Koronarajoitukset tuntuvat leirintäaluematkailussakin, vaikka alueiden aukioloa ei ole kielletty.

Jotkut alueet ovat auki vain kausipaikan varanneille. Toiset alueet ovat auki rajoitetusti, jolloin ne ovat sulkeneet esimerkiksi saunoja, ravintoloita ja vastaanottopalveluita.

– Eniten karavaanarin liikkumiseen vaikuttaa se, että liikkuminen ja vapaa-ajan matkustus eivät ole suositeltavia. Lisäksi karavaanareitten joukossa on paljon yli 70-vuotiaita ja muita riskiryhmiin kuuluvia, joille suositellaan pysymistä kotiloissa, kertoo SF-Caravan ry:n toiminnanjohtaja Timo Piilonen.

Hollolassa Messilän leirintäalueella on normaalia hiljaisempaa. Talvikausi päättyy huhtikuun loppuun, joten tämän kauden vaunuja on lähtenyt alueelta pois.

Alueen ravintola ja vastaanotto ovat kiinni koronatilanteen vuoksi. Vapuksi noin parillekymmenelle vaunulle on tulossa väkeä.

– Ihmiset pitävät vaadittavia turvavälejä ja täällä pystyy liikkumaan hyvin ulkona. Vessat, suihkut ja keittiötilat on heille käytössä. Niiden siivoukseen ja desinfiointiin olemme nyt kiinnittäneet normaalia enemmän huomiota, sanoo Messilä Campingin yrittäjä Päivi Saarela.

Osa leirintäalueen väestä on lomautettuna. Töissä olevat tekevät ainakin ylläpito- ja korjaushommia.

Karavaanarin matkailuauto pysyy pihassa

Moni matkailija ei halua lähteä tien päälle ja leiriytymään, koska ylimääräistä liikkumista on pyydetty välttämään.

Karavaanareissa on paljon yli 70-vuotiaita eli riskiryhmää, jota on kehotettu pysymään kotioloissa.

Lahtelaisen karavaanariaktiivin matkailuauto pysyy vielä parkissa kotitalon pihassa, vaikkei hän riskiryhmään kuulukaan. Menohaluihin on tullut malttia koronan vuoksi.

– Jokainen yhdistys vastaa kuitenkin jäsenistöstään. Haluamme kunnioittaa valtioneuvoston ohjeistusta, että turhaa matkustamista tulisi nyt välttää ja vähentää. Siksi me emme nyt lähde ehdoin tahdoin mihinkään kurvailemaan, arvioi SF-Caravan Lahden seudun hallituksen puheenjohtaja Juha Hartman.

Korona on peruuttanut myös yhdistyksen 50-vuotisjuhlan ja karavaanarien liittokokouksen toukokuulta Lahdessa. Kesäksi suunnitellun MotoGP -kisan peruuntuminen tekee puolestaan loven yhdistyksen varainhankintaan, sillä yhdistyksen aluetta Artjärvellä olisi kisojen aikana käytetty leirintämajoitukseen.

Kesän turistivirrat vielä kysymysmerkki

Vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan leirintäaluematkailun liikevaihto on kasvanut reiluun 215 miljoonaan euroon vuodessa. Alan työllistävä vaikutus on yli 2700 henkilötyövuotta.

Leirintäaluematkailun tulevan kesän näkymät ovat vielä hämärän peitossa.

– Meillä on hyvä tilanne, meillä on kesäkausipaikat kaikki myyty eli pitkäaikaiset paikat on varattu. Turistikauteen uskon edelleen luottavaisin mielin, mutta kauden aloitus varmasti viivästyy, sanoo Camping Messilän yrittäjä Päivi Saarela.

Kotimaan matkailu elpynee, kunhan rajoituksia poistetaan.

– Jos annettuja liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia helpotetaan ja leirintäalueet voivat olla auki normaalisti, on tulevasta leirintäkesästä 2020 tulossa ihan kohtuullinen. Voi olla myös niin, että koronan jälkeen pysytään enemmän kotimaassa, sanoo SF–Caravan ry:n toiminnanjohtaja Timo Piilonen.

Matkailuajoneuvojen kauppa on käynyt alkuvuonna koronavirusepidemiasta huolimatta. Matkailuajoneuvotuojat-yhdistys laskee, että tammi-maaliskuussa myytiin runsaat viidennes enemmän matkailuajoneuvoja kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin klo 23:een asti.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronatilanteesta.

Yle on saanut uutta tietoa kaikkien aikojen turvapaikkahuijausepäilyn tutkinnasta.

Ylen tietojen mukaan keskusrikospoliisi (KRP) epäilee aiemmin kuolleeksi luultua irakilaismiestä nyt törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä.

Poliisi epäilee tutkinnassaan Ylen saaman tiedon mukaan, että kuolleeksi luultu mies olisi ollut lavastamassa omaa kuolemaansa Irakissa. Irakilaismiehen uskottiin tulleen surmatuksi Irakissa pian sen jälkeen, kun hän oli saanut Suomesta kielteisen turvapaikan.

Ylen tietojen mukaan suomalaiset viranomaiset ovat saaneet tiedon, että mies on tällä hetkellä Irakissa.

Keskusrikospoliisi haluaa kuulla tutkinnassaan irakilaismiestä. Vielä ei tiedetä, yritetäänkö mies tuoda Irakista Suomeen, vai pyritäänkö häntä kuulemaan Irakissa.

Miehen tytär on vangittuna, häntä on kuulusteltu tuntikausia

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus vangitsi viime perjantaina irakilaismiehen tyttären.

Poliisi on kuulustellut viime päivien aikana tytärtä useita tunteja.

Poliisin mukaan kuulustelut ovat sujuneet hyvin.

– Viime perjantaina vangittu epäilty (tytär) on selvittänyt tapahtumien kulkua. Kuulustelu vahvistaa käsitystä, että irakilaismies (isä) on elossa, tutkinnanjohtaja Jan Aarnisalo kertoo.

Äärimmäisen poikkeuksellisessa turvapaikkahuijaustutkinnassa epäillään tällä hetkellä siis irakilaismiestä ja hänen tytärtään törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä.

Heidän lisäkseen tutkinnassa on muitakin epäiltyjä. Poliisi ei ota kantaa epäiltyihin, mutta vahvistaa, ettei tyttären epäillä toimineen yksin.

– Kaikki viittaa siihen, että kyseessä oli suunnitelmallinen teko, josta useampi henkilö oli tietoinen. En lähde avaamaan epäiltyjen määrää, koska henkilöitä on vielä tavoittamatta, Aarnisalo toteaa.

Suomen Bagdadin-suurlähetystö auttoi poliisia

Keskusrikospoliisi on käyttänyt apunaan tutkinnassa Suomen Irakin Bagdadissa sijaitsevaa suurlähetystöä.

Poliisin mukaan suurlähetystön henkilöt ovat tavanneet Irakin sisäministeriön virkamiehiä.

– Irakin viranomaisten mukaan esimerkiksi kuolintodistus on väärennetty, Aarnisalo sanoo.

Aarnisalon mukaan poliisilla on muutakin näyttöä siitä, että irakilaismiehen kuolema on lavastettu. Poliisi ei kuitenkaan tässä vaiheessa kerro tarkemmin, millaisesta näytöstä on kyse.

Poliisi kertoi viime viikolla saaneensa vihjeitä. Lisäksi poliisi on tutustunut tarkasti Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antamaan ratkaisuun.

EIT langetti Suomelle tuomion

Nyt petoksesta epäilty irakilaismies haki vuonna 2015 turvapaikkaa Suomesta. Mies ei saanut turvapaikkaa, vaan joutui palaamaan takaisin Irakiin.

Pian tämän jälkeen Suomessa uutisoitiin, että mies olisi tullut surmatuksi Irakissa.

Miehen tytär kanteli Suomen kielteisestä turvapaikkapäätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT). Se tuomitsi Suomen valtion vuonna 2019 marraskuussa ihmisoikeusoikeussopimuksen rikkomisesta.

Suomi velvoitettiin maksamaan miehen tyttärelle 20 000 euroa korvausta. Korvaus olisi pitänyt maksaa toukokuussa. Ulkoministeriö kertoi viime viikolla, ettei korvausta makseta tyttärelle, koska poliisi on aloittanut petostutkinnan.

Poliisi epäilee nyt siis sitä, että EIT:n päätös olisi tehty ainakin osittain väärennettyjen asiakirjojen perusteella.

– Alustavien tutkinnassa saatujen tietojen mukaan Suomi ei ole tehnyt väärää päätöstä (kielteinen turvapaikkapäätös) tässä asiassa. Irakilaismies ei ole meidän suorittamamme tutkinnan perusteella joutunut vainon kohteeksi Irakissa ennen Suomeen tuloaan, Aarnisalo sanoo.

Yle on yrittänyt saada haastattelua irakilaismiehen tyttären asianajajalta, mutta hän ei ole halunnut kommentoida tutkintaa.

Lue lisää:

Ylen tieto: Turvapaikkaa hakeneen miehen tytär vangittiin epäiltynä törkeästä väärennyksestä – kuolleeksi luultu irakilaismies on ehkä sittenkin elossa

KRP epäilee ennennäkemätöntä turvapaikkahuijausta – Ulkoministeriö: Korvauksia ei makseta, irakilaismiehen kuolemaa ei koskaan vahvistettu

Suomi tuomittiin viime vuonna ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta – KRP aloittanut esitutkinnan: epäilee irakilaismiehen olevan yhä elossa

Suomi käännytti irakilaismiehen, joka tapettiin pian paluunsa jälkeen – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Suomen ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta

Hallitus linjasi eilen, että kouluihin ja päiväkoteihin kohdistuvat rajoitukset poistuvat. Hallituksen suositus oli keskiviikkoon asti, että päiväkoti-ikäiset lapset hoidetaan poikkeusaikana kotona.

– Eilisen päätöksen myötä myös varhaiskasvatusta koskevat rajoitukset puretaan 14.5. lähtien ja käytännössä suositus lasten kotona pitämisestä ei päde enää 14.5. lähtien, sanoo opetusministeri Li Andersson (vas.).

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset kaipaavat nyt tarkempia ohjeita käytännön toimiin, jos iso osa lapsista palaa hoitoon. Siinä tapauksessa turvavälejä tai tavallista pienempiä ryhmäkokoja ei voida taata.

Vanhempi päättää lapsen osallistumisesta päivähoitoon kuten normaalistikin. Vanhempien tulee kuitenkin olla yhteydessä varhaiskasvatuspaikkaan, jos lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen.

Esiopetukseen tulee opetusministerin mukaan osallistua normaalisti.

Tähän asti osa päiväkodeista on ollut kiinni, ja lapsia on hoidettu keskitetysti tietyissä päiväkodeissa. Hallituksen eilinen linjaus avaa suljettuina olleita päiväkoteja.

– Niiden päiväkotien, joissa on ilmoittautuneena lapsia, pitäisi avautua, Andersson linjaa.

Ministeri toivoo normaalimman arjen lisäävän perheiden hyvinvointia.

– Uskon, että iso osa vanhemmista on myös huojentunut hallituksen ratkaisusta. Saamani palautteen perusteella perheet ovat olleet kovilla, kun vanhemmat ovat joutuneet hoitamaan lapset kotona omien töiden ohella, Andersson kertoo.

Varhaiskasvatuksen opettajien liitto toivoo ohjeisiin tarkennuksia

Yli kymmenen henkilön kokoontumisrajoitus koskee suosituksena myös päiväkoteja, mutta se on käytännössä hankala toteuttaa, jos lapsia on paikalla enemmän. Varhaiskasvatuksen opettajien liitossa VOL:issa pohditaan myös, miten arki käytännössä järjestetään.

VOL:in puheenjohtajan Anitta Pakasen mukaan lasten paluu varhaiskasvatuksen piiriin vaatii lisäjärjestelyjä varhaiskasvatuksen ammattilaisilta.

– Olemme koko poikkeusajan toivoneet tarkkoja ohjeistuksia esimerkiksi riskiryhmistä. Riskiryhmät onkin huomioitava tarkasti, Pakanen sanoo.

Opetushallitus on luvannut ensi viikolla tarkentaa päiväkotien ohjeita.

Lapsia mahdollisesti päiväkodeissa kesällä tavallista enemmän

Pakanen arvelee, että toisin kuin voisi olettaa, lapsia tulee olemaan kesällä varhaiskasvatuksen toimipisteillä tavallistakin enemmän.

– Monet työssäkäyvät vanhemmat ovat joutuneet pitämään lomansa jo nyt, joten kesällä lapsia tulee olemaan hoidossa tavanomaista enemmän. Tarvitsemme kaikki työntekijät töihin, Pakanen toteaa.

Huhti–toukokuussa lomautetuiksi joutuneiden päiväkotien työntekijöiden työssäjaksamista on pohdittava. Todennäköisesti päiväkotien henkilökunnan lomia joudutaan porrastamaan.

Pakasen mukaan päiväkotiryhmiä ei saa yhdistellä ja ryhmien tulee olla pienemmät kuin normaalisti. Eduskunnan sivistysvaliokunta on todennut valmiuslaista, että päiväkotien ryhmäkokojen tulee olla normaaliasetuksia pienemmät. Siten suojellaan henkilökuntaa.

Ahtaiden tilojen takia päiväkotien ohjeistusta vaikea toteuttaa

Epidemia-ajan ohjeistuksena on myös, ettei henkilökuntaa saa siirtää toisesta päiväkodista toiseen. Riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden turvallisuus täytyy varmistaa.

VOL:in viestinnän asiantuntija Jaana Lahdenperä-Laine huomauttaa, että monissa päiväkodeissa on normaalioloissakin paljon ihmisiä kohtuullisen pienissä tiloissa. Tilamitoitusta tulisi väljentää.

– Epidemia-aika tuo esiin ahtaasti mitoitetut tilaneliöt. Tilojen käyttö on kouluissa ja päiväkodeissa jo valmiiksi todella tapissa, jopa eteiset ja wc-tilat on laskettu lasten tiloiksi. Miten toiminta ”normaalia väljemmissä” tiloissa toteutetaan? Lahdenperä-Laine kysyy.

Lahdenperä-Laineen mukaan päiväkodeissa on liian tiukan tilamitoituksen vuoksi huono valmius epidemia-ajoille.

Joensuussa varaudutaan lasten määrän kasvuun

Kaikissa Suomen kunnissa aletaan nyt varautua lasten paluuseen varhaiskasvatukseen. Esimerkiksi Joensuussa kaikkia 35 toimipistettä ei kuitenkaan välttämättä avata, kertoo kaupungin hyvinvoinnin toimialan palvelujohtaja Juhani Junnilainen.

– Vielä emme pysty arvioimaan, kuinka moni päiväkoti avataan. Kesäkuussa alkaa muutenkin supistetumpi toiminta, joten oletus on, että lapsia jää kotiin huomattava määrä, Junnilainen sanoo.

Kokoontumisrajoituksia pyritään Junnilaisen mukaan noudattamaan, mutta jos lasten määrä kasvaa rajusti, se ei ole mahdollista.

– Mikäli osallistumisaste päiväkodeissa nousee 40 prosentin tuntumaan, ei ole teoriassakaan mahdollista noudattaa 10 henkilön rajoitusta, Junnilainen sanoo.

Esikoululaiset palaavat Joensuussa lähiopetukseen ja jäävät kesälomalle peruskoululaisten kanssa.

