Kymmeniä metrejä erilaisia metalliputkia kiemurtelee ristiin rastiin erilaisten laitteiden välillä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ydintekniikan laboratoriossa testataan tällä hetkellä kahta laitteistoa. Toisella kokeillaan Pyhäjoelle suunnitellun venäläisen ydinvoimalan tekniikkaa.
– Katsotaan pitävätkö venäläisten ilmoittamat tiedot paikkaansa, ydinvoimatekniikan mallinnuksen professori Juhani Hyvärinen kertoo.
Toinen vanhaan ydinvoimalaan liittyvä laitteisto on kohta poistumassa laboratoriosta. Sen tilalle rakennetaan koelaitteisto, jolla testataan uudenlaisten pienten modulaaristen SMR-ydinreaktorien (Small Modular Reactor) tekniikkaa.
Pienen SMR-reaktorin teho on vain noin kymmenesosa suuren reaktorin tehosta. Kokoluokka olisi siis muutamista kymmenistä megawateista enintään kolmeen sataan megawattiin.
Turvallisuus parempi
Matalamman tehon vuoksi pienten reaktoreiden turvallisuuden arvioidaan olevan huomattavasti paremman kuin nykyisissä suurissa reaktoreissa.
– Uskotaan, että tällainen pieni ja yksinkertainen reaktori ja sen ympärillä pieni yksinkertainen laitos voidaan tehdä taloudellisemmin ja turvallisemmin kuin iso laitos, jonka rakentaminen on osoittautunut hankalaksi, ydinvoimatekniikan mallinnuksen professori Juhani Hyvärinen kertoo.
Olkiluodon kolmas ydinvoimala on ylittänyt rakennusbudjetin ja rakennusaikataulun tuntuvasti.AOP
Olettamus perustuu siihen, että pienen reaktorin ytimessä syntyvän lämmön kontrollointi on helpompaa kuin suuressa reaktorissa.
– Tärkein turvallisuuteen vaikuttava tekijä on reaktorin jäähdyttäminen häiriö- ja onnettomuustilanteessa. Isossa reaktorissa on isot tehot pienessä tilassa. Tämän vuoksi sieltä on vaikea saada lämpöä siirtymään pois ilman monimutkaisia ja kalliita turvallisuusjärjestelmiä.
Pienissä reaktoreissa lämmön siirto voidaan hoitaa yksinkertaisemmin passiivisin järjestelmin, joiden toimintaan ei tarvita esimerkiksi sähköllä toimivia pumppuja.
– Siellä on pieni lämpölähde isohkossa tilassa. Lämpö saadaan siirtymään luonnollisilla prosesseilla esimerkiksi seinän läpi sitä ympäröivään vesialtaaseen, jossa vesi voi toimia lopullisena lämpönieluna pitkiäkin aikoja, kertoo Hyvärinen.
Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Holtec-yhtiön SMR-160 –reaktori sijoitetaan maan alle ja se on veden ympäröimä.
Nopeaa kehitystä
Pieniä modulaarisia MSR-ydinreaktoreita kehitetään nyt kovaa vauhtia eri puolilla maailmaa. Kehitteillä on useita erilaisia reaktorityyppejä. Perinteisten vesijäähdytteisten reaktoreiden ohella työn alla on kaasu- ja metallijäähdytteisiä reaktoreita.
Maailman ydinenergiajärjestön mukaan maailmalla on tällä hetkellä käytössä neljä pientä ydinvoimalaa. Ne ovat Kiinassa, Pakistanissa, Venäjällä ja Intiassa. Rakenteilla on viisi pientä voimalaa ja kehitteillä eri vaiheissa on 27 reaktorityyppiä.
Yhdysvalloissa ensimmäinen reaktorimalli saa nähtävästi viranomaisvahvistuksen parin vuoden sisällä.
Säästöjä massatuotannosta
Pienen koon uskotaan tarjoavan paremman turvallisuuden lisäksi ratkaisuja myös muihin suurten ydinvoimaloiden ongelmiin, kuten rakennusaikataulujen venymiseen ja budjettien ylittymiseen.
Tähän uskotaan päästävän modulaarisuudella eli sillä, että ydinvoimalan osat valmistetaan suureksi osaksi tehtaassa, jolloin ne tarvitsee vain asentaa paikalleen rakennuspaikalle.
– Niitä voitaisiin tehdä kuin autoja sarjatuotantona. Tällä saavutettaisiin merkittäviä kustannussäästöjä, professori Juhani Hyvärinen sanoo.
Professori Juhani Hyvärisen mukaan pienillä reaktoreilla voitaisiin Suomessa tuottaa lämpöä kaupungeille.Kare Lehtonen/Yle
Ydinvoimaloita valmistettaisiin siis niin paljon, että massatuotannon myötä yksikköhinta saataisiin alhaiseksi.
Ydinvoimaloita kaupunkien läheisyyteen
Suomessa sähköntuotanto on jo pitkälti vähäpäästöistä ydinvoiman, vesivoiman ja tuulivoiman ansiosta. Lämmön tuotannosta aiheutuu kuitenkin huomattavia ilmastopäästöjä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla käytetään vielä kivihiiltä lämmön tuotannossa.
Professori Juhani Hyvärisen mielestä pieniä ydinvoimaloita voitaisiinkin Suomessa käyttää nimenomaan lämmön tuotantoon. Yksi pieni ydinvoimala riittäisi esimerkiksi tuottamaan keskisuuren kaupungin koko lämmön tarpeen.
– Pieni ja luontaisesti turvallinen reaktori olisi hyvin mahdollista sijoittaa johonkin asutuskeskuksen läheisyyteen, professori Juhani Hyvärinen vakuuttelee.
Hyvärisen mukaan lämmön tuotantoon voitaisiin kehittää vielä oma reaktorityyppinsä, joka olisi erityisen turvallinen.
– Kaukolämpöreaktorin suoritusarvot voisivat olla matalammat kuin sähköä tuottavan reaktorin. Tällöin siitä voitaisiin tehdä vieläkin turvallisempi, Hyvärinen sanoo.
Kunnat kiinnostuneet
Hyvärisen mukaan uudet pienet ydinvoimalat ovat jo herättäneet kiinnostusta kunnissa.
– Kunnalliset energialaitokset ovat olleet tutkimuslaitoksiin yhteydessä ja kyselleet, että mitä nämä pienet modulaariset reaktorit ovat, Hyvärinen sanoo.
Myös pääkaupunkiseudun energiayhtiö Helenissä asiaa on tutkittu.
– Kyllä ne kiinnostavat meitä. Kaikki energiantuotantomuodot, jotka tuottavat kustannustehokkaasti ja ilmastoystävällisesti energiaa kiinnostavat meitä, Helen Oy:n yksikön päällikkö Janne Rauhamäki kertoo.
Hän kuitenkin korostaa, että länsimaissa pienille reaktoreille ei ole vielä annettu viranomaislupia ja ne ovat tulossa markkinoille vasta monen vuoden päästä.
– Ne ovat vielä aika kehitysvaiheessa. Tällä hetkellä vasta suunnitellaan tai rakennetaan esittelylaitoksia. Biomassa on kasvihuonepäästöjen vähentämisessä meidän väliaikainen ratkaisu. Pienet modulaariset ydinvoimalat voivat mahdollisesti korvata biomassaa 10–20 vuoden päästä, Janne Rauhamäki kertoo.
Turvallisuushuolet eivät ole hävinneet
Reaktorien kehittelijät haluaisivat helpottaa suurille reaktoreille suunniteltuja turvallisuussääntöjä pienten reaktorien osalta. Tällöin reaktoreita voitaisiin rakentaa esimerkiksi lähemmäs asutuskeskuksia. On esitetty, että turva-alueet pienten reaktorien ympärillä voisivat olla pienempiä ja reaktorien vartiointimääräyksiä voitaisiin höllentää. Määräysten helpottaminen vähentäisi reaktorien kustannuksia ja lisäisi näin niiden kilpailukykyä.
Kaikki eivät ole kuitenkaan vakuuttuneita pienten modulaaristen reaktorien turvallisuudesta tai edes niiden taloudellisuudesta. Esimerkiksi eräät yhdysvaltalaiset tiedemiehet ovat jo vuonna 2013 varoittaneet aikomuksesta madaltaa pienten reaktorien turvallisuusmääräyksiä. Tiedemiesten mielestä ei ole myöskään ollenkaan selvää, että SMR-reaktorit ovat taloudellisia vaihtoehtoja energian tuotannossa.
Mission Children Europe -kansalaisjärjestöverkoston ohjelmajohtaja Federica Toscanini esittää ensi töikseen alaikäisten muuttoliikkeeseen liittyvän näkemyksensä. Hän haluaa oikoa yleistä käsitystä turvapaikanhakijoiden katoamisista.
– On väärin ajatella, että nuoret katoavat, koska he haluavat mennä maasta toiseen, etelästä pohjoiseen, Toscanini sanoo.
– Tämä ei pidä paikkaansa, sillä suuri joukko nuoria toki katoaa Italiassa ja Kreikassa, mutta myös Saksassa, Britanniassa ja Ruotsissa.
Euroopan Unioniin ja Norjaan on tullut neljän vuoden aikana yksin noin 220 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa, heistä ainakin 10 000 on kadonnut – lähinnä odottaessaan turvapaikkapäätöstä.
Katoamisten pääsyynä Federica Toscanini pitää käsittelyaikojen pituutta ja monimutkaisuutta. Hänen mukaansa huomioon kyllä otetaan, ettei nuorilla ole huoltajaa, mutta yksilöllisiä tarpeita ei huomioida.
– Valitettavasti eurooppalainen järjestelmä perustuu laajoihin määritelmiin. Kaikille tarjotaan sama vastaus henkilökohtaisen hoitosuunnitelman sijasta.
Ohjelmajohtaja Toscanini myöntää, että tavoite henkilökohtaisesta hoitosuunnitelmasta on kova, mutta siten luottamus syntyy.
Ilkka Kemppinen / Yle
Majoitus on vasta alku
– Monissa maissa on keskitytty hätäapuun, kuten majoitukseen. Valitettavasti se jää siihen, vaikka asumisen pitäisi oikeastaan olla alku.
Federica Toscaninin mukaan nuoret pitäisi saada sopeutumaan yhteisöön luottamusta herättävän tukihenkilön avulla.
Hänestä on usein itsepetosta arvioida, että yhdestä maasta kadonnut lapsi olisi turvassa jossakin muualla.
Toscanini painottaa, että alaikäisen katoaminen on ensisijaisesti lastensuojelukysymys, ei muuttoliikekäytäntöihin liittyvä seikka.
Viranomaisyhteistyötä tarvitaan, sillä esimerkiksi psyykkisten ongelmien hoito viivästyy, jos tutkimukset ja selvitykset tulijan voinnista aloitetaan aina uudestaan kuormittavissa oloissa.
"Jotkut EU-maat eivät ole tehneet alaikäisten hyväksi juuri mitään." Federica Toscanini, Mission Children Europe -kansalaisjärjestöverkoston ohjelmajohtaja
Suomi saa kiitosta alaikäisten vastaanotosta
Helsinkiin Toscaninin toi Euroopan muuttoliikeverkoston Helsingissä perjantaina järjestetty seminaari, jossa pohdittiin ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten asemaa.
Suomea Toscanini kiittelee siitä, että tänne päätettiin ensimmäisten maiden joukossa ottaa vastaan ilman huoltajaa tulleita nuoria.
– Koska määrät ovat pieniä, on voitu keskittyä laatuun. Suuret joukot kuormittavat järjestelmää. Jotkut EU-maat eivät ole tehneet alaikäisten hyväksi juuri mitään.
Eniten turvapaikkoja yksintulleet alaikäiset hakivat Saksasta, Ruotsista ja Italiasta. Eniten tulijoita oli puolestaan Afganistanista, Syyriasta, Eritreasta, Irakista ja Somaliasta.
