Parjattu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmä Apotti ei saa kiitosta sairaaloiden henkilökunnalta vieläkään – päinvastoin. Nyt kokemuksia Apotista kerätään verkkosivustolle, jonne kommenttinsa voi jättää nimettömänä.
Hetki sitten perustettu sivusto on vain Apotti-kokemuksia varten. Lääkäreiltä ja hoitajilta tulleet kommentit ovat melko karua luettavaa:
"Erikoislääkäri, Hyvinkää: Huonoin järjestelmä ikinä. Hidas, vaarantaa potilasturvallisuuden."
"Erikoistuva lääkäri, Espoo: Apotin slogan: 'Aikaa ihmiselle' on pöyristyttävä vale. Aikaa EI ole enää potilaalle, vain tietokoneelle ja ATK-tuelle."
"Lääkäri, pk-seutu: Olen jo kuullut lääkäreiden irtisanoutuvan koska #apotti."
Apottikokemus.fi-sivuston takana on hammaslääkäri Abdirisak Ahmed. Hän itse ei ole Apotin käyttäjä, ainakaan vielä, mutta kollegoiden kanssa käydyt keskustelut innoittivat sivun perustamiseen.
– Lääkärien Facebook-palstalla keskustelu kääntyi siihen, että ihmisten kokemuksia Apotista ei kuule kukaan. Minulla oli sinä päivänä aikaa, joten päädyin tekemään sivuston, Ahmed kertoo.
Sivustolle voi jättää kommentin kuka tahansa. Näin ollen täyttä varmuutta kokemusten aitoudesta ei ole. Ahmed myöntää ongelman, mutta epäilee sitä, että kovinkaan moni jaksaisi nähdä vaivaa valehdellakseen sivustolla.
– Ihmisten kommentit ovat myös olleet aika spesifejä, hän sanoo ja viittaa tällä siihen, että monessa kommentissa kokemuksia on kuvailtu melko tarkasti.
Ahmedin mukaan sivustolle on tullut tähän mennessä yli 200 kommenttia. Pelkkiä haukkuja ne eivät ole, vaan joukossa on myönteisiäkin Apotti-kokemuksia. Ahmedkin sanoo, että epäilemättä järjestelmässä on myös paljon hyvää.
Silti päällimmäisenä kommenteista on havaittavissa ihmisten huoli.
– Ihmisiä ahdistaa se, etteivät pysty tekemään työtään samalla tavalla kuin aiemmin, ja he pelkäävät, että jotain jää huomaamatta.
Apotin käyttäjiä on kuultu, vakuuttaa toimitusjohtaja
Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki on tietoinen siitä, että Apotista on kerätty kokemuksia nimettömänä. Itse hän ei ole vieraillut sivustolla.
– Mielelläni katson kommentit, jos siellä on aitoja kehityskohteita ja sellaisia, joita emme olisi vielä pystyneet huomiomaan. Oletan kuitenkin, että kaikki asiat ovat jo tulleet esille.
Välimäen mukaan Apotin käyttäjiä on kuultu: käyttäjäpalautetta on kerätty paljon, ja sitä kerätään jatkuvasti lisää.
– On tehty puhelinhaastatteluja ja laajempia käyttäjätyytyväisyyskyselyitä. Lisäksi on käyty paikan päällä kysymässä suurimmista haasteista. Tiedämme, että niitä on, Välimäki toteaa.
Esimerkiksi ongelmat Apotin lääkitysosiossa, josta myös moni Apottikokemus.fi-sivustolla kirjoittaa, ovat nousseet palautteista esille.
Välimäki vakuuttaa, että palautteilla on myös vaikutusta: parannuksia järjestelmään tehdään jatkuvasti. Hänen mukaansa on ollut tiedossa, että järjestelmä ei ole kerralla valmis.
– Emme ole odottaneetkaan, että se heti käyttöönoton jälkeen saisi 5/5 arvion. Tämä siitäkin syystä, että tähän on liittynyt myös isoja muutoksia toimintatavoissa ja ihmisten rooleissa, Välimäki sanoo.
Lääkärit ovat tuoneet huolensa Apotista esille aiemminkin. On ollut tietosuojaongelmia ja tammikuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että Apotti oli osallisena potilaan kuolemaan johtaneessa tapahtumaketjussa. Uutissuomalaisen(maksumuurin takana) mukaan Apotista tehdyt vaarailmoitukset ovat nyt helmikuussa lisääntyneet merkittävästi.
Toimitusjohtaja Hannu Välimäen mukaan ei kuitenkaan voi sanoa, että nimenomaan Apotti vaarantaisi potilasturvallisuutta missään.
Käräjäoikeuden tuomio jää voimaan perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta koskevassa rahankeräysjutussa. Korkein oikeus (KKO) hylkäsi Koposen valituslupahakemuksen.
Koponen vaati KKO:lta, että syyte hylätään tai hänet jätetään joka tapauksessa rangaistukseen tuomitsematta.
Kyseessä oli ennakkopäätösvalitus eli Koponen haki muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun hovioikeuden asemasta ennakkopäätösperusteella suoraan KKO:lta.
KKO:n mukaan lupa on siten voitu myöntää vain, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.
Hyväntekeväisyyshahmo Brother Christmasina tunnetuksi tullut Koponen tuomittiin syyskuussa 2019 käräjäoikeudessa rahankeräysrikoksesta päiväsakkoihin. Käräjäoikeuden mukaan Brother Christmasille oli kerätty ilman rahankeräyslupaa 180 000 euroa.
Rahaa kerättiin myymällä rintanappeja ja rannerenkaita 10-25 euron hintaan. Koska tuotteista pyydetty hinta ei vastannut tuotteiden markkinahintaa, oikeus katsoi, ettei kyse ollut aidosta tuotemyynnistä vaan luvattomasta rahankeräyksestä.
Kaksi Koposen yhdistyksen hallituksen jäsentä oikeus jätti tuomitsematta rangaistukseen, koska heidän osuutensa rikokseen oli vähäinen.
Koponen piti tuoreeltaan käräjätuomiota epäreiluna ja kohtuuttomana, koska hänen mukaansa kyse oli hyväntekeväisyystyössä tehdystä muotovirheestä. Laittomaksi katsottu Koposen toiminta ajoittui vuoteen 2017 ennen hänen kansanedustajuuttaan.
Kiinan johto painostaa pankkeja ja yrityksiä saamaan talouden rattaat liikkeelle, vaikka koronaviruksen taltuttamisesta ei ole ratkaisevaa näyttöä.
– Puolueella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käynnistää talous, jos se haluaa pysyä vallankahvassa, sanoo Kiinan yhteiskunnan tuntija, professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta.
Aikaikkuna on umpeutumassa lähiviikkoina, sanoo Nojonen ja viittaa Kiinasta ja sen ulkopuolelta keräämiinsä asiantuntijalausuntoihin.
Kiinan johdon tuoreimmat viestit ovat, että talouskasvusta ei luovuta, vaikka samaan aikaan se pitää koronaviruksen torjuntaa tärkeänä, sanoo Nojonen.
Lapin yliopiston professori Matti NojonenRinna Härkönen / Yle
– Poliittiset, taloudelliset ja terveydelliset riskit ovat Kiinan johdon päätöksenteossa nyt valtavia. Ne ovat jokaisen johtajan painajaisia, arvioi puolestaan Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Koivun mukaan ratkaisuja tehtaiden avaamisesta ja tuotannon käynnistämisestä tehdään hyvinkin pienten ruohonjuuritason tietojen perusteella.
– Viranomaiset seuraavat esimerkiksi tietoja yritysten palkanmaksukyvystä ja työttömyyden kasvusta.
Kiinassa Shandongin maakunnassa mitataan työntekijän lämpötilaa helmikuun lopulla.AFP / Lehtikuva
Merkittävimmät työllistäjät Kiinassa ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, eivät valtionyhtiöitä. Pienillä yrityksillä on Kiinassa suurimmat vaikeudet saada lainoitusta. Niiden lainoittajina toimivat usein epäviralliset, ns. varjopankit.
Koivu muistuttaa, että kiinalaisten talouden pettäminen koronaviruksen karanteenialueilla on vakava tosiasia, sillä perinteisiä turvaverkkoja Kiinassa ei ole.
– Koronovirus voi aiheuttaa paljon työttämyyttä, inhimillistä kärsimystä ja sitä kautta se jopa uhkaa yhteiskuntarauhaa. Se on Kiinan johdolle ykköspelko, selvittää Koivu.
Nordean pääekonomisti Tuuli KoivuYle
Valtionpankit käsketty lainoittamaan yrityksiä
Hankala tasapainoilu maan sisäisen ja ulkoisen luotettavuuden säilyttämiseksi on hoidettu perinteiseen tapaan puolueen keskusjohdon mahtikäskyllä.
Kiinan neljä valtio-omisteista suurpankkia on määrätty rahoittamaan yrityksiä lainarahalla. Korot näitä lainoja varten on laskettu hyvin alas. Käsky ei kuitenkaan ole mennyt pankeissa kritiikittä läpi.
– Pankit ovat osoittaneet haluttomuutta lainojen antamiseen, sillä suuri osa kiinalaisyrityksistä on jo kannattavuutensa rajamailla, pystyvätkö ne maksamaan velkojaan takaisin, sanoo Matti Nojonen.
Kiinan keskusjohto on siis siirtänyt poliittista vastuuta vastahakoisille pankeille.
– Pankit eivät halua kantaa poliittista vastuuta, sillä jossain vaiheessa velat realisoituvat ja lainoista merkittävä osa, emme tiedä paljonko, muuttuu roskalainoiksi, sanoo Nojonen.
Kiinan itäisessä Shandongin maakunnassa valmistetaan lämpömittareita helmikuun alussa. AFP / Lehtikuva
Kiina on rikas, mutta velkainen valtio
Yritysten pakkolainoituksella päästään jonkin verran eteenpäin ja siirretään ongelmia. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun mukaan tiukan paikan tullen valtionpankeilla ei tässä kriisissä ole vaihtoehtoja.
– Ongelmat ovat suuria ja ne tulevat esille, kun velkojen takaisinmaksu koittaa.
– Tämä on riskialtista politiikkaa, mutta Kiinalla on paljon hävittävää.
