Apu ehti perille liian myöhään. Kun lääkäri soitti, joutui Monica Tiisala toteamaan, että hänen parikymppisen tyttärensä elämä oli jo päättynyt. Kaisla oli tehnyt itsemurhan edellisenä päivänä.

Hätä lapsen hyvinvoinnista vaihtui suruun – ja syyllisyyteen. Oman lapsen itsemurha on Tiisalan mukaan pahinta kidutusta, mitä ihminen voi joutua kokemaan.

– Se on kauhua. Se rikkoo identiteettisi. Se kyseenalaistaa kaiken. Missään ei ole enää mitään järkeä. Sinut ympäröi vain tyhjyys. Yöllä et nuku, eikä aamulla ole mitään syytä nousta sängystä.

Suru koskettaa monia

Ensimmäiseen kahteen viikkoon Monica Tiisala ei syönyt mitään. Tyttären hautajaisiin mennessä jo ennestäänkin hoikasta varresta oli kadonnut lähes seitsemän kiloa.

En voi enkä halua omia tätä surua vain itselleni. Monica Tiisala

Lohduttomuus kuihdutti ja vei voimat. Läheiset yrittivät tukea, mutta hekin olivat surun murtamia. Kun tuttavat tulivat esittämään surunvalittelunsa, kohdistivat he sanansa usein äidille. Kaiken keskellä tuntui entistä pahemmalta, että perheen muiden lasten tunteet sivuutettiin.

– Tunsin syyllisyyttä myös siitä. Kaislan siskot ohitettiin monesti, vaikka he seisoivat vieressäni. Heistä tällainen tuntui tietenkin pahalta. En voi enkä halua omia tätä surua vain itselleni, Tiisala toteaa.

Kriisituki ei ole tavoittanut kaikkia

Itsemurhan tehneen läheiset tarvitsevat tukea, kukin omalla tavallaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa auttaa. Joillekin ystävien ja sukulaisten tuki riittää, toiset kaipaavat vertaistukea tai ammattilaisten apua.

Yhteiskunta ojentaa auttavan kätensä ensimmäisten joukossa – tai ainakin sen pitäisi tehdä niin. Kriisituen tarjoaminen on lakisääteistä, mutta moni vertaistukijärjestö Surunauhan puoleen kääntynyt on kertonut jääneensä ilman sitä.

– Näin meille on kerrottu. Se kuulostaa hälyttävältä, sillä kriisituen pitäisi tulla heti, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Viivi Suihkonen.

Empatiaa ja sen puutetta

Monica Tiisalan luo kriisiapu ehti muutamassa tunnissa. Kaksi päivystävää sosiaalityöntekijää tuli kotikäynnille. He kertoivat, millaisia tunteita seuraavien päivien aikana todennäköisesti nousee pintaan. Vierailu ei kuitenkaan ollut pelkkää puhetta.

Sosiaalityöntekijät olivat empaattisia, he halasivat. Se oli silloin tärkeää.

Kaikki eivät osanneet käsitellä tilannetta yhtä hyvin. Sairaanhoitajan kotikäynti muutamaa päivää myöhemmin aiheutti vain aiempaa huonomman olon. Syynä oli Tiisalan mukaan tukeaan tarjonneen henkilön empatian puute ja huono tilannetaju. Sairaanhoitaja ei ollut läsnä eikä antanut surulle tilaa.

Miksi suru pitäisi heti medikalisoida? Monica Tiisala

Tämä tuntui pahalta.

Perhe koki, että heitä yritettiin vain saada unohtamaan surunsa – jos ei muuten niin lääkkeillä.

– Miksi suru pitäisi heti medikalisoida? Se pitää antaa surra, Tiisala kokee.

Kaisla söi masennuslääkkeitä ennen itsemurhaansa. Niitä tarjottiin nyt myös hänen äidilleen.

– Sairaanhoitaja ei kuunnellut meitä tässä asiassa. Olimme juuri kertoneet hänelle, että epäilimme vahvasti masennuslääkkeiden vaikuttaneen tyttäreni voinnin huononemiseen ja itsetuhoisuuden lisääntymiseen, mutta silti hän tarjosi lääkkeitä.

Surijat eriarvoisessa asemassa

Moni saattaa kieltäytyä tuesta pian läheisen itsemurhan jälkeen, koska se tuntuu ahdistavalta. Siksi Monica Tiisala toivoo, että yhteiskunta tarjoaisi tukea myöhemminkin.

– Kaikki eivät ole alkuvaiheessa kykeneväisiä tukeen tai koe tarvitsevansa sitä. Tarve voi tulla vasta myöhemmin.

Nyt kaikille avointa ammattiapua ei Tiisalan mukaan ole tarjolla. Vastuu tuen tarjoamisesta siirtyy hyvin nopeasti vapaaehtoisten harteille.

Tämä on huomattu myös Surunauhassa.

– Tuki on pitkälti kolmannen sektorin, eli meidän järjestöjen varassa. Kunnallista tukea pitäisi ehdottomasti olla enemmän. Myös seurantaa tarvitaan ihan siitäkin syystä, että läheisen itsemurhan kokeneella on itsellään kohonnut riski itsemurhaan, Viivi Suihkonen toteaa.

Vaikka järjestöjen tarjoamaa tukea on eri puolilla Suomea, ei toimintaa ole kaikilla paikkakunnilla. Tämä asettaa läheiset eriarvoiseen asemaan. Tarjolla on mahdollisesti vain maksullista ammattiapua, jos sitäkään.

Läheisen itsemurhan kokeneella on itsellään kohonnut riski itsemurhaan. Viivi Suihkonen

Eriarvoisuus näkyy myös surijoiden välillä. Kaislan hyvä ystävä masentui ja menetti opiskelukykynsä vuodeksi.

– Erityisesti ystävät jäävät helposti ilman yhteiskunnan tukea, koska esimerkiksi kunnan kriisituessa perhesuhde on aika tiukkaan määritelty. Mielestäni on vähän vanhanaikaista ajatella tämän määritelmän kautta, kuka on läheinen kenellekin, Viivi Suihkonen toteaa.

”Tätä minä toivoisin”

Jos Monica Tiisala saisi päättää, miten itsemurhan tehneen läheisiä tuettaisiin, olisi toivelista pitkä.

Osa toiveista liittyy puhtaasti keskustelun voimaan. Monilla on kova tarve saada puhua läheisen itsemurhasta. He janoavat tietoa aiheesta.

– Itse luin aiheesta kaiken, minkä käsiini sain. Halusin löytää tietoa ja kokemuksia vertaisiltani, saman kokeneilta. Tärkeintä oli lukea ja kuulla, kuinka muut olivat oppineet elämään asian kanssa, Tiisala kertoo.

Omien lastensa kärsimystä sivusta seuranneena Tiisala haluaisi kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten huomioimiseen. Esimerkiksi opettajille hän toivoisi lisäkoulutusta itsemurhan tehneen läheisten kohtaamiseen.

– Läheisen itsemurha vaikuttaa opiskelukykyyn, muun muassa muistitoimintoihin ja keskittymiskykyyn, eikä tätä edelleenkään huomioida riittävästi kouluissa.

Surun takia pois koulusta jäävien opiskelijoiden on Tiisalan mukaan entistä raskaampaa palata opintojen pariin, kun he joutuvat tekemään korvaavia tehtäviä, eikä odotustasoa lasketa.

– Tämä kuormittaa kohtuuttomasti esimerkiksi lukiolaisia. Jos on juuri menettänyt esimerkiksi siskonsa, ei voida olettaa, että muutaman päivän päästä koe menisi kauhean hyvin. Tämä tulisi huomioida arvioinneissa.

Tiisala tiivisti toiveensa kymmeneen kohtaan:

Toivelistan viimeisen kohdan toteutumiseen jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan.

– Itsemurha on edelleen tabu ja moni häpeää sitä. Läheisillä on vaara syrjäytyä ja eristäytyä, joko omasta tahdostaan tai siksi, että lähiverkosto tai yhteisö eristää heidät. Kaipaisinkin asennemuutosta koko yhteiskunnalta.

Voit esittää omat toiveesi tukimuodoista kommenttikentässä.

Suru on yhtä suuri kuin rakkaus

Monica Tiisalan tyttären kuolemasta on nyt vajaa puolitoista vuotta aikaa. Hän opettelee elämään menetyksensä kanssa.

Hän ei ole päässyt yli, hän ei ole toipunut. Näitä sanoja Tiisala ei koskaan haluaisi kuulla, vaikka joku yrittäisikin niillä lohduttaa.

– Millainen äiti olisin, jos sanoisin, että olen päässyt lapseni kuolemasta yli tai että olisin selviytynyt siitä. Läheisen itsemurha ei ole sairaus, josta voisi toipua.

Suru kulkee Monica Tiisalan mukana edelleen joka päivä. Ajan kanssa hän on oppinut käsittelemään sitä. Hän on opiskellut itsemurhan tehneiden läheisten vertaistukiryhmän ohjaajaksi. Parhaillaan hän kehittää Surunauhalle opinnäytetyönään uutta toiminnallista sururyhmämallia.

Kaisla ei unohdu koskaan.

– Sanotaan, että suru on yhtä suurta kuin rakkaus oli. Rakastan tytärtäni ikuisesti ja äärettömän paljon. Suruni on elämänmittainen. Jäljelle on jäänyt loputon ikävä ja kaipaus, kiitollisuus ja rakkaus.

Eduskunnassa puhuttaa tänään hallituksen tiedonanto työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä. Odotettavissa on kiihkeää väittelyä, kun hallitus pyrkii puolustamaan työllisyystoimiaan opposition hyökkäyksiltä.

Seuraavat kiistakysymykset tulevat todennäköisesti nousemaan esille eduskunnassa.

1. Lisääkö irtisanomissuojan heikentäminen työllisyyttä?

Työllisyysastetta Suomessa on nostettava, jotta vanheneva väestö saa jatkossakin hoitoa ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voivat pyöriä. Tämä on tiivistettynä hallituksen tiedonannon perustelu sille, miksi myös lakiesitys irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä on ajettava läpi.

Oppositio ja ammattiyhdistysliike ovat kyseenalaistaneet perustelun. Vasta-argumenttina on käytetty työ- elinkeinoministeriön tilaamia selvityksiä irtisanomissuojan heikentämisen vaikutuksista.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n asiantuntijalausunnoissa todetaan, että irtisanomissuojan heikentäminen tulisi todennäköisesti lisäämään sekä irtisanomisten että uusien rekrytointien määrää. Selvitysten mukaan on kuitenkin epäselvää, mikä tulisi olemaan nettovaikutus työllisyyteen, eli lisääntyisivätkö rekrytoinnit irtisanomisia enemmän.

Lausuntokierroksella käyneessä irtisanomislain esitysluonnoksessa viitataan myös valtiovarainministeriön budjettiosaston selvitykseen, jonka mukaan olemassa olevista tutkimuksista saa ”varovaista tukea irtisanomissuojan heikentämisen positiiviselle työllisyys- tai tuottavuusvaikutukselle”.

Parantuneella tuottavuudella tarkoitetaan sitä, että irtisanomisten helpottuessa yritysten olisi tarkoitus saada huonosti tehtäviään hoitavien henkilöiden tilalle tuottavampia työntekijöitä.

Yritysten kasvuhaluihin irtisanomissuojan heikentäminen taas saattaisi vaikuttaa siten, että kynnys palkata uusia työntekijöitä yli 10 hengen mentäessä kasvaisi.

Esitysluonnoksenkaan mukaan suurista työllisyysvaikutuksista ei olisi lopulta kyse. Hallitus myöntää tämän, mutta esitystä puolustaneet ministerit ovat korostaneet sitä, että pienetkin parannukset ovat osa työllisyyttä nostamaan pyrkivän politiikan suurta linjaa.

