Valtakunnalliset ennustukset tuskin tulevat pitämään paikkansa näissä eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä.

Helsinki on aivan oma maailmansa. Tässä neljä asiaa, jotka tulevat vaikuttamaan Helsingissä.

1. SDP etsii profiiliaan

SDP:lle ennustetaan valtakunnan tasolla voittoa, mutta puolue tuskin voittanee ainakaan suurissa määrin Helsingissä.

SDP:n ongelma pääkaupungissa on, että he eivät ole profiloituneet selkeästi mihinkään. Esimerkiksi rasismin vastustajina he eivät ole puolueena tulleet selvästi esiin.

SDP:n kannatus onkin tippunut Helsingissä. Kaksi vuotta sitten kuntavaaleissa 2017 he menettivät Helsingissä kolme valtuustopaikkaa. Vasemmistoliitto sitä vastoin lisäsi yhden paikan.

Tätä taustaa vasten voidaan hyvin ajatella, että sama kehitys jatkuisi myös näissä eduskuntavaaleissa.

Helsingin yliopiston lehtori, politiikan tutkija Emilia Palonen on samoilla linjoilla. Hän pitää Helsingin SDP:n ongelmana profiloitumisen puutetta.

– Kuntavaaleissa Tuula Haatainen oli esimerkiksi pormestariehdokkaana näkymätön. SDP:llä ei ole Helsingissä tällä erää positiivista kierrettä, Palonen sanoo.

Lisäksi SDP:n Helsingin piirin yksi ongelma voi olla heidän ehdokaslistansa. Ehdokaslista ei ehkä puhuttele nuorta kaupunkiväestöä. Helsinki on kuitenkin nuori kansainvälinen kaupunki, mutta SDP:n listalla on vain seitsemän alle 40-vuotiasta. Silmiinpistävää myös on, että maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on listalla vain yksi, vaikka SDP:llä on ollut neljä helsinkiläisedustajaa Arkadianmäellä.

Vertailun vuoksi: Vasemmistoliiton listalla on kolme maahanmuuttajaa, paikkoja eduskunnassa on ollut kaksi.

Eikö demarityö ole kiinnostanut maahanmuuttajataustaisia ihmisiä?

Lisäksi SDP:ltä puuttuu Helsingissä näissä vaaleissa Nasima Razmyar, valovoimainen apulaispormestari.

Razmyar valittiin viime eduskuntavaaleissa eduskuntaan, mutta hän luopui paikasta Helsingin hyväksi, ja otti apulaispormestarin paikan vastaan. Häneltä periytyy yli 5000 ääntä.

Ne menevät ehkä SDP:n Pilvi Torstille, joka edustaa Razmyarin tavoin uutta SDP:ta.

Tai sitten jonnekin muualle, jopa toisiin puolueisiin?

Emilia Palonen pitää Razmyarin äänten siirtymistä Torstille tai jopa vihreiden Outi Alanko-Kahiluodolle mahdollisena.

– Torsti on kuitenkin profiloitunut koulutuksen edistäjänä. Nämä ovat Helsingissä koulutusvaalit. Helsingissä asuu paljon apurahatutkijoita ja yliopisto- ja korkeakouluväkeä, jotka ovat kyllästyneitä kaikkiin koulutusleikkauksiin, Palonen sanoo.

Myös SDP:n Eero Heinäluoman 10 000 ääntä siirtyvät näissä vaaleissa jollekin, kun hän ei ole enää ehdolla vaaleissa. Ne saattavat siirtyä hänen tyttärelleen, Helsingin SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana toimivalle Eveliina Heinäluomalle.

Kuka SDP:tä sitten voisi Helsingissä äänestää?

Tutkija Palonen uskoo, että Helsingissä SDP:tä tulevat äänestämään ne, jotka tykkäävät puolueen tämän hetken profiloimattomasta tilasta.

– Voi olla, että he ketkä eivät voi äänestää vasemmistoliittoa tai vihreitä, äänestävät demareita.

Tukijan mukaan SDP:n valitsema linja voi siis olla hyväksikin. Ääni menisi kuitenkin nykyhallitusta vastaan.

– Määrittelemättömyys ei ehkä haittaa, kunhan se edustaa jotain muuta kuin Sipilän hallitusta, sotea ja koulutusleikkauksia.

2. Perussuomalaiset Halla-ahon vanavedessä

Kuka Helsingissä sitten pärjää?

Ainakin perussuomalaiset. He kärkkyvät Helsingissä sinisiltä ylijäävää Sampo Terhon kansanedustajan paikkaa europarlamentista eduskuntavaaleihin palanneen Jussi Halla-ahon avulla. Halla-aholla on oma vankkumaton kannattajakuntansa, joka lähtee uurnille vain Halla-ahon takia.

Sininen tulevaisuus tuskin saa yhtään ehdokasta läpi Helsingissä.

Siniset ovat tajunneet tämän itsekin.

Nykyinen kansanedustaja, urheiluministeri Sampo Terho, on näissä vaaleissa siirtynyt ehdolle Uudellemaalle sinisten Jussi Niinistön kaveriksi.

Vaikuttaa siltä, että Terho ei ole itsekään uskonut omaan läpimenoon Helsingistä.

Tutkija Emilia Palonen uskoo, että perussuomalaiset saavat Jussi Halla-ahon avulla eduskuntaan myös muita edustajia.

– Perussuomalaiset ei ole Helsingissä olematon puolue, Palonen sanoo.

– Halla-aho on nostettu puolueen profiilissa korkealle. Kun puolue nostaa yhden henkilön kärkeen, sen äänillä voi mennä läpi useita, Palonen sanoo.

On mielenkiintoista katsoa vaalien jälkeen, missä perussuomalaisten kannattajat Helsingissä asuvat.

Puolue selvästi kalastelee ehdokasasettelunsa perusteella kantaväestöön kuuluvia koulutettuja konservatiiveja.

3. Vihreiden asema vankkenee

Toinen Helsingin vaalien pärjääjä mitä todennäköisimmin on vihreät.

Vihreät on Helsingin toinen pääpuolue kokoomuksen jälkeen. Eduskunnassa vihreillä on ollut paikkoja viisi, kokoomuksella kuusi.

Eikä vihreiden asema näytä olevan uhattuna nytkään.

Viime eduskuntavaaleissa 2015 vihreät saivat Helsinkiin yhden lisäpaikan. Kuntavaaleissa vuonna 2017 he saivat kaksi lisäpaikkaa Helsingin valtuustoon.

Suunta mitä todennäköisimmin on nyt sama.

Tutkija Emilia Palonen uskoo, että vihreät tulevat saamaan myös niin sanottuja protestiääniä.

– Sen sijaan, että äänestät perussuomalaisia, äänestät joko vihreitä, vasemmistoliittoa tai SDP:tä, Palonen sanoo.

Vihreiden kannatusta lisää myös se, että helsinkiläisten suurin huolenaihe on tällä hetkellä ilmastonmuutos. Saman turvallisuustutkimuksen mukaan seuraavaksi eniten helsinkiläisiä huolettaa lasten ja nuorten tulevaisuus sekä tuloerojen kasvu.

Nämä kaikki kolme ovat vihreiden lempiteemoja.

Ainoa haitta vihreille saattaa olla, että istuva kansanedustaja Antero Vartia ei ole enää ehdolla.

Hänen noin 7000 ääntä saattaa vuotaa kokoomukselle. Kokoomus onkin viime aikoina tehnyt hirveästi työtä sen eteen, että se olisi ilmastoystävällinen puolue. Välillä esimerkiksi Helsingin valtuustossa kokoomuksen puheenvuorot vaikuttavat kuin suoraan vihreiden puolueohjelmasta otetuilta.

Vihreissä taas on vahvistunut ydinvoimaa kannattava ryhmä. Tämä vetoaa taas kokoomuslaisiin.

Kisa äänistä tulee siis olemaan kova näiden kahden puolueen välillä Helsingin piirissä.

Tutkija Emilia Palonen uskoo, että kokoomus häviää Helsingin piirissä. Tai ei ainakaan saa voittoa.

– Olisin hämmästynyt, jos kokoomus on näiden vaalien jälkeen vielä suurin puolue Helsingistä, Palonen sanoo.

Palosen mukaan kaikki koulutusleikkaukset muun muassa ovat romahduttaneet ihmisten uskon.

– Ihmiset ovat niin kyllästyneitä. Kokoomuksen imago on tämän hallituksen aikana romahtanut, Palonen sanoo.

Palosen mukaan eduskuntavaaleissa ei välttämättä riitä, että Helsingin kuntapolitiikassa kokoomus on pyrkinyt pehmentymään. Moni kokoomusta äänestänyt voi Palosen mukaan näissä vaaleissa äänestää jopa SDP:tä tai Feministipuoluetta.

– Ihmiset eivät ole enää niin puolueuskollisia.

Lisäksi vihreiden vaaleja värittää näissä eduskuntavaaleissa jo ensi kesän puoluejohtajan valinta.

Helsingin piiristä Vihreiden puheenjohtajakisassa ovat mukana ainakin istuva puheenjohtaja Pekka Haavisto, mutta myös haastajat Emma Kari sekä Maria Ohisalo, miksei Outi Alanko-Kahiluotokin.

Jos joku näistä suurista nimistä yllättää äänestäjämäärällään, se saattaa muuttaa vihreiden ensi kesän puheenjohtajakisan lähtöasetelmat kokonaan.

4. Feministinen puolue voi yllättää

Yksi kokonaan uusi puolue kärkkyy läpimenoa Helsingissä. Feministisen puolueen Katju Aro. on vahva ehdokas.

Tutkija Emilia Palonen uskoo, että Feministisellä puolueella olisi mahdollisuus saada yksi ehdokas läpi.

– Vaalikoneet on antaneet Helsingissä usealle Feministisen puolueen ykkösvaihtoehdoksi. Se voi laittaa miettimään, ketä äänestää, Palonen sanoo.

Kuntavaaleissa esimerkiksi Feministinen puolue sai melkein 5000 ääntä ja puolueen puheenjohtaja Katju Aro sai reilut 1500 ääntä. Nyt vaaliliitossa hänellä on pieni mahdollisuus päästä läpi.

Viimeaikainen metoo-liikehdintä voi tukea puolueen sanomaa ja tuoda vielä lisäääniä.

– Uudet puolueet on tietty trendi nyt Euroopassa. Ihmiset haluavat uusia puolueita. Ehkä protesti nykyistä hallitusta kohtaan voisi kanavoitua tätäkin kautta, Palonen sanoo.

Kirjoittaja on elokuusta 2017 asti seurannut Helsingin kaupungin kuntapolitiikkaa Yle Uutisissa. Asunut Helsingissä vakituisesti vuodesta 2007.

Aiheesta voi keskustella klo 17 saakka.

Korjattu 10:05: Feministisen puolueen kokonaisäänimäärä ja Katju Aron äänimäärä. Jutussa luki, että Katju Aro olisi saanut 5000 ääntä. Se oli koko puolueen äänimäärä. Aro sai noin 1560 ääntä.

Lue lisää vaalipiirianalyyseja täältä.

Ylen vaalikoneen voit tehdä täällä.

Ylen uusin puoluekannatusmittaus: Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue, SDP menetti kannatustaan(29.3.2019)

Kun helsinkiläinen Maija Ikonen käy kylässä, saattaa hän vaivihkaa hinkata kylpyhuoneen lavuaarin puhtaaksi käsiä pestessään. Tai suoristaa ohimennen maton hapsut. Yleensä astiat ovat jo tiskikoneessa, ennen kuin ystävä on edes huomannut asiaa.

Ikonen tunnetaan siitä, että hän siivoaa paljon ja että hänen kotonaan on aina siistiä.

Projektipäällikkönä markkinointitoimistossa työskentelevä nainen on tuttu näky rätti kädessä myös omalla työpaikallaan. Kollegat hän sai osallistumaan järjestämäänsä toimiston siivouspäivään karkki- ja pullapalkkiolla.

– Tällainen mä olen! Aina vähän siivoamassa. Mutta se ei ole minulle mikään ongelma, päinvastoin! Siivoaminen on arkinen ilo ja nautinto, kolmekymppinen Ikonen sanoo hymyillen.

Hän nostaa imurin komerosta. Sitten vaan töpseli seinään ja masiina päälle. Imurin vaativa ääni on musiikkia hänen korvilleen. Aijai!

– Tämä on ihan suosikkijuttuja! Oikein rakastan sitä, kun pöly katoaa tuonne putkeen! Tulee tunne, että nyt tapahtuu ja saan aikaan.

Siisti koti on paras ja helpoin sisustusvinkki

Vaikka Ikosen intohimoinen siivousharrastus on hänen ystäväpiirinsä hyväntahtoisten vitsien kohde, hän ei todellakaan ole mikrokuituliinansa kanssa yksin.

Vaikka kotisiivouspalveluiden ostaminen on viime vuosien aikana yleistynyt, moni haluaa kuitenkin siivota itse ja yhä useampi tahtoo tehdä sen huolellisesti hyvillä varusteilla.

Siivoaminenkin voi olla välineurheilua, joten innokkaimmat hifistelijät maksavat pölynimurista kuukauden vuokran verran ja keräävät siivouskomeroonsa kaikki uusimmat innovaatiot.

Iso-Britanniassa siivoustarvikkeiden ja -tuotteiden myynti on kovassa kasvussa. Samansuuntainen kehitys on nähtävissä myös suomalaiskauppojen siivousosastoilla, joiden valikoimat kasvavat koko ajan ekologisempaan ja katseenkestävämpään suuntaan. Kodit ovat aiempaa pienempiä, joten siivousvälineitä pidetään tilan puutteen takia esillä.

– Siivoustarvikkeiden ja pesu- ja puhdistusaineiden myynti on noussut erityisesti nuorempien ikäluokkien ja lapsiperheiden keskuudessa. Varsinkin kestävät ja vastuullisesti valmistetut siivousvälineet sekä eri värit ja kuosit kasvattavat suosiotaan, Jaakko Mäntyranta Keskon viestinnästä sanoo.

Puhtaan kodin tavoitteleminen liittyy olennaisesti sisustamiseen, joka puolestaan on oleellinen osa jo vuosikausia vallinutta hektisen nykyelämän vastaliikettä kotoilua.

Kotiin panostetaan ja siellä puuhastellaan kiireettömästi viihtyisässä ympäristössä.

Koti ja sen sisustaminen ovat osa identiteettiä, joten sitä myös kuvataan omaksi ja muiden iloksi sosiaalisen median takia enemmän kuin koskaan ennen. Ja kuten tiedetään, sosiaalisen median kohtaamispaikoissa moni valitsee lähestystavakseen mieluummin esteettisyyden kuin karun arkirealismin.

Designsohva kun ei näytä miltään vaatekasan alla.

Siisti koti on monelle paras ja helpoin sisustusvinkki ja se, mitä tapahtuu ennen kuin koti kiiltää, on raportoimisen arvoista.

Siivouspäivän pyhittäminen merkki elämänhallinnasta.

Somen siivousgurut saavat nuoret kuuraamaan kotejaan

Sosiaalisen median kuvapalvelu Instagramista löytyy miljoonia kuvia ja videoita, joissa ihmiset siivoavat ja esittelevät suosikkituotteitaan. #cleaning #cleaningobsessed #cleanhouse

Facebookin lukuisissa siivousryhmissä ihmiset jakavat vinkkejä pinttyneen lian irroittamiseen ja hehkuttavat kilpaa siivouksen jälkeistä autuasta olotilaa:

"Siisti koti tuo onnellisuutta ja harmoniaa. Prosessi voi olla inspiroiva tai tuskallinen, mutta lopputulos aina sen väärtti!", FB:n aktiivisessa Siivoushullut-ryhmässä kirjoitetaan.

Yksi puhtaan kodin ilosanoman vaikutusvaltaisimmista julistajista on Essexissä asuva 29-vuotias kampaaja Sophie Hinchliffe. Hänen mrshinchome-tilillään Instagramissa on yli 2,1 miljoonaa seuraajaa. Mrs Hinchin kaltaisten some-vaikuttajien vanavedessä etenkin nuoret aikuiset ovat innostuneet putsaamaan ja puunaamaan.

Kun Hinchliffe kuuraa keittiön pesualtaan hohtavaksi ja kertoo, millä tuotteella lopputulokseen päästiin, myydään ne samantien loppuun.

Samoin saattaa käydä hänen nyt huhtikuussa julkaistavalle Hinch Yourself Happy: All The Best Cleaning Tips To Shine Your Sink And Soothe Your Soul -kirjalle, joka on keikkunut verkkokauppajätti Amazon bestseller-listalla jo kuukausia ennen ilmestymistään.

"Töissä on aina joku asia on kesken, siivotessa tulee valmista"

Muutama vuosi sitten Japanista maailmanlaajuiseksi ilmiöksi levinnyt KonMari-menetelmä lupasi tavaroiden karsimisen ja järjestelyn olevan elämänmullistava taika kohti hyvinvointia. Myös Ikonen soveltaa Marie Kondon oppeja ja elää mahdollisimman pienellä tavaramäärällä.

Nousevan auringon maasta kotoisin on myös toinen siivousguru buddhalaismunkki Shōkei Matsumoto, jonka oppi sisäiseen rauhaan kuuluu näin: "putsaa, jynssää, kiillota ja lakaise aina kuin voit".

Matsumoto kirjoittaa A Monk's Guide to a Clean House and Mind -kirjassaan, että kaikista tärkeintä siivoamisessa on säännöllisyys.