Joensuussa päiväkoteihin ei palkata kesäksi tavallista enemmän henkilökuntaa. Joitakin henkilökunnan lomautuksia saatetaan perua.

Palaako lapsesi tai lapsenlapsesi päiväkotiin tai oletko töissä varhaiskasvatuksessa? Keskustele aiheesta alla. Keskustelu on auki 2.5.2020 klo 23 asti.

Lue lisää:

Li Andersson: Koulujen avaaminen käytännössä ainoa vaihtoehto – yläkoulun rehtori kritisoi päätöksen toteutusta voimakkaasti

Hallitus linjasi tiistaina, että koulut avaavat jälleen ovensa kahden viikon kuluttua eli 14. toukokuuta alkaen. Sitä ennen on ratkaistava vielä pitkä lista käytännön asioita.

Seuraavien kahden viikon aikana opetus- ja kulttuuriministeriö, aluehallintovirastot, Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laativat yhtenäisen ohjeistuksen konkreettisista käytännön järjestelyistä.

Kokosimme keskeiset osin tai kokonaan avoinna olevat kysymykset, ja niihin myös vastaukset tämän hetken tietojen pohjalta.

Jos oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, onko kouluun pakko palata?

– Ei ole. Tarvittaessa voi hankkia lääkärinlausunnon ja sitä kautta asia etenee, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Eli tarkoittaako tämä, että tällaisten ihmisten on käytävä lääkärintarkastuksessa?

– Lääkärin lausunto täytyy olla, se on lähtökohta.

Entä opettaja, moni heistäkin kuuluu riskiryhmään?

Riskiryhmään kuuluvien opettajien työskentelystä päättävät THL:n ja OPM:n ohjeistuksen mukaan työterveyslääkärit, jotka arvioivat onko opettajan turvallista työskennellä.

Miten kotiin jäävien riskiryhmäläisten opetus käyttännössä hoidetaan?

– Perusopetuslaissa on turvattu mahdollisuus hoitaa opetus poikkeuksellisin järjestelyin. Tämä edellyttää lääkärin päätöstä. Tämä voi tarkoittaa, että opettaja antaa tehtäviä kotiin, esimerkiksi Wilman kautta, sanoo Lehikoinen.

Harvassa koulussa on tyhjiä luokkia tai muuten ylimääräistä tilaa. Miten etäisyys ja väljät opetusjärjestelyt voidaan käytännössä toteuttaa?

– Kunnissa on aika paljon muitakin tiloja kuin koulujen tilat, jotka voivat sopia opetustarkoitukseen. Niitä voi käyttää. Nämä ovat asioita, jotka tunnetaan paremmin paikallistasolla, sanoo Lehikoinen.

THL:n ja OPM:n yhteisissä ohjeissa neuvotaan käyttämään esimerkiksi tyhjillään olevien lukioiden ja ammattikoulujen tiloja.

Yleisohjeistukset laaditaan ministeriöissä ja virastoissa, mutta millaisia asioita jää kuntien ja yksittäisten koulujen päätettäviksi?

OPM ja STM laativat aluehallintovirastoille ohjauskirjeen, jonka perusteella virastot tekevät päätökset. Kuitenkin myös kunnilla on opetuksen järjestäjinä paljon omaa päätösvaltaa, vakuuttaa OPM:n Anita Lehikoinen.

– Kunnilla on tässä erittäin paljon päätösvaltaa ja niin pitää ollakin, koska paikallisten olojen tuntemus on tärkeää. Myös koulukohtaista päätöksentekoa jää hyvin paljon rehtorien vastuulle.

– Koulut voivat erittäin itsenäisesti päättää tilojen järjestelystä ja esimerkiksi ruokailujen järjestämisestä sekä opetusjärjestelyistä. Kevätlukukauden lopulla on ollut aika laajasti käytössä se, että osa opetuksesta tapahtuu luonnossa. Voisiko sitä käyttää nyt entistä enemmän hyödyksi? Nämä ovat täysin koulujen päätettävissä olevia asioita.

Entä jos oppilas ei mene kouluun viimeisiksi viikoiksi. Millaisia sanktioita tästä voi seurata?

– Tältä osin palataan ikään kuin siihen normaaliin koulutilanteeseen. Silloin pitää hakea poissaololupaa, ja siihen täytyy olla perusteet. Toivomme, että pelko siitä, että oppimisympäristö ei ole turvallinen, ei olisi peruste sen luvan hakemiseen. Nyt tehdään kaikki sen eteen, että paluu kouluun on turvallinen ja samalla turvataan lasten ja nuorten oikeus saada perusopetusta, sanoo Lehikoinen.

Miten tartuntariski huomioidaan koulukuljetuksissa?

Koulukuljetuksien järjestäminen toteutetaan THL:n ja OPM:n mukaan kuntakohtaisesti.

Lue lisää:

Rehtori sai viestivyöryn vanhemmilta, jotka aikovat pitää lapsensa kotona – selvitimme, onnistuuko se

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Oli tammikuun loppu, kylmä ja satoi lunta. Lääkäri Ding Xinmin muistaa, kuinka tiiviissä suojapuvuissa ei tullut silloin vielä kuuma.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri oli saapunut Wuhaniin, jossa vielä uusi, osin tuntematon, vakavaa keuhkokuumetta aiheuttava virus levisi vaarallisen nopeasti.

Tuolloin koronavirukseen oli kuollut Kiinan virallisten lukujen mukaan 170 ihmistä.

Nyt lääkäri Ding kertoo, mitä oppi COVID-19-viruksesta hoitaessaan heikoimpia potilaita teho-osastolla.

Hän oli ilmoittautunut vapaaehtoiseksi, kun Kiinan valtio oli pyytänyt Wuhaniin tuhansia lääkäreitä ja hoitajia apuun eri puolilta Kiinaa.

Dingin asemapaikka oli 11-miljoonaisen asukkaan kaupungin keskustassa sijaitseva Xiehe-sairaala. 800-paikkainen yleissairaala muutettiin pikavauhtia koronaviruspotilaiden tehohoitosairaalaksi.

Viisikymppinen nainen pelastettiin viime hetkillä

Ensimmäinen potilas oli viisikymppinen nainen, joka tuotiin ambulanssilla. Nainen oli odottanut sairaalaan pääsyä jo päiväkausia.

– Hänen ihonsa oli jo muuttunut sinertäväksi hapen puutteen takia. Jos hänet olisi tuotu minuuttiakaan myöhemmin, hän ei olisi selvinnyt, Ding kertoo videopuhelussa Pekingistä, jonne hän on palannut Wuhanin komennuksensa jälkeen.

Ding sanoo, että tulee muistamaan naisen loppuikänsä.

Potilas laitettiin hengityskoneeseen heti. Ding kertoo, että nainen pääsi sairaalasta vasta 65 päivän jälkeen.

Viruksen epäillään levinneen Huananin kalamarkkinoilta eli paikalliselta eläintorilta, jossa moni kaupunkilainen teki ruokaostoksiaan.

Lue lisää:Lepakoita, käärmeitä, ihmisiä ja siipikarjaa vieri vieressä – Koronaviruksen epäilty lähtöpaikka oli riskialtis ruokatori, ja niiden saaminen kuriin on Aasiassa iso urakka

Wuhanilaiset olivat valmistautuneet juhlimaan vuoden suurinta juhlaa kiinalaista uuttavuotta aavistamatta vaaraa. Juhlan sijaan kaupunki suljettiin karanteeniin.

Viranomaiset olivat pimittäneet tietoa COVID-19-viruksesta. He olivat hiljentäneet siitä varoittaneen lääkärin Li Wenliangin. Tartunnan saaneita hoitanut Li kuoli myöhemmin itse koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen kuten tuhannet muut Wuhanissa.

Sairaaloissa ei riittänyt tilaa potilaille. Huonokuntoiset wuhanilaiset jonottivat hoitoon sairaaloiden ulkopuolella. Jotkut istuivat tien laidalla tippateline vieressään ottamassa suonensisäistä lääkitystä

Ihmisiä kuoli, koska hoitoresurssit eivät riittäneet

Ding Xinmin kuvaa tilannetta ensimmäisinä viikkoinaan Wuhanissa erittäin vaikeaksi. Lääkärit eivät voineet auttaa läheskään kaikkia. Sairaita jouduttiin lähettämään kotiin. Moni kuoli päätymättä osaksi virallisia tilastoja.

–Tilanne oli vakava. Alussa kului aikaa, että hoitohenkilökunta ja viranomaiset oppivat ymmärtämään taudin luonteen. Tämä oli täysin uusi tauti. Emme tienneet, kuinka vaarallinen ja tarttuva se voi olla, Ding kertoo.

Ding keskittyi seuraamaan potilaiden kuntoa tarkasti. Kuume piti saada nopeasti laskemaan ja veriarvot normalisoitumaan.

Virus teki arvaamattomia yllätyshyökkäyksiä. Se saattoi yllättäen viedä potilaan kunnon pohjalukemiin. Silloin oli tärkeää, että taustalla olevat perussairaudet olivat hyvässä hoidossa ja potilas mahdollisimman vahva.

Suojapukuihin päästä varpaisiin sonnustautunut henkilökunta tarkkaili potilaita ja osastolta vapauduttuaan kirjoitti raportteja huomioistaan.

Kello seitsemältä joka ilta lääkäri Ding pysähtyi hetkeksi. Silloin hän soitti kotiin ja kertoi 14-vuotiaalle tyttärelleen, että isä on kunnossa.

Ding Xinmin kertoo, että käänne parempaan tartuntatilanteessa tapahtui helmikuun puolivälissä.

Kiina rakensi nopeasti kaksi valtavaa tilapäissairaalaa, jossa oli paikkoja yli kahdelle tuhannelle sairaalle. Dingin sairaala sai lisää hengityskoneita. Sen jälkeen kyky pitää sairaita hengissä kasvoi.

Ding kertoo, että hänen osastollaan kuoli seitsemän ihmistä hänen kahden kuukauden pestinsä aikana. Nämä kaikki olivat sairastuneet ennen helmikuun puoliväliä.

Dingin vakavasti sairaiden potilaiden osastolla oli kerrallaan 50 vaikeasti sairasta potilasta. Parin kuukauden aikana potilaita ehti olla reilu sata. Suurin osa heistä oli yli kuusikymppisiä.

Dingin kertoma kuolleisuus on huomattavan alhainen. Erään kiinalaisraportin mukaan kriittisesti sairaista koronapotilaista lähes joka toinen kuoli. Suomessa teho-osastopotilaiden kuolleisuus on THL:n mukaan ollut 14,5 prosenttia ja yli 70-vuotiailla 40–50 prosenttia.

"Ei saa hukata hetkeäkään"

Ding painottaa, että avain potilaiden parantumiseen on varhainen hoito.

– On todella tärkeää, että ei odoteta hetkeäkään. Potilas pitää saada hengityskoneeseen jo ennen kuin selkeät merkit hengityksen vaikeutumisesta ilmaantuvat, jos tällä on happivajausta, Ding sanoo.

Sen jälkeen tärkeintä on ravinto, koska lääkettä ei ole. Potilaille annettiin ravintoliuoksessa hiilihydraattia, rasvaa ja proteiinia. Aliravitsemus voi olla tappavan vaarallista koronatartunnan aikana.

– On tärkeää, että lievätkin oireet perussairauksista hoidetaan heti ja ravinnosta pidetään tarkkaa huolta. Muutoin kunto voi romahtaa nopeasti, Ding kuvaa.

Dingin mukaan yli kahdella kolmesta potilaasta oli taustalla perussairaus kuten korkea verenpaine, diabetes tai syöpä. Myös alkoholistit päätyivät nopeasti huonoon kuntoon maksan heikkouden takia.

Ding sanoo, että perusterveidenkään ei kannata suhtautua huolettomasti koronavirukseen. Virus etenee kehossa aluksi ilman oireita, ja tila voi pahentua nopeasti viikon tai parin kuluttua.

Lääkärit joutuivat estämään sukulaisia näkemästä kuolevia

Ding sanoo, että potilaan kuolema teki kipeää. Niin myös se, että hän joutui estämään perheenjäseniä tapaamasta kuolevaa sukulaistaan.

– Kuolleet ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpi on turvata elossa olevat. Joillain saattoi itsellään olla tartunta. Emme siltikään voineet päästää heitä katsomaan. He voisivat menettää toivonsa, Ding kertoo.

Ding sanoo, että lääkärit joutuivat myös toimimaan terapeutteina.

– Jotkut halusivat antaa periksi ja lopettaa hoidon. He eivät saaneet nähdä läheisiään. Yhden perheen yhdeksästä jäsenestä seitsemän sairastui. Heidät laitettiin eri sairaaloihin, Ding kertoo.

Perheiden vaikeudesta saada sairaaloilta tietoa lähimmäisistään on kirjoitettu paljon. Muun muassa Yle on kertonut aiemmin wuhanilaisen perheen tarinan, jossa perhe ei saanut tietoa sairastuneen isän tilasta eikä saanut isän ruumista tuhkattavaksi.

Lue lisää:Wuhanilaisen Yangin perheen isä kuoli koronavirukseen – nyt tytär kuvailee toivottomuutta päästä hoitoon epidemian keskuksessa

Kiinan kuolintilastoja epäillään yhä

Kiinan virallisten tilastojen mukaan Wuhanissa koronavirukseen menehtyi 3869 ihmistä. Se nosti äskettäin kuolleiden määrää jälkikäteen yllättäen tasan 50 prosentilla.

Pyöreä lukema on kasvattanut entisestään epäilyjä siitä, onko Kiina kertonut totuuden sairastuneiden ja kuolleiden määrästä.

Muun muassa Radio Free Asia on raportoinut wuhanilaisten nähneen, että kaupunkiin oli tuotu päivittäin tuhansia uurnia kuolleita varten ja tuhkauunit olivat olleet käytössä ympäripyöreitä päiviä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on varoittanut haastattelussa Financial Timesissa uskomasta sinisilmäisesti Kiinan kuvaamaan menestykseen epidemian hallinnassa.

– On selvää, että on tapahtunut asioita, joista emme tiedä, Macron sanoi.

Maailman terveysjärjestö WHO on pitänyt Kiinan ilmoittamaa lisäystä uskottavana. Sen mukaan Kiina on ilmoittanut lisänneensä tilastoihin uhrit sen takia, että kaikkia kotona tai sairaaloissa kuoilleita ei ole ehditty dokumentoida kiireen takia.

Kiinalaiset ovat uskaltautuneet arvostelemaan maan johtoa sosiaalisessa mediassa epidemian hoidosta, mutta lääkäreiden arvostus on kasvanut. Epidemiassa kuolleita lääkäreitä pidetään sankareina ja marttyyreina.

Lääkäreitä juhlittiin kaduilla

Kun Ding lähti Wuhanista maaliskuun lopussa, kaupunkilaiset tulivat hurraamaan ja hyvästelemään lääkärit kaduille.

Se tuntui hyvältä, Ding sanoo.

Dingin ääni murtuu hetkeksi, kun hän muistelee kuukausiaan epidemian torjunnan etulinjassa. Hän kertoo, että joskus hän itkee yhdessä kollegoidensa kanssa.

– Olen ollut monissa vaikeissa paikoissa urallani, mutta tämä on niistä ikimuistettavin. Pelastimme niin monia ihmisiä kuolemalta. Identiteettini lääkärinä on vahvistunut ja ammattiamme arvostetaan entistä enemmän, hän kertoo.