Hallitus on viitannut myös Suomen Yrittäjien tekemään kyselyyn, jonka mukaan puolet 2–9 hengen yrityksistä sanoo työllistävänsä enemmän, jos irtisanominen pienissä yrityksissä olisi helpompaa.

2. Miten muutos käytännössä näkyisi?

Irtisanomissuojan heikentämisestä on tullut merkittävä arvovaltakiista, mutta työlainsäädännön asiantuntijat ovat arvostelleet lakiesitystä siitä, että se ei lopulta muuttaisi nykyistä tilannetta juurikaan. Myös esitysluonnoksessa todetaan, että yritysten pieni koko otetaan jo nyt huomioon irtisanomisperusteen harkinnassa.

Työntekijän irtisanomiseen on jatkossakin oltava ”asiallinen ja painava” syy, mutta alle 10 työntekijän yrityksissä irtisanomisperuste voi olla aiempaa vähäisempi työvelvoitteen laiminlyönti tai epäasiallinen käyttäytyminen.

Se, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, selviää vasta ensimmäisissä oikeudenkäynneissä, joissa asiaa punnitaan.

Esimerkiksi työoikeuden professori Seppo Koskinen on todennut, että merkittäviä muutoksia odottaneille voi olla edessä pettymys, kun oikeuskäytäntö ei juuri muutu.

Lakihanketta ankarasti arvostellut Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen on väittänyt Iltalehdessä, että lopputulos oikeuskäytännössä olisi irtisanomiskynnyksen kiristyminen suurissa yrityksissä samalla kun se pienissä yrityksissä pysyy ennallaan.

Ammattiyhdistysliikkeellä puolestaan on pelkoja siitä, että irtisanomisperusteiden tarkka määrittely vasta oikeuskäytännössä avaisi mahdollisuuksia mielivaltaisiin irtisanomisiin. Epäselvän tilanteen pelätään johtavan siihen, että irtisanomisten laillisuutta koskevat jutut tulisivat ruuhkauttamaan tuomioistuimia entisestään.

Lue lisää: Ovatko juristit hallituksen lakihankkeen todellisia voittajia? – "Satoja juttuja voi mennä oikeuteen"

Kukaan ei tarkalleen tiedä, millaiseksi oikeuskäytäntö lopulta tulisi muotoutumaan. Kyse on kuitenkin juridiikan lisäksi myös viestinnästä. Hallitus haluaa antaa pienille työnantajille viestin siitä, että irtisanomiskynnys alenee. Toiveena on, että pienet yritykset tämän seurauksena uskaltautuisivat palkkaamaan uusia työntekijöitä.

3. Onko työllisyyskasvu hallituksen ansiota?

Eduskunnassa palataan tänään myös ikuisuuskysymykseen siitä, kuinka paljon hallitus voi ottaa kunniaa viime vuosien vahvasta työllisyyskasvusta.

Hallituksen tiedonannossa eduskunnalle korostetaan hallituskauden aikana parantunutta työllisyyttä. Hallituskauden aikana on tullut yli 115 000 työllistä lisää, mikä on hallituksen mukaan osoitus työllisyyspolitiikan toimivuudesta.

Tiedonannossa viitataan Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen ja THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan syyskuussa ilmestyneeseen tutkimukseen, jonka mukaan hallituskauden päätöksillä saavutetaan 33 000 – 42 000 työpaikan lisäys. Kilpailukykysopimuksen vaikutukseksi tutkimuksessa arvioidaan noin 30 000 – 40 000 työpaikkaa.

Hallitus viittaa syyskuussa ilmestyneeseen tutkimukseen(siirryt toiseen palveluun), sillä oppositio arvostelee hallitusta usein kunnian ottamisesta globaalin talouskasvun mukanaan tuomista työpaikoista.

Hallitus pyrkii osoittamaan, että parantuneen suhdannetilanteen lisäksi myös hallituksen politiikalla on ollut merkittävä vaikutus työllisyyteen.

Hyvästä työllisyyskehityksestä puhutaan irtisanomislain yhteydessä, sillä hallitus katsoo uusien työpaikkojen olevan eräänlainen työnäyte siitä, että hallituksen työllisyyslinjaukset toimivat.

Hallituksen luottamuksesta äänestetään keskiviikkona. Sen se myös lähes varmasti saa.

Ammattiyhdistysliike on ilmoittanut, että eduskunnan luottamusäänestys ei kuitenkaan pysäytä työtaistelutoimia, sillä varsinainen lakiesitys irtisanomisten helpottamisesta on edelleen valmistelussa.

Yle näyttää eduskunnan keskustelun tiedonannosta suorana Areenassa ja TV1:ssä alkaen klo 14.

Lue myös:

Ylen kysely: Lakko-oikeus ja irtisanomislaki jakavat kansan jyrkästi porvareihin ja vasemmistoon, työttömiin ja johtajiin

Ei todellakaan, vastakkainasettelun aika ei ole politiikassa ohitse.

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn perusteella suomalaiset ovat jakautuneet kahtia hallituksen irtisanomislain kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajia on 46 prosenttia vastaajista, kannattajia 41 prosenttia.

Kysely irtisanomislaista antaa huutia ajatukselle, että politiikassa vanha jakolinja vasemmistoon ja porvareihin olisi vanhentunut ja käyttökelvoton. Yksi kiteytys on, että ainakin tässä työmarkkinakiistassa jakolinja on perinteinen vasemmisto–porvarit.

Vastakkainasettelu ymmärrettävästi kärjistyy, koska suuret porvaripuolueet – keskusta ja kokoomus – ovat hallituksessa ja vasemmistopuolueet – SDP ja vasemmistoliitto – oppositiossa. Kärjistymistä lisää se, kun vaalit jo kolkuttavat ovelle.

Suomessa on voimistunut vanha asetelma, vasemmisto vastaan porvarit. Historian ironiaa on se, että kärjistyminen nousee esiin sisällissodan 1918 satavuotismuistovuotena.

Vihreitä on joskus pilkattu kokoomuksen puisto-osastoksi. Puolueen kannattajien vastausten perusteella vihreät asettuvat vasemmisto–porvarit -jakolinjan vasemmalle puolelle.

Vihreiden kannattajista 53 prosenttia vastustaa ja 29 prosenttia kannattaa hallituksen esitystä irtisanomissuojan heikennyksestä pienissä yrityksissä.

Perussuomalaiset sijoittuu taas jakolinjan oikealle puolella kannattajiensa vastausten perusteella. Perussuomalaisten kannattajista 50 prosenttia kannattaa hallituksen esitystä, 36 prosenttia vastustaa.

Kansa on siis jakautunut selvästi ja melko tasaisesti kahteen leiriin. Todennäköisesti kiistasta voi puoluekannatuksessa hyötyä vasemmisto-opposition lisäksi hallituksen porvaripuolueet. Puolueiden perinteiset kannattajat löytävät nyt helpommin poliittiseen kotiinsa.

Kiistan kaikki osapuolet voivat hakea kyselystä toiminnalleen oikeutusta. Ylen kyselyn perusteella niskan päällä ovat hyvin niukasti irtisanomislain vastustajat ja poliittisten lakkojen kannattajat.

Koska mielipiteiden ero on niukka, hallitus voi todeta, että sen työllistämislinjalla on kannatusta. Vasemmisto-oppositio voi todeta, että heidän lisäkseen puolet suomalaisista vastustaa hallituksen lakiesitystä. Ammattiliitot voivat todeta, että irtisanomislakien vastustukselle ja poliittisille lakoille on tukea.

Kyselyn tausta-aineiston perusteella vasemmiston kannattajat ovat irtisanomiskiistassa jyrkimmin sitä mieltä kuin ovat.

Joskus on tuskailtu, että puoleita on vaikea erottaa toisistaan. Irtisanomiskiistassa näin ei ole. Irtisanomislaki ja aiemmat työmarkkinakiistat ovat tuoneet puolueiden erot esiin ainakin työelämän aiheissa.

Samankaltainen tulos tuli Helsingin Sanomien teettämässä Kantar TSN:n kyselyssä syyskuussa.

Kiistaa on irtisanomislain käsitteistä ja tavoitteista. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus määrittelee lakiesityksensä työllistämiskynnyksen madaltamiseksi alle kymmenen työntekijän yrityksissä. Ammattiliitot puhuvat työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä ja työntekijöiden jakamisesta kahteen kastiin irtisanomissuojan perusteella.

Yle kysyi myös kansalaisten suhtautumista poliittisiin lakkoihin. Vastausten jakautuminen taustamuuttujien perusteella oli hyvin samankaltainen kuin suhtautuminen hallituksen aikomaan lakiesitykseen irtisanomissuojasta.

Irtisanomiskiista sekä suhtautuminen poliittisiin lakkoihin jakaa kansaa myös koulutuksen ja ammattiaseman perusteella kahtia.

Toinen kiteytys on, että ihmisten suhtautuminen irtisanomiskiistaan kertoo heidän asemastaan työmarkkinoilla.

Työntekijäperustaisen irtisanomissuojan heikennys saa sitä enemmän kannatusta, mitä korkeampi on vastaajan koulutus. Irtisanomisen helpottaminen saa enemmän kannatusta, jos vastaaja on yrittäjä, johtavassa asemassa työskentelevä tai ylempi toimihenkilö.

Vähemmän koulutetut, työntekijät sekä työttömät vastustavat hallituksen lakiesitystä muita enemmän. Samat ihmiset hyväksyvät poliittiset lakot herkemmin kuin korkeasti koulutetut, yrittäjät tai johtavassa asemassa olevat.

Yleensä vähemmän koulutetut kallistuvat vaaleissa enemmän vasemmisto- kuin porvaripuolueiden suuntaan.

Irtisanomissuojan heikennys on siis kiistana sellainen, joka asettaa työelämässä vahvemmassa asemassa olevat ja haavoittuvammassa asemassa olevat vastakkain. Yleensä korkeasti koulutettujen tai johtavassa asemassa työskentelevien asemaa työmarkkinoilla pidetään vahvempana kuin vähän koulutusta saaneiden tai työntekijöiden.

Kyselystä näkyy, että työntekijöillä on huoli työpaikoistaan. Pomoilla ja yrittäjillä on huoli yritysten pärjäämistä ja kilpailukyvystä.

Irtisanomiskiistasta on tullut purkauskanava monelle asialle.

Etenkin SAK-laisten ammattiliittojen ja hallituksen kitka kärjistyy taas vaalien lähestyessä. Työntekijät kokevat, että heidän oikeuksiaan on heikennetty koko vaalikauden ajan. Tuoreessa muistissa ovat kilpailykykysopimuksen työajan pidennys sekä kuntien ja valtion työntekijöiden lomarahaleikkaukset.

Vaalien lähestymisestä huolimatta hallituksen linja ei pehmene työelämän asioissa.

Ministereiden mielestä liian harva asia paikallisessa sopimisessa tai työaikalaissa on edennyt hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Nyt hallitus uskoo helpottavansa työllistämistä irtisanomissuojaa heikentämällä ja pettyy vastustuksen laajuuteen.

Hallitus todennäköisesti saa keskiviikon äänestyksessä eduskunnassa luottamuksen työllistämislinjauksilleen. Se koskee myös irtisanomissuojan heikentämistä alle kymmenen työntekijän yrityksissä. Enemmistöön riittää hallituspuolueiden omien edustajien tuki.

Lain valmistelu siis jatkuu hallituksessa.

Vasemmisto-oppositio äänestää hallituksen luottamusta vastaan. Mielenkiintoista on, saako hallitus tukea muualta oppositiosta esimerkiksi kristillisdemokraattien tai RKP:n kansanedustajilta.

