja meille vanhemmille, että jos homma ei kerta kaikkiaan toimi, hän voi aina tulla takaisin kotiin. Pääasia, että lähtee kuitenkin kokeilemaan, ettei tule sitten sitä jossittelua myöhemmin.
Otto Huuhtanen pääsee Suomeen muun muassa jouluksi ja kesälomalle. "Yleensä ikävä on sen jälkeen kovempi, kun muistaa, kuinka kivaa Suomessa oli olla", hän kertoo.Satu Huuhtanen
Satu ja Otto Huuhtanen soittelevat päivittäin, mutta sitä kotiintulosoittoa ei koskaan tullut.
Nyt 18-vuotiaan Oton kolmivuotisesta sopimuksesta on jäljellä vielä vuosi ja hän kertoo tavoittelevansa jatkosopimusta. Jalkapallon lisäksi iso osa elämää ovat lukio-opinnot, joita Otto suorittaa etänä Tampereen aikuislukiossa.
– Elämä on sujunut ihan hyvin, ja täällä on hyvä olla. Isäntäperhe ja joukkuekaverit ovat mukavia. Koko ajan on vähän ikävä, mutta kun täällä asumiseen on tottunut, niin ei se ole niin paha, Otto Huuhtanen vastaa sähköpostiviestiin Newcastlesta.
Ajattelin, että tämä on kuitenkin Oton elämä ja hänen unelmansa. Minun tehtäväni on tukea häntä. Satu Huuhtanen
Suomeen hän pääsee lomalle muutaman kerran vuodessa. Lisäksi tulee lyhyitä piipahduksia U19-maajoukkueen leirien yhteydessä.
– Ikävä iskee aina uudestaan, kun poika on käynyt kotona. Lentokentällä minulla on tippa silmässä, kun vien pojan sinne, Satu Huuhtanen kertoo.
Kotona asuu onneksi vielä Oton 15-vuotias pikkuveli Eetu, lahjakas jalkapallomaalivahti hänkin. Jos Eetu saisi samanlaisen mahdollisuuden kuin Otto, Satu Huuhtanen antaisi hänen mennä.
Satu ja Otto Huuhtanen soittavat toisilleen joka päivä. "Olen auttanut puhelimessa muun muassa ruotsin tehtävissä vaikka omista opinnoista on vuosia", Satu kertoo.Marjut Suomi / Yle
– En tiedä, olisiko se vaikeampaa, mutta ei taatusti helppoa, hän sanoo.
– Mutta sitten pitäisi varmaan lähteä jo itse perässä.
Urheilu-unelma toi Tampereelle
Leena Sherazerille Sastamalan ja Tampereen välinen tie on tullut tutuksi. Hän ajelee viikoittain katsomaan tytärtään Hannaa, joka muutti vuosi sitten Tampereelle 16-vuotiaana. Matkaan menee vajaa tunti suuntaansa.
Leena Sherazerilla on välillä kova tarve selittää muille Hannan lähtöä. Varsinkin kun on itse opettajana aina sanonut, ettei lukiolainen vielä yksin pärjää.Antti Eintola / Yle
– Jalkapallo oli pääsyy, ei niinkään Tampere tai kodista irtautuminen. Sastamalassa ei ollut joukkuetta ja Hannan halu päästä eteenpäin oli niin voimakas, että ajattelin jo sillä päästävän aika pitkälle, Sherazer kertoo.
– Koin, että minun täytyy antaa Hanna mennä toteuttamaan sitä unelmaansa, vaikka hän sitten tulisi takaisin vuoden päästä. Ettei hän voi sanoa jälkeenpäin, etten päästänyt.
Olin itsekin vähän innostunut. Että hei, meidän plikka lähtee nyt katsomaan maailmaa. Leena Sherazer
Hanna Sherazer aloitti viime syksynä opinnot Sammon lukion urheilulinjalla ja pelaa jalkapalloa maalivahtina Ilveksen B-tyttöjen edustusjoukkueessa.
Lukion opettajana Leena Sherazer on nähnyt, että yksin asuminen ei ole nuorille aina helppoa. Oman tyttären lähtö tuntui haikealta ja lopulliselta, mutta myös hienolta.
– Olin itsekin vähän innostunut. Että hei, meidän plikka lähtee nyt katsomaan maailmaa, hän kertoo.
– Mutta matkalla on todellisuus tullut esille. Kyllä nuori joutuu koville yksin asuessaan ja kaipaa tukea. Vaikka on koulu ja urheilu ja paljon kavereitakin, illat harjoitusten jälkeen ovat aika yksinäisiä.
Päivittäiset puhelut helpottavat
Alkuun Hanna asui soluasunnossa, mutta nyt hänellä on oma koti yksiössä koulun lähellä.
Hanna Sherazerista vaikeinta yksin asumisessa on, kun kaiken joutuu hoitamaan itse. "Mutta tykkään kyllä esimerkiksi siitä, että saan pyytää kavereita tänne kotiin koska vaan", hän sanoo.Marjut Suomi / Yle
Äiti ja tytär soittelevat päivittäin. Jos on vaikeampi hetki, puhutaan pidempään ja äiti saattaa lähteä vaikka käymään Tampereella. Välillä Hannakin käy kotona.
– Hän käy harvoin, mutta vierailut ovat yhtä juhlaa. Käydään saunassa ja lenkillä ja istutaan sohvalla. Toki Hanna välillä näpyttää puhelinta sohvannurkassa ja minä marisen, että ole nyt minun kanssani, Leena Sherazer nauraa.
Jos nuoren motivaatio on tarpeeksi suuri ja motiivi lähteä oikea, siitä vaan. Leena Sherazer
Tyttären kyky hoitaa itsenäisesti asioitaan ja pyörittää omaa talouttaan saavat Leena Sherazerilta kiitosta. Kun opettajan roolissa hän on varoitellut aiemmin vanhempia nuorten aikaisesta kotoa lähdöstä, oman lapsen pärjääminen on tuonut uuden näkökulman asiaan.
– Jos nuoren motivaatio on tarpeeksi suuri ja motiivi lähteä oikea, siitä vaan. Kyllä vanhempi pystyy olemaan taustatukena myös kauempaa. Ja aina voi kotiin tulla takaisin.
Leena Sherazerin kanssa asuu Hannan lukiota käyvä isoveli Matti. "En tiedä, miten selviän, kun Matti lähtee armeijaan vuoden kuluttua", hän pohtii.Antti Eintola / Yle
Samaa mieltä on myös nyt 17-vuotias Hanna Sherazer. Hän kannustaa nuoria tarttumaan unelmiinsa vaikka ne olisivat kaukana kotoa.
– Ensimmäiset viisi kuukautta olivat pahimmat. Soitin joka ilta enkä ollut yhtään varma, onko tämä sittenkään minun juttuni. Mutta kun rutiinit löytyivät, alkoi pikkuhiljaa helpottaa, hän muistelee.
– Olen itsenäistynyt, aikuistunut ja kasvanut vuoden aikana ihmisenä tosi paljon. Tämä on ollut huikea kokemus ja matka jatkuu vieläkin.
Opetusministeri: "Jos joku vaihtaa koulua, oikeudenmukaista on, että se on kiusaaja eikä kiusattu"
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo, että opetusministeriössä suhtaudutaan vakavasti lakialoitteeseen, joka mahdollistaisi kiusaajan siirtämisen toiseen kouluun. Ministerin mukaan kaikkien koulujen olisi kuitenkin kyettävä ratkaisemaan koulukiusaamistapaukset.
Indonesia yrittää pysäyttää valtameren jättimuurilla, sillä Jakartan kaupunki vajoaa jo 25 senttiä vuodessa – ja se johtuu vesivarkaista
Indonesian pääkaupunki vajoaa samalla kun merenpinta nousee. Osa kymmenen miljoonan asukkaan Jakartasta on vaarassa jäädä veden alle jo lähivuosina. Luonnonvoimia vastaan rakennetaan nyt jättimäistä muuria.