Ruotsiin tulee joukoittain alaikäisiä ja heitä myös katoaa
Ruotsiin on saapunut ilman huoltajaa yli 45 000 alaikäistä. Korkeat katoamisluvut, parituhatta, ovat suhteessa korkeaan turvapaikanhakijoiden määrään.
– Heitä lähtee arviolta kuudenkymmenen koululuokan verran.
Suomessa luvut ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä sekä tulijoiden että katoajien osalta. Esimerkiksi vuonna 2014 katoamistapauksia oli kuusi. Yhteensä Suomesta on kadonnut vuosina 2014–2017 vajaat kaksisataa nuorta.
Suomen tilannetta selvittää ylitarkastaja Jutta Saastamoinen Euroopan muuttoliikeverkostosta.
– Yksi syy on varmasti se, että kun Suomi on täällä kaukana pohjoisessa, tänne tullaan tarkoituksella. Katoamisia tapahtuu juuri eteläisen Euroopassa, jossa on yleisiä kauttakulkumaita. Niistä halutaankin lähteä jatkamaan matkaa etsimään sukulaisia tai ystäviä tai toisenlaisia olosuhteita.
Saastamoisen mukaan syitä katoamiseen voi vain arvella, sillä nuoria ei yleensä katoamisen jälkeen tavoiteta.
– Yleensä lähdetään etsimään sukulaisia. Esimerkiksi vuonna 2015 kadonneista kolmasosa löytyi toisesta Euroopan maasta. He ovat hakeneet siellä turvapaikkaa tai päätyneet tekemisiin viranomaisten kanssa, sillä tieto tuli juuri viranomaisilta.
Kadonneiden etsinnässä tai pulmatilanteissa auttaa yleiseurooppalainen palveleva puhelin.
– Palvelulinja on käytössä EU-alueen lisäksi esimerkiksi Serbiassa ja Ukrainassa. Numerosta jakavat tietoa muun muassa sosiaalityöntekijät, Federica Toscanini kertoo.
Hän antaa esimerkin pakomatkalla eroon joutuneista veljeksistä.
Toinen veli oli päätynyt Kreikasta Saksaan. Paikallinen sosiaalityöntekijä otti kuumalla linjalla yhteyttä Kreikkaan ja kertoi pikkuveljen tapauksesta.
Viranomaiset löysivät isoveljen kehnoista oloista Kreikassa. Lopulta veljekset pääsivät samaan paikkaan perheenyhdistämisprosessissa.
Lahden kaupunki on vahingossa tuhonnut ympäristötaideteoksen. Matti Koskelan Läpi päivän -niminen veistos siirrettiin varastoon Jalkarannantiellä sijainneesta liikenneympyrästä katutöiden vuoksi kesällä 2017.
Kunnallistekniikka tilasi siirron ulkopuoliselta yritykseltä, ja se puolestaan ulkoisti siirron kolmennelle osapuolelle. Kuljetusurakoitsijan erehdyksen vuoksi teos päätyi väärään varastoon, eikä kaupunki tiennyt niin tapahtuneen.
– Onhan se ennenkuulumatonta. Kertoo täydellisestä ohjauksen puutteesta. Nyky-Suomessa voi näköjään tapahtua vaikka mitä, kommentoi veistoksen tehnyt Koskela.
Tänä syksynä Lahden kaupungin tilakeskus tilasi varastoalueelle tyhjennyssiivouksen, ja siinä yhteydessä taideteos tuhoutui.
– Se kuljetettiin metalliromun matkassa metallikeräykseen, kertoo tilapalvelupäällikkö Pirkko Puttonen.
Kaupunki pahoittelee tapahtunutta ja jatkaa asian selvittämistä. Lahden museonjohtaja Timo Simanainen on keskustellut tapahtuneesta taiteilijan kanssa.
Kaupunki myös neuvottelee korvauksista teoksen väärään varastoon kuljettaneen urakoitsijan kanssa. Museonjohtajan mukaan teoksen arvo on noin 10 000 – 15 000 euroa.
– Taideteoksen hintahan mitataan silloin, kun se myydään. Sitä voi arvioida vertaamalla muihin vastaavanlaisiin töihin, joita on myyty huutokaupoissa, Simanainen toteaa.
Hän arvioi, ettei varastoa siivonnut henkilö hahmottanut, että kyse oli taideteoksesta, koska veistos oli purettu osiin säilyttämisen ajaksi. Simanainen katsoo, että jatkossa kaupungin olisi syytä tarkistaa, onko mahdolliset siirrot tehty sovitusti.
Museonjohtaja Timo Simanaisen mukaan on mahdollista, että kaupunki hankkisi uuden samankaltaisen teoksen mahdollisesti jopa saman taiteilijan suunnittelemana. Lahden kaupunki tilasi nyt tuhoutuneen teoksen Matti Koskelalta vuonna 1993.
Vesilahdella oli lauantaina illalla mittava poliisioperaatio, joka kiinnitti paljon huomiota. Alueella kulkevia ihmisiä tarkastettiin tiesuluilla.
Operaatioon osallistui useita poliisipartioita. Puolustusvoimat antoi operaatiossa poliisille virka-apua.
Maanantaina selvisi, että poliisi on ottanut kaksi henkilöä kiinni rikoksesta epäiltyinä. Tutkittavina rikosnimikkeinä ovat törkeä ampuma-aserikos ja laiton uhkaus.
Ketään henkilöä ei ole kuitenkaan vahingoitettu tapahtumien yhteydessä, poliisi kertoo tiedotteessa.
Tutkinnanjohtajaa ei ole tavoitettu vielä kertomaan operaatiosta. Poliisin mukaan esitutkinta on alkuvaiheessa, ja asiasta tiedotetaan vasta myöhemmin lisää.
Tampereen Keskustorilla tapahtuneen pahoinpitelyn uhri on kuollut viime yönä sairaalassa tajuihinsa tulematta. Tapahtumaa tutkitaan nyt pahoinpitelynä sekä törkeänä kuolemantuottamuksena.
Mies pahoinpideltiin kriittiseen tilaan Tampereen Keskustorilla 6. lokakuuta kello kahdelta yöllä. Pahoinpitely tapahtui Keskustorin taksitolpan ja Hämeenkadun välisellä alueella.
Pahoinpitely on saanut paljon julkisuutta, koska se tapahtui keskeisellä paikalla Tampereella. Tapahtumalla oli useita silminnäkijöitä, mutta poliisilla oli hankaluuksia saada näitä tavoitettua.
Epäillyn henkilöllisyys ei ole vielä poliisin tiedossa. Poliisi julkisti viikonloppuna valvontakameran kuvia miehestä, jonka osuutta tapahtumiin se haluaa selvittää.
Tähän mennessä on kuulusteltu neljä miestä todistajina.
Pahoinpitelyn uhrilla, noin 60-vuotiaalla kaljuhkolla miehellä, oli tapahtumahetkellä vaatetuksena tumma ulkotakki, alla puvuntakki ja punaruudullinen kauluspaita sekä tummat housut.
Poliisi pyytää edelleen tapahtuman mahdollisia silminnäkijöitä sekä yöaikaan tapahtumapaikalle jääneitä ihmisiä, joilla voi olla tietoja tapahtuneesta, ottamaan yhteyttä Tampereen poliisiin rikoksen selvittämiseksi puhelimella 0295 445 317 tai sähköpostilla keskitettytutkinta.sisa-suomi@poliisi.fi.
Irtirevityt aurausviitat aiheuttavat katujen auraajille ongelmia sekä lisäkustannuksia Rovaniemellä.
Kaupunkiin on ensimmäistä kertaa laitettu muovisia aurausviittoja katujen ja kevyenliikenteen väylien reunoille. Oranssiset viitat korvaavat nyt entiset koivuviitat. Rovaniemen kaupungin kunnossapitopäällikön Antti Karjalaisen mukaan muovisia aurausviittoja on pystytetty Rovaniemelle reilusti yli sata tuhatta kappaletta.
– Koivuisten aurausviitan tekijöitä ei tahdo olla enää ja muoviviitta alkaa olla sen verran edullinen, että niitä kannattaa laittaa.
Aurausviitasta ei ole auraajalle apua jos se on maassa.Jarmo Honkanen / Yle
Viitat ovat tärkeitä auraajalle
Muoviset aurausviitat on pystytetty ympäri kaupunkia urakoitsijoiden toimesta syyskuun aikana. Muutaman viikon aikana on tullut tietoon, että merkittävä määrä viitoista lojuu nyt metsissä ja ojien pohjilla.
Ilkivallasta on monenlaista haittaa. Aurausviittojen puuttuminen aiheuttaa muun muassa hankaluuksia talvella teiden auraajille. Talvella tästä voi koitua vaaraa ja haittaa myös teillä liikkujille.
– Tämä tulee olemaan suuri ongelma auramiehelle. Siinä vaiheessa, kun aletaan auraamaan eikä aurausviittaa ole, on hankala löytää oikea tielinja. Saattaa aukaisu mennä yliaurauksen puolelle tai sitten tie kapenee lumivalleista, Karjalainen sanoo.
Rovaniemelle on laitettu yli satatuhatta muovista aurausviittaa kulkuväylien reunoille.Jarmo Honkanen / Yle
Hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa
Karjalaisen mukaan katujen aukipidosta vastaavan urakoitsijan kanssa on päättetty, että mahdollisuuksien mukaan kepit nostetaan takaisin paikalleen. Viitoituskonetta ei pystytä enää käyttämään mikäli maa ehtii jäätyä.
– Siinä tapauksessa joudumme poraamaan viitat käsin maahan, joten ylimääräisiä kustannuksia syntyy. Arvioisin, että varmasti siitä aiheutuu yli 10 000 euron kustannukset, Karjalainen laskeskelee.
Julkisen Facebook-ryhmän keskustelussa viittojen kaatamisesta epäilyksen viitta on heitetty nuorten päälle. Tosin selkeitä näköhavaintojakin nuorten ajattelemattomasta käytöksestä on olemassa, joten asiasta voisi olla hyvä keskustella niin kotona kuin kouluissa.
Korkein oikeus on päättänyt, että se ei myönnä valituslupaa Jesse Torniaiselle Helsingin asema-aukiolla tapahtuneesta törkeästä pahoinpitelystä, jonka uhri kuoli myöhemmin sairaalassa.
Hovioikeus piti rikoksen motiivia rasistisena, toisin kuin käräjäoikeus. Siksi hovioikeus kovensi käräjäoikeuden Torniaiselle tuomitsemaa kahden vuoden vankeustuomiota kolmella kuukaudella. Hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.
Kyse on syyskuussa 2016 tapahtuneesta niin sanotusta hyppypotkujutusta, jossa Torniainen potkaisi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen mielenilmauksen ohi kulkenutta ja maahan sylkäissyttä miestä rintaan.
Uhri kaatui ja sai vakavia vammoja päähänsä. Mies kuoli myöhemmin sairaalassa. Hänet oli välillä kotiutettu omasta vaatimuksestaan.
Hovioikeudessa kiisteltiin erityisesti siitä, oliko Torniaisen potkun ja uhrin kuoleman välillä selkeä syy-yhteys. Syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin lopulta.
Marraskuun 9. päivä 2011 Toni Nyman huuhtoi pillerit alas vessanpöntöstä. Huumehelvettiä oli ehtinyt kestää 17 vuotta. Siitä päivästä alkoi Nymanin päihteetön elämä, ja huumeet vaihtuivat urheiluun.
Nykyisin 41-vuotias Nyman asuu Jyväskylässä ja toimii paikallisen koripalloseuran junioripäällikkönä (JBA). Miehen lupaavasti alkanut SM-tason koripalloura katkesi aikoinaan vanhan koulukaverin tarjottua hänelle heroiinia.
17-vuotias ei ollut päässyt polven loukkaantumisen takia pelaamaan ja jäi huumekoukkuun.
