Venäläisen lentoyhtiön S7:n hallituksen puheenjohtaja ja osaomistaja Natalia Fileva, 55, ja kaksi muuta ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa lähellä Saksan Frankfurtia sunnuntaina, kertoo uutistoimisto Reuters.

Filevan Epic LT -merkkinen yksityiskone syöksyi maahan yrittäessään laskeutua Egelsbachin lentokentälle. Kone oli lentänyt Frankfurtiin Ranskan Cannesista.

Onnettomuuden syy ei ole vielä tiedossa.

Natalia Fileva oli yksi Venäjän rikkaimmista naisista. Reutersin mukaan hänen omaisuutensa on yli 530 miljoonaa euroa.

Lentoyhtiö S7 tunnetaan myös nimellä Siberian Airlines. Se on osa One World -lentoyhtiöallianssia, johon kuuluu myös Finnair.

Poliisi kolaroi kuolettavasti matkalla turmapaikalle

Uutistoimisto DPA:n mukaan onnettomuuspaikalle matkalla ollut poliisiauto törmäsi vastaan tulevaan autoon. Kolme poliisia loukkaantui ja toisessa autossa olleet kaksi ihmistä kuoli.

Rap-artisti Nipsey Hussle on ammuttu, vahvistaa Los Angelesin pormestari.

Hussle joutui ampujan uhriksi omistamansa Marathon Clothing -vaateliikkeen edustalla Los Angelesin eteläosassa. Ampuminen tapahtui keskellä päivää.

Husslea kohti ammuttiin useita laukauksia. Samalla kaksi muuta henkilöä haavoittui.

Hussle, omalta nimeltään Ermias Asghedom oli saanut nimeä musiikkimailmassa myymällä omia mixtapejaan kaupungin kaduilla.

Hänen ensimmäinen virallinen albuminsa Victory Lap oli jo Grammy-gaalassa ehdolla parhaaksi rap-albumiksi,

Nipsey Hussle oli hyvin arvostettu ja kunnioitettu taiteilija. Surmapaikalle kokoontui heti paljon artistin ihailijoita.

Sosiaalinen media täyttyi häntä surevista viesteistä.

Rolling Stones -yhtyeen keulamies Mick Jagger käy tällä viikolla leikkauksessa, jossa hänen sydänläppänsä korvataan tekoläpällä.

Drudge Report -uutissivusto kertoo, että Jagger, 75, leikataan New Yorkissa. Hänen arvellaan toipuvan operaatiosta täysin.

Rolling Stones ilmoitti lauantaina lykkäävänsä yhtyeen Yhdysvaltain- ja Kanadan-kiertuetta Jaggerin hoidon ajaksi. Jagger pahoitteli tuolloin Twitterissä faneilleen aiheuttamaa pettymystä.

Drudge Reportin mukaan Jaggerin arvellaan voivan palata lavoille kesään mennessä.

"Minkä värinen lippu on korkeimmalla? Sininen! Ooooo, loistavaa, vastasit oikein."

Savonlinnalaiset Neea Reponen ja Jimi Bruun ovat eskarirobotin opissa ja kuuntelevat tarkkaan robotin esittämiä kysymyksiä.

Huoneen täyttää lasten iloinen naurunremakka. Eskarilaiset hyörivät innoissaan keltaisen hahmon ympärillä. Nurkkauksessa nököttää Itä-Suomen ensimmäinen eskarirobotti, Vinbotti. Robotti, jolla on silmät, suu ja musta tukka.

Robotit ovat vielä uusi juttu eskarilaisille. Ne tulivat lasten käyttöön vasta muutama viikko sitten. Savonlinnassa eskarilaiset pääsevät robotin oppiin neljässä päiväkodissa. Tätä ennen robotiikkaa on kokeiltu esiopetuksessa vain Tampereella viime vuonna.

Yksi robottikokeiluun osallistuvista päiväkodeista on Touhulan päiväkoti Nätkillä. Lasten Vinbotiksi nimeämä robotti opettaa eskarilaisille esimerkiksi pluslaskuja ja kellonaikoja. Opetus tapahtuu kysymys-vastaus -tekniikalla yksi kysymys ja vastaus kerrallaan.

Jos lapset puhuvat robotille päällekkäin, sen on hankala saada puheesta selvää. Siksi robotin oppiin on mentävä yksi kerrallaan tai pareittain. Samalla lapset oppivat keskittymään ja odottamaan omaa vuoroaan.

Vinbotti reagoi lasten vastauksiin erilaisilla äänillä. Oikean vastauksen jälkeen kuuluu kannustavia taputuksia ja hurraa-huutoja. Rummunpärinäkin on merkki onnistumisesta. Jos vastaus on väärä, robotti alkaa köhiä. Ja sekös lapsia naurattaa.

– Jos se sanoo "öhönöhön, vastauksesi oli virheellinen", niin sitten me vaan täällä nauretaan sille, Reponen kertoo.

Vinbotti kertaa tehtäviä väsymättä. Robotti osaa mukauttaa harjoituksia lapsen taitotason mukaan. Aluksi se kysyy helpompia kysymyksiä, ja kysymykset vaikeutuvat opetustuokion edetessä.

Robotti ei ymmärrä savon murretta

"Paljonko on neljä plus viisi? Yheksän! Vastauksesi oli virheellinen."

Eskarilaiset ovat ihmetelleet ainakin sitä, että toisinaan robotti väittää vastauksen olevan väärin, vaikka se on oikein. Myöskään savon murretta Vinbotti ei meinaa ymmärtää. Jos lapsi sanoo "yheksän", niin robotti tulkitsee vastauksen vääräksi.

Ovobots-robotin (ovobots.fi) kehittäjä Jussi Wright sanoo, että robotille ei tarvitse sanoa sanoja perusmuodossa, vaan sen sanojen tunnistustarkkuus paranee käytön myötä.

– Se kyllä oppii tuntemaan pikku hiljaa murresanoja, mutta siinä kestää vähän aikaa, ennen kuin se mukautuu, hän selventää.

Wright myöntää, että vasta puolisen vuotta kokeiluasteella ollut robotti ei ole erehtymätön, mutta sillä on hyvä kuulo.

– Se pähkäilee koko ajan siellä taustalla, että mitähän se nyt sanoi, hän kuvailee robotin puheentunnistustekniikkaa.

Lastentarhanopettaja Marja Kokko sanoo lasten olevan yllättävän sitkeitä ja kärsivällisiä robotin yskähdellessä.

– Lapset yrittävät toistaa vastaustaan useampaan kertaan ja koventavat ääntään, että eikö se nyt ymmärrä, hän kuvailee oppituokion kulkua.

Jos vastaa liian aikaisin tai miettii liian kauan, niin silloin Vinbotti tulkitsee vastauksen vääräksi. lastentarhanopettaja Marja Kokko

Robotilla on kädessään tabletti, josta lapsi voi valita tehtävätyypin. Lasten reagointinopeus kehittyy, kun vastauksen oikea-aikaisuuteen on kiinnitettävä huomiota.

– Jos vastaa liian aikaisin tai miettii liian kauan, niin silloin Vinbotti tulkitsee vastauksen vääräksi, Kokko tarkentaa.

Eskarilaiset eivät ole moksiskaan häiriötilanteista. Linnea Leskinen tietää keinon, jolla robotin jumiutuminen saadaan korjattua.

– Silloin me sammutetaan se ja laitetaan takaisin päälle, hän sanoo.

Sparraava apuopettaja

Eskarirobotti on tarkoitettu itsenäiseen työskentelyyn. Sparraajana toimiva robotti vapauttaa lastentarhanopettajien aikaa ja mahdollistaa myös yksilöllisen lisäopetuksen.

– Se jaksaa toistaa kysymyksiä vaikka miljoona kertaa, eikä sillä ole ikinä kiire ja se on aina ystävällinen, Jussi Wright kuvailee robotin perusideaa.

Robotin kanssa kommunikointi on ollut opettavaista myös opettajalle.

– On kiva tehdä yhdessä tämmöistä uutta juttua. Välillä nauretaan, jos ei onnistuta, kun ei se ole niin vaarallista, Marja Kokko kertoo.

Vinbotti on saanut innostuneen vastaanoton päiväkodissa. Se on eskarilaisten käytössä lähes päivittäin.

– Kaikki lapset ovat rohkeita käyttäjiä ja innolla mukana aina, kun tulee tällaisia uusia juttuja, Kokko sanoo.

Hahmolle on kivempi puhua kuin matkapuhelimelle

Ammattiopisto Samiedun EU-rahoitteinen Digihoiva-hanke on mahdollistanut robottikokeilun Kellarpellon ja Asemantien päiväkodeissa ja Touhulan päiväkodeissa Mertalassa ja Nätkillä. Projektipäällikkö Sami Pirhonen kuvailee eskarirobottia helposti lähestyttäväksi hahmoksi. Lapset käyttäytyvät erilailla, kun he puhuvat hahmolle, eivätkä pelkälle koneelle.

– Kivempi sille hahmolle on puhua kuin vaikka matkapuhelimelle, Pirhonen vahvistaa.

Eskarirobotin tavoitteena on tasoittaa lasten osaamiseroja ennen koulun aloittamista. Lastentarhanopettajan mielestä robotti tukee lasten perustaitojen oppimista.

– Lapset eivät kyllästy, vaikka on samat kysymykset. Se on heille aina yhtä kivaa vastata, että saa ne hurraa-huudot, Kokko sanoo.

Osa Touhulan päiväkodin eskarilaisista on kaipaillut Vinbottia kotiinkin. Pirhonen uskoo, että robotin opetussisältö voisi olla laitettavissa myös kännykkäsovellukseen. Kenties tulevaisuudessa lapset voisivat harjoitella kotona puhelimella samoja asioita mitä päivällä eskarissa.

Sisältö ratkaisee

Pilottikokeilun projektipäällikkö Sami Pirhonen nimeää tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi eskarirobotin sisällön. Tämänhetkisen sisällön on tehnyt robotin kehittänyt yritys AI Robots.

– Myöhemmin meillä on mahdollisuus tehdä eskarilaisten kanssa omaa sisältöä robotille vaikka täällä päiväkodissa, Pirhonen sanoo.

Digiaika mahdollistaa sen, että robottia päivitetään ja huolletaan etänä. Robotin kehittäjä Jussi Wright kertoo, että lastentarhanopettajat saavat tietoa robotin opetuksesta omalle koneelle ja pystyvät seuraamaan lasten edistymistä.

