Äitiä epäillään noin kaksivuotiaan lapsensa kuoleman aiheuttamisesta Vantaalla, tiedotti Itä-Uudenmaan poliisi keskiviikkoiltana.
Poliisi löysi yksityisasunnosta Kaivokselan kaupunginosasta keskiviikkona kuolleen lapsen, joka oli joutunut henkirikoksen uhriksi. Poliisi oli saanut hälytystehtävän asuntoon varhain aamulla. Poliisi kertoo epäilevänsä lapsen äitiä henkirikoksesta.
– Teko on tapahtunut samassa yksityisasunnossa, jonne poliisi meni hälytystehtävälle. Asiaan ei liity ulkopuolisia henkilöitä eikä päihteitä, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Minkkinen tiedotteessa.
Epäiltyä esitetään vangittavaksi torstaina.
Asiasta kertoi aiemmin keskiviikkona Ilta-Sanomat. Lehti kirjoitti tuolloin, että poliisi tutkii asiaa IS:n tietojen mukaan murhana lapsen puolustuskyvyttömyyden takia. IS:n tietojen mukaan poliisilla on selkeä käsitys tapahtumien kulusta.
Tämä sanapari on tullut eri muodoissaan lukemattomia kertoja esiin, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) on kertonut suomalaisille hallituksen ratkaisuista koronaviruksen torjunnasta.
Mutta mitä mieltä asiantuntijat oikeastaan ovat? Kaikki eivät ole ainakaan samaa mieltä. Osan mielestä Suomen pitäisi yrittää tukahduttaa virus painamalla tartuntojen määrä niin alas, että kaikki tartuntaketjut voitaisiin jäljittää.
Toisten mielestä virusta ei voi pysäyttää tukahduttamalla, vaan sen on parempi antaa levitä hallitusti mieluummin nyt kuin syksyllä. Tätä puolta on tuotu esille viime aikoina varsinkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lausunnoissa.
Osa Ylen haastattelemista asiantuntijoista kokee THL-johdon olevan kommenteissaan lähempänä Ruotsin linjaa kuin he itse olisivat.
Moniääninen keskustelu ei ole huono asia. Koronaviruksen tapauksessa osaa kansalaisista on kuitenkin hämmentänyt, mitä asiantuntijat neuvoillaan tarkoittavat. Kokosimme tähän juttuun Suomen koronakeskustelun tärkeitä nimiä ja heidän ajatuksiaan viruksen torjunnasta.
Kaikista Suomen korona-asiantuntijoista eniten on ollut kameroiden edessä THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen. Hän on ollut valtion terveysviranomaisten äänitorvi koronaviruksesta niin suuren yleisön kuin hallituksen suuntaan.
– Jos jatketaan näin, epidemia ei käytännössä etene. Kun sitten jossain vaiheessa rajoituksista on pakko luopua, edessä on jyrkkä tartuntahuippu. Jos esimerkiksi kesän pidämme kiinni kaikista rajoituksista, syksyllä tulee ennusteiden mukaan vaikea paikka, hän sanoi lehdelle.
– Se on erittäin huono vaihtoehto, eikä rajoituksilla ole silloin voitettu mitään. Rajoitusten pidentäminen ilman, että epidemiatilanne edistyy, on turhaa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen on puhunut koko epidemian ajan tehokkaiden rajoitusten puolesta. Hänen mielestään Suomen pitäisi pyrkiä tilanteeseen, jossa tartuntaketjuja on niin vähän, että ne pystytään kaikki jäljittämään ja katkaisemaan.
Lehtonen olisi muun muassa jatkanut Uudenmaan eristystä pidempään kuin mihin hallitus päätyi. Hän vieroksuu ajatusta, että koronavirus leviäisi tällä hetkellä liian hitaasti, kuten esimerkiksi THL:n Salminen on sanonut.
Lehtosen käsityksen mukaan THL teki ennen koronaviruksen rantautumista Suomeen strategista yhteistyötä Ruotsin vastaavan viranomaisen kanssa. Tämä voi selittää osaltaan, miksi THL tuntuu olevan lausunnoissaan lähempänä Ruotsin mallia kuin hän itse on.
– Eli ajatus laumasuojasta ei ole THL:lle ihan vieras. Vasta poliittinen paine, joka huipentui valmiuslain käyttöönottoon, muutti tämän linjan Suomessa, hän näkee.
Lehtonen on esiintynyt jo aiemmin julkisuudessa varsinkin sote-uudistuksen ärhäkkänä kriitikkona. Kenties sen vuoksi hän ei ole koronakriisin aikanakaan varonut sanojaan yhtä paljon kuin monet muut sairaanhoidon edustajat.
Räväkkyydellä on ollut hintansa. Lehtonen antaa ymmärtää, että hän on saanut hallitusta lähellä olevilta tahoilta tiukkaakin palautetta kannanotoistaan.
– Vaientaminen on liian voimakkaasti sanottu, mutta siellä on tiettyjä tahoja, jotka selkeästi haluaisivat, että mielipiteet olisivat samansuuntaisia kuin ministeriön virkamiehillä.
Hallituksen toimet ovat joka tapauksessa olleet Lehtosen mielestä lähellä hänen toivomaansa linjaa, jota hän kuvaa "EU:n malliksi": eräänlaista välimallia Ruotsin suositusten ja Kiinan ankarien rajoitusten välimaastossa.
– Jos epidemia olisi päässyt levähtämään käsiin maaliskuussa, meillä olisi todellinen kriisi päällä. Nyt kaikki on mennyt paremmin kuin kukaan uskoi.
Ruotsissa valtion epidemiologi Anders Tegnellin ympärille on rakentunut puolivakavissaan henkilökultin piirteitä. Koronan vastaisen taistelun isähahmo on puhunut kansalaisille televisiossa lähes päivittäin.
Suomessa vastaavaa ilmiötä ei ole, mutta HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen on sentään saanut oman Twitter-tunnisteen: #injarvinenwetrust. Rauhallisesti ja selkeästi esiintyvä lääkäri on ollut tuttu kasvo tiedotustilaisuuksissa koronaepidemian ensi päivistä saakka.
Kaikki palaute ei ole ollut kiitoksia. Viime viikolla Järvinen sai hallituksen riveistä haukut niskaansa, kun ehdotti Ylen haastattelussa rajoitusten purkamista:
– Pitäisi yrittää saada sitä väestönosaa tautia sairastamaan, jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset. Ja pyrkiä rajaamaan iäkkäämpää väestöä sairauden ulkopuolelle, Järvinen sanoi.
Nyt Järvinen avaa kommenttejaan lisää. Hän muistuttaa, että rajoitusten tarkoitus oli alun perin estää Pohjois-Italian tai Espanjan kaltaisen tilanteen syntyminen Suomeen. Siinä onnistuttiin, mutta viruksen pysäyttämistä tukahduttamalla hän pitää epätodennäköisenä.
– On hieman huolestuttavaa, että julkisessa keskustelussa on rivien välissä toiveita, että tämä tauti katoaisi tukahduttamalla. Onko meillä sille toiveelle riittävästi eväitä? hän kysyy.
Laumasuojamiehen tai Ruotsin mallin kannattajan viittaa Järvinen ei silti ota. Hän vierastaa ylipäänsä jakoa, jossa koronaviruksen torjunnan vaihtoehtoina olisivat viruksen tukahduttaminen rokotteen kehittämiseen asti ja laumaimmuniteetin tavoittelu viruksen hallitulla leviämisellä.
– Niitä ei voi panna vastakkain. Kukaan ei tiedä, miten hyvän ja pitkän suojan sairastettu tauti antaa. Kukaan ei tiedä, onnistummeko kehittämään rokotetta. Jos tauti ei anna suojaa, ei rokotekaan anna suojaa, Järvinen sanoo.
Useimmat asiantuntijat välttävät hyvin selkeiden kantojen ottamista koronaviruksen vastaisesta strategiasta. Evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo ei: hän sanoo avoimesti kannattavansa viruksen tukahduttamista eli eliminoimista.
Aivelon mielessä tukahduttaminen ei tarkoita sitä, että virus pystyttäisiin kokonaan pitämään poissa Suomesta. Jos tartunnat saadaan riittävän matalalle tasolle, ne voidaan hänen mielestään pitää hallinnassa testaamalla ja jäljittämällä. Kun tartuntoja on paljon, joudutaan laajoihin rajoitustoimiin.
– En uskalla luvata, että eliminointi toimii. Mutta minusta sitä kannattaa kokeilla. Ruotsin tie näyttää minusta huonoimmalta mahdolliselta, Aivelo sanoo.
Hän huomauttaa, että joukkoimmuniteetti on hyvin kaukana jopa Tukholmassa, missä COVID-19-tauti on vaatinut paljon kuolonuhreja. Eri arvioiden mukaan väestöstä vain 10–30 prosenttia on saanut viruksen.
Aivelo ei kuulu mihinkään hallituksen asiantuntijaryhmään, vaan operoi koronakeskustelussa pikemminkin suuren yleisön päädyssä. Hänen blogikirjoituksiaan koronasta on välillä luettu enemmän kuin isojen mediatalojen juttuja aiheesta.
Hänestä viranomaiskeskustelu koronasta on ollut välillä sekavaa.
– Minusta on kauhean vaikea tulkita, miten hallituksen toimet ja tavoitteet liittyvät yhteen ja mitä THL tarkoittaa omilla kommenteillaan.
Koronan strateginen torjunta on poikkitieteellistä työtä, johon osallistuu muitakin kuin lääketieteen asiantuntijoita. Tilastotieteilijöiden tehtävä on arvioida virusten leviämistä matemaattisten mallien avulla. Esimerkiksi THL:n mallinnukset ovat olleet suuressa roolissa hallituksen päättäessä rajoituksista.
Mallintajista eniten on ollut julkisuudessa Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen. Hän on saanut palstatilaa kansantajuisena viruksen leviämisen selittäjänä, vaikka ei kuulukaan hallituksen ja THL:n asiantuntijaryhmiin.
Myös hän liputtaa koronaviruksen tukahduttamisen puolesta. Sillä hän tarkoittaa strategiaa, jossa tautitapaukset painettaisiin nolliin.
– Mehän olemme menossa tällä hetkellä sitä kohti, pitäisin siitä kiinni.
Sen jälkeen tautitapaukset pidettäisiin kurissa, kunnes rokote tulee saataville. Rajat pysyisivät "suhteellisen kiinni" ja uudet tartuntaketjut katkaistaisiin testaamalla ja jäljittämällä. Ilmonen näkee Kiinan toimissa monia hyviä esimerkkejä.
– Minä ottaisin suun ja nenän peittävät kasvosuojukset tai huivit käyttöön julkisilla paikoilla. Se ei suojaa kantajaa, mutta estää oireettomia tartuttajia levittämästä virusta.
Ilmonen kuitenkin korostaa, ettei koronan torjunnassa ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa. Hänestä on tärkeää pitää keskustelu moniäänisenä.
– Nyt ollaan hirvittävän uudessa tilanteessa, eikä viruksesta tiedetä kaikkea. Siinä tilanteessa on pakostakin erilaisia näkemyksiä siitä, miten tätä epidemiaa lähdetään hallitsemaan.
Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta on yksi niistä asiantuntijoista, joille koronaviruksen leviäminen ei tullut yllätyksenä. Koronavirukset ovat vakiokonnia pandemioiden taustalla.
Hän vaikuttaa Suomen koronalinjaan muun muassa hallituksen tiedepaneelissa. Julkisuudessa hän ei ole ollut yhtä paljon kuin monet muut – osin sen vuoksi, ettei hän halua nähdä lausunnoistaan kärkeviä otsikoita.
Nytkin Vapalahti varoo ottamasta jyrkkää kantaa Suomen strategiasta. Hän kuitenkin sanoo olevansa itse avoin mieluummin taudin tukahduttamiselle kuin sellaiselle vaihtoehdolle, jossa viruksen pitäisi levitä nyt enemmän. Hän pitää jälkimmäistä hitaana ja epävarmana vaihtoehtona.
Vapalahden mukaan Uusi-Seelanti on esimerkki maasta, jossa COVID-19 on onnistuttu tukahduttamaan. Vertailukohta on Ruotsi, joka pyrkii professorin mukaan rajoittamaan tautia "aika ilmeisesti" laumaimmuniteetilla, vaikka viranomaiset ovat tämän kiistäneetkin.
Suomen linja on Vapalahden tulkinnan mukaan jotain tältä väliltä; Ruotsin mallille vaikuttaa olevan kannatusta ainakin THL:ssä ja lääkärikunnassa.
– Näkisin hyvänä, että Suomessa tämä pystyttäisiin tukahduttamaan ja tartuntaketjut katkaisemaan nyt kun siihen on mahdollisuus. Luulen, että myöhemmin on enemmän keinoja hoitaa potilaita ja rokotteellekin on hyvä antaa mahdollisuus, professori sanoo.
– Mutta on rehellistä tunnustaa, että tästä ei viimeistä sanaa ole sanottu. Puolen vuoden päästä nykyiset mielipiteet saattavat näyttää kummallisilta.
Ensimmäisenä isoista hakualoista lääketieteelliset alat ilmoittivat, että opiskelijoista 75 prosenttia valitaan todistusten perusteella.
Loput 25 prosenttia valitaan valintakokeella, jonka ensimmäinen vaihe toteutetaan sähköisenä etäkokeena 19. toukokuuta. Toinen vaihe toteutetaan valvottuna kokeena kesäkuussa. Koepäivä ilmoitetaan myöhemmin.
Alunperin todistusvalinnan osuuden piti olla lääketieteessä, hammaslääketieteessä ja eläinlääketieteessä enintään 51 prosenttia.
Biolääketiede
Itä-Suomen ja Turun yliopiston aloituspaikoista täytetään aiemman 53 prosentin sijasta 80 prosenttia todistusvalinnalla. Valintakoe toteutetaan sähköisenä etäkokeena 19. toukokuuta ja toinen vaihe valvottuna kokeena kesäkuussa.
Kauppatieteet
Kauppatieteissä 60 prosenttia hakijoista valitaan todistusvalinnalla, joka on varattu ensikertalaisille. Lisäksi otetaan käyttöön laajennettu todistusvalinta, jolla valitaan 10–30 prosenttia hakijoista koulutusyksiköstä riippuen.