Hallitus tuskin enää perääntyy. Lakiesitys voi kaatua vain eduskunnan perustuslakivaliokunnan tyrmäykseen.

Hallitus vedonnee keskiviikon äänestyksen jälkeen siihen, että irtisanomislaille on eduskunnan enemmistön kannatus. Ammattiliittojen protesteja äänestys ei lopeta. Odotettavissa on kylmenevää syyssäätä ja poliittisia lakkoja.

Vuonna 2006 nykyinen presidentti Sauli Niinistö kävi presidentinvaalikampanjaa muun muassa teemoilla työväen presidentti sekä vastakkainasettelun aika on ohi.

Irtisanomiskiistan perusteella voi päätellä, että työelämän lainsäädännössä vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole ohi.

Lataa tästä koko tutkimuksen aineisto Excel-tiedostona

LUE LISÄÄ:

Ylen kysely: Lakko-oikeus ja irtisanomislaki jakavat kansan jyrkästi porvareihin ja vasemmistoon, työttömiin ja johtajiin

Analyysi: Juha Sipilä pani kovan kovaa vastaan irtisanomiskiistassa – vielä yksi yhteentörmäys ammattiliittojen kanssa hallituskauden loppuun

EU:n Luxemburgissa kokoontunut maatalous- ja kalastusneuvosto on päättänyt Itämeren kalastuskiintiöistä ensi vuodelle.

Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)

Kalastuskiintiöissä eniten kiistaa on aiheuttanut lohen meripyynti Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella. EU:n komissio esitti viime kuussa lohikiintiöksi noin 105 000 lohta, mikä on 15 prosenttia tätä vuotta enemmän. Komission ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi Luxemburgissa, vaan lohikiintiö päätettiin pitää ennallaan, yli 91 000 lohessa.

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n suositus on ollut noin 65 000 lohen enimmäiskiintiö. Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä oli kalastuskiintiön pienentämisen kannalla.

– Ajoimme loppuun asti pääaltaan lohen kalastuskiintiön pienentämistä, Leppä sanoi.

– Saatoimme kuitenkin vaikeassa neuvottelutilanteessa hyväksyä sen pitämisen ennallaan, koska saimme kokonaisuutena vahvat keinot puuttua lohen laittomaan kalastukseen.

Laiton lohenkalastus kuriin

Lohen kalastuskiintiön pienentämistä on haluttu muun muassa sen takia, että raportoimattoman ja väärinraportoidun lohisaaliin osuus on kasvanut. Kaikki lohikannat eivät ole myöskään elpyneet odotetulla tavalla.

Suomi ei nostanut Luxemburgissa lohen pyyntikiintiöstä äläkkää, koska se sai läpi lohen laittomaan kalastukseen liittyviä toimia. Ensi vuoden alusta meritaimenen kaupallinen kalastus kielletään koko Itämerellä neljän merimailin ulkopuolella perusviivoista laskettuna.

– Saimme vahvan tuen ehdotuksellemme avomerialueen meritaimenen kalastuskiellolle, joka estää lohen väärinraportoinnin taimeneksi ja tehostaa käytännön valvontatoimia, ministeri kertoi kokouksen jälkeen.

Itämeren jäsenvaltiot ja komissio ilmoittivat sitoutuvansa laittoman lohenkalastuksen lopettamiseen. Jäsenmaiden on tarkoitus valvoa tehostetusti Itämeren pääaltaalla, ja jos laittomuuksia havaitaan, sääntöjä rikkovat voivat saada komissiolta sanktioita. Yksi rangaistus voi olla jopa kalastuskiintiön poistaminen.

Suomi on jo aiemmin ilmoittanut, että tehokkaat toimet Itämeren pääaltaalla esiintyvän laittoman lohenkalastuksen estämiseksi ovat välttämättömiä.

Ministeri Lepän mukaan EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston ratkaisu noudattelee tieteellistä neuvoa ja Itämeren kalakantoja koskevaa monivuotista hoitosuunnitelmaa.

Esimerkiksi silakkakiintiöissa EU:n suurin sallittu saalis on Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella ensi vuonna hieman yli 170 000 tonnia eli yli neljänneksen pienempi kuin tänä vuonna. Läntisen silakkakannan kiintiötä pudotettiin lähes puolella eli 9 000 tonniin.

Lue myös:

"Laittomuudet täytyy kitkeä" – EU-komission esitys lohikiintiön nostamisesta Itämerellä saa täystyrmäyksen pohjoisesta

Itämeren lohikiintiön nostaminen ei saa kannatusta pohjoisessa – salakalastukseen on puututtava

Jose Fabellan synnytyssairaalassa Manilassa on meneillään sesongin huippukausi. Nyt on viime joululomilla alkuun saatettujen lasten syntymän laskettu aika ja sairaalan osastot ovat tavallistakin täydempiä.

Jose Fabellan sairaalaa kutsutaan köyhälistön vauvatehtaaksi. Ison osaston kymmenien sänkyjen riveissä kussakin yhden hengen sängyissä makaa kaksi äitiä vauvoineen. Vauvoja on joka puolella, ja äidit ovat käpertyneet lastensa viereen sängyille.

Vastasyntyneiden parkaisut kuulostavat moskiiton surinalta osaston tuulettimien huristessa. Nopean väestönkasvun maassa odottaville äideille ei riitä tilaa sairaaloissa.

Synnytysosaston nurkan sängyissä makaa kymmenisen naista yksin ilman lapsia. Osa heistä on saanut luonnollisen keskenmenon. Toiset heistä keskeyttivät raskautensa itse ja päätyivät huonossa kunnossa sairaalaan.

Tuhat abortin tehnyttä naista kuolee joka vuosi

Filippiineillä abortti on laiton ja sen tehnyttä naista voi uhata jopa puolen vuoden vankeustuomio. Silti maassa tehdään YK:n arvion mukaan yli 600 000 aborttia salaa joka vuosi. Satatuhatta naista joutuu sairaalahoitoon ja tuhat kuolee.

– Suurin osa potilaista epäröi, häpeää tai pelkää. Siksi he saapuvat sairaalaan vasta, kun he vuotavat verta pahasti tai ovat kuoleman partaalla, kertoo synnytyslääkäri Rochelle Irene Canosa.

22-vuotias opiskelija Angeline makaa kalpeana ja sairaalloisen laihana sängyssä. Suoneen virtaa uutta verta sängyn ylle viritetystä pussista. Angeline tuli raskaaksi kaksi kuukautta sitten, kun varmojen päivien metodi petti ehkäisykeinona.

– En osannut ajatella vaan masennuin. En saanut unta ja tuijotin vain seinää. En tiennyt mitä tehdä, mitä sanoa vanhemmilleni tai kenellekään, Angeline sanoo.

Hän hankki raskaudenkeskeytystabletteja verkosta ulkomailta ystävän kautta ja nautti tabletit kotona. Toiselle kuukaudelle edennyt raskaus päättyi verenvuotoon, joka ei tyrehtynyt.

– Tuli paljon verta viikkokausia. Kivut olivat kovat, hän kertoo.

Rubyann teki abortin tuntemattomilla lääkkeillä

Viereisessä sängyssä nelikymppinen Rubyann kertoo hakeneensa kolme tablettia Manilasta Quiapon markkinoilta, jossa raskaudenkeskeytyslääkkeitä myydään tiskin alta. Hän ei ole varma, mitä lääkkeet olivat.

Rubyann kertoo ottaneensa lääkkeet kesäkuussa, mutta keskenmeno alkoi vasta eilen. Raskaudenkeskeytyslääkkeet kuten misoprostol ovat kiellettyjä Filippiineillä.

Rubyann sanoo, että abortti tuntui pahalta.

– Tuntui järkyttävältä nähdä vauva. Ultraäänessä näkyi, että se on poika. Se oli jo 20 viikon ikäinen. Mutta minulla ei ollut vaihtoehtoa, koska en ollut suunnitellut raskautta.

Rubyann on yksinhuoltaja. Hän tienaa vartijana Manilassa 200 euroa kuukaudessa ja lähettää palkastaan kolmanneksen maaseudulle kolmelle lapselleen. Tähän yhtälöön ei mahdu enää neljättä elätettävää.

Synnytyslääkäri Hazel Madlang-awa sanoo, että Jose Fabellan sairaalaan tuodaan kymmenisen keskenmenon kokenutta naista joka päivä. Heistä ainakin kaksi kertoo keskeyttäneensä raskautensa itse.

Raskauden keskeyttäminen on niin iso tabu, että jopa luonnollisen keskenmenon kokeneet pelkäävät ympäristön painetta.

– Minulta kysyttiin, otinko lääkkeitä. Vakuutin, että en ottanut. Tämä oli jumalan tahto, kertoo kolmikymppinen Linalyn.

Hän kertoo odottaneensa esikoistaan. Keskenmeno alkoi kuudennella raskausviikolla.

Moni sairaala kieltäytyy auttamasta abortin tehneitä

Turvallista aborttia vaativien aktivistien mukaan monet sairaalat kieltäytyvät auttamasta naisia, jos nämä tunnustavat tehneensä abortin itse. Endengerights-järjestön johtaja, asianajaja Clara Rita Padilla sanoo, että Filippiinien abortin kieltävä laki ei ole onnistunut pysäyttämään raskaudenkeskeytyksiä.

– Laki saa vain naiset vaarantamaan henkensä vaarallisin keinoin tehdyissä aborteissa. Moni viivyttelee avun hakemista vuotaessaan verta. Tai naiset eivät uskalla sairaalaan, koska pelkäävät epäinhimillistä suhtautumista, Padilla sanoo.

Filippiineillä myös abortissa auttaminen on rangaistava rikos. Jose Fabellan sairaalassa abortin tehneitä ei kuitenkaan käännytetä pois. Synnytysosastolla tarjotaan kaikille potilaille ehkäisyvälineitä, erityisesti kierukkaa tai ehkäisykapselia.

Synnytyslääkäri Hazel Madlang-awa sanoo, että abortin tehneitä naisia yhdistää köyhyys.

– He eivät tule toimeen taloudellisesti. Yleensä heillä on jo yli viisi lasta ja lapsia tulee tiheään tahtiin, hän kertoo.

Köyhimpien pitäisi saada ehkäisyvälineitä ilmaiseksi

Filippiinien perhesuunnittelulaki on taannut noin viiden vuoden ajan ehkäisyvälineitä ilmaiseksi köyhimmille. Silti niitä on paikoin vaikea saada. Vahva katolinen kirkko vastustaa perhesuunnittelua. Ehkäisyn saaminen riippuu niin lääkärien, viranomaisten kuin yhteisöjen asenteesta.

Vain 40 prosenttia filippiiniläisistä naisista käyttää moderneja ehkäisyvälineitä. Moni luottaa muun muassa varmojen päivien laskentaan ja rytmimenetelmään. Yhdeksän prosenttia 15–18-vuotiaista filippiiniläistytöistä on joko raskaana tai synnyttänyt jo ainakin yhden lapsen.

Jose Fabellan sairaalan synnytysosastolla kulmasänkyihin on tuotu nuorimmat synnyttäjät. 12-vuotias Aira sanoo olevansa onnellinen edellisenä päivänä syntyneestä vauvastaan, vaikka aluksi pelotti. Äiti on luvannut hoitaa vauvaa, jotta hän voi jatkaa kahdeksannella luokalla koulussa. Vauvan isä on 20-vuotias.

– En edes ajatellut abortin tekoa. Se ei ole hyvä asia, Aira sanoo ja hymyilee ujosti.

Nyt hän aikoo kuitenkin ottaa käsivarteensa ehkäisykapselin, jotta saa käydä koulun loppuun ilman uusia raskauksia.