– Kun robotti tulee tutummaksi, niin sille voi nettisivujen kautta tehdä kysymyksiä ja muokata niitä, hän sanoo.

Aina ei robotinkaan toiminta ole aukotonta. Sami Pirhonen sanoo vajaan kuukauden kestäneen kokeilun tuoneen kokemusta siitä, että huonot nettiyhteydet saavat verkkovirralla toimivan robotin jumiin.

– Jos ohjelmoinnin aikana sisältöön on jäänyt tyhjä rivi, niin sekin jumittaa robotin käyttöä, hän lisää.

Kolmen kuukauden kokeilujakson jälkeen yksi eskariroboteista jää Savonlinnaan.

– Kokeilun jälkeen muutetaan hieman sisältöjä ja tehdään ne toimivammiksi. Sen jälkeen voimme hyödyntää robottia ammattiopiston opiskelijoiden keskuudessa ja kierrättää sitä muissa savonlinnalaisissa päiväkodeissa, Pirhonen sanoo.

Voit keskustella aiheesta klo 16 asti.

Lue lisää aiheesta:

"Näytä minulle työväline ja toista perässä" – Välkky-robotti jaksaa opettaa suomea

Robotti aloitti koulunkäynnin Kouvolassa – oppilaat pääsevät kokeilemaan ohjelmointia

Robotit yleistyvät opetuskäytössä – seuraavana on vuorossa Kouvola

Harvinaiset humanoidirobotit opettavat maahanmuuttajille suomea: "Jos sinä puhut väärin, robotti sanoo täh"

Tampere kokeilee puhuvia robotteja pikkukoululaisten opetuksessa – pienet pöllöt auttavat matematiikassa, humanoidi kielissä

Ulkoilemassa ollut mies joutui ryöstetyksi ja pahoinpidellyksi maanantaina kello 18 aikaan Kemissä.

Epäilty rikos tapahtui Peurasaaren ja Syväkankaan välillä kulkevalla Mineanpolulla lähellä Eteläntien alikulkukäytävää.

Ulkoilijaan oli kohdistettu voimakasta väkivaltaa ja tekovälineenä käytetty muun muassa kirvestä. Mieheltä oli myös viety omaisuutta.

Tummiin vaatteisiin pukeutuneina olleet tekijät, mies ja nainen olivat olleet liikkeellä jalan. Poliisin saamien tietojen mukaan tekijät ovat todennäköisesti kuunnelleet musiikkia kuulokkeilla.

Poliisi tutkii asiaa törkeänä ryöstönä.

Mahdolliset silminnäkijähavainnot voi ilmoittaa poliisin vihjepuhelimen numeroon 0295 416 194 tai sähköpostiosoitteeseen rikostiedustelu.lappi@poliisi.fi.

Neulominen on jo vuosia elänyt trendikkyyden aallonharjalla. Joensuussa kehitetty laji vie puikkojen heiluttelun vielä "nextille levelille", sillä seuraava taso on neuloa heavymusiikin tahtiin.

Ylen toimittaja Petri Lassheikki sytytti idean heavyneulonnasta joensuulaisten käsityö- ja kulttuuri-ihmisten mieleen viime syksynä.

– En neulo. Mutta rupesin parin radiosuoran välissä kuvittelemaan, että voisin neuloa, elehtien kuten hevikitaristi, kertoo Lassheikki.

Taito Pohjois-Karjalan Mari Karjalaisen ja Joensuun kulttuurisihteeri Sari Suvannon kuullen ei kannata moisia irrotteluja päästää ilmoille. Kun näistä naisista on kyse, homma lähtee helposti lapasesta.

– Järjestämme heavyneulonnan, englanniksi heavy metal knitting, MM-kisat heinäkuussa 2019 Joensuun Taitokorttelissa, kertovat Karjalainen ja Suvanto.

Näin heavyneulotaan

Säännöt ovat yksinkertaiset. Heavyneuloja eläytyy varta vasten tarkoitukseen tehdyn metallibiisin, Maniac Abductorin ”Fight or die”, ajan neulomalla samalla omalla tyylillään. Mitä näyttävämpää neulominen on, sen parempi. Tuomaristo ratkaisee heinäkuussa Joensuussa, kuka on maailman ensimmäinen heavyneulonnan maailmanmestari.

Voiko neuloja taipua ilmakitaroinnista tuttuihin liikesarjoihin, synnyttää silmukan toisensa perään katsomatta neulettaan ja heiluttamalla samalla armottomasti lettiään?

Taitokeskukselta Ilomantsista heavyneulonnan esittelyvideon tähdeksi napattu Laura Palm näyttää, että pystyy. Oranssia kaulaliinaa syntyy niskan takana samalla kun hiukset heiluvat moshauksen tahtiin. Videon voi katsoa YouTubesta.

– Kuka tahansa voi olla heavyneuloja. Asenne on tässä tärkeintä. Tosi kovan heavyneulojan ei tarvitse katsoa neuleeseen päinkään, selittää käsityöneuvoja Palm.

Heavyneulonta kuvastaa pohjoiskarjalaista sielunmaisemaa. Se ydin ovat näiden naisten mielestä nykyään heavymusiikki ja perityt kädentaidot. Joensuun kaupunki on mielellään mukana haastamassa ihmisiä heavyneulonnan pariin.

– Hienolla tavalla tämä on hullua eli täysin Joensuuta, sanoo kaupungin kulttuurisihteeri Sari Suvanto.

Heavy kuuluu kaikille

Vaikka heavyneulonnan MM-kisat Ilosaarirockin tapahtumaviikolla ovat viihdettä ja kulttuuria, taustalla on vakavampi ajatus viedä käsityön tasa-arvoa, riemua ja arvostusta kansan keskuuteen. Taito Pohjois-Karjalassa hommaa pyöritetään Matkalla kädentaitojen elämykseen -hankkeessa.

– Meillä on mahtava perinne, joka tuodaan tähän päivään. Heavyneule syntyy kaikkein aidoimmin myös aidoista paikallisten tuottajien villalangoista. Heavyneulonnan ydin on asenteessa, että käsitöiden tekemisen ilo kuuluu kaikille, kertoo Mari Karjalainen.

Mitään osallistujatavoitteita heavyneulonnan MM-kisoille ei ole asetettu. Järjestäjät toivovat toki videoita, joista valita osallistujia kisoihin, mutta kuvia omista heavyneulontasessioistaan voi myös postata somekanaville vain omaksi huvikseen. Kaikki vie käsitöiden ilosanomaa eteenpäin. MM-kisojen osalta nähdään kesällä lähtevätkö puikot lentoon.

Mustat lankakerät eivät suinkaan silti ole vakkojen alla, vaan Taito Pohjois-Karjala kumppaneineen vie sanomaa eteenpäin sopivan överillä tavalla. Heavyneulonnan lanseerausvideot ja somesivut on tehty suoraan kansainväliseen levitykseen englanniksi. MM-kisoihin järjestetään karsinta niin kilpailijoille kuin tuomareillekin.

Kuten kitarasankari Yngwie Malmsteen on sanonut: "More is more!"

Lappeenrannan kaupunki on luopunut Tiuruniemen sairaalan purkusuunnitelmista. Kaupunki etsii vanhalle sairaalalle uutta käyttöä ja uutta omistajaa.

– Uuden omistajan, saati uuden käyttötarkoituksen löytäminen valtavalle rakennukselle ei ole helppoa, sanoo kiinteistöjohtaja Timo Hämäläinen Lappeenrannan Toimitilat Oy:stä.

Alunperin keuhkotautiparantolaksi rakennetussa sairaalassa on yhdeksän kerrosta ja noin 10 000 neliötä.

Suojelumerkintä rajoittaa suunnitelmia

Uusia suunnitelmia hankaloittaa erityisesti sairaalalle vuonna 2013 hankittu suojelumerkintä.

– Kaupunki haluaisi poistaa suojelumerkinnän, mutta Etelä-Karjalan museon ja ely-keskuksen mukaan suojelumerkinnän poistamiselle ei ole perusteita, kertoo Lappeenrannan asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori.

Kaavamuutos ja suojelumerkinnän poistaminen mahdollistaisivat esimerkiksi rakennuksen purkamisen.

Veijovuoren mukaan kaavamuutos on nyt jäissä.

Tiuruniemen ylläpito maksaa

80 vuotta sitten valmistunut Tiuruniemen sairaala on ollut tyhjillään vuodesta 2012 lähtien. Sitä ennen funkisrakennus toimi 20 vuotta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksena.

Vaikka Tiuruniemen lämmitys lopetettiin vuonna 2016, tarvitaan rakennuksen ylläpitoon vuosittain toistasataatuhatta euroa. Tiuruniemen omistajat Lappeenrannan kaupunki ja Holiday Club Resorts -yhtiö jakavat kustannukset omistusosuuksiensa mukaan.

– Kustannuksia aiheuttavat muun muassa kiinteistövero, vartiointi sekä ilkivalta, jonka jäljiltä rakennuksessa joudutaan vähän väliä tekemään pieniä korjauksia, Hämäläinen kertoo.

Suomen Kiinteistönvälittäjät ennakoivat asuntokaupan vauhdittuvan. Välittäjien mukaan kaikki mittarit ovat nyt selvästi paremmat kuin muutama kuukausi sitten. Erityisen nousujohteiselta näyttää pääkaupunkiseudun ja Turun seudun tilanne, arvioidaan välittäjien markkinaennusteessa.

– Suora korrelaatio talouden kehitykseen ja pörssikursseihin on nähtävissä ja tuo nousua asuntokaupan kysyntään hitaamman vuodenvaihteen jälkeen, sanoo Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg tiedotteessa.

Kysynnässä on kuitenkin merkittäviä eroja. Esimerkiksi Pohjois-Espoossa omakotitalojen kysyntä on laskenut huonontuneiden joukkoliikenneyhteyksien vuoksi. Edullisempi hintataso vetää pientalojen ostajia sen sijaan Lohjan ja Nummelan suuntaan.

Helsingin lähiöiden suuret asunnot eivät käy kaupaksi samaan tahtiin kuin pienemmät. Osittain tilanteeseen vaikuttaa pääkaupungin ja sen ympäristön mittava uudiskohdetarjonta.