Luottamuspulan kasvu on pelottavaa
Sekä ekonomisti Tuuli Koivu että professori Matti Nojonen sanovat kiinalaisten luottamuksen murenemisen valtiojohtoon ja kulutusvetoisen yhteiskunnan rakentamiseen olevan tärkein syy, miksi talous on nyt saatava liikkeelle.
– Kiinan johto joutuu joka päivä tasapainottelemaan, kannustaako se ihmisiä pysymään kotona vai palaamaan töihin. Jos kansalaisten elämää rajoitetaan, talous kärsii. Oikeita vastauksia ei ole, sanoo Koivu.
Nojonen katsoo, että pelkällä rahalla Kiina ei saa koronaviruksen aiheuttamia ongelmia ratkaistuksi.
Suljettujen tehtaiden tuotantokapasiteetin ylösajo on valtava haaste. Karanteenit ovat koskeneet jopa satoja miljoonia ihmisiä. Heidän siirtämisensä takaisin tehdasalueille on jopa Kiinassa suuri ja aikaavievä toimi.
Samaan aikaan hallitus edellyttää, että tehtaiden olisi asuntoloissaan kyettävä ylläpitämään hyvää hygieniaa.
Kun väki on saatu takaisin tuotantolinjoille, seuraava haaste on saada logistiikkaketjut pyörimään. Kiina tuottaa noin kolmanneksen maailman teollisuustuotannosta. Suuri osa tuotannosta on ollut pysähdyksissä kiinalaisesta uudesta vuodesta lähtien tammikuun puolivälistä.
Tunnetun stylistin Teuvo Lomanin, 57, tuomio törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä pysyi ennallaan Helsingin hovioikeudessa.
Loman tuomittiin viime maaliskuussa käräjillä yhden vuoden ja 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä 90 tunnin yhdyskuntapalveluun.
Käräjäoikeuden mukaan Loman esimerkiksi kosketteli ja suuteli 13-vuotiasta uhria ja työnsi peniksensä tämän suuhun.
Hyväksikäyttö kesti oikeuden mukaan noin puoli vuotta vuonna 1999. Loman määrättiin maksamaan 10 000 euroa kärsimyskorvauksia, mukaan lukien korot vuodesta 1999 asti.
Hovissa puitiin sitä, oliko näyttö riittävä. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa syntynyt epäilyä, että uhrin kertomus perustuisi valemuistoihin.
Hyväksikäyttö kesti kuitenkin hovioikeuden mukaan kuukauden vähemmän kuin käräjäoikeus oli katsonut.
Tampereen Teiskossa sijaitseva Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue on valittu vuoden 2020 retkikohteeksi. Kintulammi keräsi peräti 38 prosenttia yleisön äänistä. Tulos julkaistiin GoExpo-messuilla (siirryt toiseen palveluun) perjantaina.
Vuonna 2018 käyttöön vihitty Kintulammi on ollut erittäin suosittu alusta saakka. Luonnonsuojelualue oli Tampereen kaupungin lahja 100-vuotiaalle Suomelle.
Alun perin 10 000 vierailijalle suunniteltu alue on houkutellut noin 40 000 retkeilijää vuodessa.
Miikka Varila / Yle
– Alueen suuri kävijämäärä on asettanut ylläpidolle kovan haasteen. Toivottavasti pystymme vastaamaan siihen, kertoo Kintulammin alueen kehittämisestä ja ylläpidosta vastaava Petri Mäkelä Ekokumppanit Oy:sta.
Esimerkiksi parkkipaikkoja on laajennettu, mutta näin talvilomasesongin aikana Mäkelästä tuntuu, ettei sekään riitä.
– Parkkialue oli jo nyt aamupäivällä täynnä, Mäkelä havainnoi keskiviikkona.
Miikka Varila / Yle
Mäkelä suosittelee käymään Kintulammilla arkipäivinä, sillä viikonloppuina voi tulipaikoilla olla toisinaan ruuhkaa. Poluille mahtuu kyllä.
Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueelle on matkaa Tampereen keskustasta noin 20 kilometriä. Alueella on 15 kilometriä helppoja reittejä, joiden varrelta löytyy viisi tulipaikkaa ja neljä laavua.
– Teimme tänne pieniä perhoslenkkejä, että tänne on helppo tulla tekemään vaikka muutaman sadan metrin, muutaman kilometrin tai sitten koko päivän retki. On ajateltu tämän päivän käyttäjiä, Mäkelä sanoo.
Miikka Varila / Yle
"Lasten kanssa helppokulkuista maastoa"
Kaunis sää ja talviloma houkutteli Kintulammille paljon retkeilijöitä keskiviikkona.
Tamperelainen Miia Liimatainen tuli perheineen Kintulammille ensimmäistä kertaa valokuvaamaan ja retkeilemään. Hän löysi retkikohteen googlettamalla.
– Kaunis ilma! Ja mulla on tämä kamera mukana. Kohta mennään laavulle paistamaan lihapiirakkaa, Liimatainen kertoo.
Liimatainen uskoo, että perhe tulee Kintulammille toistekin. Hän ihastui erityisesti alueen järvimaisemiin.
Miikka Varila / YleMiikka Varila / Yle
Pirkkalalaiselle Lauri Tuoviselle Kintulammi on sopivan matkan päässä. Hän on retkeilyalueella toista kertaa.
– Tämä on lähellä ja lasten kanssa helppokulkuista maastoa. Olemme käyneet lasten kanssa aika usein retkillä nuotiopaikoilla tässä Pirkkalan lähialueilla, Tuovinen kertoo.
Myös Tuovisen suunnitelmissa on syödä eväitä nuotiopaikalla ja nauttia hienosta talvisäästä.
Miikka Varila / Yle
Palkintorahoilla Kintulammin polut kuntoon
Vuoden retkikohde saa maineen lisäksi Suomen Messusäätiön 5 000 euron stipendin. Rahoille löytyy Kintulammilla käyttöä.
– Tämä oli äärimmäinen kiitos, mitä tässä vaiheessa voidaan tälle alueelle saada, Mäkelä kertoo.
Petri Mäkelä kertoo, että retkeilyalueen suunnitteluun ja ylläpitoon löytyi hyvä porukka vuonna 2017. He ovat kovin iloisia Kintulammin valinnasta vuoden retkikohteeksi. Miikka Varila / Yle
Suunnitelmissa on parantaa nykyisiä polkuja esimerkiksi lisäämällä haketta kosteisiin tai juurakkoisiin kohtiin.
Retkeilijöiltä on saatu runsaasti palautetta, miten aluetta voitaisiin kehittää. Mäkelä kertoo, että yleisöltä on tullut peräti 1382 ehdotusta.
Vuoden retkikohde -kilpailun teemana oli tänä vuonna ympäristömyönteisyys. Mäkelä kertoo, että Kintulammilla on kierrätetty materiaalia eli käytetty esimerkiksi puuta vanhoista saunoista.
Finaalissa oli Kintulammin lisäksi mukana viisi muuta kohdetta: Kotkan kansallinen kaupunkipuisto, Kurjenrahkan kansallispuisto Varsinais-Suomesta, Vallisaari Helsingistä, Ärjänsaari Kajaanista sekä kaikki Suomen lähimetsät.
Vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtaja Misha Dellinger irtisanoutuu tehtävästään. Dellinger ilmoitti päätöksestään perjantaiaamuna, kertoo vasemmistoliitto verkkosivuillaan. Dellingerin irtisanoutuminen astuu voimaan välittömästi.
– Viime päivinä noussut kohu on syönyt luottamuksen, jota ilman ei ole mahdollista tehdä toiminnanjohtajan työtä. Siksi en voi tehdä muuta kuin kantaa vastuun tilanteesta ja irtisanoutua tehtävästäni. Kiitän kanssani työskennelleitä kuluneista vuosista ja pyydän anteeksi tuottamaani pettymystä, Dellinger sanoo tiedotteessa.
Yle kertoi torstaina, että Dellingerin perustamalta anonyymiltä Twitter-tililtä on lähetetty viestejä, joissa kehotetaan tappaamaan fasistit ja ilmastonmuutoksen kieltäjät.
Dellingerin mukaan väkivaltaa kannattavat viestit julkaissut tili oli perustettu ennen hänen työsuhteensa alkamista vasemmistoliitossa. Hänen mukaansa viestit eivät ole hänen kirjoittamiaan.
Dellinger pyysi torstaina Twitterissä anteeksi asiasta syntynyttä kohua, mutta ei suoraan viestien sisältöä. Hän kertoi tuomitsevansa väkivallan ja sillä uhkailun.
Andersson: Monet puolueen aktiivit menettivät luottamuksen Dellingeriin
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson tuomitsi kirjoitukset perjantaiaamuna ja sanoi, että vasemmistoliiton puoluehallitus käsittelee tapauksen.
Andersson kertoo Ylelle, että Dellinger veti itse johtopäätökset ja kantaa nyt henkilökohtaisen vastuunsa tilanteesta irtisanoutumalla. Anderssonin mukaan Dellinger itse ehdotti irtisanomista, mutta lopulta asiasta sovittiin yhdessä puolueen kanssa.
– Dellinger on halunnut kantaa vastuuta tilanteessa, jossa hän on nähnyt, että hänen on mahdotonta enää jatkaa työtehtävässään puolueessa, jossa esimerkiksi monet puolueen aktiivit ovat menettäneet luottamuksensa häneen, Andersson sanoo.
Andersson ei halua työnantajapuolen edustajana avata julkisuudessa luottamuksellisia keskusteluja, joita hän on käynyt Dellingerin kanssa.
Andersson ei kommentoi esimerkiksi kysymystä siitä, kuka lähetti uhkaavat viestit Dellingerin perustamalta Twitter-tililtä. Dellinger on itse kiistänyt lähettäneensä tällaisia viestejä.
– Ongelmallista tässä tilanteessa on se, että meillä ei ole mahdollisuuksia todentaa näitä väitteitä puolin eikä toisin. Siksi tässä on myös kyse luottamuksesta työntekijän ja työnantajapuolen välillä.
Anderssonin mukaan vasemmistoliitto edellyttää, että kaikki puolueen jäsenet, työntekijät ja puolueen toiminnassa mukana olevat henkilöt sitoutuvat ehdottomasti väkivallattomuuteen.