Ikonen on siivousmunkin kanssa samaa mieltä. Torstai-illoille hän ei sovi tapaamisia, sillä ne on pyhitetty kodista huolehtimiselle.

Päivä on taktisesti valittu. Siivoamalla jo torstaina, viikonloppuna voi sitten keskittyä muihin harrastuksiin tai tehdä tarvittaessa jonkin enemmän aikaa vievän "projektisiivouksen", kuten vaikka kuvata vaatteita fb-kirpputorille tai pestä ikkunat.

"Siivoamisessa parasta on sen konkreettisuus. Siitä seuraa aikaansaava ja tarmokas olo." Maija Ikonen, siivousharrastaja

– En ole mikään neuroottinen nurkkien hinkkaaja tai bakteerikammoinen pesuaineilla hifistelijä. Fairylla ja Tolulla pärjää pitkälle, Ikonen kertoo metodeistaan.

Siivouspäivän tehtävälistalla on yleensä imurointi, moppaus, pölyjen pyyhkiminen, roskien vieminen ja pyyhkeiden vaihtaminen puhtaisiin. Rutiinin kruunaa tuoreiden leikkokukkien asetteleminen maljakkoon.

– Siivoamisessa parasta on sen konkreettisuus. Lopputulos, jonka itse saan aikaan. Työelämä on vellovaa ja aina joku asia on kesken. Siivotessa tulee oikeasti valmista. Siitä seuraa aikaansaava ja tarmokas olo. Siistissä kodissa voi vaan olla.

Ikonen muistuttaa, että helppohan hänen on lapsettomana yksineläjänä pitää kotinsa aina siinä kunnossa, että hän voisi keittää milloin tahansa kahvit korkea-arvoisemmallekin yllätysvieraalle.

Silloin jos ruokakuntaan kuuluu myös muita ja varsinkin niitä pienempiä kanssa-asujia, siistin kodin ylläpito ei ehkä olekaan vain kivaa ajanvietettä.

– Jos voin auttaa ystäviäni heidän kiireisessä lapsiperhearjessaan, niin menen mielelläni heidän luokseen siivoamaan, hän lupaa.

Ikonen tuumaa, että yhdessä tekeminen voisi ylipäänsä olla ratkaisu sellaisille, joille kaikki siivoamiseen liittyvä on vihoviimeistä puuhaa.

Toinen vaihtoehto on siivota hammasta purren vaan siksi, että urakan lopussa häämöttää harmoninen lopputulos: siisti koti, jossa voi ottaa rennosti, koska villakoirat eivät pyöri jaloissa.

– Siivoamisesta voi tehdä kivan jutun, jos laittaa hyvät musat soimaan ja ajattelee, että se on sielunhoitoa, eli siinä tulee samalla hoitaneeksi myös omaa päätään. Luovuus lähtee ihan eri tavalla liikkeelle kun tekee jotain mekaanista, kuten vaikka imuroi.

Siivoaminen voi edistää tai nakertaa mielenterveyttä

Yksi syy siihen, miksi moni tarttuu mielellään moppiin on se, että päivät kuluvat ruutujen äärellä kyyhöttäen, kun taas siivoaminen motivoi ylös ja liikkumaan. Käsillä tekeminen on konttorirotalle kaivattua vaihtelua.

Siivotessa tulee luontaisesti samalla järjestäneeksi myös omaa mieltään.

"Siivoamien ei ole pitkäaikainen lääke, vaan hankalat tunteet on pystyttävä myös kohtaamaan." Emilia Kujala, sosiaalipsykolgi, mindfulness-kouluttaja

Monelle siivoaminen käy siten eräänlaisesta edullisesta tee-se-itse terapiasta. Tämän tietää sosiaalipsykologi, mindfulness-kouluttaja Emilia Kujala.

– Siivoaminen ja järjestely voi olla mielekäs, omien arvojen mukainen ja terapeuttinen flow-tilan kaltainen kokemus, jossa oman toiminnan lopputulos näkyy hyvin konkreettisesti ja palkkiona voi syntyä hallinnan kokemusta, tyytyväisyyttä itseen ja mielihyvää itse tekemisestä, johon voi hyvällä tavalla uppoutua, Kujala sanoo.

Tällöin siivoaminen voi olla mindfulnessia, eli tietoista ja hyväksyvää läsnäoloa, jossa keskitytään hetkeen. Säännöllisen mindfulnessin on tutkittu vähentävän stressiä, helpottavan masennusoireisiin, laskevan verenpainetta, parantavan vastustuskykyä ja helpottavan myös krooniseen kipuun.

Kujala muistuttaa, että siivoaminen on mindfulnessia vain silloin, jos sitä tekee oikeista syistä. Esimerkiksi siksi, että siivoaminen motivoi itsessään ja tuottaa iloa.

Sosiaalipsykologi kertoo, että joidenkin ihmisten kohdalla siivoaminen ja paikkojen järjestely voi myös olla toistuva keino säädellä hankaliksi koettuja tunteita ja ajatuksia ja olla luonteeltaan siksi pakonomaista. Silloin siivoaminen ei enää edistäkään mielen hyvinvointia, vaan voi jopa nakertaa sitä.

– Siivoaminen voi joskus toimia hyvänä aikalisänä, jos haluaa hetkellisesti sysätä ikäviä tunteitaan syrjään. Se ei kuitenkaan ole pitkäaikainen lääke, vaan hankalat tunteet on pystyttävä myös kohtaamaan, Kujala kertoo.

"Siivoaminen auttaa kaikkeen"

Maija Ikonen oppi siivouksen ilot jo pesuaineen tuoksuisessa lapsuudenkodissaan, jossa äiti iskosti tyttärensä päähän "Tuo tullessas, vie mennessäs. Tee siellä ollessas!" -mantran. Sitä Ikonen uskoo toteuttavan autopilotilla loppuelämänsä.

Siivoaminen on hänelle ensisijaisesti mielekäs rutiini, joka tuo järjestystä epäsäännölliseen arkeen. Siivoamalla kotiaan Ikonen myös osoittaa itselleen, että välittää ympäristöstään ja sitä kautta myös omasta hyvinvoinnistaan.

– Uskon että siivoaminen auttaa kaikkeen. Silloin kun itse olen ollut allapäin, olen yrittänyt tehdä edes vähän jotain. Mennä ulos tai siivota, yleensä olen siivonnut ja se on kyllä auttanut.

Ikonen on pohtinut, että rakkaasta harrastuksesta voisi tulla myös ura. Ikonen kertoo haaveilevansa omasta ylellisestä siivousalan yrityksestä.

– Palveluun kuuluisi siivouksen lisäksi pieniä kauniisti aseteltuja pikkuherkkuja, leikkokukkia ja hienosti taiteltuja pyyhkeitä. Sellaista hotellimaista luksuksen tuntua. Helsingissä on fyrkkajengiä, tällä voisi hyvin lyödä leiville, Ikonen ilmoittaa ja lisää sitten:

– Vaikka siivoaminen ei ole ihan kaikkien juttu, en tiedä montakaan, ketkä eivät nauttisi tulla siistiin kotiin.

Juttuun on haastateltu myös Facebookin Siivoushullut-ryhmän jäseniä, pohjoismaiden johtavan siivoustuotteiden valmistaja Sinituote Oy:n markkinointikoordinaattori Marika Saarinummea ja Psykoterapiakeskus Vastaamon ratkaisukeskeistä psykoterapeuttia Tuija Terävää.

Testaa tästä millainen siivooja sinä olet.

Ylen pienpuoluetentti pidetään tänään, tiistaina illasta televisiossa ja Yle Areenassa. Yle keräsi tietopaketin merkittävimmistä pienpuolueista ja liikkeistä.

Näistä kaikki muut paitsi Seitsemän tähden liike ja Liike Nyt ovat tentissä edustettuina. Tähtiliikkeen puheenjohtaja Paavo Väyrynen kieltäytyi kutsusta ja Liike Nytiä ei kutsuttu tenttiin, koska se ei ole rekisteröitynyt puolueeksi.

Puolueet ja liikkeet on esitelty aakkosjärjestyksessä.

Eläinoikeuspuolue

Kuka on puheenjohtaja? Santeri Pienimäki.

Milloin perustettu? 2015.

Mitä asioita puolue ajaa? Eläinoikeuspuolue ajaa poliittista vallankumousta demokratian keinoin. Periaatteena on, että kaikilla elollisilla olennoilla on oltava oikeus omaan elämään ja vapauteen. Eläimillä pitää olla mahdollisuus lajityypillisen elämään, ei kuitenkaan ihmisoikeuksiin.

Verotus on uudistettava suosimaan kasviksia, eläintuotteille haittavero. Turkistarhaus lakkautettava. Eläintuotannolle luodaan lopettamistuki ja luopuville eläintuottajille lainojen anteeksianto-ohjelma.

Työaikaa pitää lyhentää ja sitä varten on aloitettava erilaisia kokeiluja. Työn ja perheen yhteensovittamista olisi helpotettava ja perustulokokeilua laajennetteva.

Kuinka monta ehdokasta? 17 ehdokasta.

Erikoisuus: Inhimillinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Suomen pitää olla ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa edelläkävijä, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Feministinen puolue

Kuka on puheenjohtaja? Katju Aro.

Milloin perustettu? Vuonna 2016.

Mitä asioita puolue ajaa? Feministinen puolue korostaa kolmea tavoitetta yhteiskunnassa: sukupuolten tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja inhimillistä turvallisuutta.

Puolue linjaa sukupuolten tasa-arvoa ennen kaikkea talouden ja työelämän kysymyksissä. Puolue haluaa työnantajamaksuihin tasa-arvoerän, jolla rahoitetaan naisvaltaisten alojen palkankorotuksia. Feministit haluavat myös korottaa kotiäitien pieniä eläkkeitä.

Syrjinnällä puolue viittaa rakenteisiin, joiden kautta ihmisiä marginalisoidaan ihonvärin, sukupuolen tai seksuaalisuutensa takia. Inhimillistä turvallisuutta puolestaan uhkaavat ilmastonmuutos ja miesten naisiin kohdistama väkivalta. Puolue haluaa purkaa syrjiviä rakenteita ja turvallisuutta uhkaavia tekijöitä.

Kuinka monta ehdokasta? Feministisellä puolueella on 37 ehdokasta 12 vaalipiirissä.

Erikoisuus: Feministinen puolue on muodostanut Helsingin vaalipiirissä vaaliliiton piraattipuolueen, liberaalien ja eläinoikeuspuolueen kanssa. Puolueella on realistiset mahdollisuudet saada ensimmäinen ehdokas läpi eduskuntavaaleissa.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Itsenäisyyspuolue

Kuka on puheenjohtaja? Henri Aitakari.

Milloin perustettu? 1994.

Mitä asioita puolue ajaa? Itsenäisyyspuolue on perustamisestaan lähtien suhtautunut kriittisesti Suomen EU- ja eurojäsenyyteen. Puolue ajaakin Suomen EU- ja euro-eroa, minkä jälkeen Suomen pitäisi solmia ETA-sopimus.

Tämän lisäksi puolue vastustaa ankarasti Suomen Nato-jäsenyyttä ja se näkyy myös puolueen ehdokkaiden vaalikonevastauksissa. Ehdokkaat ovat lähes yksimielisesti eri mieltä väittämästä, jonka mukaan Suomen turvallisuuspoliittinen asema paranisi Nato-jäsenyyden takia.

Kuinka monta ehdokasta? Itsenäisyyspuolueella on 47 ehdokasta yhdeksässä vaalipiirissä.

Erikoisuus: Puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Antti Pesonen menehtyi pitkäaikaisen sairauden takia keväällä 2017, joten puolue on nyt uuden kauden alussa. Puheenjohtaja Henri Aitakari johdattaa puoluetta ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleihin.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Kansalaispuolue

Kuka on puheenjohtaja: Sami Kilpeläinen.

Milloin perustettu? 2016.

Kuinka monta ehdokasta? 50 ehdokasta.

Mitä asioita puolue ajaa: EU-maataloustukijärjestelmä pitää kansallistaa ja päätöksenteko alueellistaa. Puolue vastustaa EU:n liittovaltiota ja yhteisiä puolustushankkeita. Rajatarkastukset on palautettava. Suomen maaseutu täytyy pitää asuttuna.

Puolue laittaisi lisää rahaa turvallisuudesta vastaaville viranomaisille, poliisille etunenässä. Suomalaisen sosiaaliturvan pitää kuulua vain suomalaisille.

Kotihoidontuki on tuplattava. Vanhemmilla pitää olla mahdollisuus valita sopivin hoitomuoto lapsille ja osa-aikaisen työskentelyn mahdollisuutta on lisättävä. Pienimpien eläkkeiden tasoa on korotettava.

Erikoisuus: Paavo Väyrysen perustama puolue, josta Väyrynen lähti. Ohjelma on sama, mutta ilman Väyrystä.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Maahanmuuttajien määrän kasvu on lisännyt turvattomuutta Suomessa.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Liberaalipuolue

Kuka on puheenjohtaja? Tea Törmänen.

Milloin perustettu? 2015.

Kuinka monta ehdokasta? Puolueella on 36 ehdokasta, eniten Uudenmaan vaalipiirissä.

Mitä asioita puolue ajaa? Yksilönvapautta. Kaikilla ihmisillä pitää olla vapaus valita. Se tarkoittaa oikeutta elää omaa elämäänsä, kunhan ei vie samoja oikeuksia muilta.

Työn verotusta on alennettava, koska ihmisten pitää itse saada päättää, miten he käyttävät rahansa. Työehtosopimusten yleissitovuus on poistettava ja työehdoista sovittava paikallisesti.

Valtion on keskityttävä ydintehtäviin. Sen tarkoitus ei ole kerätä "maksimimäärää veroja", vaan antaa ihmisten tavoitella tärkeäksi kokemiaan asioita. Alkon ja Veikkauksen monopolista on luovuttava.

Erikoisuus: Tukitakuu. Mikäli viranomainen ei pysty käsittelemään perusturvaa hakevan tukihakemusta tietyn ajan sisällä, päätös tehdään automaattisesti hakijan eduksi.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Parantumattomasti sairaalla on oltava oikeus eutanasiaan.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Liike Nyt

Kuka on puheenjohtaja? Harry Harkimo.

Milloin perustettu? 2018.

Mitä asioita liike ajaa? Liike Nyt on valinnut kuusi periaatetta, joihin se perustaa toimintansa. Niiden mukaan jokaisesta on pidettävä huolta, markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita. Näiden lisäksi liike painottaa Eurooppa-myönteisyyttä ja yksilön arvostamista.

Vaaleissa puolue ajaa toisen asteen maksutonta koulutusta, kovempia rangaistuksia seksuaalirikollisille ja yrittäjille sosiaaliturvaa. Liike poistaisi työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Kuinka monta ehdokasta? Liike Nyt ilmoittaa nettisivuillaan, että sillä on 109 ehdokasta.

Erikoisuus: Liike Nyt ei ole puolue, vaan poliittinen liike. Tämä on puolestaan tarkoittanut sitä, että jokaisen ehdokkaan on pitänyt kerätä sata allekirjoitusta ehdokkuuttaan varten. Itsenäiset ehdokkaat ovat puolestaan tehneet vaaliliittoja Liike Nyt -nimen alle.

Vaalikoneväite, jonka kanssa liikkeen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Viinit ja vahvat oluet pitää saada ruokakauppoihin.

Vaalikoneväite, jonka kanssa liikkeen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Kommunistinen Työväenpuolue

Puheenjohtaja: Mikko Vartiainen.

Milloin perustettu? 1988.

Kuinka monta ehdokasta? 31.

Mitä asioita puolue ajaa? Jokaisen pitäisi saada 1 200 euron perustulo ja oikeus työhön olisi kirjattava perustuslakiin. Kaikille olisi myös taattava ilmainen koulutus ja vapaa opiskeluoikeus. Pääsykokeet puolestaan pitäisi poistaa ja opintolainat tulisi nollata.

Irti EU:sta, Natosta, kohti työväen valtaa ja sosialismia. Suurteollisuus on kansallistettava, samoin pankit, kaivokset, puhelin- ja teleliikenne, kuten myös sähköntuotanto ja -jakelu.

Erikoisuus: Puolue ilmoittaa, ettei lupaa mitään, vaan vaatii.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä:Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä

Suomen Kansa Ensin

Kuka on puheenjohtaja? Marco de Wit.

Milloin perustettu? 2018.

Mitä asioita puolue ajaa? Suomen kansa ensin ajaa ”ensisijaisesti suomalaisten etuja poliittisissa kysymyksissä". Käytännössä puolue vaatii Suomen eroamista sekä Euroopan unionista että eurojärjestelmästä. Tämän lisäksi puolueen mukaan ”rajat pitää sulkea luvatta tuleville" ja tulleet pitää palautta lähtömaihin. Puolueen ehdokkaat vastustavat lähes yksimielisesti Suomen Nato-jäsenyyttä ja vaativat suoraa demokratiaa kansanäänestyksineen.

Kuinka monta ehdokasta? Suomen kansa ensin -puolueella on 34 ehdokasta yhdeksässä vaalipiirissä.

Erikoisuus: Suomen kansa ensin-puolueenpuheenjohtaja Marco de Wit tuli tunnetuksi mielenosoitusleiristä Helsingin keskustassa, jossa vastustettiin turvapaikanhakijoiden tulemista ja jäämistä Suomeen. Leiri hajosi keväällä 2015 useisiin porukoihin, joista Suomen kansa ensin -ryhmä perusti oman puolueensa.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Suomen ei pidä kiirehtiä kieltämään uusien bensa- ja dieselautojen myyntiä

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vihapuhe tulee määritellä ja asettaa rangaistavaksi rikoslaissa.