Laajennetussa todistusvalinnassa ei ole kynnysehtoja ja sitä kautta voivat hakea myös ei-ensikertalaiset.
Loput 10–30 prosenttia opiskelijoista valitaan pääsykokeella, jonka ensimmäinen vaihe on 2. kesäkuuta ja toinen 16. kesäkuuta.
Kauppatieteissä todistusvalinnan osuus oli alunperin 60 prosenttia.
DI-koulutukset
Diplomi-insinöörien yhteisvalinnassa todistusvalintakiintiö nousee 80:een prosenttiin. Aiemmin todistusvalintakiintiö oli pääsääntöisesti 70 prosenttia.
Lisäyksen myötä ylioppilastutkinnon pitkän matematiikan arvosanavaatimusta lasketaan. Valintakokeen ensimmäinen osa järjestetään etäkokeena 28. toukokuuta ja toinen osa valvottuna kokeena 12. kesäkuuta.
Tekniikan ala
Aalto-yliopiston informaatioverkostojen koulutukseen aloituspaikoista 80 prosenttia täytetään todistusvalinnalla 51 prosentin sijasta. Samalla pitkän matematiikan arvosanavaatimusta lasketaan. Valintakokeet järjestetään samalla tavoin kuin DIA-yhteisvalinnassa.
Psykologia
Åbo Akademi kutsuu soveltuvuuskokeeseen 89 prosenttia hakijoista ylioppilastodistuksen perusteella ja loput valintakokeen perusteella.
Valintayhteistyötä tekevät Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot ilmoittavat uudet valintaperusteet vappuaattona.
Yhteiskuntatieteet
Itä-Suomen yliopistossa todistuksella valittavien osuus nousee aiemmasta 53 prosentista 72 prosenttiin. Valintakokeen molemmat vaiheet järjestetään etäyhteyksillä: kirjallinen koe 25. toukokuuta ja suullinen koe siihen kutsuttaville kesäkuun puolivälissä.
SYL: Odotimme yliopistoilta enemmän
– On aika vastuutonta tehdä näin radikaaleja ratkaisuja kesken valintaprosessin. Odotimme yliopistoilta enemmän tässä asiassa, kertoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen Paula Karhunen.
– Todistusvalinnan suurin ongelma on se, että kaikilla hakijolla ei ole mahdollisuutta hakea sen kautta. Todistusvalintakiintiön kasvattaminen heikentää opiskelijavalintojen yhdenvertaisuutta.
Suurin osa yliopistojen uusista valintaperusteista julkistetaan vappuaattona.
Perinteiset kokeet mahdollisia kakkosvaiheessa
Yliopistojen valintakokeet ovat muuttuneet pääsääntöisesti kaksivaiheisiksi etäkokeiksi. Perinteisiä valintakoetilaisuuksia voidaan järjestää lähinnä valintakokeen toisessa vaiheessa, mikäli se voidaan tehdä vaarantamatta hakijoiden terveyttä.
Ammattikorkeakoulut ilmoittivat jo huhtikuussa, että valintaperusteita ei muuteta. Noin puolet opiskelijoista valitaan todistuksen perusteella ja puolet etänä tehtävän valintakokeen perusteella.
Ammattikorkeakoulut ilmoittavat hakijoille kesän koejärjestelyistä vappuaattona.
Todistusvalinnalla korkeakouluihin päässeet saavat tiedon viimeistään 27. toukokuuta. Kaikki eivät ehdi saada tietoa ennen valintakokeita.
Kerro, miten valintaperusteet ja valintatapa muuttuivat sinun hakemallasi alalla. Lähetä tiedot osoitteeseen marjatta.rautio@yle.fi
Voit myös keskustella aiheesta 1. toukokuuta kello 23:een asti.
Työvuorossa Kallionsydämen hoivakodissa Kiuruvedellä hoitajan päällimmäinen tunne on epätodellinen: miten voi olla mahdollista, että Kiinasta lähtee liikkeelle virus ja se päätyy juuri tänne, syrjäseudulle Pohjois-Savoon?
On huhtikuun alku. Lumipallo on lähtenyt liikkeelle, ja tapahtumat vyöryvät eteenpäin sellaisella voimalla, että niitä on vaikea ymmärtää.
– Se oli raadollista. Vanhuksia nukkuu pois ympärillä jatkuvasti. Hoitajana et voi tehdä ihmeitä, vaikka kuinka yrität parhaasi, sanoo Kallionsydämen hoivakodissa koronakriisin puhjetessa työskennellyt sairaanhoitaja.
Hän esiintyy tässä jutussa poikkeuksellisesti nimettömänä yksityisyyden suojaamiseksi.
Hoitaja ei enää ole töissä Kallionsydämessä. Hän jäi Attendon palvelukseen, kun hoivakoti siirrettiin Ylä-Savon sote-kuntayhtymän vastuulle pääsiäisen alla.
Yle sai hoitajaan yhteyden Attendon avustuksella.
Yle tavoitteli juttua varten myös muita Kallionsydämessä työskenteleviä. Kukaan heistä ei kuitenkaan halunnut antaa haastattelua. Ylen tietojen mukaan Ylä-Savon sote-kuntayhtymä on ohjeistanut henkilökuntaa, ettei haastatteluja saa antaa.
Kiuruveden hoivakodin henkilökunnan näkökulmaa ei ole nähty julkisuudessa tähän mennessä.
Myöskään Ylä-Savon sote-kuntayhtymän toimitusjohtaja Leila Pekkanen ei halunnut antaa Ylelle haastattelua tätä juttua varten. Ylä-Savon sote on jo aiemmin tiedottanut, ettei se enää anna haastatteluja Kallionsydämen tapahtumista.
Kallionsydämen hoivakodin tapahtumat ovat toistaiseksi vakavin esimerkki koronaepidemian seurauksista hoivakodeissa Suomessa. Maaliskuun lopulla kiuruvetisessä hoivakodissa oli 26 asukasta. Nyt heistä tämänhetkisten tietojen mukaan 12, lähes puolet, on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
Viranomaiset selvittävät parhaillaan, miksi näin kävi ja kenellä on vastuu.
Hoivakodin toiminnasta vastasi pääsiäiseen saakka Attendo, jolta Ylä-Savon sote-kuntayhtymä osti hoivakotipalvelut.
Kiuruveden lisäksi hoivakotikuolemista on uutisoitu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kontulan seniorikeskuksessa, Mehiläisen hoivakodissa Espoossa, Diakonissalaitoksen Sanerva-kodissa sekä Töölön seniorikeskuksessa.
Kallionsydämessä työskennellyt hoitaja kertoo, että sijaisia oli vaikea löytää töihin, kun epidemia levisi.Jorma Kärkkäinen / Lehtikuva
Ensimmäinen oire lämmönnousu
Ylen haastattelema sairaanhoitaja aloitti työt Kallionsydämen hoivakodissa lauantaiaamuna 28.3. Epidemia oli vielä alussa, tai siltä tilanne ainakin vaikutti. Hoivakodissa oli todettu kolme koronavirustartuntaa.
– Siinä vaiheessa hoivakoti oli jaettu niin sanotusti puhtaaseen ja likaiseen puoleen. Toisella puolella olivat sairastuneet ja altistuneet ja toisella oireettomat, hoitaja kertoo.
Hän aloitti työt oireettomien puolella. Hoitajan mukaan suojavarusteita oli saatavilla ja niitä käytettiin. Oireettomien puolella hoitajat pukivat ylleen hanskat, suojaessun, maskin ja hatun.
Hoitaja työskentelee kiertävänä sairaanhoitajana Attendon hoivakodeissa Ylä-Savon alueella. Kallionsydän on hänelle tuttu yksikkö noin viiden vuoden ajalta. Hän on työskennellyt siellä sekä lähihoitajan että sairaanhoitajan tehtävissä ja tuntee sanojensa mukaan hyvin työyhteisön ja hoivakodin asukkaat. Aloitettuaan työt Kallionsydämessä hoitaja ei enää kiertänyt muissa hoivakodeissa tartuntariskin vuoksi.
Hoitaja ehti olla töissä pari päivää, kun muutamalle “puhtaan” puolen vanhuksista nousi lämpöä. Hoitajan mukaan heidät eristettiin omiin huoneisiinsa.
Pian tartuntoja ilmeni lisää. Kävi selväksi, että virus oli ehtinyt levitä koko hoivakotiin. Alun perin se oli tullut taloon väliaikasen asukkaan mukana todennäköisesti jo maaliskuun puolivälissä.
“Katsoin, onko lippu puolitangossa”
Sairastuneet vanhukset kärsivät monenlaisista oireista.
– Osalta oli veto täysin pois. Monille tuli ruokahaluttomuutta, oksentelua, ripulia ja päänsärkyä, hoitaja kertoo.
Myös työntekijöitä alkoi sairastua ja jäi pois töistä. Attendon mukaan vakituisesta henkilökunnasta virustartunnan sai yli puolet. Kallionsydämessä työskenteli 18 vakituista hoitajaa ja 3 kiertävää sijaista. Ulkopuolisia sijaisia ei ollut helppo saada.
– Kaikki kynnelle kykenevät haalittiin töihin, hoitaja kuvailee.
Työpaine oli melkoinen.
– Ylitöitä tehtiin paljon, pitkää päivää. Osa teki sitä mielellään. Mutta kyllä tunnelmat kiristyivät välillä. Osa lähti itkien pois työvuorosta, hoitaja kertoo.
Tilanne paheni päivä päivältä. Noin viikon kuluttua asukkaita alkoi kuolla.
Hoitajan mukaan suurin osa heistä menehtyi hoivakodissa. Muutama siirrettiin sairaalaan. Lääkäriä konsultoitiin päivittäin. Myös ensihoito kävi hoivakodilla arvioimassa potilaiden vointia.
– Kun tulin töihin, katsoin aina ensimmäisenä pihalla, onko lippu puolitangossa. Että mikä on tilanne tänään, hoitaja sanoo.
Hoivakodeissa kuolemaan on totuttu, mutta tällainen määrä menehtymisiä muutamassa viikossa samaan tartuntatautiin on täysin poikkeuksellista.
– Tilanne tuntui aivan epätodelliselta, hoitaja kuvailee.
Hoivakotien asukkaat ovat keskimäärin hyvin iäkkäitä ja niin huonokuntoisia, etteivät pärjää enää kotona. Hoitajan mukaan suurimmalla osalla Kallionsydämen asukkaista oli hoitotahto ja elvytyskielto.
Hoitotahdolla ihminen voi esimerkiksi ilmaista kantansa, ettei hän halua järeää tehohoitoa tilanteessa, jossa paraneminen ei näytä todennäköiseltä.
Huone-eristystä oli vaikea toteuttaa
Koko hoivakodin arki mullistui muutamassa päivässä päälaelleen. Hoitajan mukaan lääkäri määräsi asukkaat eristettäväksi huoneisiinsa maaliskuun lopussa. Se ei ole yksinkertaista, kun joukossa on muistisairaita.
– Kun olen asukkaan luona rakennuksen toisessa siivessä, on mahdotonta valvoa, mitä toisessa siivessä tapahtuu. Ja sitten huone-eristykseen määrätty muistisairas mummo töröttää päiväaulassa tai toisen asukkaan huoneessa. Ei hän muista, että pitäisi pysyä huoneessa, hoitaja kuvailee.
Hoitajan mukaan lääkäri määräsi lopulta muutaman asukkaan oven lukittavaksi. Se tuntui inhimillisesti raskaalta.
Miksi teillä on tuommoiset suojavaatteet? Miksi pitää pysyä huoneissa? Mikä se korona on? Onko siihen joku kuollut?
Näihin kysymyksiin hoitajat vastasivat kerta toisensa perään. Asukkaiden oli vaikea ymmärtää tilannetta. Monen mielessä se pysyi vain muutaman minuutin kerrallaan ja kysymystulva oli jatkuva.
Kaikki normaalit toiminnot oli lopetettu: enää ei ulkoiltu, ruokailtu yhdessä tai laulettu yhteislauluja.
Hoitajia ohjeistettiin käymään asukkaiden luona vain, kun se on välttämätöntä, jotta tartunnat eivät leviäisi. Kaikkia hoivakodin asukkaita tuli hoitaa kuin he olisivat koronapotilaita.
– Päiväkahvitkin jaettiin lounaan yhteydessä, että saatiin vähennettyä käyntejä huoneissa, hoitaja kertoo.
Hänen mukaansa suojavarusteita oli saatavilla riittävästi. Hoitaja kertoo, että myös lääkkeitä saatiin, kun niitä tarvittiin. Apteekki toimitti hoivakotiin esimerkiksi vahvoja kipulääkkeitä.
Jatkuvasti muuttuva ohjeistus kuormitti
Viruksen torjunnassa ei kuitenkaan onnistuttu. Aluehallintovirasto aloitti Kallionsydämessä valvonnan perjantaina 3.4. Se aloitetaan, jos toiminnassa havaitaan puutteita. Viikkoa myöhemmin hoivakoti siirrettiin Ylä-Savon soten vastuulle, koska ongelmia ei ollut saatu korjattua ja avi totesi potilasturvallisuuden vaarantuneen.
Avin ja Valviran mukaan lääkehoitoa ja sairaanhoitoa ei pystytty toteuttamaan asianmukaisesti, henkilöstö ei ollut riittävä, eikä esimerkiksi siivouksesta ja hygieniasta pidetty riittävästi huolta.
Ylen haastattelema hoitaja kuvailee, että henkilöstöä kuormitti jatkuvasti muuttuva ohjeistus. Ohjeita tuli sekä Attendolta että Ylä-Savon sotelta.
– Jokainen työvuoro aloitettiin lukemalla uusin ohjeistus. Joskus syntyi konflikteja: taasko tehdään eri tavalla kuin eilen, hoitaja kuvailee
Hänen mukaansa ohjeita käytiin läpi yksin ja esimiehen kanssa. Osastokokouksia ei voitu pitää yhdessä. Ruokatauot pidettiin eri aikaan, ja pukeutumistiloissa sai olla vain tietty määrä hoitajia kerrallaan.