Andersson kertoo, että jatkossa vasemmistoliitto tulee painottamaan kaikille työntekijöilleen ja aktiiveilleen sitä, että puolueella on ehdottoman kielteinen kanta kaikenlaiselle väkivallalle tai sillä uhkailulle.
– Tulemme käymään läpi puolueen palkkalistoilla työskentelevien kanssa sitä, että minkä tyyppistä käytöstä edellytämme heidän noudattavan kun he käyvät keskustelua sosiaalisessa mediassa tai muualla julkisuudessa.
Poliisi aloittanut esitutkinnan Dellingerin Twitter-tilistä
Lounais-Suomen poliisi on aloittanut perjantaina esitutkinnan Dellingerin Twitter-tilistä, vahvistaa rikoskomisario Jussi Helesvirta. Asiasta tehtiin poliisille rikosilmoitus torstaina.
– Tutkintakynnys ylittyi ja rikosnimikkeenä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan, sanoo Helesvirta.
Tutkinnan aloittamisesta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Tapaus siirtyy rikosten esikäsittely-yksiköstä ensin tänään perjantaina tutkintaryhmään ja siitä eteenpäin tutkintaan.
– Asia on vielä alkutekijöissään eikä tarkemmasta aikataulusta ole tietoa, Helesvirta kertoo.
Eri puolilla maailmaa on syntynyt useita koronaviruksen tartuntaryppäitä. Niiden tartuntareitit ovat osin vielä epäselviä, mutta useissa tapauksissa on piirteitä niin sanotuista "supertartuttajista".
Viranomaiset uskovat, että mies on Pohjois-Italian ensimmäinen tartuttaja ja siten vaikuttanut merkittävästi Lombardian alueen tartuntavyyhden leviämiseen. Brittilehti The Guardianin mukaan mies on edelleen sairaalahoidossa ja "vakavasti sairas". Viranomaisille on yhä mysteeri, mistä mies sai oman tartuntansa.
Italiassa syyttäjä on aloittanut tutkintoja sairaaloiden tavasta vastata koronavirustartuntoihin. Esimerkiksi 38-vuotiaalle supertartuttajalle ei tehty välittömästi koronatestiä. Mediatietojen mukaan hänet eristettiin vasta 36 tuntia sairaalaan saapumisen jälkeen.
Guardian, Harri Vähäkangas / Yle
Myös Etelä-Korea ilmoitti viime viikolla, että Daegun kaupungin tartunnat olivat syntyneet “supertartuttajamaisessa” tilanteessa. Tartuttaja oli käynyt kuumeisena kristillisen uskonlahkon jumalanpalveluksissa Daegussa. Nainen oli kieltäytynyt hänelle ehdotetuista koronavirustesteistä.
Miehen tartunta havaittiin vasta kun hän sai tiedon oleskelleensa lähellä vahvistettua tartuntatapausta Singaporessa. Britanniaan palannut mies hakeutui sairaalaan, ja testi vahvisti, että myös hänellä oli tartunta.
Guardian, Sky News, Harri Vähäkangas / Yle
1. Keitä tai mitä supertartuttajat ovat?
Supertartuttajiksi kutsutaan henkilöitä, jotka ovat tartuttaneet poikkeuksellisen suuren määrän ihmisiä. Koronaviruksen kohdalla yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin 2,2 ihmistä.
Supertartuttajilla virusta on tyypillisesti runsaasti ylähengitysteissään, jolloin he levittävät sitä yskiessään helpommin, kuvaa Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.
– Ihan tarkkaan ei tiedetä, minkälaista yksilöllistä vaihtelua eri henkilöillä viruksen määrissä on, Vapalahti sanoo.
Supertartuttajatapauksiin liittyy myös sattumanvaraisuutta. Olosuhteiden on oltava tartunnoille otolliset.
– Ennemminkin kuin supertartuttajia on tilanteita, joissa tartuttaminen useampaan ihmiseen on mahdollista, kuvaa Vapalahti.
Suhteellisen hyvässä kunnossa olevat ja virustaan tietämättään kantavat potilaat, jotka eivät osaa epäillä tautia, saattavat tartuttaa muita. Tilannetta mutkistaa myös se, että koronavirus voi säilyä pinnoilla tutkimusten mukaan useita tunteja.
– Jos samassa tilassa on paljon ihmisiä, tauti voi tarttua joko pisaratartuntana tai pintojen kautta, kuvaa Vapalahti.
Mahdollisia supertartuttajia voivat olla myös sairaalapotilaat, joilla virusta ei ole vielä diagnosoitu, mutta jotka tarvitsevat avustettua hengitystä. Myös muut hoitotoimenpiteet saattavat tällöin levittää virusta henkilökuntaan ja muihin potilaisiin puutteellisesti suojatussa sairaalassa.
2. Voidaanko supertartuttajia tunnistaa etukäteen?
Etukäteen ei voi tietää, kuka saattaa osoittautua supertartuttajaksi, sanoo Vapalahti. Viruksen leviämiseen vaikuttaa, missä vaiheessa tauti potilaalla on, potilaiden oma käytös ja ympäristö ja tilanteet, joissa he liikkuvat.
Sairaalassa voidaan kuitenkin estää viruksen leviämistä hoidon yhteydessä.
– Emme ole kaikki samanlaisia, sanoi tilastollisen epidemologian professori Christl Donnelly Imperial College London -yliopistosta uutistoimisto Reutersin mukaan.
– Immuunijärjestelmämme ja käytöksemme ovat erilaisia ja ne paikat, joissa satumme olemaan. Kaikki nämä tekijät voivat vaikuttaa siihen, kuinka monelle ihmiselle tartutamme taudin, hän jatkoi.
3. Onko supertartuttajia ollut aiemmin?
Kyllä. Supertartuttajailmiötä on kuvattu jo sars- ja mers-virustautien kohdalla. Sarsin kohdalla Kiina määritteli, että yli 8 henkilöä tartuttavat ovat niin kutsuttuja supertartuttajia.
Tutkijoiden arvion mukaan koronavirukseen sairastunut tartuttaa keskimäärin 2,2 ihmistä. Kyseessä on virustutkimuksessa käytetty matemaattinen R0-luku. R0 kuvaa, kuinka monta muuta ihmistä tautiin sairastunut keskimäärin tartuttaa.
Pieni osa sairastuneista tartuttaa kuitenkin huomattavasti keskiarvoa enemmän.
Sarsin kohdalla R0-luku oli 3–5. Tuhkarokon R0-luku puolestaan kertoo, että se on yksi tarttuvimpia viruksia. Yksi sairastunut voi tartuttaa keskimäärin 12–18 ihmistä, mutta rokotuksilla tuhkarokon leviäminen on saatu kuriin.
Nyt tunnettujen lukujen perusteella koronavirus on siten tarttuvampi kuin kausi-influenssa tai vuosina 1918–19 levinnyt espanjantauti. Esimerkiksi espanjantaudin R0-luku oli 1,8.
Uuden koronaviruksen todellinen R0-luku selvinnee kuitenkin vasta viikkojen tai kuukausien päästä, kun viruksesta tiedetään enemmän.
Lancasterin yliopiston tutkimuksessa tutkijat puolestaan ovat omassa arviossaan päätyneet siihen, että viruksen oikea tartuttavuusluku olisi korkeampi, 3,1. Todennäköisesti menee vielä viikkoja, ennen kuin lukua pystytään tarkentamaan.
Viranomaiset pyrkivät eri toimenpiteillä painamaan viruksen R0-luvun alle yhteen, jolloin epidemian voi katsoa hiipuvan.
4. Mitä epäselvyyksiä supertartuttajiin liittyy?
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan termi on liian epätarkka. Se voi myös antaa virheellisesti vaikutelman, että henkilöissä on ominaisuuksia, jotka tekevät heistä alttiimpia tartuttamaan muita.
On mahdollista, että suurella joukolla tartunnan saaneista voi olla yhteinen tartunnan lähde, mutta tartunnan osatekijät ovat monitahoiset.
Termiä on arvosteltu myös, koska sen käyttö voi olla leimaavaa. Kun Britanniassa paljastui, että Singaporesta palannut ja Alpeilla lomaillut brittimies oli tartuttanut 11 ihmistä, viestimet raportoivat hänen henkilöllisyytensä ja kertoivat hänen liikkeistään yksityiskohtaisesti. Mies itse oli kuitenkin ollut oireeton eikä hän tiennyt kantavansa virusta.
Vasta kun mies sai tiedon, että hänellä oli ollut yhteys virukseen sairastuneeseen, hakeutui hän itse testeihin.
5. Voiko supertartuttajista päätellä jotain koronaviruksen leviämisen kehittymisestä?
Supertartuttajista ei pystytä ennustamaan paljoakaan viruksen leviämisestä, koska mahdolliset tartuntatilanteet vaikuttavat myös taudin leviämiseen.
Koronaviruksen pysäyttämisen tekee hankalaksi juuri se, että virus ei aiheuta kaikille vakavia oireita. Tällöin virus ehtii tarttua ja levitä ikään kuin piilossa.
– Huomiota siihen saatetaan kiinnittää jollain alueella vasta, kun vakavampia oireita saaneet hakeutuvat hoitoon tai tulee paikallisia sairastumisryppäitä, arvioi Vapalahti.
Tällöinkin havaitaan usein vain jäävuoren huippu eli vakavimmat potilastapaukset. Sairaalaan päätyneiden lisäksi on runsaasti niitä, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa eikä heidän tartuntojaan välttämättä diagnosoida.
Urheiluharrastuksissa tapahtuvasta epäeettisestä toiminnasta raportoivien yhteydenottojen määrä on kasvanut huimasti tänä vuonna, kertovat auttavia palveluita ylläpitävät Väestöliitto ja Suomen urheilun eettinen keskus Suek.
– Yleisimpiä [yhteydenottojen aiheita] ovat aikuisten epäasiallinen käytös, henkinen väkivalta tai lasten ja nuorten välinen kiusaaminen Myös seksuaalinen häirintä ja seksuaalinen väkivalta näkyvät jonkun verran yhteydenotoissa, Väestöliiton Et ole yksin -palvelun asiantuntija Saara Ruotsalainen kertoo.
Viime vuonna palveluun tuli chatin tai puhelun kautta yhteensä noin 150 yhteydenottoa. Tänä vuonna yhteydenottoja on tullut tähän mennessä kymmeniä.