Seitsemän vuotta sitten Nymanin taisteltua itsensä lukuisten yritysten jälkeen kuiville, hän kaivoi koristossut uudelleen esiin. Nykyisin hän urheilee monipuolisesti kaksi tuntia päivässä.
– Ensin piti vetää niin kovia treenejä, että oksennus meinasi tulla suuhun. Sain siitä samanlaisia kiksejä kuin alkuun päihteistä, kertoo Nyman.
Kuten huumeet, niin myös liikunta vapauttaa aivoissa endorfiinejä.
Endorfiineilla monta tehtävää
Endorfiinit ovat elimistön itsensä tuottamia opioidijärjestelmän yhdisteitä, jotka parhaiten tunnetaan kivunlievittäjinä. Ne toimivat kuin morfiini, vievät kipua ja tuottavat voimakasta hyvän olon tunnetta, euforiaa.
– Erityisesti kipu, mutta myös monenlaiset stressaavat tapahtumat saavat endorfiinit vapautumaan. Endorfiini auttaa sietämään ja alentamaan kipua, sanoo tutkija Tiina Saanijoki Turun yliopstosta.
Endorfiiniä vapauttavat kivun lisäksi myös monet mielihyvää tuottavat asiat, kuten liikunta, nauraminen, seksi, päihteet tai vaikkapa syöminen.
– Esimerkiksi syödessä endorfiini on luonnollinen palkinto: kun nälkä loppuu tai vähenee, niin tuntuu hyvältä, sanoo Saanijoki.
Lisäksi endorfiinilla on lukuisia muitakin tehtäviä elimistössä, esimerkiksi hengityksen, sydämen ja suolen toiminnan säätelyssä.
Toisille liikunta tuottaa iloa ja toisille ei
Osa ihmisistä nauttii liikkumisesta, toisille se on epämieluisaa. Tätä eroa saattaa selittää perimä. Liikunta vapauttaa endorfiineja eri tavoin ihmisillä, kerrotaan Jyväskylän ja Turun yliopistoista.
– Toiset voivat herkemmin kokea liikunnan miellyttäväksi kuin toiset. Mutta ihan tarkkaan sitä kaikkea geneettistä taustaa ei tunneta, sanoo liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta.
– Välittäjäainejärjestelmässä on paljon geneettisiä eroja ja eri mutaatioita. Liikunnallisuus on muutenkin melko paljon geneettisesti säädeltyä, lisää tutkija Tiina Saanijoki Turun yliopistosta.
Endorfiinit eivät ole ainoat mielihyvää välittävät aineet aivoissa. Niitä ovat myös esimerkiksi endokannabinoidit, dopamiinit ja serotoniinit, mutta endorfiinit ovat niistä parhaiten tunnettuja.
Liikunnan aiheuttaman mielihyvän tutkijoissa on olemassa kahdenlaista koulukuntaa, osa tutkijoista on keskittynyt endorfiineihin ja osa endokannabinoideihin. Molemmat järjestelmät tuottavat mielihyvää ja vaihtelevat yksilöllisesti.
Kuntoa parantamalla euforiaa?
Jos perimä ei ole suonut liikunnallisuutta, niin liikunnan aiheuttamaan endorfiinien vapautumisen määrään voi ehkä myös itse vaikuttaa. Turun yliopiston mukaan siihen saattaa mahdollisesti liittyä myös kuntotaso.
– Tutkimusten mukaan jopa kovatehoiseen liikuntaan tottuu nopeasti. Jo muutaman treenikerran jälkeen positiiviset tuntemukset harjoittelun jälkeen kääntyivät nousuun ja stressin tunne puolestaan laskuun, kertoo tutkija Tiina Saanijoki Turun yliopistosta.
Toistuva liikunta saattaa siis stimuloida myös endorfiinien vapautumista.
Turun yliopistossa valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehty tutkimus osoitti myös eri liikuntasuoritusten tehon vaikuttavan endorfiinien vapautumiseen. Kovatehoinen intervallitreeni, HIIT, vapautti selkeästi endorfiineja ihmisen aivoissa. Se voi helpottaa rankan harjoituksen aiheuttamaa fyysistä ja henkistä rasitusta elimistössä.
Liikunnallisuus ja hyvä fyysinen kunto näyttäisivät vaikuttavan niin, että paljon liikkuvilla vapautuisi liikunnan jälkeen huomattavasti enemmän liikunnan endorfiinejä. Tiina Saanijoki
Tavanomainen, matalamman tehon tunnin mittainen aerobinen treeni puolestaan ei saanut aikaan vastaavaa endorfiinien vapautumista. Mutta vaikka tunnin aerobinen treeni ei merkittävästi vapauttanut endorfiineja, se lisäsi hyvänolon tuntemuksia ja euforisuutta, jotka myös olivat yhteydessä endorfiinien vapautumiseen.
Tutkimus antoi myös viitteitä siitä, että keskitehoinen liikunta voisi vapauttaa endorfiineja enemmän, jos fyysinen kunto on parempi.
– Tämä voisi selittää sitä miksi heikompikuntoiset eivät saaneet liikunnasta niin paljoa mielihyvää. Mutta tätä pitää kuitenkin tulevaisuudessa tutkia enemmän, sanoo tutkija Tiina Saanijoki Turun yliopistosta.
Endorfiinien vapautuminen voi innostaa urheilemaan
Aivojen välittäjäainejärjestelmä saattaa olla tärkeä mekanismi, joka vaikuttaa liikuntamotivaatioon ja säännöllisten liikuntaharrastusten ylläpitoon.
Turun yliopistossa halutaan jatkaa tutkimuksia kunnon paranemisen osuudesta endorfiinien vapautumiseen.
– Liikunnallisuus ja hyvä fyysinen kunto näyttäisivät vaikuttavan niin, että paljon liikkuvilla vapautuisi liikunnan jälkeen huomattavasti enemmän liikunnan endorfiinejä, sanoo tutkija Tiina Saanijoki.
– Haluaisin nähdä saako liikuntaharrastuksen aloittaminen ja kunnon paraneminen sohvaperunoissa aikaan muutoksia. Lisääntyykö heillä endorfiinien vapautuminen ja sitä kautta mielihyvä ja intoa liikkua, pohtii Saanijoki.
Liikunnan aikaansaama mielihyvä koostuu monista asioista
Monet asiat voivat tuottaa liikkuessa hyvää mieltä. Tavoitteiden saavuttaminen, sosiaalisuus, raitis ilma tai vaikkapa oma aika voivat tuntua urheillessa mukavalta. Jyväskylän yliopistosta kerrotaan, että liikunnasta koettava mielihyvä onkin moninaisempi asia kuin usein kuvitellaan.
On olemassa ihmisiä, joilla on urheiluun liiallinen riippuvuus. Urho Kujala
Liikunnan aiheuttaman mielihyvän kokeminen voi olla myös osittain opittua, johon vaikuttaa kasvuympäristö.
– Vaikka rasitustaso olisi sama, niin toinen saattaa tykätä suunnistuksesta, mutta ei uinnista ja päin vastoin. Keskeisin tiedetty asia on, että jos liikunta on liian rasittavaa niin vähän liikkuvat kokevat sen epämiellyttävänä, sanoo liikuntalääketieteen professori Urho Kujala.
Kujalan mukaan tärkeintä on, että liikunta on sopivan rasittavaa yksilölliseen kuntotasoon nähden.
– Esimerkiksi nuorella aikuisella sydämen syketasolla 140-160 vaikkapa puolisen tuntia liikkumalla voidaan saavuttaa jo euforinen tila, kertoo Kujala.
Kujalan mukaan suurin virhe liikunnan markkinoinnissa tehdään, kun yritetään saada huonokuntoiset liikkeelle harrastamaan turhan rasittavaa liikuntaa. Kuntoilu pitäisi aloittaa kevyestä ja miellyttävästä liikunnasta ja saada siitä elämäntapa.
Voiko urheilu aiheuttaa riippuvuutta?
Moni paljon urheileva kokee olevansa liikunnasta riippuvainen. Jyväskylän yliopistosta kerrotaan, että liikuntalääketieteen näkökulmasta toisille kehittyy liikunta-addiktio helpommin kuin tosille.
Liikuntariippuvuutta on kuitenkin tutkittu vasta vähän.
– On olemassa ihmisiä, joilla on urheiluun liiallinen riippuvuus. He haluavat lähteä rasittavaan liikuntaan, vaikka olisivat kuumeessa tai akillesjänne kipeänä, mikä ei ole järkevää, sanoo liikuntalääketieteen professori Urho Kujala.
Jos en liiku, niin pää menee sekaisin. Se on kuin hedelmäpeli, jossa palikat ei löydä kohdilleen. Toni Nyman
Ihan kuin morfiini, niin endorfiinikin saa aikaan euforiaa ja voimakasta hyvän olon tunnetta, joka voi olla osallisena addiktoitumiseen.
Aivojen opioidijärjestelmä, mihin endorfiinitkin kuuluvat, on keskeinen riippuvuuksissa. Huumeriippuvuudet saavat aikaan muutoksia opioidijärjestelmän normaalissa toiminnassa. On ajateltu, että liikunnan aiheuttama endorfiinien vapautuminen voisi aiheuttaa liikuntariippuvuutta, kerrotaan Turun yliopstosta.
– Tästä ei toistaiseksi ole tieteellistä näyttöä. Toiminnalliset riippuvuudet kertovat kuitenkin häiriöistä aivojen palkkiojärjestelmän toiminnassa, kertoo tutkija Tiina Saanijoki Turun yliopistosta.
Urheilu auttaa Nymania pysymään raittiina
Koripallovalmentaja Toni Nyman uhkuu onnea synkän jakson päätyttyä elämässään. Kadulla eläminen, vankilakierteineen ja itsetuhoisine ajatuksineen ovat enää pahoja muistoja. Nyt elämän täyttävät liikunnan lisäksi hyvä parisuhde ja junioreiden koripallovalmennus.
Nyman haluaa liikkua monesta eri syystä, mutta tärkeimpänä urheilu auttaa häntä pysymään erossa päihteistä.
– Minulla on monia hoitokeinoja ja itseäni jatkuvasti hoitaessani, niin liikunta on yksi iso osa itsehoitoa.
Hän haluaa toimia hyvänä esimerkknä nuorille ja olla henkisesti sekä fyysisesti hyvässä kunnossa.
– Aamulla kun käyn kunnolla urheilemassa, niin saan virtaa koko päiväksi. Se auttaa keskittymään ja saamaan illalla unta. Tunnen itseni terveeksi, sanoo Nyman.
Nyman tunnustaa tuntevansa liikuntaan jonkin tasoista riippuvuutta. Jos hän ei jostain syystä pääse urheilemaan, niin hän tuntee sen nahoissaan.
– Jos en liiku, niin pää menee sekaisin. Se on kuin hedelmäpeli, jossa palikat ei löydä kohdilleen, kuvailee Nyman oloaan ja suuntaa sulkapallopelikentältä jatkamaan aamutreenejään Jyväskylän Monitoimitalon kuntosalille.
Urheilu auttaa Nymanin pysymään erossa päihteistä.Jarkko Riikonen / Yle
Maanantaiaamuna, vähän ennen kuin herätyskello soi, mieleen tulee pomo.
Viikonloppu on ohi. Kohta joku muu sanoo, mihin seuraavaksi ryhdytään, ja koska pitää olla valmista.
Lehdistä voi kuitenkin lukea aivan toisenlaisista työpaikoista. Sellaisista, joissa ei ole esimiehiä ollenkaan.
It-yhtiöt Reaktor, Futurice, Solita, Vincit ja Fraktio ovat työpaikkoja, joita kutsutaan itseohjautuviksi. Yritykset kasvavat kohisten, eikä liene sattumaa, että ne ovat kukin vuorollaan paistatelleet Suomen tai jopa Euroopan parhaiden työpaikkojen listoilla.
Pelikomeetta Supercellissäkin valta on jaettu tiimeille.
Miltä työnteko maistuisi yhtiössä, jossa ei ole esimiehiä?