Kaikki oli aivan toisin kuin mihin oli totuttu.
Yleisin tunnetila hoitajien keskuudessa oli haastateltavan mukaan hämmennys: miten voi olla, että virus on löytänyt tiensä juuri tänne? Välillä ahdistus purkautui kiukkuna.
Hoitaja kuvailee kuitenkin Kallionsydämen hoivakodin työyhteisöä lämminhenkiseksi.
Hoivakoti siirtyi Attendolta Ylä-Savon soten vastuulle pääsiäisen alla. Muutos on pysyvä.Marianne Mattila / Yle
Kommenttipalstojen julmuus ahdisti
Kun uutiset hoivakodista levisivät julkisuuteen, moni pelkäsi leimautumista: olenko loppuikäni Kallionsydämen koronapesäkkeen hoitaja?
Osa seurasi uutisointia, mutta monet jättivät jutut lukematta ja televisiouutiset katsomatta.
– Pää ei olisi kestänyt etenkään uutisten kommenttipalstoja. Ne tulvivat käsittämättömiä törkeyksiä, hoitaja sanoo.
Ylä-Savon sote jakoi psyykkisen avun puhelinnumeroa henkilökunnalle ja omaisille. Myös Attendo tarjosi työntekijöille henkistä tukea. Koronaepidemia oli ja on pienessä pohjoissavolaisessa kunnassa kaikkien huulilla. Huhut kiertävät nopeasti.
Julkisuudessa on kritisoitu sitä, miten Kallionsydämessä hoidettiin omaisille tiedottaminen tilanteesta. Helsingin Sanomien mukaan tiedotus toimi huonosti, ja jotkut omaiset saivat hoivakodista yhteydenoton vasta 7. huhtikuuta, jolloin hoivakodissa oli jo kuollut 8 ihmistä ja tapausta oli käsitelty mediassa.
Attendon viestintäjohtaja Susanna Paloheimo myönsi Helsingin Sanomien haastattelussa ongelmat tiedonkulussa ja viestinnässä omaisille.
Ylen haastattelema hoitaja soitti itse useita puheluja omaisille. Hänen mukaansa omaisten reaktiot olivat vaihtelevia.
– Moni ymmärsi, että teemme täällä parhaamme. Joku oli vihainen Attendolle, mutta ei meille hoitajille. Joku taas oli vihainen siitä, että emme pystyneet tarjoamaan virikkeitä vanhuksille, jotka oli määrätty huone-eristykseen.
Hoitajan mukaan hoivakotiin tuli paljon kukkalähetyksiä omaisilta.
“Jos haluatte auttaa, tuokaa lisää hoitajia”
Pääsiäisviikolla hoivakotiin tehtiin aluehallintoviraston määräämiä tarkastuskäyntejä. Silloin tilanne alkoi olla kaoottinen ja henkilökunnasta oli pulaa.
– Silloinen esimies sanoi tarkastusta tekeville, että jos haluatte auttaa, niin tuokaa tänne lisää hoitajia.
Hoitajan mukaan hoivakodin siirtäminen kuntayhtymän vastuulle tuntui lopulta helpotukselta. Henkilöstö siirtyi kuntayhtymän palvelukseen Attendon vuokraamana. Virallinen yt-menettely käydään myöhemmin.
Ylen haastattelema hoitaja päätti jatkaa Attendon palveluksessa kiertävänä sairaanhoitajana eikä siirtynyt töihin kuntayhtymälle. Hän teki Kallionsydämessä pääsiäisen aikana vielä pari työvuoroa ja jäi sitten kahdeksi viikoksi karanteeniin kotiin. Töihin toiseen hoivakotiin hän palasi tällä viikolla.
Kallionsydämessä ei ole havaittu uusia tartuntoja sen jälkeen, kun kuntayhtymä otti talon hallintaansa. Menehtyneitä on tämänhetkisten tietojen mukaan 12, mutta oireilevia potilaita on edelleen.
Hoitajat ovat väsyneitä
Tragedian jälkipyykin peseminen on vasta alussa. Itä-Suomen poliisi on aloittanut tapauksesta esiselvityksen. Avi, Valvira ja Ylä-Savon sote-kuntayhtymä pohtivat tahoillaan tutkintapyynnön tekemistä.
Ylen haastattelussa oikeustieteen professori Matti Tolvanen sanoi, että rikostutkinta pitäisi aloittaa “yleisen edun nimissä”.
Hänen mukaansa mahdollisia syytenimikkeitä voivat olla vaaran aiheuttaminen sekä kuoleman- tai vammantuottamus. Yksityisen hoivakodin työntekijät eivät ole virkamiehiä, eivätkä he käytä julkista valtaa. Sen vuoksi heitä ei voi Tolvasen mukaan syyttää virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Silti mahdollinen rikostutkinta ja oikeuskäsittely pelottaa monia Kalliosydämen hoitajia, kertoo Ylen haastattelema hoitaja.
– Etenkin nuoremmat hoitajat ovat siitä huolissaan.
Viime päivinä Attendon johto on julkisuudessa korostanut tapauksen perinpohjaisen tutkimisen tärkeyttä. ”Jos tulee poliisitutkinta, se on hyvä”, Attendon viestintäjohtaja Susanna Paloheimo sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.
Samaa viestiä välittää myös Ylen haastattelema hoitaja.
– On hyvä, että tutkitaan. Ymmärrän omaisten surun ja vihankin, hoitaja sanoo.
Hän ei osaa sanoa, mitä Kallionsydämessä olisi voitu tehdä toisin, jotta tragedia olisi vältetty.
– Se mietityttää, miksi kaikkia asukkaita ja henkilökuntaa ei testattu aiemmin, hoitaja sanoo.
Päätökset testaamisesta teki kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri. Koko henkilökunta ja asukkaat testattiin 7.4.
Hoitaja pitää edelleen yhteyttä entisiin työtovereihinsa Kallionsydämessä.
Hänen mukaansa monet hoitajista ovat väsyneitä. Korona-altistuksen vuoksi heidät on määrätty karanteenin kaltaisiin oloihin. Töistä on mentävä suoraan kotiin ja pysyttävä siellä. Ruokaupassakaan ei saa käydä. Yksinhuoltajan lapset eivät voi mennä toisen vanhempansa kotiin. Tilanne jatkuu todennäköisesti vielä viikkoja.
Arki ei palaa Kallionsydämeen vielä pitkään aikaan.
Joskus tulevaisuudessa, kun tilanne sallii, hoivakodissa aiotaan järjestää yhteinen muistotilaisuus.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella hyvin harvalla on muodostunut vasta-aineita uudelle koronavirukselle, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, joka on julkaissut ensimmäisiä tuloksia väestötutkimuksestaan.
Tutkimuksessa on tutkittu nyt 516 näytettä. Positiivisiksi on todettu 11 näytettä seulontatestissä. Yhdeksän näistä on tutkittu neutralisaatiotestillä ja näistä vain yksi on ollut positiivinen.
THL tutki vasta-aineiden esiintymistä kahdella eri testillä. Ensimmäisessä mitattiin, onko näytteessä koronaviruksen tunnistavia vasta-aineita. Positiiviset tulokset varmennettiin testillä, joka mittaa vasta-aineiden kykyä neutraloida virusta.
– Neutralisaatiotesti mittaa luotettavasti toiminnallisten vasta-aineiden esiintymistä. Ne myös todennäköisimmin kertovat ainakin lyhytaikaisen suojaavan immuniteetin muodostumisesta, kertoo THL:n erikoistutkija Merit Melin tiedotteessa.
THL:stä korostetaan, että väärien positiivisten seulontatestin tulosten mahdollisuus on merkittävä, kun vasta-aineiden esiintyvyys väestössä on vielä hyvin pieni.
Tutkimus jatkuu kaikkien yliopistosairaaloiden alueella
Suomessa koronavirusepidemia alkoi myöhemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Epidemian etenemistä on hidastettu Suomessa tehokkaasti rajoituksilla.
Satunnaisotoksen näytteenotto alkoi Husin alueella 9. huhtikuuta. Otannassa on mukana 18–69-vuotiaita naisia ja miehiä.
Satunnaisotanta on luotettavin tutkimusasetelma selvittää vasta-aineiden esiintymistä. Tutkimus jatkuu viikoittaisena otoksena kaikkien yliopistosairaaloiden alueella. Epidemian etenemistä arvioidaan tarkemmin, kunhan tutkimusaineistoa kertyy.
– Olisi nyt ensisijaisen tärkeää, että kutsun saaneet osallistuisivat kattavasti tutkimukseen, jotta saisimme parhaan mahdollisen arvion koronavirusepidemian leviämisestä asiantuntijoidemme ja päättäjiemme käytettäväksi, kuvailee tutkimuspäällikkö Arto Palmu THL:stä.
Professori: Voimme onnitella itseämme
Näiden ensimmäisten tulosten perusteella harva suomalainen on kohdannut uuden koronaviruksen. Olemmeko liian hyvässä suojassa?
– Näkemykseni on, että terveydenhuollon tehtävä on pyrkiä välttämään sairastavuutta, olipa tauti mikä tahansa, kommentoi virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.
Julkusen näkemyksen mukaan tautia kannattaa aina välttää.
– Ei ole väistämätöntä, että kaikki sairastuvat jossain vaiheessa koronavirusinfektioon, hän sanoo.
Viruksen torjuntatoimet ovat osoittautuneet Suomessa tehokkaiksi. Ihmiset ovat huolehtineet käsi- ja yskimishygieniasta ja on pidetty turvaväliä muihin ihmisiin. Julkusen mukaan toimilla on päästy siihen, mihin on pyritty: Tauti ei leviä suurena epidemiana ympäri Suomea.
– Voimme onnitella itseämme siitä, että torjuntatoimet ovat onnistuneet paremmin kuin alun perin ehkä ajateltiinkaan, Julkunen huomauttaa.
Hän muistuttaa, että tavoitteet estää taudin leviämistä ja samaan aikaan vähitellen avata yhteiskunnan toimintoja eivät ole vastakkaisia.
Porin prikaatissa palvellut alikersantti on tuomittu sotilaan sopimattomasta käytöksestä sakkorangaistukseen. Tuomion taustalla on miehen estoton tapa esitellä ja käsitellä sukuelimiään vuonna 2018 palveluksensa aikana.
Syytteen mukaan mies oli vapaa-aikana tuvassaan muiden varusmiesten läsnäollessa esiintynyt toistuvasti alastomana ja esitellyt sukuelintään "heilutellen heppiään" aiheuttaen pahennusta muille tuvassa oleskelleille.
Mies oli myös ampumaharjoituksen harjoitusalueella masturboinut majoitusteltan naamioverkon alla toisen varusmiehen kuvatessa suorituksen videotallenteelle.
Alikersantti myönsi toimineensa syytteessä kuvatulla tavalla. Hänet tuomittiin maksamaan 25 päiväsakkoa. Maksettavaa kertyi 150 euroa.
Tuomio ei vielä ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa.
Hallitus neuvotteli tiistaina illan suussa koulujen avaamisen aikataulusta. Yle koosti hallituksen päätöksestä vastaukset keskeisiin kysymyksiin.
Mitä hallitus päätti?
Hallitus päätti purkaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet. Takaisin lähiopetukseen siirrytään 14. toukokuuta alkaen.
Miksi koulujen rajoitukset purettiin?
Hallituksen mukaan taustalla oli epidemiologinen arvio. Sen perusteella valmiuslain varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevan soveltamisasetuksen jatkamiselle ei ole enää perusteita.
Hallituksen mukaan kansainväliset ja kotimaiset kokemukset ovat osoittaneet, että lasten rooli koronavirustartuntojen levittäjinä ei ole samankaltainen kuin aikuisilla. Lapset eivät juurikaan ole tartunnan lähteitä. Tämän vuoksi koulujen avaaminen on hallituksen mukaan turvallista sekä oppilaille että henkilökunnalle.
Miten tartunnat ehkäistään kouluissa?
Hallituksen mukaan tärkeintä on välttää tarpeettomia fyysisiä kontakteja. Opetustilat järjestään niin, että niissä on normaalia enemmän väljyyttä. Myös välitunnit ja kouluruokailu on järjestettävä hallituksen mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa.
Yksityiskohtaisista järjestelyistä päättävät koulutuksen järjestäjät.
Järjestetäänkö kevätjuhlia?
Isoja kokoontumisia, kuten kevätjuhlia, ei hallituksen mukaan järjestetä.
Voivatko riskiryhmiin kuuluvat palata kouluun?
Riskiryhmien osallistumisen lähiopetukseen arvioi hallituksen mukaan lääkäri. Työntekijöiden osalta arvioinnin tekevät työnantaja ja työterveys.
Voiko etäkoulu jatkua jossain päin Suomea?
Opetusta ei voi järjestää enää etäopetuksena. Kunta ei voi päättää omalla päätöksellään koulujen sulkemisesta, eikä kunta voi päättää opetuksen järjestämisestä ainoastaan etäopetuksena.
Hallitus muistutti, että oikeus saada perusopetusta on perustuslaissa säädetty subjektiivinen oikeus, joka kuuluu yhdenvertaisesti kaikille.
Mitä hallitus päätti toisesta asteesta ja korkeakoulutuksesta?
Päätöksiä ei vielä kuultu. Hallitus kertoi käsittelevänsä toisen asteen ja korkeakoulutuksen rajoituksia myöhemmin.
Ylen tietojen mukaan hallitukselle esitetään, että koulut avataan hallitusti 14. toukokuuta lähtien.
Hallitus kokoontuu neuvottelemaan kouluihin paluusta tänään iltapäivällä klo 16.30. Koulut ovat olleet valmiuslain ja tartuntatautilain nojalla pääsääntöisesti kiinni 18. maaliskuuta alkaen. Aiemman päätöksen mukaan ne ovat kiinni 13:nteen toukokuuta. Päätös yritetään tehdä tänään.
Koulujen avaamista varten on laadittu esitys opetusministeriössä, ja sitä varten on kuultu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiantuntijoita.