"Miten nopeasti pääsisit liikkeelle?" luki sähköpostissa, kun avasin silmät maanantaiaamuna.

Ulkomaantoimituksen päällikkö Krista Taubert kysyi mahdollisuuttani lähteä raportoimaan maanjäristyksestä ja tsunamista, jotka olivat pyyhkäisseet kokonaisia kyliä maan tasalle tai mereen naapurimaassani Indonesiassa.

Sulawesin saarta syyskuun viimeisenä perjantai-iltana kohdannut tuho alkoi näyttää massiiviselta. Siinä vaiheessa arvioitiin satojen ihmisten kuolleen. Ei tiedetty vielä, että määrä tulee nousemaan tuhansiin.

Kuten niin usein katastrofeissa, toimittajan pitäisi olla jo paikalla.

Sinä maanantaiaamuna olin kuitenkin yhä asemapaikallani Filippiineillä.

Normitilanteessa ehtisin paikalle alle puolessa päivässä, mutta nyt Palun kaupungin seutu oli jäänyt eristyksiin. Tiet ja sillat olivat poikki, lentokentän kiitoratakin kappaleina.

Vähät uutiskuvat näyttivät 350 000 asukkaan kaupungin ja sitä ympäröivän rantaviivan olevan säpäleinä. Uhrien määrää saatettiin vain arvailla.

Palu näytti maanpäälliseltä helvetiltä.

Alkoi kuumeinen valmistautuminen, jota ei helpottanut se, että nopeinta reittiä Sulawesin saaren keskiosassa sijaitsevaan Paluun piti vain arvailla.

Lähdimme kuvaajan ja ranskalaisen kollegan kanssa kohti Makassarin kaupunkia Etelä-Sulawesissa, repuissa makuupussi, keksejä ja vettä. Luotimme siihen, että lentoliikenteen avautuessa, Makassarista lähtisi taatusti lentoja Paluun.

Mahdollista nopeinta reittiä pohtiessa naputtelin samalla kännykälläni hellittämättä viestiä kollegaverkostolleni löytääkseni paikallisen avustajan ja tulkin.

Noin viidennen kontaktin kautta löysin hyväntuulisen ja käytännöllisen Darman. Hänen nokkeluutensa ja muun muassa ennakointinsa verkko-operaattorien luotettavuudesta pelastivat yhteyteni Suomeen monet kerrat.

Kun pääsimme Makassariin, Palun lentokenttä oli avautunut kevyille matkustajakoneille ja puskimme itsemme lennolle kentällä olleen ketterän matkatoimistovirkailijan avulla.

Keskiviikkoiltana laskeuduimme Palun kentälle täyteen hälinään. Kenttä oli täynnä sotilaita järjestämässä kaupunkiin tihkuvaa apua.

Meidänkin lennollamme tuli niin paljon tavaraa, että matkatavaramme olivat jääneet kyydistä. Niinpä suuntasimme hotelliimme kevyin varustuksin.

Hotelli tarkoitti nyt uima-altaan viereistä pihakiveystä, johon asetuimme kollegoideni kanssa nukkumaan. Makuupussi oli jäänyt tietenkin Makassariin matkatavaroideni kanssa.

Turvallisin lepopaikka oli sisätilojen sijaan tähtien alla, katsellen huojuvia palmujen latvoja ja yölepakoiden kiitoa.

Aamulla jonotimme vessavuoroa kymmenien pihalle leiriytyneiden toimittajien kanssa. Toimittajajoukko organisoitui leiriytymään tottuneesti ja sopuisasti. Sähköä saatiin generaattorilla iltaviidestä aamuun.

Ammattilaiset myös auttoivat toisiaan.

Ensimmäisen tv-jutun lähetys Palusta Pasilaan muodostui kansainväliseksi ponnistukseksi, kun eurooppalaiset ja indonesialaiset kollegat auttoivat paikallistamaan toimivaa verkkosignaalia. Eteläkorealainen avustustyöntekijöiden joukko loihti tottuneesti lopulta yhteyden, jotta saimme tv-jutun viime hetkellä Ylen iltauutisiin – ja tarjosi vielä mukanaan tuomaa Etelä-Koreassa paahdettua kahvia päälle.

Kaikki logistiikka oli silti vain raamit näylle, joka on ikuistunut toimittajan vuosieni muistoihin.

En ole koskaan nähnyt niin isoja kyyneleitä. Ne tulvivat kaupunkilaisten silmistä kuin vesi murtuneesta padosta.

Kadun varrella myyntikojulla nainen puristi käsivartensa kääntäjäni vyötärölle. Hänen itkunsa voimistui katkeraksi ulvonnaksi. Hänellä ei ollut enää kotia.

Rannalla vanhuksen silmät täyttyivät kyyneleistä. Hän kaipasi aaltoihin jäänyttä vaimoaan niin kipeästi.

Palun maanjäristys Sulawesin saarella Indonesiassa murskasi kodit ja tulevaisuuden suunnitelmat. Kun rukoushetkeltään palanneet ihmiset olivat rauhoittumassa viikonlopun viettoon, ainakin viisituhatta heistä hautautui mudan alle tai kulkeneen tsunamiaallon imaisemana avomerelle.

Omaiset kulkivat kotiensa raunioilla, sairaaloissa ja joukkohaudoilla etsien merkkejä rakkaistaan, mutta suurinta osaa kuolleista ei ehkä koskaan löydetä.

Tuhosta on ollut mahdotonta selvitä hengissä.

Kauniissa rantakaupungissa talojen sementti oli murennut ihmisten niskaan kuin vesisade, kertoi romahtaneesta Roa Roa -hotellista turvaan vedetty vieras.

Viranomaiset ovat ilmoittaneet lopettavansa uhrien etsinnän ja tunnistamisen. Katastrofista on jo liikaa aikaa. Kahden viikon jälkeen ketään ei enää voin tunnistaa ja sairaudet alkavat levitä. Silti joka puolella näemme ihmisiä etsimässä omaisiaan.

He tulevat vastaan joukkohaudoilla, sairaaloissa ja rannoilla. Lapset seisoivat kerjäämässä pahvilaatikot kädessään rantatiellä, jonka varressa talot olivat pilkkeenä.

Minua hätkähdytti jälleen kerran asukkaiden sinnikkyys ja halu selviytyä katastrofista. Väsyneiden, itkusta punaisten silmien takaa välkkyy päämäärätietoisuus.

Meidän toimittajien etuoikeus on lähteä juttukeikan jälkeen kotiin, jossa voimme käydä läpi näkemäämme.

Videokuvien takaa löytyy kuitenkin todellisuus, johon paikalliset ihmiset jäävät haavoineen vielä, kun kamerat ovat kääntyneet kohti seuraavaa uutista.

Lue myös:

Tämä ilmiö lisää maanjäristysten tuhoa – kokonaiset kerrostalot voivat kaatua maaperän liettymisen vuoksi

Maa nieli ihmisiä ja taloja Indonesiassa – Ami Familial Zahra etsii isää ja äitiä mutaan luhistuneista kotikylänsä raunioista

Piikkilankaa ja aidattuja pihoja, ruumiintarkastuksia ja kännyköiden takavarikointeja: tällaista on arki vain reilun 200 kilometrin päässä otsikoihin nousseesta Pohjolakodista, Ruotsin Kalixissa. Tuolla paikkakunnalla sijaitsee Johannisbergin valtiollinen koulukoti, jonka piikkilankaportit kohoavat korkeuksiin.

Noiden porttien edessä seisoo mies. Hän on koulukodin johtaja Tomas Fjellvind. Pohjolakoti on hänelle tuttu, sillä hänen johtamansa koulukoti on tehnyt jo usean vuoden ajan yhteistyötä sen kanssa.

Hänen mukaan ne nuorten vapauksia rajoittavat kurinpitotoimenpiteet, joista Pohjolakotia on huomautettu, ovat välttämättömiä.

– Aika moni meidän nuorista karkaisi, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin, Fjellvind arvelee.

Pohjolakodilla on rajoitettu varsinkin huumenuorten liikkumista ennaltaehkäisevästi, jottei päihteiden käyttö lisääntyisi.

Lasten kertomusten ja ohjaajien asiakirjoihin tekemien merkintöjen perusteella Pohjolakodissa tosiasiassa rajoitetaan ainakin lapsen liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa sekä oman omaisuuden käyttöä ilman päätöksiä. Lisäksi lapsia käytännössä eristetään omiin huoneisiinsa ilman eristämistä koskevaa päätöstä.

Kuri kovempi Ruotsin puolella

Suomen ja Ruotsin koulukotitoiminta on järjestetty hyvin eri tavoin. Koulukotipaikkoja on Ruotsissa monin verroin enemmän ja niissä on kovempi kuri kuin Suomessa.

Pohjolakotia voi verrata Johannisbergin koulukotiin, sillä kumpikin on tarkoitettu viimesijaiseksi paikaksi ongelmanuorelle.

– Kaikki vapaaehtoiset keinot on kokeiltu, ennen kuin päätyy meidän huoltoon, Tomas Fjellvind kertoo.

Johannisbergin koulukoti näyttää ulospäin vankilalta. Se johtuu siitä, että se on yksi niistä viidestä ruotsalaisesta koulukodista, joihin sijoitetaan myös alaikäisenä vakavasta rikoksesta suljettuun hoitoon tuomittuja nuoria.

Johannisbergin koulukodissa on 18 nuorta kolmella osastolla. He ovat yli 15-vuotiaita, jotka ovat tulleet laitokseen käräjäoikeuden päätöksellä.

Kuten muissakin Ruotsin koulukodeissa, on Johannisbergissäkin osastot sekä piha aidattuja. Liikkuminen on rajoitettua. Verikokeita ja virtsanäytteitä voidaan ottaa, jos koulukodin asujaa epäillään päihteiden käytöstä. Heille on mahdollista tehdä myös ruumiintarkastuksia.

Ruotsissa on eri lainsäädäntö yksityisille ja valtiollisille koulukodeille. Suomessa valtiollisen ja yksityisen koulukodin välillä on vain pieni ero.

Fjellvind: Suomen malli ei toimisi Ruotsissa

Fjellvind pitää suomalaisten koulukotien työkaluarsenaalia ja niiden mahdollisuuksia rajoittaa ongelmanuorten toimintaa ongelmallisena. Ruotsissa Suomen koulukotimalli ei Fjellvindin mukaan toimisi.

– Uskon että hyvin moni näistä nuorista jotka ovat meillä juuri nyt, karkaisi hyvin nopeasti, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin. He eivät pysyisi siellä. He palaisivat päihteiden käytön sekä rikollisuuden pariin, arvioi Fjellvind.

Meillä on mahdollisuus ottaa verikokeita ja virtsakokeita kun epäillään päihteiden käyttöä. Me voimme myös tarkistaa heidän kirjeet ja puhelimet. Tomas Fjellvind

Koulukodissa nuori käy koulua valvotusti ja oppii elämisen perusasioita sekä rutiineja. Hän oppii pesemään pyykkinsä ja huolehtimaan itsestään sekä ympäristöstään. Laitosajan lopputulos on yleensä hyvä. Suurin kysymys Ruotsissa onkin se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kunnalliset sosiaalipalvelut ottavat vastuun nuoresta hänen lähdettyä koulukodista.

– Kun he palaavat kotiympäristöönsä ja kaverien pariin, silloin riski repsahtaa takaisin rikollisuuden ja väärinkäytön poluille on hyvin suuri. Ei jakseta vastustaa kaverien ja lähiympäristön painetta, sanoo Fjellvind.

Vapautta voi Ruotsissa rajoittaa helpommin

Fjellvindin mukaan nuorten vapauksia voidaan rajoittaa selkeästi enemmän Kalixin koulukodissa kuin Pohjolakodissa.