“Syyllinen löytyy peilistä”
– Työn flow syntyy byrokratian vähäisyydestä. Ei tarvitse koko ajan miettiä, saako asioita edistää, vai pitääkö pyytää lupa, it-yhtiö Fraktion ohjelmistokehittäjä Mikko Forsström sanoo.
Vuonna 2012 perustettu Fraktio on kehittänyt verkkopalveluita Verkkokauppa.comin, Reiman ja Fonectan kaltaisille tunnetuille suomalaisyhtiöille. Kolmekymmenhenkisessä Fraktiossa ei ole esimiehiä. Toimintamalliin kuuluu myös, että asiakasprojekteihin ei nimitetä projektipäällikköä. Päätökset ja hankkeen onnistuminen ovat tiimin vastuulla.
Esimiehetön elämä sopii Forsströmille hyvin. Hän kuuluu yhtiön perustajiin ja on päässyt luomaan itsensä näköistä työpaikkaa.
– Olen aina arvostanut sitä, että saan päättää. Jos asiat eivät silloin toimi, syyllinen katsoo peilistä.
Kuulostaa terveeltä ajattelutavalta, mutta toimiiko se tavallisessa työpaikassa?
Mårten Lampén
Sote ei esimiestä kaipaa
Useimmat pomottomat työpaikat ovat it-alalta. Eivät kuitenkaan kaikki.
Yle kertoi huhtikuussa, miten Telian asiakaspalvelijat Lahdessa järjestäytyivät itseohjautuvaksi organisaatioksi, jossa ei ole esimiehiä. Työntekijät ovat tyytyväisiä, kun heidän ei enää tarvitse mukautua ylhäältä annettuun muottiin.
– Tuntuu, että teimme enemmän töitä toisillemme, emmekä yksittäiselle esimiehelle, eräs heistä totesi.
Kesäkuussa Yle kertoi hollantilaisesta sote-palveluiden tuottaja Buurtzorgista. Noin 14 000 työntekijän organisaatiossa ei ole lainkaan keskijohtoa. Hoitotyöntekijät omistautuivat työlle, kun se oli omissa hyppysissä.
Suomalainen sote-väki on käynyt useaan otteeseen ihmettelemässä Buurtzorgia, joka maksaa hoitajilleen keskimääräistä parempaa palkkaa, tuottaa laatua – ja tekee sen kustannustehokkaasti.
Ainakin yksi selitys menestykselle on esimiesten puuttuminen.
Väliportaan pomot tulevat nimittäin kalliiksi.
Sasha Silvala / Yle
Pomot pyramidissa
Maailmankuulu liiketoimintaguru ja London Business Schoolin vieraileva professori Gary Hamel on todennut, että johtaminen on organisaation tehottomin osa. Toisin sanoen, pomo ei tuota niin paljon kuin tienaa.
Jos pienellä yrityksellä on yksi pomo kymmentä työntekijää kohden, tuhannen työntekijän organisaatiossa pomoja on saman laskukaavan mukaan jo sata, ja kymmenen tuhannen työntekijän organisaatiossa tuhat.
Eikä tämä riitä. Pitää muistaa pomojen pomot.
Tuhannen hengen esimiesjoukko tarvitsee kaitsijakseen sata isompaa pomoa ja ne sata isompaa pomoa vielä kymmenen tosi isoa pomoa. Tämän 1110 managerista koostuvan pyramidin huipulla istuu toimitusjohtaja.
Ylin päätäntävalta on korkealla ja kaukana arkitodellisuudesta. Korkea pomopyramidi viestii hitaasti ja valtakamppailu pyramidin kerroksissa sotkee tilannetta entisestään.
Pyramidin kasvaessa pohjimmaisessa kerroksessa ahertavien työntekijöiden päätäntävalta vähenee. Gary Hamelin artikkelia lainaten – työntekijä saa ostaa vapaa-ajallaan kymppitonnien arvoisen auton, mutta hän ei saa päättää satasen toimistotuolista, jolla istuu.
Perinteinen pomopyramidi näyttää olevan lähinnä kulu, joka johtaa heikkoon sitoutumiseen ja toivottomaan byrokratiaan.
Gary Hamelin esimerkkityöpaikka on kalifornialainen tomaattiyhtiö Morning Star Company. Siellä ei ole johtajia tai määriteltyjä tehtävänimikkeitä. Vastuut sovitaan yhdessä. Kun työntekijä tarvitsee uuden toimistotuolin tai työkoneen – hän tilaa sellaisen.
Konfliktitilanteet ratkaistaan työntekijöistä kootussa porukassa. Samoin palkkaus.
Näitä tomaattituotannon pelisääntöjä on hiottu 1970-luvulta lähtien.
Vielä vanhempi esimerkki on General Foodsin Gaines-koiranruokatehdas. 1960-luvun lopulta lähtien Topekassa, Yhdysvaltain Kansasin osavaltiossa, kehitettiin esimiehetöntä työpaikkaa. Siellä tiimit palkkasivat, sopivat vuoroista ja järjestelivät tuotantokoneet parhaaksi katsomallaan tavalla.
1970- ja 1980-luvuilla tiimityön malleja koeteltiin teollisuudessa paljon. Volvon Uddevallan ja Kalmarin tehtailla luovuttiin työnjohtajista ja annettiin tiimeille vastuuta omasta työstään. Volvolla uskottiin, ettei Henry Fordin luoma liukuhihnatuotanto ole välttämättä paras malli työnteon järjestämiseen. (Volvon saavuttamat tulokset olivat kiistanalaisia.)
Tänään Volvon tehtaat Uddevallassa ja Kalmarissa on suljettu. Koiranruokatehtaan väen kuulumisia ei ole mediassa raportoitu enää vuosiin.
Pomoton tomaattiyhtiö oli pitkään itseohjautuvuuden ääriesimerkki ja työelämän kummajainen.
Onko nyt, vuosikymmenien jälkeen, aika luopua esimiehistä?
Mikko Forsströmin (keskellä) mukaan pomoton organisaatio vaatii harjoittelua. "Tämä on vaivan arvoista, mutta olisi naivia kuvitella, että asialla ei olisi myös kääntöpuolta."Mårten Lampén
Itseohjautuvuutta kaikelle kansalle
Tamperelainen it-talo Vincit on tunnettu esimerkki pomottomasta työpaikasta. Vuonna 2007 perustetussa yhtiössä uskotaan, että työntekijät kykenevät johtamaan itseään, jos heille antaa tarpeeksi tietoa, valtaa ja vastuuta.
Jopa palkat ovat kaikkien tiedossa.
Vincit on tehnyt toimintamallistaan myös palvelutuotteen, jota se myy aivan tavallisille työpaikoille. Työkalun nimi on Leadership as a Service, johtajuus palveluna (lyhenne: Laas).
Järjestelmän kehitys aloitettiin Vincitin sisäiseen käyttöön pari vuotta sitten. Viime vuonna yhtiö ryhtyi hakemaan testiasiakkaita. Tuote valmistuu myyntikuntoon tämän vuoden kuluessa.
Henkilöstöjohtaja Johanna Pystysen mukaan projekti lähti varsin yksinkertaisesta havainnosta.
– Miksi kohtelemme työntekijöitämme toisin kuin asiakkaitamme? Jos asiakkaalla on tarve, lähdemme tutkimaan, mikä se on ja mistä on kyse. Mutta työntekijöitä palvelemme enemmän tai vähemmän arvailemalla.
Pystysen mukaan yrityksissä toistetaan kehityskeskusteluja, koulutuksia, työhyvinvointikyselyjä ja virkistyspäiviä tietämättä, onko niistä hyötyä. Leadership as a Service -mallissa sen sijaan työntekijä tilaa sen minkä tarvitsee.
Vincit valittiin valittiin Euroopan parhaaksi työpaikaksi vuonna 2016. Vincitin henkilöstöasiantuntija Mira Ylen ja ohjelmistokehittäjä Jarmo Jaakkola sisäisessä koulutustilaisuudessa.Opa Latvala / Vincit
Käytännössä kyse on yrityksen sisäisestä verkkokaupasta, josta työntekijä voi tilata esimiespalveluita. Vincitin omille työntekijöille tarjolla on kymmeniä eri tuotteita: koulutusta, kehityskeskusteluja, henkilökohtaista sparrausta, työterveyshuoltoa, hierontaa…
Kaupasta voi tilata myös teknistä opastusta kokeneilta kollegoilta.
– Koko organisaatio tuo taitonsa muiden hyödyksi, Pystynen kuvaa.
Perinteisten esimiesten kannalta tämä kehityssuunta voi olla huolestuttava. Jos esimiesrooli pilkotaan tällä tavoin verkkokaupan palvelutuotteiksi, se paljastaa armotta, kenelle on kysyntää.
Valitessaan ja arvioidessaan palveluja työntekijät karsivat turhat pois.
Lupa kaivata palvelua
Tamperelainen Tuomi Logistiikka on perinteinen suomalainen työpaikka. Yhtiö tekee hankintoja ja palveluita omistajilleen Tampereen kaupungille ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirille – ja hoitaa myös tavara- sekä henkilökuljetuksia.
Tuomi Logistiikka on myös yksi ensimmäisistä yhtiöistä, joka on ottanut käyttöön Vincitin Laas-palvelun.
Henkilöstösuunnittelija Paula Sipilän mukaan it-yhtiöistä on paljon opittavaa – pomoista yhtiö ei kuitenkaan ole luopumassa.
– Esimiehettömyys ei sovi kaikkiin organisaatioihin. Meidän kaltaisissa yrityksissä on pitkät juuret ja muutos on tehtävä vähitellen. Uusilla yrityksillä on mahdollisuus valita ihmisiä, jotka soveltuvat heti itseohjautuvaan toimintaan, Sipilä sanoo.
– Mutta itseohjautuvuuteen ja työntekijöiden valtaistamiseen uskon vahvasti. Ja siinä meillä on paljon opittavaa.
Ensimmäisessä vaiheessa pomopalveluiden verkkokauppaa käyttävät Tuomi Logistiikan hankinnan ammattilaiset. Suurin osa tilattavista palveluista liittyy osaamisen kehittämiseen, erityisesti asiakkaan kanssa toimimiseen.
– Suosittuja tuotteita ovat esimerkiksi ulkopuolisen kouluttajan tarjoama neuvottelutaitojen valmennus. Moni on tilannut myös sparraushetken asiakkuusjohtajan sekä viestintäpäällikön kanssa, Sipilä sanoo.
Pomopalveluiden verkkokaupasta voi tilata myös työhyvinvointiin liittyviä palveluja. Tavoitteena on madaltaa ongelmien esiintuomisen kynnystä.
– Esimiestä ei välttämättä tule häirittyä sellaisella asialla työn arjessa.
Paula Sipilän mukaan kyse ei ole vain ohjelmistotuotteesta – vaan uudesta näkökulmasta johtamiseen. Ennen kaikkea toimintamalli antaa henkilöstölle julkilausutun luvan kaivata ja vaatia palveluja.
Pienin askelin
Tuomi Logistiikan hanke on kunnianhimoinen yritys antaa työntekijöille valtaa ja vastuuta omasta osaamisestaan. Itse organisaatio jatkaa kuitenkin ennallaan. Pomot pysyvät paikallaan.
Vincitin kehittämä työkalu ei ole aivan yhtä radikaali kuin yhtiö itse.
– Me ymmärrämme hyvin, että kaikki eivät ole valmiita siirtymään tässä asiassa aivan ääripäähän. Työkalua on tehty juuri tästä näkökulmasta, Laas-palveluita kehittävä Johanna Pystynen sanoo.
Taustalla on kuitenkin sama eetos, jota Vincitissäkin toteutetaan.
– Perinteisessä johtamismallissa työntekijä on riippuvainen esimiehestään niin työnteossa kuin urakehityksessäänkin. Laas-järjestelmällä pyritään tilanteeseen, jossa työntekijä saa työkalut, joilla hän voi ottaa vastuun itsestään.