Ding Xinmin on entinen Kiinan kansanarmeijan lääkäri. Hän on auttanut myös katastrofialueilla, muun muassa Filippiineillä Haiyan-taifuunin raatelemalla alueella.

Kiinassa yhä jopa kymmeniä uusia tartuntoja

Wuhanin karanteeni päättyi 8. huhtikuuta. Ding itse on palannut työhönsä pekingiläisen sairaalan keuhkotautien osastolle kahden viikon karanteenin jälkeen.

Kun hän lähti Wuhanista, koko 800-paikkaiseen sairaalaan jäi enää sata koronaviruspotilasta.

Ding kirjoitti koko karanteeniajan raportteja työstään ja huomioistaan. Hänen ykkösneuvonsa raporteissa on suojautuminen virukselta.

– Kuka tahansa voi saada sen. Olemme nähneet, että virus on tarttunut niin vastasyntyneeseen kuin 90-vuotiaaseen. Jos aliarvioimme sitä, se voi jäädä elämään uutena influenssana, hän sanoo.

Ding kehottaa suhtautumaan jopa läheisiin kuin nämä olisivat mahdollisia viruksen kantajia tai potilaita. Hän painottaa kasvosuojaimen tärkeyttä. Kädet pitäisi pestä jopa siirtyessään huoneesta toiseen tai koskiessaan esinettä.

Ding pitää koronavirusta erittäin vaarallisena. Hän sanoo, että virus voi palata minne tahansa, myös Kiinaan, niin kauan kuin se leviää jollain puolella maailmaa.

Hän muistuttaa, että Kiinassakin löydetään yhä uusia tartuntoja. Viranomaisten mukaan suurin osa niistä on todettu ulkomailta saapuneilla.

Ding ihmettelee vauraita maita, jotka eivät ole ryhtyneet tiukkoihin toimiin epidemian taltuttamiseksi.

Jos virusta ei saada kuriin, koko maailman tulevaisuus voi olla synkkä, hän aprikoi.

– Virus vaikuttaa jokaisen elämään, olitpa terve, koulussa tai töissä. Jos emme ota tilannetta vakavasti, se voi johtaa paikallisiin konflikteihin ja jopa sotaan sairauksien ja lääkintävoimavarojen puutteen takia, Ding miettii.

Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Ruotsin rajalla Lapissa sijaitsevassa Ylitornion kunnassa koronaviruksen ilmaantuvuus on yli kaksi kertaa korkeampi kuin Helsingissä. Terveyskeskuksessa oli 20 tartuntaa, marketissa lähes koko henkilökunta joutui karanteeniin, mutta arjessa koronatilanteen ei ole annettu näkyä liiaksi: väki hiihtää, pilkkii ja viettää vappua niin normaalisti kuin voi.

Kunnanjohtaja Tapani Melaluoto on todennut (siirryt toiseen palveluun), että koronatilanne on kunnassa huolestuttava. Hänen mukaansa ylitorniolaisten elämä näyttää kuitenkin jatkuvan niin normaalina kuin poikkeusoloissa mahdollista.

– Merkille pantavaa oli se, että porukka hiihtää kovasti. Siellä etäisyydet säilyvät isoina ja ihmiset ovat oikeassa paikassa, kun eivät ole kotona miettimässä koronaa. Teollisuusalueella yrityksillä on toiminta käynnissä, Melaluoto sanoo.

Koronatilanne on kuitenkin Ylitorniolla pahempi kuin esimerkiksi muualla Lapissa keskimäärin.

Vajaan 4000 asukkaan kunnassa koronatartuntoja on todettu nyt 24, eli ilmaantuvuusluku on huikea 612. Luku tarkoittaa todettuja tautitapauksia 100 000 asukasta kohti. Esimerkiksi Helsingissä, missä tapauksia on lähes pari tuhatta, sama vertailuluku on nyt 285 (siirryt toiseen palveluun).

Marketin koko henkilökunta altistui

Ylitornion K-Supermarketin yrittäjäpariskunnalle ja työntekijöille koronatilanne on tuntunut arjessa rankalla tavalla.

Viime maanantaina kaupassa tehtiin tavallista työpäivää, kunnes tietoa alkoi tipahdella. Kauppias Antti Helle kertoo, että lopulta kaupan koko henkilökunnan, myös kauppiaiden, todettiin altistuneen koronavirustartunnalle.

– Se maanantaipäivä oli aika kauhea. Laskin, että puhuin puhelimessa kaikkiaan 10 tuntia 22 minuuttia, Antti Helle kertoo.

Henkilökunnasta vain yksi vakituinen työntekijä välttyi karanteenilta, muille piti löytää sijainen.

– Olimme ihan varmoja, että kauppa on tiistaina kiinni, mutta toisin kävi. Niin vain oli meillä tiistaina kahdeksan ihmistä töissä.

Kauppias Antti Helle kiittelee lukuisia ylitorniolaisia, jotka olivat mukana tilanteen ratkaisemisessa.

– Myös karanteenissa olevan oman väen yhteenhitsautuminen on ollut tässä rajussa ratkaisussa todella hienoa todeta. Yhdessä olemme vakuuttaneet, että tästä selvitään.

Kaupan päivittäistoiminnassa on nyt panostettu yhä enemmän verkkokauppaan ja sen hoitamiseen on keskitetty lisää käsipareja. Kaupan aukioloa on toistaiseksi lyhennetty.

Pienen kunnan etu: kaikista pidetään huoli etäopetuksessakin

Ylitornion suurimmassa koulussa eli Ainiovaaran koulussa on yhteensä 207 oppilasta, joista 109 on alakoululaisia ja 98 yläkoulussa.

Rehtori Jouni Vuontisjärvi kertoo, että etäopetus on sujunut hyvin muutaman ensimmäisen päivän jälkeen. Etäopetusta helpotti se, että kaikilla koulun oppilailla oli päätelaitteet käytössään.

– Etäopetuksesta saatiin hyviä käytänteitä ja oivalluksia, joita voidaan käyttää jatkossakin. Tällaisia oli esimerkiksi älypuhelimesta löytyvien sovellusten hyödyntäminen, joiden avulla esimerkiksi liikunnasta voidaan antaa myös kotitehtäviä, Vuontisjärvi sanoo.

Joissakin kunnissa kaikkia oppilaita ei ole välttämättä tavoitettu etäopetuksen aikana, mutta yhteisölllisessä Ylitornion kunnassa vastaavasta ongelmasta ei ole tietoakaan.

– Aina, jos jotakuta ei ole tavoitettu, on kysytty onko yhteyksissä tai laitteiden kanssa ongelmia vai ovatko syynä puuttuvat päivitykset. Apua on tarjottu ja ongelmia on yhdessä ratkottu. On pienen kylän etuja, että hukkaan ei pääse.

Vuontisjärvi kertoo, että sen jälkeen kun hallitus ilmoitti, että lähiopetukseen palataan jälleen 14. toukokuuta, on kouluun tullut muutama soitto huolestuneilta vanhemmilta.

Ainiovaaran koulu on haarukoinut jo lisätiloja koulun käyttöön, jotta opetus voitaisiin toteuttaa mahdollisimman väljästi. Myös muiden kunnan tilojen ja ulkopuolisten tilojen vuokraamista selvitetään.

Kyläkouluissa tilanne on helpompi, sillä siellä turvavälejä on helpompi noudattaa pienen oppilasmäärän ansiosta.

Terveyskeskuksen väki palailee töihin, kunnanjohtaja aikoo pilkille

Iso osa koronatapauksista Ylitorniolla on todettu terveyskeskuksessa, missä koronaan sairastuneita on 20. Kunnanjohtaja Tapani Melaluodon mukaan henkilöstö on palaamassa töihin kahden viikon kotikaranteenin jälkeen.

Lisäksi kunnassa on tehty keskiviikkona kymmeniä testejä, jotka liittyvät ihan viime aikoina esiin tulleisiin altistuksiin, mutta niistäkään ei ole löytynyt tartuntoja.

Melaluoto arvelee, että todennäköisesti tartuntoja kuitenkin ilmenee myöhemmin. Hän korostaa suojautumistoimien noudattamisen merkitystä tartuntojen leviämisen ehkäisyssä.

Vappuna kunnanjohtaja Tapani Melaluoto aikoo silti itsekin tuulettua – tarpeelliset varotoimet tietysti huomioiden.

– Kävin tuossa paikallisesta liikkeestä hakemassa kastematoja ja todennäköisesti menen huomenna jäälle pilkkimään.

Lue myös:

Ylen kysely: Valtaosa arvioi kestävänsä koronarajoituksia hyvin – Samppanja Pariisissa vaihtunee samppanjaan parvekkeella, mutta se ei lannista

Reilu kuukausi sitten etäopetuksessa oli oululaisen Riikka Ingetin mukaan uutuudenviehätystä.

Ensimmäiset päivät kuluivat nopeasti, kun Inget yhdessä 2. luokkaa käyvän poikansa ja muun perheen kanssa opetteli uutta kouluarkea.

Uutuudenviehätys katosi kuitenkin nopeasti: läksyt annettiin pelkillä Wilma-viesteillä eikä tehtäviä tarkistettu koulun puolesta lainkaan. Vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä loisti poissaolollaan.

– Näin mentiin ensimmäiset viisi viikkoa. Ne olivat raskaita viikkoja, Inget sanoo.

Vuorovaikutuksen ja arjen rytmin puute vaikuttivat perheen 2. luokkalaiseen. Aikaisemmin reipas koululainen väsyi ja oli haluton käymään koulua.

– Läksyjä tehtäessä poika saattoi sanoa, etten osaa tehdä tehtäviä, vaikka hän varmasti osasi, Inget kertoo.

Vanhemmat puolestaan tekivät töidensä lisäksi opettajalle kuuluvia tehtäviä. Tämä johti siihen, että päivät venyivät iltamyöhään: väsyneen koululaisen lisäksi vanhemmatkin väsyivät.

Kun tahmeaa kouluarkea oli jatkunut viikkoja, Inget päätti nostaa etäopetuksen laatuerot esiin Instagramissa. Eikä aikaakaan, kun sadat vanhemmat ja opettajat jakoivat kokemuksiaan. Moni oli kokenut onnistumisia, mutta monella oli ollut myös samoja vaikeuksia kuin Ingetin perheessä.

Opetusneuvos: opetusvastuu opettajilla

Lapsen opettaminen ei etäkoulussakaan ole vanhempien, vaan koulun ja opettajan vastuulla, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Marjo Rissasen.

– Vanhemmilta odotetaan lapsen päivän rytmittämistä opiskelun, leikin, levon ja ruokailun välillä.

Rissanen ajattelee, että etäopetuksen ongelmien ratkaiseminen lähtee viestinnästä sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä.

Etenkin koulun on oltava viestimisessä aloitteellinen: miten opetus järjestetään, milloin opettaja on tavoitettavissa ja miten opettaja pitää yhteyttä oppilaisiin sekä vanhempiin.

Myös vanhempien on Rissasen mukaan viestittävä tiiviisti kouluun suuntaan. Kun opettaja on kartalla oppilaan opintojen edistymisestä, hän pystyy suunnittelemaan opetusta paremmin.

– Jos vanhemmat kokevat tarvetta olla opettajaan yhteydessä, tulee heidän tietää, milloin ja miten opettajan tavoittaa.

Haasteena opetuksen sisältö

Oppilaalla on oikeus saada opettajalta päivittäin muun muassa sanallista palautetta työskentelystään. Lisäksi oppilaalla on oikeus tuntea kuuluvansa luokkayhteisöön poikkeusoloissakin. Näin todetaan Oulun kaupungin laatiman peruskoulujen etäopetuksen laatusuosituksissa.

Arjessa laatusuositusten noudattaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori muistuttaa. Jollain opettajilla on etäoppilaiden lisäksi lapsia opetettavana myös koulussa.

Kaikissa perheissä ei välttämättä ole jokaiselle omia yhteydenpitovälineitä. Tällöin yksilöllisen palautteen antaminen oppilaalle voi olla haastavaa.

– Oppilaan tulisi saada palautetta myös itsenäisesti tehdyistä tehtävistä, Nurmivuori tähdentää.

Tekniikka sinänsä ei ole ainakaan vanhempien mukaan isoin haaste. Vanhempia huoletti enemmän se, kuinka opetuksen laatu saadaan taattua. Asia käy ilmi Oulun kaupungin vanhemmille suuntaamasta kyselystä.

Kyselyn mukaan vanhemmat ovat kuitenkin pääosin tyytyväisiä etäopetukseen.

Opettajat rohkaisivat vaatimaan opetusta

Riikka Inget sai ratkaisun etäopetuksen ongelmiin opettajilta, jotka lähestyivät häntä Instagramissa. He rohkaisivat Ingetiä olemaan rohkeasti yhteydessä koulun rehtoriin.

Inget ja hänen miehensä lähettivät rehtorille viestin. Jo seuraavana päivänä koululta ilmoitettiin, että heidän poikansa luokka ottaa käyttöön muun muassa videoyhteyden mahdollistavan Microsoft Teamsin opetustyössä.

Teams-opetusta on ollut viikon ajan tunti kerrallaan kolmena päivänä viikossa. Jo tämä määrä vuorovaikutteista opetusta on helpottanut niin vanhempia kuin poikaakin.

– Nyt hän oikein odottaa Teams-tunteja ja kavereiden näkemistä etänä, Inget iloitsee.

Kun etäopetus on vihdoin alkanut rullaamaan hyvin, olisi Inget toivonut sen jatkuvan lukuvuoden loppuun saakka. Kouluja koskevat koronarajoitukset puretaan ja kouluihin palataan 14.5. alkaen. Häntä mietityttää, mitä kouluissa ehditään jäljelle jäävän kahden viikon aikana käytännössä tehdä.

– Lisäksi opettajat ovat tehneet valtavasti hyvää työtä etäopetuksen eteen. Moni opettaja on pistänyt minulle viestiä, että olisi myös jatkanut kouluvuoden etäopettaen loppuun.

Millaisia kokemuksia sinulla on etäopetuksesta? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kahden ruotsalaisen professorin laatimat ennusteet koronaviruksen aiheuttamista kuolemantapauksista tyrmistyttävät Ruotsissa. Biologian professori Uno Wennergrenin ja matematiikan professori Tom Brittonin luomissa ennusteissa viruksen seurauksena kuolisi Ruotsissa 10 000 – 20 000 ihmistä.

Koronaviruksen seurauksena on Ruotsissa kuollut nyt virallisen ilmoituksen mukaan 2 586 ihmistä.

Professorit esittelivät mallinnuksiaan keskiviikkoiltana Ruotsin television SVT:n uutislähetyksessä.

Wennergren kertoi ennusteen perustuvan useisiin tekijöihin, muun muassa Ruotsia edellä virustilanteessa olevien maiden lukuihin, sairastuneiden tietoihin ja terveydenhoidon kapasiteettiin. Kuolevien lopullinen lukumäärä riippuu paljon siitä, ketkä tartunnan lopulta saavat ja saadaanko leviämistahtia hidastettua sekä laumaimmuniteetti luotua.

Kun Uno Wennergren yhdistää eri laskelmat, on tuloksena, että Ruotsissa koronaviruksen seurauksena kuolee suurella todennäköisyydellä 10 000 – 20 000 ihmistä.