Muurin tarkoitus on estää veden tulviminen Jakartan matalille rantakaduille.Jenny Matikainen / Yle
Portugaliin saapunut entinen hurrikaani Leslie katkoi sähköt
Hurrikaanilukemista laantunut Leslie-myrsky rantautui myöhään illalla Portugaliin. Sadattuhannet ihmiset ovat paikallisen sähköyhtiön mukaan ilman sähköjä. Lesliestä odotettiin Manner-Euroopan ensimmäistä hurrikaania, mutta myrsky laantui hieman lauantai-iltana.
Nainen kahlasi rantavedessä Costa da Caparican rannalla, Lissabonin eteläpuolella lauantaina ennen myrskyn puhkeamista.Patricia de Melo Moreira / AFP
Baijerin konservatiiveja voi odottaa nolo rökäletappio, jonka seuraukset näkyvät Berliinissä ja Brysselissä asti
Baijerilaiset äänestävät tänään sunnuntaina osavaltiovaaleissa, jotka voivat horjuttaa Angela Merkelin hallitusta. Jos ennusteet pitävät paikkansa, konservatiivipuolue CSU:ta odottaa paha tappio ja yksinvallan menetys. Vihreät noussevat toiseksi suurimmaksi puolueeksi ohi demarien. Jos Merkelin hallitus huojuu, sisäpolitiikka voi vaatia liittokanslerin huomiota enemmän kuin Eurooppa.
AfD:n ja CSU:n vaalimainoksia. Oikeanpuolimmaisessa mainoksessa CSU lupaa pitää Baijerin yhtenäisenä, vasemmalla AfD lupaa pitää sen, mitä CSU lupaa.Philipp Guelland / EPA
Meneekö lokakuun lämpöennätys rikki?
Sunnuntai on maan etelä- ja keskiosissa viikon aurinkoisin ja lämpimin päivä. Auringonpaisteessa lämpötila kohoaa paikoin jopa 18 asteen tuntumaan, ja paikoin saattaa olla jopa ennätyksellisen lämmintä. Toistaiseksi lokakuun lämpöennätys on 19,4 astetta, joka mitattiin 2. lokakuuta 1985. Sumupilvi saattaa kuitenkin pitää lämpötilan alempana.
Helsinkiläinen pariskunta Outi ja Jari istuu silmät kiinni vierekkäin. Luentosali on täynnä eri-ikäisiä miehiä ja naisia. Osa on saapunut paikalle yksin, osa kumppaninsa kanssa. Meneillään on harjoitus, jonka avulla yritetään saada yhteys omaan seksuaalisuuteen.
Harjoituksen ohjaaja, tanssija ja tantravalmentaja Meera Holopainen pyytää hengittämään syvään, hieromaan hellästi omaa alavatsaa ja rentoutumaan.
– Kaikki on hyvin. Olet turvassa ja olet ihana juuri sellaisena kuin olet, Holopainen sanoo lempeällä äänellä.
Harjoituksen tarkoituksena on päästää irti sekä kehon että pään sisäisistä jumeista. Nautinnon saavuttaminen vaatii antautumista, eikä se onnistu niin kauan, kun omassa seksuaalisuudessa on jarru päällä.
– Moni pelkää seksuaalienergiansa vapauttamista, koska sen voimaa ei pysty hallitsemaan, Holopainen kuvailee.
– Kun oman seksuaalisuutensa tuntee ja hyväksyy, sitä on helpompi ohjata.
Seksuaalisuus ilmenee myös muualla kuin seksissä. Se voi purkautua myös luovuutena, yleisenä elämänilona ja energisyytenä.
Hyvä seksuaalisuus vaatii myös vaikeiden tunteiden tiedostamista
Tantraan liittyy mielikuvia vapaasta seksistä ja suoranaisista orgioista. Meera Holopaisen mukaan kyse on kuitenkin yleisestä elämänvoiman aktivoimisesta. Elämänilo ja -voima lisääntyvät, kun uskaltaa kohdata myös omat heikot kohtansa ja vaikeat tunteensa.
Avautuminen kaikenlaisille tunteille on avain myös parempaan seksuaalisuuteen.
– Lyhytkin seksuaalinen kohtaaminen voi olla ihana. Mutta vasta luottamuksellisessa suhteessa nautinnolle antautuminen on todella hoitavaa.
Tanssija ja tantravalmentaja Meera HolopainenPaula Tiessalo / Yle
Holopainen muistuttaa, että seksuaalisuus ja kyky nautintoon ovat läsnä meissä kaikissa vauvasta vanhukseen asti.
– Seksuaalisuus on aina kaunista ja pyhää, mutta siihen liittyy paljon rajoituksia, häpeää ja aggressiota.
Moni kokee olevansa jotenkin viallinen, koska on seksuaalisesti haluton tai ei muuten osaa muuten nauttia siitä. Holopainen kannustaa ihmisiä kohtaamaan omat seksuaaliset lukkonsa. Hän uskoo, että estojen ja traumojen alla kaikilla on olemassa kyky seksuaaliseen iloon ja nautintoon.
Uusia ajatuksia seksuaalisuuden syventämiseen
Hengen ja tiedon messuilla pidetty lyhyt tantraharjoitus päättyy Meera Holopaisen shamaanilauluun ja rummun kuminaan. Outi ja Jari avaavat silmänsä ja katsovat toisiaan hymyillen. Heidän mielestään harjoitus avasi ajatuksia uudella tavalla ja uuteen suuntaan.
– Olipa erikoinen ja yllättävän voimakas kokemus, Outi sanoo.
– Tällä tavalla voi työskennellä itsensä kanssa, jotta saa sisällään olevia lukkoja auki, säestää Jari ja ottaa rakastavasti kumppaniaan kädestä kiinni.
Meera Holopainen katsoo salista poistuvia ihmisiä lempeästi hymyillen. Hänelle on kunnia-asia auttaa ihmisiä saamaan yhteys seksuaalisuuteensa, joka usein näivettyy tiukkojen sääntöjen ja moraalisen paheksunnan alle.
– Tantra auttaa löytämään seksuaalisuuden ilon uudestaan. Se voi vaatia menneisyyden traumojen kohtaamista, mutta työ kannattaa. Jos haavojaan ei käsittele, ne jäävät sisälle ihmistä kiusaamaan.
Outi ja Jari esiintyvät pyynnöstään vain etunimellään, koska tantraan liittyy yhä jonkin verran negatiivisia ennakkoluuloja.
Asiantuntijat suhtautuvat epäilevästi turkkilaislehden väitteisiin, joiden mukaan kadonnut sauditoimittaja on saattanut nauhoittaa älykellolla kuolemansa. Asiasta kertoo uutiskanava CNN.
Turkkilainen Sabah-lehti kertoi eilen, että toimittaja Jamal Khashoggi laittoi älykellonsa äänitystoiminnon päälle mennessään Istanbulissa Saudi-Arabian konsulaattiin lokakuun 2. päivänä. Saudi-Arabian hallinnosta kriittisesti kirjoittanut Khashoggi meni konsulaattiin hoitamaan tuleviin häihinsä liittyviä asioita, eikä häntä ole nähty sen koommin.
Väitteitä siitä, että toimittajan älykello olisi taltioinut mahdollisen murhan konsulaatissa ja välittänyt nauhoituksen konsulaatin ulkopuolelle jätettyyn puhelimeen, pidetään epätodennäköisinä. Asiasta kertoi CNN:lle tapauksen tutkintaa tunteva lähde.
CNN:n selvitysten mukaan nauhoituksen välittyminen puhelimeen on teoriassa mahdollista bluetooth-yhteydellä. Turvallisuus- ja teknologia-asiantuntijat pitävät tätä kuitenkin epätodennäköisenä, koska bluetooth-yhteys toimii vain lyhyen matkan päähän.
"Hölmö harhautus"
CNN:n tiedusteluun perehtynyt asiantuntija sanoi kanavan haastattelussa uskovansa, että konsulaatin sisältä mahdollisesti saadut ääninauhat ovat peräisin turkkilaisten sinne asentamista laitteista.
– Turkkilaiset eivät luota diplomaatteihin ja kuuntelevat, mitä lähetystöissä tapahtuu. Jos murhan todistavia nauhoituksia on, arvelen että tämän vuoksi he tietävät, tiedusteluasiantuntija Robert Baer sanoi. Entinen turkkilaisdiplomaatti, joka tuntee Turkin turvallisuusoperaatioita, kertoi olevansa samaa mieltä Baerin kanssa.