Plussat ja miinukset
"Uusissa malleissa on valtavat mahdollisuudet parantaa työtä ja työhyvinvointia", Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen sanoo.Veikko Somerpuro
It-yhtiöiden johtajat kiertävät työelämätapahtumissa kertomassa ilosanomaa itseohjautuvuudesta. Hitaasti mutta varmasti uudet johtamisajatukset näyttävän siirtyvät perinteisiin organisaatioihin.
Onko perinteinen esimies katoavaa yrityskulttuuria, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen?
– Tuo on kyllä hyvä kysymys. Emme tiedä.
Palvelevaa johtamista tutkineen Hakasen mukaan esimiehettömien työskentelytapojen käyttöönotto on helpompaa it-yhtiöissä, joissa toisilleen tuttu ydinporukka jakaa yhteisen intohimon ja unelman. Tällaisessa yhtiössä tuntuu lähtökohtaisesti vieraalta rakentaa tutun tiimin ympärille hierarkiaa.
– En ole kuitenkaan varma, istuuko näin pitkälle viety itseohjautuvuus perinteiseen työkulttuuriin, jossa on vahvat käytäntönsä ja tapansa toimia.
Aivan ensimmäiseksi yritysten tulisi panostaa itsetuntemukseen.
Professorin mukaan Suomen työpaikoilla puhutaan strategioista ja tavoitteista, mutta yrityksistä puuttuu ymmärrys kulttuurista, arvostuksista ja äänen lausumattomista toimintatavoista. Ne ovat keskeisiä, jos suuria muutoksia lähdetään toteuttamaan.
Jos pomoista luovutaan, jäljelle jää Hakasen mukaan visaisia kysymyksiä, kuten:
Miten ratkotaan konfliktitilanteet?
Miten varmistetaan, että kukaan ei jää ongelmiensa kanssa yksin tai pala loppuun?
Miten työt jaetaan ja ehkäistään se, että yksi ei lintsaa ja jättäydy vapaamatkustajaksi?
Miten tunnistetaan oppimistarpeet?
Miten hoidetaan vaikeat kysymykset, esimerkiksi irtisanominen?
Kuka saa palkankorotuksen?
Miten varmistetaan, että itseohjautuvat tiimiit eivät jää erillisiksi saarekkeikseen?
Mitä tehdään, jos joku ei yksinkertaisesti sovellu itseohjautuvaan kulttuuriin?
– Monet näistä asioista ovat tietysti ongelmia perinteisissäkin organisaatiomalleissa. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät ne katoa organisaatiossa, jossa ei ole esimiehiä, Jari Hakanen sanoo.
Haasteista huolimatta Hakanen suhtautuu it-yhtiöiden itseohjautuvuuteen ja matalaan organisaatioon innostuneesti.
– Näissä malleissa on valtavat mahdollisuudet parantaa työtä ja työhyvinvointia. Työn imu ja motivaatio lisääntyvät. Kun kyttäys ja kontrolli katoavat, ihminen voi kokea omistajuutta työhönsä, Hakanen kuvaa.
– Mutta jos käy huonosti, ihmiset voivat olla neuvottomia ja yksin.
“Ei se helppoa ole”
"Täällä ei tarvitse kysyä lupaa, kunhan toimii niiden periaatteiden mukaan, jotka on sovittu", Fraktion ohjelmistokehittäjä Mikko Forsström kuvaa.Mårten Lampén
Fraktion ohjelmistokehittäjä Mikko Forsströmillä on haastattelupäivänä kiire, iso asiakasprojekti on vietävä maaliin. Stressi ja onnistumisen paine on todennäköisesti samanlainen kuin kaikilla muillakin vastaavassa tilanteessa.
– Olisi lapsellista kuvitella, että esimiehettömässä organisaatiossa kaikki olisi mittaamattoman auvoista. Tämä on itse asiassa monella tavalla raskasta ja vaatii jatkuvasti harjoittelua ja oppimista.
"Joskus jaettu vastuu on ei-kenenkään vastuu." Mikko Forsström, ohjelmistokehittäjä, Fraktio
Kun Fraktio aloitti toimintansa vuonna 2012, yrityksessä on viisi työntekijää. Silloin itseohjautuvuudeksi riitti, että kaikki ohjasivat itsensä samaan huoneeseen päättämään asioista.
Tänään työntekijöitä on yli 30. Forsströmin mukaan siitä seuraa monia hankaluuksia.
Kun organisaatiossa ei ole selkeää komentoketjua, joskus on vaikea tietää, kenelle mistäkin asiasta pitäisi puhua. Yksittäisiin työntekijöihin liittyviä vaikeita kysymyksiä on myös vaikea käsitellä.
– Ja joskus jaettu vastuu on ei-kenenkään vastuu.
Miten tilanne siis korjataan? Forsströmin mukaan tärkeintä on informaation jakaminen. Lisäksi työntekijät järjestäytyvät Fraktiossa "konklaaveiksi", joiden tehtävänä on varmistaa, että tärkeät asiat hoidetaan alusta loppuun asti.
Yksi konklaavi hoitaa rekrytointeja, toinen uuden toimiston sisustuksen.
Milloin olet viimeksi ajatellut, että jonkin asian tekemiseen tarvittaisiin perinteistä esimiestä?
– Usein olen ajatellut, että tarvitsemme enemmän kokemusta, ymmärrystä ja lisää harjoittelua. Koskaan ei ole tullut ikävä väliportaan pomoa, joka sanelisi mitä tehdään, Mikko Forsström sanoo.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pyöritteli puolustusministeri James Mattisin lähtöä haastatteluohjelmassa sunnuntaina. Trumpin mukaan Mattis ei ole puhunut eroavansa tehtävästään. Presidentin mukaan hänellä on hyvät suhteet Mattisiin, vaikka tämä on "jonkinsortin demokraatti".
– Hän on hyvä tyyppi. Tulemme toimeen todella hyvin. Hän saattaa lähteä. Tarkoitan, kaikki lähtevät jossain kohtaa. Se on pääkaupungin tapa, sanoi Trump 60 minuuttia -ohjelman haastattelussa.
Viime kuussa julkisuudessa on vihjailtu Trumpilla ja Mattisilla olevan erimielisyyksiä, jotka saattaisivat johtaa puolustuministerin eroon. Erimielisyydet olisivat liittyneet puolustusliitto Naton merkitykseen ja Venäjä-suhteisiin. Mattis on kiistänyt huhut mahdollisesta erostaan.
Trumpin kommentti on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun hän julkisesti kritisoi puolustusministeriään. Trump sanoi myös esimerkiksi tietävänsä enemmän Natosta kuin Mattis.
Putin "luultavasti" myrkytysten takana
Trump sanoi myös haastattelussa uskovansa Venäjän presidentin Vladimir Putinin olevan "luultavasti" ulkomailla tapahtuneiden salamurhien ja myrkytysten takana, mutta niitä ei ole tapahtunut Yhdysvalloissa. Trumpin mukaan venäläisten ei tietenkään pitäisi tehdä sellaista.
Haastattelussa Trump sanoi olleensa tiukka henkilökohtaisessa tapaamisessaan presidentti Vladimir Putinin kanssa. Trumpia on kritisoitu siitä, että hän oli liian pehmeä Helsingissä tiedotustilaisuudessa Venäjän presidentin kanssa.
Trump myönsi myös, että Venäjä sekaantui Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Hän kuitenkin sanoi, että myös Kiina on yrittänyt vaikuttaa Yhdysvaltain vaaleihin.
Pohjois-Koreasta Trump sanoi, ettei tiedetä rakentaako maa uusia ohjuksia. Samalla hän kehui suhdettaan Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa ja toisti näkemyksensä, että Pohjois-Korea ei ole enää yhtä suuri uhka kuin ennen.
Haastattelussa Trump puhui myös muista aiheista, kuten ilmastonmuutoksesta. Hän sanoi uskovansa, ettei ilmastonmuutos ole huijausta, mutta samalla kielsi ihmisen toiminnan olevan ilmastonmuutoksen takana. Trumpin mielestä ilmastotieteilijöillä on poliittinen agenda.
CNN: Yhä useampi yhdysvaltalainen uskoo Trumpin uudelleenvalintaan
Yhä useampi yhdysvaltalainen uskoo, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump valitaan toiselle virkakaudelle vuoden 2020 vaaleissa, kertoo CNN:n teettämä kysely. Vastaajista 46 prosenttia kertoi uskovansa, että Trump saa toisen kauden presidenttinä. 47 prosenttia uskoo, että häntä ei valita uudelleen.
Luottamus Trumpin uudelleenvalintaan on kasvanut, sillä maaliskuussa vastaavassa kyselyssä 54 prosenttia vastaajista sanoi uskovansa, että Trumpia ei valita toiselle kaudelle. Kyselyyn haastateltiin reilua tuhatta yhdysvaltalaista ja sen virhemarginaali on 3,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Alkoholisteilla on monta nimeä. Kuvaukset eivät mairittele, vaan katsovat alentuvasti. He ovat niitä, jotka juovat itsensä ja perheensä rappiolle. Me muut taas juomme itsemme silloin tällöin hilpeälle juhlatuulelle.
Juopon elämä näyttäytyy ulkopuoliselle kaoottisena ja järjettömänä. Siinä ei ole mitään tolkkua. Totuus on kuitenkin toinen. Näin vakuuttavat yhteensä sata vuotta juoneet alkoholistit Antero, Kallu, Antti ja Albert.
Alkoholistin elämä on loogista ja järjestelmällistä. Alkoholistin mieli ei koskaan lepää – päässä pyörivät koko ajan uudet suunnitelmat. Toki kaikki loogisuus ja suunnitelmallisuus liittyy vain yhteen asiaan – alkoholiin. Sen saamiseen, sen juomiseen, sen piilotteluun.
Ymmärtääkseen alkoholisteja on ensin ymmärrettävä, että alkoholistilla on kaksi persoonallisuutta: yksi juovan ja ja yksi raittiin alkoholistin. Ja ne ovat kuin yö ja päivä.
Neljä entistä juoppoa kertoo nyt totuuden alkoholisteihin liitetyistä oletuksista.
Oletus 1: Alkoholistilla ei ole töitä
Suurella osalla alkoholisteista on työ, ja he ovat usein työssään todella tarkkoja ja tunnollisia. Kallu, 67, ymmärtää, että tätä voi olla vaikea uskoa. Hän selittää, että alkoholisteja yhdistää usein perfektionismi. He vaativat itseltään paljon. Mikään ei ole kyllin hyvä. Myös miellyttämisen halu on monella suuri.
– Eräs työnantajistani totesi, että hän palkkaisi mielellään töihin vain alkoholisteja. Pomon mukaan alkoholistit ovat tunnollisia työntekijöitä, jotka vääntyvät vaikka korkkiruuville, jos pyytää, Kallu kertoo.
Albertilla, 41, oli hyväpalkkainen ja arvostettu akateeminen ammatti. Hän teki vuosia töitä krapulassa, sillä töissä ei voinut juoda. Haju olisi paljastanut. Mutta pillereitä ei huomannut kukaan. Lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttäjä sai pidettyä salaisuutensa kahden vuoden ajan. Hän ihmettelee vieläkin, ettei tehnyt virheitä pilleripäissään.
– Jälkikäteen olen jutellut yhtiökumppanini kanssa, ja hän vakuutti, ettei tekemästäni työstä ole tullut jälkikäteen sanomista tai tehty kanteluita. Se merkitsee minulle äärimmäisen paljon, Albert toteaa.
Oletus 2: Alkoholisti juo koko ajan
Alkoholisti ei juo koko ajan. Mutta miettii juomista joka hetki. Koko ajan pitää suunnitella, milloin ja missä juo. Miten se onnistuu.