Suekin ylläpitämään ILMO-palveluun on tullut vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana hieman yli 30 ilmoitusta epäeettisestä toiminnasta urheilussa, kun viime vuonna ilmoituksia tuli 11. Näiden lisäksi Suekin työntekijöille tulee ilmoituksia epäeettisestä käytöksestä myös puhelimitse ja sähköpostitse.
Kiusaamista ja muuta epäasiallista käytöstä
Suurin osa Et ole yksin -palvelun yhteydenotoista tulee urheilevilta nuorilta ja lapsilta, jotka haluavat keskustella lasten ja nuorten välisestä kiusaamisesta tai valmentajan tai muun aikuisen epäasiallisesta käytöksestä. Kokemuksissa näkyvät esimerkiksi tasapuolisen kohtelun puute, huomiotta jättäminen, henkinen väkivalta ja pelottavaksi tai uhkaavaksi koettu käytös, Ruotsalainen kertoo.
Myös vanhemmat ottavat palveluun yhteyttä samoista teemoista.
– Seurassa ei olla ehkä oltu halukkaita puuttumaan tai osattu puuttua tai vanhemmat kokevat yksinjäämistä tilanteen kanssa, Ruotsalainen kertoo.
Suekiin ilmoituksia on tullut vain aikuisilta. Usein ilmoitetaan omaan lapseen kohdistuneesta epäasiallisesta käytöksestä tai kiusaamisesta, mutta myös aikuisiin itseensä kohdistuneista vääryyksistä.
– Esimerkiksi seuratoimijat ovat kokeneet, että heitä on kohdeltu kaltoin ja heidät on savustettu ulos seurasta, kertoo Suekin tutkintapäällikkö Jouko Ikonen.
Yhteydenotoissa auttaviin palveluihin ei korostu mikään tietty laji, vaan ilmoituksia tulee laidasta laitaan. Väestöliiton mukaan eniten yhteydenottoja tulee kilpaurheiluun ja tavoitteelliseen seuratoimintaan liittyen.
Et ole yksin -palvelussa tarjotaan yhteydenottajalle ensisijaisesti keskusteluapua, tukea ja neuvoja asian eteenpäin viemiseksi. Myös rikosilmoituksia on tehty "jonkun verran", Ruotsalainen kertoo.
– Asioiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Olisi hyvä puhua aikuiselle, vanhemmalle, seuran muulle aikuiselle tai valmentajalle tai jutella kaverin kanssa ja mennä yhdessä kertomaan. Rohkaisisin lapsia ja nuoria puhumaan, jos kokee tällaista, Ruotsalainen sanoo.
Suekin Ikonen kertoo, että kaikki heille tulleet ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti. Asiasta voidaan aloittaa tutkinta, ongelma voidaan antaa tiedoksi lajiliitoille tai Olympiakomitealle taikka ohjata suoraan poliisille tai muille viranomaisille. Osa ilmoituksista ei aiheuta jatkotoimenpiteitä esimerkiksi vajaiden tietojen vuoksi.
Luisteluvalmentajan tapaus mursi padot
Julkinen keskustelu urheiluvalmennuksen etiikasta ja sopivan käytöksen rajoista alkoi sen jälkeen, kun Yle Urheilu julkaisi tammikuussa jutun, jossa kerrottiin, miten kilpailukieltoon asetettu taitoluisteluvalmentaja oli käyttäytynyt valmennettaviaan kohtaan. Valmentaja oli muun muassa käyttänyt sopimatonta kieltä ja huutanut valmennettavilleen sekä nöyryyttänyt heitä.
Oletko sinä törmännyt epäasialliseen käytökseen urheilumaailmassa? Kerro meille alla olevalla lomakkeella kokemuksistasi. Vastauksia voidaan käyttää nimettömästi jutussa.
Useat näyttelijät osoittivat mieltään ja marssivat ulos César-palkintogaalasta sen jälkeen, kun Roman Polanskille myönnettiin parhaan ohjaajan palkinto elokuvastaan Upseeri ja vakooja. Ulosmarssi juontaa juurensa Polanskin viimeisimpään raiskaussyytökseen.
Polanski ei osallistunut palkintogaalaan, vaikka Upseeri ja vakooja -elokuvalla oli 12 ehdokkuutta. Hän oli aikaisemmin tiedottanut jäävänsä pois gaalasta, koska pelkäsi oman turvallisuutensa puolesta.
– Aktivistit ovat jo uhkailleet minua lynkkauksella, Polanski kertoi tiedotteessaan.
Perjantaisen gaalan tapahtumapaikan edustalla kokoontui muutamia satoja aktivisteja osoittamassa mieltään ennen gaalan alkua.
Parhaan elokuvan palkinnon voitti Ladj Lyn ohjaama Les Misérables. Kyseinen elokuva keräsi tämän vuoden César-gaalassa eniten palkintoja neljällä voitolla. Polanskin Upseeri ja vakojaa voitti yhteensä kolme palkintoa.
Polanskin ehdokkuus nosti ennen César-gaalaa kohun, sillä ranskalaisnäyttelijä ja valokuvaaja Valentine Monnier syytti Polanskia raiskauksesta muutamaa päivää ennen elokuvan ensi-iltaa. Monnier'n mukaan raiskaus tapahtui Polanskin lomamökillä Sveitsissä vuonna 1975, jolloin Monnier oli 18-vuotias.
Lukuisat naiset ovat syyttäneet vuosien mittaan elokuvaohjaajaa raiskauksesta. 86-vuotias Polanski on kiistänyt kaikki syytökset.
Hän kuitenkin myönsi syyllisyyteensä 13-vuotiaan raiskaustapauksessa Yhdysvalloissa vuonna 1977. Polanski pakeni tuomionsa täytäntöönpanoa maasta vuonna 1978.
Yhdysvallat sanoo aikovansa vetää joukkonsa kokonaan pois Afganistanista 14 kuukauden sisään, mikäli Taliban sitoutuu noudattamaan sopimiaan ehtoja. Asiasta kertoivat sekä Yhdysvaltain että Afganistanin edustajat Qatarin pääkaupungissa Dohassa.
Afganistanin ääri-islamilaisen Taliban-liikkeen edustajat ovat saapuneet Dohaan allekirjoittaakseen historiallisen sopimuksen verivihollisen, Yhdysvaltain kanssa.
Allekirjoitustilaisuus alkoi tänään alkuiltapäivällä Suomen aikaa.
Osapuolten välinen sopimus ei ole varsinaisesti rauhansopimus, mutta sen katsotaan olevan pitkä ja välttämätön askel Afganistanin sodan lopettamiseksi. Molemmat osapuolet ovat tehneet myönnytyksiä.
Koko sisältö ei ole tiedossa
Sopimuksen tarkkaa sisältöä ei ole julkistettu, eikä sitä uutistoimistojen mukaan julkisteta välttämättä koskaan.
Sopimukseen tiedetään liittyvän ainakin kaksi tärkeää osaa. Ensinnäkin Yhdysvallat lupaa siirtää vähetää joukkojaan Afganistanissa 8 600 sotilaaseen 135 päivän kuluessa. Loppujen poistuminen maasta edellyttää, että Taliban toteuttaa sitoumuksensa Yhdysvaltoja tyydyttävällä tavalla. Joukkojen vetäytyminen on Yhdysvaltain myönnytys.
Toinen kohta on Talibanin myönnytys, eli lupaus, jonka mukaan Taliban aloittaa Afganistanin tulevasta hallinnosta viralliset neuvottelut maan laillisen hallituksen kanssa. Tässä piilee asiantuntijoiden mukaan todellinen haaste, koska oppositio ei hyväksy Afganistanin viimesyksyisten vaalien tulosta, joten on epäselvää, kenen kanssa Taliban neuvottelisi.
Talibanin ja hallituksen neuvottelut ovat joka tapauksessa ratkaisevassa asemassa, kun Afganistanin sisällissotaa yritetään rauhoittaa.
Viikko sitten osapuolet sopivat viikon kestävästä "väkivallan vähentämisen vaiheesta". Se on onnistunut kohtalaisen hyvin. Viikon aikana yhteenotoissa on kuollut "vain" 19 turvallisuusjoukkojen sotilasta ja neljä siviiliä. Afganistanin oloissa se on vähän, kertoo uutiskanava al-Jazeera.
Dohassa allekirjoitettava sopimus on historiallinen ja on mahdollista, että sen myötä Afganistania 18 vuotta riivannut sota päättyy.
Sota alkoi nykymuodossaan, kun Yhdysvaltain joukot hyökkäsivät maahan 2001. Tuolloin niiden tavoittena oli nujertaa al-Qaida-terroristijärjestö, joka oli tehnyt New Yorkiin suuren terrori-iskun.
Taliban ilmoitti tänään aamulla, että se määrää kaikki taistelijansa pidättäytymään kaikenlaisista hyökkäyksistä.
– Tärkeintä on, että Yhdysvallat sitoutuu toteuttamaan omat lupauksensa neuvottelujan ja rauhansopimuksen ajan, sanoi Talibanin tiedottaja. Hän lisäsi, että ulkomaiset lentokoneet lentävät jatkuvasti taliban-joukkojen yllä, mikä on "ärsyttävää ja provokatoorista".
Yhdysvaltain osalta allekirjoitusseremoniaan saapuu ulkoministeri Mike Pompeo.
Presidentti Donald Trumpille sopimuksen allekirjoittaminen olisi ulkopoliittinen voitto. Hän lupasi vaalikampanjassaan, että tuo takaisin kotimaahan Yhdysvaltain ulkomailla taistelevat sotilaat.
Luxemburgista tulee lauantaina ensimmäinen maa maailmassa, jossa julkinen liikenne on ilmaista. Lilliputtivaltion liikenneministeriön mukaan noin 40 prosenttia maan kotitalouksista tulee säästämään joka vuosi keskimäärin sata euroa ilmaisliikenteen vuoksi.
Luxemburgissa on jo ollut osittain ilmainen joukkoliikenne yksittäisissä kaupungeissa, mutta nyt liikenneministeriön päätös takaa täysin ilmaisen joukkoliikenteen koko maahan.