Hän sanoi olevansa yllättynyt, jos Turkilla ei ole nauhoituslaitteita Saudi-Arabian konsulaatissa ja muissa tärkeissä lähetystöissä.
– Älykellojuttu on hölmö harhautus, hän sanoi.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi eilen Saudi-Arabiaa ankaralla rangaistuksella, jos käy ilmi, että maa on surmannut Khashoggin.
– Me aiomme selvittää tämän juuriaan myöten, ja seurauksena on ankara rangaistus, Trump sanoi CBS-televisioyhtiön haastattelussa.
Hurrikaanilukemista laantunut Leslie-myrsky rantautui aamuyöllä Portugalissa Figueira da Fozin rannikkokaupungin alueella, kirjoittaa Diario de Noticias -lehti.
Sadattuhannet ihmiset ovat ilman sähköjä, on paikallinen sähköyhtiö kertonut uutistoimisto Lusalle. Sähkökatkoksia on ollut eniten länsirannikolla Pombalin, Marinha Granden ja Leirian alueilla, kirjoittaa Publico-lehti.
Toistaiseksi pahimpia Leslie-myrskyn aiheuttamia tuhoja ovat olleet kaatuneet puut, katoista irtoilleet tiilet ja kaduille tulviva vesi. Ihmisiä on kehotettu pysymään sisällä. Autoilijoita on kehotettu varomaan kaatumisvaarassa olevia puita. Viranomaisten mukaan hälytyksiä kaatuneista puista ja rakennusten rikkoutumisista on ollut useita satoja.
Useita teitä on poikki kaatuneiden puiden takia ja junaliikenne on katkaistu Pombalin alueella länsirannikolla. Joitakin lentoja Porton sekä Lissabonin lentokentillä on peruttu. Lisäksi leirintäalueilta on evakuoitu matkailijoita myrskyn vuoksi. Kodittomille on perustettu hätäsuojia.
Madrid välttyy pahimmalta
Leslie-myrskyn ennustettiin alun perin suuntaavan kulkunsa suoraan rannikolta kohti pääkaupunkia Madridia.
Ennuste on yön aikana hieman muuttunut. Leslien reitti on jyrkemmin kohti pohjoista, joten kovimmat tuulet eivät osu Madridiin, vaan seudulle pääkaupungista luoteeseen ja pohjoiseen. Säävaroitus on annettu mm. Leonin kaupunkiin, kertoo El Pais -lehti.
Henkilövahinkoja ei ole tullut tietoon. Myrsky on mantereella laantunut pahimmista lukemista.
Säätieteilijöiden mukaan kovimpien tuulenpuuskien nopeus on ollut noin 27 metriä sekunnissa.
Vaikka myrsky onkin heikentynyt, on mahdollista, että Leslie on voimakkain myrsky, mikä on osunut Portugaliin qainakin sitten vuoden 1842, kertoo BBC.
Venäjällä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi on vapautunut vankilasta.
Navalnyi istui kaikkiaan 50:n päivän ajan luvattomien mielenilmausten järjestämisestä. Navalnyi sanoi, että vangitsemiset eivät pysäytä hänen liikettään.
– Jos joku ajattelee, että näillä vangitsemisilla – sinällään epämiellyttävillä – voidaan pelotella tai pysäyttää meidät, niin se ei onnistu.
Navalnyi sai elokuun lopulla 30 päivän tuomion tammikuussa pidetyistä protesteista. Hänet pidätettiin välittömästi sen suorittamisen jälkeen 24. syyskuuta, ja hänelle langetettiin 20 päivän tuomio viime kuussa pidetystä eläkeuudistuksen vastaisista mielenosoituksesta.
Navalnyin kannattajia huolettaa, että viranomaiset voivat käyttää peräkkäisiä tuomioita luvattomista mielenosoituksista perusteena varsinaisen rikostutkinnan aloittamiselle, mistä seurauksena voisi olla merkittävästi raskaampi tuomio.
Navalnyi: Hallinto on lopullisesti rappeutumassa
Oppositiopoliitikon mukaan hänen istuessaan vankilassa nähtiin useita esimerkkejä presidentti Vladimir Putinin hallinnon rappiosta.
– Minusta tuntuu, että näiden täällä istumieni 50 päivän aikana on tullut vielä paljon lisää todisteita siitä, että tämä hallinto on rappeutunut lopullisesti – ulkomaantiedustelun epäonnistumisista avaruusalan epäonnistumisiin, Navalnyi sanoi.
Avaruusohjelman ongelmista puhuessaan Navalnyi viittasi todennäköisesti ainakin siihen, että venäläisen Sojuz-avaruusraketin laukaisu epäonnistui torstaina ja miehistön piti tehdä hätälasku.
Ulkomaantiedustelun epäonnistumisilla Navalnyi tarkoitti ilmeisesti maaliskuista Salisburyn myrkytystapausta, josta Britannia syyttää Venäjän sotilastiedustelua.
Sieviläisen Anni Vähäsöyringin perheessä on kahdeksan lasta: neljä koululaista ja neljä alle kouluikäistä. Kun perhepalvelun kotihoitaja tulee käymään, äiti pääsee vaikka nukkumaan univelkoja – tai asioille.
– Tällaisessa perheessä, missä ei ole haittaa apukäsistä, se on iso apu.
Vähäsöyringit käyvät joskus myös tiistaisessa perhemiitissä, jossa lämpimän aterian saa edullisesti. Lisäksi Sievin omaan perhepalveluun kuuluu kerran viikossa lapsiparkki, jolloin lapset voi jättää hoitoon muutamaksi tunniksi vaikka asioille lähtiessään.
Perhepalvelu on ollut olemassa jo viisi vuotta, ja sitä käyttää noin kymmenesosa Sievin lapsiperheistä. Se on tarkoitettu kaikkien perheiden palveluksi, ehkäisemään uupumista ja mahdollisia myöhempiä ongelmia.
– Ennen kaikkea että saataisiin tämän avulla perheiden pahoinvointi loppumaan ja perheet jaksaisivat niin sanotun säpinäkauden ohi. Se antaisi mielekkyyttä, sanoo idean isä Tarmo Leppälä.
Perheen kuopus Ohto Vähäsöyrinki Anni-äitinsä sylissä.Raila Paavola / Yle
Vähäsöyringin perheen lapsista vanhin on 11-vuotias, nuorin vasta kolme kuukautta. Anni Vähäsöyrinki on iloinen siitä, että perhepalvelu antaa matalan kynnyksen kotiapua tavallisille perheille eikä tilanteiden tarvitse kriisiytyä, jotta apua annetaan.
Kotiapu on arkista: joskus hoitaja on jäänyt lasten kanssa, kun äiti on nukkunut univelkoja tai lähtenyt asioille. Kotihoitaja on myös saattanut laittaa lasten kanssa ruokaa tai tehdä pientä siivousta.
Vähäsöyringille palvelu on ollut iso ilo, sillä korvatulehduskierreperheessä kuluu välillä kuukausia vähillä unilla.
– Silloin ollaan eniten äärirajoilla. Raskasta oli myös silloin, kun kaikki lapset olivat pieniä. Nyt kun osa on jo isompia, tuntuu helpommalta, sanoo Vähäsöyrinki.
Toisaalta sekin jo helpottaa, että tietää apua olevan saatavilla. Ei tule tunnetta, että on pakko pärjätä yksin tai että tarvitaan isompi kriisi jotta saa apua.
Anni Vähäsöyringillä perhepalvelun käyttämiseen ei ole ollut kynnystä, mutta hän tietää, että kaikille ei ole helppoa päästää vierasta ihmistä kotiinsa.
– Nykykulttuuri on ehkä vähän sellainen, että yksin pitää pärjätä, mutta ei se todellakaan ole niin. Ilman muuta kannattaa ottaa tällaista apua vastaan!