Antero, 67, ajoi aikoinaan mökkiviikonloppua varten jo keskiviikkona valmistelevan reissun. Hän piilotti saaren täyteen pulloja ja ajoi sadan kilometrin matkan takaisin kotiin. Perjantaina ajettiin uudestaan mökille perheen kesken.
Pomo ilmoitti, että kuukauden päästä on usean päivän työreissu Helsinkiin. Antero aloitti heti vimmaisen suunnittelun.
– Mietin milloin voin juoda, milloin pitää olla selvin päin, milloin voin olla krapulassa. Minne auto kannattaa jättää, jos ratkean ryyppäämään. Minuutin tarkkaa aikatauluttamista tein koko kuukauden ennen reissua, Antero kuvailee.
Viina tekee alkoholistista vangin. Hetkenkään vapautta ei ole, kun koko ajan pitää miettiä, milloin voi taas ottaa.
Oletus 3: Alkoholisti on säälittävä myös omasta mielestään
Kaupungin katuja pitkin harppoo Euroopan omistaja. Nuori mies, joka miettii miten huipputyyppi hän on. Sellainen, jota kaikkien on helppo lähestyä. Samainen mies on käynyt viimeksi kaksi viikkoa sitten suihkussa, vaatteita ei ole tullut vaihdettua viikkoihin. Hampaat hän oli pessyt kuukausia sitten.
– Vastaan käveli nuori pari, ja minut ohitettuaan tyttö puuskahti pojalle: “Katso, mikä zombie!” Kuulin sen kyllä, mutta en ymmärtänyt yhtään, miten he voivat ajatella niin. Minusta, maailman siisteimmästä tyypistä, Antti, 35, muistelee.
Nuorisovankilaan jouduttuaan Kallua pyydetään kuvailemaan itseään ja kertomaan, millaista työtä hän haluaisi lusiessaan tehdä. Nuori alkoholisti puhuu puhumasta päästyään, rakastaa omaa ääntään.
– Lopetettuani tulee syvä hiljaisuus. Yksi vankilan työntekijöistä toteaa, että valitettavasti tämän vankilan johtajan paikka on jo täytetty.
Oletus 4: Alkoholisti juo ilman sen kummempaa syytä
Juovan alkoholistin mielestä juomiselle on aina hyvä syy. Erittäin usein syyllinen on joku muu kuin pulloon tarttuva itse. Nalkuttava vaimo tai rankka työ.
Tekosyitä juomiselle oli loputtomasti. Albertin piti juoda, kun hänellä oli niin raskas ja vaativa työ. Piti juoda, kun stressi iski. Piti juoda, kun hän oli aina uneton. Sanonta 'raskaat työt ja raskaat huvit' oli yhtä puppua. Albertin mukaan hänellä oli raskas työ, koska hänellä oli niin raskaat huvit.
– Lomaa piti saada kaikesta koko ajan. Töissä oli muka niin raskasta, että vapautin itseni täysin kaikista kotona tehtävistä töistä. Jälkikäteen ajatellen vaimoni hoiti vuosia yksin kolmea lasta, ja minä olin yksi heistä.
Antero tietää, että alkoholisti syyttää aina muita. Useimmin maalitauluksi joutuu puoliso. Sen puutteessa käy vaikka verottaja tai yhteiskunta.
– Alkoholisti ei osaa käsitellä vastoinkäymisiä ilman viinaa. Normaalit, pienetkin vaikeudet näyttäytyvät suurina vaaroina. Kaikki on mustaa ja negatiivista. Viinasta haetaan pakoa, vaikka juuri se vie syvemmälle synkkyyteen ja harhoihin.
Hankkisi oman elämän! Näin ajattelee alkoholisti usein, kun joku yrittää puuttua hänen juomiseensa. Hoitakoon omat asiansa! Antti suuttui, kun ystävät yrittivät puhua hänelle järkeä. Eihän hänellä ole mitään hätää, mies vakuutteli. Antti oli aloittanut juomisen jo 14-vuotiaana.
– Olin omasta mielestäni päihteiden viihdekäyttäjä. En vain suostunut ymmärtämään, että ne bileet olivat kestäneet jo viisi vuotta. Olin juhlivinani jokaikinen päivä, vaikka siitä oli hauskanpito todella kaukana.
Albertin vaimo oli taitava löytämään pullokätköt. Se ärsytti Albertia suunnattomasti. Ennen niin mukava vaimo piti heti hiljentää henkisellä väkivallalla. Sillä puhua alkoholistit osaavat, varsinkin toisten päälle.
– Alkoholistille pullokätkön paljastuminen on järkyttävä asia, sillä samalla paljastuu kaikkein pyhin. Se, minkä salaamiseksi olet tehnyt jo vuosia kaikkesi. Alkoholisti ei todellakaan kaipaa kenenkään puuttuvan juomiseen. Mutta alkoholismi kaipaa.
Ex-juoppojen vinkit läheisille
Miten juopon saa lopettamaan ryyppäämisen? Neljä raitista alkoholistia puhuu kuin yhdellä suulla, kun heiltä pyytää vinkkejä juomiseen puuttumiseen. Kaksi tärkeintä neuvoa: laita alkoholisti selkä seinää vasten ja lakkaa säälimästä juoppoa.
Läheisten on hyvä sisäistää alkoholismin kultainen sääntö: jos mikään ei muutu, mikään ei muutu – koskaan. Antti muistuttaa, että juuri sääli, hoivaaminen ja paapominen mahdollistavat juomisen. Kallu kannustaa lopettamaan heti alkoholistin hyysäämisen.
– Monesti läheiset tanssivat kummallista tanssia alkoholistin ympärillä. He tekevät kaikkensa, jotta alkoholistilla olisi kaikki hyvin – ettei hän vain joisi. Se on aivan turhaa.
Piilotettujen pullojen kaataminen lavuaariin tai maahan on Anteron mielestä ajanhukkaa. Alkoholisti ostaa menetetyn pullon tilalle kaksi uutta. Juovan toruminen tai ojentaminen ei vain toimi.
Vaihtoehtoja voi antaa tasan kaksi: hoitoon tai ero. Alkoholisti Albert
Oli kyseessä sitten juova työkaveri tai puoliso, asioista pitää puhua reilusti niiden oikeilla nimillä. Albert kannustaa puhumaan rehdisti alkoholismista, ei “alkoholiongelmasta”.
– Ongelmia tulee ja menee, mutta alkoholiongelma ei mene koskaan ohi. Se on elinikäinen sairaus. Siitä voi toipua hyvään elämään, mutta parantua ei voi koskaan, Albert toteaa.
Juomisesta huolta kantavan omaisen ei kannata jäädä yksin. Alkoholismista kannattaa kertoa avoimesti muille läheisille ja “liittoutua” yhdessä auttamaan alkoholistia. Albert neuvoo, että paras aika laittaa alkoholisti selkä seinää vasten on hänen heikkona hetkenään. Kun alkoholisti on taas kerran mokannut, krapuloissaan ja vasta suunnittelee seuraavan ryypyn ottamista.
– Silloin on ammuttava kovilla, yhteisenä rintamana. Puoliso on tässä usein avainasemassa. Vaihtoehtoja voi antaa tasan kaksi: hoitoon tai ero. Ei tuumaakaan periksi. Ja muutoksen on tapahduttava tänään, ei huomenna, mitä alkoholisti aina ehdottaa, Albert neuvoo.
Perjantaina Sussexin herttuapari osallistui prinsessa Eugenien häihin, ja vauvahuhut villiintyivät. Herttuatar Meghan saapui häihin väljässä takissa, ja fanit uskoivat, että pari tiedottaisi vauvauutisista piakkoin.
Pari saapui varhain tänään Australian Sydneyyn, josta he aloittavat 16-päiväisen kuninkaallisen vierailun Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Tyynenmeren alueelle.
Vauvasta tulee Britannian kruununperimysjärjestyksessä seitsemäs.
Ihmiset eivät enää osta kirjoja. Kirjahyllyt ovat kadonneet kodeista. Näin on viime vuosina julistettu usein.
Ehkä ei sittenkään. Suomen kustannusyhdistyksen mukaan painettujen kirjojen myynti on kääntynyt uudelleen nousuun. Tilastot näyttivät viime vuonna 2,9 prosentin kasvua.
Tuoreen australialaistutkimuksen perusteella trendi on mitä parhain. Tutkimus antaa suorastaan synninpäästön ihmisille, jotka ostavat lisää kirjoja odottamaan sopivaa hetkeä, vaikka aivan kaikki entisetkään eivät olisi tulleet luetuiksi.
Kirjojen määrä on ratkaiseva; iso kotikirjasto vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen jo silloin, kun hän ei osaa vielä edes lukea, kertoo Social Science Research -tiedejulkaisussa ilmestynyt Australian kansallisen yliopiston ANU:n tutkimus.
Kirjojen katveessa on hyvä varttua
Aiempien tutkimusten perusteella lukeminen voi muun muassa vähentää stressiä, suojella aivoja muistisairauksilta ja parantaa kykyä ymmärtää muita ihmisiä.
ANU:n tutkijat lisäävät joukkoon kolme hyötyä, jotka ihminen saa jo siitä, että varttuu täysien kirjahyllyjen keskellä.
Tulosten mukaan hän saa eliniäkseen keskimääräistä paremman kyvyn ymmärtää lukemaansa. Myös kyvyt hahmottaa matematiikkaa ja hallita digiasioita vahvistuvat, tutkijat sanovat.
Tutkimuksessa hyvä luetun ymmärtäminen tarkoittaa, että ihminen pystyy sen ansiosta osallistumaan tehokkaasti yhteiskunnan toimintaan ja saavuttamaan henkilökohtaisia päämääriä.
Vaikutus jatkuu läpi iän
Tutkimus perustuu 160 000 aikuisen täyttämään OECD-järjestön lomakkeeseen. Tutkitut olivat 25–65-vuotiaita ja kotoisin 31 maasta. Luku-, lasku- ja digitaitojen mittaamisen lisäksi kysyttiin, kuinka paljon kirjoja heidän kotonaan oli ollut, kun he olivat 16-vuotiaita.
Tutkimusta johtaneen Joanna Sikoran mukaan tulokset olivat kaikkialla yhteneväisiä: kodin kirjojen määrä näkyy ihmisessä läpi iän.
Kotikirjastojen vaikutusten salaisuuksia aiotaan selvittää jatkotutkimuksilla. Vahva olettamus on, että taustalla on sama syy kuin kasvamisessa yleensäkin: lapset saavat vaikutteita vanhemmiltaan, tässä tapauksessa kirjoja arvostavilta vanhemmiltaan.
Vanhempien koulutustausta ja varakkuus näyttävät olevan merkityksettömiä – paitsi niin, että sosiaalisesti heikossa asemassa olevien vanhempien lapsille kotikirjasto antaa erityistä etua, koska se kuroo kiinni eroa muihin.
Kirjojen määrän voi arvioida laskematta: yhdelle hyllymetrille mahtuu noin 40 kirjaa. Tätä mittaa käytettiin ANU:n tutkimuksessa, kun ihmisiltä kysyttiin nuoruudenkodin kirjamäärää.Arto Loukasmäki / Yle
Koulutus ja ammatti eivät heiluttele tuloksia
Kirjoja suosivassa kodissa kasvaneella on peruskoulun yläastetta aloittaessaan samantasoinen lukutaito kuin sellaisella yliopistosta valmistuvalla, jonka kotona kirjoja on ollut vain vähän, tutkimus kertoo. Etu pysyy myös aikuisena, vaikka ihminen ei silloin olisikaan mikään lukutoukka.
Tuloksia ei heilutellut koulutustausta tai se, mitä kukin teki työkseen. Myöskään sukupuolella ei havaittu vaikutusta.
Sikora kertoo tutkijaryhmänsä yllättyneen etenkin siitä, että vaikka kirjoille altistumisen vaikutus oli suurin lukutaidossa, se näkyi myös digi- ja matemaattisissa taidoissa.