Toinen vertailu päätyi samaan lopputulokseen

Tom Britton on tehnyt omat valtakunnalliset laskelmansa Tukholman koronavirustilanteen pohjalta. Ennusteen mukaan 26 prosenttia Tukholman läänin asukkaista saisi koronaviruksen toukokuun alkuun mennessä. Nyt alueella on rekisteröity 1 319 koronavirukseen liittyvää kuolemantapausta.

Brittonin lopputulema on sama kuin Wennergrenin: 10 000 – 20 000 ihmistä kuolee todennäköisesti koronaviruksen vuoksi Ruotsissa.

– Olemme tehneet laskelmat omilla tahoillamme, mutta päätyneet suunnilleen samaan lopputulokseen, Britton sanoi keskiviikkona tv-uutisissa.

Wennergren arvioi myös koronaviruspandemian maailmanlaajuisia seurauksia. Kuolonuhreja voi olla lopulta jopa 32 miljoonaa.

– Sitä voi verrata nälkään ja aliravitsemukseen vuosittain kuoleviin, eli kahdeksaan miljoonaan, tai HIV:n tähän mennessä vaatimiin kuolonuhreihin, eli 32 miljoonaan, Wennergren haarukoi viruksen globaalia uhrilukua.

Lisää aiheesta:

Päivittyvä koronaseuranta

Tukholman sairaaloista lähetetään koronan sairastaneita potilaita vanhainkoteihin – ei testata ennen siirtämistä

Viranomaisarvio: Ruotsissa koronaan kuolleita jopa 10 prosenttia rekisteröityjä enemmän

He ovat uhreja Ruotsin koronalukujen takana: sairaanhoitaja, kirjastotyöntekijä, huippudiplomaatti, mediapersoona, holokaustista selvinnyt

Hoitaja Sonja Aspinen näkee työssään Ruotsin koronastrategian kääntöpuolen: “Vanhukset on uhrattu”

Kymmenen vuotta sitten suomalainen kehitysmaa-aktivisti Jyri Jaakkola, 33, lähti Meksikon syrjäseudulla matkalle autosaattueessa kohden San Juan Copalan kylää Oaxacassa.

Tarkoitus oli viedä asemiesten saartamaan kylään ruokaa ja lääkkeitä.

Uhka oli tiedossa. Kenties saattueen kolmekymmentä aktivistia ja ihmisoikeustarkkailijaa kuitenkin uskoivat, että kylää piirittävä joukko ei käyttäisi väkivaltaa.

Toisin kävi. Autot pysäytettiin ampumalla. Jyri Jaakkola ja meksikolainen ihmisoikeusaktivisti Bety Cariño surmattiin ja monet muut haavoittuivat.

Jyri Jaakkolan äidille Eve Jaakkolalle tuo päivä, 27. huhtikuuta 2010, merkitsi yhden kauden loppua – ja toisen alkua.

"Koulukaverini Satu Hassi tuli avuksi"

– Kun tieto Jyrin kuolemasta tuli, niin olin aivan sokkitilassa, kertoo tamperelainen Eve Jaakkola puhelimitse Ylen haastattelussa.

– Jo ennen Jyrin hautajaisia Kalevankankaalla toisen murhatun, Bety Cariñon, leski otti minuun yhteyttä ja sanoi, että syyllisten rankaisemiseksi tarvitaan vahvaa poliittista painetta Euroopasta.

– Käännyin entisen koulukaverini Satu Hassi (vihr.) puoleen. Hän oli silloin europarlamentaarikko ja sanoi tulevansa avuksi – myös siksi, että haluaa vaikuttaa Meksikon ihmisoikeuksiin.

Myös Heidi Hautala (vihr.) oli asiassa mukana. Alkoi vuosikausia kestänyt oikeustaistelu, joka jatkuu edelleen.

Eve Jaakkola on käynyt Meksikossa monet kerrat.

– Ei sentään aivan joka vuosi, hän sanoo.

Prosessi on työllistänyt kansanedustajia, tutkijoita ja asianajajia. Jyri Jaakkolan murhan kymmenvuotispäivän alla Eve Jaakkola muistutti jälleen myös Suomen ulkoministeriötä asiasta. Vuosipäivänä Meksikossa toimivat EU-maiden suurlähetystöt vetosivat julistuksella maan viranomaisiin.

– Maaliskuun puolivälissä minun piti lähteä Meksikoon Satu Hassin kanssa, kertoo Eve Jaakkola.

Matka kuitenkin peruuntui koronan suljettua rajat ja lopetettua lennot.

– Siitä olisikin aika seikkailu tullut, jos olisimme ehtineet lähteä, Jaakkola naurahtaa.

Matkaan on määrä yrittää uudestaan lokakuun lopulla.

– Tarkoitus on tavata jälleen kerran viranomaisia. Meksikossa on uusi presidentti, ja saa nähdä suhtautuuko nykyinen hallinto asiaan toisin kuin entiset, aprikoi Jaakkola.

Hänen äänensävystään kuulee, ettei toivoa oikeuden saamisesta enää juuri ole. Eve Jaakkola arvelee, että tuleva matka Meksikoon, nyt jo kahdeksas, saattaa jäädä hänelle viimeiseksi.

"Oli idealistinen ajatus, että syylliset tuomittaisiin"

– Alussa minulla oli idealistinen ajatus, että kun rikoksesta on näyttöä ja todistajiakin, niin murhiin syyllistyneet saisivat tuomion, muistelee Eve Jaakkola.

– Käynnit Euroopasta ovatkin luoneet Meksikossa painetta. Ilman niitä asia olisi jo kauan sitten unohdettu, Jaakkola jatkaa.

Vierailujen aikoihin viranomaiset monesti aktivoituvat ja tekevät pidätyksiä.

– Mutta mahdottomalta näyttää, Jaakkola huokaa.

– Meidän todistajamme ovat vetäytyneet pois oman turvallisuutensa vuoksi, joten syytettyjä on vapautettu.

Vain alaikäinen sai tuomion

Triqui-alkuperäiskansan asuttamaan kylään pyrkineen avustussaattueen väijytti aseellinen Ubisort-ryhmä.

Vaikka iskun tekijöitä oli useita, on oikeudenkäynneissä langetettu toistaiseksi vain yksi kolmen vuoden vankeustuomio. Sen sai nuorukainen, joka tapahtumaan aikaan oli 17-vuotias.

– On ihan hirveätä, että vain joukon nuorinta vastaan muka löytyi näyttöä, ihmettelee Eve Jaakkola.

Neljän syytetyn oikeudenkäynti on lykätty koronan vuoksi lokakuulle. Jaakkola epäilee, että tuomioiden antaminen kilpistyy Meksikossa vallalla olevaan rankaisemattomuuden kulttuuriin. Hän muistuttaa, että huumekartellien ja muiden rikollisten väkivalta on maan tapa.

Eve Jaakkolan mukaan San Juan Copalan autonominen kyläyhteisö – jolle saattueen oli tarkoitus viedä apua – on häädetty pois, ja Ubisort-liike pitää aluetta hallussaan.

Seuraavaksi ihmisoikeustuomioistuimeen

– Meidän asiamme unohtamista on perusteltu silläkin, että Oaxacan alue pitää rauhoittaa, oudoksuu Jaakkola.

Hän ihmettelee, kuinka rauha voi syntyä sillä, että jätetään väkivaltaisuudet selvittämättä?

Oikeusprosessiin tuloksettomuuteen turhautuneet omaiset ja asianajajat ovat päättäneet viedä asian Amerikkojen ihmisoikeustuomioistuimeen. Meksikon viranomaisia ajatus rikoksen käsittelystä Washingtonissa ei miellytä.

– Minulle tarjottiin jo Meksikon valtiolta – ikään kuin anteeksipyyntönä – virallista huomionosoitusta. Mutta ehtona oli, että asiaa ei olisi viety ihmisoikeustuomioistuimeen, kertoo Eve Jaakkola tuohtuneena.

Jyri järjesti Estellen Angolaan

Aiemmin Jyri Jaakkola oli osallistunut reilun kaupan laivan S/V Estellen purjehdukselle Angolaan Afrikan länsirannikolle.

– Jyrihän tuli merikipeäksi jo Aurajoella, naurahtaa Estellen aktiivi ja puosuna toiminut Wellu Koivisto. – Merenkulku ei ollut Jyrin alaa, mutta silti hän halusi olla reissuilla mukana.

Jyri Jaakkolan osuus Angolan-matkan järjestelyissä oli ratkaiseva, muistuttaa Wellu Koivisto. Ylen puhelinhaastattelussa Turussa asuva Koivisto sanoo, että Jyri Jaakkola vei asioita jämäkästi mutta rauhallisesti eteenpäin.

Afrikassa idealismi joutui usein koetukselle vaikkapa satamakapteenien korruption vuoksi.

– Jyri ymmärsi sen, että köyhät ahtaajat ottivat palkakseen jotain lastista, muttei hyväksynyt lahjuksia kärkkyviä virkamiehiä, muistelee Wellu Koivisto.

Atlantin ylitys jäi haaveeksi

Angolan jälkeen katseet kääntyivät länteen. Wellu Koivisto ja Jyri Jaakkola suunnittelivat matkaa Meksikoon turkulaisen olutravintolan ikkunapöydässä.

Vaikka ajatus reilun kaupan kahvilastin hausta purjelaivallla piti unohtaa, Jyri Jaakkola jatkoi avustustyötä Meksikon alkuperäiskansojen parissa.

Etenkin kylien itsehallinnolliset hankkeet kiinnostivat häntä. Apua ja ihmisoikeuksien valvontaa oli tarkoitus vielä myös San Juan Copalaan.

– Haave Estellen matkasta yli Atlantin olisi kenties voinut vielä toteutua. Mutta sitten koko korttitalo romahti huhtikuun 27. vuonna 2010, kuvaa Wellu Koivisto ystävänsä kuolemaa.

– Parin päivän päästä saimme tapahtuneesta Turkuun vahvistuksen.

"Jyrin ystävät ovat läsnä elämässäni"

– Jyrin kuoleman jälkeen hänen asiansa on hallinnut omaa elämääni, kertoo Eve Jaakkola.

– Jyrin ystävät ovat nyt läsnä myös minun elämässäni. Helsingin sosiaalifoorumissa – joka peruuntui koronan vuoksi – oli määrä kuulla puheenvuoroja siitä, mitä hänen ajatuksensa voisivat merkitä nyt. Miten maailma on muuttunut kymmenessä vuodessa ja mitä olisi nyt solidaarisuus, jota Jyrikin tavoitteli.

– Tuo kysymys on minulle vaikea vastata. Olen elänyt näinä päivinä tätä asiaa tunteella. Mutta tiedän, että Jyrin ihanteena ja tavoitteena oli suora demokratia ja paikallinen itsehallinto, jota hän kutsui kommunalismiksi. Tämän vuoksi häntä kiinnostivat myös Meksikon alkuperäiskansojen elämäntavat.

Vaikka Jyrillä oli hyvin vahvoja näkemyksiä maailmasta, hän ei koskaan koskaan ollut agressiivinen vaan sovitteleva, sanoo Eve Jaakkola pojastaan.

Lue lisää:

Meksikossa uusi pidätys suomalaisaktivistin murhatutkimuksissa

Meksikossa murhatun Jyri Jaakkolan tapauksen tutkintaa jarrutetaan poliittisista syistä

Seitsemän vuoden oikeustaistelu jatkuu

Katso myös:

Estelle vei Angolaan sairaalasänkyjä ja polkuompelukoneita

Estelle – Afrikan tähti, dokumentti Estellen matkasta 2002

Missä kuljimme kerran, Jyri * Where we once walked with Jyri

Koronavirusrajoitusten vuoksi liikennemäärät ovat romahtaneet eri puolilla maapalloa.

Sanomalehti Guardian julkaisi verkkosivuillaan artikkelin, jossa esitellään navigaattoriyhtiö TomTomin dataan perustuvaa tietoa liikennemääristä eri kaupungeissa.

TomTomin data puolestaan perustuu yhtiön laitetta tai ohjelmistoa käyttävien ajosuoritteisiin. TomTom julkaisee indeksiä, joka esittää kuinka paljon aikaa eri matkoihin kuluu verrattuna ideaaliolosuhteisiin eli tilanteeseen, jolloin kadut ovat tyhjät.

Data on siis suuntaa antavaa, mutta siitä voi päätellä, miten autoilu on koronan myötä vähentynyt.

Indeksi osoittaa, että esimerkiksi Wuhanin maakunnassa Kiinassa liikennemäärät putosivat dramaattisesti alkuvuodesta, jolloin jyrkät koronarajoitukset astuivat voimaan

.

Samansuuntainen kehitys on nähtävissä Italiassa maaliskuun alun jälkeen Milanon alueella, missä korona iski erityisen voimakkaasti.

Myös Helsingissä liikenne näyttää enemmän kuin puolittuneen maaliskuun puolivälin jälkeen.

– Ilmanlaatukysymyksessä puhutaan lyhyestä aikavälistä. Ilma paranee hetkessä, kun päästö – esimerkiksi liikenteessä – lopetetaan. Haitalliset hiukkaset poistuvat parissa viikossa vähän riippuen niiden koosta, selittää Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas Ylelle.

Ilmanlaadun kannalta pandemia on hyvä uutinen, mutta ilo voi jäädä lyhytaikaiseksi. Ilmastonmuutosta se ei pysäytä, WMO arvioi.

Hiilidioksidi eli CO2-päästöt ovat pulmallisempi juttu.

– Hiilidioksidikaasun vaikutus on satoja vuosia. Ilmansaasteet kestävät muutamasta päivästä pariin viikkoon. Vaikka päästöt lopetettaisiin saman tien, ilmasto lämpenisi vielä 2060 vuoteen saakka.

Liikenteen vähentyminen koronarajoitusten myötä on kuitenkin laskenut hiilidioksidipäästöjä ja esimerkiksi typen oksideja.

Liikenne tuottaa noin kolmanneksen päästöistä, energiatuotanto kolmanneksen ja teollisuus kolmanneksen.

– Me olemme sekä ilmansaasteiden määrässä että hiilidioksidipäästöissä nähneet vähenemää. Mutta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ole reagoinut. On edelleen jatkettu kasvu-uralla. Mikään talouskriisi ei ole tuottanut hiilidioksidipitoisuuden kasvussa muutoksia tähän mennessä, Taalas sanoo.

Liikenteen päästöt putoavat kuudella prosentilla

Maailman ilmatieteen järjestö arvioi, että tänä vuonna liikenteen päästöt vähenevät noin kuusi prosenttia.

Taalaksen mukaan kaikkiaan päästövähennysten tulisi olla vähintään kolme prosenttia vuosittain, että päästäisiin Pariisin ilmastosopimuksen alarajan mukaiseen tavoitteeseen eli hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.

– Kivihiilestä, öljystä ja kaasusta pitäisi pystymään luopumaan. Sademetsien tuhoaminen maailmassa pitäisi pysäyttää. Hiilinieluja pitäisi kasvattaa, ja siihen liittyy epärealistisiakin tavoitteita.

Lue tästä uusimmat tiedot koronatilanteesta

"Olen optimisti"

Pandemian myötä ilmanlaatu on parantunut, mutta ilmaston kannalta tällä ei ainakaan vielä ole merkitystä. Muutoksen pitäisi jäädä pysyväksi.