Suurherttuakunnan asukkaat ovat innokkaita yksityisautoilijoita. Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan 47 prosenttia liikematkoista ja 71 prosenttia vapaa-ajan matkoista tehtiin henkilöautolla. Bussia käytettiin 32 prosenttiin matkoista ja junaa 19 prosenttiin.
Suurherttuakunnan pääkaupunki Luxemburg on surullisen kuuluisa liikenneruuhkistaan. Kaupunkiin on jo vuosia värkätty raitiovaunulinjaa, mutta se ei ole vieläkään valmistunut.
– Järjestelmällinen ja jatkuva sijoittaminen joukkoliikenteeseen on oleellinen ehto sen vetoavuuden edistämiseksi, liikenneministeri Francois Bausch sanoo.
Julkisen liikenteen liput ovat tuottaneet valtion kassaan Luxemburgissa noin 41 miljoonaa euroa vuodessa. Luxemburgin joukkoliikenteen kokonaisbudjetin loppusumma on 500 miljoonaa euroa.
Pankkien ja työeläkeyhtiön omistukseen siirtynyt hoivayhtiö Esperi Care on saanut jobinpostia työtuomioistuimelta palkkakiistassa, joka koskee oman työntekijän työehtosopimuksen mukaisen palkankorotuksen nollausta leikkaamalla saman verran ylimääräisestä palkanosasta, ns. "Esperi-lisästä".
Tällöin palkankorotuksen nettovaikutus oli todellisuudessa nolla euroa. Työtuomioistuimen tuore lausunto tarkoittaa käytännössä sitä, että tämänlaista koplausta ei voida tehdä.
Työtuomioistuin asettui kiistassa hoitokodin lähihoitajan näkökannalle ja katsoi lausunnossaan, että riidanalaisen työehtosopimuksen kirjauksen ei voida katsoa tarkoittavan Esperi-lisän kaltaisia lisiä, joista ei ole sovittu työehtosopimuksessa vaan työsopimuksessa.
Työnantajaa edustava Hyvinvointiala HALI katsoo lausunnossaan työtuomioistuimelle, että "kyseinen työehtosopimusmääräys on pätevä. Sillä on tarkoitettu myös Esperi-lisän kaltaisia lisiä, joista ei ole sovittu työehtosopimuksessa vaan työsopimuksessa, ja tällaisesta on voitu pätevästi sopia."
Erimielisyyttä on siis siitä, voiko työnantaja leikata palkasta muualta palkankorotuksen yhteydessä ja miten siitä on sovittu työehtosopimuksessa.
Paljon muitakin
Kiista lähti liikkeelle kesällä 2018 työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkkojen korotuksen jälkeen. Työtuomioistuimen mielestä tuolloin kävi kuukausipalkalle seuraavasti: "Työnantaja on alarajakorotusten yhteydessä alentanut hoitajalle maksettavan Esperi-lisän määrän 39,59 eurosta 22,48 euroon 1.6.2018 lukien."
– Esperi-lisän määrää on siten alennettu 17,11 euroa eli saman verran kuin hoitajan työehtosopimuksen perusteella määräytyvä taulukkopalkka on alarajakorotuksen myötä noussut, työtuomioistuin summaa tämänviikkoisessa lausunnossaan.
Työehtosopimuksen palkankorotuksen nettovaikutus oli siis tasan nolla euroa.
Keväällä 2019 lähihoitaja haastoi ammattiliittonsa tuella työnantajansa oikeuteen Esperi-lisän yksipuolisesta pienentämisestä. Sopimusneuvottelija Jukka Parkkola Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerista sanoo, että oikeuteen on lähdetty yhden jäsenen asiassa, vaikka kiista koskee satoja, jopa tuhatta esperiläistä. Parkkolan mukaan lukuisat esperiläiset ovat ottaneet liittoon yhteyttä samasta asiasta.
Käräjät Lahdessa
Parkkolan mukaan Esperi Care ei ole maksanut takaisin nipistämäänsä Esperi-lisää oikeusprosessin aikana.
– Sama tilanne jatkuu työntekijöillä, joilta se alun perin kesällä 2018 vähennettiin. En usko, että Esperi palauttaa leikattuja palkkoja ennen kuin saamme lainvoimaisen tuomion, Parkkola arvioi.
Parkkolan mukaan kesällä 2019 Esperi jätti tekemättä palkan pienentämisen vastaavassa vähimmäispalkan korotustilanteessa.
– Suurimmalla osalla esperiläisiä lisä on ollut ja on edelleen pienennettynä, lukuun ottamatta aivan uusia työntekijöitä, Parkkola sanoo.
Työtuomioistuin antoi asiasta lausunnon Päijät-Hämeen käräjäoikeuden pyynnöstä. Tuomio tulee aikanaan käräjäoikeudesta Lahdesta.
Esperi Caren siirtymisestä luotonantajiensa Danske Bankin, Ilmarisen ja SEB:n omistukseen uutisoitiin helmikuun alussa. Taustalla on Esperin heikentynyt taloudellinen tilanne.
Perussuomalaiset Nuoret päättävät tänään ylimääräisessä kokouksessaan Tampereella, hyväksyvätkö he emopuolueen vaatimuksen nuorisojärjestön sääntöjen muuttamisesta. Jos sääntömuutos menee läpi, PS voisi erottaa niin sanotut etnonationalistit sekä emopuolueesta että PS-nuorista.
Jos PS-nuoret eivät taivu sääntömuutokseen, uhkaa PS katkaista suhteensa nuorisojärjestöön.
Onko nyt Bidenin vuoro loistaa esivaaleissa?
Anice Carr pääsi ilokseen yhteiskuvaan fanittamansa Joe Bidenin kanssa Charlestonissa pidetyn kampanjatilaisuuden päätteeksi.Anice Carr
Tähän asti demokraattien esivaalikisassa heikosti pärjännyt Joe Biden on panostanut Etelä-Carolinaan. Hän uskoo voittavansa osavaltion esivaalin ja julistaa, että nyt on meneillään taisto Yhdysvaltain sielusta. Bidenin suosio on mustien joukossa suurta. Anice Carr on elänyt lapsuutensa rotuerottelun aikaan ja ajattelee, että presidentin pitää olla Bidenin kaltainen kansalaisoikeuksien puolesta toimiva valtiomies.
Kuukautisia edeltävä häiriö voi aiheuttaa itsetuhoisia ajatuksia
Natalia Kukulaksen elämä on kärsimystä yli viikon ajan joka kuukausi. Sitten elämä kääntyy taas hyväksi, suorastaan ihanaksi.Katriina Laine / Yle
Kuukautisia edeltävät oireet ovat joillain naisilla poikkeuksellisen rajuja. Kyseessä on häiriö nimeltä PMDD, joka aiheuttaa masennusta, raivokohtauksia ja jopa itsetuhoisia ajatuksia. Sairaudesta kärsii 5–8 prosenttia naisista. Varsinkaan perusterveydenhuollossa oireyhtymää ei tunneta kovin hyvin, ja moni voikin siksi saada väärän diagnoosin. Lue tästä kahden PMDD:stä kärsivän naisen tarina.
Essee: Kiina määrittelee uudelleen ihmisen onnellisuuden
Esseessä esitetään, ettei Amerikalla ole suurta Kiina-strategiaa.Lasse Rantanen
Kiinan menestys on romuttanut klassisen modernisaatioteorian tärkeimmät opinkappaleet. Tie vaurauteen ei aina kuljekaan demokratian kautta, keskiluokkaistuneet ihmiset eivät aina haluakaan lisää vapautta. Kummatkin ovat kovia iskuja länsimaiselle maailmankuvalle, kirjoittaa Ylen ulkomaantoimittajaJani Parkkari.
Roman Polanskin Cèsar-palkinto raivostutti
Mielenosoittajia kerääntyi vastustamaan Roman Polanskia Salle Pleyel -salin edustalla Pariisissa ennen César-gaalan alkua.Christophe Petit Tesson / EPA
Polanski ei osallistunut palkintogaalaan, koska pelkäsi oman turvallisuutensa puolesta.
Lännestä alkaen pilvistyvää, ehkäpä myös lunta
Seija Paasonen / Yle
Lauantaina lännessä ja lounaassa voi tulla jokunen lumi- tai räntäkuuro. Myös Länsi-Lappiin saapuu runsaampaa pilvisyyttä ja mahdollisesti hyvin heikkoja lumisateita. Maan keskiosassa ja idässä on laajalti aurinkoista. Lämpötila nousee selvästi yön lukemista, vaikka suuressa osassa maata pysytään päivälläkin pakkasella.
Seinäjokisella Sonja Pihlajamäellä on tänään lauantaina syntymäpäivä. Virallisesti hän täyttää 24 vuotta, mutta toisaalta hän on vasta kuusivuotias. Syntymäpäivä kun on karkauspäivänä 29.2. Erikoisempi syntymäpäivä herättää usein keskustelua.
– Kavereilta tulee paljon leikkimielistä kuittailua, Pihlajamäki naurahtaa.
Karkauspäivä on lisätty kalenteriin, sillä ajanlaskumme mukaan Maan pitäisi kiertää Auringon ympäri vuodessa, eli 365 päivässä. Todellisuudessa Maalta kuluu kierrokseen vajaa kuusi tuntia pidempään kuin 365 päivää. Tämän takia joka neljäs vuosi kalenteriin on lisättävä yksi ylimääräinen päivä.
Pihlajamäelle itselle on kerrottu, että perheessä jännitettiin paljon, syntyykö lapsi harvinaisena päivänä. Esimerkiksi Tekniikka ja Talous-lehden laskelmien mukaan maailmassa on viisi miljoonaa karkauspäivänä syntynyttä.
– Laskettu aika oli vähän aiemmin, mutta synnytys venähti niin, että aamuyöllä neljän-viiden aikoihin sitten putkahdin maailmaan, Pihlajamäki kertoo.
Aivan sukunsa ensimmäinen karkauspäivänä syntynyt hän ei kuitenkaan ole: Pihlajamäen edesmenneen papan veli oli myös syntynyt karkauspäivänä.
Syntymäpäivä joko helmikuussa tai maaliskuussa
Karkauspäivä tarjoaa syntymäpäiväsankareille mahdollisuuksia: jotkut juhlivat merkkipäiväänsä 28. helmikuuta, toiset 1. maaliskuuta. Pihlajamäki on tottunut juhlimaan syntymäpäiväänsä päivää aiemmin, eli 28.2.