Jakolinja, jonka mukaan jotkut ovat numeroihmisiä ja toiset kirjainihmisiä, ei näiden tulosten perusteella pidäkään paikkaansa, Sikora tuumii.
Kirjaimet ja numerot sopivatkin yhteen.Tiia Hemminki / Yle
Virolaiset ykkösinä, turkkilaiset pitävät perää
Kun kodin kirjaston kokoa vastaajan teini-iässä kysyttiin 31 maan asukkailta, mitalisijat menivät Viroon, Norjaan ja Tšekkiin.
Kärkimaita olivat myös Tanska, Venäjä ja Saksa. Keskiarvon alle jäivät muun muassa Yhdysvallat, Japani, Singapore ja pohjimmaisena Turkki. Suomi ei ollut kyselyssä mukana.
Virolaisperheen hyllyssä oli ollut keskimäärin 218 kirjaa. Kaikkien maiden keskiarvo oli 115. Tutkimuksen mukaan määrä, joka alkaa kallistaa viisaria plussan puolelle, on 80 kirjaa.
Turkissa keskimääräinen kotikirjasto oli ollut vain 27 teoksen kokoinen. 60 prosentilla oli ollut enintään viisi kirjaa.
350 kirjaa riittää parhaaseen tulokseen
Muhkeimpien kotikirjastojen määrässä Norja päihitti niukasti Viron. 14 prosenttia norjalaisvastaajista kertoi kotonaan olleen yli 500 kirjaa.
Kymmeneen prosenttiin tai himpun yli pääsivät lisäksi vain Tanska ja Tšekki. Turkissa tämä prosenttiluku oli nolla.
Suurimmilla kirjastoilla ei kuitenkaan näytä olevan erityistä lisävaikutusta. Ihannekirjaston kooksi osoittautui noin 350 teosta. Sen jälkeen vaikutus tasaantui.
Aiemman yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan jo 20 teoksen kotikirjastolla on havaittava vaikutus myöhempiin opintoihin ja niiden myötä tuloihin. Kunnon kokoisen kirjaston merkitys todettiin kaksinkertaiseksi verrattuna esimerkiksi isän koulutustasoon, olipa maa Yhdysvallat tai Kiina.
Kirjat ovat edullinen ja tuottoisa sijoitus tulevaisuuteen, sanoi Nevadan yliopiston apulaisprofessori Mariah Evans tuolloin, vuonna 2010. Nevadan yliopisto ja ANU ovat olleet mukana toistensa tutkimuksissa.
Yleisten kirjastojen merkitystä tutkimuksissa ei selvitetty, mutta voisi olettaa, että myös lainakirjoilla kotihyllyssä olisi merkitystä. Suomalaiset ovat yhteisiin kirjastoihin hyvin tyytyväisiä, kertoi viime kuussa julkaistu tutkimus.
Politiikan syksyn kuuma kiistakysymys eli hallituksen lakiesitys alle kymmenen työntekijän yritysten irtisanomisen helpottamisesta jakaa suomalaiset kahteen kutakuinkin yhtä suureen ryhmään, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Hallituksen esitystä vastustaa 46 prosenttia, ja sitä kannattaa 41 prosenttia kansasta.
Lähes yhtä selkeä kahtiajako näkyy suhtautumisessa poliittisiin lakkoihin: 52 prosenttia hyväksyy poliittiset lakot, 41 prosenttia ei niitä hyväksy.
Naisten ja miesten näkemysten väliltä löytyy näistä kahdesta kysymyksestä selkeä ero.
Naisista vain kolmannes antaa tukensa irtisanomista helpottavalle lakiesitykselle, miehistä sitä kannattaa lähes puolet.
Kun asiaa kysyttiin toisin päin, naisista esitystä kertoi vastustavansa 51 prosenttia ja miehistä 41 prosenttia.
Yle Uutisgrafiikka
Samansuuntainen tulos näkyy suhtautumisessa poliittisiin lakkoihin: naiset suhtautuvat niihin miehiä myönteisemmin: 57 prosenttia naisista hyväksyy ne, ja vain kolmannes ei hyväksy.
Miehillä luvut menevät toisin päin: suurempi osa eli 49 prosenttia ilmoittaa, ettei hyväksy poliittisia lakkoja. Miehistä poliittiset lakot hyväksyy 46 prosenttia.
Poliittiset lakot eivät kohdistu työehtosopimusneuvotteluihin vaan esimerkiksi hallituksen politiikkaan. Ammattiyhdistysliike on tänä syksynä ollut lakossa ja käyttänyt ylityökieltoa vastustaessaan hallituksen irtisanomislakia.
Yle Uutisgrafiikka
Oikeisto ja vasemmisto, työttömät ja yrittäjät nokikkain
Jyrkimmät jakolinjat syntyvät kuitenkin vastaajien ammattiaseman ja puoluekannan perusteella.
Vankin tuki hallituksen esitykselle tulee siellä istuvia puolueita äänestäviltä. Kokoomuksen äänestäjistä 79 prosenttia ja keskustan äänestäjistä 77 prosenttia kannattaa sitä.
Tiukin tyrmäys puolestaan tulee poliittiselta vastarannalta. Vasemmistoliiton äänestäjistä hallituksen esitystä tukee kuusi prosenttia ja vastustaa 88 prosenttia.
Yle Uutisgrafiikka
Lähes yhtä kova tyrmäys irtisanomislaille tulee SDP:n kannattajilta. Puolueen äänestäjistä lakia vastustaa 81 prosenttia, ja 15 prosenttia kannattaa. Vihreiden kannattajista lain takana on alle kolmannes, ja sitä vastustaa hiukan yli puolet.
Perussuomalaisten kannattajista puolet tukee ja runsas kolmannes vastustaa lakiesitystä.
Mielipiteissä näkyy myös ihmisten työmarkkina-asema. Työntekijät ja työttömät eivät sulata irtisanomissuojan heikentämistä, kummastakin ryhmästä alle kolmannes kannattaa lakiesitystä.
Eläkeläisistä niukka enemmistö, 51 prosenttia kannattaa lakia, ja 38 prosenttia vastustaa. Jämäkin kannatus esitykselle tulee yrittäjiltä, kolme neljästä yrittäjästä tukee, ja alle viidennes yrittäjistä vastustaa sitä.
Keskustan kannattajat tiukkoina poliittisiin lakkoihin
Poliittisille lakoille vahvin tuki tulee vasemmistoliiton ja SDP:n äänestäjiltä. Lähes yhdeksän kymmenestä vasemmistoliiton, ja yli kahdeksan kymmenestä SDP:n äänestäjästä hyväksyy poliittiset lakot.
Seitsemän kymmenestä vihreiden kannattajasta hyväksyy poliittiset lakot, viidennes ei.
Yle Uutisgrafiikka
Jyrkin suhtautuminen poliittisiin lakkoihin on kyselyn mukaan keskustan kannattajilla, heistä vain 13 prosenttia hyväksyy poliittisen lakkoilun. Vastaavasti 81 prosenttia keskustan äänestäjistä ilmoittaa, ettei niitä hyväksy.
Vastaavasti kokoomuksen äänestäjistä poliittiset lakot hyväksyy 21 prosenttia ja niitä ei hyväksy 73 prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista yli puolet ei hyväksy poliittisia lakkoja, 42 prosenttia hyväksyy.
Lakkonäkemykset vaimenivat lisäkysymyksillä
Noin seitsemän kymmenestä johtavassa asemassa olevasta, ja kuusi kymmenestä yrittäjästä ei hyväksy poliittisia lakkoja. Ylemmistä toimihenkilöistä puolet ei niitä hyväksy.
Vankin tuki poliittiselle lakko-oikeudelle tulee työttömiltä, työntekijöiltä ja opiskelijoilta. Työttömistä 72 prosenttia, työntekijäasemassa olevista 66, ja opiskelijoista 57 prosenttia hyväksyy poliittiset lakot.
Näkemykset poliittisen lakko-oikeuden rajaamisesta kuitenkin liudentuivat, kun asiaa täsmennettiin lisäkysymyksillä.
Kaikista vastaajista vain joka kymmenes kieltäisi poliittiset lakot kokonaan. Noin neljännes haluaa, että työajalla tapahtuvaa poliittista lakkoilua pitäisi jollain tavalla rajoittaa, ja alle viidennes rajaisi poliittiset mielenilmaukset työajan ulkopuolelle.
Runsas kolmannes vastasi pitävänsä nykytilannetta hyvänä eli että myös työajalla pitää voida osoittaa mieltään.
Britannian pääministeri Theresa May on vakuutellut, että Brexit-sopimus on edelleen "saavutettavissa", kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
May kehotti pitämään päät kylminä ja luottamaan sopimuksen syntymiseen. Pääministeri pyrki vakuuttamaan kotimaansa kriitikot siitä, että sopimus saadaan aikaan EU:n kanssa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel on puolestaan varoittanut, että sopimus näyttäisi "vaikeammalta" rajakysymyksen vuoksi. EU:n johtajat kokoontuvat huippukokoukseen keskiviikkona.
– Jos sopimusta ei saada tällä viikolla, meidän on jatkettava neuvotteluja. Se on selvää, mutta aika käy vähiin, Merkel sanoi.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk puolestaan kehotti molempia osapuolia olemaan luovuttamatta. Tuskin mukaan sopimus näyttää ”aina mahdottomalta, kunnes se on tehty".
Britannian lähtöön on alle kuusi kuukautta. Viikonloppuna on keskusteltu erityisesti siitä, miten varmistetaan Ison-Britannian eron jälkeinen rajavalvonta Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä.
Irlanti on edelleen EU:n jäsen. Sen sijaan Pohjois-Irlanti kuuluu Britanniaan.
Saksassa poliisi tutkii, oliko maanantaina Kölnissä naisen panttivangiksi ottaneella miehellä yhteyksiä äärijärjestöihin ja yrittikö hän terroritekoa. Tapahtumien aikana 14-vuotias tyttö ja kaksi naista saivat vammoja.
Tilanne alkoi, kun viisikymppinen mies sytytti polttopullon pikaruokaravintolassa Kölnin rautatieasemalla maanantai-iltapäivällä.
Polttopullo sai pikaravintolan palosammutusjärjestelmän ruiskuttamaan vettä. Mies säikähti ilmeisesti sprinkleriä ja otti yhden naisen panttivangiksi mukaan läheiseen apteekkiin. Ravintolassa ollut teini-ikäinen sai palovammoja jalkoihinsa ja yksi nainen vietiin sairaalaan hänen hengitettyään savua.
Poliisin erikoisryhmä otti miehen kiinni kahden tunnin jälkeen apteekista. Tekijä loukkaantui vakavasti poliisin ammuttua häntä. Panttivankina ollut nainen loukkaantui lievästi.
Bild-lehden mukaan mies oli kaatanut bensiiniä panttivangin päälle ja oli juuri sytyttämässä ainetta, kun poliisin erikoisryhmä oli estänyt teon.
Poliisi ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että mies yritti tehdä terroriteon. Apteekista löytyi henkilökortti, jonka mukaan mies olisi 55-vuotias syyrialainen. Häntä hoidetaan kölniläisessä sairaalassa.
Apteekista löytyi kaasupatruunoja. Osa niistä oli teipattu yhteen.
Kölnin päärautatieasemaa jouduttiin sulkemaan junaliikenteeltä useiksi tunneiksi. 1300 junaa liikennöi päivittäin Kölnin päärautatieaseman kautta.
Tornion ja Haaparannan rajalle suunniteltu Barents Center -suurhanke on hautautumassa lopullisesti. Ruotsin radion mukaan Haaparannan kunta sanoo irti vuosia vireillä olleen Barents Center -sopimuksen, koska hanketta ei pystytä toteuttamaan sopimuksen mukaisesti vuoden 2020 alkuun mennessä.