Kun nuori päätetään Ruotsissa sijoittaa koulukotiin, samalla oikeus päättää rajoittamistoimenpiteistä.

– Valtion koulu- ja nuorisokodeissa on mahdollisuus rajoittaa asukkien elämään monella tavalla. Meillä on mahdollisuus ottaa veri- virtsakokeita kun epäillään päihteiden käyttöä. Me voimme myös tarkistaa heidän kirjeet ja puhelimet.

Suomessa vapauksien rajoittamiseen haetaan lupaa erikseen.

Vaikeat lapset sijoitetaan Ruotsissa valtion koulukoteihin. Suomessa ei ole tällaista jakoa.

Yksityiset koulukodit ovat lähes samassa asemassa valtiollisten koulukotien kanssa Suomessa.

Suomessa lastensuojelulaki on kaikille sama

Pohjolakodin johtajan Kati Lehtolan mukaan lastensuojelulain tulkitsemisen vaikeus on osaksi syynä koulukodista löydettyihin epäkohtiin.

Yksityisten kotien toimintaa säätelevä lastensuojelulaki toimii Lehtolan mukaan niin sanotuissa kevyemmissä yksiköissä ja perhehoidossa, mutta koulukoteihin sijoitettujen nuorten kanssa sen toteuttamista on erittäin haasteellista noudattaa.

Lehtolan mukaan Suomessa laki ei ole pysynyt mukana muuttuvan maailman ja sen tuomien ongelmien kirjon kanssa.

Hän onkin esittänyt, että lastensuojelulakia tulisi uudistaa. Se että sama lastensuojelulaki määrittelee rajoitustoimenpiteet viisivuotiaalle sijoitetulle lapselle ja 17-vuotiaalle koulukotinuorelle, ei hänen mukaansa välttämättä toimi.

Lehtolan mukaan Suomi on läntisen Euroopan ainoa maa, jossa koulukotinuoret hoidetaan saman lain puitteissa, kuin muutkin lapset ja nuoret.

– Ruotsin kollegat ihmettelevät, että miten tällaisissa puitteissa voidaan ylipäätään hoitaa samantyyppisiä nuoria, joita he Kalixissa hoitavat.

Suomessa viranomaisilla ja lastensuojelualalla toimivilla kansalaisjärjestöillä on yllättävän hyvin vähän tietoa Ruotsin järjestelmästä ja sen eroista suomalaiseen järjestelmään.

Yle yritti saada tätä juttua varten haastattelua muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, jossa on jo suunniteltu muutoksia lastensuojelulakiin Pohjolakodin tapauksen vuoksi. Kukaan ei kuitenkaan ollut valmis käsittelemään aihetta. Sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä että Lastensuojelun keskusliitosta kerrotaan, että ruotsalaiseen systeemiin aiotaan kyllä paneutua.

Lue lisää:

Yllätystarkastus paljasti lukuisia epäkohtia koulukodissa – Pohjolakodin johtajan mukaan ongelma on osin laissa, lapsiasiavaltuutettu varoittaa lain yläpuolelle asettumisesta

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii koulukodeissa olevien lasten kuulemista – "Ministeriö ei ole kiinnittänyt huomiota lasten oikeuksien toteutumiseen"

Pohjolakoti ilmoitti parannuksista toiminnassaan, huomiota kiinnitetty lasten kiinnipidon ehtoihin

Ammattiyhdistysväki on julistanut tuhansille työpaikoille ylityökiellon. Ylityökiellolla ay-väki muistuttaa vastustavansa hallituksen aietta alentaa irtisanomiskynnystä pienissä yrityksissä.

Satojatuhansia työntekijöitä edustavat ammattiyhdistysjärjestöt ovat kertoneet hautovansa vielä lisää ylityökieltoa järeämpiä vastatoimia hallitusta ja epäsuorasti työnantajia vastaan. Järjestöt pitävät irtisanomissuojaan koskemista vakavana työsuhdeturvan heikennyksenä, joka pitää perua.

Maan suurimmat työntekijäjärjestöt ovat julistaneet ylityökiellon muun muassa ruokakaupoille, kuntien terveysalan ammattilaisille, teollisuuteen ja moniin toimistoihin.

Muun muassa terveysalalla kiellot koskevat kunnissa ja alan yrityksissä pitkälti muita kuin päivähoidon ammattilaisia eli muun muassa terveydenhoitajia. Ruokakauppojen lisäksi palvelualalla kiellot koskevat muun muassa myyjiä, siivoojia ja partureita. Teollisuudessa ylitöistä on kieltäydytty muun muassa isoissa ja pienissä metalli- ja putkifirmoissa.

Ammattiliitto Pron kautta kieltoa sovelletaan muun muassa monissa asiantuntijatöitä tekevissä toimistoissa. Prolaiset ovat yritysten ammattilaisia, samoin kuin kiellon piirissä olevat OAJ:n yksityisten päiväkotien työntekijät.

Uudet keinot käyttöön mahdollisesti ensi viikolla

Monella alalla ylityökielto ja vuorosuunnittelun vaikeuttaminen vuoronvaihtokiellolla ovat voimassa toistaiseksi. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, teollisuusalojen Teollisuusliitto, palvelualojen PAM, toimihenkilöitä edustava Pro ja kuljetusalojen AKT:n kiellot saattavat edeltää vielä laajempia lakkotoimia työpaikoilla.

Myös korkeastikoulutettujen Akavaan kuuluva opettajien ja koulutuksen ammattilaisten OAJ ja Insinööriliitto ovat ilmoittaneet tukevansa työtaistelutoimia.

Kyllä työt ovat käynnissä ja ihmiset ovat valmiita siihen ja tähän Ann Selin

Yli 200 000 työntekijää edustavan PAM:n ylityökielto on voimassa ensi viikon alkuun.

– Olemme halunneet antaa hallitukselle aikaa ennen kuin siirrymme järeämpiin keinoihin. Näyttää vakavasti siltä, että hallitus jatkaa esityksen kanssa, PAM:n puheenjohtaja Ann Selin harmittelee työmarkkinoiden pattitilannetta.

Ukkosenjohdattimena töitä tekevä Selin ei halua tarkemmin kertoa yksityiskohtia oman eikä muidenkaan liittojen mahdollisista järeämmistä keinoista. Liitot ennättivät järjestää viime viikolla lukuisia yhden päivän lakkoja.

Selinin mukaan uusista keinoista ilmoitetaan mahdollisesti ensi viikon aikana. Uusiin työtaistelutoimiin valmistaudutaan jo työpaikoilla.

– Kyllä työt ovat käynnissä ja ihmiset ovat valmiita siihen ja tähän. Tässä on menty nyt rajan yli, Selin kuvaa jäsentensä kiehuvia tuntoja hallitusta vastaan.

Yksi lakkovaroitus annettu

Yksikään työntekijöitä edustava keskusjärjestö tai liitto ei ole vielä ilmoittanut uusista lakoista. Ainoastaan koko vartiointialalle on annettu lakkovaroitus ensi viikolle. Vartijoiden lakkovaroituksella yritetään vauhdittaa pahasti pitkittyneitä työehtosopimusneuvotteluja. Vartijoiden lakko ei olisi poliittinen lakko, joita muuten on nyt ilmassa.

Ammattiliittokonkari Ann Selinin mukaan tulehtunut tilanne purkautuu tavalla tai toisella. Työntekijät toivovat hallituksen vetäytyvän ennen laajempia lakkoja.

Kiistelty laki irtisanomisten helpottamisesta pienemmissä yrityksissä annetaan näillä näkymin eduskunnalle marraskuussa.

Lue myös:

Ylen kysely: Lakko-oikeus ja irtisanomislaki jakavat kansan jyrkästi porvareihin ja vasemmistoon, työttömiin ja johtajiin

SDP jatkaa suosituimpana puolueena, kertoo Helsingin Sanomien gallup. Antti Rinteen johtamaa oppositiopuoluetta äänestäisi nyt 22 prosenttia vastaajista, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin HS:n viime kuun kyselyssä.

Kokoomus on yhä selkeä kakkonen, sen kannatus on 19,6 prosenttia. Laskua edelliskuusta on vain 0,1 prosenttiyksikköä. SDP:n ja kokoomuksen suunnat ovat kuitenkin jo pidempään olleet vastakkaiset. Vielä vuoden alussa kokoomuksen kannatus oli 21,9 ja SDP:n 19 prosenttia, nyt osat ovat vaihtuneet.

Pääministeripuolue keskusta on 15,7 prosentin kannatuksellaan kolmossijalla, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin syyskuussa.

Vihreiden pitkään jatkunut laskusuunta ei näytä pysähtymisen merkkejä. Nyt sen kannatus oli 12 prosenttia, kun se syyskuussa oli 12,9 prosenttia. Vielä vuosi sitten lokakuussa vihreiden kannatus oli HS-gallupissa 16,1 prosenttia, tuolloin puolue oli kolmossijalla keskustan edellä.

Vihreiden luisulle on esitetty monia syitä. Puolueen arvellaan viime aikoina kärsineen muun muassa puheenjohtajansa Touko Aallon sairauslomasta.

Vasemmistoliiton tilanne näyttää paremmalta. Li Anderssonin johtaman puolueen kannatus nousi nyt 0,2 prosenttiyksikköä 9,8 prosenttiin ja on nyt korkeampi kuin kertaakaan HS:n kyselyissä 2010-luvulla. Myös perussuomalaiset lisäsi kannatustaan, joka on nyt 9,1 prosenttia.

RKP ja kristillisdemokraatit jatkavat suunnilleen samalla tasolla, 4,4 ja 3,8 prosentissa. Hallituspuolue siniset ei näytä millään saavaan nostettua kannatustaan pohjamudista: nyt kannatus putosi 0,2 prosenttiyksikköä 1,4 prosenttiin.

Kyselyn toteutti Kantar TNS ja siihen haastateltiin yli 2 300 ihmistä. Virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tunnistamattomia merkkejä sisältävä haittaviesti leviää Playstation 4 -pelikonsolin viestipalvelussa. Useat pelaajat ovat kertoneet eri keskustelupalstoilla viestistä, joka jumittaa koko pelikoneen. Ensimmäisen kerran haittaviesti nousi esille viime viikolla.

Viestin tarkoituksena on tiputtaa vastapelaajia pois pelistä ja tätä kautta voittaa pelejä.

Sonya Suomessa edustava taho kertoo Sonyn olevan tietoinen haittaviestistä. Yhtiö suunnittelee ohjelmistopäivitystä ongelman ratkaisemiseksi.

Playstationin virallinen espanjankielinen Twitter-tili otti asiaan ensimmäisenä kantaa kehottamalla pelaajia kiristämään viestiasetuksiaan niin, että ainoastaan tutut kontaktit voivat lähettää viestejä. Vielä varmempi tapa on estää viestit kaikilta.

Verkossa keskustelupalstoilla on noussut esille myös neuvo poistaa viesti Playstation-mobiilisovelluksella ennen konsolin käynnistystä. Joidenkin pelaajien kokemusten perusteella viestin poistaminen ennen konsolin päällelaittamista riittää estämään haittaviestin toiminnan.

Jos haittaviesti kuitenkin kaataa pelikoneen, viimeisenä vaihtoehtona on tehdasasetusten palauttaminen. Tätä ennen käyttäjiä kehotetaan kokeilemaan oman tietokannan uudelleenjärjestelyä, jotta tallennukset eivät häviä asetusten mukana.

Järjestelmien kaataminen viestillä ei ole uusi juttu

Playstation 4:sta kiusaava viesti muistuttaa mobiilialustoilla levinneitä haittaviestejä, jotka kaatavat käyttöjärjestelmiä. Viimeksi keväällä Whatsappissa kiertänyt Musta piste -viesti jumitti viestisovelluksia.