– Itselleni on osa identiteettiä, että olen syntynyt helmikuussa.
Onnitteluita hän saa myös eniten 28.2, mutta saa häntä itseään onnitella myös maaliskuunkin puolella.
Karkauspäivä muistetaan muun muassa uskomuksesta, että silloin naiset voivat kosia, eikä kosinnan kohde voi kieltäytyä. Vaihtoehtoisesti hän voi ostaa kosijalle hamekankaan. Karkauspäivä on tunnettu myös päivänä, jolloin kaikki epäonnistuu.
Tänä vuonna karkauspäivä ajoittuu lauantaille ja on täten suosittu hääpäivänä. Esimerkiksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkoissa karkauspäivänä vihitään viisi paria ja yksi saa liitolleen siunauksen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi eilen perjantaina, että hän aikoo nimittää maan kansallisen tiedustelun johtajaksi republikaaniedustaja John Ratcliffen.
Kansallinen tiedustelu on ollut ilman pysyvää johtajaa kuukausikaupalla, kun edellinen johtaja Dan Coats väistyi viime kesänä.
Tehtävää hoiti aluksi terrorisminvastaisen työn asiantuntija Joseph McGuire, jonka Trump kuitenkin pakotti eroamaan helmikuun lopulla. Sen jälkeen väliaikaiseksi johtajaksi nousi Yhdysvaltain Saksan-suurlähettiläs Richard Grenell.
Trump kaavaili alun perinkin vankkaa tukijaansa Ratcliffea tehtävään, mutta tämä perui ehdokkuutensa elokuussa. Suunnitelma nimittää hänet kansallisen tiedustelun johtajaksi herätti erityisesti demokraattileirissä huolta tehtävän politisoitumisesta. Trumpin mukaan Ratcliffe vetäytyi, koska media kohteli häntä epäreilusti.
– John on erinomaisen kyvykäs mies, presidentti Trump kirjoitti tviitissään.
Oppositiossa olevat demokraatit esittivät heti vastalauseensa.
– Ikävä kyllä kongressiedustaja Ratcliffe on osoittanut anteeksiantamatonta kiinnostusta salaliittoteorioihin, samoin kuin epäkunnioitusta ja epäluottamusta lainvalvonta- ja tiedusteluveteraanejamme kohtaan. Näistä syistä hän on kelvoton johtamaan tiedustelujärjestöjämme, totesi edustajainhuoneen demokraattinen puheenjohtaja Nancy Pelosi.
Ratcliffe nousi julkisuuteen presidentti Trumpiin kohdistuneen virkarikossyytteen aikana, kun hän puolusti Trumpia voimakkaasti.
Demokraatit ovat moittineen Ratcliffeä kokemattomaksi. Hänen on myös pelätty muuttavan tiedusteluaineistoa siten, että se tukisi Trumpin näkemyksiä.
Historioitsija, väkivaltatutkija ja tietokirjailija Satu Lidmanilla on tehtävä: Hän nostaa tutkimuksen kautta julkiseen keskusteluun aiheita, joista on tähän asti vaiettu. Lidmanin uusi kirja Taivas ja syli käsittelee parisuhdeväkivaltaa vanhoillislestadiolaisen naisen kokemuksen kautta. Kirjassa tutkitaan parisuhdeväkivaltaa myös yleisellä tasolla.
–Iso syy on vaikeneminen. On ymmärrettävää, että yhteiskunnassa ei haluta keskustella tällaisesta aiheesta, koska siinä saa olla kieli keskellä suuta. Vaikeneminen on silti aina huono vaihtoehto, jos olemassa oleva väkivaltailmiö on selvästi rakenteellistunut ja on olemassa väkivaltaa piilottavia ja sen jatkumista lisääviä elementtejä, Lidman sanoo.
Lidman toivoo, että parisuhdeväkivallasta puhuttaisiin paljon enemmän. Aihe on häpeän ja pelon vuoksi kenelle tahansa edelleen liian vaiettu. Lisäksi pitäisi puhua siitä, mitä yhteisöllisyys todella tarkoittaa ihmisen elämässä, silloin kun elää enemmän tai vähemmän suljetussa yhteisössä.
–Jättääkö hän kertomatta? Kaunisteleeko hän asioita? Kohdistuuko häneen painetta? Odotuksia yhteisöltä? Kaikki tämä vaikuttaa avun hakemiseen. Tutkimani tarina osoittaa, että auttamisjärjestelmä oli ja on yhä keskeneräinen. Ei ole puuttumisen osaamista, joka palvelisi yhteisöllisen taustan omaavia ihmisiä. Ehkä heidän ajatellaan hoitavan itse omat asiansa, jolloin ei puututa tai voidaan ajatella, ettei osata auttaa, kun kyse on erityisestä vakaumuksesta.
Lidman muistuttaa, että turva, avunsaaminen ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.
–Apua pitäisi pystyä tarjoamaan kaikille vakaumuksesta ja taustasta riippumatta. On tarpeen räätälöidä apua, samaa kaikille ei takaa ihmisoikeuksien toteutumista. Auttamisjärjestelmisen pitäisi pystyä paremmin huomioimaan erilaisten väkivaltailmiöiden välillä olevia erityispiirteitä ja eroja, Satu Lidman sanoo.
Päivi kaipaisi isän kuoltuakin isässä olevaa "hyvää isää"
Uusi kirja Taivas ja syli kertoo vanhollislestadiolaisen Päivin tarinan, jota tutkija haastatteli peitenimellä. "Päivin" kotona maaseudulla elettiin tilanteessa, missä väkivalta ja alkoholi sekoittuivat aineelliseen niukkuuteen.
Päivi kuvaili 1990-luvulla kirjoittamiaan muistikuvia lapsuudestaan näin:
“Olen syntynyt syrjäseudulla, tietämättömien taipaleiden takana. Ympärilläni on luontoäiti, kotini järven rannalla, kiirettömyys ja etäisyys jostain suuresta maailmasta. Muistan isäni sylin lämmön, tarinat sateenkaaresta, jota pitkin pääsee tapaamaan Jumalaa, kaislaveneiden teon poutapäivinä, nenän vaihtamiset. Muistan isän hakkaamassa äitiä raivoisasti pirtin seiniä vasten tai isän paiskaamassa äidin pitkin pituuttaan lattialle. Äidin ammottavaan huutoon auenneen suun. Muistan hädän, muistan pelon, muistan viinan hajun, pontikankeiton hajun."
Gaudeamus Oy
–Katkelma on hyvin koskettava. Toisaalta täytyy muistaa, että Päivillä oli myös tosi lämpöisiä muistoja lapsuudesta ja vanhemmistaan. Hän muisteli isässään sitä "hyvää isää" ja kaipasi häntä.
Tämä on Lidmanin mukaan tyypillistä lapselle tai nuorelle, joka kokee tai todistaa väkivaltaa.
– Lapsi pitää aina vanhempia vanhempinaan. Kaipuu syliin on silloinkin, kun on nähnyt jotain, mitä kenenkään ei pitäisi lapsena kokea.
Vanhoillislestadiolaisuutta ei pidä nähdä väkivallan syynä
Isä oli hyvin väkivaltainen ja osa Päivin minä-käsitys muovautui ulkonäköpaineista: Hänen korvansa oli syntymässä hieman painunut ja isä keksi kutsumanimen Rotankorva.
–Rotankorva nimitys oli sellainen, että se varmasti vaikuttaa itseluottamukseen. Jos sen lisäksi elämään kertyy muitakin vastoinkäymisiä, siitä tulee kokonaisuutena raskas taakka.
Isä ei ollut väkivaltainen niinkään lapsia kohtaan vaan puolisoaan kohtaan.
– Se on väkivaltakokemus lapselle, vaikka se ei koskisi suoraan lasta.
Päiville lohdutusta toivat luonto ja usko. Hänellä oli myös ystäviä ja luotettuja ihmisiä vanhoillislestadiolaisissa piireissä, joihin hän saattoi tukeutua.
–Missään tapauksessa vanhoillislestadoilaistuutta ei tule nähdä väkivallan syynä, mutta uskonyhteisoon kuulumisen kautta väkivaltakokemus saa erilaisia sävyjä.
Satu Lidman on Vuoden turvateko 2019 –palkittu historioitsija ja tietokirjailija, jonka tutkimusteemat painottuvat väkivaltaan, rikollisuuteen, sukupuoleen ja ihmisoikeuksiin.Mikko Palonkorpi
Väkivaltaisen isän jälkeen löytyi alistava aviomies
Lidman uskoo, että uskonyhteisössä sisällä eläminen voi verkostona joko auttaa tai hankaloittaa avunsaamista ja selviytymistä.
–Kaikki ei voi koskaan pyyhkiytyä pois, mutta jos saa oikeanlaista ammattiapua, traumaa voi oppia käsittelemään.
Päivi tuli rippileirillä uskoon ja vanhollislestadiolaisesta yhteisöstä tuli tärkeä osa hänen elämäänsä. 17-vuotiaana hän kohtasi Eeron, jota piti ihannemiehenään. Päivi ajatteli pahinta olevan alkoholistin kanssa naimisiin päätyminen. Toisin kävi: Mies oli raitis, mutta hänestä paljastui alistaja.
–Päivi yhdisti väkivallan alkoholin käyttöön. Hän uskoi, että raitis mies on lupaus Jumalalta hyvästä tulevaisuudesta. Ei hän osannut epäillä pahinta.
Uskonyhteisössä ajateltiin, että nuorena solmittu liitto on ehdottoman pysyvä, eikä ero ollut vaihtoehto. Päivi ei nähnyt ulospääsyä. Tuoreessa avioliitossa kontrolli alkoi heti.
–On tyypillistä parisuhdeväkivallalle, että tulee suvantovaiheita. Luvataan, ettei näin enää koskaan tapahdu, uskotaan ja luvataan parempaa ja nähdään kumppanissa ihminen, johon on rakastunut, mutta taas jonkin ajan kuluttua pudotaan kuilun pohjalle.
Lapset olivat Päiville toivottuja ja rakastettuja. Pariskunnalle syntyi kahdeksan lasta. Vuonna 1987 Päivi kävi turvakodissa. Viimeiset vuodet he asuivat Eeron kanssa asumuserossa.