Suomen Kommunistinen Puolue

Puheenjohtaja: Juha-Pekka Väisänen.

Milloin perustettu: Ensimmäisen kerran 1918.

Kuinka monta ehdokasta? 88 ehdokasta.

Mitä asioita puolue ajaa? Kaikille täysi-ikäisille suomalaisille veroton 1 200 euron perusturva. Perusturva rahoitetaan esimerkiksi nostamalla isojen perintöjen ja suurituloisten verotusta.

Kuusituntinen työpäivä. Työn tuottavuus on kasvanut ja työttömyyttä voidaan torjua 30 tunnin työviikolla. Näin ihmisillä jää enemmän aikaa itsensä kehittämiseen, perheen kanssa olemiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Hävittäjähankinnat on peruttava. Suomen ei pidä liittyä Natoon eikä mihinkään muuhunkaan sotilasliittoon. Suunnitelluilla hävittäjähankinnoilla ei saavuteta Suomen ilmatilan herruutta, puolue sanoo.

Erikoisuus: Rauhankasvatuksen lisääminen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan. Lasten on tärkeää oppia ratkaisemaan ongelmia ja ristiriitoja sovitellen.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä:Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille pitää lisätä.

Seitsemän tähden liike

Puheenjohtaja: Paavo Väyrynen.

Milloin perustettu? 2018.

Kuinka monta ehdokasta? 177.

Mitä asioita puolue ajaa? Vastustaa hallitsematonta globalisaatiota ja Euroopan ylikansallista yhdentymistä. Suomen on pidettävä maahanmuuttopolitiikka omissa käsissään. Maahan tulleiden turvapaikkahakemukset on käsiteltävä ja kielteisen päätöksen saaneet poistettava maasta nopeasti.

Takuueläkettä ja lapsilisiä on korotettava. Perhevapaita pitää uudistaa niin, että perheille on turvattava vapaus päättä niiden käytöstä. Kotihoidontukea pitää maksaa siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta ja sen tasoa on nostettava.

Erikoisuus: Puolue hyväksyy jäsenikseen vain entisiä kansanedustajia ja europarlamentaarikoita. Ehdokkaat voivat liittyä kannatusjäseniksi.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Piraattipuolue

Kuka on puheenjohtaja? Petrus Pennanen

Milloin perustettu? Vuonna 2008.

Kuinka monta ehdokasta? Piraattipuolueella on yhteensä 87 ehdokasta. Puolueella on ehdokkaita kaikissa vaalipiireissä Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Mitä asioita puolue ajaa? Piraattipuolue perustaa toimintansa omien sanojensa mukaan yksilönvapaudelle ja se vastustaa ”holhousyhteiskuntaa”. Samalla puolue painottaa sananvapautta ja avointa tietoa yhteiskunnan kehittämisessä.

Vaaliohjelmassa puolue vaatii muun muassa, että sähkön- ja lämmöntuotannossa fossiiliset polttoaineet on korvattava vuoteen 2030 mennessä ydinvoimalla, aurinkovoimalla, tuulivoimalla sekä biopolttoaineilla. Samalla piraattipuolue muuttaisi opiskelun maksuttomaksi paitsi toisella asteella mutta myös korkeakouluissa.

Erikoisuus: Piraattipuolue on vaaliliitossa feministien, eläinoikeuspuolueen ja liberaalien kanssa Helsingin vaalipiiriissä. Vaaliliitolla on mahdollisuudet saada edustaja eduskuntaan.

Puolue kisaakin vaaliliitossa lähinnä feministien kanssa siitä, kumpi mahdollisen kansanedustajan paikan saisi. Vaaliliitosta valitaan henkilö, joka on saanut siinä eniten henkilökohtaisia ääniä. Vaaliliiton vahvimmat ehdokkaat ovat piraattien Petrus Pennanen ja feministien Katju Aro.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten samaa mieltä: Sosiaaliturvaa tulee kehittää niin, että osa nykyisistä tuista korvataan kaikille työikäisille maksettavalla, vastikkeettomalla perustulolla.

Vaalikoneväite, jonka kanssa puolueen ehdokkaat ovat eniten eri mieltä: Vanhustenhoidon ulkoistamista yksityisille toimijoille tulee lisätä.

Yle järjestää tiistaina 2.4.2019 pienpuoluetentin, jossa mukana ovat Eläinoikeuspuolue, Feministinen puolue, Itsenäisyyspuolue, Kansalaispuolue, Liberaalipuolue, Kommunistinen Työväenpuolue, Suomen kansa ensin, Suomen Kommunistinen Puolue ja Piraattipuolue. Seitsemän tähden liike ei osallistu tenttiin, vaikka puolue on siihen kutsuttu. Liike Nytiä ei ole kutsuttu, koska se ei ole puolue. Lähetys alkaa Ylen TV1:llä kello 21.00.

Jutusta voi keskustella tänään tiistaina klo 22:een saakka.

Lue lisää:

Ylen puoluekannatusmittaus: Perussuomalaiset on nyt kolmanneksi suosituin puolue, SDP menetti kannatustaan

Ylen vaalikone

Yle Areenan vaalisivu

Yhdysvaltain perustuslaki ei takaa vangille tuskatonta kuolemaa, päätti Yhdysvaltain korkein oikeus maanantaina. Erimielisyyttä aiheuttanut päätös syntyi äänin 5–4.

Tapaus sai alkunsa, kun Missourin osavaltiossa kuolemaantuomittu Russell Bucklew pyysi teloitusta kaasulla lääkeruiskeen sijaan.

Bucklew, 50, perusteli pyyntöään sairaudellaan, joka aiheuttaa veren täyttämiä patteja naamaan, päähän, kaulaan ja kurkkuun. Bucklew argumentoi, että ruiske saattaisi repäistä patit auki, joten hän tukehtuisi omaan vereensä ja kärsisi näin kuollessaan kohtuutonta kipua. Se taas olisi vastoin perustuslakia, joka kieltää julman ja epätavallisen rangaistuksen.

Oikeuden mielestä Bucklew ei esittänyt tarpeeksi todisteita pyyntönsä tueksi. Varmaa ei ole, että kaasu takaisi yhtään kivuttomamman kuoleman. Teloituksesta vastaavan Missourin osavaltion mukaan Bucklew'n toivomaa kaasutapaa ei ole kokeiltu missään.

Oikeuden kaikki konservatiivituomarit vastustivat pyyntöä, liberaalituomarit olisivat sallineet sen.

Konservatiivituomari Neil Gorsuch kirjoitti päätöksestä, että perustuslain "kahdeksas lisäys ei takaa vangille kivutonta kuolemaa – mitä ei tietenkään taata monellekaan ihmiselle, mukaan lukien useimmille kuolemanrangaistukseen johtavien rikosten uhreille."

Ei kiellä murhaa ja raiskausta

Bucklew tuomittiin vuonna 1996 entisen tyttöystävänsä asuinkumppanin murhasta. Bucklew ampui miehen, sieppasi ja raiskasi entisen tyttöystävänsä, ampui kohti tappamansa miehen 6-vuotiasta poikaa ja haavoitti poliisia.

Hän ei ole kieltänyt syyllisyyttään tai yrittänyt välttää kuolemantuomiota.

Tuomari Gorsuch sanoi päätösperusteluissaan, että Bucklew odottaa tuomion täytäntöönpanoa yli kaksi vuosikymmentä tehdyistä rikoksista.

– Kuitenkin sen jälkeen hän on onnistunut saamaan lykkäyksiä kanne toisensa jälkeen.

Liberaalituomari Sonia Sotomayor vastasi eriävässä mielipiteessään, että kysymykset oikeudellisesta taktiikasta ovat epäolennaisia.

Hänen mukaansa yksittäiset tapaukset pitäisi päättää niihin liittyvien olennaisten yksityiskohtien perusteella.

Uuden tuomarin päätös kiinnostaa

Korkein oikeus käsitteli vuonna 2015 Oklahoman osavaltiossa kuolemaan tuomittujen valitusta ruiskeen käytöstä. Tuolloin oikeus linjasi, että vankien olisi pitänyt kyetä esittämään helposti saatavilla oleva vaihtoehto, joka olisi ollut vähemmän kivulias kuin ruiske. Maanantain päätös on linjassa vuoden 2015 ratkaisun kanssa.

Bucklew oli korkeimman oikeuden käsittelyssä myös viime vuonna. Tuolloin oikeus säästi hänet teloitukselta.

Ratkaisevan äänen antoi tuomari Anthony Kennedy, joka jäi eläkkeelle viime heinäkuussa. Hänet korvasi presidentti Donald Trumpin nimityksellä tuomari Brett Kavanaugh, joka äänesti nyt Bucklew'n pyyntöä vastaan.

Missourissa teloitus on mahdollinen sekä kaasulla että ruiskeella, mutta käytännössä osavaltiossa käytetään vain ruisketta.

Kuolemanrangaistuksia seuraavan järjestön mukaan Missourissa on teloitettu yhteensä 88 kuolemaantuomittua vuoden 1976 jälkeen. Viime vuonna ei teloitettu ketään eikä tänä vuonnakaan tähän mennessä.

Keväästä odotetaan allergisille keskimääräistä vaikeampaa.

Siitepölykausi käynnistyi nyt aiemmin kuin viime vuonna, ja kukinnasta ennustetaan runsasta.

Lepän siitepölyä on jo levinnyt liki koko maahan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

– Lepän norkot eivät vielä pölytä täysillä, mutta niitä on paljon. Yhdessä norkossa voi olla neljä–viisi miljoonaa siitepölyhiukkasta, tutkimuskoordinaattori Tiina Vitikainen Allergia-, iho- ja astmaliitosta sanoo.

Esimerkiksi maan etelä- ja keskiosissa lepän siitepölyn määrä vaihtelee jo kohtalaisesta runsaaseen. Pohjoisosissa siitepölyä on vähän tai kohtalaisesti.

– Allergiset ovat todennäköisesti jo suurimmassa osassa maata huomanneet oireilua, Vitikainen arvioi.

Apua ilman lääkkeitä

Lääkitys on syytä aloittaa viimeistään nyt, sanoo puolestaan allergologian erikoislääkäri Péter Csonka Terveystalolta.

– Antihistamiinit auttavat, jos tuntuu, että nenää kutittaa ja aivastuttaa. Ne vaikuttavat jo parissa tunnissa, mutta eivät toisaalta ole pitkävaikutteisia, eli niistä ei etukäteen syötynä ole paljoa hyötyä, Csonka sanoo.

Oireita helpottavat nenäsumutteet ja silmätipat tulisi puolestaan ottaa säännölliseen käyttöön jo heti ensimmäisten oireiden alettua ennen kuin oireet ehtivät pahentua.

– Nenäsumutetta kannattaa alkaa käyttää hyvissä ajoin ennen kuin on nokka tukossa, ja silmätippoja ennen kuin silmät ovat aivan punaiset, Csonka opastaa.

Hän suosittelee allergiaoireisiin myös nenäkannua.

Nenäsumutetta kannattaa alkaa käyttää ennen kuin on nokka tukossa, ja silmätippoja ennen kuin silmät ovat aivan punaiset. Allergologian erikoislääkäri Péter Csonka

Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan siitepölyn aiheuttamaa tuskaa voi helpottaa myös monilla muilla keinoilla.

Koti kannattaa siivota huolellisesti vähintään kerran viikossa. Tuulettaminen ja vaatteiden kuivattaminen ulkona kannattaa jättää siitepölyaikana kokonaan välistä.

Allergiselle paras aika ulkoilla on aamuisin tai iltamyöhään sekä sateella. Siitepölyaikana kannattaa välttää raskasta liikuntaa, minkä lisäksi olisi hyvä huuhdella siitepöly pois hiuksista aina ennen nukkumaanmenoa.

Kolme vuotta siedätystä

Mikäli siitepölyoireet jatkuvat lääkityksestä huolimatta keskivaikeina tai vaikeina, kannattaa allergisen harkita siedätyshoitoa.

– Hoito aloitetaan usein syksyisin, mutta koivua voidaan alkaa siedättää vielä tammikuussa, heiniä kevättalvellakin.

Siedätyshoito voidaan antaa pistoksina tai kielen alle.

Pistoksia annetaan kuuden viikoin välein kolme vuotta eteenpäin. Kielenalussiedätyshoidossa valmiste puolestaan otetaan kolmen vuoden ajan joka päivä kielen alle.

– Jälkimmäinen hoito voi tehota jo seuraavana kesänä, jolloin oireet ovat helpommat. Pistoshoidossa vaste syntyy yleensä kolmessa vuodessa, Csonka sanoo.

Ristiallergiat yleisiä

Vaikka suurin osa siitepölyallergisista on arkoja erityisesti koivun siitepölylle, ovat ristiallergiat Csonkan mukaan yleisiä.

Tämä tarkoittaa, että sama henkilö on allerginen useammalle kuin yhdelle siitepölylle tai voi saada oireita myös sellaisesta ruoasta (esimerkiksi suun kutinaa tuoreesta omenasta), jossa on siitepölyn valkuaisaineita muistuttavia valkuaisaineita.

– Koivulle allergiset ovat käytännössä aina allergisia myös muiden lehtipuiden siitepölylle. Ihmiset aina heräävät koivukauteen, mutta voivat saada oireita myös lepästä tai koivun kukinnan jälkeen heinistä, Csonka tietää.

Kärsitkö siitepölyallergiasta? Kerro kokemuksesi tai jaa vinkkisi alapuolella olevassa keskustelussa. Tarvitset Yle Tunnuksen. Keskustelu on avoinna tiistaihin kello 20:een.

Yhdysvaltojen ilmailuviranomainen vaatii lentokonevalmistaja Boeingilta lisätoimia ennen kuin sen turmakonemallin lentokielto voidaan kumota.

Boeing kertoi aiemmin päivittäneensä 737 Max -konetyyppinsä ohjelmistoja kahden tuhoisan onnettomuuden jälkeen.

Yhdysvaltojen ilmailuhallinto FAA kertoo, ettei se voi hyväksyä muutoksia ennen kuin on varmistettu, että Boeing on vastannut kaikkiin tarvittaviin kysymyksiin.

Boeingin konemallin turvajärjestelmiä on epäilty vialliseksi, sillä konetyyppi on pudonnut lyhyen ajan sisällä sekä Indonesiassa että Etiopiassa pian nousun jälkeen. Turmissa kuoli yhteensä lähes 350 ihmistä.

Ilmailuviranomaiset määräsivät 737 Max -koneet viime kuussa laajaan lentokieltoon.

Kuukausia kestäneiden varoitusten jälkeen Yhdysvallat on lopettanut F-35 -hävittäjän osien toimittamisen Turkille.

Päätöksen taustalla on Turkin suunnitelma ostaa ohjusjärjestelmä Venäjältä.

Osien ja manuaalien myymisen lopettaminen on ensi askel, jolla varsinaisten hävittäjien toimittamisesta ensi kesänä ollaan luopumassa.

– Yhdysvallat on selvästi ilmoittanut Turkille, että se ei voi hyväksyä venäläisen S-400 -ohjusjärjestelmän hankintaa, sanoo Pentagonin puhemies Charles Summers.

Yhdysvaltain toimet tulivat vain muutama päivä sen jälkeen, kun Turkin ulkoministerin mukaan venäläisen ohjusjärjestelmän kaupassa keskustellaan jo toimitusajasta.

Yhdysvallat ja muut NATO-liittolaiset ovat varoittaneet Turkkia, siitä että venäläisten järjestelmä ei ole NATO-yhteensopiva ja että kauppa on uhka F-35 -hävittäjille. Turkki on myös NATOn jäsen.

Erityisenä pelkona on, että jos Turkki ostaa sekä amerikkalaista että venäläistä teknologiaa, Venäjällä on pääsy F-35 -hävittäjien teknologiaan ja sitä kautta löytämään tapoja, kuinka puolustautua näitä hävittäjiä vastaan.

Aiheesta lisää:

"Vakava uhka" – amerikkalaissenaattorit haluavat kieltää lailla F-35 -häivehävittäjien toimittamisen Turkille

Mustaa parin sentin paksuista, melko leveää massaa tunkee ulos suuttimesta Lappeenrannassa Fazerin makeistehtaalla. Massaa puristetaan kapeaksi nauhaksi, ja samalla sen sisään ruiskutetaan salmiakkijauhetta. Minuutin kuluttua massasta on tullut pikimustia Tyrkisk peber -salmiakkimakeisia.

– Niitä valmistuu 15 kiloa minuutissa, kertoo Lappeenrannan makeistehtaan vt. johtaja Petri Pitkänen.

Muutaman kilometrin päässä Kaskein Marjan marja- ja likööritehtaalla tahti on rauhallisempi. Pari-kolme kertaa vuodessa siellä tehdään ja pullotetaan 25-prosenttista salmiakkilikööriä Salmaria. Käytännössä koko tuotanto lähtee Lappeenrannasta Alankomaihin eli Hollantiin.

– Meillä tulee joka viikko 20 uutta myyntipistettä Euroopassa, kertoo Salmarin toimitusjohtaja ja suurin osakas Taavi Suorsa.

Lappeenrannassa tehty Salmari-likööri valtaa markkinoita erityisesti Alankomaissa. Fazer ja Halva vievät tonnikaupalla salmiakkia Suomesta lähivaltioihin. Voisiko salmiakki olla Suomen seuraava suuri vientituote?