Turussa avittaa teollisuuden hyvä tilanne

Turun seudulla pääosa välittäjistä uskoo kerrostaloasuntokaupan joko lisääntyvän tai käyvän ainakin entiseen tahtiin. Kysyntää ylläpitää Turun seudun teollisuuden hyvä tilanne. Voimakkain osakehuoneistojen kysyntä kohdistuu Turun keskustaan.

Myös Tampereella ylivoimainen enemmistö välittäjistä uskoo hyvään kysyntään, jota erityisesti siivittävät uusien raitiovaunureittien varsien asunnot. Toisaalta välittäjien mielestä Tampereen tilanne on turbulenttinen siksi, että kysyntää on paljon, mutta se on valikoivaa.

Kuopiossa ja Joensuussa kysyntä on välittäjien mukaan hyvässä vireessä. Varkauden ja Lappeenrannan tilannetta kuvataan "odottavaksi". Mikkelissä asuntokaupassa on haasteita erityisesti keskustan ulkopuolella.

Itäisessä Suomessa maaseutukiinteistöjen ostajat ovat vähissä, ja kysyntä keskittyy kaupunkien uusiin tai melko uusiin taloihin.

Loma-asuntojen ostajat haluavat hyvin varusteltuja mökkejä. Kuivan maan mummonmökit tai lautamökit eivät herätä kiinnostusta. Välittäjät kuvaavat mökkien ostajia "erittäin valikoiviksi".

Oululaista kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa vastaan on nostettu syytteitä neljästä kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, Valtakunnansyyttäjänvirasto tiedotti maanantaina.

Kunnianloukkausten epäillään tapahtuneen Youtubessa, blogissa ja sosiaalisessa mediassa. Oulun syyttäjänviraston mukaan epäiltyjä uhreja on kolme, ja epäillyt teot ovat tapahtuneet vuosina 2017–2018.

Lokan lisäksi syytteessä on kaksi muuta ihmistä. Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet.

Kunnianloukkaussyytteistä kaksi koskee oululaisen vihreiden kaupunginvaltuutetun kunnian loukkaamista. Kummassakin syytettynä on Lokka. Toisessa syytettynä Lokan ohella on Oulussa varavaltuutettuna toimiva nainen, ja toisessa toinen mies.

Lokka ja varavaltuutettuna toimiva nainen ovat syytteessä myös kolmannesta kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Epäilty uhri on mies, jota on luonnehdittu Lokan blogissa muun muassa mielenvikaiseksi, sosiopaatiksi ja narsistiksi.

Lokakuussa Oulun käräjäoikeus määräsi kirjoitukset poistettavaksi, koska sen mukaan oli ilmeistä, että niiden pitäminen yleisön saatavilla on rangaistavaa. Tuolloin Lokka puolustautui sillä, että hänen mukaansa kyse oli vaaliehdokasta koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta.

Myös neljännessä kunnianloukkauksessa on yksi uhri. Siitäkin syytteessä ovat Lokka ja varavaltuutettuna toimiva nainen.

Lokka on myös uhrin asemassa kunnianloukkausjutussa

Lokka on maahanmuuttovastaiseksi profiloitunut poliitikko. Hän edustaa Oulun valtuustossa yhden valtuutetun Aito suomalainen yhteislista -ryhmää. Hän on myös ehdolla eduskuntavaaleissa.

Viime kuussa Lokka vei toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon käräjille kunniansa loukkaamisesta. Vehkoon syyte koskee Facebook-kirjoitusta, jossa hän luonnehti kärjekkäästä esiintymisestään some-kanavissa tunnettua Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsiksi. Lokka on jutussa uhrin asemassa.

Muun muassa Suomen PENin sananvapauspalkinnon saanut ja Julkisen sanan neuvoston jäsenenä toiminut Vehkoo on kiistänyt rikoksen. Hänen mukaansa kyseessä oli rajatulle ystäväjoukolle suunnattu päivitys, jonka yksi henkilö kopioi ja julkisti.

Vehkoon mukaan Lokka on häirinnyt häntä aktiivisesti. Myös Journalistiliitto on pitänyt oikeudenkäyntiä kohtuuttomana sen takia, että liiton mukaan Vehkoo oli ollut Lokan silmätikkuna jo pitkään. Oulun käräjäoikeus ei ole vielä antanut jutussa ratkaisua.

Aiheesta aiemmin:

Toimittajan ja kaupunginvaltuutetun oikeudenkäynti on merkittävä tapaus vihapuheen rajanvedossa – "Saako varasta nimittää varkaaksi?"

Kaupunkien jatkuva kasvu ja asuinalueiden tiivistäminen nakertaa viheralueita. Suomessa on tähän asti kaavoituksella pyritty varaamaan luontoalueita kaikille kaupunkilaisille. Nyt tilanne on Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväisen mukaan muuttumassa.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yleiskaavassa noin neljäsosa viheralueista on varattu erilaiseen rakentamiseen.

– Tiivistämistä tarvitaan, mutta viheralueiden väheneminen voi johtaa siihen, että ihmiset lähtevät autolla hakemaan luontoa kaupungin ulkopuolelta ja hiilijalanjälki sitä kautta kasvaa, varoittelee professori Liisa Tyrväinen.

Tyrväinen tutkii luonnon virkistyskäytön terveysvaikutuksia ja niiden taloudellista arvoa Luonnonvarakeskus Lukessa.

Luonto, vain varakkaiden etuoikeus

Se, että luontoalueita on ollut tarjolla kaikille varallisuudesta riippumatta, on ollut Tyrväisen mielestä tärkeä tasa-arvotekijä.

– Luontoa on esikaupunkialueilla ollut aiemmin hyvin, nyt viheralueet ovat tiivistämisen myötä vähenemässä. Suurella osalla asukkaista ei kuitenkaan ole veneitä tai mökkejä, vaan he ovat julkisten viheralueiden varassa, hän muistuttaa.

Luontoalueiden läheisyys nostaa jo asuntojen hintoja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Keskuspuiston lähellä olevien asuntojen hinnat ovat Tyrväisen mukaan muutaman prosentin kalliimpia.

Professori ei pidä hyvänä kehityksenä sitä, että luonnon lähellä asumisesta tulisi vain varakkaiden etuoikeus.

Luonto saa liikkeelle

Professorin mielestä puita, puistoja ja viheralueita pitäisi olla kävelyetäisyydellä, koska ne houkuttelevat liikkumaan. Mitä kauempana viheralueet ovat, sitä korkeampi on myös kynnys lähteä.

– Viherympäristö lisää tutkimusten mukaan arkiliikuntakertoja, ja ihmiset kokevat lisääntyneen liikunnan myötä myös terveytensä parantuneen, selvittää professori Liisa Tyrväinen.

Luontoalueiden tulisi olla laadukkaita ja helposti saavutettavia.

– Ihmiset arvostavat luonnonmukaiselta näyttävää, vanhaa, järeää, helppokulkuista metsää, jossa on melko hyvä näkyvyys, sanoo Luken Liisa Tyrväinen.

Puistoaktivismi kasvussa

Kaupunkien keskustoissa käydään jatkuvasti asukkaiden ja virkamiesten välistä taistoa siitä, saako puita kaataa, tai puistoalueelle kaavoittaa lisää asuntoja.

Uusien raideyhteyksien asemien ympäristöt rakennetaan tehokkaasti. Espoossa metro on mullistanut mm. Suomen kansallismaisemaksikin valitun Tapiolan puutarhakaupungin ytimen.

– Alkuperäinen ajatus puutarhakaupungista on tässä ydinkeskustassa unohdettu. Paluuta entiseen ei ole, rakennusmassat ovat niin valtavia, sanoo espoolainen Marjatta Larsio, joka on asukasyhdistys Tapiolan Killan puheenjohtaja.

Länsimetron myötä Tapiolan ytimessä asukasmäärä moninkertaistuu ja palveluja tulee lisää. Asukasyhdistys yrittää pitää kiinni siitä, mitä puutarhakaupungista on jäljellä.

– Onneksi ympäristössä on vielä jäljellä Tapiolalle tyypillistä vehreyttä, puita, kasvillisuutta, metsääkin ja ihanat niityt, luettelee Larsio.

Lapsille syntyy luontosuhde, kun he  tottuvat  liikkumaan luonnossa pienestä pitäen. asukasyhdistys Tapiolan Killan puheenjohtaja Marjatta Larsio

Alueen ajatuksena on ollut vehreä, väljä ja asukaslähtöinen puutarhakaupunki. Larsio ottaa esimerkiksi Silkkiniityn, jossa on talvella hyvät hiihtoladut, joille asukkaat pääsevät kotiovelta. Kesäisin niitty kokoaa väkeä piknikille ja urheilemaan.

– On tärkeää, että metsää, puistoa ja niittyjä on kävelymatkan päässä, että ei tarvitse lähteä kauas. Lapsille syntyy luontosuhde, kun he tottuvat liikkumaan luonnossa pienestä pitäen, Larsio korostaa.

– Miten meille voi muodostua luontosuhde, jos emme ole kosketuksissa luonnon kanssa, myös Luken professori Liisa Tyrväinen pohtii.
Asialla voi olla hänen mielestään kauaskantoiset seuraukset myös luonnon arvostuksen ja suojelun kannalta.

Luonto on halpa lääkäri

Viheralueiden määrän on väestötutkimuksissa todettu vaikuttavan myönteisesti ihmisten mielenterveyteen.

– Lyhytkin vierailu metsässä tai muulla laadukkaalla luontoalueella palauttaa stressistä, professori Liisa Tyrväinen kertoo.

Kansalaisten liikkumista voidaan hänen mielestään edesauttaa tarjoamalla ja pitämällä yllä viherympäristöjä. Samalla syntyy säästöä terveysmenoissa.

Esimerkiksi mielenterveysongelmat ovat merkittävä sairastavuuden syy Suomessa. Vähäisen liikunnan on arvioitu aiheuttavan 1,5–4,4 miljardin vuosittaiset lisäkustannukset terveydenhuoltomenoissa ja sairauspoissaoloina.

Maaperän kanssa tekemisissä oleminen parantaa ihmisten vastustuskykyä sairauksille ja puhdistaa suoliston mikrobikantaa. tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen

– Luonnossa oleskelu ja liikkuminen parantavat tutkimusten mukaan mielialaa, koettua terveyttä ja kuntoa sekä auttavat irtautumaan arjesta ja kohentavat itsetuntoa, Tyrväinen luettelee.