Ylen lähteet kertovat, että avaaminen koskisi tässä vaiheessa peruskouluja. Koululaisten aloitus porrastettaisiin niin, että kaikki peruskoululaiset eivät aloita koulua yhtä aikaa. Toisen asteen koulut pysyisivät tällä tietoa vielä kiinni.
Opetusministeri Li Anderson (vas.) kertoi eilen, että koulut tarvitsevat avaamista varten parin viikon järjestelyajan, jolloin avaaminen voisi tapahtua aikaisintaan 13. toukokuuta jälkeen.
Esitykseen on vaikuttanut esimerkiksi se, että THL:n mukaan kansainvälinen tautidata kertoo, että lapset eivät juuri saa tartuntoja ja sairastavat taudin usein hyvin lievin oirein.
– Vaikka koronavirustartunnan voi saada myös oireettomalta viruksen kantajalta, oireiset ovat selvästi tartuttavampia kuin oireettomat tai lieväoireiset henkilöt. Sen vuoksi virus ei kierrä yhtä aktiivisesti lasten keskuudessa, sanoo THL:n lasten infektiolääkäri Otto Helve THL:n tänään julkaisemassa tiedotteessa.
Suomessa tilanne on THL:n mukaan hyvin samankaltainen. Yksikään lapsi ei ole tarvinnut vakavien oireiden takia sairaalahoitoa Suomessa. Kiinassa tartunnoista prosentti on alle 20-vuotiailla, Yhdysvalloissa alle 18-vuotiaiden osuus on 1,7 prosenttia.
Suomessa todetuista 4 900 tartunnasta hieman yli 200 on ollut alle 16-vuotiailla ja näistä valtaosa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Valmiuslain ja tartuntatautilain nojalla tehty koulujen sulkemispäätös ei voi olla voimassa, jos koulujen kiinni pitäminen ei ole välttämätöntä tautitilanteen takia. Jotta tauti ei alkaisi levitä nopeasti, kaikki eivät esityksen mukaan kuitenkaan voi palata kouluun samaan aikaan.
Kouluja koskevat koronarajoitukset puretaan ja kouluihin palataan 14.5 alkaen. Linjaus koskee kaikkia suomalaisia peruskouluja. Asiasta kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Kouluissa otetaan käyttöön otetaan erilaisia järjestelyitä, joilla pyritään pienentämään koronaviruksen riskiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat laatineet ohjeet järjestelyihin.
Opetusta voidaan esimerkiksi järjestää vuoroissa niin, että pienet ovat koulussa aamupäivällä ja isommat iltapäivällä. Kouluissa noudatetaan tavanomaista tarkempia hygienia- ja väljyyssääntöjiä.
– Terveysviranomaisten näkemys on, että koulujen avaaminen tällä tavalla on turvallista sekä oppilaille että henkilökunnalle, opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo.
Anderssonin mukaan tarpeettomia fyysisiä kontakteja vältetään edelleen ja oppilaita on samassa tilassa normaalia vähemmän. Tämä toteutetaan esimerkiksi ottamalla käyttöön tyhjillään olevia tiloja.
Lisäksi opetushenkilöstö pysyy samassa koulussa eikä kierrä koulusta toiseen. Kouluruokailussa käydään vain oman opetusryhmän kanssa eikä kevätjuhlien kaltaisia tilaisuuksia järjestetä.
Hallituksen päätökseen vaikutti THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden arvio. Hallituksen mukaan lain vaatimaa välttämätöntä perustetta lasten lähiopetuksen rajoittamiselle ei enää ollut.
– Lasten osuus epidemian leviämiselle näyttää olevan hyvin pieni, sanoi THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen tiedotustilaisuudessa.
Kouluja koskevien koronarajoitusten päätyttyä opetuksen järjestäjä ei voi enää järjestää opetusta etäopetuksena. Kunta ei voi päättää omalla päätöksellään koulujen sulkemisesta eikä kunta voi myöskään päättää opetuksen järjestämisestä ainoastaan etäopetuksena.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ on vastustanut koulujen avaamista. OAJ:n mukaan koulut olisivat voineet siirtyä kesälomille suoraan etäopetuksesta. Opettajat perustelevat tätä terveyssyillä ja sillä, että etäopetus on sujunut pääosin hyvin.
Hallitus käsittelee toisen asteen ja korkeakoulutuksen rajoituksia myöhemmin.
Helsingin lastensuojelun sosiaaliohjaaja Amanda llkka puhaltaa saippuakuplia kahden ala-asteikäisen lapsen kanssa helsinkiläisessä leikkipuistossa.
Hän on tullut tapaamaan asiakasperhettään ulkoilmaan, koska koronan vuoksi kotikäynnit on peruttu.
Helsinkiläinen sosiaaliohjaaja Amanda Ilkka näkee työssään koronan nurjan puolen. Silja Viitala / YleLastensuojeluilmoituksen tekijä on koronan aikana yleisimmin poliisi. Silja Viitala / YleKaikissa perheissä aikuiset eivät voi olla etätöissä ja lapset voivat joutua olemaan päivät keskenään. Silja Viitala / Yle
Äiti, jonka nimeä Yle ei lasten henkilöllisyyden suojaamiseksi julkaise, kertoo, että perhe saa lastensuojelusta käytännön apua kerran viikossa.
– Olen loppu. Jos voisin, nukkuisin kellon ympäri. Mulla on vastuu lapsista 24/7.
Monissa Amanda Ilkan asiakasperheissä eletään veitsenterällä.
Selviämiseen on tarvittu apua tähänkin asti, mutta poikkeusolot ovat suistaneet monen lapsen arjen kaaokseksi.
Apua tarvitaan ihan normaaleihin rutiineihin.
– Voi olla, että aamulla ei nousta sängystä, ei ole lounasta ja päivät menevät pelatessa, kertoo Ilkka.
Korona on lisännyt lomautuksia ja perheissä mietitään raha-asioita. Ahdistusta aiheuttaa sekin, että monet kesäleirit on peruttu eikä isovanhempien luokse voi mennä.
Helsinkiläisäidin mukaan pahinta on se, että kirjastot, uimahallit ja sisäleikkipuistot ovat kiinni, eikä arjessa ole vaihtelua.
– Heti aamulla, kun lapsi tulee herättämään, olo on epätoivoinen. Silloin tajuaa, että tää on taas tätä samaa, hän sanoo.
Lastensuojeluilmoituksia vähemmän
Lastensuojelun avohuollon asiakkaana on Suomessa noin 55 000 lasta.Silja Viitala / Yle
Ylen A-studio kävi läpi Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen ja Turun lastensuojeluilmoitukset korona-ajalta. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna niitä tehtiin keskimäärin kymmenen prosenttia vähemmän.
Muutos on merkittävä, koska lastensuojeluilmoitusten määrä on viime vuosina kasvanut tasaisesti.
Helsingin lastensuojelun johtajan Saila Nummikosken mukaan huolestuttavinta on, että lapseen kohdistuneesta väkivallasta tehtävien lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt kolmasosaan vuoden takaisesta.
Eniten ilmoituksia tehdään vanhempien päihteiden käytön sekä psyykkisten ongelmien takia. Myös vanhempien keskinäinen väkivalta on lisääntynyt.
Yleensä lastensuojeluilmoituksen tekee poliisi tai opettaja, mutta poikkeusoloissa koulujen tekemien ilmoitusten määrä on romahtanut, ainakin Helsingissä.
– Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset on uhrattu, sanoo Nummikoski.
Turkulaisen Lakkatien erityslastenkodin johtaja Katariina Pohjalainen sanoo, että nyt kaivataan naapureiden, sukulaisten ja ohikulkijoiden vastuuta pienimmistä.
– Suomalainen ei tee mielellään lastensuojeluilmoitusta, ei vaikka naapurissa olisi tappelua, huutoa, alkoholia.
Hänen mielestään nyt jos koskaan sijoitus kodin ulkopuolelle voi olla lapselle onnenpotku.
"Monissa perheissä vanhemmilla on psyykkisiä ongelmia ja koronan takia avun saanti on vaikeutunut", kertoo sosiaaliohjaaja. Silja Viitala / Yle
Poliisit koteihin yhä useammin
Maaliskussa poliisin hälytykset koteihin lisääntyivät selvästi. Esimerkiksi Uudellamaalla partio kävi päivittäin lähes 80 perheessä, vuosi sitten luku oli vähän yli 50.
Kenttätyötä tekevä Amanda Ilkka nostaa esiin vanhempien mielenterveysongelmat.
Monessa perheessä tunnelma on ahdistava. Kun omat, kasvokkain tapahtuvat hoitokontaktit ovat katkolla, vanhemmat lamaantuvat. Jos lapset ovat levottomia, pinna voi kiristyä ja helpotusta haetaan päihteistä.
Silloin lastensuojelun tehtävänä on yrittää kannatella vanhempia pahimman ylitse tai ohjata heitä digitaalisten palvelujen piiriin. Lapsilla kontaktit muihin aikuisiin saattavat olla kokonaan poikki koska koulua käydään etänä ja harrastukset ovat tauolla.
– Poikkeusolosuhteissa lapsi on koko ajan oman perheen kanssa ja tilanteen armoilla. Hänellä ei ole poispääsyä minnekään, sanoo sosiaaliohjaaja Amanda Ilkka.
"Joskus tuntuu, että seinät kaatuu päälle," kertoo äiti. Silja Viitala / Yle
Ilkan asiakasperheen äiti kertoo sairastuneensa masennukseen esikoisen syntymän jälkeen. Tähän asti äiti ei ole innostunut digitaalisesta keskusteluavusta, mutta poikkeusolosuhteissa hän on alkanut käydä maratonpuheluita. Henkinen tuki on nyt kännykän varassa.
Korona ahdistaa äitiä myös siksi, että hän kuuluu riskiryhmään.
– Tuntuu, että selässä on kivireki ja happi loppuu. Iloa ei saa mistään ja kotitöistä suoriutuminen on ylitsepääsemätön haaste, hän sanoo.
Seksuaalista häirintää kännykässä
Puhelinten kanssa seurustelevia lapsia vaanivat verkossa myös seksuaalirikolliset.
Eurooppalaisen poliisijärjestö Europolin mukaan lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivalta-aineiston kysyntä on kasvanut koronan aikana merkittävästi.
Lasten houkuttelu seksuaalisiin tekoihin eli grooming on lisääntynyt kaikkialla Euroopassa. Silja Viitala / Yle
Pelastakaa lapset ry:lle nettivihjeitä seksuaalisesta häirinnästä tulee moninkertainen määrä normaaliin verrattuna. Tavallisesti niitä kirjataan noin 50 viikossa, koronaviikkoina jopa 100–200 per viikko. KRP pelkää, että rikostilastoissa tämä tulee näkymään myöhemmin.
Uutta on sekin, että ehdotusten kohteeksi joutuu yhä nuorempia lapsia.
– Lasta houkutellaan ottamaan itsestään kuvia alasti, häntä pyydetään toimimaan seksuaalisella tavalla tai todistamaan seksuaalista tekoa, kertoo asiantuntija Pauliina Sillfors.
Lasten lisäksi myös seksuaalirikolliset viettävät juuri nyt tavallista enemmän aikaa netissä. KRP:n mukaan seksuaalirikollisen aineiston latausmäärät pimeässä verkossa ovat kasvaneet.
Myös perhetyöntekijä Amanda Ilkka tunnistaa ilmiön. Pahimmassa vaaravyöhykkeessä ovat lapset, jotka joutuvat olemaan pitkiä aikoja yksin kotona.
Kodista voi tulla lapselle vankila. Silja Viitala / Yle
Laitospaikka voi olla lottovoitto
Kodin ulkopuolella asuu Suomessa noin 18 000 lasta.
Lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten arki on haluttu pitää mahdollisimman muuttumattomana. Kun koulut ovat kiinni, ovat turkulaiset kouluavustajat jalkautuneet lasten luokse sijaiskoteihin ja laitoksiin.
Koulunkäynnin ohjaaja Susanna Rannan työpaikka on jo viidettä viikkoa ollut Lakkatien lastenkoti.
Rannan mukaan poikkeusolot eivät ole vaikuttaneet opiskeluun, mutta välitunneilla on levotonta. Moni lapsi kyseenalaistaa rajoitukset: miksi ei saa olla ulkona kavereiden kanssa tai pääse kauppakeskukseen?
Silti etäopetus on hänen mukaansa tehnyt hyvää.
– Lapset oppivat tekemään itsenäisesti tehtäviä. Uskon, että etätyöskentelystä on etua tulevaisuuden työelämässä.
Lakkatien erityislastenkodin johtaja Katariina Pohjalainen sanoo, että laitoksessa lapsista huolehditaan hyvin: nukkumaanmenoajoista pidetään kiinni, hampaat pestään ja tarjolla on lämmin ruoka sekä tasapainoisia aikuisia. Välillä tehdään retkiä lähiluontoon.
– Nämä lapset etuoikeutettuja, hän sanoo.
"Jos lastensuojelu ei olisi ollut tukena, en tiedä missä olisimme", kertoo äiti. Silja Viitala / Yle
Alkoipa koulu toukokuussa tai vasta myöhemmin, loppulasku etäopetuksesta lankeaa yhteiskunnalle syksyllä, uskoo Pohjalainen. Silloin tarvitaan kiireellisiä sijoituksia, sijaisperheitä, laitospaikkoja ja rahaa.
– Edessä on paljon inhimillistä kärsimystä. Toivon, ettei tulisi äärimmäisiä tekoja, kuten itsemurhia ja perhesurmia, mutta pelkään pahinta.
Lastensuojelua ja koronaa käsitellään myös A-studiossa 29.4.2020
Helsingin kaupunki on tehnyt kaksi tutkintapyyntöä poliisille etäoppitunneilla tapahtuneista häiriköinneistä.
Koulutuksen ja kasvatuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoo, että häiriköintiä on tapahtunut kahdessa eri helsinkiläiskoulussa: toinen tapauksista sattui ala-asteella ja toinen lukiossa.
– Nämä henkilöt on tiedossa ja olemme tehneet tutkintapyynnön poliisille molemmista tapauksista, koska pidämme näitä tietoturvaloukkauksina. Suhtaudumme erittäin vakavasti kaikkiin tietoturvaloukkauksiin.