Salmiakkiviinaa alankomaalaisille

Kokkolalainen Taavi Suorsa muutti Alankomaihin vuonna 2015. Suurena salmiakin ystävänä hän havaitsi nopeasti, että salmiakki on Alankomaissa oikestaan yhtä suosittua kuin Suomessa: kaupoissa oli myytävänä lukuisia erilaisia salmiakkimakeisia ja salmiakin makuisia alkoholeja.

– Ne alkoholit eivät olleet hyvän makuisia, halusin tehdä paremman, kertoo Suorsa.

Vuonna 2016 alkoi Salmarin tuotanto Lappeenrannassa ja kova työ tuotteen saamiseksi myyntiin alankomaalaisiin baareihin ja ravintoloihin. Marraskuussa 2018 likööriä valmistui 35 000 pullollista, mutta seuraavan pullotusjakson aikana toukokuussa 2019 tuotanto on jo 80 000 pullollista.

– Nyt sitä saa Alankomaissa noin 1 700 eri baarista tai ravintolasta, kertoo Suorsa.

Yhtiö laajentaa markkina-aluettaan pikku hiljaa. Tuotetta saa jo Alankomaiden lisäksi viidestä muusta Euroopan maasta.

Tuotantoa laajentaessaan Taavi Suorsa on törmännyt monta kertaa mielestään erikoiseen ilmiöön. Hän uskoo salmiakin vientiin Suomesta ulkomaille, mutta kukaan muu ei tahdo uskoa. Suorsan mukaan vallalla on edelleen tiukasti käsitys, että ulkomaalaiset eivät voisi oppia syömään salmiakkia tai lakritsia.

– Suomessa helposti tyrmätään omat ideat. Ajatellaan, että ei salmiakkiviennistä mitään tule, kun eihän ketkään muut tykkää salmiakista kuin suomalaiset. Se on harmi, pohtii Suorsa.

Suorsa on yrittänyt houkutella suomalaisia makeistehtaita Alankomaiden markkinoille. Valtiossa asuu reilun Uudenmaan kokoisella alueella liki 17 miljoonaa ihmistä, joiden intohimo on salmiakki. Siksi Suorsa näkisi Alankomaissa erinomaisen vientikohteen myös suomalaiselle salmiakille.

Kuluttajat haluavat entistä enemmän uusia elämyksiä, ja salmiakki on uusi elämys. Fazer makeisten toimitusjohtaja Nathalie Ahlström

Taavi Suorsa kertoo yrittäneensä tehdä yhteistyötä muun muassa Suomen valtion omistaman Business Finlandin kanssa. Sen tehtävä on auttaa ja rahoittaa suomalaisia yrityksiä toimimaan ulkomaisilla markkinoilla. Elintarvikkeiden ja juomien vientiä auttamaan on olemassa erityinen Food from Finland -ohjelma.

– Business Finland sanoi minulle, että ei kannata. Ei salmiakkia kukaan syö. Business Finlandin päätehtävä on kuitenkin auttaa suomalaisia yrityksiä viemään elintarvikkeita maailmalle. Tuolla tavallako sitä lähdetään valloittamaan maailmaan, kysyy Taavi Suorsa.

Vaikeata saada muut tykkäämään

Business Finlandin Food from Finland -ohjelmasta vastaava Esa Wrang kiertää jatkuvasti eri puolilla maapalloa markkinoimassa suomalaisia elintarvikkeita ja juomia.

Aiemmin hän teki pitkän päivätyön vientijohtajana sekä Raisio-konsernin että makeisyhtiö Leafin eli nykyisen Cloetan vientijohtajana, joten erityisesti makeisteollisuus on Wrangilla hyvin hallussa. Hän ei usko, että suomalainen salmiakkimakeinen voisi tulevaisuudessa olla nykyistä menestyvämpi vientituote.

Tämä johtuu Wrangin mukaan siitä, että lakritsilla on maailmalla kapeat markkinat. Useissa maissa lakritsia ei osteta ollenkaan.

– Salmiakki jakaa mielipiteitä vielä hurjemmin. Se on suomalainen erikoisuus, ja sillä on maailmalla äärimmäisen pienet markkinat, kertoo Wrang.

Wrangin mukaan salmiakkituotteita tai salmiakkiin viittaavia tuotteita myydään pääasiassa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Pohjois-Saksassa ja Alankomaissa. Lisäksi sitä syödään jonkin verran Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Italiassa.

– Salmiakki on vahva makuelämys. Vaatii pitkän perinteen, että se lyö läpi. Maailmanvalloitus ei ole mahdotonta, mutta se, että me opetettaisiin koko maailma syömään salmiakkia, niin meidän lapsemme ja lastenlapsemme ovat siinä vaiheessa jo eläkkeellä, tuumii Wrang.

Koko salmiakkivalmistuksesta vientiin menee noin neljännes. Halvan toimitusjohtaja Jean Karavokyros

Vaikka salmiakkimakeisten vienti ei saa Wrangia syttymään, niin mahdollisuuksia hän näkee alkoholia sisältäville salmaikkijuomille. Maailmalla on kasvua erityisesti käsityöläistuotteille ja pienten alkoholivalmistajien juomille.

– Jos sillä alueella pystytään tuottamaan uusia tuotteita tai makuja, joissa salmiakki on yksi osa, niin siinä minä näen enemmän mahdollisuuksia. Makeisia kuluttavat paljon lapset, joille väkevät maut voivat olla liian erikoisia. Alkoholi on kuitenkin aikuisten juttu.

Esimerkkinä onnistuneesta tuotekehittelystä Wrang mainitsee muun muassa suomalaisen Jymy-jäätelön, jonka salmiakin makuinen versio on päässyt levittäytymään maailmalle.

Salmiakkista lakritsia

Suomessa on kolme suurta makeisvalmistajaa: Fazer, Halva ja norjalaisen Orcla ASAn omistama Panda. Näistä Panda ei tee kovia salmiakkimakeisia lainkaan, vaan heidän tuotteensa ovat pääasiassa pehmeitä lakritsimakeisia. Niissä on muutama salmiakin makuinen tuote.

Pandalta Suomen viestintäjohtaja Nina Olin kertoo, että he eivät vie salmiakkilakritsia ulkomaille muuten kuin tax free -myyntiin.

– Vuosia sitten oli salmiakki-lakritsiversio myynnissä Pohjoismaissa. Sen myynti jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Nyt salmiakkia sisältäviä suklaa-lakritsimakeisia viedään muun muassa Norjaan, kertoo Olin.

Lahtelainen Haganol on pelkästään salmiakkiin keskittynyt pieni makeistehdas, mutta vientiä ulkomaille ei ole käytännössä ollenkaan.

– Nestemäistä Apteekin salmiakki -mikseriä menee jonkin verran ulkomaille erityisesti hienostoravintoloihin, kertoo Haganolista Kirsti Sariola.

Isot salmiakkiviejät

Salmiakkimakeisia vievät Suomesta ulkomaille suuria määriä Fazer ja Halva.

Näistä Halva tekee makeisia Helsingin Pitäjänmäellä. Yhtiön toimitusjohtaja Jean Karavokyros kertoo, että Halva vie salmiakkia Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan, Islantiin, Saksaan ja Alankomaihin.

– Siinä ne maat oikeastaan ovat, minne salmiakkia voi viedä, koska siihen rajoittuu salmikin kulutuksen alue.

Halva valmistaa vuodessa 1,2–1,3 miljoonaa kiloa erilaisia salmiakkituotteita ja salmiakin makuisia lakritsoita vuodessa.

– Koko salmiakkivalmistuksesta vientiin menee noin neljännes, kertoo Karavokyros.

Alankomaissa on Karavokyrosin mukaan erittäin kova kilpailu hinnalla, ja se on yksi vaikeimpia markkinoita Euroopassa. Toisaalta kuluttajia on paljon ja kysyntää runsaasti erilaisille salmiakki- ja lakritsituotteille.

– Alankomaihin viemme salmiakkisekoituksia ja salmiakkiruutuja. Vientiä sinne on ollut jo noin 20 vuoden ajan. Määrät ovat merkittäviä.

Tavallisista alankomaalaisista marketeista Halvan salmiakkia ei kuitenkaan helpolla löydä, sillä hyllyt notkuvat paikallisten tehtaiden tuotteita.

– Se on totta, ettei sitä niin merkittäviä määriä mene, että sitä olisi joka marketissa. Löytyy tietynkokoisista marketeista ja erikoismyymälöistä, kertoo Karavokyros.

Halvalle tärkeimpiä vientimaita ovatkin Ruotsi, Tanska. Siellä kilpailu hinnalla ei ole niin kova kuin Alankomaissa. Erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa salmiakkimarkkinat ovat kasvaneet selvästi 10 viime vuoden aikana.

Tonnikaupalla salmiakkia

Fazer tekee kaikki kovat ja pehmeät makeisensa Lappeenrannan tehtaallaan. Makeisten kysyntä on niin kova, että esimerkiksi suosittua Tyrkisk Peberiä tehdään maanantaista perjantaihin ympäri vuorokauden.

– Sitä valmistui viime vuonna 1,4 miljoonaa kiloa, kertoo Fazerin Lappeenrannan tehtaan vt. tehtaanjohtaja Petri Pitkänen.

Fazerin Lappeenrannan tehtaan tuotannosta neljännes on salmiakki- tai lakritsimakeisia. Niitä valmistuu vuodessa noin 3 miljoonaa kiloa.

Fazerin valmistamien salmiakkimakeisten päävientimaat ovat Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti ja Saksa. Lisäksi niitä näkee lentokentillä eri puolilla Eurooppaa. Päätuote Tyrkisk Peberistä reilusti yli puolet menee vientiin.

– Salmiakki on tosi iso tuote meille. Ei pelkästään Suomessa, vaan koko Pohjoismaat, kertoo Fazer makeisten toimitusjohtaja Nathalie Ahlström.

Ahlströmin mukaan Fazerin seuraava askel on avata salmiakki- ja lakritsimarkkinat Yhdysvaltoihin. Sinne yhtiö lähtee nyt huhtikuussa viemään tummaa suklaata, jonka joukossa on lakritsia.

Fazer yrittääkin saada uusia kuluttua lakritsin ja salmiakin pariin pikku hiljaa totuttamalla. Salmiakkia sisältävät suklaalevyt tulivat Norjaan ja Ruotsiin myyntiin helmikuussa.

– Kuluttajat haluavat entistä enemmän uusia elämyksiä, ja salmiakki on uusi elämys, sanoo Nathalie Ahlström.

Salmiakkia Fazer kokeilee myös keksiin ja vohveleihin.

– Yhdistämme salmiakkia eri tuotteisiin, ja sillä tavalla saadaan uusia kuluttajia.

Tässä onkin onnistuttu, sillä makeisten kulutus kasvaa koko ajan ja samalla on saatu myös uusia ostajia.

Lisääntyykö vienti?

Fazer makeisten toimitusjohtaja Nathalie Ahlström kertoo, että Fazer miettii hyvin tarkkaan, minne heidän kannattaa vienti aloittaa. Alankomaat ei ainakaan lähitulevaisuudessa tule olemaan Fazerin salmiakkimakeisten vientimaa.

Myös Halvan toimitusjohtaja Jean Karavokyros uskoo, että salmiakkimakeisten vientiä voitaisiin vielä kasvattaa.

– Totta kai parannettavaa vielä on. Ehdottomasti Suomella on potentiaalia.

Karavokyroksen havaintojen mukaan sekä Ruotsissa että Tanskassa erityisesti väkevien salmiakkien kysyntä on kasvanut.

Salmiakkilikööri etsii oikeaa hetkeä

Alankomaissa Salmarin toimitusjohtaja Taavi Suorsa raivaa väylää salmiakkijuomansa suosion kasvattamiseen.

Suorsa kertoo, että usein kysytään, miksei hän toimi Suomessa. Syy on loppujen lopuksi yksinkertainen. Maksavia asiakkaita on Euroopassa pienellä alueella reilusti enemmän kuin Suomessa.

– Yksistään Berliinissä on 5 000 baaria. Porukan määrä on täällä ihan käsittämätön.

Tosin kilpailukin on kovaa.

Koska Alankomaat on Suomen ohella merkittävä salmiakkimaa, voisi kuvitella, että suomalainen salmiakkilikööri kilpailee alankomaalaisten salmiakkiliköörien kanssa. Näin ei kuitenkaan ole.

Suorsan mukaan heidän suurin kilpailijansa on yrttilikööri Jägermeister.

Ravintolaillasta pitää Taavi Suorsan ajatuksin pystyä etsimään se hetki, kun ihmisillä tekee mieli ottaa shotti tai se hetki, kun yksi ihminen päättää tarjota väkevän viinan koko seurueelle.

– Me taistellaan siitä hetkestä. Maku on sivuseikka.

2.4.2019 kello 10.54: Korjattu viidennen kuvan tekstissä ollut nimi: koneen äärellä on Petri Pitkänen, ei Jere Lääveri.

Britannian parlamentti äänesti myöhään maanantaina neljästä vaihtoehdosta Britannian EU:sta eroamiseksi.

Yksikään vaihtoehto ei saanut parlamentin alahuoneessa enemmistöä, joten hallittu ero EU:sta on edelleen umpikujassa.

Tulliliitto-vaihtoehdon kohdalla äänestys meni tiukaksi, sillä sitä vastusti 276 edustajaa ja sen hyväksyi 273. Vastustajat voittivat siis vain kolmella äänellä.

Pääministeri Theresa Mayn EU:n kanssa neuvottelema Brexit-sopimus saattaa tulla vielä parlamentin äänestykseen tällä viikolla. Tämä olisi jo neljäs äänestys sopimuksesta.

Britannian Brexit-ministeri Stephen Barclay piti vielä mahdollisena, että tämän neljännen äänestyksen kautta Britannia voisi erota sopimuksen mukaisesti 12. huhtikuuta, vaikka irtautuminen ilman sopimusta näyttää nyt entistä todennäköisemmältä.

Ilman sopimusta irtautumista pidetään painajaismaisena vaihtoehtona erityisesti kansainvälisille yrityksille.

Aiheesta lisää:

Britannian parlamentti äänesti Brexitistä – yksikään neljästä eri vaihtoehdosta ei saanut enemmistöä

Helsingissä on alueita, joissa yleisin perhetyyppi on äiti ja lapsia. Yksinhuoltajan ja lasten muodostama perhe on naapurustossa lähtökohta, ydinperheet ja muut poikkeuksia. Teen tutkimustöitä yhdellä tällaisella alueella Itä-Helsingissä. Lapset saattavat kuvata kaverinsa perhettä huomauttamalla, että ”noiden kodissa asuu isä”. Eräs lapsi kertoi, että puolifaijaksi pääsee, jos on asunut perheessä yli puoli vuotta. Hän jutteli kavereidensa kanssa siitä, miten isäpuoleksi saa ylennyksen. Jonkun mielestä kyse oli ajasta, toisen mielestä asenteesta. Entä onko puolifaijalla ja faijapuolella eroa? Eipä kai, ”meillä sanotaan puolfaija”.

Suomalaisista 40 prosenttia asuu lapsiperheissä. Siihen nähden lapsiperheistä puhutaan esimerkiksi politiikassa todella paljon. Vähemmän puhutaan siitä, että mitään yhtenäistä ”lapsiperhettä” ei ole olemassa. Esimerkkinä perheiden moninaisuudesta pidetään usein uusperheitä. Niitä paljon isompi ryhmä ovat kuitenkin äitien ja lasten muodostamat perheet. Viidennes Suomen perheistä on yksinhuoltajien perheitä. Useimmissa huoltaja on äiti. Isä ja lapsia -perheitä on vain muutama prosentti.

Perhevapaiden uudistaminen on välttämätöntä, jos Suomesta halutaan tehdä tasa-arvoisempi sekä työssä että vapaalla. Mutta miten perheistä tehtäisiin keskenään vähemmän eriarvoisia? Uusi lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen nosti hiljattain Helsingin Sanomissa esiin yksinhuoltajien köyhyyden. Yksinhuoltajia pitäisi tukea palveluilla ja tulonsiirroilla, esimerkiksi niin, että työssäkäynti on käytännössä mahdollista. Tästäkin on helppo olla samaa mieltä: suomalaisen perhekäsityksen ei pitäisi Pekkarisen mukaan olla niin kategorinen ja ydinperhekeskeinen.

Perhetilastot ovat kiinnostavia, sillä niiden kautta avautuu perheiden moninaisuus – mutta ne ovat vain tilastoja. Yksinhuoltaja saattaa olla lapsen ainoa vanhempi – totaaliyhäri – ja lisäksi on yhtä monta muuta järjestelyä kuin perhettäkin.

On myös isovanhempia, jotka hoitavat lastenlapsiaan ihan koko ajan. Ilman heitä moni lapsi olisi pulassa, tai ainakin tarvitsisi nykyistä enemmän yhteiskunnan tukea.

Yksi tilastojen ja sitä kautta julkisen keskustelun ulkopuolelle tippuva asia ovat isovanhemmat, jotka hoitavat lapsenlapsiaan. Kyllähän me luemme virkeistä eläkeläisistä, jotka hoitavat kiireisten lastensa lapsia, kun ura-aikuiset ovat työmatkoilla, iltaan venyvissä palavereissa, tai virkistämässä parisuhdetta viikonloppumatkalla. Mutta on myös isovanhempia, jotka hoitavat lastenlapsiaan ihan koko ajan. Ilman heitä moni lapsi olisi pulassa, tai ainakin tarvitsisi nykyistä enemmän yhteiskunnan tukea. Nämä isovanhempien turvaverkot tulevat toisinaan esiin mediassakin, etenkin jos kerrotaan aikuisista, joilla on hankala elämäntilanne. Jutuissa vilahtelee mainintoja siitä, että lapset asuvat isovanhempien luona, jatkuvasti tai väliaikaisesti.