–Tässä tarinassa monilapsisuus oli toivottua. Vanhollislestadiolaisuuden yhteydessä on puhuttu paljon monilapsisuuden taakasta, ikäänkuin naiset olisivat pelkkiä uhreja, pelkkiä synnytyskoneita. Päiville lapset olivat toivottuja ja haluttuja, eikä lasten lukumäärä näyttäytynyt ongelmana, vaan päinvastoin: jos avioliitto olisi tukenut kodin ja lasten hoitamista yhdessä, kaikki olisi kääntynyt hyväksi.
Uskonyhteisöissä anteeksiantamisesta voi tulla kierre
Väkivaltatutkija Satu Lidman on aiemmin tutkinut väkivaltaa ja yhteisöllisyyttä. Uskonyhteisön näkökulma on hänelle uusi avaus. Teoksen päähenkilön kokema väkivalta on samanlaista kuin kenen tahansa kokema parisuhdeväkivalta, mutta lisäksi siihen vaikuttaa uskonyhteisössä vallitseva kulttuuri.
–Erityisesti anteeksiantamisesta syntyy kierre, ajatus siitä, että tilanne voidaan aina nollata, kun annetaan anteeksi.
Väkivaltaa ei tulisi pitää uskonyhteisön sisällä. Näin saattaa silti edelleen tapahtua.
–Päivin tarina osoittaa, että jos ongelmat ratkotaan itse, avunsaaminen voi hidastua tai vaikeutua.
"Ongelmien keskellä voi olla lohdullista tiedostaa, että intuition näkökulmasta mahdottomia ongelmia ei ole. On vain kyvyttömyyttä nähdä ratkaisuja."
Näin kirjoittaa 12 vuotta intuitiota tutkinut Asta Raami uusimmassa kirjassaan Intuitio3. Raamin mukaan tarvitsisimme tänä päivänä yhä enemmän intuitiivista ajattelua, koska on yhä enemmän ongelmia, joiden ratkaisemiseen ei riitä pelkkä päättelevä äly.
Päättely, analysointi, asiantuntemus ja kokemus auttavat monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. Mutta maailmanlaajuisten viheliäisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa vanhat keinot eivät enää riitä, Raami sanoo.
– Ei riitä, että päätellään vain vähän enemmän tai paremmin. Kenelläkään ei ole kokemusta siitä, miten ilmastonmuutos ratkaistaan. Tarvitaan lisäksi jotain muuta, mikä löytyy intuition eli sisäisen tietämisen alueelta.
Raamin mukaan on todennäköistä, että ratkaisun avain löytyy suunnasta, jota emme ole osanneet edes ajatella, tai ideasta, joka näyttää aluksi järjettömältä. Näin ovat syntyneet monet maailmaa mullistaneet keksinnöt kautta aikain.
Intuitiota vähätellään, päättelyä ylikorostetaan
"Keskittyminen pelkkään päättelyyn on kenties kaikkien aikojen järjettömintä haaskausta" Raami toteaa kirjassaan.
Tämän hetkisen näkemyksen mukaan ihmisen ajattelussa on kaksi järjestelmää: järjestelmä 1 eli intuitio sekä järjestelmä 2 eli tietoinen päättely.
Raamin mukaan intuitio on ylivertainen esimerkiksi silloin, kun päätöksen tekemiseen on joko liikaa tai liian vähän tietoa tai kun ratkaisu täytyy löytää lyhyessä ajassa.
Intuitiojärjestelmä pystyy käsittelemään huomattavasti enemmän informaatiota kuin tietoinen päättelevä äly. Intuitiojärjestelmän tehtävä on suodattaa jättimäistä tietovirtaa ja poimia ihmiselle mahdollisesti tärkeitä signaaleja. Järjestelmä 2 fokusoi, jäsentää ja vertailee tietoja.
Laumaan kuuluminen ja toisten hyväksyntä ovat olleet ihmiselle elintärkeitä. Ihmiset pelkäävät hyödyntää intuitiota enemmän, koska he miettivät mitä muut heistä ajattelevat, Asta Raami sanoo.Jyrki Lyytikkä / Yle
Raamin mielestä tärkeintä olisi oppia yhdistelemään näitä kahta ajattelun muotoa. Intuitiolla keksitään ja päättelyllä todistetaan. Tällä hetkellä intuitiota kuitenkin vähätellään ja päättelyä ylikorostetaan, Raami sanoo.
– Sivuutamme koko intuition potentiaalin epäluotettavana tai hörhönä, fiilispohjaisena tietona, vaikka kaikki tutkimukset, joita nerojen ja nobelistien ajattelusta on tehty, kertovat siitä, että intuitiojärjestelmästä nousee ne kaikkein parhaimmat, täysin uudet ideat.
Raamin mukaan intuition potentiaalia ei nähdä, koska sitä verrataan päättelyyn ja arvioidaan samoilla kriteereillä. Intuitio toimii ihmislogiikan ulottumattomissa.
Myös sosiaalinen kontrolli estää ihmisiä hyödyntämästä intuitiota enemmän. Ihmiset pelkäävät sitä, mitä muut heistä ajattelevat.
– Tavat, joilla keksijät saavat tietonsa, haastavat meidän mielen turva-aluetta. Esimerkiksi Leonardo da Vinci oli keksijänä halveksittu, koska hänen tietonsa ei perustunut kirjaviisauteen, Raami muistuttaa.
Miten intuitiota voi oppia hyödyntämään?
"Usein ajatellaan, että intuitio on päähän pälkähtävä oivallus. Ja onhan se sitäkin. Mutta intuitio on kaksisuuntainen kanava. Sen kautta on mahdollista vastaanottaa ja hakea tietoa."
Kaikista ei ole keksijöiksi, mutta intuitiosta on paljon apua ihan tavallisessa arkielämässä. Raamin mukaan ensimmäinen askel intuition hyödyntämiseen on ymmärtää, että meillä on kaksi ajattelun järjestelmää ja ne toimivat yhdessä. Tietoisessa päättelyssä ihminen tietää ajattelevansa juuri tiettyä ajatusta, mutta intuitiossa ihminen vain tietää osaamatta selittää miten.
Intuition käyttäminen vaatii erityisesti erottelun taitoa. Intuitio ei ole sama asia kuin tunne tai mielikuvitus. Ja intuitio voi olla myös väärässä, samaan tapaan kuin päättelykin voi johtaa virheisiin, jos esimerkiksi faktat eivät ole kunnossa.
– Tyypillisesti voimakas pelko tai rakastuminen ovat pahimmat intuition vinouttajat. Silloin meillä on ikään kuin sidos jonkin suuntaan, Raami kuvailee.
Raamin mukaan kehotuntemukset ovat hyviä intuition tunnistamisessa, sillä kehoa on vaikea manipuloida. Kehotuntemuksia voivat olla esimerkiksi kylmät väreet ja vatsanpohjan tuntemukset. Intuitioon liittyy usein myös rauhallisuus, intuition osoittama suunta tuntuu hyvältä.
"Intuitio tarjoaa meille signaaleja. Jos olemme hereillä signaaleille, voimme saada niistä vihjeitä, jotta pääsemme käyttämään paremmin päättelevää älyämme", Asta Raami sanoo.Jyrki Lyytikkä / Yle
Oleellista on tavalla tai toisella hiljentää ajattelua, sillä se edesauttaa oivallusten syntymistä. Levollisen mielen avulla saamme mahdollisimman paljon ajattelun kapasiteettia käyttöön.
Toisille toimii lenkkeily tai kävely metsässä, toisille mekaaninen käsillä tekeminen, kuten neulominen tai imurointi. Myös esimerkiksi meditointi tai pitkä kylpy voivat rauhoittaa levottoman mielen.
– Kun mieli on rentoutunut, meidän analyyttinen järjestelmä 2 ei ole haukkana vahtimassa, onko idea hyvä tai moittimassa, että nyt olet kyllä tosi typerä, Raami sanoo.
Ratkaisu ongelmaan voi löytyä myös unessa tai unen ja valveen rajamailla. Ennen kaikkea tarvitsemme rohkeutta nähdä uusia vaihtoehtoja ja näkökulmia, Raami toteaa.
– Intuitio tarjoaa meille signaaleja. Jos olemme hereillä signaaleille, voimme saada niistä vihjeitä, jotta pääsemme käyttämään paremmin päättelevää älyämme.
Raami antaa esimerkin rekrytointitilanteesta. Työnhakija voi olla kaikin puolin juuri sopiva, mutta silti rekrytoijalle herää tuntemus, että jokin ei täsmää. Pelkkää tunnetta ei voi käyttää perusteena hakijan hylkäämiseen, mutta tunne voi ohjata rekrytoijaa tekemään tarkempia havaintoja ja esittämään parempia kysymyksiä. Näin taustalla oleva mahdollinen epäsopivuus voi tulla paremmin esiin.
Lasten intuition tukeminen voi tuottaa uusia visioita tulevaisuudessa
"Ehkä joskus tulevaisuudessa muistamme tämän järjettömänä aikakautena, jolloin kaikille opetettiin samat asiat. Kun ei vielä ymmärretty, että opettamalla eri asioita ja tiedon välisten siltojen rakennustaitoa saisimme valjastettua ihmiskunnan todellisen joukkoälyn käyttöön."
Asta Raami alkoi tutkia intuitiota vuonna 2008. Väitöskirjansa intuition hyödyntämisestä hän teki Aalto-yliopistossa vuonna 2015 ja vuotta myöhemmin hän julkaisi ensimmäisen tietokirjansa aiheesta.
Uusimmassa teoksessaan hän tarkastelee keksijöiden mielen sisäisiä prosesseja, jotka ovat saaneet hänet itsensäkin oivaltamaan uusia asioita intuitiosta.
Vaikka intuitio jää yhä päättelevän yhteiskunnan jalkoihin, on moni asia mennyt vuosien aikana eteenpäin, Raami sanoo. Hänen aloitteestaan intuitiivinen ajattelu yhtenä tietämisen tapana lisättiin muun muassa osaksi peruskoulun uutta opetussuunnitelmaa muutama vuosi sitten.
