Kiinasta liikkeelle lähtenyt koronavirus on aiheuttanut poikkeuksellisen pudotuksen maan hiilidioksidipäästöissä. Taustalla ovat hallinnon määräämät, viruksen vastaiset torjuntatoimet, jotka ovat monin paikoin pysäyttäneet Kiinan talouden.
Helsingissä toimiva uusi Crea-tutkimusyksikkö (Center for Research on Energy and Clean Air) laskee, että Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat nyt jopa neljänneksen alemmat kuin normaalisti helmikuussa.
Crean analyytikko Lauri Myllyvirta arvioi, että kolmessa viikossa Kiinan päästöt ovat romahtaneet 150 miljoonaa tonnia viime vuoteen verrattuna.
Pudotus vastaa lähes kolminkertaisesti Suomen vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä.
– En keksi mitään vastaavaa tapahtumaa, missä näin suuri päästövähennys olisi tapahtunut näin nopeasti, Kiinan päästökehitystä vuosia seurannut Myllyvirta sanoo.
Kiina tuottaa yksin yli neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Pelkästään muutaman viikon kuoppa päästöissä voi painaa globaaleja vuosipäästöjä arviolta prosentin alaspäin.
Myllyvirran mukaan ratkaiseva kysymys on nyt se, miten Kiinan keskushallinto reagoi talouden pysähtymiseen.
Kivihiilen nälkä romahti
Kiinan talouden äkkipysähdys näkyy laajasti teollisuustuotannosta kerätyssä datassa. Tehtaat ovat olleet vajaakäytöllä, rahtiliikenne hiljentynyt ja maan sisäiset lennot ovat romahtaneet aiemmasta.
Vaikutukset sähköntuotantoon ja öljynjalostukseen ovat dramaattisia.
Kivihiilen kulutus voimalaitoksilla on pudonnut 37 prosenttia
Öljynjalostaminen on laskenut 33 prosenttia Shandongin tärkeällä jalostamoalueella
Tärkeiden terästuotteiden valmistus on laskenut lähes viidenneksen
Myllyvirta painottaa, että Kiinassa tehtaat hiljenevät normaalisti joka vuosi kiinalaisen uudenvuoden tienoilla. Nyt koronaviruksen torjuntatoimien vuoksi tehdastuotanto ei ole päässyt kunnolla alkamaan.
Moni työntekijä ei vielä pääse palaamaan työpaikalleen. Lisäksi isolta joukolta on jäänyt palkka saamatta. Rahaa kuluttamiseen ei ole, mikä näkyy esimerkiksi autokaupan täydellisenä romahduksena helmikuussa.
Kiinan kivihiilen kulutus laskee tyypillisesti joka vuosi uudenvuoden tienoilla, kun tehtaat ja kaupat sulkevat ovensa juhlien ajaksi. Tänä vuonna kulutus ei ole lähtenyt normaaliin tapaan kasvuun koronaviruksen torjuntatoimista johtuen. Grafiikka kuvaa kuuden suuren energiantuottajan päivittäistä kivihiilen kulutusta.Samuli Huttunen / Yle
Savupiippuelvytys voi kääntää päästöt rajuun kasvuun
Vaikka ilmasto kiittää Kiinan päästöjen romahduksesta, ilo voi jäädä ennenaikaiseksi. Kiinan keskushallinnolla on nimittäin kovat paineet pitää talouskasvu hyvässä jamassa.
Maata yksinvaltaisesti hallitseva kommunistinen puolue on asettanut tavoitteeksi, että henkeä kohden laskettu bruttokansantuote tuplaantuu vuosien 2010 ja 2020 välillä.
Myllyvirran mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuluvalle vuodelle noin 5,6 prosentin talouskasvua. Koronaviruksen vuoksi helmi-maaliskuun kasvu voi kuitenkin olla jopa pakkasen puolella.
Jos keskushallinto pitää tavoitteesta tiukasti kiinni, kuten nyt näyttää, voi loppuvuodesta olla edessä rajua elvytystä perinteisellä savupiipputeollisuudella.
Myllyvirta kertoo, että ensimmäiset lausunnot elvytyshankkeista ovat viitanneet esimerkiksi infrastruktuurirakentamiseen, mikä tarkoittaa runsaasti päästöjä aiheuttavan sementin valmistuksen kiihtymistä.
Elvytyspuheissa ei ole ollut ympäristöpainotuksia.
Myllyvirta muistuttaa, että Kiinan kannattaisi suunnata elvytystä esimerkiksi puhtaan energiantuotannon rakentamiseen. Maalla kun on tiukat ilmanlaatu- ja päästötavoitteet.
– Sellaisia linjauksia ei ole toistaiseksi tehty, hän päättää.
Kanada lopettaa maksamasta prinssi Harryn ja Meghan Marklen turvallisuudesta, ilmoitti maan hallitus torstaina. Päätöstä perustellaan sillä, ettei pariskunta edusta enää Britannian kuninkaallisia.
Kanadan poliisi on avustanut Suur-Lontoon poliisia herttuaparin turvallisuuden takaamisessa marraskuusta lähtien, jolloin pariskunta tuli lomailemaan Kanadaan.
Herttuaperheen turvallisuusjärjestelyjen rahoittaminen verovaroilla kuitenkin päättyy, kun Harryn ja Meghanin ero kuningasperheen ytimestä astuu voimaan maaliskuun lopussa.
Sussexin herttuapari ilmoitti yllättäen tammikuussa vetäytyvänsä kuninkaallisista edustustehtävistään ja muuttavansa Kanadaan. Pari ilmoitti keskittyvänsä omaan elämäänsä ja tavoittelevansa taloudellista riippumattomuutta.
Harrya, eli Sussexin herttuaa ei jatkossa enää kutsuta "hänen kuninkaalliseksi korkeudekseen. Sama pätee Meghaniin sekä heidän poikaansa Archieen.
Nämä ovat esimerkkejä Twitter-tili @huggywuggy2 :n julkaisemista viesteistä. Tilin on perustanut Vasemmiston läntisen alueen toiminnanjohtaja Misha Dellinger. Vasemmiston läntiseen alueeseen kuuluvat Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi.
"Fasisteiksi" tilin viesteissä määritellään etenkin perussuomalaiset, useat nimeltä mainiten. Perussuomalaiset ovat tilin mukaan "fasistipuolue". Tili kutsuu fasistiksi myös muun muassa kirjailija ja kulttuuritutkija Jari Ehrnroothia.
Kuvakaappaus Dellingerin omalla nimellä varustetusta Twittertilistä. Jutussa mainitut viestit on lähetetty toiselta tililtä, jonka Dellinger perusti 2010. Misha Dellingerin Twitter-tili
Väkivaltaa kannattavat viestit on kirjoitettu vuosien 2017 ja 2016 aikana. Twitter-tili on suljettu, mutta viestejä on edelleen mahdollista löytää netistä esimerkiksi Googlen välimuistista.
Kuvakaappaukset viesteistä alkoivat kiertää netissä muun muassa Ylilauta-keskustelupalstalla puolitoista viikkoa sitten.
Twitter-tili oli aktiivinen viime päiviin asti, mutta on nyt suljettu.
Yle on yrittänyt tavoitella Dellingeriä torstaiaamupäivästä lähtien. Vasemmistoliitto kommentoi asiaa Ylelle torstaina iltapäivällä.
Vasemmistoliiton mukaan tili on Dellingerin perustama. Puolueen mukaan Dellinger ei kuitenkaan ole kirjoittanut viestejä.
"Ei ole mitään syytä epäillä työntekijän sanaa tässä asiassa"
Vasemmistoliiton selitys on se, että Dellinger olisi luovuttanut tilin kahdelle muulle henkilölle, jotka olisivat kirjoittaneet viestit.
– Näin hän on vastannut minulle, kun olen asiaa kysynyt, sanoo Vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen, joka on keskustellut asiasta Dellingerin kanssa tänään torstaina.
Miksi hän olisi luovuttanut tilinsä muiden ihmisten käyttöön?
– En voi sitä tietää. Jos tilillä on ollut paljon seuraajia, ilmeisesti ehkä siksi.
Tässä herää se epäilys, että hän on levittänyt anonyymin tilin kautta viestejä, joita ei voisi omalla nimellään julkaista.
– Ymmärrän mitä tarkoitat. Mutta minulla ei ole syytä epäillä sitä vastausta, että hän on luopunut tilin käytöstä ja perustanut toisen tilin.
Mitä todisteita teillä on sille, ettei Dellinger olisi kirjoittanut viestejä itse?
– Aukottomasti ei kai voi todistaa mitään tällaista.
Te siis luotatte Dellingerin sanaan tässä?
– Ei ole mitään syytä epäillä työntekijän sanaa tässä asiassa.
Miksi Dellinger ei ole puuttunut asiaan, kun hänen perustamansa tilin kautta on alettu levittää väkivaltaan kannustavia viestejä?
– En tiedä, onko hän ollut erityisen tietoinen asiasta.
Tili on ollut aktiivinen Twitterissä. Sen kautta on keskusteltu esimerkiksi muiden Vasemmistoliiton poliitikoiden kanssa.
– Siitä en ole ollut tietoinen.
Selvitättekö asiaa vielä Vasemmistoliitossa?
– Ei ole toistaiseksi syytä selvittää asiaa lisää.
Vasemmistoliitossa merkittävässä asemassa oleva henkilö on perustanut tilin, ja luovuttanut sen muille ihmisille, jonka jälkeen tilin kautta on levitetty väkivaltaa. Hän ei ole tehnyt asialle mitään, eikä kertonut asiasta teille. Eikö se herätä teissä huolta?
– Tämä on kysytty ja selvitetty häneltä. En tiedä onko minulla muita keinoja selvittää tätä lisää. Hän ei ole ollut työsuhteessa (kun tili on perustettu ja kun viestit on lähetetty).
Misha Dellinger on ollut Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas 2012 ja 2017. Puolueen läntisen alueen toiminnanjohtaja hän on ollut helmikuusta 2018 alkaen. Tätä ennen hän toimi pitkään Vasemmistonuorten Varsinais-Suomen piirisihteerinä.
"Pyydän anteeksi asian ympärille syntynyttä kohua"
Misha Dellinger otti asiaan kantaan myöhään torstai-iltana omalla Twitter-tilillään. Tviiteissään Dellinger kertoo, että väkivaltaa kannattavat viestit julkaissut tili oli perustettu ennen hänen työsuhteensa alkamista Vasemmistoliitossa. Hänen mukaansa viestit eivät ole hänen kirjoittamiaan.
Dellinger pyytää Twitterissä anteeksi asiasta syntynyttä kohua, mutta ei suoraan viestien sisältöä. Hän kertoo tuomitsevansa väkivallan ja sillä uhkailun.
Vasemmistoliitto jakoi Twitterissä Dellingerin kannanoton asiaan. Aiemmin torstai-iltana puolue oli tviitannut vastustavansa väkivaltaa ja sillä uhkaamista.
Musta jää on aiheuttanut lukuisia onnettomuuksia Eurooppatie E4:llä Nyköpingin lähellä, noin sata kilometriä Tukholmasta lounaaseen.
Kaikkiaan onnettomuuksissa oli osallisena kaksi linja-autoa, neljä kuorma-autoa ja 25–30 henkilöautoa, kertoo uutistoimisto TT ruotsalaislehdissä.
– Onnettomuuksia on ollut kilometrien alueella. Tie oli äärimmäisen liukas. Sillä oli mustaa jäätä, sanoo operatiivinen päällikkö Daniel Lundin pelastuslaitokselta TT:lle.
Linja-auto, jonka kyydissä oli kymmenkunta henkeä, kaatui liukkaalla tiellä, kuorma-auto kaatui, kaksi henkilöautoa törmäsi kuorma-autoon ja kuorma-auto törmäsi useisiin henkilöautoihin onnettomuuksissa.
Pelastustoimiin osallistui kymmenkunta paloautoa ja useita ambulansseja. Ainakin 19 ihmistä vietiin sairaalaan. Kaikkien tila on vakaa.
– Tiedämme, että muut autoilijat ovat myös kuljettaneet ihmisiä sairaalaan, mutta emme tiedä heidän lukumääräänsä, Daniel Lundin sanoo.
Eurooppatie E4 oli vielä aamuyöstä poikki, ja liikennettä ohjattiin väistöreitille.
Valtio-omisteinen lentoyhtiö Finnair on antanut tulosvaroituksen koronaviruksen aiheuttaman lentoliikenteen kysynnän laskun vuoksi.