Musta piste -viesti sisälsi pari tuhatta näkymätöntä merkkiä, jotka näännyttivät puhelimen prosessoritehot. Kyseessä oli kansainvälisen merkistöstandardin Unicoden valjastamisen kiusantekoon.

Unicode-merkkijärjestelmä varmistaa, että eri tietokoneilta lähetetty tekstit näkyvät oikein muilla laitteilla. Unicoden ansiosta ohjelmat esimerkiksi kirjoittavat automaattisesti suomea vasemmalta oikealle ja arabiaa oikealta vasemmalle.

Musta piste -haittaviestin sisälle oli piilotettu pari tuhatta näkymätöntä merkkiä, jotka vuoron perään käänsivät tekstin kirjoitussuuntaa. Kun viestin avasi, puhelin yritti ladata kaikki merkit ja saada sekasopasta jonkinlaista selkoa. Tämä johti järjestelmän jumiutumiseen.

Vastaavanlaisia haittaviestejä on monia. Usein ne jäävät lyhytikäisiksi, koska laitevalmistajat pystyvät melko helposti korjaamaan vian päivityksillä.

Vielä on liian aikaista sanoa, miten Playstation-verkossa kiertävä viesti toimii, mutta jollain tavalla se saa pelikonsolin ymmälleen siitä, miten viestin sisältö pitäisi esittää.

Ruuan hinta nousi syyskuussa vähän yli kolme prosenttia, mutta vihannesten ja juuresten kohdalla nousutahti on aivan toista luokkaa.

Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi juuresten ja sienten hinnat nousivat edellisvuodesta yli 28 prosenttia. Kaalin kohdalla hinnannousu oli peräti 40 prosenttia.

Mikä selittää suuret muutokset? Juttu jatkuu taulukon jälkeen

Voit järjestää taulukon muutosprosenttien mukaan tai hakea elintarvikkeita hakusanalla. Prosentti kertoo muutoksen viime vuoden syyskuusta.

Ruuan hintaa seuraavan Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori selittää poikkeuksellista ilmiöitä kahden vuoden satokausien erilaisella rytmillä.

Viime vuonna sadot kypsyivät paljon myöhemmin kuin tänä vuonna. Mansikka on hyvä esimerkki.

– Mansikkakausi alkoi tänä vuonna ennen juhannusta, viime vuonna käytännössä heinäkuun puolivälin jälkeen. Tämä kertautuu muillakin vihanneksilla ja kasviksilla.

Mutta hankalampaa on vielä tietää, miten satokausien ero vaikuttaa lopulta vaikkapa kaalin hintaan.

Viime vuonna syyskuussa oli märkää. Kaalisato piti nostaa lähes kerralla ja tarjota kauppaan samaan aikaan. Se pudotti hintaa. Tänä vuonna kaalit olikin mahdollisesti myyty jo heinäkuussa ja siksi hinta nousee nyt syksyllä.

– Satokauden analysointi onnistuu vasta kun koko kausi on kasassa loppuvuonna.

PTT nosti syksyllä ennustettaan ruuan hintakehityksestä. Mutta hintaryminä kaupan vihanneslaatikon äärellä ei Arovuoren mukaan kuitenkaan johda välttämättä ruuan hintojen nousuun koko vuoden osalta.

PTT:n mukaan tänä vuonna ruoka kallistuu 1,9 ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Lihan hinta nousee ensi vuonna 2,5 ja viljatuotteiden hinnat 2,4 prosenttia.

Hintakehityksen kokonaiskuvasta saadaan käsitys vasta vuoden lopulla kun voidaan verrata koko vuoden hintoja viime vuoteen.

Myös kysyntä voi muuttaa nopeasti tilannetta. Viime vuonna kukkakaalin kysyntä lähti lentoon some-talkoiden ansiosta.

Lue myös:

Lihan hinta nousee ensimmäistä kertaa neljään vuoteen, kaikki ruoka kallistuu

Konstantinopolin patriarkaatti teki viime viikolla päätöksen, jolla se antoi Ukrainan ortodoksiselle kirkolle itsenäisen aseman. Venäjän ortodoksikirkon hallinto ei hyväksy tätä.

– Venäjän ortodoksinen kirkko ei hyväksy, eikä tunnusta näitä päätöksiä, metropoliitta Hilarion kertoi Moskovan patriarkaatin synodin kokouksessa Valko-Venäjän Minskissä maanantaina.

Yhteistyön katkeaminen tarkoittaa sitä, että Moskovan patriarkaatin ja Konstantinopolin patriarkaatin papistot eivät voi toimittaa tulevaisuudessa yhdessä jumalanpalveluksia. Tämän lisäksi näiden patriarkaattien maallikot eivät voi käydä ehtoollisella toistensa kirkoissa.

Venäjän kirkkoa huolestuttaa se, että Konstantinopolin patriarkaatin toiminta lisäisi uskonnollista epätasa-arvoa Ukrainassa.

Ukrainan ortodoksinen kirkko on ollut 1600-luvun loppupuolelta Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuudessa.

Hopeavettä, rokotekriittisyyttä ja mustaa salvaa. Uskomuslääkinnän ja suoranaisen huuhaan ilmiöihin on voinut törmätä uutisissa viime vuosina yhä useammin.

Netissä valtoimenaan vellova keskustelu herättää monissa tutkijoissa ja lääkäreissä harmitusta ja turhautumista. Samaan törmäävät myös lääketieteen opiskelijat.

Uskomushoitoja ja huuhaa-lääketiedettä pitkään kritisoinut tutkija ja ylilääkäri Juhani Knuuti luennoi viime maaliskuussa Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoille otsikolla Onko lääketiede hävinnyt taistelun uskomushoitoja vastaan?

Luennon jälkeen joukko opiskelijoita innostui aiheesta ja päätti ryhtyä toimeen. Elokuun lopussa perustettiin Vastalääke ry.

– Monella meistä oli sama ajatus, että yksin olisi vaikeaa lähteä puhumaan näistä asioista, mutta yhdessä on paljon helpompaa, sanoo yksi yhdistyksen perustajista, lääketieteen opiskelija Mia Muhonen.

Netissä, kouluissa ja kahviloissa

Yhdistys itse kertoo tavoitteekseen kouluttaa sukupolvi, joka pystyy haastamaan julkisuudessa leviävät uskomukset ja tarjoamaan tilalle tutkittua tietoa.

Seuraava askel nuorella yhdistyksellä on julkaista nettisivuillaan tieteelliseen tietoon perustuvia artikkeleita väestöä puhuttavista aiheista ja niiden paikkansapitävyydestä.

– Meillä on ollut toiveissa päästä kiertämään esimerkiksi kouluihin ja muihin julkisiin tiloihin keskustelemaan ihmisten kanssa näistä asioista, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Tatu Han.

– Nyt koulutamme yhdistyksen omaa väkeä siitä, miten kansantajuistetaan lääketietellistä tekstiä. Miten näistä asioista puhutaan niin, että jokainen ymmärtää, Muhonen jatkaa.

Lisäksi ajatuksena on järjestää esimerkiksi terveyskahviloita, joihin kuka tahansa voisi tulla keskustelemaan lääketieteellisistä asioista ja kysyä myös uskomushoidoista.

Turkulaisesta valtakunnalliseksi?

Vastalääke-yhdistys toivoo jäsenikseen ensisijaisesti yleislääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen sekä muiden terveysalojen opiskelijoita, lääkäreitä ja tutkijoita.

Turussa perustettu yhdistys on herättänyt huomiota jo laajalti ympäri Suomea. Lääketieteellisistä tiedekunnista Tampereelta, Kuopiosta ja Helsingistä on jo tullut kyselyitä opiskelijoilta ja valmistuneilta lääkäreiltä, jotka haluavat mukaan toimintaan.

Minut yllätti se, kuinka laajasti meidät on jo huomattu. Jopa yli tieteenalarajojen. Tatu Han

Yhdistyksen aktiivit pitävät mahdollisena, että se voisi joskus toimia jopa valtakunnallisesti.

– Minut yllätti, kuinka laajasti meidät on jo huomattu. Jopa yli tieteenalarajojen, Tatu Han kertoo.

Vastakaikua myös vastustajilta

Uskomuslääkinnän vastainen yhdistys on huomattu myös rokotekriittisissä Facebook-ryhmissä. Opiskelijoita selvästi hymyilyttää, kun he kertovat, millaista keskustelua tuoreesta yhdistyksestä käydään sosiaalisen median rokotevastaisissa ryhmissä.

Ei ollut kulunut kuin muutama tunti, kun Vastalääke ry:n ensimmäinen sosiaalisen median päivitys oli jo jaettu Facebookin rokotekriittisessä ryhmässä. Siellä postaus alkoi sanalla "APUA", ja sitä seurasi kymmenen huutomerkkiä.

Emme halua paasata yksipuoleisesti, vaan nimenomaan keskustella asioista Mia Muhonen

– Vastaanotto ei ollut erityisen lämmin. Kommenteissa esimerkiksi pohdittiin, kuka meille maksaa ja miksi emme ymmärrä asioiden oikeaa laitaa. Aivopesustakin taisi olla puhe, hän jatkaa naurahtaen.

Tässä yhdistyksen merkitys juuri korostuu. Jos kommentointi olisi osoitettu suoraan yksittäiselle opiskelijalle, se voisi tuntua henkilökohtaiselta.

Sekä Muhonen että Han ovat yhtä mieltä siitä, että keskustelu on tervetullutta. Molemmat toivottavat väen tervetulleiksi yhdistyksen sivuille kommentoimaan ja keskustelemaan askarruttavista aiheista.

– Emme halua paasata yksipuoleisesti, vaan nimenomaan keskustella asioista, Muhonen sanoo.

Katso ja lue myös:

MOT: Salvaa syöpälääkkeeksi

”Ainoa tunnettu aine, joka hyökkää suoraan syöpäsoluja vastaan” – moni vaihtoehtoisia syövänhoitomenetelmiä markkinoiva vierittää vastuuta paranemisesta potilaille

”Koko kroppani sanoi EI” – Maria kieltäytyi syöpähoidoista ja turvautui sen sijaan monenlaisiin vaihtoehtohoitoihin, kahviperäruiskeista aprikoosinsiemeniin

Julkkis jakaa someen lapsensa kanssa käydyn yksityisen Whatsapp-keskustelun hänen ensi-ihastumisestaan.

Stressaantunut vanhempi kertoo Facebookissa, miten erityislapsi kiukutteli taas koko päivän.

Vanhemmat eivät aina mieti loppuun asti, mitä julkaisevat sosiaalisessa mediassa lapsistaan. Mikä on siis lapsen oikeus omiin tietoihin ja omaan tarinaan?

Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari kertoo, että se on sama kuin aikuisellakin. Ongelma syntyy, jos vanhemmat jakavat liian innokkaasti lapsen tietoja internetissä.

– Vanhempien pitäisi huolehtia lasten oikeuksista, joten tällaisessa tilanteessa ei ole ketään, joka niistä huolehtisi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennen julkaisunapin painamista lupaa ei kysytä alaikäiseltä. Tai lapsi on niin nuori, ettei ymmärrä kaikkia seurauksia, joita voi syntyä, kun tieto leviää.

Vanhemmat toivovat kommentteja ja tykkäyksiä

Lapsen mielipiteen huomioimista toivovat myös joensuulaiset abiturientit, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi somen ympäröiminä.

Meeri Silvasti toteaa, että somemaailma on muuttunut todella pinnalliseksi.