Iso perhe tarvitsee ison hiekkalaatikon.Raila Paavola / Yle
Sievin perhepalvelukeskus sai alkunsa viisi vuotta sitten, kun Tarmo Leppälä törmäsi koulupudokastyössä siihen, että nuorten ongelmat johtuivat usein perheiden vaikeuksista. Leppälä alkoi herätellä keskustelua siitä, miten voitaisiin ottaa kiinni vaikeuksista ennen kuin ne kärjistyvät.
– Perheet eivät mielellään kerro ongelmistaan. Ne pitää oivaltaa: mennä paikalle ja kysyä, onko teillä vaikeaa, muistelee Leppälä.
Kunta, seurakunta ja peruspalveluyhtymä pohtivat, miten saataisiin perhetyöntekijöitä, ja yhdistyksen alkuvaikeuksissa silloinen kunnanjohtaja Markku Koski antoi toimintaan rahaa omasta kukkarostaan.
Heti aluksi kysyttiin, mitä perheet haluavat. Yli kymmenen prosenttia Sievin yli 600 perheestä vastasi. Toiminta alkoi yhdellä työntekijällä ja niillä kolmella asialla, joita perheet toivoivat: perhemiitillä, lapsiparkilla ja perhetyöllä. Ne ovat yhä voimissaan.
Aluksi rahaa kerättiin niin myyjäisillä kuin avustuksina yrityksistä, seurakunnasta ja järjestöiltä. Sittemmin kunta on nähnyt työn hyödyt, ja jo kahden vuoden ajan perhepalvelukeskuksella on ollut kaksi työntekijää. Sievin perhepalvelukeskus saa nykyään rahaa jo kunnan budjetista.
Viime vuonna palvelua käytti 57 eri perhettä. Ne maksavat pientä korvausta kotiavusta, perhemiitin ruuasta ja lapsiparkista.
Palvelun toivotaan tavoittavan kaikki kunnan perheet, sillä saatu palaute on ollut hyvää. Perheille tehdään joka vuosi kysely, jotta pysyttäisiin perillä siitä, millaisia toiveita niillä avun suhteen on. Tavoite on yhä ennallaan:
– Toivotaan, että tämä työ vähentää tulevia ongelmia, sanoo Tarmo Leppälä.
Turkulaisprofessorit Seija Grénman ja Päivi Polo astuvat Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikalla kahden hengen huoneeseen. Ympärileikatun synnyttäjän on mahdollista saada tämä huone, jos hän tarvitsee yksityisyyttä.
Naistenklinikan johtajana pitkään toiminut professori Grénman on jäänyt eläkkeelle syksyllä, mutta hän jatkaa työtään maailman gynekologiyhdistyksessä, FIGOssa muun muassa ympärileikkausten lopettamiseksi. Keväällä synnytys- ja naistentautiopin professoriksi valittu Päivi Polo törmää ympärileikattuihin synnyttäjiin työssään viikoittain.
– Meillä on yhdestä kahteen ympärileikattua naista synnyttämässä joka viikko. Vuoden 2017 aikana heitä oli noin 50. Meidän on osattava kohdata nämä naiset oikealla tavalla, pohtii Päivi Polo.
Meidän on osattava kohdata nämä naiset oikealla tavalla. Päivi Polo
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloitti tilastoinnin vasta vuonna 2017. Sen mukaan ympärileikattuja synnyttäjiä oli Suomessa viime vuonna ainakin toista sataa. Tilastointi on tosin vielä puutteellista. Helsingin yliopistollisen sairaalan tiedot puuttuvat tilastosta, joten ympärileikattuja synnyttäjiä on todennäköisesti vieläkin enemmän. Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kerrotaan, että vuonna 2017 siellä synnytti noin 20 ympärileikattua naista.
Naiset itse sivuuttavat asian
Professorit Päivi Polo ja Seija Grénman tietävät, että ympärileikkauksen ottaminen puheeksi voi olla vaikeaa sekä potilaalle että hoitohenkilökunnalle.
– Äidit ottavat asiaa puheeksi kovin vähän. He sivuuttavat sen. Myös me lääkärit ja henkilökunta otamme asiaa liian vähän esiin. Näitä naisia täytyy lähestyä hienovaraisesti. Heille gynekologinen tutkimus voi olla vaikea, joskus kivuliaskin, pohtii Päivi Polo.
Professori Seija Grénman korostaa ymmärtävää asennetta ympärileikattua naista kohtaan.
– Ammattilaisten on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että kyse on perinteestä. Ympärileikkausta harjoittavissa maissa toimenpide mielletään naisten suojeluksi. Me taas pidämme sitä pahoinpitelynä, joka voi aiheuttaa pysyvän ruumiin vamman.
Grénmanin mukaan kunnioittava, tuomitsematon käytös on potilastyössä tärkeää, jotta saavutetaan luottamus. Naisen kulttuuritausta pitää ottaa huomioon, ja tuomitsemisen sijaan tarvitaan asiallista neuvontaa.
– Toisaalta naisille ja perheille pitää kertoa, että ympärileikkaus on Suomessa kriminalisoitu toimenpide. Jos epäily toimenpiteestä tai sen riskistä tulee esiin Suomessa, on tehtävä sekä lastensuojelu- että rikosilmoitus, kertoo Grénman.
Ylilääkäri, professori Seija Grénman johti pitkään Tyksin naistenklinikkaa.Minna Rosvall / Yle
Leikkauksia lomamatkalla salaa vanhemmilta
Turkulaisprofessoreiden kohtaamat ympärileikatut naiset ovat lähinnä Suomeen saapuneita, ulkomaalaistaustaisia naisia. Heidät on ympärileikattu kotimaassaan jo lapsina. Professori Päivi Polo kertoo, että myös Suomessa syntyneet tytöt voivat joutua ympärileikkauksen uhreiksi. Heidät saatetaan leikata ulkomaanmatkalla.
– Se voi tapahtua jopa vastoin vanhempien tahtoa ja heidän tietämättään. Lapset saattavat olla kesälomamatkalla ilman vanhempiaan, kertoo Polo.
Jotkut lääkärit suhtautuvat ympärileikattuihin naisiin kunnioittavasti, mutta eivät kaikki. Roda Hassan
Ympärileikkaus vaikuttaa monin tavoin naisen elämään. Toimenpide tehdään yleensä ilman kivunlievitystä, joten se on traumaattinen kokemus. Sterilisoimattomista välineistä voi aiheutua haavatulehduksia, yleisinfektioita ja kaikkien näiden seurauksena voi olla jopa kuolema. Osalle naisia tulee virtsausvaikeuksia, kuukautiskipuja ja alavatsakipuja. Ympärileikkaus saattaa vaikuttaa myös synnytyksen kulkuun.
Tulkki toivoo lisää koulutusta lääkäreille
Somali Roda Hassan työskentelee tulkkina ja on usein naisten tukena synnytyksissä. Hän on asunut Turussa vuodesta 1990. Hän on tutkinut kulttuuritaustan ja tulkkauksen merkitystä somalinaisten synnytyksissä Diakonia-ammattikorkeakoulun lopputyössään.
Myös Turun kaupunginvaltuutettuna toimiva Hassan toivoo, että hoitohenkilökunta ymmärtäisi naisten joutuvan ympärileikatuksi yleensä tahtomattaan.
– Pitää muistaa, että 3- tai 7-vuotias tyttö ei voi itse vaikuttaa siihen, tuleeko hän ympärileikatuksi. Ympärileikkaus on miesten keksimä tapa varmistaa, että naimisiin menevä tyttö on koskematon, pohtii Hassan.
Varsinkin 1990-luvulla ympärileikkauksesta puhuminen oli vaikeaa eikä lääkäreillä ollut kokemusta ympärileikattujen naisten synnytyksistä. Nykyään neuvola ilmoittaa yleensä asiasta synnytysosastolle.
– Monet tietävät, että suurin osa Afrikasta tulleista äideistä, esimerkiksi somaleista, on ympärileikattu. Jotkut lääkärit suhtautuvat naisiin kunnioittavasti, mutta eivät kaikki. Jotkut osaavat ottaa asian puheeksi ja ovat valmistautuneita kohtaamaan potilaan.
Nuorille lääkäreille ja vastavalmistuneille kätilöille tilanne voi olla hankala.