Finnair arvioi yhtiön vertailukelpoisen liiketuloksen vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä jäävän vuoden 2019 ensimmäistä neljänneksen liiketulosta heikommaksi.
Finnair arvioi nyt, että koronavirus laskee kysyntää ja sillä on negatiivinen vaikutus liikevaihtoon tämän vuoden toisella neljänneksellä.
– Tämänhetkisen kysyntäennusteen perusteella Finnairin vertailukelpoinen liiketulos on olennaisesti heikompi vuoden 2020 toisella neljänneksellä vuoden 2019 toiseen neljännekseen verrattuna. Täten vuoden 2020 vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan olevan olennaisesti edellisvuotta heikompi, yhtiö kertoo tiedotteessa.
Finnair kertoo myös, että se peruu ennusteensa, jonka mukaan yhtiön kapasiteetti tänä vuonna olisi kasvanut noin 4 prosenttia. Lisäksi yhtiö kertoo sopeuttavansa lähikuukausien aikana verkostoaan ja kapasiteettiaan vastaamaan lentoliikenteen kysyntää.
Lisäksi Finnair kertoo aikovansa sopeuttaa myös muita kustannuksiaan pienentääkseen koronavirustilanteen negatiivisia talousvaikutuksia.
Finnair sanoo arvioivansa parhaillaan keinoja sopeuttaa kustannuksiaan 40–50 miljoonalla eurolla. Toimet kohdistuisivat henkilöstöön, myyntiin ja markkinointiin, kehityshankkeisiin ja muihin projekteihin.
– Arvioitavana olevat henkilöstötoimet voisivat toteutuessaan sisältää esimerkiksi määräaikaisia lomautuksia tai muita koko henkilöstöä koskevia toimia, sekä rekrytointien sopeuttamista, yhtiöstä sanotaan.
Suomen historian laajimman poliisirikosjutun pääkäsittely alkoi tänään Helsingin hovioikeudessa.
Syyttäjä haluaa ajaa läpi käräjäoikeudessa kaatuneet virkarikossyytteet entistä ja nykyistä korkeaa poliisijohtoa vastaan. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet viime kesäkuussa.
Syytteet koskevat Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan laillisuutta ja valvontaa.
Syytteessä ovat entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapio, Helsingin poliisilaitoksen entinen komentaja Jukka Riikonen sekä Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio.
Poliisijohtajista vain Lardot ja Aapio saapuivat istuntoon.
Käräjäoikeuden istuntoihin tiiviisti osallistunut Jari Aarnio ei tullut pääkäsittelyn aloitukseen. Hän istuu huume- ja virkarikostuomiotaan Helsingin vankilassa, josta hänet tuotiin valmisteluistuntoon.
Ex-poliisiylijohtaja Mikko Paateron avustaja Jarkko Jaatela ilmoitti jo valmisteluistunnossa, että Paatero jaksaa tulla oikeudenkäyntiin vain niinä päivinä kun on pakko.
Syyttäjä vaatii poliisijohtajille virkarikoksista muutaman kuukauden mittaisia ehdollisia vankeusrangaistuksia tai vähintään sakkoa samoin kuin käräjäoikeudessa.
Syyttäjä katsoo, että poliisijohtajat löivät laimin velvollisuutensa valvoa huumepoliisin tietolähteiden käyttöä ja rekisteröintiä vuosina 2009–2013.
Aarnio poisti merkinnät rekisteristä
Murhasyytteen torstaina saanut Jari Aarnio poisti Helsingin poliisilaitoksen tietolähderekisteristä huumepoliisin tietolähteet. Poistaminen tapahtui vuodenvaihteessa 2007–2008 ennen syytteen tekoaikaa.
Käräjäoikeus katsoi, että tietolähteiden rekisteröintiin ei ollut laillista toimintatapaa, koska valtakunnallista rekisteriä ja laillista toimintatapaa ei syyteaikana ollut.
Asian käsittely aloitettiin hovioikeudessa valmisteluistunnolla helmikuun alussa. Syytetyt katsoivat tuolloin, että oikeudenkäynti olisi voitu käydä kirjallisesti, mutta syyttäjä ja oikeus olivat toista mieltä.
Moni haaveilee pääsevänsä tekemään elokuvia ja tv-sarjoja. Lahjakkaiden ohjaajien ja näyttelijöiden kanssa voisi tehdä taidetta ja luoda ihmisille unohtumattomia kokemuksia.
Alan rankkuus tulee kuitenkin monelle alan töihin päätyneelle yllätyksenä. Kuvausaikataulut ovat tiukkoja ja työpäivät ympäripyöreitä. Pätkätöitä pitää hakea ennen kuin edellinen on loppunut ja toipuminen täytyy tehdä omalla ajalla. Moni polttaa itsensä loppuun.
Tämän tietää kymmenen vuotta elokuva- ja tv-alan tuotantotehtäviä tehnyt Asta Viertola, 36. Hän kärsi vuosia uupumisoireista kuten unettomuudesta.
Moni allalla oleva ei uskalla puhua jaksamisongelmista, sillä pelkää sen vaikuttavan työllistymismahdollisuuksiin pienellä alalla. Viertola päätti kertoa omista kokemuksistaan, vaikka tiedosti riskit.
– Tämä ei ole pelkästään minun vaan koko alan ongelma. Joskus jonkun pitää aloittaa ja nyt se olen minä.
"Väsyminen kuuluu alaan"
Asta Viertola valmistui medianomiksi Karelia-ammattikorkeakoulusta Joensuusta vuonna 2009. Samaan aikaan hän aloitti opinnot Helsingissä Taideteollisessa korkeakoulussa eli nykyisessä Aalto-yliopistossa elokuvatieteen laitoksella.
Helsinkiin muuttamisen yhteydessä alkoivat harjoittelu ja työt elokuva- ja tv-alalla. Usean vuoden ajan hän oli apulaisohjaajana. Työnkuvaan kuuluu etukäteen kuvausjakson aikatauluttaminen ja itse kuvauksissa koko ryhmän johtaminen. Apulaisohjaaja pitää huolta siitä, että ihmiset tietävät, mitä milloinkin pitää tehdä.
Viertolalle työ osoittautui liian kuormittavaksi.
– Apulaisohjaajana on kuvaustilanteiden keskiössä. Koko ajan pitää miettiä, mitä tapahtuu nyt, mutta myös mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Siinä tulee stressi ryhmän pyörittämisestä. Jos sä ryssit, niin koko homma kaatuu.
Viertola puursi työprojektista toiseen jaksamisen rajoilla. Hän havahtui uupumusoireisiin ensimmäisen kerran vuonna 2015.
– Mulla alkoi tulla fyysisiä oireita. En nukkunut kuvausten aikana juuri ollenkaan. Unihäiriöitä oli tosi paljon.
Uransa alussa Viertola ajatteli, että rankkuus kuuluu kutsumukselta tuntuvaan elokuva- ja tv-alaan.
– Sanoin muilla aloilla työskenteleville kavereilleni, että mua on turha odottaa viikonloppuna mihinkään. Olen niin väsynyt, että mä makaan vaan himassa. Silloin sitä ajatteli, että tämä on normaalia ja kuuluu asiaan.
Talvisodan meininki
Viertolan mukaan elokuva- ja tv-alalla työssä jaksamisella jopa ylpeillään. Vaikeista keikoista kerrotaan sotatarinoina.
– Mentaliteetti on, että heikot kaatuu elon tiellä. Se on sellainen talvisodan henki. Joku kertoo olleensa työkeikalla Lapissa, missä oli 30 astetta pakkasta ja varpaat menivät kuolioon.
Viertola kertoo itsekin sortuneensa samaan.
– Olen kertonut keikoista, missä olen ollut viikkokausia nukkumatta, painoa on tippunut kilokaupalla ja tukkaa on tippunut päästä, kun olen ollut niin stressissä. Jälkikäteen kun tuota miettii, niin onhan se ihan sairasta.
– Olen pohjimmiltani aika humanisti. Minua kiinnostaa ihmisten hyvinvointi. Mielestäni tässä ei ole mitään järkeä, Asta Viertola pohtii elokuva- ja tv-alan uupumisongelmia.Nella Nuora / Yle
Kun Viertola valmistui maisteriksi vuonna 2017, hän teki töitä kaksi vuotta lähes putkeen. Keikkojen välissä oli vain lyhyitä lomapätkiä.
Viime keväänä hän päätti jäädä pidemmälle vapaalle. Aluksi tarkoituksena oli olla vapaalla kolme kuukautta, mutta kun uusia työtarjouksia ei kuulunutkaan, loma venyi puoleen vuoteen.
– Se oli onni onnettomuudessa. Olin väsyneempi, mitä olin ajatellut.
Irtioton aikana Viertola päätyi pohtimaan alan vaihtamista. Yksi haave oli ryhtyä kukkakauppiaaksi. Samasta on unelmoinut moni elokuva- ja tv-alan ihminen.
– Tiedän, että kukkakauppiaan yrittäjäelämä ei ole mitenkään helppoa. Siinä on joku tosi romanttinen ajatus, että sä olet päivät pitkät siellä kukkien seassa ja teet kauniita kimppuja. Olen itsekin haaveillut siitä, vaikka minulla ei ole viherpeukaloa nimeksikään, Viertola nauraa.
Tv-sarjojen buumi hyvässä ja pahassa
Tv-sarjat elävät tällä hetkellä uutta kultakauttaan. Ihmiset ahmivat sarjoja suoratoistopalveluista ja siksi niitä tehdään paljon.
Asta Viertolan mukaan alalla onkin tällä hetkellä lähes täystyöllisyys. Osittain on jopa työvoimapula.
Vuosituhannen alussa alalle koulutettiin medianomeja pilvin pimein, ja he valmistautuivat kortistoon. Kouluja jouduttiin sulkemaan. Nyt ollaan päinvastaisessa tilanteessa, kun ei ole tarpeeksi työvoimaa.
Viertolan mukaan työn raskauttamat osaajat päätyvät jopa vaihtamaan alaa ja vievät mukanaan tärkeää tieto-taitoa. Kokeneita ammattilaisia ei enää löydy tuotantoihin.
– Kyllä nuorta porukkaa olisi tulossa koko ajan lisää, mutta se on ongelma. Kun otetaan kokemattomia tekemään töitä, se heijastuu koko tuotantoon ja ryhmään.
Viertola arvelee, että ihmiset jaksavat olla alalla kymmenen vuotta ja sitten he poistuvat nääntyneinä muualle.
– Meidän pitäisi ensisijaisesti kiinnittää huomio jo alalla oleviin ihmisiin, että miten heidät saa pidettyä alalla eikä niin, että kouluista valmistetaan tykinruokaa.
Tv-sarjojen buumi on tuonut alalle täystyöllisyyden. Tuotantoja tehdään kuitenkin jo liukuhihnalta, jolloin tekemiseen ei riitä yhtä paljon rahaa kuin ennen, alalla kymmenen vuotta työskennellyt Asta Viertola kertoo.Nella Nuora / Yle
Ongelmina työkulttuuri ja raha
Elokuva- ja tv-alan jaksamisongelmista on puhuttu tänä talvena alan sisällä enemmän kuin koskaan. Osittain siitä on kiittäminen Asta Viertolaa, joka avasi kokemuksiaan Suomen elokuva-ja mediatyöntekijät SET ry:n Lehtiset-kulttuurilehden kirjoituksessaan.
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ei ole tehnyt tarkkaa kartoitusta jäsenistöstöstään, kuinka yleistä uupuminen alan töissä on. Siksi Viertola teki artikkeliaan varten Facebook-kyselyn alan ammattilaisten suljetussa ryhmässä.
Hän sai kymmenen vastausta ennen jutun julkaisemista ja saman verran sen jälkeen. Kaikissa viesteissä uupumisen kokemukset olivat samoja kuin Viertolalla.
Moni ei ole uskaltanut puhua jaksamisestaan, sillä pelkää, ettei saa enää töitä.
– Moni ajattelee, että saa leiman: hankala, mielenterveysongelmainen, väsynyt ja ei jaksa tehdä töitä.
Viertolan mukaan myös alalta jo poistuneet ovat niin traumatisoituneita, että eivät ole halunneet puhua asioista julkisesti.
Audiovisuaalisen alan tuottajia edustavan APFI:n mukaan jaksamis- ja uupumisongelmat ovat tiedossa ja niihin suhtaudutaan vakavasti. APFI:n hallitukseen puheenjohtaja on Riina Kullas, joka työskentelee samalla tv-tuotantoyhtiö Moskito Televisionin toimitusjohtajana.