– Vanhemmat saattavat julkaista lapsistaan asioita, joilla he toivovat saavansa hyväksyntää. Halutaan paljon kommentteja ja tykkäyksiä.

Silvastin kanta on tämä: vanhemmalla ei pitäisi olla lupaa julkaista esimerkiksi alle 5-vuotiasta videoita tai kuvia, jotka voivat olla jollain tapaa naurettavia.

Jos oma lapsi ei viihdy kameran edessä, ei häntä tarvitse siihen pakottaa. Jessica Turunen

Professori Korpisaari kertookin, että jaetut tiedot voivat olla tulevaisuudessa noloja ja jopa haitallisia. Esimerkiksi hän nostaa palstat, joissa keskustellaan lasten sairauksista.

– Ihmiset kertova nimellä ja kuvalla hyvin yksityiskohtaisia tietoja. Jos ryhmä on iso, tieto leviää todella laajalle.

Korpisaaren mukaan tästä syntyvä digitaalinen jalanjälki voi kasvaa suureksi ja olla lapselle vahingollinen myöhemmin.

Vanhempien jakamat kuvat huolettavat

Joensuulaisia lukiolaisia mietityttävät erityisesti vanhempien jakamat kuvat.

Tästä osalla on omakohtaisia kokemuksia. Laura Kallio kertoo, että vanhemmat jakoivat hänestä nolon kuvan Facebookiin.

– Se oli varmasti viaton ajatus, mutta kuva oli minun mielestäni hirveä. Siitä on syntynyt sitten kiusallisia hetkiä, kun kuva näkyi kaikille. Kavereilta tuli kommenttia ja naureskelua, että "hei, kato millaisia kuvia sinun äitisi julkaisee sinusta".

Asiasta selvittiin keskustelemalla, eikä Kallio pidä tapausta kovin dramaattisena.

– Mutta asiasta olisi voinut kysyä etukäteen.

Abiturientti Jessica Turunen puolestaan painottaa, että vanhemman pitäisi miettiä, miltä asia tuntuu lapsesta.

– Jos oma lapsi ei viihdy kameran edessä, ei häntä tarvitse siihen pakottaa.

Professori Korpisaari kertoo, että kuvien julkaisussa pitääkin olla tavallista tarkempi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on usein katsonut, että kuva on henkilökohtaisempi asia kuin pelkkä kirjallisessa muodossa oleva tieto.

Hän ei kuitenkaan halua luoda sellaista käsitystä, että kaikki lapsia koskevan tiedon ja kuvien jakaminen on kiellettyä.

– Se on osa inhimillistä elämää, mutta pitää miettiä mitä julkaisee. Maalaisjärjellä pääse jo pitkälle.

Bloggari ei lähde kauhistelemaan

Mutta mitä asiasta ajattelee vanhempi, joka on jakanut kuvia sekä tekstiä lapsistaan blogiinsa?

Ainakin asiaa on pohdittu paljon, sanoo joensuulainen isäbloggaaja Pasi Huttunen.

– Olen tietenkin rajannut arkaluontoisempia asioita pois. Mutta kyllä blogissani on heidän kasvonsa, joten he ovat periaatteessa tunnistettavissa.

Huttunen kertoo jutelleensa poikiensa kanssa julkaisuista tapauskohtaisesti.

– Usein pojat ovat aika innoissaan, että ”jes, pääsin nettiin”. Tietysti silloin, kun he olivat pienempiä, tein päätöksiä heidän puolestaan, 9-, ja 10-vuotiaiden poikien isä sanoo.

Huttusen mukaan monet lähestyvät asiaa kauhistelunäkökulmasta. Pelätään, että netissä on pedofiileja.

– Itse lähestyn asiaa lapsen oikeuksien näkökulmasta. Harkintaa on tietysti käytettävä arkaluontoisten asioiden kohdalla.

Huttusella on kosketusta asiaan myös työnsä kautta. Hän on All Youth -nuoritutkimushankkeen vuorovaikuttaja. Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan.

– Nolot julkaisut lapsuudesta voivat olla tulevaisuudessa yksi osallistumisen este. Yritä siinä sitten olla aktiivinen nuori, kun joku kaivaa ne vanhat kuvat tai tiedot esiin. Tätä vanhemmat eivät ehkä osaa aina miettiä.

Tietosuojalaki voi tuoda ohjenuoran

Viime toukokuussa sovellettavaksi tulleen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen yksi tavoitteista on lasten henkilötietojen suojeleminen. Suomessa ollaan asetuksen pohjalta säätämässä tietosuojalakia. Siinä olisi 13 vuoden ikäraja henkilötietoja keräävien sosiaalisen median palveluiden käyttöön. Tätä nuorempi tarvitsisi siis vanhemman luvan somettamiseen.

Viestintäoikeuden professori Korpisaari arvelee, että tästä voisi tulla ohjenuora muihinkin tilanteisiin.

– Mutta on tietenkin selvää, että lasten kehitystaso vaihtelee, ja lakiin on pitänyt valita yksi selkeä ikäraja.

Tietosuoja-asetuksessa säädetään myös oikeudesta tulla unohdetuksi. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hakukonepalvelusta tai Facebookista voi pyytää poistamaan tietonsa.

Tätä oikeutta tarvitaan Korpisaaren mukaan tulevaisuudessa vielä enemmän kuin nyt.

– Minun ikäpolvellani ei ollut sosiaalisen median palveluita käytössään. Vanhempien julkaisujen lisäksi nuoret itse jakavat itsestään asioita, joita haluavat myöhemmin poistaa.

Lue lisää:

Yle: Älä laita lastasi nettiin

Yle: Lapset jakavat paljastavia kuvia itsestään sosiaalisessa mediassa – uusi ikäraja otetaan käyttöön Suomessa jo ensi vuonna

IS: MLL:n lakimies lasten kuvien julkaisusta: ”Vanhemmat eivät omista lastensa yksityisyyttä”

Stockmann myy Venäjän Pietarissa sijaitsevan Nevsky Centre -kauppakeskuskiinteistönsä PPF Real Estate -yhtiölle 171 miljoonan euron kauppahinnalla, Stockmann kertoo tiedotteessaan. Nevsky Centre -kiinteistön tasearvo tämän vuoden alussa oli 181 miljoonaa euroa.

Kauppa sisältää Stockmannin kokonaan omistaman venäläisen tytäryhtiön, OOO Stockmann Nevsky Centren, joka omistaa 100 prosenttia Nevsky Centren kiinteistöstä. Kaupan toteutuminen edellyttää Venäjän kilpailuviranomaisten hyväksyntää.

Stockmannin mukaan tavoitteena on kaupan saaminen päätökseen ja yhtiön omistuksen siirtyminen tämän vuoden loppuun mennessä. Jo noin kaksi vuotta sitten Stockmannin hallitus kertoi selvittävänsä Nevsky Centren myyntiä.

Uutta omistajaa on haettu aktiivisesti

Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen sanoo STT:lle, että uutta omistajaa on etsitty aktiivisesti jo jonkin aikaa. Veijalainen ei ota kantaa siihen, keiden muiden kanssa kauppakeskuksen myynnistä mahdollisesti neuvoteltiin.

– PPF on kansainvälinen kiinteistöyhtiö ja Nevsky Centre saa tästä hyvän uuden omistajan, Veijalainen vastaa kysymykseen, miksi kauppakeskus myytiin juuri PPF:lle.

Veijalainen ei avaa, millaisia suunnitelmia uudella omistajalla kauppakeskukselle on.

– Sitä pitää kysyä heiltä. Nevsky Centre on paalupaikalla oleva hieno kauppakeskus, he saavat tästä hienon kohteen, hän sanoo.

Muut Venäjällä sijaitsevat tavaratalonsa Stockmann myi Reviva Holdings -yhtiölle jo vuonna 2015 ja kauppa saatiin päätökseen vuoden 2016 alussa.

Nevsky Centre avautui marraskuussa 2010. Kauppakeskuksessa on tällä hetkellä yli 90 vähittäiskauppa- ja toimistovuokralaista.

Stockmannin tiedotteen mukaan PPF Real Estate hallinnoi 2,0 miljardin euron arvoista kiinteistöomaisuutta Euroopassa ja Venäjällä.

Lue myös:

Stockan Herkku vaihtaa logoa ja nimeä: uudessa nimessä suomea, englantia ja vielä ruotsiakin

Stockmann hinasi voittoaan ylöspäin – Lindex vaihteeksi iskussa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump arvelee, että ”roistotappajat” saattaisivat olla sauditoimittaja Jamal Khashoggin surman taustalla. Trump kommentoi asiaa toimittajille Valkoisessa talossa sen jälkeen, kun hän oli keskustellut puhelimitse Saudi-Arabian kuninkaan Salmanin kanssa.

Trumpin mukaan saudijohtaja kielsi täysin tietäneensä mistään, mitä Khashoggille tapahtui. Trump kertoi lähettäneensä ulkoministeri Mike Pompeon selvittämään asiaa Saudi-Arabiaan.

Riadissa käytyjen kriittisten keskustelujen jälkeen Pompeon odotetaan Turkkiin keskiviikkona tapaamaan Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglua, kertoi Turkin valtionhallinnon uutistoimisto Anadolu.

Myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja kuningas Salman ovat keskustelleet ensimmäisen kerran tapahtuneen jälkeen. Kuningas Salman korosti maiden suhteiden merkitystä ja sanoi, ettei kukaan saisi "heikentää tämän suhteen vahvuutta”.

Turkkilaisissa tiedotusvälineissä on ollut rohkeita väitteitä, joiden mukaan Khashoggia kidutettiin ja hänet paloiteltiin. Turkin johto ei ole kuitenkaan tähän mennessä suostunut osoittamaan sormea suoraan Riadin suuntaan julkisissa kannanotoissaan.

Onko Trumpin kanta muuttunut?

Vielä viime viikolla Trump vaati totuuden paljastamista ja ”vakavaa rangaistusta” vastuussa oleville. Hän on kuitenkin toistuvasti sanonut, ettei halua perua 110 miljardin dollarin asekauppaa Saudi-Arabian kanssa, koska se vahingoittaisi Yhdysvaltojen taloutta. Trumpia on kotimaassa kritisoitu tästä.

Nyt Trump sanoi toimittajille, ettei voi kertoa muuta kuin mitä kuningas Salman oli hänelle sanonut. Trumpin mukaan Salmanin tapauksen kieltäminen ei olisi voinut olla vahvempi.

Turkin viranomaiset uskovat, että Saudi-Arabian agentit murhasivat Khashoggin maan konsulaatissa Istanbulissa lähes kaksi viikkoa sitten. Turkin mukaan tapauksesta on myös ääni- ja videotallenteita.

Saudi-Arabia on kiistänyt väitteet voimakkaasti. Saudi-Arabia ei ole kuitenkaan pystynyt antamaan mitään todisteita siitä, että toimittaja olisi poistunut lähetystöstä.

Turkin poliisi on tutkinut lähetystöä maanantaina. Tutkimuksia rakennuksessa tehtiin useita tunteja.

Kansainvälinen paine kasvaa Saudi-Arabian ympärillä

Saksa, Britannia ja Ranska antoivat viikonloppuna yhteislausuman, jossa vaadittiin uskottavaa tutkimusta tapahtuneesta. Maat vaativat selvittämään Khashoggin katoamisen.

Myös Espanjan hallitus on kehottanut Turkkia ja Saudi-Arabiaa käynnistämään avoimen ja läpinäkyvän tutkimuksen Washington Postin kolumnistin Jamal Khashoggin katoamisesta lähes kaksi viikkoa sitten.

Australia on ilmaissut oman huolestumisensa. Maan ulkoministeri Marise Payne sanoi olevansa syvästi huolestunut saudi-toimittajan katoamisesta ja epäiltystä murhasta.