Maaperän kanssa tekemisissä oleminen parantaa ihmisten vastustuskykyä sairauksille ja puhdistaa suoliston mikrobikantaa.

Kokemukset terveillä henkilöillä voisivat Tyrväisen mukaan ennakoida, että metsää voitaisiin hyödyntää myös sairauksien hoidossa, kuntoutuksessa ja sairauksien ehkäisyssä. Sillä voisi olla iso merkitys kansanterveyden edistämisessä.

Kaupunkilaiset hymyilemään

Helsinkiläisille ja tamperelaisille tehdyistä kyselytutkimuksista on selvinnyt, että luonnossa olo on parantanut kaupunkilaisten mielialaa ja lisännyt myönteisiä ja vähentänyt kielteisiä tuntemuksia.

Luonnossa olon vaikutukset muuttuivat tilastollisesti merkitseviksi, kun lähiviheralueita käytettiin vähintään kahdesta kolmeen kertaan viikossa, yli viisi tuntia kuukaudessa tai kun maaseudun luontokohteilla vierailtiin kahdesta kolmeen kertaa kuukaudessa.

.

Vaikutuksia jo vartissa

Pelkän metsämaiseman katselun on Japanissa tehdyissä kenttätutkimuksissa todettu rentouttavan enemmän verrattuna rakennettuun kaupunkimaisemaan.

Metsässä ja rakennetussa puistossa palauduttiin työn rasituksista huomattavasti paremmin kuin kaupungin keskustassa. Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen

Metsän myönteisiä vaikutuksia mielialaan todistaa Tyrväisen mukaan hyvin myös Helsingissä tehty tutkimus.

– Metsässä ja rakennetussa puistossa palauduttiin työn rasituksista huomattavasti paremmin kuin kaupungin keskustassa. Myönteisiä vaikutuksia saatiin jo 15 minuutissa, selvittää Tyrväinen.

Viheralueiden määrän on havaittu olevan yhteydessä vähäisempään määrän sydänkuolemia. tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen

Samassa kokeessa havaittiin sydämen syketaajuuden vaihtelun olevan suurempi ja sykkeen hitaampi viheralueilla.

Pidempi elämä

Viheralueiden merkitystä terveydelle on arvioitu myös kuolleisuusrekisterien avulla. Esimerkiksi Englannissa työikäisen väestön kokonais- ja sydäntautikuolleisuus olivat pienempiä väljillä ja vihreillä asuntoalueilla.

– Vähiten terveyseroja eri tuloluokkien välillä oli alueilla, joissa oli eniten luontoalueita. Viheralueiden määrän on havaittu olevan yhteydessä vähäisempään määrän sydänkuolemia. Äskettäin on tullut tutkimuksia myös viheralueiden yhteydestä alentuneeseen hengityselinsairaus- ja syöpäkuolleisuuteen, Tyrväinen kertoo.

Jutusta voi keskustella tänään tiistaina 2.4. klo 22:een saakka.

Tuhat poliisia maksaa noin 100 miljoonaa euroa. Sen siniset lupaavat, vaikka eivät juuri muita lukuja tarjoa, sanoi sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi Ylen vaalitentissä.

Siniset on sitoutunut Terhon mukaan myös 64 hävittäjän hankintaan aluksi. Sitten hävittäjiä lisättäisiin: tavoitteena sinisillä on 100 hävittäjää. Turvallisuuskysymyksissä kustannukset ovat toisarvoisia.

– Autoilu on kansalaisoikeus, Terho sanoi. Autovero pitää hänen mukaansa poistaa kokonaan kuuden vuoden aikana. Korvaavat verorahat saataisiin työllisyyttä nostamalla.

Terhon suoriutumista Ylen vaalitentissä analysoivat verkossa politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta, retoriikan asiantuntija Antti Mustakallio ja Ylen Heikki Valkama. Voit katsoa suoraa lähetystä Areenasta.

Mikä oli tentin kohokohta?

Antti Mustakallio: Tentin kohokohta oli mielestäni ilmastokeskustelu, jossa Terho pääsi selvittämään sinisten ilmastolinjauksia. Sieltä tulikin kiinnostavasti yhtäältä painotus siitä, että köyhien niskaan ei saa ilmastonmuutoksen torjuntaa kaataa. Toisaalta kansalaisia ei saa pakottaa mihinkään. Terholla oli vahva luottamus siihen, että kyllä ihmiset tietävät miten toimia sitten, kun saavat tiedon asiasta. Samalla Terho painotti, että ilmastonmuutos on todella merkittävä ongelma, mutta ei halunnut langettaa Suomelle roolia olla asiassa edelläkävijä. Isot ratkaisut pitää tehdä muiden maiden kanssa yhdessä kansainvälisesti.

Johanna Vuorelma: Terhon esiintyminen tentissä oli varsin erilainen tyyliltään kuin puheessa. Puheessa Terho pyrki dramaattiseen julistuksellisuuteen, mutta tentissä Terho kierteli ja jätti konkreettiset keinot aika useasti ilmaan. Tentin kohokohta oli linjaukset turvallisuuspolitiikasta, jossa Terho toi selväsanaisesti esiin, että kustannukset ovat tässä kysymyksessä toisarvoisia. Sata hävittäjää on Terhon mukaan linjassa puolueen turvallisuuskäsityksen kanssa, niiden rahoittaminen on toisarvoinen kysymys. Muissa politiikkakysymyksissä budjettikuri nousee esiin, mutta tässä marssijärjestys on yksiselitteisesti se, että hävittäjähankintojen kustannukset eivät ole olennaisin kysymys – eikä niiden hintalappua tarvitse edes kysellä.

Mikä oli tentin outo hetki?

Antti Mustakallio: Mielestäni tentin outo hetki oli juuttuminen siihen, onko Sampo Terho aikeissa loikata puolueestaan sitten, kun pääsee kansanedustajaksi. Terho sai vakuuttaa pariin otteeseen - lähes loukkaantuneena - ettei mitään tällaista ole suunnitteilla. Keskustelu meni siinä kohtaa oudon junnaavaksi.

Johanna Vuorelma: Tentin outo hetki oli Terhon heitto siitä, että vaikka kotiseutu on kiva juttu, sieltä on hyvä välillä lähteä poiskin. Tämä irrallinen kommentti jäi leijumaan ilmaan – mitä hän sillä tarkoitti, työperäistä muuttamista? Linjaus oli yllättävä juuri sen takia, että puolue painottaa perheen ja kodin pyhyyttä. Jossain määrin tämä hämäryys kuvastaa laajemminkin puolueen ideologista linjaa, jossa on aineksia monelta eri suunnalta. On talousliberalismia ja kristilliskonservatiivisia arvoja – ehkä tässä kohtaa periaatteet ovat jossain määrin ristiriidassa? Koti on pyhä, mutta niin on valtiontalouskin, jonka kohentamisen nimissä pitää olla tarpeen vaatiessa valmis jättämään kotiseutu taakse?

Toistuiko tentissä jokin ydinsanoma?

Antti Mustakallio: Puheessa perhe tuli kovin vahvasti esille. Tentissä ehkä vähemmän. Siinä taas tuli esimerkiksi ilmastonmuutospuheen yhteydessä puhe yksilöiden oikeuksista ja vapauksista toimia pakottamatta niin kuin parhaaksi näkevät. Mielenkiintoisella tavalla Terhon johtamien sinisten peruseetoksessa halutaan yhdistää säilyttävä ja perinteitä vaaliva kulttuurikonservatiivisuus lainsäädännölliseen liberalismiin, jossa pakotetaan vähän ja annetaan yksilöille mahdollisuus löytää oikeat ja fiksut toimintatavat. Näin ainakin joidenkin kysymysten yhteydessä. Toisaalta sitten turvallisuuspolitiikka tuntuu jyräävän yläpuolella jonkinlaisena erityiskysymyksenä: hävittäjiä on ostettava tosi paljon, vaikka tulisikin kalliiksi.

Johanna Vuorelma: Puolueen ydinsanoma on ollut turvallisuus, johon puolue viittaa epämääräisesti "kansanturvallisuuden" käsitteellä, mutta tässä tentissä turvallisuussanoma ei korostunut. Sen sijaan illan ydinsanoma liittyi yksilön vapauteen, jota siniset näyttää puolustavan vankasti valtion holhoustoimilta ja muulta hallinnalta. Yllättävää on, että siniset asemoituu kapean "yövartijavaltion" puolustajana, vaikka Suomessa on edelleen hyvin laajaa kannatusta hyvinvointivaltiolle. Ajatus mahdollisimman pienestä valtiosta, joka huolehtii etupäässä kovasta turvallisuudesta, ei tutkimustiedon valossa vetoa suureen määrään äänestäjiä, jotka haluavat valtion vahvaa roolia esimerkiksi sosiaalipolitiikassa.

Meniköhän se ihan näin? Tuliko tentissä esille jokin erikoinen väite?

Antti Mustakallio: Hälytyskelloni soivat siinä kohdassa, kun Terho tuntui luottavan lähes varauksetta työllisyyden kasvuun. Sitten kun kysyttiin konkreettisia keinoja, niitä kuulemma tullaan löytämään. Tämä ei ole varsinainen faktavirhe, mutta osoittaa mielestäni merkittävää löperyyttä aivan ratkaisevan tärkeän kysymyksen edessä. Tosin tasapainon nimissä todettakoon, että monilla muillakaan puoluejohtajilla ei ole ollut mainittavia konkreettisia keinoja ja heillä on ollut myös yhtäläinen luottamus kuin Terholla siihen, että työllisyys kyllä nousee.

Johanna Vuorelma:Terhon puhe autoilusta "kansalaisoikeutena" on erikoinen väite. Kansalaisoikeudet ovat yleensä perustuslakiin kirjattuja perusoikeuksia kuten äänioikeus. Miten autoilun voisi hahmottaa kansalaisoikeutena ja mikä on valtion rooli sen toteuttamisessa? Yksikään puolue ei ole kieltämässä autoilua, joten koko ajatus autoiluun kohdistuvasta pakkovallasta on suorastaan absurdi.

Huomasitko tämän? Pieni tai iso asia, joka saattoi mennä monelta ohi?