– Me tuottajat käymme tiivistä keskustelua siitä, miten työntekijöitä voidaan auttaa omassa jaksamisessa ja pyrimme hyvään yhteistyöhön tässä asiassa koko alan kesken.
– Olemme tutkineet työssä viihtymistä ja ohjaamme työntekijöitämme matalalla kynnyksellä avun piiriin aina tarvittaessa. Uupumista tapahtuu kuitenkin myös syistä, joihin työnantajan mahdollisuudet puuttua ovat rajallisia, Kullas huomauttaa.
Alan TES-neuvottelut ovat tällä hetkellä katkolla. Temen, Journalistiliiton ja Palvelualojen työnantajien Paltan välisissä neuvotteluissa keskeisenä asiana on työssä jaksaminen.
Asta Viertola ei usko, että TES-neuvottelut tuovat suuria parannuksia jaksamisongelmiin. Hänen mielestään ala vaatii kokonaisvaltaisempaa uudistusta.
– Työkulttuuriin liittyviä ajatuksia ja asenteita pitää saada muutettua. Mutta ennen kaikkea tätä pitää lähteä purkamaan rahoituspäästä.
– Jos ei ole rahaa, ei ole myöskään aikaa. Aika on luovilla aloilla keskeinen resurssi, ja aikaa ja työvoimaa saa rahalla.
Viertola ei halua syyllistää rahoituksen puutteesta pelkästään tuotantoyhtiöitä, vaan haluaisi kääntää katsetta etenkin julkisen rahoituksen suuntaan. Etenkin elokuva-alalla julkisen rahan osuus on merkittävä.
Hän on halunnut ulostulollaan tuoda alan epäkohtia esiin ja haluaa viedä asioita rakentavasti eteenpäin. Viertolan mukaan pitkällä tähtäimellä on kuitenkin kyse koko alan elinvoimasta. Ilman jaksavia osaajia ei ole kilpailukykyä, varsinkin kun suomalainen elokuva- ja tv-ala suuntaa yhä enemmän kansainvälisille markkinoille.
– En ole valmis uhraamaan itseäni taiteen alttarille. Kenenkään ei pitäisi olla. Vaikka tätä pidetään kutsumusalana, niin sen ei pitäisi olla mikään tekosyy sille, että ihmiset poltetaan loppuun ja heitetään sen jälkeen pois.
Viertola löysi tasapainon
Asta Viertola puhuu reippaasti välillä nauraen. Hän sanoo voivansa tällä hetkellä hyvin. Loppuunpalamisen jälkeen Viertola lopetti kuluttavat apulaisohjaajan työt ja siirtyi tuotantopäällikön tehtäviin.
– Olen enemmän toimistolla ja pystyn säätelemään itse omia työaikojani. Voin jopa tehdä arkipäivisin jotain muuta kuin töitä.
Nyt Viertola valmistelee tv-sarjaa, jonka kuvaukset alkavat huhtikuussa. Työryhmää on kasattu syksystä asti ja pian tehdään työsopimukset. Parhaillaan ovat käynnissä casting ja kuvauspaikkojen etsiminen.
Vielä vuosi sitten Viertola pohti vakavissaan alan vaihtamista. Hän sai kuitenkin muutettua tehtäviään ja jatkaa kutsumusalallaan.
– Onhan tällä alalla paljon hyvää. Eihän tänne ihmiset sankoin joukoin hakisi. Toki tämä on rankkaa, mutta se voi parhaimmillaan olla todella hauskaa ja jopa maagista, mitä siellä setissä tapahtuu. Onhan siellä sellainen vetovoima olemassa.
Pori Jazzin entinen taiteellinen johtaja Jyrki Kangas on kuollut.
Asian varmistavat Kankaan omaiset. Hän kuoli torstai-iltana.
Jyrki Kangas oli kuollessaan 76-vuotias.
Kangas toimi Pori Jazzin taiteellisena johtajana vuoteen 2009 saakka. Hän on myös toiminut Pori Jazzin taustayhtiö Pori Jazz 66:n toiminnanjohtajana.
Viime vuosina Jyrki Kangas oli aktiivisesti mukana Puhtaan Meren Puolesta ry:n toiminnassa. Yhdistys vastustaa Fortumin suunnitelmia päästää jätevettä mereen.
Koko kaupungin suuri mies
Uutinen Jyrki Kankaan kuolemasta vetää Pori Jazzin nykyisen taiteellisen johtajan Mikkomatti Aron hiljaiseksi.
– Muistan jo pikkupoikana jazzkadulla ja Jazzeilla kaupungin suurta miestä, Jyrkiä seuranneeni.
Aro nostaa esiin Kankaan omalaatuisen karisman.
– On ehkä kliseistä puhua porilaisesta hulluudesta, mutta kyllä hänessä sitäkin oli. Hänen merkityksensä Pori Jazzille ja kulttuurielämälle laajemminkin on ollut aivan valtaisa.
"Hän on visionääri"
Jyrki Kankaan ystävä ja kollega, jazzrumpali Reino "Reiska" Laine kuulee Kankaan poismenosta Yleltä.
– Jyrkin merkitys oli minulle erittäin suuri. Olemme tunteneet yli 50 vuotta ja tehneet Pori Jazzia yhdessä. Hän on ollut minulle todella tärkeä ihminen.
Laine kuvailee, että Jyrki Kangas oli myös Porille tärkeä ihminen.
– Hän on visionääri, hänellä on roppakaupalla ideoita ja koko ajan tulee lisää. Hän on koko ajan kehittänyt uutta Pori Jazziin.
Mutta onko alueiden ja valtioiden rajojen sulkeminen keino ehkäistä viruksen eteneminen? Entä mistä virus onkaan alunperin peräisin?
1. väite: Epidemian pysäyttäminen vaatii rajojen sulkemista
– Taudin leviämistä ajatellen erityisen kattavat rajoitukset ovat kyseenalaisia, sanoo johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
– Silloin kun tauti havaitaan, on se yleensä jo ehtinyt levitä muualle eikä tehokasta rajaamista voi enää tehdä. Tällöin erilaisista kielloista voi seurata yhteiskunnan toimivuuden kannalta enemmän haittavaikutuksia kuin hyötyä, Sane jatkaa.
Myös Kiinassa, kun ihmiset sairastuivat koronavirukseen ja epidemia lähti liikkeelle, oltiin Wuhanissa tehtyjen rajausten kanssa jo myöhässä.
– Valtioiden rajojen sulkeminen olisi radikaalein keino. On vaikea nähdä, mitä se käytännössä tarkoittaisi, kun epidemian tilanne muuttuu jatkuvasti, sanoo THL:n johtava asiantuntija.
Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti on samalla kannalla.
– Jos kaikki linnoittautuvat kotiinsa kahdeksi viikoksi tai kuukaudeksi, niin siitä voi aiheutua muita, suurempiakin ongelmia kuin koronavirus, arvioi Vapalahti.
– On tärkeää, että varautumisessa säilytetään oikeat mittasuhteet, professori kiteyttää.
2. väite: Tartunnan saaneet voidaan tunnistaa kuumeseulonnoilla
Virologi Vapalahti huomauttaa, että rajoilla tehtävät tarkastukset eivät välttämättä tehoa.
– Lentokentillä lämpöseulonnassa ei ole aina voitu havaita viruksen kantajia.
Eräs Saksassa julkaistu esimerkki osoitti, että yhtään tapausta ei aluksi löytynyt, kun tutkittiin oireisesti tai erityisesti altistuneet matkustajat, kuvailee Vapalahti.
– Mutta kun geenimonistustestin avulla käytiin kaikki läpi, niin löytyi kaksi positiivista tapausta. Heillä ei ollut mitään päällepäin näkyviä riskitekijöitä tai oireita.
Myös THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane pitää kuumeseulontojen käyttöä pitkälti näennäisenä toimena.
– Läpäistäkseen seulonnan riittää, että ihminen ei juuri kyseisellä hetkellä ole kuumeinen. Silti tauti voi kuitenkin ilmetä myöhemmin.
– Siksi me painotamme informaatiota, jotta jokainen osaa tarvittaessa kääntyä terveydenhuollon puoleen, korostaa Sane.
3. väite: Koronavirus on peräisin kiinalaisesta sotilaslaboratoriosta
Yhdysvaltalainen senaattori Tom Cotton on arvioinut Fox-kanavan haastattelussa, että koronavirus saattaa olla peräisin biologisia aseita valmistavasta laboratoriosta Wuhanissa. Keskustelussa koronaviruksesta kuultiin jo tammikuussa erilaisia salaliittoteorioita.
Kuitenkin yleisen arvion mukaan koronatartuntojen alkuperä on paikallinen eläintori, joka suljettiin jo epidemian aikaisessa vaiheessa.
Myös senaattori Cottonin näkemykseen on suhtauduttu epäillen. CNN-kanavan mukaan asiantuntijat ovat torjuneet Cottonin teorian biologisesta aseesta. Asiantuntijat pitävät kuitenkin mahdollisena, joskin hyvin epätodennäköisenä, että jollain laboratoriolla olisi jotain osuutta taudin leviämisen alkuvaiheisiin.
4. väite: Virus on lähtöisin eläimestä
Yle kysyi zoonoosivirologian professori Olli Vapalahdelta, onko koronaviruksen tyypistä nähtävissä se, että sen alkulähteenä eläinperäinen tartunta?
– Todennäköisin selitys on yleensä oikein. Mikään koronaviruksessa ei näytä siltä, että se olisi jonkun molekyylibiologin luomus, arvioi Vapalahti.
– Kaikki viruksen evoluutiossa sopii siihen, että se tulee lepakosta väli-isännän kautta ihmiseen. Muurahaiskäpy sopisi olemaan tässä väli-isäntä.
Voidaanko tällä perusteella siis sulkea pois se, että kyseessä olisi kiinalaisesta sotilaslaboratoriosta karannut tartunta?
Professori Vapalahti muistuttaa, että aiemmin sars-viruksen kulku sivettikissasta ihmiseen on tieteessä jo osoitettu.
– Näin on nyt käynyt uudestaan, kuten jo uumoiltiin. Tähän ei tarvita erityistä ihmisen toiminnasta lähtevää selitystä, eikä viruksen perimä mitenkään siihen viittaa, Vapalahti sanoo.
Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een asti. Luotatko viranomaisten kykyyn hillitä epidemiaa? Liikkuuko koronaviruksesta mielestäsi vääriä tietoja?
Suomessa miehet tienaavat keskiarvoisesti vajaat 600 euroa enemmän kuussa kuin naiset. Mutta poikkeuksiakin on. Tilastokeskuksen mukaan naiset tienaavat miehiä enemmän lähes 160 ammatissa. Pääosa näistä on kunta-alalla.
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi viime kesäkuussa entisen poliisiylijohtajan Mikko Paateron (vas.), keskusrikospoliisin päällikön Robin Lardotin, Helsingin poliisilaitoksen päällikön Lasse Aapion, Helsingin eläköityneen poliisikomentajan Jukka Riikosen ja Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion virkarikossyytteet.Lehtikuva / Yle
Suomen historian laajimman poliisirikosjutun pääkäsittely alkaa Helsingin hovioikeudessa. Syyttäjä haluaa ajaa läpi käräjäoikeudessa kaatuneet virkarikossyytteet entistä ja nykyistä korkeaa poliisijohtoa vastaan. Syytteet koskevat Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan laillisuutta ja valvontaa.
Koronavirus verottaa Italian matkailuyrittäjiä
Milanon Naviglin alueen ravintoloissa on nykyisin iltaisin hiljaista.Matteo Corner / EPA
Italialaiset poliitikot ja viranomaiset tekevät kaikkensa vakuuttaakseen ulkomaalaiset siitä, että Italiaan voi yhä matkustaa turvallisesti. Ulkoministeri Luigi Di Maion mukaan liikkeellä on vääriä tietoja, ja matkailualan keskusjärjestön puheenjohtajan Ivana Jelinicin mukaan matkoja on peruttu jopa 70 prosenttia.
Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta tästä jutusta.
Pääseekö Suomesta pian junalla Keski-Eurooppaan?
Toteutuessaan ratauudistus yhdistäisi Suomen eurooppalaiseen rataverkkoon.Pyry Sarkiola / Yle
Suomi hakee Euroopan uniolta rahoitusta raideyhteyden sähköistämiseen reitillä, joka ulottuu Oulusta Ruotsin Haaparannalle. Toteutuessaan ratauudistus yhdistäisi Suomen eurooppalaiseen TEN-ydinverkkokäytävään ja mahdollistaisi näin yhtenäiset junamatkat aina Helsingistä Keski-Eurooppaan asti.