– Myös Somaliassa tehdään valistustyötä ympärileikkausten lopettamiseksi. Me tiedämme, että se on haitallista, mutta ympärileikkauksesta puhuminen on yhä arka aihe maahanmuuttajataustaisille naisille, sanoo Roda Hassan.
Hän kertoo naisten toivovan, että lääkäreitä ja muuta hoitohenkilökuntaa koulutettaisiin lisää hoitamaan ympärileikattujen naisten synnytyksiä. Naiset saattavat pelätä synnytystilannetta vielä enemmän, jos henkilökunta ei tunnu osaavan työtään.
Tulkkina Turussa työskentelevä Roda Hassan.Minna Rosvall / Yle
Hankala murtaa perinnettä
Vuosisatoja vanhaa perinnettä vastaan on vaikea taistella. Päivi Polo ja Seija Grénman painottavat, että kyse ei ole uskonnosta, vaan afrikkalaisesta perinteestä. Ympärileikkausta sanotaan myös silpomiseksi (Female Genital Mutilation, FGM).
Grénman kertoo, että silpomisesta puhutaan, kun toimenpidettä käsitellään ammatillisesti. Kun siitä puhutaan potilaan kanssa, käytetään ympärileikkaus-sanaa. Tätä mieltä ovat Kätilöliitto ja Suomen Gynekologiyhdistys.
– Ympärileikkauksen ajatellaan vähentävän seksuaalista halukkuutta ja suojelevan tyttöä tai naista ennen avioliittoa tai sen ulkopuolella tapahtuvalta sukupuolielämältä, kertoo Grénman.
Sosiaalinen paine on siis voimakas ympärileikkaukseen liittyvän ryhmäidentiteetin ja aviokelpoisuuden vuoksi.
Ammattilaisten on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että kyse on perinteestä. Seija Grénman
Päivi Polo kertoo, että käytännön sairaalatyössä keskusteluun otetaan mukaan koko perhe, myös miespuoliset jäsenet. Synnytyksen jälkeen naisen ulkosynnyttimiä ei suljeta uudelleen, ympärileikkausta ei siis palauteta.
– Ei riitä, että asia selvitetään äidille. On tärkeää, että koko perhe eli mies ja isovanhemmatkin ymmärtävät, mikä on meidän maamme käsitys tästä asiasta.
Naisen ympärileikkaus määritellään törkeäksi pahoinpitelyksi, koska se aiheuttaa pysyvän vamman.
– Yleensä perhe ymmärtää, että ulkosynnyttimet jätetään auki ja ja pyritään palauttamaan mahdollisimman normaali anatomia, kertoo Polo.
Lääkärikoulutuksenkin pitää käsitellä
Professori Päivi Polo toivoo, että naisten ympärileikkauksia käsiteltäisiin lääkärikoulutuksen yhteydessä nykyistä laajemmin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on jo järjestänytkin koulutuksia. Myös lääketieteellisen tiedekunnan opetuksessa on potilaiden kohtaamista käsittelevä jakso, jossa asiaa voisi ottaa vielä enemmän esille.
– Opetamme lääketieteen opiskelijoita osastoilla, täällä naistenklinikallakin, joten he tarvitsevat valmiudet kohdata ympärileikattuja synnyttäjiä.
Polon mielestä on tärkeää kertoa naisille ,mahdollisuudesta avata ympärileikkaus sukupuolielämän alkaessa.
Lääkäriopiskelija Matias Pehkonen ja potilasta esittävä Päivi Polo opetustilanteessa.Minna Rosvall / Yle
Myös muilla kuin raskaana olevilla, ympärileikatuilla naisilla voi olla gynekologisia vaivoja, joiden vuoksi lääkäreiden täytyy osata hoitaa heitä.
– Naisen suhtautuminen gynekologiseen tutkimukseen voi olla pelokas, vaikka se ei aiheuttaisikaan fyysistä kipua. Psyykkinen trauma ympärileikkauksesta säilyy pitkään, pohtii Polo.
Professori Seija Grénman haluaisi, että tyttöjen ympärileikkauksesta puhuttaisiin esimerkiksi vastaanottokeskuksissa, kotouttamisen yhteydessä. Keskustelussa olisi hyvä olla mukana yhteisön jäsen kulttuuritulkkina.
Nuoria naisia valistetaan älykännyköiden avulla
Maailmassa on 200 miljoonaa ympärileikattua naista. Maailman terveysjärjestön tilastojen mukaan vuosittain ympärileikataan noin kolme miljoonaa tyttöä. Professori Seija Grénman puhuu mielellään tiedon levittämisestä.
– Kaiken kehityksen perusta on naisten ja tyttöjen koulutus. Kun se lisääntyy, saadaan myös informaatio perille aiempaa paremmin.
Grénman kertoo, että valistustyössä on otettu nykyaikaiset keinot käyttöön.
– Maailman gynekologiyhdistys FIGO on palkannut tiedottajan, joka on keskittynyt jakamaan tietoa monenlaisten kanavien kautta. Viestiä ympärileikkauksen haitallisuudesta lähetetään myös älypuhelimiin. Lähes jokaisella tytöllähän on puhelin nykyään käytössään, pohtii Grénman.
Eniten naisten ympärileikkauksia tehdään Afrikassa, missä niiden yleisyys vaihtelee 10–98 prosenttiin. Myönteistä kehitystä perinteen vähentämiseksi on tapahtunut muun muassa Nigeriassa, Etiopiassa ja Keniassa.
– Eniten ympärileikattuja naisia maailmassa on Egyptissä, missä ei ole tapahtunut muutosta parempaan, vaikka ympärileikkaus on lailla kielletty, kertoo Grénman.
Kanadalainen pop-tähti Michael Bublé aikoo lopettaa musiikkiuransa. Hän kertoo asiasta brittiläisen Daily Mail -lehden viikonloppuartikkelissa.
Bublén päätöksen taustalla on hänen nyt 5-vuotiaan Noah-poikansa vakava sairaus. Noahilla todettiin kaksi vuotta sitten maksasyöpä.
Poika on nyt toipumassa sairaudestaan, mutta hänen isänsä sanoo sairauden laittaneen pop-tähden elämänarvot uuteen järjestykseen.
– Koko olemassaoloni muuttui sen jälkeen, kun poikani sai syövän, hän sanoo.
Hoitaessaan poikaansa sairaalassa Bublé ymmärsi, kuinka itsekkääksi oli tullut. Nyt hän sanoo saaneensa elämänhalunsa takaisin, mutta on saanut maineesta tarpeekseen.
Bublén uusin levy "Love" on piakkoin tulossa markkinoille. Michael Bublé toteaakin, että hänelle on nyt paras hetki astua sivuun, kun on huipulla ja "täydellinen levy" valmiina.
Michael Bublé on naimisissa argentiinalaisen näyttelijän Luisana Lopilaton kanssa. Heillä on Noahin lisäksi kaksi lasta; nyt 2-vuotias Elias ja kesällä syntynyt Vida-vauva.
43-vuotias Michael Bublé on voittanut uransa aikana neljä Grammy-palkintoa ja hänen arvioidaan myyneen 75 miljoonaa levyä.
Huumeita levittämään on syntynyt uusi ryhmä, jota poliisi kutsuu kauppa-autopojiksi, kertoo Savon Sanomat. Autoon otetaan lasti huumeita, niitä markkinoidaan ennakkoon netissä ja aineet käydään myymässä kiertämällä autolla eri kaupungeissa.
Rikoskomisario Juha Korhonen Itä-Suomen huumepoliisista kertoo lehdelle, että heillä on tutkinnassa muun muassa tapaus, jossa myyjät lähtivät Lahdesta, lastasivat tavarat autoon ja ajoivat kierrokselle maakuntakaupunkeihin kuten Kuopioon. Korhosen mukaan markkinointi tapahtui verkossa, jossa epäillyt tekijät pyysivät ennakkotilauksia, jotta osaavat ottaa haluttuja aineita mukaan.
Savon Sanomien mukaan toimintatavan syynä voi olla halu tavoittaa paljon ostajia, jotka eivät itse välttämättä pääse ostoksille huumeiden välityksen keskuskaupunkeihin.