Itse asiassa päästötasot saattavat nousta jopa pandemiaa edeltävää tasoa korkeammiksi, kun koronavirusrajoitukset poistuvat. Jos kuluttamisen ja tuotannon vaje purkautuvat pandemian jälkeen, edessä voi olla myös päästöpiikki.

– Olen optimisti. Nyt on nähty koko maailman mittakaavan harjoitus, miten voidaan dramaattisesti reagoida johonkin uhkaan. Jos osa tästä pystytään siirtämään ilmastontorjuntaan, niin tässä on varsin hyvä mahdollisuus tehdä muutos.

Keskustelua aiheesta käydään juuri nyt paljon niin EU:ssa kuin YK:ssakin.

Taalaksen mukaan samalla innollakuin on käyty koronan nujertamiseen, voitaisiin käydä myös ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen.

Ilmastokysymys voisi Taalaksen mukaan ratketa murto-osalla siitä, mitä nyt panostetaan koronapandemiaan. Valtiot ovat julkistaneet miljardien, jopa satojen miljardien koronapaketteja.

– Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole saman mittaluokan kauhutarina, mikä meillä nyt koronassa on meneillään. Puhutaan muutaman prosentin BKT:sta jaettuna kymmenille vuosille. Ja vaikutukset ihmisten elämään ovat pienemmät.

Järjestön mukaan kulunut viisivuotisjakso on mittaushistorian lämpimin. Ilmasto on lämmennyt 1,1 astetta verrattuna aikaan ennen teollistumista.

Viimeisen 20 vuoden aikana on havaittu 19 lämmintä vuotta sitten 1850, joten ilmastonmuutos on tosiasia, Taalas päättää.

Lue lisää:

Koronapandemian yllättämä Jäämeren suurtutkimus jatkuu uusin konstein – yllätyksiin varauduttiin, mutta ei sentään tähän

Viime vuosi oli Euroopan mittaushistorian lämpimin – Ja ennätykset saattavat paukkua taas tänä vuonna

Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta

Koronapandemia on hiljentänyt koko Suomen, ja suurin osa ihmisistä on vetäytynyt koteihinsa juhlistamaan vappua virtuaalisesti.

Kokoamme tähän juttuun kuvia ja tunnelmia siitä, miten ihmisten kekseliäisyys näkyy tänä vuonna vapunviettotavoissa. Kuvan omasta vapustasi voit lähettää artikkelin lopussa olevan lomakkeen kautta.

Koronan vuoksi myös perinteiset vapputapahtumat, esimerkiksi vappupuheet ja -kulkueet on peruttu. Osa niistä nähdään kuitenkin verkossa.

Muun muassa opiskelijajärjestöt kautta maan ovat kannustaneet opiskelijoita juhlimaan vappua tänä vuonna kotona.

1.5. klo 0.16 Oulun poliisi kiittää fiksusti juhlitusta vappuaatosta

Poikkeusoloissa vietetty vappuaatto on sujunut Oulussa poliisin näkökulmasta erinomaisesti.

Poliisi kertoi puolenyön jälkeen, että perinteiset kokoontumispaikat olivat lähes tyhjillään koko aattoillan.

– Myöhään aattoiltaan saakka vappu on sujunut hyvin ja ennakoitua rauhallisemmin. On ilo huomata, miten fiksusti vappuaattoa on juhlittu. Poliisilla on riittänyt töitä erilaisten tehtävien hoitamisessa, mutta tehtäviä on ollut ajankohta huomioiden vähän, komisario Jan Sormunen Oulun poliisista sanoo.

Klo 23.50 Porissa nuorisoa kokoontui huoltoaseman parkkipaikalle

Lounais-Suomen poliisilaitoksilta kerrottiin illalla vappuaaton sujuneen melko rauhallisesti.

Porin Tikkulassa kuitenkin nuorisoa oli kerääntynyt runsaasti ABC-huoltoaseman pysäköintialueelle suosituksista huolimatta.

Poliisin mukaan joukosta löytyi myös humaltuneita alaikäisiä. Alaikäisen alkoholin käytöstä seuraa aina lastensuojeluilmoitus.

Klo 22.15 Taksikuskin mittari ei raksuta

Taksikuski Pekka Palamo kertoo, että ilta on ollut todella hiljainen.

–Parisen tuntia ilman yhtäkään kyytiä. Tavanomaisesti tähän aikaan olisi täysi ralli päällä, Palamo kertoi.

Palamon mukaan katse on nyt suunnattava koronan jälkeiseen aikaan

– On tämä tosi hurjaa, aivan uskomatonta, taksikuski pohtii.

Klo 21.55 Nuorisoa oli kerääntynyt hiukkasen Hietsuun

Olli, Pyry, Johan, Jasu, ja Oskari kehuvat remontoitua Hietaniemen rantaa makeaksi paikaksi.

– Hietsussa ollaan paljon kesälläkin, jos ranta on auki. Normaalisti juhlitaan vappua Kaivopuistossa, mutta kokoontumisrajoitusten vuoksi tultiin tänne, Olli summasi herrojen suunnitelman.

Klo 21.45 Nuoret miehet ottivat kokoontumisrajoitukset vakavasti

Emad ja Elias olivat pelanneet alkuillan pleikkaria.

Pojat olivat harmissaan kun vappuna ei voinut tavata ystäviä normaalisti, mutta silti nuoret herrat olivat sitä mieltä, että kokoontumisrajoitukset pitää ottaa vakavasti.

Klo 21.30 Hyvinkäältä Hakaniemen rantaan

Vivian Ranssi ja Tinn Puuman olivat päättäneet lähteä Hyvinkäältä Helsinkiin katsomaan miltä vapun vietto näyttää pääkaupungissa.

Vauhdikkaat naiset kertoivat haluavansa veden äärelle Hakaniemen rantaan.

– Vappua pitää ehdottomasti juhlia koleasta säästä huolimatta. Alkuilta himassa ja nyt täällä, näin se menee, Vivian hehkuttaa.

Klo 21.15 Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kiitteli ihmisiä maltillisuudesta

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) esitti alkuillasta voimakkaan vetoomuksen, että pääkaupungissa vappua vietettäisiin kotona, eikä kokoonnuttaisi perinteisille juhlapaikoille, kuten Esplanadin puistoon tai Kaivopuistoon.

Toivetta oli kuultu.

Klo 21.00 Väkeä illan mittaan liikkeellä Helsingissä niukalti

Väkeä oli liikkeellä torstai-iltana Ylen toimittajan Tero Valtasen mukaan todella vähän Helsingin keskustassa ja Kaivopuiston alueelle. Kaivariin vapun viettäjiä tavallisesti kertyy jo vappuaattona, vaikka perinteistä vappupiknikkiä siellä vietäänkin vapunpäivänä.

– Poliisit olivat näkyvästi esillä autoilla ja moottoripyörillä. Ihmiset vaikuttivat hämmentyneiltä ja melko vakavan oloisilta, serpenttiiniä ja vappupillejä ei juuri näkynyt. Muutamia valkolakkeja heilui siellä ja täällä, Valtanen kertoi.

Mantan patsas oli aidattu, mutta esimerkiksi puistoja Helsingissä ei ole lähdetty aitaamaan.

– Kun väkeä on vähän, kadut pysyvät siisteinä, kun jätteitä ja muuta törkyä ei synny. Osa ihmisistä näytti tulleen autolla katsastamaan, miltä aidattu Manta ja keskusta ylipäätään näyttävät, Valtanen sanoi.

Pientä ikääntyneemmän väen korttelirallia oli siis Valtasen mukaan havaittavissa.

Klo 20.20 Vappu sujuu vesillä – "perinteeksi tätä ei voi kutsua"

Sari ja Pertti Kujanpää olivat päättäneet nauttia illallisen veneessä Helsingin Kaivopuiston rannassa.

Tarjolla oli lohta ja vaimon tekemää salaattia, ja kuulemma herkullista oli.

Huomenna pariskunta suuntaa vappuajelulle, jos keli sallii.

– Jos aurinko paistaa niin mikäs sen parempaa kuin nauttia vappupäivästä vesillä. Ei tätä perinteeksi voi kutsua, oli eka kerta, koronaillallista nauttiva pariskunta nauraa.

19.50 Poliisi Twitterissä: Vapunvietto jatkunut rauhallisesti

Poliisi kertoo Twitterissä vapun jatkuneen rauhallisesti.

Sisä-Suomen poliisi sanoo tarkistaneensa eri tahoilta poliisille tulleita vinkkejä kokoontumisista päivän mittaan. Poliisin ei ole tarvinnut puuttua asiaan. Poliisilla on liikkunut tarkistustehtävsissä muun muassa mönkijällä.

Perinteisiin kokoontumispaikkoihin oli alkuiltaan mennessä kertynyt pieniä ryhmiä, jalankulkijoiden määrä on lisääntynyt. Poliisin ei ole tarvinnut puuttua väen kokoontumisiin.

Pohjanmaalla poliisilla oli ollut tekemistä alkuillan aikana, mutta kyseessä eivät ole ollet tyypilliset vapputehtävät.

– Ihmisiä on liikkeellä mutta suurempia väen kokoontumisia ei vielä ole muodostunut.

Helsingissä poliisi kiitteli maltillisesti juhlivaa kansaa.

Klo 19.35 Pantteriasussa vappuna kohta 30 vuotta

Jari Koponen on pukeutunut pantteriasuun 29 vuotta. Menossa on hänen mukaansa kolmas pantteriasu. Ensimmäinen aikanaan varastettiin ja toinen kului puhki.

Kolmaskin on ollut kovalla koetuksella, mutta Koponen toivoo sen palvelevan vielä ainakin kolmekymmentävuotisjuhlavuonna.

– Koronan ei voinut antaa katkaista pitkää pantteriprojektia, koska ensi vuosi on suuri kolkytvuotisjuhlavuosi, Koponen naurahtaa.

Klo 19.15 Gyntherin pariskunta istui Kaivarin kevätillassa kaksin

Raija ja Aki Gynther nauttivat tänä vuonna vapusta Helsingin Kaivopuiston rannassa kaksin.

– Huominen piknik vaihtui nyt nautiskeluun omalla terassilla, Aki Gynther sanoo.

Korona sekoitti myös pariskunnan kesäsuunnitelmat, koska kauan odotettu Amerikan matka peruuntui. Hyvät tarjoilut on kuitenkin luvassa huomennakin.

– Ehkä jopa parempiakin herkkuja kuin ennen, Raija Gynther naurahtaa.

Klo 18.52 Mantalla ihmeteltiin "tapahtuuko täällä mitään"

Helsingissä Mantan patsaalla ihmisiä oli virtuaalilakituksen jälkeen vain kourallinen, yksi heistä oli helsinkiläinen Jaakko Tuominen. Tuominen on piipahtanut vappuna Mantalla 35 vuoden ajan. Näin hän teki myös tänä vuonna.

Tuominen sanoo kuitenkin noudattavansa kokoontumisrajoituksia, eikä jäänyt Mantalle juhlimaan, vaan aikoo juhlia muualla. ’

– Tämä on enemmänkin tällaista ihmettelyä, että mitä tapahtuu, Tuominen sanoo ja lisää odottavansa tulevaa kesää innolla.

– Joss silloin voisi toimia jo hieman vapaammin.

Klo 18.45 Alkuillan aikana vapunvietto sujunut rauhallisesti

Poliisin mukaan vappuaatto on sujunut alkuiltaan mennessä eri puolilla Suomea rauhallisesti.

Puistoihin ei ole toistaiseksi kokoontunut suuria ihmisjoukkoja, vaan vapunviettäjät vaikuttavat noudattaneen viranomaisten lukuisia pyyntöjä viettää vappua tänä vuonna kotoa käsin.

– Toistaiseksi näyttäisi siltä, että tilanne on hyvin rauhallinen ja ihmiset ovat noudattaneet hyvin suosituksia välttää lähikontakteja, kertoi komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista STT:lle myöhään iltapäivällä.

Rauhallista on ollut myös Turussa ja Tampereella, kerrotaan Lounais-Suomen ja Sisä-Suomen poliisista.

Myös Oulun poliisista kerrotaan, ettei kokoontumisia julkisilla paikoilla ole toistaiseksi havaittu.

Yli kymmenen ihmisen yleisiä kokoontumisia ja yleisötilaisuuksia koskeva kielto on vappunakin voimassa. Poliisi arvioi erikseen enintään kymmenen ihmisen tilaisuudet, jos niistä aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle tai terveydelle.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) esitti voimakkaan vetoomuksen, että pääkaupungissa vappua vietettäisiin kotona, eikä kokoonnuttaisi perinteisille juhlapaikoille.

– Tänään vietämme erilaista vappuaattoa. Tehdään keväisestä juhlasta niin hyvä kuin mahdollista – etänä. Tänä iltana emme kokoonnu Esplanadin puistossa, emmekä huomenna mene vappupiknikille Kaivopuistoon. Vietetään kevään juhlaa perhepiirissä, Vapaavuori sanoi.

STT

Klo 18.30 Kuuntele Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajan perinteinen vappupuhe ja katso lakitus Turun taidemuseonmäeltä

Turun tapahtuman näet tästä linkistä.

Klo 18.17 Katso vapun tunnelmia Turussa ja Helsingissä

Yle kävi katsomassa, miltä tämän vuoden vappu näyttää Helsingissä ja Turussa. Esimerkiksi Helsingissä ei tehty perinteistä Havis Amanda -patsaan lakitusta. Sen sijaan patsas lakitettiin virtuaalisesti.

Esplanadin puistossa oli normaaliin vappuun verrattuna todella hiljaista kello 18 maissa, alueella oli joitakin kymmeniä ihmisiä.

Turussa puolestaan käytiin katsomassa, miltä vappu näyttää Taidemuseonmäellä, missä tavallisesti on ollut runsaasti ihmisiä suorittamassa lakitusta.

Yleensä Turun Taidemuseonmäellä on kymmeniätuhansia ihmisiä viettämässä vappua, mutta tänä vuonna paikka on hiljainen. Lounais-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Matti Pippola oli tyytyväinen näkemäänsä.

- Nythän ollaan siinä, mitä on tavoiteltu: ihmiset noudattavat sääntöjä. Emme tienneet, mitä tulee tapahtumaan ja poliisissa varauduimme normaaliin vappuun. Mutta täällä näyttää todella hyvältä ja rauhalliselta tällä hetkellä.

Klo 18.10: Manta sai virtuaalisen lakin

Tänä vuonna Mantan lakittamisen vuoro oli Taideyliopistolla, jonka ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja Veera Isotalo piti tärkeänä, että lakitus suoritettiin poikkeusoloista huolimatta.

– Nyt on mahdollisuus sille, että lakituksen näkevät hekin, jotka eivät normaalisti pääsisi seuraamaan lakitusta patsaalle. Virtuaalilakitus voi luoda yhteishenkeä.

Virtuaalimaailmassa tapahtunut lakitus oli samalla performanssi, jonka teemoina olivat ilmasto ja ylistys luonnolle. Taideyliopiston lisäksi virtuaalilakituksessa mukana olivat Zoan Oy ja Helsingin kaupunki.

Klo 17.41 Poliisi muistuttaa kokoontumisrajoituksista

Poliisi muistuttaa tänä vuonna voimassa olevista kokoontumisrajoituksista ja suosituksista välttää lähikontakteja.

Itä-Suomen poliisi on joutunut puuttumaan lasten kuula-aseilla ammuskeluun, tyhjiin taloihin tunkeutumisiin sekä muihin tihutöihin.