Kahden vuoden työputki vei unirytmin, ja tukkaa irtosi päästä
Asta Viertola lopetti apulaisohjaajan työt, sillä kuvausten aikana saattoi mennä monta kuukautta, että hän kävi kotona vain nukkumassa.Nella Nuora / Yle
Elokuva-alalla ja tv-sarjojen tuotannoissa tehdään ympäripyöreitä päiviä. Lepääminen jää omalle ajalle, mutta ongelma on, että freelancer joutuu ottamaan vastaan työprojekteja tiiviiseen tahtiin, arvostelee alalla vuosia työskennellyt nykyinen tuotantopäällikkö Asta Viertola.
Selkeä ja poutainen sää jatkuu
Yle Sää
Perjantai on pääosin selkeä ja poutainen. Maan itäosassa iltapäivällä ja illalla on kuitenkin paikoin pilvistä ja heikkoa lumisadetta. Lämpötila vaihtelee etelässä nollasta muutamaan pakkasasteen, pohjoisessa pakkasta enimmillään kymmenen astetta. Tuuli on enimmäkseen heikkoa. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Miehet! Voimme kuulemma todella pahoin. Syynä ovat milloin valta-asemaamme tukevat rakenteet ja ajattelutavat, toksiset eli myrkylliset käyttäytymistapamme ja tietty kyvyttömyytemme puhua tunteistamme.
Näin osa yhteiskunnasta näkee meidät nykymiehet, kuten feministikirjailija Bell Hooks. Hänen uutuuskirjansa Mies tahtoo muuttua suomennettiin äskettäin. Hyvin kärjistäen kirjan punainen lanka on siinä, että me miehet tiedämme voivamme pahoin, mutta emme juuri tiedä tarkkoja syitä siihen, miksi voimme pahoin. Onneksi siihen on olemassa vastaus.
Kuten ostaa Bell Hooksin kirja ja hyväksyä, että, mitä feministisemmin ajattelemme, sitä paremmin voimme.
No jaa.
Suomi on täynnä naisia, miehiä ja muunsukupuolisia, jotka puhuvat taukoamatta tunteistaan ja ovat silti vuodesta toiseen yhtä pihalla kuin edellisellä viikolla. Määrä ei tässäkään asiassa korvaa laatua.
Nykyistä keskustelukulttuuriamme vaivaavat samat ongelmat kuin toimimattomassa parisuhteessa. Kumpikin osapuoli tietää tasan tarkkaan, mikä toisessa on vikana ja molemmilla on ratkaisu siihen. Kuuntelemisen ja ymmärtämisen sijasta otetaan asiaksi korjata toinen. Eihän siinä hyvin käy.
Faktat kertovat, että miehet kokevat hyvinvointinsa keskimäärin heikommaksi kuin naiset (vaikka ero ei ole mitenkään merkittävä). Mies tai miehisyys ei kuitenkaan ole ongelma, jota lähtökohtaisesti tulisi ratkoa. Eikä feminismi ole ainoa ratkaisu siihen.
Miehisyys ei ole vertauskuva pahalle sen enempää kuin naiseus on yhtäläisyysmerkki hyvälle. Kenenkään miehen ei tulisi kantaa omaa sukupuoltaan riippakivenä sen enempää kuin yhdenkään naisen tulisi olla erehtymätön ja autuas.
Miesten ei tarvitse muuttua. Se, mitä miesten ja naisten ja muuksi sukupuolensa kokevien tulisi tehdä, on kasvaa ihmisinä ja tukea toisiaan siinä pyrkimyksessä – niin hyvinä kuin huonoina hetkinä.
Stereotyyppisessä heteroparisuhdekaavassa miestä usein moititaan siitä, että hän kuuntelun sijasta yrittää ratkoa ongelmia. Miksi sitten miesten kanssa toimisi sama kaava?
Jatkuva miesten pahoinvoinnin ja miehisyyden myrkyllisyyden korostaminen ei kannusta itsensä kehittämiseen. Vai miltä sinusta kuulostaa työpaikan kehityskeskustelu, jossa ”hyvällä asialla” listataan kaikki, mikä sinussa on vialla, mitä pahaa sinä ja kaltaisesi olette saaneet aikaan ja mitä juuri sinun tulisi tehdä kaiken sen korjaamiseksi?
Miehiksi itsensä kokevat eivät kasva ihmisinä muuttumalla enemmän naisiksi. Elämässä kukaan ihminen ei muutu paremmaksi muuttumalla toisenlaiseksi.
Suomi on täynnä naisia, miehiä ja muunsukupuolisia, jotka puhuvat taukoamatta tunteistaan ja ovat silti vuodesta toiseen yhtä pihalla kuin edellisellä viikolla. Määrä ei tässäkään asiassa korvaa laatua. Muistetaan myös se, etteivät kaikki naisetkaan halua tai osaa puhua tunteistaan ulkopuolisten edellyttämällä tavalla. Kaikille tulisi löytää itselle sopiva tapa.
Minulla on äijäkavereita. Osan kanssa puhumme tunteista vaikka koko illan sohvalla istuen. Voimme vaikka juoda teetä tai ottaa lasin viiniä. Toisten kanssa se hetki saattaa tulla kalja kädessä tai hyvin perinteiseen tapaan saunassa istuen. Mitä enemmän ikää on tullut, sitä syvemmäksi keskustelut ovat muuttuneet.
ViikonvaihteessaSinkkuelämää-sarjan näyttelijä Cynthia Nixon nousi viraalihitiksi hienossa, voimakkaassa ja puhuttelevassa Ole leidi, he sanoivat-videossa. Siinä kuullaan niitä satoja vaatimuksia, joita osa naisista saa kuulla arjessa kuten: ”Miehet eivät voi hallita itseään. Miehillä on tarpeita” tai ”Hymyile enemmän. Tuota miehille nautintoa. Ole kokenut. Ole seksuaalinen. Ole viaton.”
Voisiko miehistä tehdä vähääkään samanlaisen julkitulon ilman, että sitä syytettäisiin naisten kokemusten vähättelystä eli manspleinaamisesta tai toksisen eli myrkyllisen miehisyyden ylläpitämisestä tai tilan viemisestä naissukupuolelle tärkeästä hetkestä? Tuskinpa, ja se on harmi se.
Suosittelen katsomaan videon ja lukemaan Bell Hooksin kirjan. Molemmat ovat vaikuttavia ja ajatuksia herättäviä. Videon katsottuani ja kirjan luettuani olen kuitenkin yhä sitä mieltä, että miehet ovat pääsääntöisesti ihan kelpo kavereita.
Sean Ricks
Kirjoittaja on umpitamperelainen toimittaja, joka harrastaa oluita ja pöytälaatikkorunoutta. Hän juontaa Perjantai-ohjelmaa ja uskoo, että parhaita keskusteluita ei käydä somessa.
Perjantai 28.2. klo 21.05 TV1:ssä. Ohjelman voi katsoa myös Yle Areenassa.
Miesten sielunmaailmasta ja kipupisteistä Sean Ricksin kanssa keskustelevat oopperalaulaja Waltteri Torikka ja miehisiä miehiä suomalaisissa elokuvissa näytellyt Timo Lavikainen. Perjantai-dokkari: Pallit ja sydän.
Parodontiitti on usein pitkään oireettomana etenevä suun bakteeritulehdus, joka pahimmassa tapauksessa saattaa johtaa hampaan irtoamiseen.
Sairauden ensimmäisiä hälytysmerkkejä ovat ienrajaan ja ientaskuihin kertyvä plakki ja hammaskivi. Tulehdus aiheuttaa ienverenvuotoa ja edetessään myös märkävuotoa. Hengitys saattaa haista pahalle.
Hoitamattomana parodontiitti tuhoaa hampaiden kiinnityksen katkomalla hampaita leukaluuhun yhdistäviä säikeitä. Hampaan kiinnitys alkaa pettää, se alkaa vähitellen liikkua ja voi lopulta irrota.
Parodontiitti on Suomen yleisin kansansairaus, sillä sitä sairastaa eriasteisena 2,3 miljoonaa suomalaista.
Riski sairastua alkaa jo nuoruudessa ja kasvaa jo kolmekymppisenä.
Lievissä tapauksissa hoitoon riittää 1–2 hammaslääkärikäyntiä. Joskus siihen kuluu viikkoja tai jopa kuukausia, se vaatii lukuisia käyntejä ja hampaita voidaan joutua poistamaan. Useinmiten hoito vaatii säännöllisiä käyntejä hammashoidossa myös jatkossa.
Kaikista tärkeintä on sitoutuminen kotona tapahtuvaan omahoitoon. Pelkkä hampaiden harjaus ei riitä vaan tulehduksen kurissapitäminen vaatii hammasvälien puhdistamista joka ainoa päivä.
Hammasvälien päivittäinen puhdistus on osa parodontiitin hoitoa. Hammaslääkäri Essi Ojala opastaa omahoitoon.Niko Mannonen / Yle
Sairauden hoito (Käypä hoito -suositus) on tärkeää, koska se liittyy myös muihin kansansairauksiin. Tulehtunut suu lisää esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Diabeetikoilla on keskimäärin kolminkertainen riski sairastua parodontiittiin. Toisaalta parodontiitin tehokas hoito voi parantaa diabeteksen hoitotasapainoa ja siten edistää potilaan elämänlaatua.
Parodontiitin yleisyys johtuu paradoksaalisesti osin siitä, että suomalaisten suun terveys on kohentunut merkittävästi menneisiin vuosikymmeniin verrattuna. Nykyisin hampaat pysyvät suussa, eikä niitä enää poisteta rippikouluiässä.
Kuinka on mahdollista, että näin yleinen vaiva on niin huonosti tunnettu?
Muusta terveydenhuollosta erotettu hammashoito on iso ongelma
Suun terveydenhoito poikkeaa Suomessa muusta terveydenhuollosta. Lääkintöneuvos Merja Auero sosiaali- ja terveysministeriöstä ihmettelee vallitsevaa asennetta.
– Meillä ajatellaan edelleen usein, että ihmisten tulisi käyttää suussa olevan tulehduksen hoitamiseen yksityisiä palveluja, mikäli niihin suinkin on varaa. Sen sijaan tulehtunut kynsivalli hoidetaan terveyskeskuksessa tai työterveydessä eikä oleteta, että siihen pitäisi hakea apu yksityislääkäriltä.
Tutkitusta tiedosta huolimatta suun terveyttä pidetään yhä muusta terveydenhoidosta erillisenä asiana. Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaan mukaan hammaslääketiede on jostakin syystä edelleen aliarvostettua.
– Korneimmissa kommenteissa hammaslääketiedettä on verrattu kauneudenhoitopalveluihin, vaikka estetiikalla ei ole mitään tekemistä terveyden kanssa.
Julkinen hammashoito on ollut mahdollista kaikille suomalaisille alle 20 vuoden ajan. Vuonna 2002 tehty hammashoidon kokonaisuudistus oli mittakaavassaan historiallisen suuri.
Vähän yli kolmasosa suomalaisista käyttää julkisia hammashoitopalveluita.Niko Mannonen / Yle
Silti uudistuksen tavoitteena ei alun perinkään ollut, että koko väestö siirtyisi hoitamaan hampaitaan julkiselle puolella.
– Muusta terveydenhoidosta poiketen ajateltiin, että ihmiset jatkossakin käyttävät yksityisiä hammaslääkäripalveluja, Virtomaa kertoo.
Ihmisten valintoja ohjattiin Kela-korvauksilla. Enimmillään korvaukset kattoivat jopa 40 prosenttia yksityisen hammashoidon kuluista, tällä hetkellä korvaustaso on enää noin 14 prosenttia.
Hammaslääkäriliitto perää korotuksia Kela-korvauksiin, mutta sellaisia ei ole luvassa.
Etenkin työikäiset käyttävät yksityisiä palveluja, sillä aikoja saa viivytyksettä ja hoidot saadaan nopeassa aikataulussa valmiiksi. Se on laatua, jolla on merkitystä esimerkiksi parodontiitin hoidossa.
Julkinen hammashoito ei pysty samaan.
Hoitotakuu edellyttää, että kiireettömään hoitoon tulee päästä puolessa vuodessa. Neljä kuntaa viidestä pysty tarjoamaan ajan alle kolmessa kuukaudessa. Sekin on pitkä aika, jos suussa huomaamatta etenee tulehdus.