Molemmissa tapauksissa etäoppituntia on häiriköinyt oppilas, joka ei ole kuulunut kyseiselle oppitunnille eikä opetusryhmään. Nuorimmat häiriköinnin kohteeksi joutuneista ovat olleet ala-asteikäisiä, mutta Pohjolainen ei osaa tarkemmin kertoa lasten ikää. Häiriköinti on ollut pornon näyttämistä ja seksuaalissävytteisiä viestejä.
– Pornoon viittaavaa materiaalia on ennätetty näyttää vähän tai sitten on ollut seksuaalisesti vihjailevia asioita chatissa, Pohjolainen sanoo.
Opettajat poistivat häiriköijät
Molemmat häiriköintitilanteet ovat tapahtuneet viime viikon aikana.
Pohjolaisella ei ole tarkempaa tietoa siitä, millä tavoin häiriköijät ovat päässeet mukaan Google Meet -alustalla pidetyille oppitunneille. Opettajat olivat kuitenkin havainneet häiriköijät nopeasti ja pystyneet poistamaan heidät tunneilta.
– Aika nopeasti oli huomattu, että sinne tunnille osallistuu ulkopuolisia, ja heidät on poistettu heti sieltä.
Kouluille on nyt Helsingissä annettu tarkennetut ohjeet etäopetuksen järjestämisestä ja siitä, miten opetukseen käytettäviä alustoja voidaan käyttää turvallisemmin.
– Toki ohjeet on ollut aikaisemminkin. Mutta näiden kahden tapauksen jälkeen ohjeistusta on nyt täsmennetty sillä tavoin, että pystyisimme välttämään tämän tyyppiset tapaukset eikä sinne oppitunneille pääse kukaan ulkopuolinen.
Vastaavia tapauksia myös muualla
Opettajat ovat käyneet tapaukset läpi oppilaiden kanssa, ja oppilaille on tarjottu mahdollisuus keskustella oppilashuoltohenkilöstön kanssa tilanteesta.
– Tässä voi ajatella olevan kyse jonkinlaisesta seksuaalisesta häirinnästä, jos tällaista materiaalia on vilahtanutkaan oppilaille, niin kyllä ne käsitellään ja keskustellaan oppilaiden kanssa.
Vastaavaa häiriköintiä etäoppitunneilla on tapahtunut ainakin Espoossa, kertoi MTV Uutiset eilen. Espoon tapauksessa opettaja ei pystynyt poistamaan häiriköijää tunnilta, vaan joutui keskeyttämään etäopetustunnin. MTV:n mukaan myös Espoon tapauksesta on keskusteltu poliisin kanssa.
Pohjolainen pitää tärkeänä, että tietoturvaloukkauksiin ja häiriköintiin puututaan tiukasti.
– Näihin on heti puututtava ja suhtauduttava vakavasti. Sekin on toivottavasti ennaltaehkäisevää, jotta tämän tyyppinen toiminta ei laajene.
Valtion kustantamia taksikyytejä lentokentältä kotikaranteeniin ajavat taksikuskit saattavat odottaa kyytejä lentoasemalla jopa 12 tuntia. Kuljettajat eivät ole saaneet suojavarusteita. Heidän oletetaan hankkivan suojavarusteet kuten hengityssuojat itse, kertoo Yle News.
Karanteenikuljetukset suuntautuvat ympäri Suomea, Helsingistä saatetaan ajaa jopa Ouluun ja Rovaniemelle asti.
Kuljettajilla ei ole vaihtoehtoja
Koronakriisi on leikannut taksinkuljettajien ansioista jopa 80 prosenttia, kertoo Yle Newsin haastattelema Abdul (nimi muutettu*). Hän on taksinkuljettaja, joka on kuljettanut karanteeniin määrättyjä matkustajia Helsinki-Vantaan lentoasemalta.
Abdulin mukaan kukaan ei haluaisi olla taksinkuljettaja näinä aikoina. Hän sanoo, että karanteenikuljetuksia ajavat vain ne, joilla ei ole muita vaihtoehtoja.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla vaihtelevaa matkustajamäärää odottaa iso joukko takseja.
– Saatamme olla jonossa yli 10 tuntia. Sitten saamme asiakkaan ja aloitamme pitkän matkanteon eri puolille Suomea, Abdul sanoo.
Pitkistä matkoista onkin tiedossa hyvät tienestit. Yle News on nähnyt todisteet siitä, että Helsinki-Vantaan lentoasemalta Pohjois-Pohjanmaalle on tehty yli 1 000 euroa maksanut taksimatka.
Pahin tilanne on Abdulin mukaan se, jos asiakasta joutuu ensin odottamaan 12-14 tuntia ja sitten matkustaja ajetaan johonkin hyvin lähelle. Siitä tienaa päivän aikana hänen mukaansa 40-50 euroa.
Ajoja ilman suojausta
Taksinkuljettajat ja karanteeniin määrätyt matkustajat kertovat Ylelle, että matkoja on tehty hyvin vähillä suojauksilla.
Suomen Taksiliiton mukaan kuljettajien tulisi suojata itsensä pitämällä hengityssuojaa ja kertakäyttökäsineitä, jos tarpeen. TTL:n ohjeen mukaan sairaille matkustajille pitäisi tarjota hengityssuoja, jos niitä on saatavilla.
Yksi valtion kustantamia karanteenikuljetuksia ajavista taksiyhtiöistä on Taksi Helsinki. Yle Newsin haastattelema yhtiön edustaja kertoo, että yhtiö ei velvoita kuljettajia käyttämään hengityssuojia. Yhtiön edustajan mukaan kuljettajille on pari viikkoa sitten kuitenkin jaettu 1 000 maskia. Tämänhetkistä tilannetta edustaja ei tuntenut. Taksi Helsingin kuljettajat ajavat 100-200 karanteenikuljetusta joka viikko.
Taksi Helsingin kyytejä itsenäisenä yrittäjänä ajava Abdul sanoo, ettei hän ainakaan ole saanut käyttöönsä yhtään maskia.
Yhtiön mukaan sen takseista 60-70:ssä on pleksilasi kuljettajan ja matkustajien välissä. Niitä tulee yhtiön mukaan myös näissä tilanteissa käyttää, kuten myös THL on linjannut.
Abdulin mukaan hänen autossaan ei ollut mitään pleksiä, eikä hän ollut nähnyt pleksejä muissakaan autoissa.
Toinen hallituksen koronakyydityksiä tekevä taksiyhtiö, Lähitaksi, sanoo Ylelle suositelleensa kuljettajilleen suojavarusteita, mukaan lukien muovikelmua kuljettajan ja matkustajien välillä.
Ulkomailta palaavat saavat ilmaisen taksikyydin kotiin
Suomeen ulkomailta palaavat matkustajat joutuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n määräämään 14 päivän kotikaranteeniin.
He eivät saa käyttää julkisia kulkuvälineitä eivätkä kotimaan lentoja.
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan matkustajien olisi ensi sijassa käytettävä omaa autoa, mutta jos se ei ole mahdollista, he saavat valtion kustantaman taksikyydin.
Maaliskuun lopusta lukien onkin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan tehty 4 500 julkisin varoin kustannettua taksimatkaa.
Vastuuta pallotellaan
Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että vastuu kuljettajien turvallisuutta koskevista kuljetussopimusten yksityiskohdista kuuluu Traficomille.
Traficomin palvelujohtajan Jarkko Saarimäen mukaan he nojaavat siihen ohjeistukseen, jonka terveysviranomaiset ovat antaneet takseille ja julkiselle liikenteelle. Ohjeistuksen mukaan yhtiöiden tulee järjestää kuljettajille turvalliset työolot.
Myös ministeriön mukaan lopullinen vastuu kuljettajien turvallisuudesta on työnantajalla eli taksiyhtiöillä.
*Abdul ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, koska hän pelkää että se voisi vaikuttaa hänen työnsaantimahdollisuuksiinsa jatkossa.
Päivitetty 29.4. klo 18.39: Lisätty tieto, että Abdul on Taksi Helsingin palveluksessa itsenäisenä yrittäjänä.
Alkuperäisen englanninkielisen jutun toimittajat ovat Tom Bateman ja Egan Richardson / Yle News.
Vaimonsa kidnappauksen lavastamisesta ja murhasta epäilty norjalainen miljardööri Tom Hagen on vangittu neljäksi viikoksi, kertoo sanomalehti Verdens Gang. Oikeus päätti vangitsemisesta tuntikausia kestäneessä istunnossa, joka käytiin suljetuin ovin.
Anne-Elisabeth Hagen katosi lokakuussa 2018, eivätkä viranomaiset aluksi kertoneet asiasta julkisuuteen tutkinnan turvaamiseksi. Hagenin kotoa löytyi viesti, jossa tämän ilmoitettiin olevan siepattu ja vaadittiin lunnaita.
Miljoonien eurojen lunnaat olisi pitänyt maksaa kryptovaluutalla.
Poliisi kertoi viime kesänä uskovansa, ettei Anne-Elisabeth Hagen ole enää elossa. Tiistaina tapaus sai uuden käänteen, kun poliisi otti kadonneen naisen aviomiehen kiinni.
Viranomaiset epäilevät Tom Hagenin lavastaneen sieppauksen ja olevan osallisena henkirikoksessa. Hagen on kiistänyt tehneensä vaimolleen mitään.
Venäjän pääministeri Mihail Mishustin allekirjoitti keskiviikkona määräyksen, jonka mukaan maasta voivat poistua “ne Venäjän kansalaiset, joilla on myös jonkin muun maan kansalaisuus, oleskelulupa tai muu dokumentti, joka todistaa, että heillä on lupa vakituiseen asumiseen toisessa maassa”. Maasta voi poistua vain yhden kerran koronavirusrajoitusten aikana.
Aiemmin Yle kertoi siitä, että moni Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen jumittui Venäjälle sen jälkeen kun maa sulki rajat maaliskuun lopussa. Samassa tilanteessa olevat ihmiset kirjoittivat asiasta vetoomuksen Mishustinille.
Venäjän ulkoministeriö oli aiemmin kohdellut kahden maan kansalaisia vain Venäjän kansalaisina, joilta oli evätty pääsy ulkomaille koronaviruksen tuomien rajoitteiden takia.
Suomi avaa peruskoulut lähiopetukselle 14. toukokuuta alkaen. A-studiossa vierailleen opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan koulujen avaaminen oli käytännössä välttämätöntä.
– Se (etäopetuksen jatkaminen) ei ollut mahdollista tilanteessa, jossa on sovellettu valmiuslakia. Kun viranomaiset ovat todenneet, ettei välttämättömyyttä 13.5. jälkeen ole, on tilanne juridisesti hyvin yksinkertainen.
Anderssonin mukaan kouluissa tulee kuitenkin nyt noudattaa tavanomaista tarkempia hygieniasääntöjä.
– Kouluissa pitää olla tavanomaista enemmän väljyyttä. Joissain kunnissa voi olla mahdollista, että esimerkiksi pienet koululaiset ovat koulussa yhdessä vaiheessa päivästä, ja isommat toisessa.
Keskeisiä asioita ovat Anderssonin mukaan myös se, etteivät esimerkiksi opettajat ole toistensa kanssa tekemisissä, ja että opetusryhmät pysyvät toisistaan erillään.
A-studiossa vieraillut yläkoulun rehtori Sari Hakola kritisoi voimakkaasti mahdollisuuksia toteuttaa linjaus käytännössä.
– Realiteettihan on vahva tuntijako ja oppiaineisiin jakautunut opetus. Yläkoulun oppilas on lähes joka tunti pikkuisen erilaisessa ryhmässä ja eri opettajan opetuksessa, Hakola totesi.
– Jos meillä on tiukka tuntijako, tietyn mittainen päivä ja tietty ryhmäjako, niin se ei toimi. Jonkun osan täytyy joustaa.
Andersson tunnusti, että yläkouluissa tilanne on alakouluja haastavampi.
– Alakoulujen kohdalla tämä linjaus on helpompaa toteuttaa, kun toimitaan oman luokanopettajan kanssa, Andersson sanoi.
– Ymmärrän, että tämä vaatii järjestelyjä, ja siksi tässä on kahden viikon siirtymäaika.
Anderssonilta kysyttiin myös, tuleeko esimerkiksi joitain oppiaineita priorisoida opetuksessa.
– Esimerkiksi yläkoulujen suhteen tullaan vielä varmasti antamaan tarkempia ohjeita.
Riskiryhmäläiset voivat anoa oikeutta poissaoloon
Huolta on herännyt myös siitä, palaavatko kaikki lapset kouluun, vaikka lähiopetus taas käynnistyykin. Andersson muistutti, että esimerkiksi riskiryhmään kuuluvien on mahdollista lääkärin luvalla anoa oikeutta poissaoloon.
– On tietyt perusteet sille, kuka on riskiryhmää ja kuka ei. Muille pätevät ne tavalliset poissaolosäännöt, eli poissaoloon on anottava lupa, tai siitä tulee poissaolomerkintä.
Andersson muistutti, että samojen ongelmien kanssa joudutaan mahdollisesti painimaan myös myöhemmin.
– Me emme tiedä, mikä epidemian tilanne on syksyn osalta. On hyvä asennoitua siihen, että myös syksyllä pitää mahdollisesti järjestää opetusta tavanomaisesta poikkeavissa olosuhteissa.
Li Andersson oli vieraana Ylen A-studiossa. Katso koko haastattelu klikkaamalla jutun pääkuvaa tai Yle Areenasta.
Verkkojätti Nokia kertoi tänään alkuvuoden tuloksestaan. Yhtiö on onnistunut parantamaan kannattavuuttaan, mutta suuret ongelmat ovat jäljellä.
Yhtiön 5G-tukiasemat ovat liian hitaita ja liian kalliita. Kiinassa ei synny enää kauppoja. Markkinoilla velloo huhuja yhtiön pilkkomisesta ja jopa vihamielisestä yritysvaltauksesta.
Tämä epävarmuus näkyy myös analyytikoiden arvioissa.
– Nokian toimet kannattavuuden parantamiseksi kantavat hedelmää, mutta paljon on työtä tehtävänä, sanoo OP:n Kimmo Stenvall.