Sosiologi Lotta Junnilaisen väitöstutkimuksessa Lähiökylä – tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta avataan kiinnostavalla tavalla isovanhempien näkymätöntä roolia kaupunkilaislähiöiden lapsiperheissä. Lapset ovat säännöllisesti lähellä asuvien isovanhempien luona yökylässä, syömässä – tai asumassa. Jotkut aikuiset asuvat lastensa kanssa omien vanhempiensa luona. Syy ei ole se, että mummo tarvitsee apua, vaan se, että aikuinen lapsi tarvitsee apua, ja/tai on rahapulassa.

Kaupungeissakin on kyliä, joissa on läheiset naapurussuhteet, ja mummola viereisessä rapussa.

Urbaanit lähiöt kuvataan usein toisille vieraiden ihmisten säilöinä – nukkumalähiöinä, ongelmalähiöinä, paikkoina, joissa ihmiset eivät tunne saati auta toisiaan. Nämä ovat mielikuvia, todellisuus on toista. Kuten Junnilaisen väitöksen nimi Lähiökylä osoittaa, kaupungeissakin on kyliä, joissa on läheiset naapurussuhteet, ja mummola viereisessä rapussa.

Lähiöissä rakentuu – ihan kuten maalaiskylissäkin – myös keksittyjä sukulaisuussuhteita, siis varamummoja, sijaissiskoja ja muita sukulaisuuden kaltaisia ihmissuhteita. Ne konkretisoivat sen, että yksin ei pärjää, eikä pidäkään pärjätä. Itselleen voi rakentaa perheen.

Perhemuotoihin liittyy sama ”normaaliuden” problematiikka kuin vaikka varallisuuteen, etnisyyteen tai elämäntapaan. Monen on helpompi olla, jos ympärillä jaetaan käsitys normaalista, eikä eksotisoida, demonisoida, stereotypisoida tai kauhistella. Lotta Junnilaisen tutkimuksessa lähiökylien asukkaat kuvaavat, miten omalla seudulla ”saa olla oma ittensä”, tai ”me ollaan kaikki samaa perhettä”. Syntyy solidaarisuutta, joka kumpuaa tunnistetusta samankaltaisuudesta.

Yhteiskunnan tasolla tavoite ei tietenkään ole se, että samankaltaisten tulisi liittoutua ja käpertyä sisäänpäin, vaan se, että muistaisimme, ettei universaalia tavallista ja normaalia ole olemassakaan. Tämä koskee niin arkista puhetta kuin perhepolitiikkaakin. Suomalainen tiivis ydinperhe on yksi vahvimmista keskuudessamme elävistä myyteistä. Todellisuudessa se venyy joka suuntaan, ja siihen pätee samaa kuin moneen muuhunkin: muoto ei kerro mitään laadusta.

Reetta Räty

Kirjoittaja on mediatyöläinen, joka puhuu perheen sijaan suvusta. Siihen kuuluu ainakin 28 ihmistä.

Aiheesta voi keskustella 02.04. klo 16.00 asti.

Vuosi 1975 oli käännekohta Britannian historiassa. Britit äänestivät kansanäänestyksessä ylivoimaisesti Euroopan yhteisöön liittymisen puolesta. Samana vuonna julkaistiin elokuva Monty Pythonin hullu maailma (Monty Python and the Holy Grail).

Britannian parlamentin alahuoneen eilinen äänestys brexit-vaihtoehdoista sulki ympyrän näiden kahden merkkipaalun välillä.

Elokuvassa on kohtaus, jossa kuningas Arthur seurueineen törmää metsässä ritareihin, jotka toistavat sanaa "Ni". Sanan "Ni" kuuleminen pelottaa Arthurin seuruetta, joka lupaa lepyttää ritareita tuomalla heille heidän vaatimansa pensaikon.

Pensaikko ei kuitenkaan riitä, vaan ritarit vaativat, että Arthur miehineen läpäisee koetuksen. Heidän on kaadettava metsän isoin puu pelkän sillin avulla.

Nykypäivän ja tosielämän ritarit, jotka sanovat "Ni", ovat Britannian parlamentin alahuoneen jäsenet. Eilen maanantaina he sanoivat "no" neljälle eri ehdotukselle, joilla mitattiin kannatusta brexit-vaihtoehdoille.

Alahuone torjui tulliliiton ja sisämarkkinoiden tavoittelun, uuden kansanäänestyksen sekä ajatuksen siitä, että brexit voitaisiin perua sopimuksettoman eron tullessa tarpeeksi lähelle.

Ehdotus tulliliittoon pyrkimisestä hävisi vain kolmen äänen erolla, mutta hävisi kuitenkin.

Viime viikolla alahuone oli sanonut "no" kahdeksalle eri ehdotukselle brexitin suunnasta. Lisäksi se on ehtinyt tammikuusta alkaen torjua jo kolmesti Britannian hallituksen EU:n kanssa neuvotteleman erosopimuksen.

Tänään pääministeri Theresa Mayn hallitus istuu pohtimaan, pitäisikö alahuonetta jotenkin lepyttää tarjoamalla sille esimerkiksi pehmeämpää brexitiä. Se olisi kuin pensaikko, joka tuskin ratkaisisi itse ongelmaa.

Mayn hallituksen ja kuningas Arthurin seurueen päällimmäinen ero on siinä, että Mayn hallitus ei ole tähän saakka osoittanut mielenkiintoa parlamentin lepyttämiseen myönnytyksillä.

Yhtäläistä tilanteissa on, että samoin kuin ritarit eivät päästä Arthuria metsän läpi, alahuone ei päästä Mayn hallitusta sopimuksineen irti EU:sta. Sen jäsenmaiden johtajat kokoontuvat ensi keskiviikkona jälleen ylimääräiseen huippukokoukseen pohtimaan vaihtoehtoja.

Vaihtoehdot ovat päästää Britannia eroamaan ilman sopimusta kaksi päivää myöhemmin tai myöntää sille uudelleen lisää aikaa.

Lisäaika törmää kuitenkin vaalikalenteriin: jos ero lykkääntyy, Britannian on EU:n mielestä pakko osallistua eurovaaleihin.

Tämä johtuu siitä, että Britannialla on oltava vaaleilla valittu edustus Euroopan parlamentissa jotta parlamentti olisi varmasti toimivaltainen.

Vaalien järjestäminen olisi omituista ja poliittisesti hankalaa etenkin pääministeri Maylle. Mantereen puolellakin ajatus jakaa mielipiteitä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on tiettävästi vastustanut jatkoaikaa tällä perusteella. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on toisaalta sanonut, että pitkä jatkoaika on pidettävä tarjolla, jos Britannia haluaa muuttaa lähestymistapaansa.

Vaihtoehtoisia lähestymistapoja oli tarjolla eilisessä alahuoneen äänestyksessä, mutta ne torjuttiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että brexitin lykkääminen uudelleen olisi suljettu pois.

Uusi lykkäys houkuttaa monia EU:n puolella, sillä se välttäisi sopimuksettoman eron tuoman taloudellisen iskun ja jättäisi auki monen haikaileman mahdollisuuden, että Britannia vielä muuttaisi suuntaansa. Toisaalta jo edellisessä brexit-hätäkokouksessa käytettiin puheenvuoroja, joiden mukaan absurdi peli kannattaisi jo viheltää poikki.

Parlamentin alahuoneen taipumattomat ritarit toistelevat sanaa "Ni", ja Britannian ero ilman sopimusta käy päivä päivältä lähemmäksi. Pääministeri Mayn tehtävä on kuin kuningas Arthurin koetus: Kaada metsän suurin puu sillillä.

Kuusi vuotta opintoja on takana ja lääketieteen lisensiaatin tutkinto valmis. Christa Huuskonen ja Artturi Kesti sekä yli sata muuta lääkäriä valmistuivat Tampereelta perjantaina.

Huuskonen ja Kesti ovat molemmat lähdössä terveyskeskukseen töihin, mutta kumpikaan ei mene sinne jäädäkseen. Huuskonen menee viikon loman jälkeen vuodeksi Keuruun terveyskeskukseen.

– Menen tosi innostuneena. Ihan hyvä päästä työn ääreen.

Voisiko Christa Huuskonen kuvitella jäävänsä terveyskeskuslääkäriksi? Heistä on nyt kova pula.

– Terveyskeskus on kyllä varmasti erittäin monipuolinen työpaikka. Siellä näkee elämänkirjoa. Itse ajattelin suuntautua kuitenkin kirurgiaan, Huuskonen sanoo.

Pakollinen työjakso

Erikoistuvien lääkäreiden pitää suorittaa yhdeksän kuukauden pakollinen työjakso terveyskeskuksessa. Arttu Kesti menee töihin Kauhajoen terveyskeskukseen.

– Menen tosi hyvillä mielin, koska olen ollut aiemminkin Kauhajoella.

Kesti alkaa suorittaa siviilipalvelusta kesällä Tampereen sydänsairaalassa, koska haluaa erikoistua kardiologiaan.

– En näe todennäköisenä vaihtoehtona terveyskeskuslääkärin ammattia, Kesti sanoo.

Kesti ja Huuskonen sanovat, että terveyskeskuksessa tulee varmasti eteen tapauksia, joihin on tutustunut vain kirjoissa tai hyvä, jos niissäkään. Apua nuoret lääkärit kertovat saavansa vanhemmilta kollegoilta.

Yli 400 lääkäriä tarvittaisiin lisää

Suomen terveyskeskukset kaipaavat kipeästi lääkäreitä, mutta nuoria lääkäreitä on vaikea houkutella edes palkalla.

Viime lokakuussa vajaat kuusi prosenttia lääkärin tehtävistä oli hoitamatta Suomessa. Suurin lääkärivaje oli Kainuussa, missä vaje oli lähes 20 prosenttia. Koko Suomessa on 228:n kokoaikaisen lääkärin vajaus. Lisäksi johtavat lääkärit ovat arvioineet, että terveyskeskuksiin tarvittaisiin vajaat 200 vakanssia lisää.

Lääkäreitä tarvittaisiin siis yli 400 lisää. Ei ihmekään, että vastavalmistuneiden lääkärien ei tarvitse stressata töiden saamisesta.

Esimerkiksi Tampereella tarjottiin aloittavalle lääkärille 5 000 euron kokonaispalkkaa, mutta Aamulehden mukaan hänelle oli tarjottu jo 8 000 euroa toisaalta. Lääkäriliitto on kuullut tällaisista summista, mutta ne ovat liiton mukaan yksittäisiä.

– Yksittäisissä tapauksissa palkkatarjoukset voivat olla hyvinkin korkeita, useita tuhansia euroja yli sopimustason. Tällöin kyse lienee enemmän tilapäisjärjestelystä, Lääkäriliiton tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä sanoo.

Kukaan tuntemani lääkäri ei halua tehdä työtään "sinne päin". Eino Solje

Vastavalmistuneen taulukkopalkka on 3 340 euroa ilman lisiä. Monella paikkakunnalla lääkäri saa huomattavasti enemmän. Lääkärien keskipalkka oli pari vuotta sitten noin 6 500 euroa.

Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen sekä Lääkäriliiton yhteisessä tutkimuksessa nuorilta lääkäreiltä kysyttiin, mikä vaikuttaa työpaikan valintaan. 18-kohtaisessa listassa palkka sijoittui vasta sijalle 11.

Nuorille lääkäreille palkkaa tärkeämpiä olivat työn ammatillinen kiinnostavuus, työpaikan sijainti, erikoistumisvaihe tai muu urakehitys sekä perhesyyt.

Mahdoton tehtävä

Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo, että moni nuori lääkäri kokee, että terveyskeskus on mission impossible, mahdoton tehtävä.

– Potilaat ovat tyytymättömiä, omaiset ovat tyytymättömiä, esimiehet ovat tyytymättömiä, jos hoidetaan liian vähän potilaita, ja hoitajat ovat paineessa. Terveyskeskuslääkäri on puun ja kuoren välissä, Myllymäki kuvaa.

Terveyskeskuksiin on siirretty erikoissairaanhoidosta yhä vaativampia potilaita. Monisairaan vanhuksen hoitaminen on ihan erilaista kuin potilaan kohtaaminen työterveyshuollossa.

Lääkäreille ei ole Myllymäen mukaan varattu tarpeeksi aikaa esimerkiksi lääkereseptien uusimiseen. Lääkäri ei ole välttämättä edes tavannut potilasta, ja hänen pitäisi lyhyessä ajassa käydä läpi sairaushistoria ja miettiä, tarvitaanko uusia laboratoriokokeita tai varmistua, ettei lääke päädy katukauppaan.

Muistisairasta ei hoida vartissa

Joensuulainen Eino Solje on Nuorten Lääkärien yhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän hoitaa työssään paljon muistisairaita.

– Jopa yli tunnin vastaanotto, jonka aikana saadaan lääkeasiat, lääkkeiden korvattavuudet, kokonaislääkitys arvioitua, kuntoutussuunnitelmat tehtyä ja omaisten kanssa keskusteltua, on varmasti kustannustehokas, vaikka saattaa tilastoissa näyttääkin tuottamattomalta työltä. Vastaanottojen aikataulun pitää olla sellainen, että on aikaa kuunnella potilasta, Solje sanoo.

Solje sanoo, että palkalla on vaikea houkutella, jos työn tekemisen edellytykset ovat pielessä. Nuoret lääkärit kaipaavat koulutusta ja tukea.

Hyvin toimivassa terveyskeskuksessa vastaanottoajat ovat Soljen mukaan riittävän mittaisia potilaiden tulosyihin nähden. Monisairaan vanhuksen ongelmia ei ratkota 15 minuutissa.

– Sellaisiin yksiköihin, joissa vastaanottoajat on vedetty minimiin, paperitöille ei ole varattu aikaa, eikä senioritukea ole saatavilla, on varmasti vaikeaa saada nuoria lääkäreitä, vaikka palkka olisikin suurempi. Kukaan tuntemani lääkäri ei halua tehdä työtään "sinne päin", Solje sanoo.

Työkuorma pelottaa

Lääkäriliiton Myllymäen mukaan terveyskeskuksissa on kolme asiaa pielessä. Ensinnäkin terveyskeskuksissa on hänen mukaansa liian vähän virkoja, mikä johtaa siihen, että työkuorma on suuri.

Palkkauksella voi houkutella lääkärin yleensä vain lyhyeksi aikaa, jos työolot eivät muuten mahdollista työn tekoa eli potilaiden hoitamista kunnolla. Jesper Perälä

Lääkäriliiton laskelmien mukaan 20 vuodessa sairaaloihin on tullut 3 000 uutta lääkärin virkaa, työterveyshuoltoon ja yksityiselle 1 000 virkaa lisää kumpaankin. Samassa ajassa terveyskeskuksiin on Myllymäen mukaan tullut vain 350 uutta virkaa, vaikka työ on entistä raskaampaa.

Samaa sanoo Nuorten Lääkärien Yhdistyksen helsinkiläinen puheenjohtaja Sara Launio.

– Yleislääkärin työ on lääkärintyön ydintä, joka on monipuolisuudessaan edelleen monille nuorille kiinnostava ja haluttu työ. Terveyskeskustyön järjestämiseen liittyen on kuitenkin haasteita. Jatkuvasti kuulee viestiä työn venymisestä työpäivän ulkopuolelle ja kiivaasta työtahdista.

Joka neljäs lääkäri on erikoistuva lääkäri

Myös virkarakenne on ongelma. Terveyskeskuksessa ei ole erikseen erikoistuvan lääkärin virkoja kuten sairaaloissa.

Kaikkiin erikoislääkäritutkintoihin kuuluu yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelu. Kyse on erikoistumiskoulutuksen osasta, joka tulee tehdä jossain vaiheessa koulutusta.

Suomen terveyskeskuksissa olevista lääkäreistä joka neljäs on tällainen erikoistuva lääkäri, joka on vain yhdeksän kuukautta talossa. Perehdyttyään hän lähtee pois ja potilaat joutuvat tottumaan vaihtuviin lääkäreihin.

Myllymäen mukaan terveyskeskuslääkärit ovat niin purjeessa töidensä kanssa, etteivät nuoret lääkärit kehtaa välttämättä kysyä neuvoa kokeneilta kollegoilta.

Tamperelainen nuori lääkäri Jesper Perälä sanoo, että terveyskeskukset voisivat panostaa tämän työjakson sisältöön nykyistä enemmän. Myös Perälä on Nuorten Lääkärien yhdistyksen hallituksessa.

– Nuorta erikoistuvaa lääkäriä ei pitäisi nähdä vain yhdeksässä kuukaudessa loppuun kulutettavana työvoimana, vaan koulutettavana ammattilaisena, jonka osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa. Näin terveyskeskusjakso saisi nuoret jäämään useammin terveyskeskuksiin töihin.

Hyvään työpaikkaan kuuluvat Perälän mukaan myös riittävä tuki ja ohjaus, sekä mahdollisuudet kouluttautua ja kehittää omaa työtään.

– Kun nämä asiat ovat kunnossa, ei suuria palkkahoukuttimia tarvita, vaikka työpaikka olisikin hieman syrjäisemmällä seudulla. Palkkauksella voi houkutella lääkärin yleensä vain lyhyeksi aikaa, jos työolot eivät muuten mahdollista työn tekoa eli potilaiden hoitamista kunnolla.