Myös hoitojen valmistuminen on julkisella puolella yksityistä hammashoitoa hitaampaa.
Hoitoon pääsee aiempaa paremmin mutta pääseekö sieltä pois?
Vuositasolla noin 15 prosenttia väestöstä käyttää yksityisiä palveluja ja reilu kolmannes julkista hammashoitoa. Määrät ovat kasvussa samalla kun jonot vetävät paremmin ja yksityisellä käynti maksaa enemmän.
Vaikka tilanne on parantunut, on julkisessa hammashoidossa Henna Virtomaan mukaan ongelmana edelleen sekä hidas hoitoonpääsy että hoitoaikojen pitkittyminen.
Sekä suun terveydenhuollon asioista ministeriössä vastaava Auero että Suomen Hammaslääkäriliitto haluaisivat kiristää kiireettömän hoidon hoitotakuun kolmeen kuukauteen, etenkin kun hallitusohjelmassa luvataan perusterveydenhuoltoon viikon hoitotakuu.
Asiantuntijoiden mielestä hoitotakuu pitäisi lyhentää kolmeen kuukauteen. Niko Mannonen / Yle
Hoitojen tulisi myös valmistua kohtuullisessa ajassa.
– Erityisenä ongelmana on, että yksittäisen potilaan hoitokäyntien välit ovat usein liian pitkiä ja hoitojen valmistuminen saattaa viivästyä jopa potilasturvallisuuden kustannuksella, toteaa Virtomaa.
Tällä hetkellä hoitojen kohtuullista kestoa ei ole lainsäädännössä määritelty. Hyvää hoitoa ja sen kestoa esimerkiksi parodontiitin osalta ohjaavat kansalliset Käypä hoito -suositukset.
Tätä juttua varten kysyttiin kymmenen suurimman kaupungin johtavalta hammaslääkäriltä tietoja toteutuneista hoitoajoista. Vastauksista ilmenee, että tahto toteuttaa Käypä hoito -periaatteita on kaikkialla vahva. Kaupunkien välillä on eroja ja osalla hoitoajat eri syistä venyvät.
Esimerkiksi Jyväskylässä suurin osa potilaista pystytään hoitamaan kohtuullisessa aikataulussa.
– Haasteena ovat moniongelmaiset potilaat, joilla on paljon vaativaa hoidon tarvetta, kertoo Jyväskylän suun terveydenhuollon palvelupäällikkö Elina Tuppurainen.
Potilaan suu on voinut olla pitkään hoitamatta esimerkiksi hammashoitopelon vuoksi. Tällaisissa tapauksissa hoidettavaa saattaa olla paljon. Jos paikkausten lisäksi tarvitaan esimerkiksi juurihoitoa ja kirurgisia toimenpiteitä, voi hoito kestää jopa vuoden.
Hammaslääkäripula on suurin yksittäinen syy hoitoaikojen venymiselle, mutta on muitakin tekijöitä.
Joskus potilaat itse toivovat hoitojen jakamista pidemmälle ajalle, jotta he selviävät hammashoidon maksuista.
Hammashoito on muuta julkista terveydenhuoltoa selvästi kalliimpaa. Niko Mannonen / Yle
Kunnallinen hammashoito on selvästi muuta julkista terveydenhoitoa kalliimpaa.
Julkisessa terveydenhuollossa asiakas maksaa alle 8 prosenttia todellisista kustannuksista. Sen sijaan hammashoidon todellisista kustannuksista asiakas saattaa maksaa jopa puolet.
Ero selittyy sillä, että terveyskeskuslääkärin vastaanotosta asiakas maksaa joko vuosimaksun tai korkeintaan kolme käyntimaksua vuodessa eikä toimenpiteistä tarvitse erikseen maksaa.
Terveyskeskuskäynnit myös lasketaan mukaan terveydenhuollon vuotuiseen maksukattoon, joka on tällä hetkellä 683 euroa.
Hammashoidossa asiakas maksaa aina sekä käyntimaksun että jokaisesta toimenpiteestä erikseen.
Valmisteilla on lakimuutos, joka sisällyttäisi hammashoidon asiakasmaksut terveydenhuollon maksukattoon. Toteutuessaan muutos tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Uudistus on tervetullut, sillä suun ongelmat kasautuvat (Vihreä Lanka) usein niille, joilla on muitakin sairauksia.
Parodontiitti pahentaa muita kansantauteja
Kansansairaudet liittyvät usein elintapoihin, myös suun sairauksien osalta. Muista kansansairauksista poiketen hammasvaivoihin liittyy usein oletus, että itse aiheutetuista ongelmista kuuluukin maksaa korkeampaa hintaa.
Kansantautien näkökulmasta suun terveydellä on suuri merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Hoitamaton parodontiitti huonontaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen sokeritasapainoa sekä voi edistää diabeteksen komplikaatioita. Vaikutus on siis kaksisuuntainen.
– Yhteys selittyy muun muassa matala-asteisella tulehduksella, jota sekä parodontiitti että diabetes 2 aiheuttavat. Parodontiittia edesauttavien bakteerien kautta tulehdus leviää suusta verenkiertoon ja muualle elimistöön, sanoo erikoishammaslääkäri, dosentti Anna Maria Heikkinen Helsingin yliopistosta.
Parodontiittipotilaan suussa oleva tulehduspinta-ala on keskimäärin kämmenen kokoinen avoin haavapinta.
Kuriin saatu parodontiitti auttaa myös sydän- ja verisuonitautien hoidossa, esimerkiksi korkea verenpaine voi laskea. Tutkittuja yhteyksiä on löydetty myös nivelreuman ja syövän hoitoon.
Ikääntymisestä puhumattakaan. Yhä useammalla vanhuksella on suussaan ainakin osittain omat hampaat. Tiedossa on, että vanhuksilla on valtavasti hoitamattomia suutulehduksia, mikä voi vaikuttaa ruokahaluun ja sitä kautta toimintakykyyn.
Esimerkiksi Jyväskylässä kotihoidossa oleville vanhuksille on tekeillä päivittäisen suun hoidon suunnitelma. On vanhuksia, joilla sairaus tai heikentynyt motoriikka hankaloittaa hampaiden hoitoa. Myös välineiden pitää olla kunnossa.
– Jos hammasharja on kaksi vuotta vanha, sillä ei ole juurikaan virkaa, Tuppurainen toteaa.
Terve suu on edellytyksenä myös kirurgisille toimenpiteille, kuten tekonivelleikkaukselle. Jos tulehtuneesta suusta peräisin oleva bakteeri päätyy keinonivelen pinnalle, saattaa edessä olla uusi leikkaus. Osaston ylilääkäri Konsta Pamilo Keski-Suomen keskussairaalasta kertoo, että tutkimusten mukaan 6–11 prosenttia tekonivelinfektioista aiheutuu suun bakteereista.
Usein potilaalle tulee yllätyksenä se, että hän ei ole suun huonon kunnon vuoksi leikkauskelpoinen.
Keski-Suomessa tekonivelpotilaiden leikkauskelpoisuus varmistetaan mallilla, jossa henkilö hoidetaan kuntoon myös suun osalta jo ennen kuin lähete laitetaan erikoissairaanhoitoon. Kyseinen hoitopolkumalli sai tammikuussa Lääkäriliiton laatupalkinnon.
Myös syöpähoitojen yhteydessä suu on saatava kuntoon ennen niiden aloittamista.
Kerralla kuntoon -mallissa hammashoito pyritään tekemään yhdellä käynnillä alusta loppuun.Niko Mannonen / Yle
Hammashoidossa kehitetään uusia toimintamalleja
Julkisessa hammashoidossa työtä on enemmän kuin tekijöitä. Selvitysten mukaan julkisen hammashoidon henkilöstö kärsii ylikuormituksesta ja työuupumuksesta.
Kuormituksen keventämiseksi on kehitetty erilaisia uusia toimintamalleja. Esimerkiksi erilaiset kerralla kuntoon -mallit ovat hyviä niille potilaille, joiden hoidontarve on vähäinen. Malli säästää sekä aikaa että myös materiaaleja.
- Kun samoilla välineillä voidaan tehdä yhdellä pitkällä käynnillä kahden tai kolmen perinteisen käynnin toimenpiteet, vähenee sekä välinehuollon tarve että käytettävien kemikaalien ja kertakäyttötarvikkeiden määrä, Auero muistuttaa.
Käsitys siitä, että hammaslääkärissä täytyy käydä vuosittain, elää edelleen sitkeänä. Ne ihmiset, joiden suu on hyvässä kunnossa, eivät tarvitse käyntejä näin usein. Kullekin sopiva hoitoväli määritellään yksilöllisesti hammaslääkärin vastaanotolla.
Tärkeämpää on se, mitä tapahtuu hammaslääkärikäyntien väleissä eli hampaiden säännöllinen omahoito.
Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan kello 23 saakka.
Pohjois-Italiassa sijaitsevan Milanon kadut autioituivat nopeasti sen jälkeen, kun Italian viranomaiset päättivät viime viikonloppuna asettaa kaupungin eteläpuolella sijaitsevat kymmenen kuntaa karanteeniin koronaviruksen takia.
Noin 1,4 miljoonan asukkaan suurkaupunki laittoi teatterien, museoiden, elokuvateatterien ja suurnähtävyyksien ovet kiinni sekä perui kulttuuritapahtumat ja messut ainakin viikoksi. Baarit ja ravintolat määrättiin sulkemaan ovensa kuuden jälkeen useana iltana.
Tilanteen seuraukset Italian taloudelle ovat suuret. Milanon pörssiä koronavirus on painanut alaspäin koko viikon ajan. Myös paikalliset yrittäjät ovat huolissaan toimenpiteiden vaikutuksesta heidän liikevaihtoonsa.
Milanon suositun Corso Buenos Aires -ostoskadun varrella matkamuisto- ja lehtikioskia pyörittävä Marco Papi kertoo, että tilanteen vaikutukset ovat näkyneet kioskin myynnissä välittömästi.
– Tällä viikolla myynti on jäänyt puoleen normaalista. Liikkeellä on todella paljon vähemmän väkeä, niin italialaisia kuin turisteja, kertoo 41-vuotias Papi.
Papin kioski sijaitsee suositun metroaseman vieressä, mikä lisää hänen mukaansa tappioita. Monet kaupunkilaiset ovat pitkin viikkoa vältelleet julkisia kulkuvälineitä.
Milanon apteekeista ovat hengityssuojat sekä desinfiointiaineet loppuneet.Balti Touati / EPA
– Monet metroaseman kahvilat ovat joutuneet sulkemaan ovensa – eivät sen takia, että he pelkäävät koronavirusta, vaan siksi, että myynnit laskivat ja kulut nousivat tuottoja suuremmiksi, Papi kertoo.
Yrittäjä pitää viranomaisten laajamittaisia toimenpiteitä lähtökohtaisesti oikeana ratkaisuna, mutta uskoo, että koronavirukseen liittyen liikkeellä paljon liioiteltua hätää.
– Ulkomailla puhutaan siitä, että Italiaan ei kannata matkustaa, se tuntuu aika liioitellulta. On kuin tänne olisi levinnyt kolera eikä korona, hän sanoo.
Yksin työskentelevä Papi kertoo, ettei pelkää virusta. Hän aikoo pitää kioskinsa auki ja toivoo, että arki Milanossa palaisi pian normaaliksi.
Järisyttävät seuraukset matkailulle
Torstaina koronaviruksen vastaisten toimenpiteiden talousvaikutuksista huolestuneet pohjoisitalialaiset poliitikot vetosivat sen puolesta, että kaupungit voisivat palata normaaliin päiväjärjestykseensä. Milanon pormestari Giuseppe Sala pyysi pääministeri Giuseppe Contelta, että museot voisivat avata ovensa. Torstai-iltana tiedotettiin, että kaupungin tuomiokirkon ovet avataan perjantaiaamuna.
Ulkoministeri Luigi Di Maio sanoi tiedotustilaisuudessaan, että liikkeellä on paljon disinformaatiota ja suurentelua, mikä vaikuttaa Italian matkailusektoriin ja talouteen.