Antti Mustakallio: Sampo Terholle kielikysymykseen liittyy jonkinlaista eksistentiaalista erityisvärähtelyä. Hän oli kuin miellyttävän sähköiskun saanut, kun ns. pakkoruotsi nostettiin pöydälle. Tämä kysymys ei ole ainoastaan yksittäinen politiikkakysymys vaan myös identiteettimarkkeri, ts. verraten monet sinisten äänestäjät kokevat tämän sellaiseksi asiaksi joka heitä yhdistää.

Johanna Vuorelma: Huomionarvoista oli, että Terho piti "hupaisana" ajatusta, että joku sinisten mahdollisesta eduskuntaryhmästä, jos sellainen saadaan muodostettua vaalien jälkeen, loikkaisi toiseen puolueeseen. Tämä skenaario ei ole kuitenkaan kaukaa haettu, kun ottaa huomioon tämän vaalikauden lukuisat loikkaukset sekä sen, että peräti Jussi Niinistö, jonka pitäisi kuulua sinisten ydinjoukkoon, on kierrellyt kysymystä mahdollisesta loikasta. Myös Ari Jalosen ehdokaskuviot ovat herättäneet hämmennystä.

Puheenjohtaja Terho sai pitää myös valmistellun puheen. Miten puhe onnistui?

Antti Mustakallio: Puhe oli tyyliltään julistuksellisempi kuin muiden puoluejohtajien puheet. Terho ääni nousi ja tärkeät iskulauseet lausuttiin karskeilla äänenpainoilla. Tästä tuli sellainen pohdinta, oliko Terho kenties puhetta ennen ylivirittynyt ja kompensoiko hän jännitystä reimalla esiintymisellä. Oli miten oli, intiimissä tilassa pienelle yleisölle tällainen puhetyyli ei välttämättä toimi hyvin - joskin siitä päättävät toki lopulta äänestäjät. Ilahduttavasti puheessa tulivat varsin selvästi esille sinisten isot aattelliset linjaukset: perheen (”kaiken perusta” ja toisaalta yksilöiden vastuun (sitä ei voi valtio korvata) painottaminen. ”Suomalainen elämäntapa” on hyvä ja oikea eikä sitä tarvitse hävetä. Lopussa oli voimakasta vetoamista sen puolesta, että kuulija äänestäisi sinisiä. Loppu huipentui voimakkaaseen toistoon: ”Haluatko että … siniset turvaa.” Aivan lopussa oli ohut viittaus John F. Kennedyn virkaanastujaispuheen ajatukseen siitä, että ihmisten pitäisi kysyä itseltään, mitä haluavat tehdä maansa eteen. ”Me olemme niitä ihmisiä, joita olemme odottaneet rakentamaan paremman Suomen.” Puheessa ei tullut esille juurikaan konkreettisia keinoja, mutta sitäkin enemmän vakuuttamista oman puolueen kyvystä taata tietynlainen elämäntapa, jota sinisten kannattajat arvatenkin suosivat.

Johanna Vuorelma: Terhon puhe poikkesi muista puheenjohtajapuheista tyylillisesti – se pyrki paatoksellisuuteen, suuriin visioihin, dramatiikkaan. Muiden kohdalla puheet ovat olleet pitkälti vaaliohjelman läpikäyntiä, Terho ei keskittynyt politiikkakeinoihin vaan ponnekkaisiin julistuksiin: "Minä kerron miksi – koska peruskysymyksiin vastataan perusarvoilla!" Ehkä yllättävä valinta oli lähteä maalaamaan isoa kuvaa länsimaisesta kriisistä ja tulkita Suomen tilannetta siitä viitekehyksestä käsin. Tämä oli yllättävää puolueelta, joka painottaa Suomen ja suomalaisuuden erityislaatuisuutta. Oliko tarkoitus sanoa, että Suomen samastuminen länsimaalaisuuteen on ahdistuksen juurisyy? Pitäisikö Suomen tempautua irti länsimaisesta viitekehyksestä ja palata impivaaralaisuuteen? Puheen ideologinen linja muistutti varsin paljon yhdysvaltalaista kristillisoikeistoa – "Valtio on välttämätön paha, perhe on välttämätön hyvä." Missä määrin tällainen retoriikka puhuttelee suomalaista äänestäjää, jonka luottamus valtiollisiin instituutioihin on poikkeuksellisen korkeaa verrattuna muihin maihin?

Jokainen puheenjohtaja ja puolue sai oman päivänsä, Terhon tentti oli viimeinen

Puheenjohtajien vaalitenttipäivät arvottiin joulukuussa suorassa Aamu-tv:n lähetyksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho oli viimeinen.

Li Anderssonin (vas.), Petteri Orpon (kok.), Antti Rinteen (sd.), Pekka Haaviston(vihr.), Jussi Halla-ahon (PS), Juha Sipilän (kesk.), Anna-Maja Henrikssonin (rkp) ja Sari Essayahin (kd.) tentit on nähtävissä Yle Areenassa.

1.4 kello 15.30 juttuun lisätty tieto, että myös Jussi Halla-ahon tentti on katsottavissa Yle Areenassa.

Lue lisää:

Tavoitteena halvemmat autot, lisää poliiseja ja sata hävittäjää – Tällainen puolue on Sampo Terhon siniset, joka taistelee olemassaolostaan

Erilainen pääministeritentti: Sampo Terho nauroi mutta järkyttyi, kun hänen lapsensa väitti isänsä muuttuneen punaiseksi – video

Ylen vaalikone

Yle Areenan vaalisivu

Jotkut koneet on tehty kestämään. Niin myös lohjalaisperheen käytössä oleva yleiskone.

Ja kestänyt se onkin. Osien takuu päättyi pian 42 vuotta sitten, ja moottorin kolmen vuoden takuun päättymisestä tulee toukokuussa täyteen 40 vuotta.

– Jos se nyt sitten hajoaa, niin enää ei kannata takuuseen pistää, Jan Södersved nauraa.

Takuukuittikin on. Se kertoo, että Södersvedin vanhemmat ostivat yleiskoneen 30.V.1976. Se oli sitä aikaa, kun toukokuu merkittiin päivämäärään hienosti isolla V-kirjaimella.

Laatu maksoi. Koneen hinta oli kuitin mukaan 780 markkaa. Tämän päivän rahassa summa olisi noin 570 euroa, mutta tuolloin 780 markkaa oli lähes kolmannes kuukauden nettopalkasta, siksi se maksettiin osamaksulla.

Merkintöjen lisäksi jotain muutakin taidettiin tehdä toisin, kun kone on edelleen timmissä kunnossa.

– Sitä ei ole huollettu kertaakaan. Käytön jälkeen vain puhdistetaan osat, ja se on siinä.

Käytössä Valiant on aina, kun pitää jotain pilkkoa.

– Olen sillä murskannut linnuille maapähkinöitä muutaman sata kiloa vuosien aikana.

Södersved uskoo, että moni vanha hyvä kone kestää pidempään kuin vastaava nykyaikainen laite.

– Minun on hirveän vaikea kuvitella, että tänä päivänä ostaisin koneen, joka 40 vuoden päästä toimii.

Kodinkonehuoltaja on samaa mieltä

Helsinkiläisen kodinkonehuoltoliikkeen toimitusjohtaja Matti Vähämäki on samoilla linjoilla. Vanha kestää pidempään. Vähämäki ei epäröi sekuntiakaan, kun kysytään, ostaisiko hän nyt 15 vuotta vanhan hyvän koneen vai tämän päivän koneen. Hän ottaa esimerkiksi astianpesukoneen.

– No sen 15 vuotta vanhan ottaisin. Kyllä ne kestivät enemmän. Ne käyttivät enemmän vettä, ne pesivät paremmin, eivätkä ohjelmat kestäneet niin kauaa. Sitä myötä tulee kestoa koneelle, kun siellä ei kerry likaa niin paljoa. Ne olivat kokonaisuudessa parempia.

Vähämäki muistuttaa myös, että ennen hyvät koneet tehtiin paremmista materiaaleista. Pellistä ja raudasta. Nyt niissä on muovia ja elektroniikkaa.

Samalla hän muistuttaa, että vielä 70- tai 80-luvun alussa hyvä pesukone tai astianpesukone saattoi maksaa työmiehen melkein kuukauden palkan. Nyt vastaavan laitteen saa kymmenesosalla kuukausipalkasta. Jossain se näkyy.

– Siksi minä en alle 500 euron pesukonetta edes vilkaisisi. Halvimmista koneista voi puuttua esimerkiksi koneen toimintaan oleellisesti kuuluva nukkasihti, hän huomauttaa vuosien huoltokokemuksellaan.

Halvempia, alle 300 euroa maksavia koneita ei Vähämäen mukaan korjauteta, koska työ osineen voi maksaa liki yhtä paljon kuin uuden ostaminen. Osaa tuntemattomista merkeistä ei välttämättä pysty edes korjaamaan.

– 199 euron tarjouksella saa 199 euron koneen, ammattilainen naurahtaa.

Moitteita myös direktiiveille

Matti Vähämäen mukaan pelkästään laitteiden osien laatu tai korjattavuus ei kestävyyttä selitä. Syitä löytyy myös direktiiveistä. Ne määräävät koneista sellaisia kuin ne nyt ovat – ja sellaisia tehtaissa sitten tehdään.

– Esimerkiksi juuri astianpesukone. Siinä pitää olla automaattisesti ensimmäisenä 50 asteen ECO-ohjelma ja vettä saa kulua vain kolmannes siitä mitä noin 20 vuotta sitten.

– Mutta kun se rasva ei koneessa tuossa lämpötilassa sula eikä kone pysy puhtaana, vaan tukkeutuu.

Vähämäki antaa hyvän esimerkin.

– Jos naapurit ostavat yhtä aikaa samanlaisen koneen ja toinen käyttää noita matalien lämpötilojen ohjelmia ja pikaohjelmia ja toinen pääasiassa pitkiä ja kuumia ohjelmia, niin jälkimmäinen kone kestää pidempään.

– Vesimäärällä ja sähköllä ei silloin ole merkitystä kokonaiskulutuksessa, jos kone kestää vuosia kauemmin.

Vähämäkeä huolettaa myös ihmisten osaamattomuus.

– Varsinkin nuoremmat ihmettelevät, että "ai, voiko näitä huoltaa ja korjata". Vanhemmat ja ekologisesti ajattelevat kyllä tietävät tämän.