– Luvut paranivat hieman, mutta eivät ne vielä hyvällä tasolla ole, toteaa Inderesin Mikael Rantanen.
Luvut löytyvät tämän artikkelin lopusta, mutta ne ovat Nokian tapauksessa lopulta sivuseikka.
Luottamus suomalaiseen verkkoyhtiöön on heikoissa kantimissa. Se näkyy yhtiön osakekurssissa ja saattaa jo uhata Nokian tulevaisuutta itsenäisenä yhtiönä.
Koronasta läpi kuivin jaloin
Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana pandemia verotti Nokian tulosta 200 miljoonalla eurolla. Kyse oli pitkälti komponenttien saatavuudesta, mutta jatkossa operaattoritkin saattavat ryhtyä lykkäämään investointejaan.
Nokia laskee hieman odotuksiaan koko vuoden osalta.
Analyytikot uskovat verkkoyhtiöiden kuitenkin selviävän koronan synnyttämästä talouskriisistä lähes kuivin jaloin, jos toipuminen alkaa vuoden toisella puoliskolla.
– Vuoden viimeinen neljännes on Nokialle tärkein. Mikäli tilanne lähtee normalisoitumaan odotetusti, isku jää kohtalaisen maltilliseksi, Rautanen sanoo.
Sellaista uhkaa ei ole, että operaattoreiden investointihalut jäisivät koronan vuoksi pysyvästi alemmalle tasolle. Viimeistään korona todisti, että ihmiskunta on riippuvainen verkoistaan ja niiden tarjoamista palveluista.
Nokia on ulkona Kiinasta
Nokia kertoo tiedotteissaan, että sen markkinaosuus on Kiinan ulkopuolella 27 prosenttia.
Siis Kiinan ulkopuolella. Kiinan sisältä kuuluukin sitten huolestuttavia uutisia. Nokia on putoamassa kokonaan pois näiltä maailman suurimmilta verkkomarkkinoilta
Kun Kiinan kolme suurta operaattoria tekevät verkkovalintojaan, paikalliset Huawei ja ZTE vievät leijonanosan ja Ericssonkin saa mukavan siivun. Nokia jäi lehdellä soittelemaan.
– China Mobilen tapauksessa on jo selvää, että Ericsson on sen sopimuksissa ainut ulkomainen toimija, kertoo OP:n Stenvall.
– Myös China Telecomin ja China Unicomin tapauksissa on vahvat indikaatiot siitä, että Nokia on jäänyt kaupoista ulos.
Nokia on kertonut, ettei se kilpaile verkkosopimuksista hinnalla millä hyvänsä. Sen huomio on kannattavuudessa.
Hyvin tunnettua on, että Kiinassa hinnat poljetaan pohjaan saakka. Ehkä Nokian kannattaakin jäädä suosiolla syrjään?
OP:n Stenvallin mukaan tämä olisi ymmärrettävä valinta.
– Toisaalta Ericsson uskoo, että se pystyy tekemään myös Kiinassa järkevää liiketoimintaa.
Nokia vakuuttaa, että se aikoo olla jatkossakin läsnä Kiinassa. Esimerkiksi optisen verkon tuotteissa Nokia on kohtuullisen vahva.
– Mutta volyymit ovat mobiiliverkkotuotteissa, Inderesin Rautanen sanoo.
Kiina on maailman suurin markkina viidennen sukupolven tukiasemille – ja myös teknologisesti erittäin edistynyt. Sieltä putoaminen kertoo Rautasen mukaan tylysti Nokian nykyisestä kilpailukyvystä.
Ja takaisin on pitkä tie.
Päivitys klo 15.13: Nokian Kiina-huolet helpottivat jonkin verran, kun yhtiö kertoi tänään saavansa osuuden China Unicomin 5G-verkon core-toiminnallisuuksista. On syytä huomata, että arvokkain osa ovat kuitenkin verkon tukiasemat.
Riuttahai petti Nokian
Nokia myöhästyi viidennen sukupolven verkkorynnäköstä, koska yhtiö ei saanut itse kehittämiään ReefShark-piirejä tuotantoon riittävän nopeasti.
Tämä oli suuri yksittäinen syy viime syksyn tulosvaroitukseen. Nyt yhtiö raportoikin säännöllisesti, kuinka iso osa sen toimittamista tukiasemista pitää sisällään sen ReefShark-teknologiaa. Viime syksynä tämän "riuttahain" osuus oli vain 10 prosenttia, tämän vuoden alussa 17 prosenttia.
Odottavan ajasta tulee todella pitkä, jos Nokian kilpailukyky on tästä kiinni.
Vuoden lopulla näitä ReefShark-siruja on määrä olla joka kolmannessa myydyssä 5G-tukiasemassa ja ensi vuoden lopulla 70 prosentissa.
Parissa vuodessa ehtii tapahtua paljon.
Jäljet johtavat Alcatel-Lucentiin
Entä miksi Nokia ei saanut siruja markkinoille? Nokian ongelmien perimmäinen syy on viisi vuotta sitten tehty Alcatel-Lucent-kauppa. Sen jälkeen yhtiön konseptit ovat olleet enemmän tai vähemmän sekaisin.
– Markkinat eivät ole käyttäytyneet kuten silloin ajattelin, sanoo OP:n Kimmo Stenvall.
– Nokia ajatteli ottavansa johtavan roolin langattomien verkkojen lisäksi kiinteissä verkoissa. Sitä kautta se halusi tavoitella markkinaosuutta ja skaalaetuja.
Nyt Nokialla on tuo laaja tuotepaletti, mutta pelkkiin mobiiliverkkoihin keskittynyt Ericsson pärjää paljon paremmin.
Inderesin Rautasen analyysi on lähes identtinen.
– Nokian strategian ongelma on ollut se, että yhtiö on aika pienenä toimijana yrittänyt olla hyvä vähän kaikkialla ja kaikissa verkkotuotteissa. Voi olla, että nyt joudutaan myöntämään, että tämä valinta on ollut väärä.
Nyt Nokialla on riesanaan laaja tuotesalkku, joka ei tuota toivottua kilpailuetua, mutta jonka jokaisen osa-alueen kehittämiseen on panostettava jatkuvasti. Kyse ei siis ole vain siitä, sopivatko tuotepalapelin palaset komeasti yhteen. Yhtä tärkeää on se, onko Nokialla nykytilanteessa varaa kehittää niitä.
– Kun yhtiöllä on useita liiketoiminta-alueita ja sen kassavirta ollut pitkään negatiivinen, sillä ei välttämättä riitä paukkuja kaikkien kehittämiseen, Stenvall sanoo.
– Nokian uusi johto on isojen rakenteellisten kysymysten ääreellä, sanoo Mikael Rautanen.
Samuli Huttunen / Yle
Surin ja Siilasmaan perintö
Nokia astuu uuteen aikaan, kun toimitusjohtaja Rajeev Suri vaihtuu syyskuussa Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmarkiin.
Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa vaihtuu Sari Baldaufiin jo ennen sitä.
Analyytikot pitävät vaihdoksia ymmärrettävinä.
– Yhtiöllä on ilmennyt niin mittavia ongelmia, että on jopa odotettavaa, että silloin vaihdetaan johtotasoilla henkilöitä ja tuodaan uutta näkökulmaa, Inderesin Rautanen sanoo.
Uuden johdon tehtävänä on rakentaa luottamusta ja arvioida, missä liiketoiminnoissa Nokia on jatkossa mukana.
Tänä keväänä Nokian ympärillä on kohuttu yritysvaltauksen mahdollisuudesta. Sekä Stenvall että Rautanen pitävät tätä mahdollisena.
Nokian sisäiset ongelmat ovat niin mittavia ja osakekurssi painunut niin alas, että markkinoilla spekuloidaan, tuleeko yhtiöstä vihamielinen ostotarjous. Näin Nokian tarina itsenäisenä yhtiönä päättyisi.
– Ihan varmasti Nokia on ollut kohteena monissa keskusteluissa ja suunnitelmissa, mutta en osaa sanoa, kuinka todennäköinen tällainen ostotarjous on.
Jos pääomasijoittaja ostaisi Nokian. Yhtiön jokaista osaa arvioitaisiin erikseen. Arvokkaimmiksi arvioituja liiketoimintoja kehitettäisiin, loput myytäisiin pois.
Ensi syksynä nähdään, tuleeko myös yhtiön uusi toimitusjohtaja Pekka Lundmark katsomaan Nokiaa tällä tavoin – vai pitääkö hän kiinni Rajeev Surin ja Risto Siilasmaan perinnöstä.
Nokian alkuvuoden luvut
Verkkojätti Nokian myynti laski tammi–maaliskuussa kaikilla sen pääliiketoiminta-alueilla, lukuun ottamatta voimakkaasti kasvavaa ohjelmistoliiketoimintaa. Ohjelmistoliiketoiminnassa myös viime vuoden alun liiketappio kääntyi selvästi voitolliseksi.
Yhtiö uskoo, että ohjelmistoliiketoiminnan merkitys tulee myös jatkossa kasvamaan, samalla kun 5G-verkkoja otetaan käyttöön eri aloilla ja niiden varaan rakennettaan yhä uusia liiketoiminta- ja palvelumalleja.
Myös verkkoliiketoiminnan kannattavuus koheni merkittävästi, vaikka tuottikin yhä liiketappiota. Nokian patenttiliiiketoiminta on jatkuvasti ollut hyvin kannattavaa.
LIIKEVAIHTO
LIIKETULOS
* Muutos verrattuna vastaavaan aikaan vuotta aiemmin.
** Liiketoiminta-alueiden viralliset nimet: Networks, Nokia Software ja Nokia Technologies
Lisäys klo 15:15: Tiedot Nokian ja China Unicomin sopimuksesta.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitys siirtyy edelleen.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoo twitterissä vetäneensä torstain valtioneuvoston käsittelystä pois esityksensä kansliapäällikön nimittämisestä. Tehtävään on esitetty alivaltiosihteeri Päivi Nergiä.
Viime viikolla sosiaalidemokraattien ministeri Ville Skinnari pyysi nimityksen jättämistä pöydälle. Jo aiemmalla viikolla valtiovarainministeriö veti esityksensä listalta.
Kulmuni sanoo haluavansa antaa eduskunnalle työrauhan Nergiin liittyvän asian selvittämiseen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta käynnisti tiistaina selvityksen, saako eduskunta tarvitsemansa tiedot ministeriöistä. Selvityksessä nousee esille myös Nergin rooli viime hallituksen soteuudistuksen yhteydessä, kun valtiovarainministeriön virkamiehet eivät antaneet kaikki tarvittavia tietoja eduskunnalle.
Nimityksen vetämiseen esittelystä päädyttiin yhteisesti virkamiesten kesken.
– Nimitysesittelijä ja oikeuskansleri päätyivät siihen, että on parempi, että tässä vaiheessa asiaa ei viedä eteenpäin, oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo.
Pöystin mukaan myös Kulmuni oli samalla kannalla. Pöystin mukaan ensisijaisesti asiassa halutaan antaa perustuslakivaliokunnalle työrauha ja ottaa sen tekemät havainnot huomioon.
Poliisille tehtiin rikosilmoitus, josta tiedettiin myös ministeriössä
Ylen tietojen mukaan valtiovarainministeriön virkamiesten mahdollista tietojen pimittämistä selvittää myös poliisi.
Poliisille on tehty 29.4.2020 tutkintapyyntö, jossa poliisia pyydetään selvittämään, ovatko valtiovarainministeriön virkamiehet syyllistyneet alkuvuodesta 2019 virkarikokseen. Poliisi sanoo tutkintapyynnön koskevan lehtiartikkelissa esitettyjä tietoja, joiden mukaan virkamiehet eivät olisi toimittaneet eduskunnalle tietoja, joilla olisi voinut olla merkitystä päätöksenteossa. Kyse on samasta tapauksesta, jota perustuslakivaliokunta selvittää.
Poliisi tekee asiassa esitutkintalain mukaisen esiselvityksen.
– Poliisi selvittää, onko asiassa syytä epäillä virka- tai jotain muuta rikosta eli aloitetaanko esitutkinta vai jätetäänkö esitutkinta toimittamatta. Esiselvitys on siis vasta alkamassa, joten poliisi ei tässä vaiheessa ota kantaa sen mahdolliseen lopputulemaan, toteaa rikoskomisario Teemu Jokinen Helsingin poliisilaitokselta.
Ylelle vahvistetaan, että valtiovarainministeriössä ja oikeuskanslerinvirastolla on ollut samansuuntainen tieto poliisin esiselvityksestä.
Nerg: Hakemukseni on voimassa
Yle tavoitti valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Päivi Nergin. Nerg kertoo, että hänen hakemuksensa kansliapäällikön virkaan on yhä voimassa. Nerg ei halua kommentoida hakua, ennen kuin se on saatu päätökseen.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikön haku on kestänyt jo yli puoli vuotta. Haun venyttyä nykyinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki nimitettiin jatkamaan virassaan määräaikaisesti kesäkuun loppuun asti.
Perustuslakivaliokunta selvittää, miksi eduskunta ei saa tietoa
Perustuslakivaliokunnan aloittama selvitys kartoittaa, miksi eduskunta ei saa niitä tietoja, joita se mielestään tarvitsisi.
Valiokunta nostaa selvityksessään esiin useita tapauksia, joissa tietoa ei ole tullut. Tällaista on tapahtunut esimerkiksi valmiuslakia käyttöön otettaessa ja EU-asioiden käsittelyssä.
Keskeisin selvitettävä tiedonsaantiongelma on kuitenkin viime hallituskaudelta, jolloin sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saanut valtiovarainministeriöstä niitä sote-tietoja joita se pyysi. Asia tuli julkisuuteen vuosi sitten Helsingin Sanomien artikkelissa.
Perustuslakivaliokunta hyväksyi tiistaina muistion, jossa tuodaan tiukkasanaisesti esiin, että tiedon saannin ongelmat on selvitettävä . Muistion on laatinut valiokuntaneuvos eli valiokunnan virkamies. Valiokuntaneuvos Matti Marttunen painotti tiistaina twitterissä, että asia on perustavanlaatuinen.