Italian ulkoministeri Luigi Di Maio sanoi torstaina ulkomaantoimittajien yhdistyksen tilaisuudessa, että koronaviruksesta on liikkeellä vääriä tietoja.Alessandro Di Meo / EPA
Pohjois-Italian kaupunkien koronaviruksen vastaisten toimenpiteiden on määrä kestää ainakin tämän viikon, kymmenen kunnan karanteeni puolestaan vielä ensi viikon. Alueet tunnetaan Italian talousvetureina suurten teollisuus- ja maataloussektoreidensa vuoksi. Lombardian, Veneton ja Emilia-Romagnan hallintoalueiden tuotanto vastaa noin 40 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Italian keskuspankin johtaja arvioi, että koronaviruksen vaikutukset voisi lohkaista bruttokansantuotteesta vuoden säteellä 0,2 prosenttia. Matkailusektoriin sen vaikutukset tulevat olemaan järisyttävät. Matkailun osuus bruttokansantuotteesta on 146 miljardia euroa eli noin 12 prosenttia.
"Syytä huoleen ei ole"
Moni maa on asettanut Italiaan suuntautuvaan matkailuun liittyviä suosituksia tai rajoituksia. Suomessa Finnair on antanut asiakkaidensa lykätä varattuja Milanon-lentolippujaan.
Italian matkailualan keskusjärjestö Fiavelin puheenjohtaja Ivana Jelinic arvioi Ylelle, että Italiaan helmi- ja maaliskuun aikana kohdistuvia matkoja on peruttu ja matkavaraukset ovat tippuneet 70 prosenttia.
Jelinicin mukaan kyse on ylireagoinnista. Italian koronavirusvyöhykkeeseen kuuluu noin prosentti italialaiskunnista.
– Elämme joukkopsykoosin aikaa. Tilanne on absurdi. Haluan sanoa suomalaisille matkailijoille, että Italia on turvallinen maa, jossa terveydenhuolto toimii todella hyvin ja syytä liioiteltuun huoleen ei ole, Jelinic sanoo.
Il Sole 24 Ore -talouslehden mukaan Milanoon kohdistuvista matkoista on peruttu 80 prosenttia, Venetsiassa taas 40 prosenttia. Rooman hallintoalueella Laziossa tehtävien varausten määrä myös pitkällä aikavälillä on tippunut tällä viikolla 60–70 prosenttia.
Jutun keskustelu on auki lauantai-iltaan klo 23.een saakka. Mitä mieltä olet Italian viranomaisten vakuutteluista? Onko koronavirushuolta liioiteltu vai vähättelevätkö italialaiset asiaa taloudellisten menetysten pelossa?
Satojen ihmisten joukko on kävelemässä Turkista kohti Kreikan rajaa, kertoo turkkilainen uutistoimisto Demirören (DHA). Joukossa on syyrialaisia, iranilaisia, irakilaisia, pakistanilaisia ja marokkolaisia miehiä, naisia ja lapsia.
Noin 300 hengen joukko on lähtenyt liikkeelle sen jälkeen, kun Turkki ilmoitti, ettei se aio enää estää syyrialaispakolaisten pyrkimistä Eurooppaan. Turkin poliisia, rajavartiolaitosta sekä rannikkovartiostoa on ohjeistettu toimimaan niin, että rajanylityksiä ei enää estetä, kertovat uutistoimistot Reuters ja AFP nimettömän viranomaislähteen perusteella.
Turkkilainen uutistoimisto kertoo, että satojen ihmisten joukko olisi matkalla Turkista kohti Kreikan rajaa.Yle Uutiset
Uutistoimisto DHA:n mukaan toinen ihmisjoukko on saapunut Çanakkalen maakuntaan Turkin länsiosissa. He aikovat pyrkiä meriteitse Lesboksen saarelle.
"EU:n autettava Turkkia"
Turkissa on yli 3,6 miljoonaa Syyrian sotaa paennutta ihmistä. Lisäksi Turkki on arvioinut ihmisten lähtevän sankoin joukoin pakoon Idlibistä uusimpien taistelujen vuoksi.
– Sanoimme, ettemme pysty käsittelemään uusien pakolaisten painetta, hallitsevan Oikeus ja kehityspuolueen tiedottaja Ömer Çelik sanoi CNN Turk -kanavalla perjantaiaamuna.
– On vain yksi asia, jonka Euroopan unioni voi tehdä, ja se on auttaa Turkin tasavaltaa, hän lisäsi.
EU:lla ja Turkilla on voimassa pakolaissopimus, jonka tarkoituksena on ollut rajoittaa siirtolaisten ja pakolaisten saapumista Turkin kautta Eurooppaan.
Ainakin 33 Turkin sotilasta on kuollut ilmaiskussa Idlibin maakunnassa Syyrian luoteisosassa, kertoivat Turkin viranomaiset varhain perjantaina. Viranomaisten mukaan 36 sotilasta haavoittui iskussa ja on sairaalahoidossa Turkissa.
Aiemmin iskussa kerrottiin kuolleen 29 turkkilaissotilasta. Luku oli jo kertaalleen noussut 22 kuolonuhrista.
Turkin puolustusministeriö kertoi Twitterissä, että ilmaiskuun vastattiin iskemällä Syyrian "hallinnon kohteisiin". Varhain perjantaina Turkin viranomaiset kertoivat, että "kaikki tiedossa olevat" Syyrian hallinnon kohteet ovat tulessa Turkin tykistön iskuista.
Venäjän puolustusministeriö puolestaan syytti torstaina Turkkia Syyrian sopimuksen loukkaamisesta tukemalla kapinallisia tykkitulen ja lennokkien avulla. Puolustusministeriön mukaan Turkin lennokki loukkasi Syyrian rajaa tiistaina. Lennokki kuitenkin tuhottiin, kun se valmistautui iskemään Syyrian joukkoja vastaan, ministeriö sanoi.
Venäjä ja Turkki sopivat 2018 demilitarisoidun alueen luomisesta Idlibissä, mutta sopimus on rikkoutunut Syyrian presidentin Bashar al-Assadin joukkojen ryhdyttyä valtaamaan kapinallisten viimeistä suurta linnaketta Idlibiä.
Turkki tukee alueella useita kapinallisryhmiä. Venäjän tukemat Syyrian hallinnon joukot ovat puolestaan joulukuusta lähtien hyökänneet Idlibiä vastaan. Väkivaltaisuudet Lounais-Syyriassa ovat pakottaneet lähes 950 000 ihmistä pakenemaan kodeistaan ja väliaikaisista turvapaikoistaan.
Iskut Turkin joukkoja vastaan ovat aiheuttaneet jännitteitä Turkin ja Venäjän välisiin suhteisiin. Venäläiset diplomaatit ja sotilasvirkamiehet keskustelivat Idlibin tilanteesta torstaina. Myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti kokouksen turvallisuustilanteesta torstai-iltana maan puolustusministerin ja ulkoministerin sekä korkeiden virkamiesten kanssa.
Naton pääsihteeri tuomitsee Syyrian hallinnon ilmaiskut
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on tuominnut Syyrian hallinnon ja Venäjän ilmaiskut Idlibin alueelle.
Stoltenberg on keskustellut iskuista puhelimitse Nato-maa Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun kanssa. Pääsihteeri kutsui iskuja harkitsemattomiksi. Hän kehotti Syyrian hallintoa ja Venäjää lopettamaan hyökkäyksensä ja noudattamaan kansainvälistä oikeutta sekä tukemaan YK:n pyrkimyksiä rauhanomaiseen ratkaisuun.
Turkki ei enää estä syyrialaisten rajanylityksiä Eurooppaan
Uutistoimisto Reutersin mukaan Turkki ei aio enää estää syyrialaisia pakolaisia pyrkimästä Eurooppan. EU:lla ja Turkilla on voimassa pakolaissopimus, jonka tarkoituksena on ollut rajoittaa siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden saapumista Turkin kautta Eurooppaan.
Viranomaislähteen mukaan Turkin poliisia, rajavartiolaitosta sekä rannikkovartiostoa on ohjeistettu toimimaan niin, että rajanylityksiä ei enää estetä. Turkissa on yli 3,6 miljoonaa Syyrian sotaa paennutta ihmistä.
Vuoden 2018 alusta voimaan tullut alkoholilain kokonaisuudistus toi aiempaa vahvemmat alkoholit ruokakauppojen hyllyille ja terveysjärjestöt varoittelivat muutoksen kääntävän suomalaisten alkoholinkulutuksen nousuun pitkän laskukauden jälkeen.
Kulutus nousikin hitusen (+0,1%) vuonna 2018, mutta viime vuonna palattiin taas selkeälle lasku-uralle. Valviran mukaan alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyynti miinusti 2,1 prosenttia 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna ja litroinakin -2 prosenttia.
Suurin miinus kirjattiin Alkossa ja ravintoloidenkin alkoholimyynti laski 1,5 prosenttia
Samuli Huttunen / Yle
Johtava asiantuntija Thomas Karlsson Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvelee veromuutosten olevan osittain laskun taustalla.
– Veroja korotettiin viime vuoden alussa ja se kallisti alkoholin hintoja. Mutta täytyy muistaa että Suomessa on ollut laskeva alkoholin kulutuksen trendi 10 vuotta ja se näkyy koko ajan taustalla, Karlsson huomauttaa.
Viro säikäytti
Viro laski alkoholiveroja viime kesänä ja sen pelättiin yllyttävän suomalaiset hakureissuille etelänaapuriin. Kotimaan kokonaismyynnin pakitus ei kuitenkaan selity matkustajatuonnin pelätyllä kasvulla, sillä se vasta vähentyikin viime vuonna.
THL:n mukaan alkoholijuomien matkustajatuonti väheni viime vuonna 12,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna. Litramääräisesti matkustajatuonti kasvoi hieman.
Matkustajatuonnin osuus Suomen kaikesta alkoholinkulutuksesta on noin 14 prosenttia. Joka seitsemäs litra kannetaan itse ulkomailta.
Keskiolut hallitsee
Vuoden 2018 alkoholiuudistuksen pelättiin lisäävän etenkin vahvan oluen eli nelosoluen (4,7-5,5%) kulutusta, kun sen myynti sallittiin myös muille kuin Alkolle eli ruokamarketeille, huoltamoille ja kioskeille.
Yli 4,7-prosenttisen oluen myynti nousikin viime vuonna 16 prosenttia edellisvuodesta ja miedomman kolmosoluen (max 4,7%) laski 4 prosenttia. Silti keskiolut hallitsee ylivoimaisesti Suomen olutmarkkinoita 85-86 prosentin osuudella.
Thomas Karlssonin mukaan osa aiemmin Virosta tai laivoilta ostetusta alkoholista ostetaan nyt Latviasta. Jari Pussinen / Yle
Long drink eli kansankielellä lonkero voidaan nimetä kaksi vuotta sitten voimaan tulleen alkoholilain kokonaisuudistuksen ylivoimaisesti suurimmaksi voittajaksi juomarintamalla, vaikka kovin kasvu on jo laantunut.
Menekki nousi yli 40 prosenttia vuonna 2018, mutta kasvu tyssäsi viime vuonna. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tilaston mukaan lonkeroiden kokonaismyynti laski viime vuonna 0,6 prosenttia ja oli 50,4 miljoonaa litraa.
Samuli Huttunen / Yle
Pääosa ei tuonut mitään
Alkoholin matkustajatuonnissa tyyli muuttui viime vuonna aiemmasta sikäli, että matkustajat toivat ulkomailta vähemmän väkeviä juomia ja enemmän mietoja juomia.
– Entinen viinamaa, nykynen olutmaa. Suomessa juodaan pohjoismaisessa vertailussa ylivoimaisesti eniten olutta.
Karlssonin mukaan suurin osa matkustajatuonnista ostetaan edelleen joko Virosta tai laivalta Virosta palattaessa. Väkeviä juomia tuodaan kuitenkin maahan huomattavassa määrin myös muualta. Alkoholintuonti Latviasta on lisääntynyt vuodesta 2018.
– Osa aiemmin Virosta tai laivoilta ostetusta alkoholista ostetaan nyt Latviasta, kommentoi Karlsson.
Kokonaistuonnin lisäystä ei kuitenkaan ole tapahtunut, eikä uutta hakijoiden ryhmää ole Karlssonin mukaan muodostunut.
– Ne jotka aikaisemmin toivat pakettiautoilla suuria määriä alkoholia Virosta, tuo ne nyt Latviasta.
Myös siiderin, väkevöityjen viinien ja juomasekoitusten sekä väkevien juomien tuonti Virosta ja Viron laivoilta on vähentynyt. Muista juomaryhmistä oluiden, long drink -juomien ja viinien matkustajatuonti lisääntyi.
Suurin osa (58 prosenttia) matkailijoista ei palatessa tuonut mitään alkoholijuomia. Näiden matkustajien suhteellinen osuus on pitkällä aikavälillä lisääntynyt.