– Huumeiden hankintakanavat luodaan nykyään verkon kautta. Siellä sovitaan kaupat usein toiselle paikkakunnalle. Jos kauppa-auto ei tule tänne, silloin Kuopion seudulta käydään Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Jyväskylässä eli kaupungeissa, joissa on paljon tarjontaa, Korhonen kertoo.
Toisaalta myyjät voivat luulla välttävänsä helpommin poliisit, kun he käyvät kauppa-autoreissulla toisessa kaupungissa eivätkä liiku omilla kotikulmilla, jossa he voivat olla poliisille jo ennalta tuttuja.
Päästöjen vähentäminen, talteenottaminen ja varastoiminen ovat teollisuuden isoja haasteita. Uutta potkua tekniikan kehittymiseen saatin hiljattain, kun kanadalainen yhtiö sai pudotettua tekniikan hintaa. Sveitsissä puolestaan esiteltiin vuonna 2017 kaupallinen versio laitteesta, joka kaappaa kasvihuonekaasua ilmasta (bbc.com).
Mikael Hildén, SYKE:
Meillähän on erinomaiset hiilidioksidi-imurit kasvien muodossa. On puhuttu keinopuista ja muista, jotka toteuttaisivat sen, minkä kasvit tekevät.
Kyllä tämä teknisesti on toteutettavissa, mutta hiilidioksidin pitoisuus normaalissa ilmassa on sen verran pieni, että se vaatii erittäin halpaa energiaa, koska talteenotto kuluttaa paljon energiaa.
Tiina Koljonen, VTT:
Suomen kannalta ongelma on se, että meillä ei ole varastointiin sopivia geologisia muodostelmia. Hiilidioksidin tulee pysyä varastossa pysyvästi, eli tuhansia vuosia. Lisäksi hiilidioksidipitoisuus ei ole kovin korkea ilmakehässä ja silloin kustannukset kasvavat.
Tämä menetelmä vaatii lämpöä eli mikään ei ole niin sanotusti ilmaista. VTT:llä ja Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla oli Soletair-hanke, jossa käytettiin hiilidioksidia uusiutuvien polttoaineiden ja proteiinin tuottamiseen. Se ei ole utopiaa.
2
Villikameleita Australian Pohjoisterritoriossa. Tuhoeläimiksi luokiteltuja kameleita on Australiassa noin miljoona.EPA
2. Tapetaan Australian villikamelit
Kameleita voisi tappaa päästöoikeuksia vastaan, esitti Northwest Carbon -yritys vuonna 2011. Metaanipäästöt vähenisivät ja kasvillisuus sitoisi enemmän hiilidioksidia, kun kamelit eivät söisi kasvustoa. Kameli tuotiin Australiaan 1800-1900-luvun taitteessa. Vuosikymmenessä niiden määrän arvioidaan nousevan kahteen miljoonaan. Lahtaushanke ei edennyt toteutukseen (abc.net.au).
Tiina Koljonen, VTT:
Täytyy sanoa, että niskavillat alkavat nousta pystyyn. Jos samaan aikaan sallitaan karjatalous ja sen aiheuttamat metaanipäästöt. Pitää myös muistaa liikkumisen päästöt, kun niitä kameleita jahdattaisiin.
Tämä on kestämätön heitto luonnon näkökulmasta, eikä varmasti ratkaise mitään. Pikemminkin suosittelisin lihankulutuksen vähentämistä ja karjatalouden päästöjen kuriin laittamista.
Mikael Hildén, SYKE:
Ei tämä yksin ratkaise ongelmaa. Se validi argumentti tässä on, että märehtijät tuottavat paljon metaania ja metaanipäästöt ovat ilmastonmuutoksen kannalta ongelmallisia.
Metaanipäästöjen vähentämistä tutkitaan vakavasti. Silloin puhutaan lihan ja maidon tuotannosta ja kuinka saadaan ruokinnalla ja mahdollisesti rodunjalostuksella aikaan märehtijöitä, jotka päästävät vähemmän metaania. Nollaan sitä ei saada millään.
Siirtyminen liharuoasta kasvispainotteiseen ruokaan vähentäisi märehtijöiden tuotantoa ja se on tehokkaampaa.
3
Atlantin valtameren aalto Etekö-Afrikan Kapin niemimaan lähellä.EPA / Nic Bothma
3. Täytetään aavikot merivedellä
IPCC:n mukaan vuoteen 2100 mennessä merenpinta nousee enimmillään metrin. Yli sata vuotta sitten muun muassa skotlantilainen Donald MacKenzie ja kirjailija Jules Verne miettivät aavikon täyttämistä merivedellä. Heidän visioissaan Saharaan rakennettaisiin kanavia kaivamalla pieni sisämeri. Se olisi noin puolen Suomen kokoinen pinta-alaltaan.
Anton Laakso, Ilmatieteenlaitos:
Aavikoille ei voi teoriassakaan säilöä paljoa vettä. Loppujen lopuksi vaikutus merenpinnan korkeuteen olisi aika pieni. Kaikenlaisia ideoita voi heitellä, mutta ei tällä konkreettista vaikutusta olisi.
Sen lisäksi aavikon pinta heijastaa veden pintaa tehokkaammin auringonvaloa. Näin ollen nykyistä vähemmän auringonvaloa heijastuisi takaisin avaruuteen, jolla olisi taas sitten ilmastoa lämmittävä vaikutus.
Mikael Hildén, SYKE:
Vakavaa tutkimusta aiheesta ei ole, mutta on tällaisia niin sanottuja klubiaski-laskelmia siitä, että ei se riitä mihinkään. Vaikka Sahara on iso, niin paljon siitä ei ole merenpinnan alapuolella.
Toinen ulottuvuus on se, että jos Saharaan johdetaan merivettä, syntyy nopeasti suolainen allas. Haihtuminen on niin nopeaa, että saadaan vain aikaiseksi valtavia suolavarastoja. Kanava voitaisiin kyllä kaivaa ja vesi saataisiin sinne valumaan, mutta suolajärvi siitä syntyisi.
4
Noor 1 -aurinkovoimala avattiin Marokossa 2016 ja se on yksi maailman isoimmista.EPA
4. Rakennetaan aavikoille aurinkovoimaloita
Saksalainen fyysikko Gerhard Knies sai ajatuksen aavikon aurinkoenergian käyttämisestä vuoden 1986 Tsernobylin ydinvoimalan onnettomuuden jälkeen. Hän laski, että kuudessa tunnissa maailman aavikot tuottaisivat energiaa yhtä paljon kuin ihmiskunta kuluttaa vuodessa. Näin syntyi Desertec-hanke, jonka ajateltiin kattavan 15 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta. Nyt hanke on haudattu.
Tiina Koljonen, VTT:
Tässä tullaan siihen, että aavikoille pitäisi rakentaa infrastruktuuria, kuten teollisuutta, joka kasvattaisi paikallisesti sähkön kysyntää. Jos sähköä tuotaisiin esimerkiksi Eurooppaan, meillä olisi pitkä siirtomatka, minkä takia pitäisi miettiä kustannuksia ja energiahäviötä.
On kyse myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Desertec-hanke kaatui osittain siihen ajatukseen, että paikalliset maa-alueet valjastettaisiin aurinkopaneeleille, jotka tuottaisivat sähköä Euroopan alueelle.
Mikael Hildén, SYKE:
Haaste on sähkönsiirto sinne, missä sähköä kulutetaan paljon. Toki tähän liittyvät myös aavikoiden hiekkamyrskyt, koska aavikkohan ei ole paikka, missä paistaa vain aurinko koko ajan ja on tyyntä ja kaunista. Siellä on vaativat olosuhteet, kuten kuumuus.
5
Työntekijä asentaa aurinkopaneeleja Topangassa Kaliforniassa. Mike Nelson / EPA
5. Asennetaan aurinkopaneelit kaikille katoille
Kaliforniassa on päätetty, että vuoden 2020 jälkeen lähes kaikki uudet rakennukset varustetaan aurinkopaneeleilla. Voisiko EU seurata esimerkkiä?
Tiina Koljonen, VTT:
Aurinkopaneelit eivät yksistään riitä, koska aurinko ei aina paista. Sen rinnalle tarvitaan energianvarastointia ja sähköä pitää tuottaa jollain muullakin keinolla, siten että meillä on joka ikinen millisekunti sähköä saatavilla.