Lappeenrannassa vietetään perinteisesti Suomen pisintä vappua, sillä opiskelijat aloittavat juhlinnan jo huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Varsinainen vappujuhlinta on tänä vuonna siirretty syksyyn.

Tänä vappuna perinteistä kurkipatsaan lakitusta pystyi seuraamaan etänä kotoa käsin.

Miten sinä juhlit vappua tänä vuonna? Voit lähettää kuvan julkaistavaksemme. Kysythän ensin kuitenkin luvan kuvassa olevilta, jos he ovat tunnistettavissa eivätkä ole julkisella paikalla. Kerro viestissä, mistä kuva on otettu.

Lue myös:

Kokosimme parhaat vinkit virtuaalivappuun: Kotibileet Pyhimyksen kanssa, työväenlaulumaraton ja Mantan lakitus

Yle tuo vapun luoksesi - poikkeusajan vappua juhlitaan tv:ssä, radiossa ja Yle Areenassa

Uudenmaan rajan sulkeminen vajaaksi kolmeksi viikoksi käynnisti Suomessa ennennäkemättömän ihmiskokeen.

Pysähtyvätkö koronatartunnat, pysyvätkö ihmiset kotona ja miten käy tartuntojen, kun raja aukeaa?

Nyt rajan aukeamisesta on kulunut kaksi viikkoa ja ensimmäisiä tuloksia on näkyvissä. Koronavirusinfektion itämisaika on keskimäärin 5 vuorokautta ja vaihtelee 1–14 vuorokauden välillä.

Yle selvitti teleoperaattori Telian laatimien tilastojen perusteella, miten Uudellemaalle ja sieltä pois liikuttiin ennen rajan sulkemista, sen aikana ja rajan avautumisen jälkeen.

Ylen grafiikassa mukana ovat kunkin viikon päivät torstaista sunnuntaihin, joten näet liikenteen sekä arkena että viikonloppuna. Voit tutkia itse rajoituksen vaikutusta matkoihin vetämällä aikajanaa.

Luvuista selviää, että rajan sulkeminen romahdutti matkat Uudeltamaalta muualle Suomeen. Ennen rajan sulkemista 12. maaliskuuta Uudenmaan ja muiden maakuntien välillä tehtiin lähes 132 500 matkaa.

Rajan sulkeuduttua määrä väheni kymmenesosaan eli noin 14 000 matkaan. Rajan avaamisen jälkeen matkojen määrä nousi noin 62 000:een, mutta on yhä alle puolet siitä liikenteestä, mitä se oli ennen. Ihmiset eivät vapauden huumassa rientäneetkään joukottain mökeille.

Professori: Näyttöä rajoitustoimien tehokkuudesta

Uudenmaan rajojen avaaminen ei siis pahentanut koronatilannetta. Siltä ainakin nyt näyttää.

Professori Pekka Nuorti johtaa kansainvälistä epidemiologian ja kansanterveyden tohtoriohjelmaa Tampereen yliopistossa. Hän vahvistaa, ettei tautimäärä ole ryöpsähtänyt uuteen lentoon.

– Näyttää siltä, että ihmiset ovat kuunnelleet pääministerin suositusta välttää matkustamista.

Nuorti uskoo, että ihmiset ovat noudattaneet muitakin ohjeita, kuten pesseet käsiään ja välttäneet ihmiskontakteja.

Hallituksen arvosteltiin hätiköivän rajan aukeamisessa ja tautimäärän ennustettiin nousevan kaikkialla Suomessa. Tämä ennustus näyttää ensitietojen valossa osoittautuneen turhaksi peloksi.

Nuortin mukaan koronatilanteessa kannattaa seurata todettujen tartuntailmoitusten sijaan sairaalahoidossa olevien ihmisten määrää ja hoitojaksoja.

Nämä luvut eivät ole nousseet Uudenmaan rajan avauksen jälkeen, vaan jatkaneet laskuaan muiden sairaanhoitopiirien erityisvastuualueilla sekä tasoittuneet Uudellamaallakin.

– Hallituksen tekemät rajoitustoimet ovat olleet tehokkaita. Siitä on nyt näyttöä, Nuorti sanoo.

Mikä osuus tästä on Uudenmaan rajan sulkemisella? Sitä ei professorin mukaan pysty erittelemään, koska muut rajoitukset ovat olleet voimassa samanaikaisesti.

Pirkanmaa on koronakevään kummajainen

Erityisen paljon vähenemistä koronapotilaissa on tapahtunut tällä viikolla THL:n tilastojen mukaan Oulussa, Kuopiossa ja Tampereen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla.

Näistä TAYSin erityisvastuualue on ollut koko koronakevään kummajainen. Samaan alueeseen kuuluvat Kanta-Häme ja Etelä-Pohjanmaa. Tehohoidossa alueen kolmessa keskussairaalassa oli tällä viikolla vain yksi potilas ja sairaalahoidossa kaksi.

HYKSissa sitä vastoin sairaalahoidossa oli keskiviikon tietojen mukaan yli 150 potilasta ja tehohoidossa yli 40.

Pirkanmaalla on kuollut vahvistetusti vain yksi potilas koronavirukseen, koko erityisvastuualueella kolme.

Uudenmaan rajan avaamisen uskottiin lietsovan tautitilannetta etenkin Pirkanmaalla, koska moni pendelöi Tampereelta Helsinkiin töihin. Ylen pyytämistä Telian tiedoista selviää kuitenkin, että Uudellemaalle suunnataan tosiasiassa paljon enemmän Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä ja Varsinais-Suomesta kuin Pirkanmaalta.

Ovatko tamperelaiset myytin mukaisesti hitaita hämäläisiä ja siksi välttyneet taudilta?

Neljä syytä Pirkanmaan "ihmeeseen"

TAYSin tartuntataudeista vastaavalle ylilääkärille Jaana Syrjäselle matkustustiedot ovat hienoinen yllätys Pirkanmaan osalta. Tämä voi olla yksi syy, miksi Pirkanmaa on säästänyt pahalta epidemialta.

– Voi olla, että loppujen lopuksi Tampereen ja Helsingin välillä liikennettä on vähemmän kuin Hämeenlinnasta, Lahdesta tai Turusta Helsinkiin.

Toinen syy on tuuri, koska tamperelaiset eivät tee itsestään numeroa.

Pirkanmaalla oli hiihtoloma viikkoa myöhemmin kuin Uudellamaalla, mistä syystä Pohjois-Italiasta ja Itävallasta palanneiden matkailijoiden roolista koronavirustartunnoissa oli tietoa. Syrjäsen mukaan Pirkanmaa sai tavallaan kaksi viikkoa etumatkaa, koska rajoitustoimet alkoivat yhtä aikaa.

Infektiolääkäri Syrjänen tulkitsee Pekka Nuortin tavoin, että rajan avaaminen ei ole johtanut tautien lisääntymiseen.

– Mitään merkittävää tautiryöpsähdystä ei ole syntynyt, kun Uudenmaan raja avautui.

Kolmas syy on lukujen perusteella ihmisten käyttäytymisessä.

– Ei se niin mene, että kaikki ryntäilisivät paikasta toiseen. Minusta tuntuu, että suomalaiset ovat varsin harkitsevaisia ihmisiä ja miettivät toisenkin kerran ennen kuin toimivat.

Kontaktien vähentäminen on infektiolääkärin mukaan ollut tärkein tapa vähentää tartuntoja. Se on tuonut myös uuden merkittävän hyödyn. Koska ihmiset tapaavat vähän ihmisiä, karanteeniin asetettavia altistuneita ei ole paljon. Pirkanmaalla siis ne vähätkin tartunnan saaneiden lähipiirissä olleet on jäljitetty alusta asti, mikä on neljäs syy hyvään tautitilanteeseen.

– Nyt jäljittäminen on ollut paljon helpompaa. Kontakteja ei ole ollenkaan sitä luokkaa kuin viikoilla 10–11, kun yhdellä tartunnan saaneella saattoi olla kymmeniä altistuneita, Syrjänen sanoo.

Mökkikunnassa ei tiedossa tartuntoja

Koronakevään pahiksia ovat yleisessä keskustelussa olleet parveilevat teinit ja kapinoivat mökkiläiset. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kehotti olemaan menemättä mökille, mutta silti moni meni.

Miten tämä ohje näyttää toteutuneen 4 000 asukkaan Ruovedellä, jossa mökkiläisiä on noin 6 000?

Kunnanjohtajaa sijaistava Riku Rekonen sanoo, että noin puolet Ruoveden mökeistä sopii ympärivuotiseen käyttöön. Korona-aikana mökeillä on vierailtu ahkerasti.

Suurin osa mökkiläisistä tulee Tampereen seudulta, ei Uudeltamaalta.

– Tutkittua tietoa ei ole, mutta sellainen käsitys minulla on, että rajan avautuminen ei ole juurikaan vaikuttanut Ruoveden mökkiläisten määrään. Ruoveden mökkiläisistä reilut 10 prosenttia tulee pääkaupunkiseudulta ja heidän mökkeilynsä todennäköisesti painottuu kesäaikaan, Rekonen sanoo.

Mökkeilijöillä ei ole ollut vaikutusta koronatartuntoihin. THL:n tautikartta listaa yli viiden tapauksen kunnat, eikä Ruovesi ole niiden joukossa.

– Olemme Ruovedellä tartuntojen suhteen ainakin vielä toistaiseksi rauhallisessa tilanteessa, Rekonen sanoo.

Virus ei ole hävinnyt mihinkään

Koska koronavirus on todistetusti aika pirulainen eikä ennustettavissa, loppuun on pakko lisätä varoitus.

– Virus ei ole meiltä hävinnyt mihinkään. Pirkanmaaltakin löytyy yksittäisiä tartuntatapauksia koko ajan, infektiolääkäri Jaana Syrjänen sanoo.

Vappu on tulossa ja ylilääkäri kehottaa noudattamaan valtiovallan määräyksiä.

– Joskus kun on ilo ylimmillään, saattaa unohtua nämä asiat. Toivoisin, että rajoituksia jaksetaan noudattaa, kunnes jotain toivon mukaan voidaan purkaakin. Purku pitää tehdä askel kerrallaan, Syrjänen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 1.5. kello 22. asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronavirukset

Kahteen päivään ei yhtään tartuntaa: Hiihtolomassa voi piillä syy, miksi Pirkanmaa on ollut koronakevään kummajainen

THL:n tutkija arvioi: Koronaepidemian huippu on ohitettu – mutta jos rajoituksia löyhennetään, taudin eteneminenkin muuttuu

Uudenmaan rajojen avaaminen ei aiheuttanut ryntäystä mökeille perjantaina – mökkikunnissa toivotaan tulijoilta vastuullisuutta

Ylen selvitys: liikenne pääteillä kasvoi yli 50 prosenttia, kun Uudenmaan raja aukaistiin – määrät palautuivat samoihin lukuihin kuin ennen rajoitusta

Miksi Uudenmaan rajat avattiin jo tänään? Perkasimme asiantuntijaselvitykset ja löysimme 5 syytä

Ylen selvitys: liikenne pääteillä kasvoi yli 50 prosenttia, kun Uudenmaan raja aukaistiin – määrät palautuivat samoihin lukuihin kuin ennen rajoitusta

Salaisessa paikassa pääkaupunkiseudulla on tehty ympäripyöreitä päiviä jo parin viikon ajan. Avaraan teollisuustilaan on noussut pikaisella aikataululla huipputeknologialla kuorrutettu, green screen-tekniikkaa hyödyntävä suurikokoinen virtuaalistudio, jossa tapahtuu vapunaattona Suomen oloissa varsin harvinaislaatuinen spektaakkeli. Sen pääosassa on Spotifyssa ja Emma-gaalassa ennätyksiä tiuhaan tahtiin takonut JVG.

– Kun keikkoja peruuntui koronapandemian takia, meille tuli paljon kyselyitä livetriimilähetysten tiimoilta. Ajattelimme, että odotetaan vielä hetki. Tämä projekti tuntui kuitenkin mielenkiintoiselta ja jännältä. Lisäksi ajankohta eli vappu sopi meille oikein hyvin, JVG:n Jare toteaa.

– Tästä keikasta voisi hyvällä syyllä sanoa, että se on jotakin ennennäkemätöntä, VilleGalle jatkaa.

Esikuvana Marshmellon ja Travis Scottin keikat

Korona-aikana netti on täyttynyt jo puolentoista kuukauden ajan erilaisista virtuaalikeikoista, mutta JVG – Ikuinen vappu -konsertti pistää genreen aivan uudenlaisia paukkuja.

Areenana toimii virtuaalinen Senaatintori, jonne yleisön avatarit pääsevät tanssimaan, bilettämään ja kommunikoimaan bändin kanssa esimerkiksi lähettämällä emojeja.

Toteutuksessa on mukana myös pelimaailmasta tuttuja elementtejä. Unreal Engine -pelimoottorin päälle on luotu virtuaalinen Helsinki, ja käyttöliittyminä ovat mobiili ja web.

– Kyseessä on täysin uudenlainen kokonaisuus, koska olemme yhdistäneet toisiinsa striimaus- ja web-teknologiaa sekä pelimoottorin, tapahtuman toteutuksesta ja tuotannosta vastaavan Zoan-yhtiön toimitusjohtaja Miikka Rosendahl kertoo.

Samalla periaatteella luotiin viime vuonna Fortnite: Battle Royale -videopelissä järjestetty DJ Marshmellon virtuaalikonsertti kymmenelle miljoonalle katsojalle. Vajaa viikko sitten Fortnitessa taas esiintyi amerikkalaisräppäri Travis Scott, joka oli pistetty seikkailemaan surrealistisissa ja psykedeelisissä avaruusmaisemissa.

Vastaavaa visuaalista iloittelua on odotettavissa myös JVG – ikuinen vappu -konsertin kohdalla.

– Huomasimme, että Helsingissä voisi tehdä jotakin samansuuntaista. Esimerkiksi DJ Marshmellon kohdalla huomionarvoista on ollut se, että konsertti pystyttiin tarjoamaan ihmismäärälle, mikä ei livekeikkojen kohdalla olisi mitenkään ollut mahdollista, Miikka Rosendahl toteaa.

Zoan-yhtiö tunnetaan etenkin virtuaalitodellisuuteen eli VR:ään liittyvistä projekteistaan. Tällä kerralla VR oli jätetty suosiolla taka-alalle.

– Kokonaisuus on suunniteltu satojen tuhansien ihmisten kokoiselle yleisölle, mikä on on se haasteellisin osio. Ihmisillä ei ehkä ole tällä hetkellä käytössään sellaista määrää VR-laseja, että tämä olisi kannattanut luoda virtuaalitodellisuuteen. Tulevaisuudessa haluamme ehdottomasti kokeilla myös tätä mahdollisuutta, Miikka Rosendahl sanoo.

JVG osaa kuvitella yleisönsä

JVG:lle virtuaalikeikkailu ei ole aivan uusi juttu. Vuonna 2015 yhtye järjesti levynjulkistamiskeikan 247365-albuminsa tiimoilta Helsingin Kampissa. Liikerakennuksen katolla tapahtunut show näkyi livestriiminä Facebookissa.