Joustot kiinnostaisivat

Sara Launio ei usko siihen, että pakollinen työjakso saisi nuoret jäämään terveyskeskuksiin töihin. Eivät usko muutkaan haastatellut lääkärit.

Jos pakko tai palkka eivät auta, mikä sitten?

Virkojen määrän, virkarakenteen ja työkuorman lisäksi nuoret lääkärit nostavat esille joustot.

Sara Launion mukaan lääkäreiden pitäisi saada suurempi mahdollisuus suunnitella omaa työaikaansa kuin nyt. Lapsiperhearjessa auttaisi mahdollisuus lyhentää työaikaa, tutkijaa taas osa-aikainen työviikko.

– Toiselta paikkakunnalta tulijat tekevät mielellään esimerkiksi 3–4 pidempää työpäivää niin, että myös kotipaikkakunnalla ehtii olla.

– Suuri osa etenkin terveyskeskuslääkärin työstä on asiantuntijatyötä, jota voisi sijoittaa joustavasti lääkärin omien työskentelymieltymysten mukaan, Launio sanoo.

Lääkärien sijoittumiseen vaikuttaa myös, miten puolisolle on tarjolla töitä.

– Perheelliselle tärkeitä ovat myös sosiaaliset turvaverkot paikkakunnalla. Yleensä tk-työhön kuuluu myös päivystämistä virka-ajan ulkopuolella, Solje sanoo.

Ei mikään "arvauskeskus"

Myös maine ja yhteiskunnallinen keskustelu vaikuttavat. Sote-keskustelussa on puhuttu paljon terveyskeskuksista.

– Terveyskeskuksista on tullut ”arvauskeskuksia” ja joissain sanankäänteissä jopa jonkinlaisia sylkykuppeja. Myös poliitikot puhuvat välillä alentuvasti terveyskeskuksista. Monissa terveyskeskuksissa tehdään aivan erinomaista työtä hoitamalla potilaat kansainvälisestikin arvioiden ensiluokkaisesti, Eino Solje sanoo.

Miten vastavalmistuneet lääkärit näkevät tulevan työnsä terveyskeskuksessa?

– Voi olla, että terveyskeskuksessa pystyy vaikuttamaan itse asioihin vähän, Christa Huuskonen sanoo.

Artturi Kesti sanoo, että jonkun muun pitää miettiä säästöt kuin lääkärin.

– En pidä hyvänä lääkärinä sellaista lääkäriä, joka säästää tutkimuksista. Tutkimukset tehdään lääketieteellisin perustein ja joku muu sanoo, mistä säästetään.

Lue lisää:

Kainuun lääkäripula on jatkunut tasaisen huonona: “Paras keino saada lääkäreitä, on kouluttaa heitä itse”

Yle selvitti: Pääkaupunkiseudun terveysasemissa valtavat erot – tästä näet, missä pääsisit lääkäriin lukujen valossa nopeimmin

Pikkukuntien lääkäripulaa helpotetaan teknologian avulla – potilas voi olla 100 kilometrin päässä lääkäristä Väkivaltaa, uhkailua ja järjetön työtaakka – selvitimme, miksi lääkärit eivät halua työskennellä päivystyksissä

Helsingin hovioikeus on tuominnut Helsingin käräjäoikeuden tuomarin sakkoihin tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta Axl Smithin salakatselujutun tuomion julkistamisessa.

Tuomarin virheen vuoksi tiedotusvälineille toimitettiin tuomio, johon sisältyi salakatseluvyyhdin uhrien salattuja nimiä

Hovioikeus katsoo, että käräjäoikeudessa tuomion laatimisessa käytössä olleen järjestelmän ongelmat olivat osin mahdollistaneet sen, että käräjätuomari oli luullut salassapitomerkintöjen olleen kunnossa. Käräjätuomari oli myös pyrkinyt korjaamaan virheensä heti sen havaittuaan.

Hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus virkasalaisuuden rikkomisesta on 25 päiväsakon suuruinen sakkorangaistus, yhteensä 1 450 euroa.

Tuomari päätti itse nimien salaamisesta

Käräjäoikeus tuomitsi Smithin seksikumppaniensa salakuvaamisesta ja tallenteiden esittelystä useille ihmisille. Käräjäoikeus lähetti tuomion helmikuussa 2017 pyynnöstä useisiin uutistoimituksiin.

Tuomari kiisti syyllistyneensä rikokseen. Hänen mukaansa asiassa oli tapahtunut inhimillinen virhe kun muutama kohta laajasta tuomiosta jäi salaamatta. Hän kuitenkin myönsi vastuun salausmerkinnöistä olleen hänellä.

Tuomari määräsi itse oikeudenkäynnissä uhrien nimet ja tunnistetiedot salassa pidettäviksi.

Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan päätti apulaisoikeuskansleri. Jutussa oli asianomistajina seitsemän Axl Smithin salakatseluvyyhdin uhria.

Hovioikeus velvoitti valtion käräjätuomarin työnantajana maksamaan neljälle uhrille korvausta kärsimyksestä kullekin 1 000 euroa heidän vaatimuksensa mukaisesti.

Käräjäoikeuden Smithille langettama tuomio ei muuttunut hovioikeudessa. Helsingin hovioikeus tuomitsi marraskuussa 2017 Smithin vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Smith tuomittiin 30 salakatselusta, neljästä kunnianloukkauksesta sekä kahdesta yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Uhreja oli yhteensä 29.

Lue lisää:

Käräjätuomari kiistää syyllistyneensä rikokseen – syyttäjä vaatii sakkoja Axl Smithin tuomioon jääneiden uhrien nimien takia

Käräjäoikeuden tuomari tänään syytetyn penkillä – toimitti syyttäjän mukaan vahingossa Axl Smithin salakatselun uhrien nimiä medialle

Axl Smith -jutun käräjätuomarille syyte tuottamuksellisesta virkarikoksesta

Aurinko alkaa jo laskea, kun 13-vuotiaat kaverukset Senja Meriläinen ja Irina Ala-Kopsala päättävät lähteä ratsastamaan. Tytöt eivät kuitenkaan suuntaa hevostallille vaan maitotilalle: ratsuna on mustavalkoinen Omena-hieho.

– Parasta lehmällä ratsastamisessa on se, että sitä saa tehdä parhaan kaverin kanssa ja se semmoinen vauhdin hurma, Senja Meriläinen naurahtaa – ehkä vähän pilke silmäkulmassaan.

Irina Ala-Kopsala auttaa ystävänsä Omenan selkään. Lehmä ei ole moksiskaan, vaan pysyttelee rauhallisena paikoillaan vain päätään hieman pyöritellen.

Ratsastaja kopauttaa kevyesti jaloillaan Omenan kylkeen ja maiskauttaa menon merkiksi. Vauhdista ei ole tällä kertaa tietoakaan. Pellonlaidalla taitaa olla liian lumista ja liukasta, sillä sorkat lipsuvat kuin korkeilla korkkareilla konsanaan.

– Talvella, kun on paljon jäätä, ei yleensä hirveästi ratsastella. Se voi olla jopa vaarallista, Meriläinen huomauttaa.

Talveen mahtuu kuitenkin myös hyviä lehmäratsastuskelejä.

Koulutus alkoi luottamuksen etsimisellä

Toholammilla asuva Irina Ala-Kopsala on jo konkari lehmäratsastuksessa. Hän päätti kokeilla ratsastamista kotitilansa lehmällä, kun ei saanut omaa hevosta. Ensin hän perehtyi aiheeseen muun muassa nettivideoiden avulla.

Nyt hän on kouluttanut kahdeksan lehmäratsua ja houkutellut ystävänsäkin lajin pariin.

Lehmät ovatkin usein juuri lasten suosiossa, kuten sotkamolaisella maitotilalla kokoontuva lehmäjengi osoittaa. Lehmiä on opetettu jopa hyppäämään esteitä.

Kokkolan Ullavassa asuva Senja Meriläinen löysi kesyn Omenan naapurustostaan enonsa maitotilalta. Lehmä oli jo entuudestaan tuttu, sillä tyttö oli taluttanut eläintä, kun se oli vielä pieni.

Koulutus alkoi maltilla: ensin lehmä vietiin pienempään tarhaan ja laitettiin kiinni.

– Sitten rupesin hankkimaan sen luottamusta. Ensimmäiseen kahteen viikkoon en edes yrittänyt mennä Omenan selkään. Sitten, kun Irina tuli meille, me molemmat mentiin sen selkään. Se sujui ihan hyvin, ja sitten uskallettiin mennä tuohon uloskin.

Senja Meriläinen on ratsastanut Omenalla nyt puolisen vuotta, ei kuitenkaan kovin aktiivisesti. Lenkkien pituus vaihtelee 500 metristä neljään kilometriin, sillä lehmän kuntoa pitää vielä kasvattaa.

Tytöt eivät hypi lehmien kanssa esteitä tai temppuile muutenkaan. Myöskään kilpailuihin tai näyttelyihin he eivät ole niitä viemässä.

Lehmäratsastuksen vaikutuksia ei ole tutkittu

Lehmäratsastus ei ole ihan joka tytön ja pojan laji, eikä siitä ole odotettavissa isoa harrastusta hevosurheilun tapaan. Lehmän fysiikkaan perehtyneet asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei lehmä sovellu ratsastukseen.

Eläinfysioterapiaan erikoistunut filosofian tohtori Heli Hyytiäinen Yliopistollisesta Eläinsairaalasta sanoo, että ratsastuksen vaikutusta lehmän tuki- ja liikuntaelimistöön ei ole tutkittu. Siksi on erittäin vaikea arvioida, kärsiikö lehmä ratsastuksesta tai voiko ongelmia ilmetä vasta pitkän ajan kuluessa.

– Tietenkin asiaan vaikuttavat lehmän ja ratsastajan koko, mutta näkisin kyllä, että lehmä ei lähtökohtaisesti ole ratsu. Sen ranka on hevosen rankaan nähden paljon liikkuvampi ja lihaksisto varsin erilainen. Lehmän painonkantokyky on mahdollisesti merkittävästikin hevosta heikompi, Hyytiäinen arvioi.

Hän näkee ongelmana myös sen, että lehmälle ei ole kehitetty satuloita. Hevosen satula ei käy lehmälle.

– Satula suojaa hevosenkin selkää monelta ratsastajan aiheuttamalta tekijältä, kuten esimerkiksi pistepaineelta. Ilman satulaa ratsastaminen voi olla riskaabelia hevosenkin selän hyvinvoinnin kannalta, saati sitten lehmän.

Varsinkaan esteitä Hyytiäinen ei laittaisi lehmää hyppäämään – ei siitäkään huolimatta, että vapaudessa lehmä loikkii hyvin ojien ja kaatuneiden puiden yli.

Eläinen hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi on Hyytiäisen kanssa samoilla linjoilla. Hän ei usko, että lehmän selkä pidemmän päälle kestää varsinkaan aikuisen painoa.

– Lehmä on erittäin oppimiskykyinen eli siitä ratsuksi opettaminen ei varmasti jää kiinni. Epäilen kuitenkin, että ratsastus voi olla haitaksi lehmän fyysiselle hyvinvoinnille. Lisäksi lehmä on laumaeläin ja mieluiten kulkee oman lehmäryhmänsä mukana.

Tottelevaisuus toisenlaista kuin hevosella

Senja Meriläinen käy ratsastamassa säännöllisesti islanninhevosella. Hän tietää, että lehmän kanssa moni asia on toisin kuin hevosen kanssa.

– Hevoset tottelevat ja osaavat paljon paremmin kuin lehmät. Myös laukat onnistuvat paremmin hevosella, kun sillä on satula.

Tyttöjen lehmillä ei ole satulaa, sillä he eivät halua laittaa lehmälle sellaisia varusteita, joita sille ei ole tarkoitettu. Tytöille on tärkeää, että lehmä voi hyvin ja pysyy terveenä.

Liekö tottelemattomuutta tai kenties jääräpäisyyttä, mutta tällä ratsastuskerralla Omena halusi mennä omaan tahtiin ratsastajan ohjeista piittaamatta, ja siksi ratsukko menikin pellonlaitaa siksakkia.

– Sillä on nyt huono päivä. Silloin se lähtee eri suuntaan ja luimistelee, kun menen hakemaan sitä. Kun sillä on hyvä päivä, se tulee kutsusta luokse. Useasti sillä on kyllä hyvä päivä, ja se nauttii ratsastamisesta.

Venezuelan presidentti Nicolas Madurolle uskolliset lainsäätäjät ovat poistaneet oppositiojohtaja Juan Guaidolta syytesuojan.

Kyseessä voi olla valmistautuminen syytteen nostamiseksi Guaidoa vastaan mahdollisesta perustuslain rikkomisesta, kun hän julistautui tammikuussa Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi.

On kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, ryhtyykö Maduro toimiin Guaidoa vastaan.

Tärkeimpänä syynä siihen, että Maduro ei ole vielä pidättänyt Guaidoa, pidetään Yhdysvaltain ja noin 50 valtion tukea oppositiojohtajalle.

Venäjä puolestaan tukee Maduron hallintoa. Jännittyneen tilanteen pelätään pahimmillaan johtavan sisällissotaan.

Sosiaalinen levottomuus Venezuelassa on kasvanut muun muassa pitkien ja laajojen sähkökatkojen vuoksi. Myös elintarvikkeista on pulaa, kun Maduron hallinto ei päästä avustuskuljetuksia maahan.

Guaido julisti itsensä Venezuelan presidentiksi, koska hän pitää viimevuotista Maduron voittoa presidentinvaaleissa laittomana.

Aiheesta lisää:

Punaiselta Ristiltä hätäapua Venezuelaan – maassa jälleen laajoja sähkökatkoja

Diabetesta potevat sairastuvat tavallista herkemmin sydän- ja verisuonitauteihin, mutta tuoreiden tulosten valossa he ovat alttiita myös aivoverenvuodoille. Tulokset julkaistiin Diabetes Care -lehdessä.

Tutkimuksen perusteella diabetesta potevat sairastuivat aivoverenvuotoon noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin terveet verrokit. Tämä havaittiin kahden vuoden seurannassa.

Riski oli sitä suurempi, mitä pitempään diabetesta oli sairastanut. Yli viisi vuotta diabetesta poteneiden aivoverenvuotoriski oli yli 40 prosenttia suurempi kuin verrokkien.

Diabeteksen keston lisäksi sairastumisriski oli suuri potilailla, joilla veren sokeritasoja kuvaavan HbA1c:n taso oli hyvin korkea tai alhainen. Havainto viittaa siihen, että riskit ovat suurentuneet potilailla, joilla diabetes on joko huonolla hoidolla tai edellyttää hyvin intensiivistä hoitoa.

Tutkimus perustuu 300 000 diabeetikon ja 1,2 miljoonan terveen verrokin terveystietoihin vuosilta 2010–2017. Seurannan aikana todettiin 4 200 aivoverenvuotoa.

Suomessa vuosittain noin 1 500 henkilöä saa aivojen sisäisen verenvuodon.

Yleisin aivoverenvuodon syy on verenpainetauti, joka aiheuttaa muutoksia pienten aivoverisuonien seinämiin.

Diabetekseen nyt liitetty riski voi osittain selittyä verenpaineella, mutta diabetes ja siihen liittyvä korkea veren glukoosipitoisuus voivat myös vaurioittaa ja ahtauttaa verisuonia.

Kananmuna on ehkä yksi ristiriitaisimmista ruoka-aineista. Toiset hehkuttavat ravinnerikasta tuotetta, ja toiset karttavat sitä korkean rasvapitoisuuden vuoksi. Muun muassa munien vaikutuksista kolesteroliarvoihin on ollut eriävää tietoa.

Kananmunassa on kuitenkin tutkitusti (Itä-Suomen yliopisto) runsaasti yhdisteitä, jotka vaikuttavat suotuisasti elimistön toimintoihin. Itä-Suomen yliopiston uuden tutkimuksen mukaan yksi kananmuna päivässä vähentää riskiä sairastua tyypin 2. diabetekseen.

Kananmunia syödään kaikkialla maailmassa ja se on hyvä ravinnonlähde kaikenikäisille ihmisille (Munax). Miten tuttu ruoka-aine kananmuna lopulta on? Keräsimme kahdeksan faktaa kananmunista.

1. Muna ei kestä matkustamista

Maailman luonnon säätiön WWF:n maaliskuun lopulla julkaisema ruokasuositus pudottaisi suomalaisten kananmunan syönnin lähes kolmannekseen. Tämä ei kuitenkaan huolestuta kananmunan tuottajia. Esimerkiksi Kuhmon Konapin kanalassa ruokasuositusta enemmän mietityttää väen väheneminen maakunnassa.

– Siitä ei paljon puhuta, mutta tämä on suuri uhkakuva meille sekä monelle muulle kainuulaiselle yrittäjälle, sanoo yrittäjä Sami Väisänen.

Väisäsen mukaan kananmunat pitäisi saada myytyä lähialueelle, koska kuljetus ei tee munille hyvää. Pitkän matkan aikana munan rakenne voi muuttua.

– Rekkakyydissä muna tärisee 12 tuntia. Sen jälkeen se ei ole enää sama tuote kuin ennen matkaa, sanoo Väisänen.

Vaikka kokonaisia kananmunia on vaikea kuljettaa, niin kananmunavalmisteita, kuten nestemäistä valkuaista viedään jo Aasiaan asti.