EU yrittää kohentaa tilannetta – koneet pitäisi pystyä korjaamaan

Euroopan unioni yrittää parhaillaan saada aikaan sellaisen säädöspaketin, että vuonna 2020 tai viimeistään vuonna 2021 kaikki myynnissä olevat sähkölaitteet pitäisi pystyä korjaamaan. Lisäksi niihin pitäisi löytyä varaosia.

Muutama vuosi sitten alkanut työ on siinä vaiheessa, että valaisimia, tiskikoneita ja tietokoneita sekä televisioita koskevista määräyksistä osa hyväksyttiin alustavasti jo viime vuonna.

Määräykset liittyvät EU:n ekosuunnitteluvaatimuksiin.

Valitusten määrä ei ole kasvanut

Kuluttajariitalautakunnalle kodinkoneista on tehty valituksia tasaiseen tahtiin. Mistään koneiden huononemisesta tilastot eivät kerro. Vuodesta 1991 lähtien kodinkoneista tehtyjen valitusten määrä on ollut aina alle kymmenen prosenttia kaikista valituksista.

Esimerkiksi vuonna 1991 yhteensä 3 148 valituksesta 130 koski kodinkoneita ja kodin elektroniikkaa. Vuonna 2001 luvut olivat hieman heikommat, 177 valitusta 2 909:stä. Vuonna 2010 luvut olivat 296/4 381 ja viime vuonna 298/6 290.

Kodinkoneita huoltavalla Matti Vähämäellä on tähän selitys.

– Takuuaikana kyllä osataan pyytää huoltoa takuuseen, mutta sen jälkeen enää ei, vaikka monasti aihetta olisikin.

Kodinkonekauppa kävi hyvin

Vuosi 2018 oli kodintekniikkakaupalle hyvä, kertoo Elektroniikan Tukkukauppiaat ry.

Perinteisistä kodinkoneista varsinkin kuivausrumpujen myynti lisääntyi. Viime vuonna kasvua kertyi noin 4,7 prosenttia vuodesta 2017. Elektroniikan Tukkukauppiaiden mukaan kasvu johtuu siitä, että kuivausrumpu koetaan nykyasunnoissa perusvarusteeksi.

Myös pienten kodinkoneiden myynti oli kovassa kasvussa, yhdeksän prosenttia vuonna 2018. Eniten kasvoivat sähköisten hammasharjojen ja uudenlaisten pölynimurien myynti, pitkälle yli 10 prosenttia. Myös silitysrautoja myytiin selvästi aiempaa enemmän.

Televisioiden myynti kasvoi vajaat kahdeksan prosenttia, erilaisten kuulokkeiden ja kaiuttimien myynti 36,4 prosenttia ja älykellojen yli 36 prosenttia.

Lähetä meille alla olevan linkin kautta kuva ja lyhyt tarina vanhasta toimivasta kodinkoneestasi.

Ennen kuvan lähettämistä lue Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt täältä.

Kuluttajaneuvonnassa ratkotaan huonekaluihin liittyviä riitoja päivittäin. Viime vuonna sinne tuli noin 2 700 yhteydenottoa huonekaluista. Lähes puolet niistä koski sohvia, sänkyjä ja patjoja.

Suuri osa yhteydenotoista liittyy sohvan päällisiin tai pehmusteisiin.

– Kangas rypistyy, nyppyyntyy tai pehmusteisiin tulee painaumia. Lisäksi on teknisiä puutteita, kuten vääränlaiset jalat tai huonosti toimiva vuodemekanismi, kertoo erityisasiantuntija Raija Marttala Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnasta.

Minullakin on ollut asiakas, jonka sohva täytti lähes koko asunnon. Raija Marttala

Yhteydenottoja tulee myös toimituksen viivästymisestä. Viime vuonna kuluttajaneuvontaan valitettiin usein Suomen Sänkytukun tuotteista. Sen taustalla oleva Eurolla Oy meni konkurssiin pari viikkoa sitten.

– Asiakas oli jo maksanut Sänkytukun tuotteen joko kokonaan tai osittain, mutta tuotteen saaminen kesti pitkään tai tuotetta ei saanut lainkaan. Jälkikäteen voi päätellä, että se johtui ehkä talousongelmista, Marttala sanoo.

80-vuotias tuoli kestää yhä

Yle Uutiset kertoi viime viikolla yrittäjästä, jonka sohva hajosi alle vuoden käytön jälkeen. Juttu nosti jonkin verran keskustelua huonekalujen kestävyydestä.

Uudet sohvat ovat usein lähinnä koriste, ei istumista varten. Puu- tai metallirunko on heiveröinen, kankaat ja toppaukset surkealaatuisia. Hinta ja laatukaan eivät kulje enää käsi kädessä. Itse isona miehenä on vaikeaa löytää oikeanlaista sohvaa, joka kestäisi ja jossa olisi hyvä istua.

Meille ostettiin Askosta kymmenkunta vuotta sitten hintava sohva, jossa on sänkymekanismi. Tarkoitus oli käyttää sitä varavuoteena vieraille. Muutaman kerran jälkeen yksi sängyn putkista katkesi, koska putken seinämäpaksuus oli ehkä 0,5 mm tai jopa vähemmän.

Minulla on olohuoneessa 1920-luvulla valmistettu, sittemmin kunnostettu tuoli. Toinen tuoli on Askon valikoimasta 1930-luvulta. Molemmat ovat päivittäisessä käytössä. Ruokailuryhmän tammituolit ovat noin 10 vuoden ikäiset. Toissa viikolla huomasin, että ruuvaukset ovat porautuneet osittain tai kokonaan läpi, on halkeamia ja lohkeamaa. Nykyiset tuolit ja etenkin sohvat kasataan liimapuusta ja lastulevystä. Ei niitä ole tarkoitettukaan kestämään.

Huonekaluun tyytymätön asiakas ottaa yleensä ensin yhteyttä myyjään. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, seuraava osoite on kuluttajaneuvonta. Viime kädessä ongelmat ratkoo kuluttajariitalautakunta.

Omiakin mokia

Asiakkaat valittavat kuluttajariitalautakuntaan jonkin verran siitä, ettei tuote vastaa tilausta. Eräässä tapauksessa asiakas osti sohvakaluston, joka ei mahtunutkaan kotiovesta sisään. Se ei myöskään ollut kotimainen, kuten hän oli luullut.

Kuluttajariitalautakunta päätti tapauksen asiakkaan eduksi, koska sohvakalusto ei ollut sopimuksen mukainen.

Sohvakalusto ei mahtunut asunnon ovesta sisään ja kuluttaja perui kaupan. Kuluttajan on varmistettava ennakkoon, että ostettavat huonekalut mahtuvat asuntoon. Myyjä ei kuitenkaan kiistänyt, että olisi luvannut kuluttajalle kaluston olevan kotimainen ja mahtuvan kuluttajan ovesta sisään. Sohvakalusto ei ollut sopimusehtojen mukainen. Kuluttajalla oli oikeus saada kauppa puretuksi ilman kuluja.

Valituksissa tulee esiin myös asiakkaiden omia mokia, jolloin myyjällä ei ole velvollisuutta korvata tuotetta. Asiakas on esimerkiksi ostanut sohvan selvittämättä, mahtuuko se omaan olohuoneeseen. Marttala neuvoo ottamaan huoneesta tarkat mitat ennen sohvan ostamista.

– Sohvat ovat esillä isoissa huonekaluhalleissa, joissa ne eivät näytä kovin suurilta. Kotona se onkin yllättävän kookas. Minullakin on ollut asiakas, jonka sohva täytti lähes koko asunnon.

Älä katso vain ulkonäköä

Jotkut taas ovat ihastuneet huonekalun ulkonäköön, mutta hoitaneet sitä väärin. Näin kävi esimerkiksi asiakkaalle, joka osti tammisen ruokapöydän ja öljysi sen heti väärin.

Osa öljystä imeytyi pöytään, mutta osa muodosti rasvaisia laikkuja pöydän pintaan. Pöytä oli juuri ennen kaupantekoa öljytty. Kuluttaja ilmoitti käyttäneensä pintakäsittelyyn bioöljyä. Myyjä ei ollut suositellut käytettäväksi kyseistä bioöljyä. Tällainen öljy saattaa sisältää kovettimia, jotka kovimpien lustojen kohdalla estävät syvän imeytymisen, mikä jättää laikullisen pinnan. Kyse oli puumateriaalin luontaisista ominaisuuksista sekä mahdollisesti siitä, ettei käytetty öljy sopinut käyttötarkoitukseen.

Jos siinä on vielä joku ruusukangasverhoilu, myyjä voi vaatia maksamaan koko sohvan hinnan. Raija Marttala

Jos omistaja on saanut huonekalun mukana käyttö- ja hoito-ohjeet, myyjän ei tarvitse korvata tuotetta.

– Kannattaa selvittää, miten materiaalia hoidetaan. Se voi vaatia sitoutumista kestääkseen hyvänä pitkään. On tosi harmillista, jos kallis tuote pilataan väärällä tai puutteellisella hoidolla, sanoo erityisasiantuntija Raija Marttala.

Katuminen voi käydä kalliiksi

Osa asiakkaista alkaa katua ostosta pian sen jälkeen, kun huonekalu on tilattu – vaikka huonekalussa ei olisikaan mitään vikaa. Verkkokaupassa on kahden viikon palautusoikeus sen jälkeen, kun tavara on toimitettu. Myymälässä tehtyjen tilausten kohdalla myyjällä on kuitenkin oikeus vahingonkorvauksiin, jos asiakas tulee katumapäälle.

Asiakas voi kuitenkin päästä pienillä kustannuksilla, jos hän ehtii perua tilauksen ennen kuin huonekalua aletaan valmistaa. Myöhäistä se on silloin, kun sohva seisoo rappukäytävässä.

– Jos siinä on vielä joku ruusukangasverhoilu jota muut eivät ehkä ostaisi, myyjä voi vaatia maksamaan koko sohvan hinnan.

Katuminen voi tulla asiakkaalle kalliiksi, jos huonekalu on jo kotona. Kuluttajariitalautakunta on päättänyt myyjän eduksi esimerkiksi tapauksen, jossa mittojen mukaan tehty sänky ei kelvannutkaan asiakkaalle.