– Vielä viisi vuotta sitten virtuaalikeikkoja oli vaikeampaa saada puskettua yleisölle. Eihän se tosin ole sama fiilis, jos istuu kotona näyttöruudun ääressä, kuin että jos olisi oikeasti lavan edessä eturivissä. Mutta nyt on hyvä aika testata ja kokeilla: luulen, että virtuaalikeikat ovat tulleet jäädäkseen, ja vain taivas on rajana, mitä niiden kohdalla voidaan tehdä, Jare pohtii.

VilleGallen mukaan vuorovaikutus yleisön kanssa huutamisineen ja yhteislauluineen on JVG:n keikoilla normi. Artistin on kuitenkin mahdollista tottua myös virtuaalikeikkoihin ja -yleisöön.

– Olemme viimeisten kymmenen vuoden aikana esiintyneet kaikenlaisissa kissanristiäisissä, joissa ei välttämättä ole ollut kauheasti yleisöä. Tässä vaiheessa pitää jo osata esiintyä yleisölle kuin yleisölle. Ja jos yleisöä ei ole, se pitää osata kuvitella.

Kevään ja kesän osalta JVG:ltä ovat peruuntuneet kahdeksaan kaupunkiin suunniteltu areenakiertue sekä esiintymiset parillakymmenellä kotimaisella festivaalilla. Vappushown kohdalla on kuitenkin käynyt onni onnettomuudessa.

– Bändi ehti jo treenata kiertuetta varten, ennen kuin se vedettiin säppiin. Tämän takia tähän projektiin on ollut melko helppo hypätä mukaan, Jare sanoo.

Green screen -tekniikan vaatimuksiin kuuluu, etteivät esiintyjät saa pukeutua vihreään. Urheiluteemoja hyödyntävälle ja värikkäistä vetimistään tunnetulle kaksikolle tämä ei kuitenkaan ole ollut mikään iso ongelma.

– Meillä on nyt vaatetuksessa jenkkifutisteema, jonka värimaailma on punainen. Kyllä me pärjäämme yhden päivän ilman vihreääkin, VilleGalle toteaa.

JVG - Ikuinen vappu -virtuaalikonsertti on nähtävissä klo 19 alkaen seuraavissa osoitteissa: www.helsinkikanava.fi, www.burst.fi ja www.youtube.com/user/Knightrydazz.

Kun 29-vuotias Tytti Willberg oli neljä vuotta sitten poimimassa Kymenlaakson Iitissä sijaitsevalla Rutin Mansikkatilalla, hän teki havainnon. Ulkomaalaiset poimijat olivat nopeita. Sitten hän teki toisen havainnon: tarkkuus kärsi nopeudesta.

Mansikanpoiminnassa tarkkuus on sitä, että poimii kaikki mansikat penkkiriveistä – sekä hyvät että vialliset. Hyvät mansikat laitetaan koriin, kun taas vialliset eli esimerkiksi homeiset marjat kerätään rivien väliin. Vain hyvät mansikat menevät koreista myyntiin.

– Heillä jäi mansikoita poimimatta, kun menin ohi siitä ulkomaalaisten rivistä. Itse en halua ongelmia työn laadussa ja siksi poimin mieluummin tarkasti, sanoo Willberg.

Hän menee jälleen poimimaan mansikoita juhannuksen jälkeen Rutin Mansikkatilalle.

Yle kertoi aikaisemmin marjayrittäjästä, joka kertoi joutuvansa palkkaamaan suomalaisia tuplamäärän, koska he ovat hitaampia poimijoita. Suomeen tarvittaisiin kausitöihin, kuten marjojen poimimiseen ja vihannestiloille, yhteensä 15 000–20 000 ihmistä. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi maanantaina, että maatiloille on hakenut lähes 32 000 ihmistä töihin.

Willberg allekirjoittaa edelleen marjayrittäjän näkemyksen siitä, että ulkomaalaiset ovat nopeampia poimijoita. Tähän on hänen mielestään myös selitys. He tekevät enemmän töitä ja heillä on kokemusta.

Mansikanpoimija tuli vain syömään mansikoita

Marjanpoiminta vaatii tarkkuuden ja nopeuden lisäksi motivaatiota. Kun Willberg oli poimimassa mansikoita viimeksi, siellä oli noin viisi suomalaista. Erään poimijan kommentti jäi mieleen.

– Siellä oli sellaisia, jotka vain söivät mansikoita. Yksi sanoi minulle, että tänne saa vaan tulla syömään, Willberg muistelee.

Hän lisää, että mansikanpoiminnalla tienaa hyvin, kun on ahkera.

Willberg kuvailee työtä raskaaksi, mutta mukavaksi. Jos on helle, iho palaa helposti. Jos pitää ottaa kantoja pois, sormenaluset tulevat välillä kipeiksi. Asentoa on tärkeää vaihdella, koska muuten paikat menevät jumiin.

– Mielestäni polvillaan oloon kätevin asento poimia, jos on polvisuojat. Vaihtelen itse kyykyn ja polvillaan olemisen välillä.

Willberg on huomannut, että käsien koko vaikuttaa sorminäppäryyteen.

– Jos on nakkisormet, poimiminen voi olla hankalaa. Jos on isot kädet, sekin tekee kömpelöksi.

Hänellä itsellään ei ole tätä ongelmaa.

Willberg on parhaillaan lomautettuna iltasiivoojan työstään ja siksi hän päätti hakea mansikanpoimijaksi. Jos siivoushommat jatkuvat, hän aikoo tehdä kumpaakin.

Suomalaisten päiväsaavutukset vähäisempiä

Rutin Mansikkatilalle on tullut aikaisemmin 20 marjanpoimijaa Valko-Venäjältä ja Venäjältä. Tilan yrittäjä Tarja Aalto kertoo, että suomalaisia poimijoita joudutaan palkkaamaan nyt 25–30. Hakijoita on ympäri Suomen kaikista ikäluokista ja tila aikoo palkata myös lähialueen alle 18-vuotiaita.

– Jos ollaan realistisia, niin palkkaan suomalaisia enemmän, koska päiväsaavutukset ovat marjakiloissa huomattavasti vähäisempiä.

Yksi kori painaa noin kolme kiloa. Se punnitaan ja tulos laitetaan ylös. Noin kymmenen kiloa tunnissa on jo Aallon mukaan hyvä tulos.

– Tällä poimintatahdilla saa noin 11–12 euroa tunnissa. Siihen tulee lomarahat palkan päälle.

Nopeuden lisäksi työssä olennaista on tarkkuus ja sorminäppäryys.

– Se on se, kuinka silmän ja käden koordinaatio pelaa. Mikä on raaka ja mikä kypsä marja. Marjat täytyy myös poimia hellävaraisesti, etteivät ne kärsi.

8–12 kilogrammaa tunnissa

Kouvolan Valkealassa sijaitsevan Aholammen tilan yrittäjä Tommi Tuominen kertoo, että heillä on ollut aikaisemmin yhteensä 20 poimijaa Ukrainasta, Venäjältä ja Thaimaasta. Tänä vuonna tilalle palkataan ensimmäistä kertaa 30–40 suomalaista poimijaa.

– On hän sitten suomalainen tai ulkomaalainen, kokemus tuo varmuutta ja nopeutta.

Tuomisen mukaan marjojen poiminta vaatii fyysistä kestävyyttä, tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tilalle tähän mennessä palkatut ovat olleet pääosin suomalaisia 15–17-vuotiaita. Tuominen toivoo, että poimijat olisivat motivoituneita.

– Lihakset voivat olla kipeitä ennen kuin keho tottuu kyykkimiseen.

Perehdyttämiseen varataan aikaa enemmän kuin ennen.

– Menemme porukalla lohkolle ja käyn läpi vaatimukset, toiveet ja kerron käytännöistä. Annan palautetta poimintatuloksesta.

Tuominen ei osaa sanoa, mikä on optimaalinen poimintanopeus, mutta keskiarvo on kasvustosta riippuen 8–12 kilogrammaa tunnissa.

Mansikanpoimija: "Ei minua loukkaa, että heitä sanotaan nopeammaksi"

40-vuotias Hanna Ollas on työskennellyt huhtikuusta alkaen vadelmien istutustöissä ja jatkaa kesällä myös mansikoiden poimijana Lahden tilalla Haminassa. Hän oli viimeksi poimimassa mansikoita toisella tilalla 15-vuotiaana.

Ollas pitää työtä fyysisesti raskaana, mutta mukavana. Nopeuden lisäksi tarkkuus ja huolellisuus ovat tärkeitä taitoja.

– Itselläni on vasta vähän kokemusta. Voi olla, että jos oikein nopeasti tekee, tarkkuus voi kärsiä. Kun tulee kokemusta enemmän, sekin varmasti paranee.

Ollas kokee, että suomalaiset poimijat ovat yhtä hyviä kuin ulkomaalaiset.

– Ulkomaalaisilla on kokemus ja taito, kun he ovat tehneet vuosia töitä tilalla. Siksi he ovat usein myös nopeampia poimijoita kuin suomalaiset. Ei minua loukkaa se, että heitä sanotaan nopeammiksi. Se on luonnollista.

Kansalaisuus ei kerro marjanpoimijan nopeudesta. Näin sanoo Haminassa sijaitsevan Lahden Tilan yrittäjä Vesa Poikela.

Jos ripeää vauhtia poimii pari päivää, se ei kuitenkaan tarkoita, että jaksaisi pidempään.

– Suomalaisilla poimintataidot ovat keskimäärin vähäisemmät. Se on kovaa hommaa, Poikela sanoo.

"Palkkaan enemmän suomalaisia, jotta on pelivaraa"

Aikaisempina vuosina Lahden tilalla on ollut 20–30 työntekijää Venäjältä ja Ukrainasta. Tänä vuonna tilalle rekrytoidaan 30 uutta työntekijää. Jo valituista työntekijöistä yli puolet on Suomen kansalaisia, ja loput Suomessa oleskelevia ulkomaalaisia opiskelijoita ja koronan takia työttömäksi jääneitä henkilöitä.

– Varsinaista rekrytointia ei ole tarvinnut yli kahteenkymmeneen vuoteen, sillä työntekijät ovat pysyneet hyvin pitkälti samana. Uudet työntekijät ovat olleet jo töissä olleiden sukulaisia tai ystäviä, sanoo Vesa Poikela.

Poikelan mukaan marjanpoiminnan laatu on nopeuttakin tärkeämpää.

– Kun poimitaan epätarkasti ja viallinen marja menee myyntipakkaukseen ja se päätyy asiakkaalle, se ei ole hyvä asia. Lisäksi penkkiriviin ilmestyy silloin myöhemmin puolestaan ylikypsiä ja homeisia marjoja.

Poikela ei mielellään palkkaa alaikäisiä, koska työ on niin raskasta.

– Työteho on erilainen nyt alussa uusien ihmisten kanssa. Siksi palkkaan mieluummin muutaman henkilön enemmän, että on pelivaraa. Työhakemuksen perusteella ei tiedä, pystyykö työntekijä sitoutumaan koko kaudeksi.

Sitoutuminen isoin ongelma

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki sanoo, että marjayrittäjien huolenaiheena on se, sitoutuvatko suomalaiset poimijat kauden loppuun asti.

Ministeriössä on aloitettu valmistelut suomalaisten marjanpoimijoiden palkkausta varten, jotta suomalaiset olisivat sitoutuneempia töihin. Yksi vaihtoehto on palkkatuki ja toinen se, että lomautetut eivät menetä etuisuuksiaan.

– Lomautusasia on iso ja vaikea. Totta he palaavat omaan työhönsä eli ei tiedetä, kuinka sitoutuneita he ovat, sanoo Miika Ilomäki.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo, että ulkomaalaisen rekrytointi ei ole tullut halvemmaksi kuin suomalaisen, eikä yrittäjät ole saaneet erillisiä tukia ulkomaalaisten palkkaamiseen.

– Samoilla ehdoilla mennään. Heille mahdetaan työehtosopimuksen mukaiset palkat niin kuin suomalaisellekin.

Maatilayrittäjän kannalta velvoitteet ja lakisääteiset maksut ovat myös Marttilan mukaan ihan samanlaiset ulkomaalaisten poimijoiden ja suomalaisten poimijoiden kohdalla.

– Marjatilayrittäjä maksaa vakuutukset ja muut maksut ihan samalla tavalla. Ei siinä ole mitään eroa, onko suomalainen vai ulkomaalainen.

Voit keskustella aiheesta 2. toukokuuta kello 23 asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Nopeat ukrainalaispoimijat jäivät kotiin – marjatilayrittäjä kertoo, että joutuu palkkaamaan tuplasti suomalaisia

Maatila pulassa marjanpoimijoiden kanssa – ulkomaalaiset eivät saa tulla, suomalaisille työ ei kelpaa: "Ryhmä kääntyi takaisin, kun alkoi tihkuttaa vettä"

Ulkoministeriö kehottaa välttämään kaikkea matkustamista ulkomaille toistaiseksi. Samalla matkatoimistot tarjoavat pakettimatkoja pian alkavalle kesäsesongille.

Lomapaketteja myyvät esimerkiksi TUI, Tjäreborg ja Aurinkomatkat. Matkoja on tarjolla lähinnä Kreikkaan, Kyprokselle, Turkkiin, Mallorcalle, Kroatiaan ja Portugaliin – matkanjärjestäjästä riippuen.

Ainakin Aurinkomatkojen ja Tjäreborgin sivuilta näyttäisi kuitenkin löytyvän kesäksi jokunen kohde Italiasta ja Manner-Espanjasta. Molemmissa maissa epidemia on ollut Euroopan rankimpia.

Kohteita on karsittu, mutta Aurinkomatkojen kautta pääsisi esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolle, Benalmadenaan heinäkuusta lähtien. Onko se hieman liian aikaista, sillä Espanja on vasta juuri ja juuri selättänyt epidemiahuipun?

Puhelimeen vastaa Finnairin viestintäpäällikkö Päivyt Tallqvist, sillä Aurinkomatkat kuuluu Finnair-konserniin.

– Tilannetta seurataan jatkuvasti. Ja jos sinne ei ole turvallista matkustaa, niin sitten matkoja ei tietenkään järjestetä, Tallqvist sanoo.

– Päätimme maaliskuussa perua kaikki matkat kesäkuun loppuun saakka. Johonkin se ajankohta täytyi asettaa ja me asetimme sen heinäkuun ensimmäiseen päivään. Tarvittaessa päivitämme sitä uudelleen, Tallqvist sanoo.

Päätös muutoksista syntyy Tallqvistin mukaan lähiviikkoina.

"Myyntiin ei ole lisätty mitään uusia matkoja"

Tjäreborgin tuotepäällikkö Jessica Virtanen huomauttaa, että kaikki sivuilla tarjottavat matkapaketit ovat olleet myynnissä jo ennen koronaa, vaikka toisenlainen käsitys saattaisi tullakin kesäsesongin kynnyksellä.

– Ei sinne ole mitään matkoja lisätty myyntiin vain sen takia, että ihmiset niitä varaisivat, vaan nämä matkat ovat sellaisia, jotka piti alun perinkin tänä kesänä ohjelmistomme mukaisesti toteuttaa.

Virtanen arvioi, että kesän ohjelmistoon on todennäköisesti tulossa joitakin muutoksia. Huomioitava on tietenkin myös se, millaisia rajoituksia muut maat asettavat. Tilannetta seurataan.

– Kyllä ehkä lykkäystä tulee, mutta en voi suoraan sanoa. Kreikankin kohdalla täytyy katsoa, miten siellä maahantuloon suhtaudutaan.