Nerg istui eduskunnan haluamien tietojen päällä
Sipilän hallituksen viimeisinä päivinä sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli päivittäin maakunta-sotea. Se halusi valtiovarainministeriöstä tietoja kustannuksista, mutta ei saanut kaikkea haluamaansa tietoa, jota valtiovarainministeriön virkamiehet olivat valmistelleet.
Perustuslakivaliokunnan muistiossa sanotaan, että eduskunnassa jouduttiin tekemään töitä väärien lukujen pohjalta. Jos lainsäädäntö olisi ehditty hyväksyä, se olisi perustunut virheellisiin tietoihin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pyytämien tietojen päällä istui joukko valtiovarainministeriön virkamiehiä. Yksi heistä oli Päivi Nerg, joka oli johtavassa asemassa valtiovarainministeriön sote-valmistelussa.
Eduskunnan kanslia kiinnitti tapaukseen liittyen jo aiemmin huomiota siihen, että eduskunnan on saatava tarvitsemansa tiedot.
Muutama viikko sitten apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kuitenkin päätti, että tiedot, jotka valtiovarainministeriön virkamiehet jättivät kertomatta, eivät olleet merkityksellisiä tietoja.
Apulaisoikeuskansleri valvoo kuitenkin valtioneuvostoa, eikä se voi arvioida, mitkä tiedot ovat eduskunnan mielestä tärkeitä.
Selvitys valmistuu "kevätkaudella"
Perustuslakivaliokunta on kutsunut tiedonsaannista kuultavakseen oikeuskansleri Tuomas Pöystin. Hän sanoo kuitenkin olevansa kuultavana vain EU-asioiden ja valmiuslain käsittelystä.
– En arvioi apulaisoikeuskanslerin ratkaisua. Apulaisoikeuskansleri ratkaisee asiat itsenäisesti, Pöysti sanoo.
Myös ratkaisun tehnyt apulaisoikeuskansleri kutsuttaneen perustuslakivaliokunnan kuultavaksi.
Puumalaisen ratkaisu valtiovarainministeriön virkamiesten toiminnasta on ja pysyy, sillä siihen ei ole muutoksenhakuoikeutta. Perustuslakivaliokunta voi kuitenkin esittää oman tulkintansa perustuslaista ja arvioida apulaisoikeuskanslerin tekemää ratkaisua siinä yhteydessä.
Perustuslakivaliokunnan selvityksen on määrä valmistua kevätkaudella. Se pyytää selvitykseen lausuntoja myös muilta valiokunnilta.
Keväinen kansankarnevaali on näyttänyt etukäteen ankealta; kokoontumiset on kielletty ja sääkin tällä tietoa surkea. Ei kuitenkaan hätää: vappua ei ole peruutettu, sitä vain vietetään tänä keväänä virtuaalisesti.
Yle Uutisten kulttuuritoimituksen yhdessä aluetoimitusten kanssa kokoamilla vinkeillä pääset mukaan juhlatunnelmaan.
JVG esiintyy virtuaalisella Senaatintorilla.Mårten Lampén / Yle
1. Poppia, räppiä ja suomirock-nostalgiaa
Pianoa parvekkeella
Vapputunnelma lähtee käyntiin ainutlaatuisesta parvekekonsertista. Kolumbialainen lauluntekijä-pianistiOriana Aristizábal Ortiz, taiteilijanimeltään Orianna esiintyy vappuaattona kello 14 raumalaisen taloyhtiön sisäpihalla. Koronan Suomeen jumittaman taiteilijan esitystä voi kuunnella oman parvekkeen, ikkunan tai Yle Areenan kautta.
Supersuosittu suomirokkimusikaali syntyy uudelleen
Suomen teatterihistorian katsotuin musikaaliesitys, Tampereen Työväen Teatterin Vuonna 85 tulee vappuaaton kunniaksi kaikkien ulottuville. Takavuosien tuotannossa esiintyneet näyttelijät lukevat ja laulavat Eppu Normaalin, Juicen ja Popedan musiikille rakentuvan tarinan läpi klo 19 alkaen. Lukudraaman jälkeen Alabama House Band säestää kasaribileitä, joihin voi osallistua kotikatsomoissa. Sanat näkyvät ruudussa, ja bändille voi esittää biisitoiveita. Livelähetys löytyy Facebookista ja YouTubesta.
Alkuperäisessä Vuonna 85 -musikaalissa esiintyneet Kaisa Hela ja Sami Hintsanen ovat mukana taas.Harri Hinkka / TTT
JVG:n Ikuista vappua vietetään virtuaalisella Senaatintorilla
Vappuaattona klo 19 Senaatintorilla ei tapahdu yhtään mitään, vaikka JVG esiintyy siellä ilmaiskeikalla. Bändi soittaa livenä teollisuushallissa, jossa virtuaalitori rakennetaan heidän ympärilleen green screen -teknologialla. Keikan voi kokea osoitteissa www.helsinkikanava.fi ja www.burst.fi.
Tubekotibileet Pyhimyksen ja Mörkön kanssa
Aseman lapset -yhdistyksen vappuaattokekkerit on tarkoitettu 13-18 -vuotiaille. Kotibileisiin pääsee mukaan klo 17:45 alkaen. Mukana juhlissa ovat muun muassa Pyhimys, Seksikäs-Suklaa, juontaja Sami Kuronen, kiekkotähti Marko ”Mörkö” Anttila ja Pyhimys.
Seksikäs-Suklaa osallistuu Aseman lasten kotibileisiin.Jari Kovalainen / Yle
Suomidiskoa Frederikin ja Meiju Suvaksen tahtiin
Vappuaaton iltaa tahdittamaan ei keksi parempaa kaksikkoa kuin suomidiskon legendat Frederik ja Meiju Suvas. He esiintyvät ensimmäistä kertaa yhdessä 1980-luvun jälkeen Yle Jyväskylän livekeikalla. Nostalgisten hittien lisäksi molemmat esittävät myös uudet kappaleensa. Keikkaa voi katsoa vappuaattona Yle Areenassa klo 20:35 alkaen.
Haluatko laulaa kuin Rajaton?
Savoy-teatterin a capella -yhtye Rajattoman konsertti on nyt avoin kaikille. Konsertin yhteydessä on mahdollisuus myös yhteislauluun. Tekstit näkyvät ruudussa.
Noin tunnin kestävään konserttiin voi osallistua vapunpäivänä 1.5. klo 17:00 lähtien.
Yeboyah ja Marjo Leinonen Tiivistämön etävapussa
Yeboyah on esiintynyt täpötäydellä Flow Festivalin Red Arenalla kuin Ruisrockissakin. Nyt Yeboyah tuo visuaalisen Elovana-EP:nsä Suvilahden urbaanista keitaasta etänä olohuoneisiin. Tiivistämön etävapussa on tarjolla myös muun muassa Banda Cariben salsaa ja boleroita, ja Marjo Leinosen rouheaa groove root-musiikkia. Etävapun vietto alkaa aattoiltana klo 21 teatteriryhmä Stella Polariksen improvisaatioesityksellä.
Tiivistämön etävapussa esiintyy mm. Yeboyah.Karoliina Simoinen / Yle
2. Kamarimusiikkia ja vappumatineoita
Useat orkesterit kautta maan tarjoilevat vappumusiikkia – ajan hengen mukaisesti pienkokoonpanoilla esitettyinä.
Vappuaattona klo 15 nettiin pelmahtaa Tapiola Sinfoniettan Etäretrovappu. Kolmen vartin videokoosteessa näet ja kuulet orkesterin muusikoiden esityksiä vuosien varrelta.
Klassista musiikkia on tarjolla useissa konserteissa.Jukka Lintinen / Yle
Entä jokin näistä?
Vappuaaton kamarimusiikkia Kokkolan Tullipakkahuoneelta klo 19, esiintyjänä Keskipohjanmaan kamariorkesteri
Vappuaaton Hyvän mielen sävelkioski klo 19, Kuopion kaupunginorkesterin solistina Annika Tepponen
Mimi ja Kuku ovat perheen pienimpien mieleen.Merja Hannikainen / Yle
3. Tee se itse -taidetta ja kulttuuria perheen pienimmille
Unohtuivatko vappukoristeet? Tehkää ne itse!
Vappuun kuuluvat ilmapallot, serpentiinit ja muut hauskat koristeet. Koronakaranteenissa perheissä jää aikaa valmistaa niitä myös itse. Sosiaalisessa mediassa järjestetään useita livetapahtumia, joissa vapputarvikkeita voi askarrella itse. Tässä muutamia esimerkkejä:
Vappuisa askartelulive koko perheelle Instagramissa 30.4. klo 18 @kototeko
Käsityökekkereiden kestävä vappuserpentiini Instagramissa 1.5. klo 10 @kasityokekkerit
Vappunen goes Futuro!
Oletko sinäkin liian hidas lippuvarauksissa, etkä koskaan saa keikkalippuja lastenkonsertteihin? Nyt on oiva hetki korjata asia, koska virtuaalikeikoille mahtuu! Suosittu Mutaveijarit esiintyy Espoon modernin taiteen museon Emman tempauksessa vappupäivänä ja samalla saa myös vinkkejä vappuaskarteluun. Tapahtuma alkaa klo 10:30.
Vappupäivänä tamperelainen lastenkulttuuripoppoo järjestää Lasten Vappufestivaali Livestream -nimisen tapahtuman, jossa nähdään muun muassa skeittaava koira Rambo Staffi, rokkaava duo PellePändi, ja lapsia liikuttavat Mimi ja Kuku. Aamupäivällä tarjolla on lasten videoterveisistä koostuva erikoislähetys. Live pyörähtää käyntiin klo 16.
Perinteisiä työväenlauluja pääsee laulamaan yhdessä Monna Kamun ja Jarmo Julkusen kanssa vappuaattona jo puoliltapäivin. Virtuaalinen yhteislaulukuoro jatkaa laulamista aina sunnuntai-iltaan asti. Biisilistaan voi tutustua etukäteen tapahtuman FB-sivuilla, joilla voi myös jakaa omia laulutunnelmiaan ja muistoja menneiden vappujen yhteislauluista.
Agit-Prop -kvartetti elokuvassa Kenen joukoissa seisot: Sinikka Sokka, Monna Kamu, Martti Launis ja Pekka Aarnio.Vesa Oja / Illume Oy
Kenen joukoissa seisot - sing-along
Jouko Aaltosen vuonna 2006 valmistunut musiikkielokuva 1970-luvun laululiikkeestä kuuluu monen vappuperinteisiin. Sen voi katsoa vappupäivän päättymiseen asti linkkiä klikkaamalla. CC-nappulaa painamalla elokuvan näkee tekstitettynä, jolloin mukana laulaminen helpottuu.
Amerikansuomalaiset taistelulaulut heräävät henkiin
Paleface & Laulava Unioni on elvyttänyt jo kadonneiksi luulleet amerikansuomalaisten siirtolaisten työväenlaulut sadan vuoden takaa. Vappupäivänä lauluja kuullaan livestriimatussa konsertissa klo 16 alkaen. Linkki keikalle julkaistaan samana päivänä klo 12 osoitteessa https://www.facebook.com/Laulavaunioni. Halutessaan MobilePayn käyttäjät voivat tukea tapahtumaa vapaavalintaisella summalla, muut joutuvat katsomaan sen ilmaiseksi.
Ylioppilaiden vappuriennot on osin siirretty syksyyn, mutta patsaiden lakitukset hoidetaan tavalla ja toisella.Meeri Niinistö / Yle
5. Ylioppilaiden vappu
Manta saa virtuaalilakin
Mantan lakitus Helsingissä on monelle vappuperinteistä rakkain. Moni on seurannut sitä televisiosta, ellei ole päässyt paikan päälle. Tänä keväänä vanha rouva on suojeltu vaneriaidoin satunnaisten kokoontumiskiellonrikkojien varalta, mutta se ei estä yli satavuotisen lakitusperinteen jatkumista.
Lakitusvuorossa oleva Taideyliopiston ylioppilaskunta panee parastaan ja järjestää oman virtuaalilakitusseremoniansa vappuaattona klo 17.45 alkaen Helsinki-kanavalla. Yhteisöllisyyttä on luvassa etäisyyksien noudattamisesta huolimatta osoitteessa https://www.helsinkikanava.fi/fi/.
Aalto-yliopiston teekkareiden vapputouhuja voi seurata wappu.fi -sivustolta.
Havis Amandaa suojellaan tänä vappuna vaneriaidoin, mutta Manta hoitaa silti vappuroolinsa kunnialla.Matti Myller / Yle
Ylioppilaat etävappuilevat ja palaavat asiaan syksyllä
Tampereen ylioppilaskunta on julistanut järjestävänsä Suomen suurimman etäwapun. Se on sisältänyt muun muassa päivästä päivään eteneviä somehaasteita. Rakkauden Wappuradio raikaa tänäkin vuonna, mutta varsinaiset vappukarkelot on siirretty syksyyn ainakin Tampereella ja Jyväskylässä. Perinteinen tamperelaisteekkarien kaste esimerkiksi tapahtuu vasta tuonnempana.
Itä-Suomen yliopiston vappuperinteet toteutetaan erikoislähetyksenä Wappuradiossa yliopiston ylioppilaskunnan Youtube-kanavalla. Turvallisuussyistä lakitusseremoniat ja kulkueet on tallennettu etukäteen. Ohjelma alkaa noin kello 16 vappuaattona..
Hämeenlinnassa Sibeliuksen patsas lakitetaan, mutta sitä toivotaan seurattavan kotisohvilta Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan somelivelähetyksissä esimerkiksi Istagramissa. Luvassa on lakituksen lisäksi mieskuoron Finlandia-esitys ja juhlapuheita.
Ylioppilaiden kuoroa pääsee kuulemaan
Mitäpä olisi vappupäivä ilman perinteistä Ylioppilaiden vappupäivän vastaanottoa ja kuorolaulua? Koronavappuna tilaisuus on suunniteltu radion kuuntelijoita varten ja musisoimassa on mukana Ylioppilaskunnan Laulajien pienempi erikoisryhmä. Yle Radio Suomi lähettää tilaisuuden suorana klo 9.05 alkaen. Tilaisuutta voi seurata livenä myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n YouTube-kanavalla.