Vapaan toimittajan Susanna Chazalmartinin työhuone on Kemin rautatieasemalla, jonka vanhoihin rautatieläisten kiinteistöihin on viime vuosina tullut uutta elämää pienyrittäjien työtilojen ja yritysten myötä. Työmiljöön lisäksi junat ovat osa Chazalmartinin arkea, sillä hän matkustaa paljon. Yksi syy tähän on harvinainen sairaus, jota Chazalmartin käy hoidattamassa Isossa-Britanniassa lähes kuukausittain.
Chazalmartin kertoo nauttivansa junamatkustamisesta, mutta hankalat kulkuyhteydet pakottavat turvautumaan reitillä myös lentokoneeseen.
– Tykkään matkustaa junalla todella paljon. Minusta on ihana katsella maisemia, ehkä tehdä töitä, lukea kirjaa tai kuunnella äänikirjaa tai ihan vain olla. Pidän rauhallisemmasta matkustusmuodosta, Susanna Chazalmartin summaa junamatkustamisen etuja.
Hän kertoo, että suuri matkustusmäärä ja sen mukana kasvava hiilijalanjälki hirvittää välillä. Chazalmartin vaihtaisi lentokoneet ja laivat mieluummin junaan, jos se olisi helpompaa.
– Olisi kiva saada pienennettyä hiilijalanjälkeä, siksi yritän ainakin kotimaan pätkät kulkea junalla.
Chazalmartinin haave päästä Lapista junalla Keski-Eurooppaan voi käydä toteen jo tällä vuosikymmenellä, mikäli suunnitelmat matkustajaliikenteen palauttamisesta Suomen ja Ruotsin välillä toteutuvat.
Lasse Isokangas / Yle
Suomi hakee parhaillaan Euroopan uniolta rahoitusta sähköistämisen suunnitteluun radalle, joka ulottuu länsirajan tuntumasta Keminmaasta Ruotsin Haaparannalle. Toteutuessaan ratauudistus mahdollistaisi yhtenäiset junamatkat aina Helsingistä Keski-Eurooppaan asti.
Parinkymmenen kilometrin matka sähköistystä vailla
Pohjoisen Suomen ratahanke on ajankohtainen, sillä EU tavoittelee jäsenmaiden välistä liikkuvuuden helpottamista ja samalla liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämistä.
Suomesta Ruotsiin kulkeva rata on jo olemassa ja sähköistystä vailla on vain noin parinkymmenen kilometrin matka Keminmaan Laurilasta Haaparannan rautatieasemalle. Hankkeen suunnittelukustannuksiksi on laskettu 3,2 miljoonaa euroa, joista 1,6 miljoonaa euroa voisi tulla Euroopan unionilta. EU:n rahoituspäätöstä odotetaan kesä–heinäkuussa.
Sähköistyksen lisäksi raideyhteys Ruotsiin vaatii Tornionjoen ylittävän rautatiesillan mittavia uudistuksia, tai vaihtoehtoisesti kokonaan uuden sillan. Ratahankkeen kokonaiskustannusten on alustavasti arvioitu olevan noin 24 miljoonaa euroa, mutta ne voivat vaihdella vielä paljonkin suunnitelmien tarkentuessa.
Rakennuskustannuksista EU voi rahoittaa 20–30 prosenttia. Suomen lisäksi EU:n rahoituksesta kilpailee tukku muidenkin jäsenmaiden ratahankkeita. Toteutuakseen pohjoisen yhteys tarvitsee siis myös kotimaista rahoitusta.
Rautatiesilta joen yli yhdistää Suomen ja Ruotsin rataverkot, mutta sitä ei ole sähköistetty. Silta on Haaparannan puolella sininen ja Torniossa harmaa.Antti Ullakko / Yle
Junamatkustus on nouseva trendi
Junamatkailuun satsaaminen olisi tulevaisuuteen katsova panostus, sillä raideliikenteen matkustajamäärien odotetaan kasvavan. Matkailututkimuksen yliopistonlehtori José-Carlos García-Rosell Lapin yliopistosta näkisi raideyhteyden avautumisella pelkästään positiivisia vaikutuksia matkailulle.
– Junamatkailusta on tullut trendikästä ja se johtuu varmasti paitsi ilmastonmuutoskeskustelusta myös kuluttajien arvoista. Vastuullisuus ja ympäristöasiat ovat todella tärkeitä nykykuluttajille.
Lentohäpeä-termi on tullut tutuksi etenkin Ruotsissa, missä lentojen kysyntä on lähtenyt laskuun. Tutkija on havainnut ilmiön yleistyneen muuallakin.
– Se näkyy myös muissa Euroopan maissa ja jopa Aasiassa tätä keskustelua on tullut esille, García-Rosell sanoo.
Tukku teknisiä haasteita selätettävänä: sähköt, silta ja raideleveys
Valtion rautateiden kehittämisestä vastaavan Väyläviraston projektipäällikön Jarno Viljakaisen mukaan yksi käytännön haaste Suomen ja Ruotsin välisessä raideliikenteessä on juuri radan sähköistys. Ruotsissa raiteiden yllä kulkevat ajojohtimet ovat matalammalla.
– Jos ruotsalainen sähkö tuotaisiin Suomen puolelle, ajojohtimet tulisivat liian lähelle esimerkiksi IC2:n kattoa tai jopa osuisivat niihin. On ehkä helpompi viedä suomalainen sähkö Ruotsin puolelle, Viljakainen pohtii.
Tällöin rajan junaliikennöinti keskittyisi Haaparannan asemalle.
Ensimmäinen juna länsirajan yli liikkui jo yli sata vuotta sitten. Rajan ylittävä henkilöjunaliikenne Haaparannan asemalle lakkasi kuitenkin vuonna 1992. Ruotsin Haaparannalla näyttävä, yli satavuotias asemavanhus on kunnostettu uuteen loistoonsa aikapäiviä sitten, mutta matkustajia siellä ei vielä näy.Antti Ullakko / Yle
Toinen reitin haasteista liittyy Tornionjoen ylittävään rautatiesiltaan. Nykyinen silta ei täytä sähköistykselle tarvittavia vaatimuksia, joten vaihtoehtoina ovat rautatiesillan mittavat muutostyöt tai kokonaan uuden sillan rakentaminen nykyisen sillan viereen.
Nykyisen sillan muutostöiden kustannusten on arvioitu kohoavan jopa kymmeneen miljoonaan euroon. Jarno Viljakaisen mukaan sillan remontointi ei välttämättä ole kannattavaa, jos teollisuuden kuormat tulevaisuudessa kasvavat ja ylittävät sillan kapasiteetin. Tätä ajatellen kokonaan uuden sillan rakentaminen voisi olla parempi vaihtoehto.
Uuden sillan hinta on arviolta 25 miljoonaa euroa. Siitä, miten sillan kustannukset maiden kesken jakautuisivat, ei ole vielä tietoa.
– Kyse on siitä, että jos käytämme miljoonia sillan korjaamiseen, niin kannattaisiko käyttää vielä enemmän siihen, että vuosikymmenen päästä voisimme ajaa vielä raskaampia kuormia. Ratapuolella rakenteet yritetään tehdä aina vähintään sadaksi vuodeksi, joten silta voisi palvella hyvinkin sen sata vuotta.
Nykyisin Suomen ja Ruotsin välisellä rautatiesillalla on kahdet kiskot eri raideleveyksillä.Antti Ullakko / Yle
Rajan ylittävän rataosuuden suurin käyttäjä alueen teollisuuslaitoksista on ollut Tornion Röyttässä sijaitseva Outokummun terästehdas. Viljakainen arvioi, että radan modernisointi todennäköisesti lisäisi teollisten toimijoiden kiinnostusta radan käyttöön.
Käytännön ero maiden välillä on myös raideleveys, joka noudattelee Ruotsissa keskieurooppalaista linjaa, kun taas Suomessa on käytössä leveämpi, Venäjän entisen raideleveyden mukainen mitta.
– Tällä hetkellä meillä on limittäisraiteet eli molemmat raiteet menevät sekä Tornioon että Haaparantaan ja molemmissa on mahdollista liikennöidä kummallakin kalustolla, Viljakainen kertoo.
Viljakainen näkee, että liikenne länsirajalla ei todennäköisesti tulisi olemaan niin vilkasta, että sinne kannattaisi hankkia erikoiskalustoa raideleveysongelman selättämiseksi. Hänen mukaansa toimivampi vaihtoehto voisi olla, että raja-asemalla olisi junanvaihto.
Junamatkailun pitäisi olla helppoa ja vaivatonta
Matkailututkimuksen yliopistonlehtori García-Rosell ei näe junanvaihtoja ongelmana, kunhan ne on suunniteltu toimiviksi ja vaivattomiksi. Hän painottaa myös yhteisten aikataulujen ja lipunmyyntijärjestelmien tärkeyttä matkailijoiden houkuttelemiseksi raiteille.
– Junamatkustaminen pitäisi olla helppoa ja vaivatonta. Nopeus ei välttämättä ole se tärkein tekijä, vaan toimivuus ja mukavuus ovat ratkaisevampia asioita.
Matkustamisen sujuvoittamista kannattaa myös Susanna Chazalmartin. Chazalmartinien suomalais-ranskalainen perhe viettää kesäisin aikaa myös Etelä-Ranskassa, josta he ovat tehneet junamatkoja muuallekin Eurooppaan. Yhtenäisissä reiteissä sekä lipunvaraus- ja aikataulujärjestelmissä hän näkee kehittämistarvetta.
– Olisi mahtavaa, jos suurkaupunkien välillä olisi Euroopassa enemmän yöjunia. Se saisi varmasti ihmiset matkustamaan maata pitkin ja olisihan se tietysti ympäristön kannalta paljon parempi vaihtoehto.
Ruotsissa junalla pääsee rajalle jo vuoden päästä
Länsirajalla matkustajajunaliikenteen elvyttämisestä naapurimaiden välille on haaveiltu pitkään. Ruotsin puolella toimet seudun henkilöjunaliikenteen elvyttämisessä ovat kuitenkin Suomea pidemmällä.
Luulajasta Haaparantaan johtava uusittu ja sähköistetty rata valmistui vuonna 2012 ja kuluvan vuoden aikana asemalle aiotaan rakentaa matkustajalaituri sekä tehdä viimeisiä sähköistystöitä. Tavoite on, että matkustajaliikenne Haaparannan asemalle alkaisi Ruotsissa jälleen vuoden kuluttua keväällä.
Matkailututkimuksen yliopistonlehtori José-Carlos García-Rosell uskoo, että ratayhteyden elvyttäminen voisi lisätä myös Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvaa lähimatkailua.
– Ihmiset puhuvat paljon siitä, kuinka mukava olisi matkustaa lähiympäristössä ja lähimatkailusta on tulossa myös tärkeä trendi. Suomessa on varmasti ihmisiä, jotka haluaisivat mennä matkailemaan Ruotsiin ja ruotsalaisista löytyy heitä, jotka haluaisivat tulla tänne Suomeen. Tämä voisi myös kasvattaa Lapin matkailua ruotsalaisten keskuudessa.
Antti Ullakko / Yle
Seitsemällä vaihdolla maata pitkin Lontooseen
Ensi kuussa Susanna Chazalmartin aikoo taittaa matkan Iso-Britanniaan junalla puuttuvista rataosuuksista huolimatta.
– Olen huhtikuussa menossa junalla ihan Isoon-Britanniaan asti. Haluan testata, miten junalla matkustaminen sinne asti onnistuu. Nythän se menee niin, että täältä joutuu ensin menemään jollakin konstilla Luulajaan asti, joko autolla tai linja-autolla Haaparannalta. Se vähän mutkistaa.
Chazalmartin laskee, että Luulajan jälkeen matkalla Isoon-Britanniaan on edessä seitsemän junanvaihtoa ja matkaan menee kaksi vuorokautta.
Suomessa miehet tienaavat keskiarvoisesti vajaat 600 euroa enemmän kuussa kuin naiset. Mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi kunnissa naislääkärin kokonaisansio on keskimäärin muutaman satasen korkeampi kuin samaa työtä tekevän miehen.
Ja on näitä muitakin, selvästi eniten kuntasektorilla, toista sataa. Valtiolla reilut parikymmentä ja yksityisaloilla vain kuusi. Alla oleva tilasto kuvaa tilannetta vuonna 2018.