Ulkoministeriö ei voi kieltää lähtemästä

Ulkoministeriöstä ei arvioida Ylelle, milloin kehotus välttää matkustamista kaikkiin maihin puretaan. Ministeriö ei myöskään arvioi, mihin maihin voisi ensimmäisenä matkustaa.

– Pandemian tässä vaiheessa on vielä ennenaikaista arvioida (eri maiden) matkustusrajoitusten kestoa. Hyvin monissa maissa maahantuloa ja maassa liikkumista rajoitetaan tilanteen johdosta voimakkaasti, karanteeneista puhumattakaan, joten poikkeustilanne on edelleen käynnissä, ministeriöstä kommentoidaan sähköpoistitse.

Ministeriö ei voi kuitenkaan kieltää ketään matkustamasta.

– Ulkoministeriön toimivaltaan ei kuulu rajoittaa suomalaisten liikkumisvapautta, eikä ketään voida sitovasti kieltää matkustamasta ulkomaille. Matka- tai paluupäätöksen tekee aina matkailija itse.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä ei haluttu kommentoida ulkomaanmatakailua tartuntariskin näkökulmasta ennen kuin Martti Hetemäen työryhmän "exit"-raportti julkaistaan.

Kesän menekki vaatimatonta

Aurinkomatkoilta ja Tjäreborgilta sanotaan, että matkojen varaus on ollut kesälle melko vähäistä tai maltillista.

– Mitään lukuja on tässä vaikea sanoa, mutta kyllä se varausten määrä on ollut aika vähäistä. Ne varaukset joita tulee, ovat keskittyneet enemmän talvelle. Ihmiset ovat odottavaisella asenteella siitä, mitä tulevaisuus tuo, Tjäreborgin Virtanen sanoo.

Aurinkomatkojen osalta viestintäpäällikkö Tallqvist ei avaa lukuja varausten määrästä.

– Ihmiset ovat varovaisia, vaikka toisaalta haluaisivat kauheasti jo suunnitella matkalle lähtöä, Tallqvist sanoo..

THL: Matkalle aikovien kannattaa huomioida tautitilanteen ohella karanteenisäännökset

THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane sanoo, että epidemiatilanteen ennustaminen heinäkuulle asti on hankalaa.

Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä työskentelevä Sane muistuttaa, että matkalle aikovien kannattaa ottaa suunnitelmissaan huomioon tautitilanteen lisäksi karanteenisäännökset, myös kotiinpaluuta koskien, ja varauduttava siihen, että rajatarkastuskäytännöt saattavat olla totutusta poikkeavat.

Sane penää toimia myös EU:lta mikäli matkustaminen EU:n alueella kesällä halutaan mahdollistaa.

– Asia vaatii EU-tasolla käsittelyä ja koordinaatiota. Jos halutaan mahdollista matkustaminen, se on tehtävä sellaiseksi, että se toimii.

Sanen mielestä on tärkeää, että kansallisella ja vähintään EU-tasolla luotaisiin asiasta kokonaiskuva, jossa otetaan huomioon esimerkiksi se, minkälaisia kriteerejä on sille, jos tautitilanne jossakin maassa roihahtaa ja miten muut maat silloin toimivat.

– Virus ei mihinkään kesän aikana tyystin katoa, se on selvää, sen kanssa on vaan opittava jollakin tavalla elämään, Sane sanoo.

– Jos ajatellaan vaikkapa Italiaa ja Kreikkaa, jotka ovat suosittuja kohteita ja joille matkailuelinkeino on erittäin tärkeä, on selvää, että matkailumahdollisuuksien toivotaan käynnistyvän pian, hän uskoo.

Ensi syksyn ja talven kaukomatkojen osalta Sane sanoo, että arvioin tekeminen on kuin kolikkoa heittäisi.

– Tilanne riippuu niin monesta tekijästä, kuten siitä tuleeko ja minkälaisia seuraavia tautiaaltoja tai onnistutaanko löytämään jokin toimiva lääkeyhdistelmä oireiden hoitoon. Rokotetta on turhaa vielä syksylle tai talvelle odotella.

–Työmatkat ja ulkomaankonferenssit ja niiden pitäminen tai peruminen syksyn osalta ovat osa tätä pohdintaa, Sane sanoo.

Karhut ovat heränneet talviuniltaan Koillismaalla huhtikuun puolivälissä. Vappuviikolla Kuusamossa karhuemo esitteli peräti neljää pentuaan kameralle ja vielä kahdella eri karhunkatselupaikalla.

Kuusamossa itärajan pinnassa karhunkatselupaikalle ilmestyi hieman ennen vappua sykähdyttävä lauma karhuja. Nuori karhuemo toi ruokailupaikalle peräti neljä viime vuoden pentuaan.

Karhut tekevät yleensä 2–3 pentua, mutta neljäkään ei ole tavaton määrä, kertoo Karhu Kuusamon yrittäjä Pekka Veteläinen.

Videon karhuemo pentuineen on kuvattu myös toisella paikalla Itä-Kuusamossa kuusamolaisen Veikko Tynin karhunkatselupaikalla.

Kuva ja video tallentuivat oulunsalolaisen Juha Lyytikäisen riistakameraan. Lyytikäinen työskentelee myyntipäällikkönä yrityksessä, joka myy muun muassa riistakameroita.

– Näin nämä karhunpennut ensimmäisen kerran jo viime kesänä, jolloin ne olivat aivan pieniä. Oli mukava nähdä, että pennut ovat pysyneet hengissä emonsa suojissa talven yli, Juha Lyytikäinen sanoo.

Voit keskustella kuvista 1.5. kello 23:een saakka!

Monet vanhemmat miettivät nyt, pitäisikö lapselle anoa koulusta lomaa loppukevääksi. Hallitus päätti eilen, että peruskoululaisten lähiopetus alkaa 14. toukokuuta.

Koulut ovat jo saaneet kyselyitä vanhemmilta loma-anomuksista.

Urheilupuiston koulun rehtori Petteri Kinnunen Kouvolasta kertoo, että hänelle on tullut kyselyitä Wilman kautta. Eniten kyselyitä on tullut niiden oppilaiden vanhemmilta, joiden perheenjäseniä kuuluu riskiryhmiin.

– Kyllä huoltajalla on mahdollisuus anoa oppilaalle lomaa, ja jos huoltaja sitä anoo, niin eipä siihen koululla ole oikein mitään sanomista, Petteri Kinnunen toteaa.

Suurin osa ei laittaisi kouluun

Myös Opetushallituksen sähköpostiin on tullut viestejä vanhemmilta, jotka eivät aio päästää lapsiaan kouluun.

– Sähköposti-info on ennen muuta koulutuksen järjestäjille tarkoitettu, mutta kyllä siihen tulee huoltajienkin viestejä. Niiden kautta välittyy viesti, että osa huoltajista on sitä mieltä ettei kouluun pitäisi enää palata. He ilmoittavat, etteivät päästä lapsiaan kouluun, johtaja Matti Lahtinen sanoo.

Ylen tällä viikolla tekemässä kyselyssä suurin osa vastanneista vanhemmista, 67 prosenttia, piti todennäköisenä, ettei laita lastaan kouluun, vaikka koulut avattaisiin. Kysely tehtiin alkuviikosta ennen kuin hallitus ilmoitti koulujen avaamisesta.

Yleisin syy oli pelko siitä, että koronavirusepidemia pahenee Suomessa, jos koulut avataan. Kolmasosa vastaajista perusteli vastaustaan sillä, että perheessä on riskiryhmiin kuuluvia.

Kyselyyn vastasi yli 3 200 henkilöä. Enemmistö vastaajista kertoi olevansa alakouluikäisen huoltaja.

Ilmoitus ei riitä

Voiko kesäloman sitten aloittaa ennenaikaisesti pelkällä ilmoituksella?

– Perusopetuslaissa säädetään siitä, että oppilaan tulee osallistua opetukseen. Jos halutaan vapautusta osallistumisesta, niin sitten sitä pitää hakea. Poissaoloon pitää olla erityinen syy, Opetushallituksen oikeudellisista asioista vastaava johtaja Matti Lahtinen sanoo.

Erityinen syy poissaololle tarkoittaa Lahtisen mukaan esimerkiksi sairautta.

– Sairaus on ilman muuta tällainen erityinen syy, ja vähäisetkin flunssan oireet ovat peruste siihen, että oppilas jää pois.

Toinen syy poissaololle voi olla se, että oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään. Riskiryhmään kuuluminen perustuu lääketieteelliseen arvioon, mutta silti pelkkä ilmoitus voi riittää.

– Välttämättä poissaolohakemukseen ei tarvitse liittää lääkärintodistusta. Kyllä tässä luottamukseen tukeudutaan, että se voi olla ilmoitusasia.

Lahtinen kuitenkin huomauttaa, että koulu voi pyytää tarvittaessa lääkärintodistusta, jos ilmoituksen totuudenmukaisuutta epäillään.

– Esimerkiksi sairauspoissaolojen osalta kyllähän se on käytännössä niin, että huoltaja ilmoittaa, että nyt lapsi on sairas.

"Ei ole automaatio"

Lahtisen mukaan koulun asia on harkita, onko hakijalla erityistä syytä poissaolon saamiselle.

– Se ei ole mitenkään automaatio, Matti Lahtinen sanoo.

Opetushallituksen mukaan laissa ei ole säädetty sitä, kuinka monelle oppilaalle koulu voi myöntää lomaa yhtä aikaa.

– Poissaololuvan myöntäminen on aina yksilökohtainen päätös, eli se tehdään kustakin oppilaasta erikseen.

Opetushallituksen mukaan huoltaja voi myös järjestää lapsen opetuksen itse. Silloin huoltajan ilmoitus koululle lapsen siirtymisestä kotiopetukseen riittää.

Jos lapsi siirtyy kotiopetukseen, huoltaja myös vastaa perusopetuksen oppimäärää vastaavien tietojen saavuttamisesta ja oppivelvollisuuden edistymisestä sekä esimerkiksi oppimateriaalien hankkimisesta.

Opetushallitus on valmistelemassa omaa ohjeistustaan, jossa se ottaa kantaa esimerkiksi oppilaiden läsnäoloon ja poissaoloon lähiopetuksessa.

Voit keskustella aiheesta 1.5.2020 kello 23.00 saakka.

Ale Lauraéus teki erikoisen löydön kokiessaan kalaverkkojaan Raaseporin Snappertunassa viime viikolla.

Verkkoon oli takertunut isokokoinen rapu.

– Se otti kovaa kiinni ja oli aika ärhäkkä. Lapset olivat kauhuissaan, helsinkiläinen Lauraéus sanoo.

Lauraéus laittoi ravun elävänä sumppuun mereen odottamaan.

Vasta kun hän julkaisi ravusta kuvan Instagram-tilillään, ystävät tunnistivat, että kyseessä on haitallinen vieraslaji, joka pitää hävittää.

Euroopassa aiheuttaa suuria tuhoja

Noin kämmenen kokoisia villasaksirapuja löytyy Suomesta aina silloin tällöin, muutamia vuodessa.

Laji on kotoisin Itä-Aasiasta, missä sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Venäjän Vladivostokista Etelä-Kiinaan ja Japaniin, erityisesti suurten jokien suistoalueille.

Rapu on levinnyt laivojen painolastivesien mukana Eurooppaan, jossa se on aiheuttanut isojakin ongelmia.

Esimerkiksi Saksassa ravut vahingoittavat kalaverkkoja ja syövät verkkoihin jääneitä kaloja. Ne tunkeutuvat myös kalankasvatusaltaisiin syömään kasvatettavia kaloja ja niiden ruokaa.

Villasaksiravuille tyypillisten massavaellusten aikana ravut tukkivat teollisuuden ja kastelujärjestelmien vedenottoputkia ja kaivautuvat patovalleihin ja joenpenkkoihin ja aiheuttavat eroosiota. Ne saalistavat alkuperälajeja sekä kilpailevat elintilasta ja ravinnosta niiden kanssa.

Suomessa ei tarvitse huolestua

Suomen ensimmäisen villasaksiravun löysivät kalastajat verkostaan 1933 Viipurinlahdella.

Suomessa villasaksirapu on suhteellisen harmiton otus.

– Siitä ei tarvitse huolestua, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Esa Erkamo.

Suomen vesistöissä villasaksirapu ei ole lähtenyt leviämään, koska lisääntyäkseen se vaatii suolaisempaa vettä kuin vesistöissämme on tarjolla.

– Ainakaan Itämeren pohjoisosissa ei ole riittävää suolapitoisuutta lisääntymiseen, Erkamo sanoo.

Löydettyjä villasaksirapuja ei kuitenkaan saa palauttaa vesistöön, vaan Erkamon mukaan ne pitää tappaa.

Ilmastonmuutos pikemminkin laimentaa Itämeren suolapitoisuutta lisääntyvien sateiden myötä, joten se ei vaikuta tämän lajin levittäytymiseen.

Jos törmää vieraslajeihin, niistä voi käydä täyttämässä havaintoilmoituksen vieraslajit.fi-nettisivulla. Havaintoilmoituksen tekemällä voi auttaa tutkijoita lajien levinneisyyden ja yleisyyden seurannassa. Sivustolta löytyy myös tarkempia lajikuvauksia.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Lue myös:

Suurin uhka vieraslajeista poistumassa Itämereltä – lajit imuroidaan jatkossa puhdistuslaitteisiin

Liejutaskurapuja löytyy jo Aurajoesta – leviämistä sisämaan järviin odotetaan ja pelätään

Venäjän pääministeri Mihail Mishustninin on todettu sairastuneen koronavirukseen, kertovat venäläiset viestimet. Sairauden ajan pääministerin tehtäviä hoitaa ensimmäinen varapääministeri Andrei Belusov.

Presidentti Vladimir Putin on toivottanut pääministerille pikaista paranemista.

Pääministeri kertoo, että hänelle tehtiin koronavirustesti ja se osoittaui positiiviseksi. Mishustin sanoo eristävän itsensä. Hänen voinnistaan ei toistaiseksi ole annettu muita tarkempia tietoja.

Aiemmin torstaina Venäjällä kerrottiin koronavirustartuntojen ylittäneen jo 100 000 vahvistettua tapausta. Vahvistettuja tautitapauksia oli myös vuorokauden aikana enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin Venäjällä, yli 7 000.

Viranomaisten mukaan Venäjällä on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin 1 073 ihmistä. Uusia kuolemantapauksia oli 101.

Putin asetti erilaisia eristysmääräyksiä voimaan maaliskuun lopulla, kun epidemia alkoi pahentua. Muutamia päiviä sitten Putin varoitti, että epidemian huippu on vasta kaukana edessä.

Voit tästä lukea uusimmat tiedot koronatilanteesta

Poliisi sai vapunaattona iltapäivällä ilmoituksen Turussa sairaalaan toimitetusta nuoresta miehestä, jolla oli tuore ampumavamma keskivartalossaan. Vamma on hengenvaarallinen.

Poliisi otti kiinni asiaan liittyen kolme henkilöä vapunaattona. Vapunpäivänä samaan asiaan liittyen otettiin kiinni kaksi henkilöä lisää. Tapon yritykseen epäilty mies otettiin kiinni Salossa.

Asiaa tutkitaan tällä hetkellä tapon yrityksenä ja ampuma-aserikoksena. Esitutkinta on kesken, ja poliisi tiedottaa tapuksesta aikaisintaan lauantaina iltapäivällä.