Saudi-Arabia on itse uhonnut vastaavansa kaikkiin painostusyrityksiin vielä suuremmalla voimalla.

Kello 4:40 muokattu otsikkoa, vaihdettu termiksi roistotappajat.

Lue myös:

Saudiarabialaisista ja turkkilaisista koottu ryhmä aloitti tutkinnan konsulaatissa – toimittaja Jamal Khashoggi katosi Istanbulissa kaksi viikkoa sitten

Saudi-Arabian kuningas vakuuttaa maallaan olevan hyvät suhteet Turkkiin - johtajat keskustelivat kadonneesta toimittajasta

Saudi-Arabia varoitti uhkailemasta: Vastaamme kaikkiin painostusyrityksiin suuremmalla voimalla

CNN: Asiantuntijat epäilevät väitteitä sauditoimittajan kuoleman nauhoittamisesta älykellolla

Trump uhkaa Saudi-Arabiaa "vakavalla rangaistuksella", jos Yhdysvaltain liittolainen on toimittajan katoamisen takana

Tietotekniikkayhtiö Microsoftin toinen perustaja Paul Allen on kuollut. Hän oli kuollessaan 65-vuotias. Allenin kuolemasta on ilmoittanut hänen läheisensä.

Allen kuoli maanantaina. Aiemmin tässä kuussa kerrottiin, että hänen imusolmukesyöpänsä oli uusiutunut.

– Veljeni oli merkityksellinen yksilö monella tavalla. Monille Paul Allen on teknologi ja hyväntekijä, mutta meille hän oli rakastettu veli ja setä sekä poikkeuksellinen ystävä. Me saimme kokea hänen lämpöään, anteliaisuuttaan ja syvää huolenpitoaan. Meille ja niin monille muille tämä aika on syvää surua ja menetystä. Saamme kuitenkin olla kiitollisia siitä huolenpidosta, jota hän osoitti joka päivä, Paul Allenin sisar Jody Patton sanoi.

Paul Allen perusti tietotekniikkayhtiön lapsuudenystävänsä Bill Gatesin kanssa vuonna 1975. Allen kuitenkin jätti yhtiön vuonna 1983. Yhtiön osakkeet ja jatkosijoitukset ovat kuitenkin tehneet hänestä rikkaan. Forbes-lehti arvioi tässä kuussa hänen omaisuudekseen 21,7 miljardia dollaria ja hänen olevan maailman 44. rikkain ihminen.

Molemmat sekä Allen että Gates ovat myöhemmin omistautuneet hyväntekeväisyyteen. Useiden vuosikymmenien ajan Allen antoi yli kaksi miljardia dollaria muun muassa merenkulun ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen sekä asunnottomuuden poistamiseen.

Paul Gardner Allen syntyi Seatlessa 21. tammikuuta vuonna 1953. Hänen isänsä oli kirjastonhoitaja ja äitinsä opettaja. Hän oli kaksi vuotta vanhempi kuin hyvä ystävänsä Bill Gates, jonka hän tapasi kouluaikanaan. Yhteinen tietokoneharrastus yhdisti poikia jo nuorina.

Bill Gates kertoi sydämensä särkyvän, kun yksi hänen vanhimmista ja tärkeimmistä ystävistään, Paul Allen on kuollut.

Yhteisöpalvelu Twitterissä on myös muisteltu Allenia. Verkkokauppa Amazonin perustaja ja miljardööri Jezz Bezos kertoi olevansa surullinen Allenin poismenosta.

– Hänen intohimonsa keksimiseen ja eteenpäin menemiseen inspiroi monia. Hän oli sinnikäs loppuun asti, tviittasi Bezos.

Näyttelijä Leonardo DiCaprio muistutti Allenin olleen myös intohimoinen luonnonsuojelija.

– Hän ja hänen joukkueensa olivat avainasemassa perustamassa haiden suojelujärjestöä sekä omaa säätiötäni. Hänen perintönsä elää hänen töidensä kautta.

Myös Allenin virallisella Twitter-tilillä julkaistiin miehen mietelause.

– Jos vain työskentelemme yhdessä, ripeästi ja päättäväisesti, saavutuksillamme ei ole rajoja.

Lue myös:

Microsoftin perustaja syyttää ohjelmistojättejä patenttirikoksista

Norjassa arkeologit ovat kertoneet maanantaina löytäneensä jälkiä viikinkien aluksesta, joka on ollut hautautuneena maan alle, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK. Löytö tehtiin vain puolen metrin syvyydestä Haldenissa, Kaakkois-Norjassa, lähellä Ruotsin rajaa.

Tutkimuksissa on käytetty tutkateknologiaa. Menetelmän avulla voi havaita esineitä maan alta.

Arkeologien mukaan muoto on selvästi viikinkilaivan mallinen ja se on kooltaan noin 20 metriä. Tutkijat arvioivat, että ilmeisesti ainakin laivan pohja olisi luotauksen perusteella kunnossa.

Kyse saattaa kuitenkin olla jopa yhdestä Norjan suurimmista viikinkialuksista. Vielä ei ole kuitenkaan selvää, miten suuri osa laivasta on säilynyt maan sisällä. Kunnon ja koon selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.

Asiantuntijat harkitsevat nyt, mitä löydölle tehdään. Kaivauksien aloittaminen ei ainakaan toteudu enää tänä vuonna.

Alueen maastosta on löytynyt tutkauksen avulla myös hautakumpuja ja talojen jäänteitä. Tutkimukset ovat onnistuneet ja edenneet hyvin, sillä yhteistyö paikallisen maanomistajan kanssa on toiminut.

Tavoitteena on saada lisätietoja viikingeistä, heidän kulttuuristaan ja laivojen rakentamisesta. Viikinkien kaikki tähän mennessä löydetyt alukset ajoittuvat vuosille 800–1030.

Norjasta on tähän mennessä löydetty vain kolme hyväkuntoista viikinkilaivaa. Kaikki kolme laivaa on asetettu näytteille Oslossa sijaitsevaan museoon. Oseberg-alus on 21 metriä pitkä, Gokstadin alus 23 ja Tuneskipet 19 metriä.

Hiihtolenkki Puolustusvoimien harjoitusalueella Kouvolan Pahkajärvellä kävi kalliiksi ulkoilijalle. Maavoimien mukaan alueella liikkunut hiihtäjä sai 400 euron sakot julkisrauhan rikkomisesta.

Henkilö oli viime helmikuun lopulla pysäköinyt autonsa Puolustusvoimien alueen rajalle ja lähtenyt hiihtämään ampuma-alueelle. Vaara-alueella oli samaan aikaan käynnissä ammunnat, jotka jouduttiin keskeyttämään, kun jonkun havaittiin liikkuvan alueella.

Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Jarmo Vähätiitto sanoo, että kyse on melko poikkeuksellisesta tapauksesta. Ulkopuolisia harhautuu alueelle silloin tällöin. Puolustusvoimien mukaan reiteiltä on harhauduttu esimerkiksi Google Mapsin ohjeiden takia.

Alueen valvontaa onkin tehostettu.

– Partiointia alueella on lisätty, joka on varmaan eniten ulospäin näkyvä juttu. Haluamme varmistua siitä, että ammunnat ovat palvelusturvallisia ja vastaamme omasta alueestamme, sanoo Vähätiitto.

Suosittu kansallispuisto tuo ihmisiä alueelle

Harjoitusalueen liepeillä liikkuu yhä enemmän ihmisiä, sillä viereinen Repoveden kansallispuisto on entistä suositumpi matkailukohde. Pahkajärven ampuma-alueen varoalue on merkitty maastoon sinivalkoisin maalauksin sekä alueen karttoihin.

Eversti Vähätiiton mukaan kesäasukkaille järjestetään myös infopäiviä alueella liikkumisesta. Varoalueella liikkuminen on sakon uhalla kiellettyä.

Pahkajärvi on hyvin aktiivisessa käytössä, ja siellä pidetään vuosittain ampuma- ja räjähdeharjoituksia noin 200-300 päivänä. Pahkajärven ampuma-alue on osa Vekaranjärven varuskuntaa ja Karjalan prikaatin hallinnassa.

Ilman perillisiä ja testamenttia kuolleiden ihmisten omaisuus päätyy valtiolle. Testamentilla lahjoittaja pystyy ohjaamaan varansa arvojensa mukaiseen kohteeseen. Perinnön voi saada vaikka taloyhtiö.

Näin kävi Helsingin Siltasaaressa Pitkänsillanranta 17:ssa, jonka entinen asukas Onni Lindfors testamenttasi taloyhtiölle miljoonien eurojen arvoisen omaisuutensa.

Vuoden 2017 alussa kuolleella, naimattomalla Linforsilla ei ollut jälkeläisiä tai muita elossa olevia lähiomaisia. Asunto-osakeyhtiö Saariniemi oli miehen perheen koti kolmessa sukupolvessa.

Kaikkiaan taloyhtiölle perinnöksi jätetty omaisuus on arvoltaan yli seitsemän miljoonaa euroa, sisältäen kaksi asuntoa ja arvopapereita. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Varat kunnostuksiin

Testamentin suomat varat käytetään taloyhtiön tarvitsemiin kunnostuksiin, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Arto Manninen. Tämä oli myös Lindforsin toive.

– On tarkoitus taata, että talossa on ihmisillä jatkossakin hyvä koti. Olemme toimineet kirjaimellisesti testamentin ja uskotun miehen mukaan. Varoille on myös sijoitussuunnitelma pitkälle tulevaisuuuteen, Manninen sanoo Ylelle.

Osalla talon asukkaista oli tiedossa, että jonkinlaista perintöä saattaa olla jossain vaiheessa tulossa. Taloyhtiön hallitus sai tietää perinnöstä viime vuoden keväänä.

– Yllätys oli tietenkin se, että osakeomistuksia oli niin paljon.

Asian tultua julki Manninen kertoo saaneensa lukuisia viestejä, joissa kritisoidaan perinnön jättämistä taloyhtiölle. Monen mielestä Lindforsin maallinen omaisuus olisi pitänyt suunnata vähävaraisille.

– Perinnöstä on maksettu noin 30 prosenttia veroa, eli tästä hyötyvät muutkin. Yli kaksi miljoonaa menee valtiolle, Manninen huomauttaa.

Testamenttilahjoitukset yleistynevät

Yle uutisoi viime keväänä, kuinka yleishyödylliset järjestöt arvioivat testamenttilahjoitusten yleistyvän, koska ilman lähiperillistä olevien suomalaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa.

Valtiokonttori luovuttaa suurimman osan varoista eteenpäin vainajan asuinkunnille tai läheisille. Viime vuonna ilman perillisiä kuolleilta jäi lähes 26 miljoonaa euroa.

Suomalaisten testamenttilahjoittajien sydäntä lähellä ovat erityisesti lasten ja naisten hyvinvointi ja koulutus, niin Suomessa kuin kehitysmaissa. Myös luonto ja uhanalaiset eläimet sekä lääketieteellinen tutkimus ovat suosikkikohteiden kärjessä.

Myös muunlaisia lahjoituksia tehdään. Yle uutisoi tammikuussa, kun Vantaan kaupunki sai 100 000 euron testamenttilahjoituksen katupölytutkimuksia varten.

Lue myös:

Vaatimaton professori yllätti kuolemansa jälkeen – Helsingin yliopistolle ennätyslahjoitus

Entä jos puolisosi kuolee? Nämä 10 asiaa jokaisen kannattaa miettiä etukäteen

Jo viisikymppisen olisi ajateltava vanhenemista – paperille kirjattu hautajaistoive on rakkaudenteko

"Kunniatonta elämää" viettävä voi jäädä perinnöttä – mitättömät syyt eivät riitä