2. Liian pitkä keittoaika tekee kananmunasta surumunan

Keltuaisen ympärille muodostuu tumma värikerros, kun munia keitetään pitkään. Surumuna on syömäkelpoinen, mutta joidenkin mielestä epämiellyttävä.

Värimuutos syntyy, kun kananmunan valkuaisen rikkiyhdisteet reagoivat keltuaisen sisältämän raudan kanssa. Syntyy rautasulfideja, jotka tekevät keltuaisen ympärille vihertävän värin.

– Munan nopealla jäähdyttämisellä voidaan hidastaa renkaan syntymistä, kertoo Laitilassa toimivan Munaxin markkinointi- ja viestintäjohtaja Lisa Savola.

3. Keltuaisen väri muuttuu ruokavalion mukaan

Keltuaisen väri ei kerro kananmunan terveellisyydestä (MTV), vaan väri muodostuu siitä mitä kana syö. Luomu- ja ulkokananmunissa keltuainen on tummankeltainen, koska kanat saavat ravinnokseen tuoretta ruohoa ja ulkoilevat paljon. Kasvipigmentit värjäävät keltuaisen oranssiksi, kun taas maissista tai vehnästä koostuva ruokavalio pitää munan keltuaisen vaaleampana.

4. Kananmuna on vitamiinipommi

Kananmunan keltuaisessa on rasvan ja proteiinin lisäksi kaikkia rasvaliukoisia vitamiineja ja niin ikään kivennäisaineita. Kananmuna ei sisällä C-vitamiinia, mutta runsaasti muita hivenaineita ja vitamiineja (Fineli).

– Yhdestä kananmunasta saa jopa kuudesosan päivän D-vitamiinin tarpeesta, kertoo Munaxin Lisa Savola.

5. Tehokana voi munia jopa 4 000 munaa

Keskimäärin kana munii vuodessa 250–270 munaa, mutta erityistapauksissa kana voi munia jopa 300 kappaletta vuodessa. Tuotantokanalassa linnun elinikä on paljon lyhyempi kuin vapaasti eläessä.

– Kana voi elää rippikouluikään saakka, mutta nykytuotannossa kanoja pidetään noin kaksi vuotta, kertoo Savola.

Tuotantokanan keskiverto munamäärä eliniän aikana on siis 500–600 munaa. Vapaasti elävä tehokas kana voi 15 vuoden aikana munia jopa 4 000 munaa, jos munimistahti on noin 270 munaa vuodessa.

6. Munia on neljä eri kokoa

Munien koko vaihtelee samalla tavalla kuin ihmisten vaatteiden koko, ja merkinnätkin ovat tuttuja. Pienin on S ja suurin XL.

– Nuori kana munii pieniä munia ja siitä se koko kasvaa. Kananmunan kokoa pystyy hieman säätelemään ruokinnalla, kertoo kuhmolaisen kanalan yrittäjä Sami Väisänen.

Aina munien kokoon ei kuitenkaan voi vaikuttaa. Esimerkiksi Konapin Kanalassa vaikuttaa siltä, että pääsiäisen aikana isoista munista voi olla puutetta, syytä tähän Väisänen ei osaa sanoa.

– Tuotannosta tulee pienempiä M-kokoluokan munia, joten pitää syödä niitä vähän enemmän, naurahtaa Väisänen.

Kananmunan koko vaikuttaa annoskoon lisäksi kuoren paksuuteen. Kananmunissa on aina yhtä paljon kuorta, joten pienemmissä munissa kuori tuntuu paksummalta.

7. Valkoinen vai ruskea muna?

Syy kananmunien värierolle on yksinkertainen: valkoiset munat ovat valkoisten kanojen munimia ja ruskeat kanat munivat ruskeita munia. Väri ei vaikuta munien koostumukseen.

Ruskean kananmunan kuori on kuitenkin hieman paksumpi kuin valkoisen. Ruskeissa munissa on myös aavistuksen verran vähemmän rasvaa ja ne kasvavat kokoa nopeammin kuin valkoiset.

Valkoiset ja ruskeat kananmunat ovat samanhintaisia. Ne myydään kuitenkin erikseen, koska kananmunan tuottajilla on yleensä saman värisiä kanoja (Iltalehti).

8. Kananmunan numero kertoo paljon

Kananmunan kuoressa olevan numerosarjan ensimmäinen numero kertoo kuluttajalle, millaisen kanan munasta on kysymys. Jokaisessa EU:ssa tuotetussa kananmunassa pitää olla leima, josta selviää munan alkuperä.

Kananmunia tuotetaan neljällä eri tavalla. Kun numero on 0, kyseessä on luomumuna. Ulkokananmunan numero on 1, lattiamunan numero on 2 ja virikehäkkimunan numero on 3.

Suomessa kananmunia tuotetaan yhä useammin lattiakanaloissa virikehäkkikanaloiden sijaan. Myös kuluttajat suosivat vapaan kanan munia.

Paistettu, keitetty vai kokkelia? Miten sinä syöt kananmunasi? Kerro meille! Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Lisää aiheesta:

MTK ihmettelee WWF:n ruokasuositusten vähäisiä kananmunia: ”Kananmunahan on ihan mahtava muna”

Kymmenen erikoista faktaa munista

Korjattu 3.4. kello 10:10:Jutusta on poistettu maininta, että kananmunia suositellaan raskaana oleville keltuaisen sisältämän koleenin vuoksi. Lisäksi kananmunan sisältämien vitamiinien lähteeksi on vaihdettu Fineli, kun se aiemmin oli Munax.

Moneen kesätyöpaikkaan on jo valittu tekijä, mutta vielä ei kannata heittää toivoa kesätienesteistä.

Kesätyöpaikkoja on avoinna muun muassa ravintoloissa ja matkailualalla sekä kaupoissa.

Lisäksi töitä löytyy esimerkiksi hoiva-alalla, siivoojana ja varastossa, listaa Vastuullinen kesäduuni -kampanjan projektijohtaja Päivi Salminen-Kultanen.

Vielä ei missään tapauksessa ole liian myöhäistä, hän vakuuttaa.

Vaikka moni haku on jo sulkeutunut, uusia kesätyöpaikkoja tulee tarjolle koko ajan, jopa vielä kesäkuun alussa, Salminen-Kultanen sanoo.

Neljätoista täyttävä voi hakea kesätyöharjoitteluun

Jo yläkouluikäisenä voi päästä kokeilemaan työntekoa pari viikkoa kestävän TTT-kesätyöharjoittelun avulla.

T-kirjaimet ovat lyhenne kampanjan nimestä Tutustu työelämään ja tienaa. 14-17-vuotiaille suunnatusta harjoittelusta maksetaan noin 350 euroa.

TTT-harjoitteluun voi hakea aikaisintaan sinä vuonna, kun täyttää neljätoista vuotta, eli tämän kesän nuorimmat harjoittelijat ovat syntyneet vuonna 2005.

Muutamissa kaupungeissa peruskoulun päättäville on jaettu 300 euron kesäseteli. Se tarkoittaa, että kun nuori on saanut kesätyön, hänen työnantajansa voi saada nuoren palkkaamiseen kuluihin kaupungilta 300 euroa.

TTT-harjoitteluun voi hakea esimerkiksi täällä listattuihin työpaikkoihin.

Kesätyöharjoittelupaikan voi myös hankkia itse ottamalla yhteyttä kiinnostavaan yritykseen tai järjestöön. Helsingin kesäsetelityöpaikkoja voi katsoa täältä.

Kilpailua kesätöistä - ja kesätyön tekijöistä

Haku kesätöihin tuntuu alkavan vuosi vuodelta aiemmin. Tällä kertaa se alkoi jo joulukuussa, Päivi Salminen-Kultanen sanoo.

Hänen mukaansa työnantajat ovat huomanneet, että kesätyöntekijöistäkin pitää kilpailla.

– Työelämästä poistuu koko ajan ihmisiä eläkkeelle. Työnantajat ovat heränneet siihen, että täytyy saada nuoret kiinnostumaan omasta toimialasta ja yrityksestä ja opiskelemaan alalle.

Kesätyö on työnantajalle kätevä tapa saada uusia työntekijöitä muutenkin kuin vain lomakaudeksi.

Osa kesätyöntekijöistä jää kesän jälkeen osa-aikatöihin, tai tekemään gradua tai diplomityötä.

Kysy, vaikka avointa paikkaa ei olisikaan

Kaikkia kesätyöpaikkoja ei löydy verkosta. Kannattaa rohkeasti kysyä kiinnostavista yrityksistä tai järjestöistä, olisiko heillä tarvetta kesätyöntekijälle, neuvoo Päivi Lautaniemi Helsingin Ohjaamosta.

Ohjaamo on 15–29-vuotiaille tarkoitettu neuvontapiste. Useissa kaupungeissa toimivasta Ohjaamosta voi kysyä työ- ja koulutuspaikoista, harrastuksista, ja esimerkiksi opinto- ja asumistuesta.

Työnantajat tietävät, ettei vaikkapa yläasteikäisellä vielä ole pitkää ansioluetteloa.

Nuorilla on kuitenkin monia taitoja, joista on hyötyä yrityksille, sanoo Vastuullinen kesäduuni -kampanjan Salminen-Kultanen.

– Nuorilta voi oppia uusia toimintatapoja ja heillä on tuore näkemys asioihin ja taito käyttää uusia viestintävälineitä, hän listaa.

Tärkeintä on halu oppia uutta, Salminen-Kultanen sanoo.

Lyhytkin työkokemus vaikka koiran hoidosta tai puutarhan kastelusta kertoo työnantajalle, että työelämätaitoja on jo kertynyt, hän sanoo.

Mieti, miten voisit auttaa yritystä

Vaikka työkokemusta ei vielä olisi, omaa osaamista voi pohtia harrastusten ja kiinnostuksen kohteiden kautta. Kaverista tai vanhemmista voi olla tässä apua, Lautaniemi neuvoo.

Kun on ottanut selvää, mitä yritys tekee, kannattaa miettiä, miten voisi auttaa yritystä, Salminen-Kultanen sanoo.

– Sitten voi myydä yritykselle oman ideansa siitä, mitä voisi tehdä.

Sen jälkeen pitää pohtia, miten itsestään kertoo, kun ottaa yhteyttä yritykseen.

– Voi harjoitella vaikka kaverin kanssa, että osaa kertoa kuka on, mitä osaa tehdä ja miksi on kiinnostunut juuri tästä yrityksestä, Päivi Lautaniemi vinkkaa.

Älä lannistu, onneakin tarvitaan

Jos kesätöitä ei yrittämisestä huolimatta tällä kertaa löydy, ei kannata lannistua, Päivi Lautaniemi sanoo.

– Hakijoita on aina enemmän kuin paikkoja ja tuuriakin tarvitaan. Aina ahkera yrittäminenkään ei takaa työpaikkaa.

Kesän voi Lautaniemen mukaan käyttää lomailun lisäksi vaikka vapaaehtoistöihin tai kesäopintoihin ja seuraavan vuoden kesätyönhaun pohtimiseen.

Lue lisää:

Haetko pian kesätöitä? Kaksi kokenutta rekrytoijaa kertoo, mitkä virheet ainakin kannattaa välttää

Lukiolaisen näkökulma: Ei ole ihme, jos kesätyöttömyys luo paineita ja ahdistusta Järvenpää tarjoaa kesätyötä kaikille ysiluokkalaisille – Ensimmäisellä työpaikalla voi olla yllättävän kauaskantoinen vaikutus

– Hän oli lempein, hellin ja rakastavaisin tuntemani ihminen. Hän myös käytti minua seksuaalisesti hyväkseen, toteaa keski-ikää lähestyvä mies, tanssikoreografi Wade Robson.

Dokumentin alussa kuultavat sanat pysäyttävät. Luvassa on yksityiskohtaisia kuvauksia vuosikymmenten takaisista tapahtumista Michael Jacksonin Neverland-tilalla ja luksushotelleissa. Robsonin ja James Safechuckin kertomukset ovat järkyttäneet katsojia maailmalla.

Michael Jacksonin asema maailman merkittävimpänä idolina, imago hyväntekijänä ja loputon varallisuus – muun muassa nämä ominaisuudet nostetaan dokumentissa kerrattavan kauhun mahdollistajiksi.

Teot linkittyvät mediassa esillä olleeseen grooming-ilmiöön. Dokumentin mukaan Jackson vetosi lasten hyväntahtoisuuteen ja rakensi heihin luottamuksellisen tunnesiteen, kieroutuneen rakkaussuhteen.

Ristiriitaisia tunteita herättää luksuselämästä sokaistuneiden vanhempien moraalittomuus. Toinen äideistä kysyy dokumentin loppupuolella, mitä hän olisi voinut tehdä toisin.

Katsojalle herää halu vastata: Älä päästä lastasi vieraan aikuisen kanssa samaan sänkyyn yökylään.

Järkytystä kärjistävät viime viikon uutiset epäillyistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista Suomessa. Aihe oli ajankohtainen 30 vuotta sitten. Aihe on ajankohtainen nyt.

Valtava todistusvoima, yksipuolinen näkökulma

Jo 1990-luvun alkupuolella popin kuningasta syytettiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Silloin asia soviteltiin rahalla. Jacksonin puolelta vakuutettiin, ettei järjestely tarkoittanut syyllisyyttä. Päin vastoin Jacksonin tukijat väittivät, että kysymys oli rahastuksesta.

Uusi rikostutkinta alkoi 2000-luvulla. Brittitoimittaja Martin Bashirin dokumentti Living with Michael Jackson johti poptähden pidättämiseen sekä syytteisiin lapsen hyväksikäytöstä ja huumaavan aineen tarjoamisesta lapselle. Oikeus vapautti laulajan kaikista syytteistä kesällä 2005.

Tällä vuosikymmenellä asialla ovat olleet Leaving Neverland -dokumentin päähenkilöt Wade Robson ja James Safechuck, jotka aiemmissa tapauksissa toimivat todistajina Michael Jacksonin syyttömyyden puolesta.

Tähden tukijat ja perikunta ovat olleet tyrmistyneitä siitä, että syytökset esitetään vasta, kun vuonna 2009 kuollut poptähti ei ole puolustamassa itseään.

Maailmalla dokumentti on aiheuttanut monimuotoista kuohuntaa, josta kerromme myöhemmin tässä jutussa.

Leaving Neverland seisoo kohujen keskellä omilla jaloillaan. Robson ja Safechuck kertovat dokumentissa yksityiskohtaisesti kokemastaan hyväksikäytöstä. Todistusvoima on valtava, mutta näkökulma yksipuolinen: ääneen pääsevät vain ne, jotka syyttävät Jacksonia – asia, josta ohjaaja Dan Reedia on kritisoitu laajalti.

Jacksonin syyttömyyden puolesta puhuvat hyväksikäytöstä kertovien tarinoista löydetyt epäjohdonmukaisuudet sekä vuosien varrella tehdyt lukuisat ja pitkät, mutta tuloksettomat tutkimukset poplaulajan mahdollisista rikoksista.

Kaksiosainen dokumentti on nyt Yle Areenassa ja upotettuna myös tähän alle. Juttu jatkuu videoupotusten alapuolella.

Faktoja dokumentin katsomisen tueksi

Michael Jackson on syytön kunnes toisin todistetaan. Vanity Fair kokosi katsojien tueksi syytteiden ja aiheen ympäriltä kiistattomia faktoja:

1. 34-vuotiaana Michael Jackson vietti yli 30 yötä peräkkäin samassa sängyssä 13-vuotiaan pojan Jordie Chandlerin kanssa.
2. Tähän mennessä viisi poikaa, jotka ovat jakaneet sängyn Jacksonin kanssa, ovat syyttäneet poptähteä hyväksikäytöstä: Jordie Chandler, Jason Francia, Gavin Arvizo, Wade Robson ja James Safechuck.
3. Jackson sovitteli Chandlerin syytökset 25 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. Jason Francia sai Jacksonilta 2,4 miljoonaa dollaria.
4. Jordie Chandler piirsi kuvan jäljistä, jotka pigmenttihäiriö oli aiheuttanut Michael Jacksonin penikseen. Rikostutkijoiden valokuvissa jäljet vastasivat Chandlerin piirustuksia.
5. Jacksonin makuuhuoneeseen johtanut käytävä oli varustettu kameroilla ja ääntä pitävillä hälytyslaitteilla.
6. Jacksonilla oli mittava kokoelma eroottista materiaalia ja pornoa matkalaukussa, jota hän piti sänkynsä vieressä. Osasta materiaalia löytyi paitsi Jacksonin myös poikien sormenjälkiä.
7. Neverlandin henkilökunnasta kukaan ei koskaan nähnyt naista viettämässä yötä Michael Jacksonin seurassa.
8. Michael Jacksonin seurassa öitä viettäneiden lasten vanhemmat saivat arvokkaita lahjoja ja etuuksia.
9. Jordie Chandlerin ja Wade Robsonin isät tekivät itsemurhan. Kumpikaan ei ollut enää tekemisissä poikansa kanssa.
10. Martin Bashirin vuonna 2002 kuvatussa dokumentissa Jackson sanoo, ettei hän näe mitään väärää sängyn jakamisessa lasten kanssa.

Jacksonin perhe suuttui – julkkikset asettuvat puolesta ja vastaan

Michael Jacksonin perhe on kutsunut Leaving Neverland -dokumenttia “julkiseksi lynkkaukseksi”. He ovat haukkuneet Robsonia ja Safechuckia valehtelijoiksi ja sanoneet, ettei dokumentti tarjoa todisteita syytöksille.