Pitkällä aikavälillä maapallon materiaalit eivät riitä, jos kaikki maailmassa lähtevät toteuttamaan Kalifornian mallia PV-paneeleilla. Esimerkiksi hopean saatavuus ja hinta voi olla pullonkaula.
Mikael Hildén, SYKE:
Paneelien kustannukset ovat laskeneet dramaattisesti, eikä olisi ihan mahdotonta, kun tehdään uusia rakennuksia. Toisaalta, Suomessa rakennuskanta uusiutuu aika hitaasti eli puhutaan 1-2 prosentin luokasta.
Niitä pitäisi asentaa jo olemassa oleviin rakennuksiin, että se olisi tehokasta. Jos ajatellaan, että kaikki ongelmat hoidetaan nykyisillä paneeleilla, niin vastaan tulevat luonnonvarakysymykset ja se, millä teknologialla ne tehdään.
Lisäksi joudutaan rakentamaan akkuja, jolloin tietyt luonnonvarat voivat käydä vähiin ja se nostaa niiden hintaa.
6
Arizonan yliopiston tutkijan teorian mukaan heijastavat kappaleet lähetettäisiin kiertoradalle noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän maapallosta.Terry Virts / NASA
6. Ammutaan auringon ja maan väliin linssejä
Tähtitieteilijä Roger Angelin idean mukaan (pnas.org) avaruuteen laukaistaisiin pieniä linssejä 800 000 kappaleen erissä. Ne muodostaisivat ison pilven, jonka tekemiseen kuluisi noin 25 vuotta. Hinta lasketaan triljoonissa dollareissa. Linssit ohjaisivat pienen osan auringon säteilystä ohi maapallon.
Mikko Tuomi, Hertfordshiren yliopisto:
Teoreettisesti mahdollista. Linssit ammuttaisiin Lagrangen pisteeseen, jossa maan ja auringon vetovoima on yhtä suuri. Siinä tarvitaan hyvin pieniä kiertoradan korjauksia, että esine pysyy paikallaan maan ja auringon välissä.
Linssien sijaan voisi käyttää muutakin materiaalia, joka vähän estäisi auringonvaloa.
Ongelmaksi tulee aika. Ilman ratakorjauksia linssit tai kappaleet eivät pysy maan ja auringon välissä vaan pikku hiljaa karkaavat. Ei tule kyseeseen, että jokaiseen laitettaisiin ohjausmoottorit, koska meillä ei riitä resurssit sellaiseen. Ne voivat myös törmäillä toisiinsa ja poistua siksi suoralta linjalta maan ja auringon välistä.
Laukaistavia kappaleita pitäisi olla miljardeja ja se on valtava määrä laukaisuja, mikä näkyy hintalapussakin. Ei tuon mittakaavan projekti ole poliittisesti mitenkään realistinen.
Anton Laakso, Ilmatieteenlaitos:
Idea avaruuspeileistä tulee aika usein vastaan. Jos koskaan lähtisimme tekemään ilmastonmuokkausta, niin todennäköisesti joudumme tekemään sitä vuosikymmeniä.
Toisaalta, jos huomaisimme, että sillä on ikäviä seurauksia, niin se todennäköisesti johtaisi ilmastonmuokkauksen keskeyttämiseen. Jos olemme käyttäneet paljon rahaa, että saamme peilit avaruuteen, niin niiden sulkeminen välittömästi olisi kallista ja hölmöä.
Avaruuspeilit olisivat myös huomattavasti kalliimpi vaihtoehto kuin esimerkiksi rikin levittäminen ilmakehään. Joka tapauksessa paljon halvemmalla päästäisin, kun vain vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä.
7
Kuvassa rakennus Thíran saarelta, joka kuuluu Kreikan Santorínin saariryhmään.Louisa Gouliamaki / EPA
7. Maalataan katot valkoisiksi, ja peitetään Grönlanti heijastimella
Valkoinen pinta heijastaa auringonvaloa ja viilentää. Voisiko samaa ideaa käyttää jäätiköiden kohdalla ja näin estää niiden sulamista? Esimerkiksi sveitsiläiset ovat peittäneet (smithsonian.com) Alppeja, etteivät ne sulaisi. Tutkija Jason Box sanoi vuonna 2009, että Grönlannin peittäminen voisi kannattaa (telegraph.co.uk).
Tiina Koljonen, VTT:
Rehellisesti sanottuna meidän mallitarkasteluissa tällainen kattojen maalaus ole mukana ollenkaan. Se on paikallinen ratkaisu ja sen vaikutus todennäköisesti jää aika pieneksi.
Ja tällaisessa Grönlannin kattamisessa jonkun pitäisi olla valvomassa, että sellainen peitto pysyisi siellä. Siinä syntyisi varmaan uusi ammattikunta. Se kyllä kuulostaa utopistiselta.
Mikael Hildén, SYKE: Ei tällä globaalia ilmastonmuutosta ratkaista. Onhan myös esitetty, että moottoriteillä ja muilla teillä käytettäisiin mustan sijaan valkoista asfalttia.
Tässä on mittakaavaongelma. Paikallisesti sillä voidaan viilentää, mutta globaalia lämpenemistä ei.
8
Tulivuorista voi purkautua valtavat määrät kaasuja ja hiukkasia. Kuvassa pelastustyöntekijä kävelee Indonesiassa Merapi-tulivuoren purkauksen jälkeen vuonna 2010.EPA / Mohammad Ali
8. Ruiskutetaan rikkiä ilmakehään
Pinatubo-tulivuoren purkautuminen viilensi maapalloa kahden vuoden ajan. Jospa muokkaisimme ilmastoa ja ruiskuttamalla ilmakehään vettä, jauhettua kalkkia ja rikkidioksidia? Yhdysvalloissa Harvardin yliopiston professorit testaavat menetelmää luonnossa, ei laboratoriossa.
Anton Laakso, Ilmatieteenlaitos:
Tämähän on ehkä kaikista tutkituin ilmastonmuokkausmenetelmä, koska se on tämän hetken tutkimusten perusteella kustannustehokkain ja sillä saataisiin tarvittaessa nopeastikin viilennettyä ilmastoa.
Lisäksi menetelmä pohjautuu suuriin tulivuorenpurkauksiin ja on siten yksi harvoista menetelmistä, joista on epäsuorasti jonkinlaisia havaintoja olemassa.
Isoin riski on, että tämäntyyppinen ilmastonmuokkaus johtaisi alueellisesti kuivuuteen, koska se vähentäisi maapallon keskimääräistä sateisuutta. Paikalliset vaikutukset voisivat olla todella kohtalokkaita, varsinkin alueilla, missä ihmisten elinolosuhteet eivät muutenkaan ole kovin hyvät.
Mikael Hildén, SYKE:
Laskelmat viittaavat siihen, että tämä olisi teknisesti toteutettavissa. Ongelma, mikä tähän liittyy on hallinta. Jos tätä lähdetään tekemään, niin kuinka maailmanlaajuinen vastuu jakautuu, kun vaikutukset eivät ole pelkästään positiivisia? Mitä sitten tehdään, kun joillain alueilla ilmasto viileneekin liikaa tai se vaikuttaa sateisuuteen?
Toinen ongelma on, että tällainen varjostusmenetelmä ei rajoita hiilidioksidipäästöjen kasvua. Ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvu heijastuu sitten esimerkiksi merten happamoitumiseen, joka on potentiaalisesti erittäin ongelmallinen muutos.
Hiilidioksidin määrällä on siis vaikutuksia, vaikka lämpeneminen saataisiin jollain tasolla hillittyä. Kolmas asia on se, että pienhiukkaset eivät pysy ilmassa ikuisesti vaan tulevat alas.
9
Maapallon siirrossa käytettäisiin samaa teoriaa, millä ohjataan luotaimia. Kuvassa vuonna 1977 avaruuteen lähetetty Voyager 1, joka tekee yhä matkaansa yli 20 miljardin kilometrin päässä Maasta.