Haaparannan kunnanneuvos Peter Waara kertoo Radio Norrbottenille, että kunta ei ole kärsinyt rahallisia tappioita hankkeen vuoksi, mutta pitkä epävarmuus on viivyttänyt muun muassa koulutilaratkaisuja. Barents Centeriin oli suunniteltu muun muassa lukio, hotelli, monitoimiareena ja kauppoja. Haaparannan kunta oli sitoutunut vuokraamaan lukiotilat 25 vuodeksi noin 22 miljoonan kruunun vuosivuokralla.
Jo loppukesällä kävi selväksi, että rakentamisesta luovutaan ja tontti siirtyy Concent-yhtiön velkojien haltuun. Velkojia on noin sata ja heillä on saatavia noin 241 miljoonan kruunun edestä.
Haaparanta on tuskaillut rakentamattoman tontin kanssa jo useita vuosia. Viimeksi toivoa herätti se, että torniolainen yrittäjä Erkki Hanhirova ja Ideaparkin pääomistaja Jarmo Viitala lähtivät hankkeeseen mukaan. Työt eivät kuitenkaan käynnistyneet ja sekin kuvio on sittemmin haudattu.
Epäselvää on, mitä tontille ja sillä olevalle kuopalle tapahtuu.
Hirvijahti käynnistyi viikonloppuna poikkeuksellisen lämpimässä säässä. Lähes koko Suomessa mitattiin korkeita lämpötiloja, kun esimerkiksi Pohjanmaalla lämpötila kohosi liki 21 asteeseen.
Yleensä säätila hirvijahdin alkamisen aikaan on kuluvaa lokakuuta viileämpi. Yleensä lokakuussa keskilämpötila on selvästi alle 10 asteen. Tällöin kaadettu hirven ruho on jo luonnostaan melko viileässä ympäristössä.
Nopea käsittely
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Ylitarkastaja Anne Fagerlund kertoo, että poikkeuksellisen lämmin ilma vaatii lihan ripeää käsittelyä.
– Lihaa voidaan riiputtaa näissä olosuhteissa päivä tai kaksi, jonka jälkeen pilaantuminen alkaa näkyä muun muassa lihan pinnan limoittumisena, kertoo Fagerlund.
Hirvenlihan laadun tarkkailussa on Fagerlundin mukaan kaksi käytäntöä. Mikäli metsästysseura metsästää hirvieläinten lihaa myyntiin, on seuran ilmoitettava lahtivaja eli se paikka, jossa eläin nyljetään, elintarvikehuoneistoksi. Silloin tilojen valvonnasta vastaa paikallinen ympäristöviranomainen.
Toinen käytäntö on se, että metsästäjät ottavat hirvenlihan omaan käyttöön. Tällöin metsästysseuran ei tarvitse tehdä ilmoitusta lahtivajasta, eikä näiden vajojen olosuhteita myöskään valvota.
Koira auttaa hirvijahdissa.Seppo Nykänen / Yle
Elintarvikehuoneistoasetuksen ja alkutuotantoasetuksen mukaan luonnonvaraisen riistan jäähdytys on aloitettava kohtuullisen ajan kuluttua pyynnistä. Aktiivinen jäähdytys ei kuitenkaan ole välttämätöntä, jos ilmasto-olosuhteet sen sallivat. Liha on jäähdytettävä kuuden asteen lämpötilaan tai sen alle.
Fagerlund kertoo, että asetuksen tarkoittamaa kohtuullista aikaa on vaikea määritellä. Käytännössä metsästäjien tulee ottaa huomioon ulkoilman lämpötila ja saattaa ruho mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi.
Syömäkelvottoman lihan päätymistä kuluttajan tai metsästäjän lautaselle Fagerlund ei kuitenkaan pidä todennäköisenä.
– Metsästäjät ovat ammattitaitoisia henkilöitä ja osaavat määritellä lihan syömäkelpoisuuden.
Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.Tommi Parkkinen / Yle
Ruho nopeasti jakoon
Lappeenrantalaisen Tapavainolan Riistamiehet aloitti jahtikauden viime lauantaina. Viikonvaihteessa seura kaatoi kaksi urosta.
Tapavainolan Riistamiehet ry:n sihteeri Jarmo Leinon mukaan kaadetun hirven nylkeminen ja paloittelu on pystytty hoitamaan nopealla aikataululla.
– Jos hirvi kaadetaan lauantaina, niin sunnuntaihin mennessä on eläin saatu käsiteltyä ja lihat jaettua.
Lihan laadusta ei myöskään Leinon mukaan tule olla huolissaan, sillä hänen mielestään metsästäjät ovat vastuullisia henkilöitä, tilat ovat riittäviä lihan käsittelyyn ja metsästäjät pitävät huolta hygieniasta lihaa käsitellessään.
Jarmo Leinon mukaan myös valvonta on riittävällä tasolla.
– Näen että nykyinen systeemi toimii, enkä usko että hirvenlihasta olisi tullut ongelmia siinä mielessä, että liha olisi ollut pilalla tai epähygieenistä, kertoo Jarmo Leino.
Väkivaltaisista levottomuuksista kärsineet aurinkolomakohteet Egypti ja Turkki ovat palanneet suurten matkanjärjestäjien suosikeiksi.
Matkatoimisto TUI:n lennot Egyptiin lähtivät viime viikolla, ensimmäistä kertaa miltei kolmeen vuoteen. Tjäreborgin kohdevalikoimasta Egypti ehti puuttua ennen tätä syksyä vuodesta 2012 lähtien, mutta nyt se on syyslomaviikolta jotakuinkin loppuun myyty.
Aurinkomatkatkin palaa Hurghadaan ennen joulua.
– Egyptin kohdalla hotellikonseptit turvajärjestelyineen ovat olleet valmiina. Sinne on nimittäin matkustettu muista maista. Työ ei siis lähtenyt nollasta, viestintäpäällikkö Laura Aaltonen TUI Finlandista kertoo puhelimitse.
Suurten suomalaisjoukkojen reissaaminen Egyptiin sammui arabikevään ja sitä seuranneiden valtakamppailujen jälkeen, ja toissa talvena suurten kaupunkien kirkkoihin tehtiin iskuja.
Egyptin rantakohteissa Hurghadan ja Marsa Alamin alueella turvallisuustilanne on pysynyt vakaana. Suomen ulkoministeriö kehottaa kuitenkin erityiseen varovaisuuteen koko maassa, suuria kaupunkeja Kairoa ja Alexandriaa myöten.
Matkatoimistot ja ministeriö vaihtavat säännöllisesti tietoja maiden turvallisuudesta.
"Ei kertaakaan ole pelottanut"
Turkki, toinen epävakaa maa, on totisesti palannut suosikiksi, vaikka sinne on tehty valmismatkoja koko ajan.
Turkin-matkojen kysyntä väheni selvästi kesän 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen. Esimerkiksi Aurinkomatkoilla osa asiakkaista halusi vaihtaa tai perua matkansa.
Tänä vuonna on toisin. Tjäreborgilla ei Turkin-lähdöille ole paikkoja enää jäljellä loppuvuodelle.
Yle tapasi Helsinki-Vantaan lentoasemalla varkautelaisen Sanna Hietalahti-Husun, joka oli lähdössä monen perheen voimin Turkin Belekiin – ja levollisin mielin.
– Olen käynyt siellä aiemminkin, eikä kertaakaan ole pelottanut tai tuntunut turvattomalta. Mutta jos olisi jotain akuuttia käynnissä, miettisimme uudestaan.
Sanna Hietalahti-Husu, Konsta Husu ja Tuula Parkko lähtivät syyslomaviikoksi Turkkiin.Yle
TUI:lla Turkkiin matkustavien määrä kasvoi kesällä miltei 90 prosenttia edellisvuodesta ja maan rannat ovat syyslomalaistenkin suosiossa.
– Egypti ja Turkki ovat hienoja ja kiinnostavia matkailumaita, mutta huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta tarvitaan, konsuliasioiden yksikön päällikkö Antti Putkonen ulkoministeriöstä muistuttaa sähköpostissaan ja lisää, että terrori-iskujen mahdollisuutta ei voida sulkea pois.
Kaikille lomailijoille Putkonen antaakin muutaman nyrkkisäännön.
Lue kohdemaatasi koskeva ulkoministeriön matkustustiedote ennen matkaa
Käyttäydy kohteliaasti ja huomaavaisesti vieraassa kulttuurissa. Jos matkalla tulee yllättäviä käänteitä, niitä on helpompi ratkoa paikallisten viranomaisten kanssa, kun itse on käyttäytynyt asiallisesti.
Hätätilanteessa ole yhteydessä oppaaseen tai ulkoministeriön ympärivuorokautiseen päivystykseen +358 9 160 55555 tai paivystys.um@formin.fi
Vesku Jokinen, 48, erottuu muista vanhemmista alakoulun vanhempainilloissa. Näyttävä irokeesi, isot korut, nahkatakki ja bändipaita eivät kuulu tyypillisen keski-ikäisen tyyliin mutta Jokinen on ylpeästi oma itsensä.
30 vuoden ajan Jokinen on huudattanut ja riehaannuttanut yleisöä ympäri Suomea, mutta 10 -vuotiaan poikansa koululla hän istuu rauhallisesti aloillaan.
– Lavalla olen Klamydian Vesku, sekopää joka pääsee irti ja nautin siitä. Potkin jalkaa kattoon ja laulan kaikesta mitä tapahtuu. Vanhempainilloissa istun kuitenkin hiljaa ja hymyilen. Punk on sitä, että on rohkeasti oma itsensä, mutta se ei tarkoita joka paikassa itseään esille tuomista tai riehumista.
– Jos eläisin kuten yleisö edellyttää, olisin jo kuollut. Ei siviilissä voi olla Klamydian Vesku, se veisi hengen.
Punk on hauskanpitoa
Puoli seitsemän –ohjelmassa vieraillut Jokinen kertoi, että hänelle Punk ei ole koskaan merkinnyt anarkiaa vaan hauskanpitoa.
– Nautin siitä metelistä, jota soittimilla saa aikaan. Maailmanparannuksen ja saarnauksen olen jättänyt muille.
Kannanottoja yhteiskunnan tilaan Jokinen on tehnyt paljonkin Klamydian kappaleissa. Hänen mielestään punkin vahvuus on siinä, että se on antanut monille mahdollisuuden nousta lavalle ja esiintyä.
– Punkkia voi soittaa ja tehdä omia kappaleita vaikka ei olisikaan niin taitava. Mistä tahansa aiheesta voi vääntää biisin, mutta tuleeko siitä hyvä, se on eri asia, Jokinen nauraa.
Irokeesi pystyyn froteepyyhkeellä
Jokisen tyyliin on kuulunut vuosikymmenten ajan näyttävä irokeesi. Hiusten nostamiseksi pystyyn on monia eri konsteja. Toiset käyttävät saippuaa, viiksivahaa, sokerivettä ja jopa laimennettua puuliimaa mutta Jokisen metodi on hyvin yksinkertainen.
– Hinkkaan froteepyyhkeellä hiukset sähköiseksi ja laitan lakkaa päälle. Moni sanoo, että se on repivä tyyli mutta vielä on pysynyt hiukset päässä. Sitten kun irokeesin välissä suuria rakoja, on aika ajaa pää kaljuksi.
Ei tarvetta pyykkilautavatsalle
Lavalla olo on muusikoille hyvin fyysinen suoritus ja kunnosta on pidettävä huolta. Vesku Jokiselle mieluisat liikuntamuodot ovat uinti ja kuntosalikäynnit.
– Haaveet ovat vaihtuneet vuosien kuluessa. Enää en kaipaa pyykkilautavatsaa, vaan haluan jaksaa keikat täysillä ja olla isänä pojalleni.
Erityisen paljon Jokinen pitää avantouinnista.
– Eihän se ole varsinaista liikuntaa kun menee reikään lillumaan, mutta kokemus on orgastinen. Ylös noustessa tuntuu siltä kuin olisi voittanut pari maailmanmestaruutta.
Katso Vesku Jokisen vierailu Puoli seitsemän -ohjelmassa Yle Areenasta.