Jacksonin perikunta on haastanut dokumentin osin tuottaneen HBO:n oikeuteen sopimusrikkomuksesta.

Jacksonin vanhin lapsi Paris, 20, on kertonut, ettei ole hänen tehtävänsä puolustaa isäänsä, sillä kaikki on jo sanottu. Hänen serkkunsa Taj Jackson on sen sijaan vetänyt julkista kampanjaa setänsä puolustamiseksi.

Dokumentti on puhuttanut myös tunnettuja viihdealan ihmisiä.

Tv-tähti Oprah Winfrey haastatteli dokumentissa esiintyneitä miehiä erikoisjaksossa, jonka studioyleisö koostui seksuaalisen hyväksikäytön uhreista. Winfrey itsekin on kärsinyt lapsena seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja väkivallasta. Ohjelman jälkeen hän kertoi saaneensa vihapostia.

Laulaja ja näyttelijä Barbra Streisand joutui osaksi Jackson-kohua The Times -lehden haastattelun jälkeen. Hän sanoi uskovansa dokumentissa puhuvia miehiä, mutta lisäsi, ettei mahdollinen hyväksikäyttö tappanut heitä.

– Hänen seksuaaliset tarpeensa olivat hänen seksuaalisia tarpeitaan. Olipa hänen lapsuutensa tai DNA-perimänsä ollut minkälainen tahansa, Streisand sanoi.

Myöhemmin Streisand pyysi anteeksi Jackson-kommenttejaan.

Näyttelijä Rose McGowan on ilmoittanut uskovansa dokumentin syytöksiin lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hän oli näkyvästi esillä #MeToo-kampanjassa, joka toi esiin Hollywoodin naisnäyttelijöiden seksuaalista hyväksikäyttöä.

– Olen todella pahoillani, että teidän sankarinne oli paha mies, McGowan sanoi Jacksonista.

Soul-legenda Stevie Wonder puolestaan toivoi, että Jacksonin musiikki voisi olla jatkossakin inspiraation lähteenä kuten se on ollut tähän mennessä monille ihmisille.

Laulaja Diana Ross pyysi ihmisiä lopettamaan Jacksonin kritisoimisen Twitter-tilillään lainaamalla The Supremes -lauluyhtyeensä tunnettua kappaletta Stop in the name of love.

Lue myös:

Tämä kaikki mon tapahtunut sen jälkeen, kun Leaving Neverland sai ensi-iltansa – Michael Jackson -dokumentti on "tosielämän kauhuelokuva"

Puolustavia faneja ja boikotteja

Leaving Neverland -dokumentin julkaisemisen jälkeen Michael Jacksonin fanit ovat puolustaneet idoliaan raivokkaasti.

Esimerkiksi Lontoossa fanit kerääntyivät Channel 4 -tv-kanavan edustalle vastustamaan dokumentin esittämistä. Elokuva näytettiin suunnitellusti, minkä jälkeen kaupungin katukuvaan ilmestyi Jacksonin syyttömyyttä puolustavia mainoksia.

“Faktat eivät valehtele, ihmiset valehtelevat. Syytön”, mainoksissa todettiin.

Myöhemmin mainokset poistettiin, koska hyväksikäytön uhreja auttava järjestö ilmaisi huolensa asiasta.

Dokumentin esittämisen jälkeen Michael Jacksonin musiikki on joutunut myös boikottiin. Muutamat radiokanavat esimerkiksi Kanadassa, Hollannissa ja Uudessa-Seelannissa ovat ilmoittaneet, etteivät ne enää soita hänen musiikkiaan. Laajamittaisesta radioboikotista ei ole kuitenkaan ollut kyse.

Lue myös:

Michael Jackson paljastusdokumentin jälkeisessä ajassa – kaksi puheenvuoroa ihmisiltä, joille Jackson merkitsee paljon

Michael Jackson on popjumala, jota syytetään lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä: Kohudokumentin jälkeen artistin kuuntelu tuntuu pahalta

Yhdysvalloissa Rock and Roll Hall of Fame on ilmoittanut, ettei se poista Michael Jacksonia museoon hyväksyttyjen esiintyjien listaltaan. Muusikon muistoesineet saavat myös olla edelleen esillä Clevelandin museossa.

Jackson on hyväkysytty Rock and Roll Hall of Fameen kaksi kertaa: vuonna 1997 Jackson 5:n jäsenenä ja vuonna 2001 sooloartistina.

Indianapolisissa sijaitseva lastenmuseo sen sijaan poisti näytteillä olleet Jacksonin ikoniset käsineet, huopahatun sekä nimikirjoituksella varustetun julisteen.

Animaatiosarja Simpsonit on puolestaan hyllyttänyt jakson, jossa Michael Jackson esiintyy. Tuottaja James L Brooksin mukaan vuonna 1991 tehtyä jaksoa ei enää esitetä. Siinä Jackson esittää psykiatrista potilasta Leon Kompowskya, joka yrittää uskotella Homer Simpsonille olevansa popin kuningas.

– Dokumentti esitti todisteita hirviömäisestä käytöksestä. Vastustan kaikenlaista kirjojen polttamista, mutta tämä on meidän kirjamme ja voimme ottaa siitä yhden luvun pois, Brooks sanoi.

Muotimerkki Louis Vuitton on ilmoittanut vetävänsä Michael Jackson -teemaiset vaatteet pois tulevasta mallistostaan.

"Musiikista saa edelleen tykätä"

Musiikkitoimittaja ja Music Finlandin viestintäpäällikkö Teemu Fiilin on seurannut Michael Jacksonin uraa pikkupojasta lähtien, 1980-luvulta saakka.

Hän pitää tärkeänä jalustalle nostettujen idolien kriittistä uudelleen arviointia.

– Vaikka Michael Jackson oli loputtoman lahjakas ja osaava laulaja, tanssija ja muusikko, niin siitä huolimatta hän oli myös ihminen puutteellisuuksineen ja virheineen, Fiilin sanoo.

Juuri Jacksonin kohdalla jalustan koko on suorastaan hämmentävä. Imagoltaan Jackson oli paitsi maailman tärkein poplaulaja myös hyväntekijä ja suuri humanisti. Ainoastaan tabloidit pyrkivät nostamaan esiin Jacksonin pimeitä puolia. Tukijat rakensivat idolinsa ympärille tähtikulttia Peter Pan -vertauksineen. Kuva Jacksonista ainutkertaisena, outona hyväntekijänä elää monen mielessä edelleen.

– Samaan aikaan tietysti pitää muistaa, että musiikki säilyy sellaisena kuin se on. Siitä saa tykätä, levyjä saa kuunnella, videoita saa katsoa. Musiikki on eri asia kuin ihminen sen takana.

Moni saattaa kaikesta huolimatta dokumentin nähtyään suhtautua Jacksonin hitteihin eri tavalla kuin ennen. Joku ei enää pysty nauttimaan siitä, toisaalta riittää niitäkin, joiden kuuntelukokemusta kohu ei hetkauta.

Erona aiempiin kohuihin nousee median murros. Uutiset ja tässä tapauksessa syytökset leviävät paljon aiempaa tehokkaammin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Perikunta on pyrkinyt estämään dokumentin levittämisen. Myös siellä on selvästi ymmärretty, mikä vaikutus tällaisella dokumentilla tänä päivänä on.

Parikymmentä vuotta sitten oli helpompi lakaista ikävät asiat maton alle, Fiilin toteaa.

– Oltiin vain, että Michael Jackson on edelleen maailman isoin poptähti, tässä uusi levy.

Rikoksen laadulla on väliä

Helppoa loppua dokumentin synnyttämälle julkiselle keskustelulle ei ole näköpiirissä. Fiilin arvioi, että odotettavissa on vuosikausia vellova epämääräinen ja hähmäinen kohu.

– Toiset uskovat uhreja, toiset Jacksonin syyttömyyteen. On faneja, jotka eivät ikinä pysty ottamaan vastaan idolistaan sanottuja negatiivisia asioita. En usko, että tähän saadaan minkäänlaista päätöstä ainakaan vähään aikaan.

Toisaalta Jacksonista esitetyt syytökset ovat laadultaan juuri niitä kaikkein pahimpia.

– Tiettyjä rikoksia ei anneta anteeksi. Se on huomattu esimerkiksi R. Kellyn tapauksessa ja nämä syytökset ovat varmasti tuhoisampia myös Jacksonin perinnölle.

Lue myös: R&B-laulaja R. Kelly saa syytteet kymmenestä seksuaalirikoksesta – syyttäjien mukaan uhreina myös alaikäisiä

Yhtä lailla tuhoisia rikoksia artistin kannalta ovat Fiilinin mukaan henkirikokset.

– Poikkeuksena tässä ovat ehkä räppärit, jos taustalla on vaikkapa jengiväkivaltaa. Sellaista saatetaan katsoa läpi sormien.

Kohinaa Suomessakin – espoolaismuseo pitää kiinni päätöksestään

Dokumentin synnyttämän kuohunnan laineet lyövät Suomeenkin.

Espoon modernin taiteen museossa Emmassa vuoden päänäyttely on elokuussa avautuva Michael Jackson: On the Wall. Dokumentin julkistamisesta lähtien museojohtaja Pilvi Kalhama on saanut vastata kotimaisen ja ulkomaisen median kyselyihin näyttelyn järjestämisestä.

Johtajan kanta on selkeä dokumentin Suomen ensi-illan kynnyksellä: näyttely järjestetään suunnitellusti.

– Näyttely ei nosta Michael Jacksonia kritiikittömästi jalustalle, vaan se analysoi kohdetta ja siihen liittyviä ilmiöitä, Kalhama perustelee.

Päätöksen tueksi on saatu rohkaisevia kokemuksia Saksasta. Eurooppaa kiertävä näyttely avautui viime viikolla Bonnissa.

– Siellä käytävä keskustelu osoittaa, että museokonteksti tarjoaa hyvän alustan näille ajankohtaisille puheenaiheille.

Päätös näyttelyn pitämisestä tai perumisesta Suomessa on yksinomaan Emma-museon käsissä. Museo ei Kalhaman mukaan olisi korvausvelvollinen mahdollisen peruuntumisen seurauksena.

– Toki peruminen aiheuttaisi alaskirjauksia, sillä olemme valmistelleet hanketta jo melkein puolitoista vuotta, Kalhama kertoo.

Michael Jackson: On the Wall -näyttely on National Portrait Galleryn tuottama, ja sen on kuratoinut museon johtaja Nicholas Cullinan. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Michael Jacksonin perikunnan kanssa.

Dokumentin molemmat jaksot ovat jo katsottavissa Yle Areenassa.

_Docventures erikoislähetys jälkikeskusteluineen: Leaving Neverland Yle TV2:ssa ja Areenassa 2.4. klo 20 alkaen. **

Lisää aiheesta:

Riku Rantala: En haluaisi puhua lapsilleni seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta nyt minun on pakko

Michael Jackson paljastusdokumentin jälkeisessä ajassa – kaksi puheenvuoroa ihmisiltä, joille Jackson merkitsee paljon

Aleksi Rantamaa: Leaving Neverland - TLDR+

Docventures: Leaving Neverland -dokumentin lisäsisällöt Docventuresin sivuilla

Yle aikaisti Michael Jackson -kohudokumentin esitystä – Docventures pureutuu Leaving Neverlandin ytimeen erikoislähetyksessään

Docventuresin Riku ja Tunna keskustelevat Yle Puheessa 3.4. klo 14 yhteiskuntatieteiden tohtorin ja lastensuojelun tutkijan Johanna Hurtigin kanssa dokumentin aiheuttamista ajatuksista ja reaktioista. Keskustelussa pohditaan, kuinka yhteiskuntamme eri osa-alueilla tapahtuvat lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset saataisiin loppumaan.

Viime viikolla uutisoitiin, että Helsingin Diakonissalaitoksen mukaan Suomeen on syntynyt uusi paperittomien ihmisten ryhmä.

Diakonissalaitos kertoi, että asiaan on vaikuttanut Suomen kiristynyt turvapaikkapolitiikka.

Suomi lakkautti humanitaarisen oleskeluluvan vuonna 2016. Humanitaarista suojelua voitiin myöntää väliaikaisesti, jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyttyneet, mutta hakija ei voinut palata kotimaahansa maan huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.

Helsingin Diakonissalaitoksen mukaan muutos tarkoitti yhtäkkistä paperittomuutta isolle joukolle ihmisiä, jotka olivat saattaneet asua Suomessa laillisesti jo pitkään.

– Heidän elämänsä on asettunut Suomeen. Monet ovat töissä ja opiskelevat, Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen kertoi perjantaina Ylen haastattelussa.

Helsingin Diakonissalaitos arvioi, että joukossa on kymmeniä, ehkä jopa satoja lapsiperheitä.

Kuntalaisia ilman oikeutta asua Suomessa

Diakonissalaitoksen toimialajohtajan Marja Pentikäisen mukaan uusi tilanne on ajanut monet erikoiseen välitilaan: vaikka paperittomalla ei ole oleskelulupaa Suomessa, hänellä voi kuitenkin olla voimassa oleva kuntalaisuus. Eli he voivat olla samaan aikaan esimerkiksi helsinkiläisiä, mutta vailla oikeutta oleskella Suomessa.

Pentikäisen mukaan tämä herättää kysymyksiä niin paperittomien kuin viranomaistenkin keskuudessa:

– Miten pitää toimia, mikä laki menee minkä edelle tai minkä ohi. Kaikilla kuntalaisilla on samat velvollisuudet ja oikeudet esimerkiksi kunnan palveluihin.

Nyt Helsingin Diakonissalaitos vaatii, että humanitaarinen oleskelulupa palautettaisiin ja maassa olevien työlupakäytäntöjä helpotettaisiin.

– Me olemme monen ihmisen kohdalla pattitilanteessa: heitä ei voi palauttaa lähtömaahan, koska ei ole palautussopimusta, ja he ovat sitten jääneet tänne paperittomina, Marja Pentikäinen kuvaili tilannetta Ylelle.

Sisäministeri ei palauttaisi humanitaarista oleskelulupaa

Kysyimme tänään tiistaina toimitusministeristön sisäministeri, kokoomuksen Kai Mykkäseltä, mitä mieltä hän on Helsingin Diakonissalaitoksen vaatimuksesta.

Toimitusministeristön sisäministeri Kai Mykkänen, pitäisikö teidän mielestänne humanitaarinen oleskelulupa palauttaa?

– En lähtisi palauttamaan. Humanitaarisen suojelun oleskelulupa on myönnetty alle kymmenesosalle turvapaikkaa hakeneiden määrästä vuonna 2015 ja sitä edeltävinä vuosina. Se ei ole ollut iso kysymys. Isompi kysymys on se, että kun kielteisen päätöksen saaneita tulee määrällisesti enemmän, koska turvapaikanhakijoita on paljon enemmän kuin aikaisemmin, niin mitä heidän kohdallaan tapahtuu.

– Meidän täytyy pystyä ohjaamaan oleskeluluvat niille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Jos meillä on kovin monenlaisia oleskelulupaluokkia, joista ilman perusteita saa omansa löydettyä, niin se ei kyllä saa suomalaisten hyväksyntää sen turvaamiselle, että me voisimme auttaa vainoa pakenevia.

Suomessa on nyt paperittomina ihmisiä, joilla on aiemmin ollut humanitaarinen oleskelupa. He ovat paperittomia, mutta heillä säilyy kuitenkin kuntalaisuus. Tämä on aiheuttanut hämmennystä viranomaisten keskuudessa. Millaisia neuvoja annatte kunnille? Miten ihmisten kanssa pitäisi toimia?

– Välttämätön apu kiireellisessä sairaanhoidossa, siihen meillä on eduskuntakin ottanut selventävän kannan, se täytyy taata kaikille. Mitä tulee kuntalaisuuteen, niin siitä itse asiassa meillä on käynnistynyt lainsäädäntöhanke, jossa nimenomaan perataan läpi tätä ristiriitaa, että ei ole laillista oleskelulupaa, mutta kotikuntalaisuus silti säilyy.

– Pitäisi päästä sellaiseen tilanteeseen, että myös se kotikuntalaisuus päättyy, jos Suomessa ei laillista oleskeluoikeutta.

Millaisia välittömiä seurauksia kotikuntalaisuuden päättymisellä olisi?

– Silloin ei ole oikeutta sellaisiin julkisiin palveluihin, jotka eivät liity siihen kiireelliseen välttämättömään hoitoon tai apuun, mikä pitää ihmistä akuutisti pystyssä. Lähtökohtana on se, että veroilla rahoitettavat hyvinvointipalvelut on tarkoitettu heille, joilla on täällä laillinen oleskeluoikeus.

Uskotteko, että kuntalaisuuden viemisellä saataisiin paperittomia lähtemään pois Suomesta?

– Säännöt pitää olla selvät. Jotta Suomi pystyy auttamaan aidosti vainoa pakenevia, niin silloin pitää olla selvä raja sille, ettei ole mahdollista viivyttää lähtöä täältä siinä tilanteessa, että kaikki oikeusperusteet ja eri lupaperusteet on käyty läpi, eikä oleskelulupaan ole syytä. Silloin on selvempää se, mitä palveluita saa ja mitä ei saa.

Lue myös:

Suomeen syntymässä uudenlainen paperittomien joukko? Maahanmuuttovirasto vihjaa oleskeluluvasta jumiutuneille (31.8.2016)

Maahanmuuttovirasto tiukensi linjaansa: Suomi ei voi olla houkuttelevampi kuin Ruotsi