Samuli Huttunen / Yle
Kuntien etumatka muihin työnantajatahoihin, valtioon ja yksityisaloihin on vieläpä kasvanut 2010-luvun aikana. Oma vaikutuksensa on silläkin, että kunta-ala on hyvin naisvaltainen, 80 prosenttia työntekijöistä on naisia.
– Naisten ansiokehitys on ollut kuntasektorilla koko 2010-luvun keskimäärin miehiä parempi. Vuodesta 2010 lähtien naisten ansiot kuntasektorilla ovat kasvaneet joka vuosi keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Vuodesta 2010 vuoteen 2018 naisten palkat ovat kasvaneet yhteensä 5,3 prosenttiyksikköä miesten palkkoja enemmän, ynnää johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti KT Kuntatyönantajista.
Anne Hotin mukaan naisten ansiokehitys on ollut kuntasektorilla koko 2010-luvun keskimäärin miehiä parempi.Markku Pitkänen / Yle
Hotin mukaan naisten ansiokehitystä selittää pitkälti rakenteelliset muutokset miesten ja naisten ammateissa kuntasektorilla.
– Naisten suhteellinen osuus paremmin palkatuissa kunta-alan johto- ja asiantuntija ammattiryhmissä on kasvanut. Miesten suhteellinen osuus näissä ammattiryhmissä on puolestaan vähentynyt, Hotti sanoo.
Ja niissä saa parempaa palkkaa?
– Ne ovat paremmin palkattuja, Hotti sanoo.
Samuli Huttunen / Yle
Hotin mukaan suurimmassa osassa kunta-alan ammatteja (miesten ja naisten väliset) ansioerot ovat kuitenkin euromääräisesti pienet, muutamasta eurosta muutamaan kymppiin kuussa.
– Kuntatyönantajat maksavat yhtä vaativista töistä samaa palkkaa, Hotti toteaa.
Kattava lista kunta-alan ammateista ja miesten ja naisten kokonaisansioitsa löytyy tämän jutun pohjalta.
Lisät muuttavat
Yksityisaloilla tilanne on täysin toinen. 60 prosenttia yksityissektorin työntekijöistä on miehiä ja miehet jyräävät naiset kokonaisansioissa liki kauttaltaan. Tilastokeskuksen listauksessa naiset tienavat enemmän vain kuudessa yksityisalojen ammatissa tuoreimman tilaston eli vuoden 2018 tilaston mukaan.
Samuli Huttunen / Yle
Työmarkkinatutkijan mukaan syitä palkkaeroihin on paljon.
– Jos katsotaan kokonaisansioiden ansioeroja, erilaiset lisät tulevat siellä näkyviin, myös ylityölisät. On havaittu, että miehet tekevät enemmän ylitöitä ja urakkatöitä voi olla myös ja haittalisiä miehillä enemmän, sanoo työmarkkinatutkimuksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
– Erilaiset lisät varmaan nostavat kokonaisansioeroa. Kun ne otetaan pois, niin palkkaerot pienenevät, Kauhanen huomauttaa.
Merja Kauhasen mukaan erilaiset lisät vaikuttavat miesten palkkaetumatkaan. Toni määttä / Yle
Tilastokeskuksen ynnäämät kokonaisansiot sisältävät peruspalkan lisäksi kaikki säännöllisesti maksettavat palkanlisät, kuten henkilökohtaiset lisät, vuorotyölisät ja muut sekä luontoisedut ja ylityöt.
Valtiolla pienimmät palkkaerot
Valtiolla on 2010-luvulla kasvanut niiden ammattien määrä, jossa nainen tienaa miestä enemmän samassa ammatissa. Silti miehillä on tässä edelleen selvä etumatka.
– Valtiolla on enemmän korkeampaa koulutusta vaativia ammatteja ja niisssä naiset ja miehet ansaitsevat melko samalla lailla. Jos katsotaan palkkaeroja kunta-, valtio ja yksityiseltä sektorilta, niin valtiosektorilla erot on kaikkein pienimmät tällä hetkellä, seuraavaksi kunnissa ja sitten yksityisaloilla, Kauhanen toteaa.
Samuli Huttunen / Yle
Eriytyminen syy palkkaeroon
Suomessa on kaikkiaan tuhansia ammatteja. Pääosassa ammatteja on kuitenkin niin vähän työntekijöitä, että tietoja (esim. palkka) ei voida antaa tietosuoja- ja luotettavuussyistä eteenpäin.
Lisäksi ammatit ovat niin eriytyneitä miesten ja naisten ammateihin, että tilastollisesti luotettavan ammattikohtaisen nais- ja miespalkkavertailun saattoi nyt tehdä vain 551 ammatista.
Valtaosassa ammatteja toista sukupuolta on niin vähän tai ei ollenkaan, ettei miehen ja naisen kokonaisansiota voi uskottavasti verrata samasta ammatista. Esimerkiksi kunta-alan ammateista kaksi kolmasosaa on sellaisia, ettei niissä työskentele joko yhtään miestä tai naista.
– Suomessa suurin syy miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin on ammatillinen eriytyminen, siis eriytyminen miesten ja naisten ammatteihin. Se on Suomessa poikkeuksellisen suurta kansainvälisestikin vertailtuna ja keskeinen tekijä sille, että miehet tienaavat keskimäärin enemmän, Kauhanen sanoo.
Keskimäärin miehet tienaavat noin 15-18 prosenttia enemmän kuin naiset, eikä ero ole juurikaan kaventunut viime vuosina.
Taulukosta näet ammateittain miesten ja naisten kokonaisansiot kunta-alalla 2018 ja niiden välisen erotuksen. Voit järjestää tiedot pienimmästä suurimpaan ja päinvastoin näpäyttämällä pikkukolmiota sarakkeen yläreunassa. Yksittäisen ammatin löydät kirjoittamalla hakukenttään ammatin nimen tai sen osan.
Tulosvaroituksen antaneen Finnairin kurssi oli pörssin avautuessa lähes neljä prosenttia miinuksella, mutta alamäki rauhoittui päivällä parin prosentin laskuun.
Finnair antoi aamulla tulosvaroituksen. Yhtiö arvioi, että koronavirus laskee kysyntää ja sillä on negatiivinen vaikutus liikevaihtoon vuoden 2020 toisella neljänneksellä.
Helsingin ohella osakekurssit ovat laskeneet perjantaina jyrkästi Euroopan pörsseissä. Frankfurtissa, Lontoossa ja Pariisissa kurssit ovat tulleet alas viitisen prosenttia.
Pörsseissä on kuluneella viikolla nähty poikkeuksellisen nopeita korjausliikkeitä.
Helsingin pörssin portfolioindeksi on laskenut vuoden alusta laskien 3,8 prosenttia. Helmikuun puolivälin huipusta laskua on kertynyt jo 11,6 prosenttia.
– Lasku on hyvin poikkeuksellista. USA:n markkinoilla kyseessä on nopein korjausliike sitten 1930-luvun. Toisaalta kurssit myös nousivat poikkeuksellisen voimakkaasti ennen koronahuolten nousua eli nyt otetaan takaisin liialliseksi noussutta optimismia, OP Ryhmän päästrategi Antti Saari sanoo.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa S&P 500 indeksi on vasta palannut syksyn tasoille. Helsingin pörssin portfolioindeksi on nyt suunnilleen vuoden takaisella tasollaan.
Aasiassa alamäki jatkuu
Euroopan ja Yhdysvaltojen pörssien koronavirushermoilu sai jatkoa myös yöllä Aasiassa ja Australiassa. Tokiossa Nikkei-indeksi oli kaupan alkaessa yli kolmen prosentin laskussa.
– Japanissa osakemarkkinat ottavat vastaan väistämättömän iskun Yhdysvaltojen markkinoiden sekasorrosta, sanoi Tokai Tokyo Research Instituten analyytikko Seiichi Suzuki uutistoimisto AFP:lle.
Suzuki jatkoi, että koska Yhdysvalloissa markkinatilanne on ollut aiemmin epätavallisen vahva, käänteen tultua myös sukellus on syvä.
– Pohjakosketus voi olla tänään tai viikon päästä. Edes asiantuntijat eivät osaa arvioida viruksen leviämistä. Kuinka markkinat voisivat?
Myös Australiassa kaupankäynti pörssissä oli laskutunnelmissa. ASX200-indeksi putosi kaupankäynnin alettua yli kolme prosenttia. Kurssit olivat laskussa viidettä päivää peräkkäin.
Yli kolmen prosentin laskussa olivat myös Shanghain, Soulin ja Bangkokin pörssit.
Samuli Huttunen / Yle
Vaikea pörssiviikko
Yhdysvalloissa keskeiset indeksit laskivat eilen yli neljä prosenttia. Kuluvasta pörssiviikosta saattaa tulla Yhdysvaltain kehnoin sitten vuoden 2008 finanssikriisin.
New Yorkin pörssin kehitystä hyvin kuvaava S&P 500 -indeksi on heikentynyt yli kymmenen prosenttia viime perjantain jälkeen.
Euroopassa kurssit kolistelivat eilen monilla markkinoilla alas yli kolmen prosentin tahtia.
– Olemme paniikkitunnelmissa. Kyse ei ole pelkästä tilapäisestä vetäytymisestä, jossa pohditaan, kannattaako ostaa nyt laskusuunnassa olevia osakkeita. Ihmiset haluavat pitää näppinsä erossa tästä, arvioi Jim Paulsen sijoitustutkimusyhtiö Leuthold Groupista Financial Timesille.
Turun hovioikeus on hylännyt kaikki syytteet Irakista Suomeen tulleita kaksosveljeksiä kohtaan. Hovioikeus tutki, syyllistyivätkö 27-vuotiaat irakilaiskaksoset Camp Speicherin joukkomurhaan Irakin Tikritissä vuonna 2014. Syyttäjä vaati veljeksille elinkautista vankeutta terroristiseen surmaan osallistumisesta.
Miesten syytelista oli pitkä ja raskas: terroristisessa tarkoituksesta tehdyt murhat, avunanto terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin murhiin, surmaamalla tehty törkeä sotarikos, avunanto surmaamalla tehtyyn törkeään sotarikokseen ja terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn.
Turun hovioikeus päätyi yksimieliseen ratkaisuun, jossa kaikki syytteet kaatuivat. Oikeuden mukaan näyttö ei riitä varmuudella osoittamaan vastaajien syyllistyneen syytteissä tarkoitettuihin tekoihin.
Molemmat irakilaismiehet olivat myös kiistäneet teot. Kahden todistajan mukaan he eivät olleet joukkomurhan aikaan tapahtumapaikalla.
.
Joukkomurhaoikeudenkäynti kahta irakilaisveljestä vastaan kiinnostaa myös kansainvälisesti.Samuli Holopainen / Yle
Jutussa tutkittiin muun muassa Isisin propagandavideota, jolla punabarettinen mies ampuu maassa makaavan miehen lähietäisyydeltä.
Syyttäjän mukaan ampuja oli toinen Suomeen turvapaikanhakijoiksi tulleista irakilaisista kaksoisveljistä. Syyttäjän mukaan veljeksistä jompi kumpi tai molemmat ampuivat ainakin 11 vankia tai ainakin osallistuivat murhaan.
Hovioikeus katsoi, ettei näyttö surmiin riitä. Oikeuden mukaan varmuutta siitä, että veljekset olisivat syyllisiä ei voitu osoittaa.
Myös Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi runsas vuosi sitten, että todisteet eivät riittäneet epäiltyinä olleiden irakilaisten kaksosveljesten tuomitsemiseen.
.
Epäilyt veljesten osuudesta joukkomurhaan saivat alkunsa vastaanottokeskuksen muiden irakilaisten keskuudessa. Samuli Holopainen / Yle
Täysin poikkeuksellinen tapaus oli näytön paikka myös YK-tiimille
Irakin Camp Speicherin sotilastukikohdan lähellä tapettiin kesäkuussa 2014 yli tuhat irakilaista sotilasta ja sotilaskoulutuksessa ollutta.
.
Tuomari, tulkit ja syytetyt istuivat oikeutta Turussa ja todistajat Bagdadissa. Yle on käsitellyt kuvaa niin, etteivät oikeuden henkilökunnan kasvot näySamuli Holopainen / Yle
Irakilaisveljesten oikeudenkäynti Turussa on ollut myös YK-tiimille tärkeä näytön paikka. Isisin joukkohautoja kaivava YK-tiimi marssitti hovioikeuteen suuren määrän todisteita ja todistajia.
Irakilaiskaksoset tulivat Suomeen turvapaikanhakijoina syksyllä 2015.