Etkö löytänyt mitään mieleistäsi? Lisää virtuaalista vappukekkeröintiä löytyy sisäministeriön kokoamalta virtuaalivappu-sivustolta.
Juttua korjattu 30.4.2020 klo 13:40: Poistettu Kaj Chydeniuksen konsertti. Kulttuurikeskus Stoa tiedotti, että kyseisen tapahtuman oli julkaissut huijaussivusto.
Koronavirusepidemian tartuntahuippu on ohitettu Britanniassa, sanoi pääministeri Boris Johnson. Johnson piti torstai-iltana ensimmäisen hallituksen tiedotustilaisuuden sen jälkeen kun hän itse joutui sairaalahoitoon koronavirustartunnan vuoksi.
– Olemme ylittäneet tämän taudin huipun ensimmäistä kertaa ja olemme alamäessä, Johnson sanoi.
Yhteensä 674 ihmisen kerrottiin kuolleen vuorokauden aikana Britanniassa. Kaikkiaan kuolleita on yli 26 000, mikä on toiseksi eniten Euroopassa. Johnsonin hallitusta on arvosteltu ankarasti epidemian huonosta hoidosta.
Johnson sanoi, että hallitus on "laajasti ottaen" tehnyt oikeita asioita oikeaan aikaan. Ilman rajoituksia kuolleita olisi voinut olla jopa puoli miljoonaa, Johnson huomautti.
Tarkat suunnitelmat ensi viikolla
Johnson sanoi myös, että hallitus aikoo ensi viikolla kertoa yksityiskohtaiset suunnitelmat siitä, millä tavalla rajoituksia aiotaan purkaa. Luvassa on muun muassa liike-elämän avaamista, mutta tarkemmat päivämäärät ja suunnitelmat ovat Johnsonin mukaan riippuvaisia tutkimustiedosta.
Britannian hallituksen pääneuvonantaja terveysasioissa, professori Chris Whitty sanoi tiedotustilaisuudessa, että epidemian loppu on kaikkea muuta kuin lähellä.
Britanniassa työttömyysluvut ovat nousseet hälyyttävästi ja monet pienyritykset ovat suurissa vaikeuksissa epidemian takia. Johnson lupasi taloudellisia kimmokkeita "kaikilla mahdollisilla tavoilla".
Hallitus lupasi järjestää 100 000 koronatestiä vuorokaudessa huhtikuun loppuun mennessä, mitä pidettiin yhtenä askeleena eristysten purkamisessa. Toistaiseksi tavoitteeseen ei kuitenkaan ole päästy.
Johnsonilla on ollut kiireinen viikko, sillä hän palasi maanantaina töihin sairauslomaltaan ja eilen keskiviikkona hänen puolisonsa synnytti poikavauvan. Hallituksen kokousta pääministeri johti tänään ensimmäistä kertaa – kokous järjestettiin virtuaalisesti.
– Olin erittäin, erittäin onnekas. Sain suurenmoista hoivaa ja hoitoa, ja ollakseni rehellinen: on tragedia, että tuhannet ihmiset ovat olleet vähemmän onnekkaita kuin minä, Johnson sanoi omasta koronavirustaudistaan.
Mitä tapahtuu Suomessa, kun koulut avaavat ovensa kahdeksan viikon sulun jälkeen? Koulut siirtyvät lähiopetukseen 14. toukokuuta alkaen.
Selvitimme, millainen operaatio tämä on käytännössä. Ainakin monta ongelmaa pitää ratkoa sitä ennen.
Rehtorien mukaan vaikeuksia on etenkin yläkoululaisten opetuksen järjestämisessä, turvavälien pitämisessä, ruokailussa ja koulukyydeissä.
Hallituksen mukaan tärkeintä on välttää tarpeettomia fyysisiä kontakteja. Opetus, välitunnit ja kouluruokailu on järjestettävä hallituksen mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa.
Ylen haastattelemien rehtorien mukaan tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Alakouluissa luokanopettaja voi olla luokan kanssa, mutta miten yläkouluissa?
– Luokanvalvoja voi olla vaikkapa englanninopettaja. Ei ole varmaan tarkoitus, että hän joutuu opettamaan fysiikkaa ja kemiaa? Rovaniemen harjoittelukoulun rehtori Heikki Ervast kysyy.
1. Opetustilat
Vesilahti on 4 000 asukkaan kunta Pirkanmaalla. Koulu kaikui torstaina vielä autiona.
Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski mietti keskiviikkona puoleenyöhön koulun avaamisen käytännön ongelmia ja ryhtyi torstaina aamulla heti töihin.
– Aika paljon jäi kysymysmerkkejä eilisen jälkeen. Toivotaan, että tulee hyvin tarkat ohjeistukset, Kaarlenkaski sanoo.
Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski jakaisi koulupäivän aamu- ja iltapäivävuoroon. Miikka Varila / Yle
Koulussa on 500 oppilasta. Koska opetus pitäisi järjestää väljästi, tilasta tulee ongelma.
– Jos minä saisin päättää, opetus tehtäisiin kahdessa vuorossa. Aamuvuoro olisi kello 8–11 ja sen jälkeen olisi tunnin tauko, jossa olisi siivoukselle ja ruokailulle aikaa. Kello 12–15 olisi iltavuoro, Kaarlenkaski sanoo.
Tällainen järjestely vaatisi joustoa tuntimääristä, mutta se auttaisi tilan riittämisessä. Samanlaista käytännön toteutusta mietitään muuallakin Suomessa.
Kiteen Arppen koulun rehtori Sari Martikainen sanoo, että koulu ottaa todennäköisesti käyttöön läheisen lukion tilat.
– Tässä vaiheessa en osaa vielä sanoa, onko tarvetta jakaa oppilaat kahteen vuoroon, eli aamupäivä- ja iltapäiväopetukseen. Sitäkin mahdollisuutta meidän täytyy miettiä.
Lahden sivistysjohtaja Tiina Granqvist odottaa selvennystä siihen, tarkoitetaanko väljyydellä sitä, että nykyiset ryhmäkoot eivät käy. Granqvist arvioi, että yhtenäiskouluissa alakoululaiset ja yläkoululaiset käyvät todennäköisesti eri aikaan. Lisää tilaa järjestetään ainakin kaupungintalolta ja Launeen uudesta monitoimitalo Lähteestä.
Taipalsaaren Saimaanharjun yhtenäiskoulun apulaisrehtori Jirka Korhosen selvitettävien asioiden listalla ovat myös ruokailujen ja välituntien järjestäminen. Lisäksi siivousta on tehostettava.Kare Lehtonen/Yle
Etelä-Karjalassa sijaitsevan Taipalsaaren Saimaanharjun yhtenäiskoulun apulaisrehtori Jirka Korhonen toivoo viranomaisilta nyt selkeää ohjeistusta tuntijakoon ja koulupäivien pituuteen.
– Ensi viikolla koulussa olisi alkanut remontteja, joten niiden kohtalo pitää miettiä, Korhonen sanoo.
Lisäksi ala- ja yläkoulussa on yhteisiä opettajia. Miten heidän kanssaan toimitaan?
2. Turvavälit ja turvallisuus
Suuri kysymysmerkki on yhä, miten koulut pystyvät huolehtimaan siivouksesta ja turvaväleistä. Kouluun palaamista perusteltiin lääketieteellisillä asioilla.
Hallituksen mukaan kansainväliset ja kotimaiset kokemukset ovat osoittaneet, että lasten rooli koronavirustartuntojen levittäjinä ei ole samankaltainen kuin aikuisilla. Lapset eivät juurikaan ole tartunnan lähteitä.
Rehtorit joutuvat nyt miettimään, miten takaavat turvallisuuden.
– Aikaa varataan kaikkeen paljon enemmän. Kun tullaan luokkaan sisään, pidetään turvavälit ja pestään kädet. Luokasta kun lähdetään, pestään kädet, Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski sanoo.
Siilinjärven Ahmon koulu on 500 oppilaan yläkoulu. Rehtori Heikki Pulkkinen sanoo, että koulun tilat ovat niin haastavat, että väljät opetustilat on vaikea saada.
Siilinjärven Ahmon koulun rehtori Heikki Pulkkinen sanoo, että osa opiskelee ulkona tai liikuntasalissa. Antti Karhunen / Yle
– Jotkut opiskelevat ulkona tai liikuntasalissa tai jotenkin muuten, en tiedä vielä. Onneksi tässä on vähän aikaa asioiden järjestämiseen.
Hollolassa vaatimus turvaväleistä aiotaan ratkaista muun muassa sillä, että liikunnanopetus siirretään ulos ja liikuntasali muunnetaan opetustilaksi. Myös muita opetukseen soveltuvia lisätiloja etsitään.
3. Ruokailu
Ruokailun järjestäminen tuottaa monessa paikassa hankaluuksia.
– Voi kuulostaa hassulta, mutta siirrymme osittain ulos ruokailemaan. Sadetakki päälle. Ei ole muuta ratkaisua, sanoo Hollolan hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen.
Ruokailun järjestäminen on vaikeaa, koska turvavälien pitäisi järjestyä.Miikka Varila / Yle
Osa rehtoreista lukee hallituksen päätöstä niin, että käytännössä luokan pitäisi ruokailla omassa luokassa. Kuka ruokakärryt tuo luokkaan?
– Se on melkoinen operaatio tehtäväksi tässä talossa, jossa ollaan monessa eri kerroksessa ja eri siivissä, Rovaniemen harjoittelukoulun rehtori Heikki Ervast pohtii.
Myös ruuan tilaamiseen ei ole kaikkialla valmistauduttu. Osassa Suomea henkilökuntaa on lomautettu.
Riihimäen sivistysjohtaja Esa Santakallio kertoo, että koulujen ruokapalveluihin pohditaan nyt ratkaisua.
– Esimerkiksi ruokapalvelujen tilaukset on tehtävä 10 päivää ennen tarvetta, joten senkin kanssa tulee ongelmia.
Riihimäen, Hämeenlinnan, Hausjärven ja Lopen sivistysjohtajat pohtivat vaihtoehtoja vielä vappuaattona iltapäivällä.
– Helpointa olisi, jos tilanteeseen löydettäisiin jonkinlainen maakunnallinen ratkaisu, kertoo Santakallio.
4. Koulukyydit
Myös koulukyydit ovat kysymysmerkki. Esimerkiksi Vesilahdella yli 120 oppilasta kulkee koulukyydillä. Taksien kanssa pitää sopia uudelleen ajoista.
Myös Lopen koululaisista melko suuri osa oppilaista sellaisia, jotka tarvitsevat kuljetuksen kouluun, kertoo Lopen sivistysjohtaja Mika Silvennoinen.
Silvennoisen mukaan liikennöitsijöiden kanssa on neuvoteltu mahdollisesta lisäkapasiteetista koulukuljetuksiin.
– Bussit ovat normaalisti koulukuljetuksissa niin täynnä, että osa joutuu jopa seisomaan.
5. Välitunnit
Hallituksen mukaan myös välitunnit on järjestettävä oman luokan tai ryhmän kanssa. Rehtorit pohtivat nyt kuumeisesti, miten ulkoilu porrastetaan.
Vesilahdella hyödynnetään myös lähimetsä.
– Pitää porrastaa kuitenkin missä oppilaat ovat, ettei samalla laavulla ole sataa oppilasta, Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski pohtii.
6. Poissaolot
Ylen soittokierroksen perusteella koulut odottavat, että osa oppilaista ei tule toukokuun kahdeksi viikoksi kouluun. Osassa perheitä on riskiryhmäläisiä.
Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski arvioi, että jopa kolmasosa oppilaista saattaa jäädä kotiin.
Rehtorit arvioivat, että suuri osa lapsista jää tulematta kouluihin toukokuussa. Miikka Varila / Yle
Oppilaiden pitää anoa poissaoloa, jos eivät tule kouluun. Rehtoreilla tuntuu olevan erilaisia näkemyksiä, miten poissaoloihin suhtaudutaan.
– En varmasti tule jättämään yhtään lomaa myöntämättä, mitä anomuksia tulee, Kaarlenkaski sanoo.
Rovaniemen harjoittelukoulun rehtoriHeikki Ervast tulkitsee, että jos ei voi tulla kouluun terveydellisistä syistä, pitää anoa sairaslomaa lääkärintodistuksella. Muuten menetellään poissaolojen suhteen normaalilla tavalla.
– Linja on se, että mennään niin kuin valtioneuvosto ohjeistaa, että kouluun pitää tulla. Jos lapsi tai lapsen perheessä on riskiryhmäläisiä, täytyy käydä lääkärissä arvioimassa kouluun tulon riski. Me emme voi toimia tässä lääketieteellisinä asiantuntijoina.
Etäopetus olisi rehtorien mukaan toiminut
Moni rehtori on sitä mieltä, että etäopetus olisi toiminut hyvin. Toisaalta oppilashuollon näkökulma ymmärretään.
– Oppilaat tapaavat toisiaan ja me opettajat näemme oppilaat ja katsomme vähän, missä kunnossa kukin on ja miten menee, millä fiiliksillä kesään ja saadaan lukuvuosi päätökseen yhdessä, Siilinjärven Ahmon koulun rehtori Heikki Pulkkinen sanoo.
Vesilahden koulu odottaa oppilaita toukokuussa kouluun. Miikka Varila / Yle
Kiteeläisen Arppen koulun rehtori Sari Martikainen sanoo, että hänelle tuli ensimmäisenä mieleen, että kyllä tästä selvitään.
– Ihan samalla tavalla kuin silloin, kun siirryimme etäopetukseen. Kun vaan saamme hyvät, tarkat ohjeet ja yhtenäisen linjan, me selviämme tästä.
Taipalsaaren Saimaanharjun yhtenäiskoulun apulaisrehtori Jirka Korhonen sanoo, että etäopetukseen siirtyessä koulun opettajat ja oppilaat tekivät valtavan digiharppauksen. Korhosen mukaan etäopetus on sujunut alkukankeuksien jälkeen mallikkaasti.
– Tässä vähän pakka sekoitettiin kahdelle viimeiselle viikolle uudestaan, Korhonen kommentoi lähiopetukseen paluuta.