Mittojen mukaan räätälöity moottoroitu sänky oli kuluttajan mielestä nukkumiskelvoton. Myyjä muutti sängyn patjaa kuluttajan toiveiden mukaan useasti, mutta sänky oli edelleen kuluttajan mukaan epämukava. Myyjä vetosi siihen, että sänky oli tehty kuluttajan mittojen mukaan. Lautakunta piti mahdollisena, että sängyn kokeminen epämukavaksi johtui kuluttajan terveydentilasta.

Hajonnutta ei kannata hävittää heti

Erityisasiantuntija Raija Marttalan mukaan huonekaluihin ei kovin usein anneta takuuta, joten kuluttajaneuvonta tarkastelee tapauksia kuluttajasuojalain mukaisen virhevastuun näkökulmasta.

Uuden tuotteen kohdalla takuu ja virhevastuu ovat kuluttajan oikeuksien kannalta lähes tasaveroiset. Kun tuotteelle tulee ikää, tilanne muuttuu. Takuun piirissä olevasta huonekalusta on yleensä helpompi saada hyvitystä.

– Jos vaikkapa sohvakankaalle on annettu viiden vuoden takuu, kiistan selvittäminen on helpompaa. Virhevastuuta soveltaessa puolestaan myyjä voi olla vahvoilla, koska kangasta on vuosien mittaan käytetty. Mahdollinen materiaalin heikkous on silloin vaikeampi todistaa, Marttala sanoo.

Vielä vaikeampaa todistaminen on silloin, kun asiakas ehtii hävittää huonekalun ennen kuin siitä tehty reklamaatio on käsitelty.

Runkosänky huojui. Sängyn mahdollista vikaa ei voitu selvittää, koska kuluttaja oli tuhonnut sängyn. Sänky oli tuhottu eikä kuluttajan toimittamien valokuvien perusteella virhettä voitu todeta, joten kuluttaja ei kyennyt osoittamaan runkosängyn olleen virheellinen.

Kursivoidut kohdat ovat tiivistelmiä kuluttajariitalautakunnan ratkaisuista ja huonekaluvikojen aiheuttamasta keskustelusta Yle Uutisten verkkosivuilla.

Brittiparlamentti hylkäsi jälleen omat ideansa EU-eron järjestämisestä – Tilanne muistuttaa jo Monty Python -sketsiä

Brittiparlamentti yritti myöhään maanantaina löytää vaihtoehtoista ratkaisua maan EU-eroa koskevaan kiistaan, mutta tuloksetta. Parlamentti sanoi "ei" kaikille itselleen tarjoamilleen erovaihtoehdoille. Tilanne on jo kuin Monty Python -sketsistä, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Tänään on pienpuolueiden tentin vuoro

Yle järjestää tänään tiistaina pienpuoluetentin, jossa puolueet pääsevät kertomaan kantojaan ajankohtaisiin asioihin. Yle keräsi pienpuolueista tietopaketin, jonka avulla pääsee jyvälle, mitä puolueet tavoittelevat ja millainen tausta niillä on. Illan lähetys alkaa kello 21.00 Ylen TV1:llä.

5 000 euron palkka tai pakko eivät riitä houkuttelemaan terveyskeskuksiin lääkäreitä – nuoret lääkärit kertovat, mikä saisi

Suomeen tarvitaan yli 400 uutta lääkäriä, mutta terveyskeskus ei kiinnosta tarpeeksi nuoria lääkäreitä. Joka neljäs lääkäri terveyskeskuksessa on erikoistuva nuori lääkäri, joka ei ole tullut yleensä jäädäkseen. Ja siihen on syynsä.

Kaupunkien tiivistyminen jättää ihmisten viihtymiselle tärkeitä viheralueita rakentamisen alle – Hiilijalanjälki kasvaa, jos luontoon joudutaan lähtemään autolla

Ihmisten viihtymiselle tärkeät viheralueet uhkaavat jäädä rakennusmassojen alle, kun kaupunkiseutujen väkimäärä kasvaa ja asuntoja tarvitaan lisää. Tutkijaa kehitys arveluttaa. Tiivistäminen voi johtaa hiilijalanjäljen kasvuun, jos luontoon pitää lähteä autolla.

Melkein koko maassa aurinkoista

Tänään on suuressa osassa maata poutainen ja aurinkoinen päivä. Lunta voi sataa vain aivan Lapin pohjoisosassa, mutta sielläkin vähän. Lämpötila nousee etelässä jopa 6-8 asteeseen, päälaella ollaan pakkasella. Yöllä on taas pakkasta liki koko maassa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Pietarsaaren rottayhdyskunta on paljastunut niin suureksi, että torjuntaoperaatiota jatketaan lähes vuodella.

Tähän mennessä kaupungin historiallisessa puukaupunginosassa eli Skatassa on saatu tapettua jo yli 130 rottaa. Se on yksi Suomen merkittävimmistä yhtenäisistä puukaupunginosista.

Alueen rottasota on kestänyt reilut kaksi kuukautta.

Keskimäärin yksi rotta per päivä jää ansaan. Tuholaistorjuntayritys Anticimex, palvelupäällikkö Jukka Tietäväinen

Tuholaistorjuntaa hoitavasta Anticimex-yrityksestä kerrotaan, etteivät he ole törmänneet näin suureen, viemärissä asuvaan rottayhdyskuntaan missään muualla Suomessa.

– Keskimäärin yksi rotta per päivä jää ansaan. Se on sellainen tahti, että tuholaisia on ainakin saman verran lisää. Olen ollut 10 vuotta alalla, enkä ole vastaavaan törmännyt, kertoo palvelupäällikkö Jukka Tietäväinen Anticimexistä.

Operaatio jatkuu viemäreissä

Maan päällä olevat myrkyttömät sähköansat ja myrkkyasemat poistetaan lähiviikkoina, koska ne eivät ole rottia houkutelleet. Pyyntiä jatketaankin viidellä viemäriansalla.

– Tuskinpa aivan kaikkia rottia saadaan tuhottua, mutta pääasia, että kanta pienenee. Silloin voidaan estää eläinten tunkeutuminen talojen alapohjiin. Muutamaan ne ovat tiensä jo löytäneet, Tietäväinen sanoo.

Tuholaistorjuntayrityksestä muistutetaan, että jyrsijät viihtyvät viemäreissä niin kauan kuin niillä on siellä ruokaa ja suojaa, eikä vihollisia näy.

– Ruuanjätteitä ei siis kannata pöntöstä huuhtoa alas.

Pietarsaaren puukaupunginosan rottaongelma havaittiin viime joulukuussa, kun päiväkodin alapohjasta löytyi rotan pesä.

Tapauksessa on nostettu syytteet rahankeräysrikoksista yhtä ihmistä vastaan toiminimi Ari Koponen Eventsin toiminnassa sekä kolmea Brother Christmas -yhdistyksen hallituksen jäsentä vastaan.

Syytteet kohdistuvat aikaan, jolloin Ari Koponen Eventsillä tai Brother Christmas -yhdistyksellä ei ole ollut rahankeräyslupaa. Kaikki epäillyt henkilöt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

Syyttäjä on luopunut vakavista syytteistä, joihin kuuluivat törkeä kirjanpitorikos ja kolme rahankeräysrikosta.

Syyttäjänviraston mukaan ei ole ollut viitteitä siitä, että yhdistyksen varoja olisi käytetty muuhun kuin yhdistyksen tarkoituksen mukaiseen toimintaan.

Koponen kertoo olevansa tyytyväinen syyttämättäjättämispäätökseen.

– Nyt viimeistään on tullut täysin kiistattomasti todistettua, ettei Brother Christmas ry:n keräyksillä saaduista varoista ole kulkeutunut euroakaan muualle kuin hädänalaisten auttamiseen. Lisäksi joissakin lehtijutuissa vihjailtiin, että olisin jopa huijannut siinä, mihin keräysrahat menevät ja antanut niihin liittyvää väärää ja vääristeltyä tietoa. Nyt nämäkin väärät väitteet on kumottu täysin, Ari Koponen muistuttaa tiedotteessaan.

Lue lisää:

Poliisi epäilee Brother Christmasia kolmesta rahankeräysrikoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta

Tanskasta karkotettua ulkomaalaista miestä epäillään kahdesta raiskauksesta Tampereella. 27-vuotias epäilty vangittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa maanantaina iltapäivällä.

Tanskalainen lehti Dagbladet Roskilde kertoo, että mies on karkotettu Tanskasta vuonna 2014. Silloin 22-vuotias mies tuomittiin Tanskassa 17-vuotiaan naisen raiskauksesta Roskildessa. Nainen oli nukkunut oppilaitoksessa.

Mies sai vuoden ja kolmen kuukauden tuomion raiskauksesta. Mies oli asunut Tanskassa kolme vuotta.

Asiasta kertoi ensin Aamulehti. Aamulehden mukaan epäilty on tullut Suomeen ja hakenut turvapaikkaa, mutta tarkka aika ei ole tiedossa.

Tutkinnanjohtaja Hannu Kallioniemi Sisä-Suomen poliisilaitokselta sanoo Ylelle, että epäillyt rikokset ovat tapahtuneet Tampereella joulukuussa ja maaliskuussa.

Molemmissa tapauksissa naiset olivat Kallioniemen mukaan nousseet tuntemattoman miehen kyytiin saadakseen kyydin kotiin.

Kallioniemi ei vahvista epäillyn kansalaisuutta. Poliisin mukaan turvapaikka-asiat ovat salassa pidettävää tietoa.

Myös Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan epäillyn kansalaisuus on salassa pidettävää tietoa.

Asuntoa imuroidessa huomasin epämiellyttävän näyn: pariisilaisasuntoni seinän maalipinta oli selvästi alkanut kupruilemaan. Paikalle saapunut putkimies hymähti huolestuneesti, vahvisti epäilyni vesivahingosta ja ryhtyi repimään seinää suurieleisesti auki.

Mistään ihan pikkuvuodosta ei ollut kyse, vaan vettä oli ehtinyt vuotaa asunnon rakenteisiin viikkojen ajan. Syylliseksi paljastui se perinteinen eli vanhuuttaan hapertunut keittiön putki. Vuoto korjattiin, mutta mihinkään monimutkaiseen kuivatusoperaatioon ei ryhdytty.

Olen asunut Ranskassa useissa eri asunnoissa, ja niissä jokaisessa on tapahtunut jossain vaiheessa vesivahinko. Rakennukset ja niiden putket ovat vanhoja, ja niitä korjaillaan sitä mukaa, kun ongelmia ilmenee.