Lapsen intuitiivista ajattelua voi tukea tarjoamalla turvallisen ja hyväksyvän ympäristön, jossa voi avautua ihmettelylle, sanoo intuitiokoulutusta opettajille ja rehtoreille tarjoava tutkija Asta Raami.Jyrki Lyytikkä / Yle
Raami näkee omaksi tehtäväkseen tuoda tietoa intuition hyödyntämisestä koulumaailmaan ja työyhteisöihin. Tällä hetkellä hän vetää Opetushallituksen rahoittamia koulutuksia opettajille ja rehtoreille.
– Keksijät ovat kyenneet ylittämään sen hetkisen tiedon ja tekemään toimivia prototyyppejä, jotka ovat täysin edellä omaa aikaansa. Ja tämä on se ihmismielen ulottuvuus, joka tällä hetkellä opetuksessa ja kasvatuksessa jää hunningolle.
Raamin mukaan monilla lapsilla on kyky hahmottaa tietoa moniulotteisesti päänsä sisällä, kuten keksijöilläkin. Arvostamalla lasten omia tapoja hahmottaa tietoa, saisimme tulevaisuudessa käyttöömme enemmän tuoreita näkökulmia ja laaja-alaisempaa tietoa, Raami sanoo.
– Yhä enemmän tulee fiksuja lapsia ja nuoria, jotka ovat tosi hereillä. He näkevät eri tarkastelukulmasta, että vanhat jutut eivät toimi ja ovat tosi valmiita uuteen.
Raamin mukaan pienet lapset eivät osaa tarkastella omaa ajatteluaan, vaan tarvitsevat siihen aikuisen tukea. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että lapsille pitää järjestää turvallinen ja hyväksyvä ympäristö, jossa voi avautua ihmettelylle.
– Jos tällaiset lähtökohdat ovat läsnä, lapsi ei tarvitse mitään intuitio-opetusta eikä koko intuitio-sanaa. Kun aikuinen on kiinnostunut lapsen ajattelusta ja haluaa tukea sitä, että lapsi alkaa hahmottaa itse itseään, silloin lapsi uskaltaa puhua, sanoittaa ja havainnoida omia ajatuksiaan.
Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23.00 saakka. Tervetuloa mukaan!
Uuden koronaviruksen leviäminen Kiinasta eri puolille maailmaa saattaa laukaista ensimmäistä kertaa Maailmanpankin pandemiajoukkovelkakirjojen hätärahoitusmekanismin.
Maailmanpankki perusti vuonna 2017 Pandemic Emergency Financing Facility (PEF) -nimisen vakuutusmekanismin, jonka tarkoituksena on auttaa maailman köyhimpiä maita selviämään tiettyjen tartuntatautien aiheuttamasta mahdollisesta pandemiasta eli maailmanlaajuisesta epidemiasta.
Maailmanpankin mukaan PEF kattaa kuusi virusluokkaa, joista yksi on koronavirukset kuten Sars ja Mers. Tämä luokka todennäköisesti kattaa myös nyt leviävän Covid-19-koronaviruksen.
Maailman terveysjärjestö WHO ei ole julistanut koronavirusta pandemiaksi, mutta PEF-mekanismin kriteerien mukainen pandemian määritelmä on viruksen kohdalla pian täyttymässä.
Mekanismi kehitettiin sen jälkeen, kun Afrikassa oli puhjennut ebolaepidemia, joka tappoi yli 11 000 ihmistä vuosina 2014–2016.
Vakuutusmekanismin ideana on tarjota rahoitusta nopeasti leviävien tautien torjuntaan ja siirtää osa tautien kehitysmaille aiheuttamasta taloudellisesta riskistä finanssisektorille.
Maailmanpankin Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehittämispankki (IBRD) on myynyt A- ja B-luokan pandemiajoukkovelkakirjoja yhteensä 320 miljoonalla dollarilla. Niiden on määrä erääntyä kesällä 2020.
Nämä arvopaperit tuottavat sijoittajille korkeita korkoja vastineeksi riskistä, että he voivat menettää osan tai kaikki sijoittamistaan varoista tartuntataudin aiheuttaman pandemian myötä. Lahjoittajavaltiot Saksa ja Japani vastaavat korkojen maksusta sijoittajille.
Sijoittajien kannalta pandemiajoukkovelkakirjat toimivat samaan tapaan kuin vakuutukset. Kun pandemiaa ei ole, näiden arvopapereiden ostajat tienaavat pääomalleen korkeita vuosikorkoja.
Kun arvopaperit erääntyvät ilman vakuutusmekanismin laukeamista, sijoittajat saavat rahansa takaisin sekä korkolipun.
Jos tartuntatauti alkaa levitä riittävän voimakkaasti ja vakuutusmekanismi laukeaa, sijoittajien täytyy luovuttaa koko sijoituksensa tai osa siitä erityiseen Maailmanpankin rahastoon, jonka varoja käytetään pandemioiden vastaiseen taisteluun kehitysmaissa.
Potilaita osastolla Wuhan Fang Cang -sairaalassa Wuhanissa, Hubein maakunnassa, Kiinassa 18. helmikuuta 2020.EPA
Kiinan Wuhanista lähtöisin oleva uusi koronavirus saattaa nyt aiheuttaa pandemiajoukkovelkakirjoihin sijoittaneille suuria tappioita. Pandemiajoukkovelkakirjat ovatkin jo menettäneet arvostaan yli puolet koronaviruksen leviämisen myötä.
Financial Times -lehden mukaan Kiina ja useimmat sen naapurimaista eivät ole oikeutettuja saamaan rahoitusta PEF-mekanismin kautta. Koronaviruksen Kiinassa aiheuttamat kuolemat kuitenkin otetaan huomioon laskettaessa sitä, täyttyvätkö vakuutusmekanismin laukeamisen ehdot.
Pandemian puhjetessa ja mekanismin lauetessa rahastossa olevat sijoittajien varat ohjataan apua tarvitseville maille taudin torjuntaan.
Pandemialapuista tuli riippakivi sijoittajille
Viruksen leviämisen myötä korkeamman sijoitusriskin eli B-luokan pandemiajoukkovelkakirjoihin kohdistuu kasvavaa painetta.
Saksan radion ulkomaanpalvelun Deutsche Wellen mukaan monet pandemiajoukkovelkakirjoja ostaneet sijoittajat ovat alkaneet myydä näitä arvopapereita, koska koronavirustilanne alkaa näyttää siltä, että PEF-mekanismi otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa. Silloin sijoittajat menettäisivät rahansa.
Maailmanpankin mukaan pandemiajoukkovelkakirjoihin sijoittaneiden joukossa on muun muassa eläkerahastoja ja omaisuudenhoitajayrityksiä. Monet sijoittajista ovat eurooppalaisia.
Talousuutissivusto Bloombergin mukaan pandemiajoukkovelkakirjojen hinnat eivät ole julkisia. Niitä ei voi ostaa esimerkiksi pörsseistä, vaan sijoittajien täytyy käyttää muutamaa erityistä välittäjää.
B-luokan pandemiajoukkovelkakirjojen hinnat ovat keskimäärin lähes puolittuneet neljän eri välittäjän hinnoista laskettuna, kertoo Financial Times.
Tiukemmat laukeamisehdot sisältävät A-luokan joukkovelkakirjat ovat sen sijaan säilyttäneet arvonsa paremmin.
Ehtojen tulee täyttyä
Pandemiajoukkovelkakirjojen sijoittajille aiheuttamien tappioiden suuruus riippuu tartuntataudin aiheuttamien kuolemien määrästä ja taudin maantieteellisestä levinneisyydestä.
Äärimmäisessä tapauksessa taudin maailmanlaajuisen leviämisen myötä sijoittaja menettäisi koko pandemiajoukkovelkakirjoihin sijoittamansa summan.
Matalamman riskin eli A-luokan arvopaperin kohdalla määritelmän täyttyminen vaatii yhteensä yli 2 500 tautiin kuollutta useammassa kehitysmaassa. Jokaisessa maassa täytyy lisäksi esiintyä tietty määrä kuolemantapauksia.
Koronavirukseen on kuollut pelkästään Kiinassa yli 2 500 ihmistä, mutta Maailmanpankki ei laske sitä kehitysmaaksi.
Riskialttiimpien B-luokan joukkovelkakirjojen kohdalla maksumekanismi laukeaa, jos taudin alkuperämaassa on todettu vähintään 250 kuolemantapausta, tauti ylittää kansainvälisen rajan ja toisessa maassa tautiin kuolee vähintään 20 ihmistä.
Iranissa on jo kirjattu yli 30 koronavirukseen kuollutta.
Lisäksi B-luokan arvopaperin ehtoihin kuuluu se, että 12 viikkoa on kulunut ensimmäisen tautitapauksen löytymisestä. Koronaviruksen kohdalla tämä ehto täyttyy 23. maaliskuuta.
Desinfiointiryhmä työskentelee Soulissa 26. helmikuuta.Jeon Heon-Kyun / EPA
"Mekanismi epäonnistui"
Pandemiajoukkovelkakirjoja on arvosteltu, vaikka ne saattavatkin koronaviruksen tapauksessa tuoda apua köyhille maille. Arvostelijoiden mielestä vakuutusmekanismi ei tuo riittävästi apua riittävän nopeasti.
Esimerkiksi vuonna 2018 mekanismi ei lauennut, kun ebolaepidemia puhkesi Kongossa.
YK:n toimintaa ja ylikansallista päätöksentekoa valvovan Global Policy Forum -järjestön kestävän kehityksen rahoitusohjelmasta vastaava johtaja Bodo Ellmers arvioi Financial Timesille, että PEF-vakuutusmekanismin laukeamisen ehdot ovat liian tiukat, joten instrumentti on hyödytön.
Ellmersin mukaan vikana mekanismissa on se, että varat maksetaan vasta, kun taudista on tullut jo pandemia, vaikka koko järjestelyn tarkoituksena on estää pandemian syntyminen.
Ellmers arvioi uutistoimisto Reutersille, että pandemiajoukkovelkakirjojen ideana oli houkutella yksityinen sektori mukaan humanitaariseen- ja hätärahoitukseen.
– Mielestäni meidän täytyy myöntää, että se epäonnistui, Ellmers sanoi Reutersille.
Maailmanpankin mukaan köyhien maiden rahoittaminen aloitetaan, jos vakuutusmekanismin aktivointikriteerit täyttyvät.