9. Siirretään Maa kauemmas Auringosta
Vuonna 2001 joukko Nasan insinöörejä kehitteli idean (theguardian.com), jolla maapallon elinkelpoisuutta voitaisiin tarvittaessa lisätä miljardeilla vuosilla. He laskivat, miten maapallon kiertorataa Auringon suhteen voisi muuttaa asteroidin avulla. Siirtyisimme siis kiertämään Aurinkoa hieman kauempaa.
Tiina Koljonen, VTT:
Pitäisi miettiä ensiksi, minkälaiset ja kuinka suuret riskit tässä ovat. Entäs, jos jotain menee pieleen? Jos ajatellaan, kuinka paljon helpotkin ratkaisut herättävät vastarintaa, niin sosiaalinen vastustus voi olla aika rajua tällaisessa maapallon siirrossa.
En tiedä kuka poliitikko lähtisi sellaista kesken vaalikauden esittämään. Laskisin tämän sinne potenssiin x utopiat.
Mikko Tuomi, Hertfordshiren yliopisto:
Tässä puhutaan gravitaation linkovaikutuksesta ja se on ihan standarditapa ohjata vaikkapa luotaimia avaruudessa. Se perustuu siihen, että ohjataan asteroidi maapallon läheltä kulkevalle radalle, jolloin asteroidin rata muuttuu maapallon painovoimakentässä. Sama pätee toisinkin päin eli asteroidin painovoima muuttaa hieman maapallon rataa.
Jos muuttaisimme asteroidin rataa, niin se sama asteroidi pitäisi sitten ohjata uudelleen tekemään maapallon lähiohitus, mikä on vaikeaa ja vaatii, että siihen kiinnitetään rakettimoottori tai vastaavaa.
On myös ehdotettu, että siirrettäisiin liike-energiaa maapallon ja Jupiterin välillä, niin että se asteroidi laitettaisiin menemään Jupiterin ja maapallon väliä. Sitten se aina vähän lisäisi maapallon nopeutta, mikä tekisi radasta hiukan suuremman ja laittaisi sen hiukan kauemmas Auringosta. Vastaavasti Jupiterin rata sitten muuttuisi hiukan lähemmäs Aurinkoa.
Tämä on vaikeustasoltaan niin valtavan hankala projekti ja veisi vähimmilläänkin satojatuhansia ellei miljoonia vuosia. Eli ilmastonmuutoksen torjuntaan tällä menetelmällä ei ole mitään mahdollisuuksia.
Juttua varten haastatellut tutkijat: Suomen ympäristökeskuksen Mikael Hildén, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n Tiina Koljonen, Helsingin yliopiston Markku Ollikainen, Ilmatieteenlaitoksen Anton Laakso sekä Hertfordshiren yliopiston Mikko Tuomi.
Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuun kautta aikojen lämpöennätys meni rikki iltapäivällä Pohjanmaalla. Ylivieskan lentokentällä lämpötila kohosi 20,2 asteeseen hieman ennen kello kahta. Myös Kruunupyyssä elohopea kohosi 20,1 asteeseen, kertoo Ilmatieteen laitos Twitterissä.
Vanha lokakuun päivälämpötilan ennätys oli 19,4 astetta ja se mitattiin Helsingin Malmilla vuonna 1985. Jo aiemmin päivällä lämpöennätys meni rikki Ylivieskan lentokentällä, Siikajoella ja Kruunupyyssä, Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä, joissa mitattiin 19,5 astetta.
Myös viime yö oli poikkeuksellisen lämmin. Lokakuun yöajan lämpöennätys meni rikki Vaasassa, missä lämpötila laski alimmillaan 14,3 asteeseen.
Aiempi yölämmön ennätys on vuodelta 1961, jolloin Salossa mitattiin 14 astetta, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Henri Nyman kertoo.
Myös muualla Pohjois- ja Keski-Euroopassa on viime päivinä mitattu poikkeuksellisen lämpimiä lukemia. SVT:n mukaan Ruotsin Målillassa mitattiin 24 asteen lämpötila, mikä on ajankohtaan nähden korkein lukema sitten tilastoinnin aloittamisen vuonna 1946.
Ennätyslämmintä oli lauantaina myös pohjoisessa Saksassa. Maan sääpalvelun DWD:n mukaan esimerkiksi lähellä Itämeren rannikkoa Schwerinissä mitattiin 26,8 astetta ja hieman etelämpänä jopa yli 28 asteen lämpötiloja.
Kansanedustaja Tiina Elovaara (sin.) teki kaksi vuotta sitten lakialoitteen, joka mahdollistaisi kiusaajan siirtämisen toiseen kouluun, jos kiusaamista ei muutoin saada loppumaan.
Opetusministeriössä lakialoite otetaan vakavasti, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
– Ministeriössä on käynnissä valmistelua koulukiusaamisen torjumiseksi, ja siinä yhteydessä käydään läpi myöskin tämä ehdotus.
Käytännössä hyvin usein koulujen pahimmat kiusaamistilanteet hoidetaan niin, että kiusaamisen uhri joutuu vaihtamaan koulua. Opetusministerin mukaan se ei ole oikein.
– Jos joku vaihtaa koulua, niin kyllä oikeudenmukaisempaa on tietenkin niin, että kiusaaja vaihtaa koulua, eikä kiusattu.
Ministerin mukaan kiusaamistapaukset pitäisi kuitenkin kyetä ratkomaan kouluissa.
– Kaikkein tärkein asia olisi päästä siihen tilanteeseen, jossa koulukiusaamista torjutaan niin, ettei tarvita näin äärimmäisiä keinoja, mitä on esitetty. Mutta selvää on, että opettajilla ja rehtoreilla pitää olla puuttumisen keinot ja välineet, ja siksi harkitsemme kaikkia vaihtoehtoja.
Sivistysvaliokuntakin käsittelee lakialoitetta
Eduskunnan sivistysvaliokunta on käsitellyt lakialoitetta, ja se on kuullut asiantuntijoita opettajajärjestöistä erilaisiin nuorisoalan toimijoihin. Asiantuntijalausunnoissa ei ole löytynyt juurikaan kannatusta lakialoitteelle.
– Kuulemisissa tuli esille muun muassa se, että kiusaaminen on usein ryhmäilmiö. Se ei aina ole niin, että Kalle kiusaa Villeä. Tämä ei ole niin simppeli asia, miltä se maalaisjärjellä ajatellen tuntuisi, sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.).
Puumala kuitenkin sanoo, että lainsäädännöllä voisi olla myös symbolinen arvo.
– Itse ajattelen niin, että se olisi vahva viesti, että lainsäädännössä olisi nimetty kiusaaja, Puumala sanoo.
Puumala ei kuitenkaan halua ottaa vielä kantaa siihen, pitäisikö laki saada Suomeen.
Jos opetusministeriö ei lähde valmistelemaan lakia, sivistysvaliokunta voisi halutessaan viedä lakialoitteen suoraan eduskuntaan. Se olisi hyvin harvinainen tapa käsitellä lakimuutosta.
Valiokunta pohtii lakialoitetta vielä tämän syksyn aikana. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puumala ei halua lähteä arvioimaan, mihin päätökseen valiokunta tulee.
– En lähde sitä arvioimaan, kun meidän pitää pohtia tämä asia yhdessä valiokunnan kanssa. Yleensä reitti on se, että ne ovat hallituksen esityksiä, jotka toteutuvat. Joka tapauksessa on valtavan arvokasta, että tämä keskustelu on jälleen kerran viritetty.
Tuore laki velvoittaa päiväkodit puuttumaan kiusaamiseen
Koulujen rehtoreilla ja opettajilla on lain mukaan velvollisuus puuttua kiusaamiseen.
Jos he eivät puutu, he voivat joutua siitä rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Opetusministerin mukaan sama velvollisuus koskee nyt myös varhaiskasvatuksessa toimivia henkilöitä. Syyskuun alussa tuli voimaan laki, joka velvoittaa myös heidät puuttumaan kiusaamistapauksiin.
– Tämä on merkittävä lakimuutos, koska kiusaamista tapahtuu usein jo päiväkodeissa, ja siihen tulee pystyä heti puuttumaan. Nyt tämä tuore laki velvoittamaan siihen puuttumisen, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