Yhteistä tapauksille on ollut, että niitä ei ole selvitelty kovinkaan perusteellisesti. Veden annetaan imeytyä talon rakenteisiin ja toivotaan, ettei alakerran naapuri tule soittamaan ovikelloa. Hometta voi sitten rapsutella irti seinästä.

Olen joskus huvikseni pohtinut, kuinka monta tuhatta litraa iäkkäiden pariisilaistalojen sisuksiin on vuosien varrella imeytynyt vettä. Kaksituhatta litraa? Kymmenentuhatta litraa? Enemmän? Olen myös ihmetellyt, miten ranskalaiset rakennukset eivät lopulta lahoa pystyyn tai homehdu kauttaaltaan.

Harva talo onneksi romahtaa tai lahoaa, sillä vanhat kivitalot ovat pääosin erittäin järeää tekoa. Kosteuden ja homeen hajua niissä usein kyllä leijailee.

Meidänkin rappukäytävässämme tuoksahtaa voimakkaasti, ja kantakahvilassani osaan valita sen pöydän, joka ei ole kaikkein homehtuneimman seinän vieressä. Pistävästä hajusta tulee joskus päänsärky. Sen enempää en ole asiaa Pariisissa kuitenkaan ajatellut, koska homeesta tai homeen aiheuttamista sairauksista ei juuri puhuta.

Homeeseen ei suhtauduta lainkaan samanlaisella vakavuudella kuin Suomessa. Homeläikkä on Ranskassa lähinnä esteettinen haitta, joka peitetään maalilla tai siirtämällä sohvan paikkaa.

Tiedän Ranskassa joitain homeongelmien kanssa painiskelevia ihmisiä, mutta he ovat kaikki suomalaisia. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö ranskalaisillakin olisi homeeseen liittyviä oireita.

Oirehdinta tuntuu kuitenkin olevan selvästi Suomea harvinaisempaa: siitä ei puhuta eikä aiheesta kirjoiteta lehdissä.

Homekeskustelun laimeutta selittää osaltaan erilainen rakentaminen. Ranskalaiset talot eivät ole liian tiiviiksi eristettyjä, ja vanhat materiaalit ovat hengittävämpiä kuin muovilevyt ja kipsilevyseinät. Lisäksi huoneita tuuletetaan tyypillisesti ympäri vuoden, mikä sekin edistää ilmanvaihtoa. Sisätiloissa myös vietetään Suomea vähemmän aikaa.

Ranskalaisilla tuttavillani on ylipäätään varsin vähän allergioita. Kenties home ei siis aiheuta Ranskassa niin herkästi oirehdintaa – ja homeitakin on tunnetusti monenlaisia.

Toisekseen home ei huoleta täkäläisiä, sillä Ranskassa riittää suurempiakin ongelmia. Asunnonostajia pelottavat esimerkiksi termiitit, lyijy, asbesti ja lämmityskustannukset.

Mahdolliset kosteusongelmat ja putkien kunto ovat toissijaisia huolenaiheita. ”Hometalon” käsitettä ei tunneta, ja kosteustutkimuksia teettävät vain kaikkein valveutuneimmat ostajat.

On kuitenkin mielenkiintoista seurata, muuttuuko asia tulevaisuudessa, kun ranskalaisiakin taloja ryhdytään eristämään energiatehokkuuden parantamiseksi.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella kello 20 saakka.

Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokkuutta harkitseva Joe Biden on joutunut suurennuslasin alle lähentelysyytösten takia.

Maanantaina jo toinen nainen syytti entistä varapresidenttiä sopimattomasta käytöksestä.

Viime viikolla nevadalainen demokraattipoliitikko kertoi Bidenin koskettaneen häntä sopimattomasti kampanjatilaisuudessa vuonna 2014. Nevadalaispoliitikon mukaan Biden oli suudellut häntä takaraivoon.

Maanantaina entinen poliittinen avustaja kertoi paikallislehdelle kokeneensa vastaavaa varainkeruutilaisuudessa vuonna 2009. Naisen mukaan Biden oli koskettanut häntä kasvoihin molemmilla käsillä ja hieronut nenäänsä naisen nenään. Biden oli tullut kiittämään avustajia heidän työstään.

Tuttavallisena tunnettu varapresidentti

Washington Postin mukaan Biden, 76, on tunnettu tuttavallisesta tyylistään. Käytöksen sopivuus on kyseenalaistettu hänen pohtiessaan presidenttikisaan lähtemistä.

Demokraattien politiikkaa on viime aikoina ajanut naisenergia. Esivaaleissa Biden saattaisikin vaikuttaa siltä, ettei ymmärrä puolueensa äänestäjien tunnelmaa, arvioi uutistoimisto AP.

Biden on kertonut "kätelleensä, halanneensa ja osoittaneensa kiintymystä" lukemattomia kertoja urallaan, muttei ole koskaan kokenut käyttäytyneensä sopimattomasti.

– Jos esitetään, että tein niin, kuuntelen kunnioittaen. Mutta se ei koskaan ollut tarkoitukseni, Biden sanoi sunnuntaina ensimmäisen syytöksen jälkeen julkaistussa lausunnossa.

Biden oli Barack Obaman varapresidenttinä vuodet 2009–2017. Tätä ennen hän edusti senaattorina Delawaren osavaltiota vuosikymmenten ajan.

Bidenin on jo hyvän aikaa odotettu kertovan, että hän lähtee ehdolle vuoden 2020 presidentinvaaleihin. Kisaan on ilmoittautunut jo värikäs joukko ehdokkaita.

Lue lisää:

Trumpin haastajat – He tavoittelevat demokraattien presidenttiehdokkuutta 2020

Suurin osa työntekijöistä jätti tulematta töihin yksittäisenä tiistaipäivänä nakkilalaisessa Attendon Keinulan hoivakodissa. Yhden hoitajan vastuulle jäi silloin kaksitoista vanhusta.

Samana päivänä Nakkilan kunnan vanhuspalveluiden johtaja teki hoivakotiin yllätystarkastuksen. Johtopäätöksenä oli, että asukkaiden turvallisuus ja laadukas hoito on vaarantunut.

Kolme henkeä jäi pois töistä ilmoittamatta siitä ennakkoon. Anna Lehtiranta

Hoivayrityksen sidosryhmäsuhteiden ja yhteiskuntavastuun johtaja Anna Lehtiranta Attendosta vakuuttaa, että tarkastuskäynti osui vain huonoon ajankohtaan.

– Kyseessä oli harmillinen hoitajamitoituksen lasku yhtenä päivänä, kun kolme henkeä jäi pois töistä ilmoittamatta siitä ennakkoon. Sijaisen saaminen kesti niin, että yksi hoitajista oli vajaan tunnin yksin kahdeksantoista asukkaan kanssa, Lehtiranta toteaa.

Attendon ja muiden yksityisten palveluntuottajien ongelmat vanhustenhoidossa ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa alkuvuonna. Vakavimmat ongelmat ovat johtaneet jopa hoivakotien sulkemiseen.

"Osa syistä hyväksyttäviä, osa ei"

Keinulan hoivakodin johtaja Taija Brander vakuuttaa, että helmikuussa vastaan tullut tilanne oli ennalta-arvaamaton. Syitä työntekijäkatoon hän ei voi tarkemmin avata.

– Asiat on selvitetty työntekijöiden kanssa, mutta en voi kommentoida henkilökohtaisia asioita tämän enempää. Osa syistä oli hyväksyttäviä, osa ei. Tässä on kuitenkin kolme erillistä tapausta, jotka osuivat samaan päivään.

Brander myöntää, että sopivan työvoiman saatavuudessa on ollut vuosi sitten avatussa hoivakodissa ongelmia. Siellä on jouduttu käyttämään paljon vaihtuvia sijaisia.

Nakkilan kunta huomautti hoivakotia asiasta jo marraskuussa lakisääteisen tarkastuksen yhteydessä. Silloisen tarkastusraportin mukaan henkilökuntamitoitus on ollut ennen käyntiä laskennallisesti riittävä. Hoivalaitoksessa on kuitenkin ollut työvuoroja, joissa aamulla on ollut töissä vain yksi hoitaja ja asiakkaita on ollut 14.

Osa hoivakodin asukkaista on hyvin huonokuntoisia, jopa saattohoidettavia.

Marraskuisessa raportissa todettiin, että Attendo Keinulan pitää jatkossa huolehtia, että myös akuuteissa poissaolotilanteissa henkilökuntaa on riittävästi jokaisessa vuorossa.

Ajoissa kiinni epäkohtiin

Vielä helmikuussa Attendo Keinulalla oli vaikeuksia täyttää vaatimus riittävästä työvoimasta. Kun Nakkilan kunnan vanhuspalveluiden johtaja teki hoitajamitoituksen puutteista ilmoituksen aluehallintovirastolle, tilanne korjaantui.

– Reagoimme heti siihen. Hankimme välittömästi lisää sijaisia ja lisäsimme henkilökuntamäärää. Aluksi oli paljon sijaisia, joilla hoidimme tämän, mutta tällä viikolla saamme vakituisia hoitajia lisää, Taija Brander kertoo.

Esimerkkimme osoittaa, että toimivalla valvonnalla epäkohtiin päästään tarttumaan ajoissa. Katri Siiri-Valovirta

Koska hoitajamitoituksen valvominen tuotti tulosta, Nakkilan kunta aikoo olla siinä aktiivinen jatkossakin.

– Olemme seuranneet toteutuneita työvuoroja helmikuusta lähtien viikoittain ja aiomme jatkaa seurantaa, kertoo vs. perusturvajohtaja Katri Siiri-Valovirta.

Hän toivoo, että myös muut kunnat olisivat asiassa hereillä.

– Me olemme mielestäni onnistuneet valvonnassa todella hyvin. Esimerkkimme osoittaa, että toimivalla valvonnalla epäkohtiin päästään tarttumaan ajoissa.

Uutisesta voi keskustella 1.4. klo 22 saakka.

Lue myös:

Vanhusten hoitokoteihin on tehty satoja tarkastuksia – erittäin vakavia tapauksia löytyi joitakin kymmeniä

Hoivakohun riepottelema Attendo kertoi kulujen noususta Suomessa – ja osake syöksyy jälleen.

Näin vanhusten hoivayhtiöt pyörittivät haamuhoitajajärjestelmää – Luottamusmies: "Kun työntekijä ei tule töihin, siinä säästetään sen palkka"