Lomautukset iskevät nyt alle 30-vuotiaisiin ja naisiin

Koronaviruksen aiheuttama talouden äkkipysähdys näkyy lomautusten määrän räjähdysmäisenä kasvuna. Lomautuksia tuli maaliskuussa noin 50 000 edellisvuotta enemmän, ja määrä kasvaa. Tyypillinen lomautettu on vaihtunut yli 50-vuotiaasta alle 30-vuotiaaksi. Joukossa on kaikkia sukupuolia, mutta naisia enemmän kuin muita.

Yrittäjät kertovat, mikä lamasta opittu voi auttaa yli koronan

Yli kolmannes yrittäjistä pelkää nyt konkurssia. Talouskriisi vaikuttaa syvästi etenkin nuoriin. Tampereen yliopiston taloustieteen opettaja ja taloustieteen tohtori Matti Hovin mukaan talouskriisiin kokemisella nuorena on pitkiä vaikutuksia asenteisiin ja siihen, millaisiin töihin nuori voi päätyä. Kysyimme 1990-luvun laman kokeneiden yrittäjien neuvot nyt tiukassa taloustilanteessa taisteleville.

Koronaviruslääke sai osittaisen käyttöluvan Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA on myöntänyt käyttöluvan hätätilanteissa Gilead Sciences -yhtiön kokeelliselle remdesivir-lääkkeelle, kertoi presidentti Donald Trump perjantaina. Yhdysvaltain lääkeviranomaiset ovat havainneet näyttöjä Remdesivirin hyödystä koronaviruksen aiheuttamasta taudista toipumiseen, mutta kuolleisuuteen se ei välttämättä vaikuta.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Etelä-Euroopan hedelmät ja vihannekset uhkaavat mädäntyä pelloille, koska virus sulki rajat

Italia ja Espanja ovat EU:n suurimmat vihannes- ja hedelmätuottajat. Molempien maataloustuotanto on riippuvainen siirtotyöntekijöistä, jotka ovat pääosin itäeurooppalaista tai afrikkalaista alkuperää. Nyt viljelijöillä on työvoimapulan vuoksi hankaluuksia saada sato kerättyä, ja se voi näkyä niiden hinnoissa sinunkin kaupassasi.

Kim Jong-un esiintyi julkisuudessa ensimmäistä kertaa viikkoihin

Pohjois-Korean valtion uutistoimiston KCNA:n mukaan maan johtaja Kim Jong-un osallistui lauantaina lannoitustehtaan avajaisiin, kertoo uutistoimisto Reuters. Kim Jong-un on viimeksi esiintynyt julkisuudessa kolme viikkoa sitten ja hänen terveydentilastaan on liikkunut paljon huhuja viime aikoina.

Sää lämpenee, paikoin luvassa reippaita sateita

Lauantaiaamu valkenee laajalti poutaisena, mutta länsirannikolla voi tulla sateita. Päivällä sateet voimistuvat maan länsiosassa. Idässä lämpötila puolestaan kohoaa aurinkoisilla alueilla selvästi 10 asteen yläpuolelle. Lauantai-illan ja sunnuntaiyön aikana sadealue liikkuu maan etelä- ja keskiosan yli itään. Sateet leviävät myös Lappiin.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Varusmiesten palvelusrytmiä muutettiin maaliskuussa koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Samalla varusmiehet jaettiin kolmeen ryhmään, jotka eivät kohtaa toisiaan. Palveluksessa ollaan siis neljä viikkoa putkeen, jonka jälkeen varusmiehet pääsevät kahden viikon lomalle.

– Vähän on tullut rajoituksia myös tuohon kasarmielämään. Meillä on sotkuvuorot, sinne ei enää voi mennä omin päin ja meillä on myös Heikinhallilla, eli tuolla liikuntahallilla, omat vuorot, kertoo Kainuun prikaatin pioneeriNuutti Vänskä.

– Tuntuu aika raskaalta olla neljä viikkoa täällä putkeen, mutta kyllä ne kaksi viikkoa kotonakin tuntuu aika mukavalta, verrattuna niihin kahden päivän lomiin, mitä ollaan normaalisti saatu, Vänskä jatkaa.

Samoilla linjoilla on Kainuun prikaatin upseerikokelas Rasmus Uistamo. Hän ymmärtää, että järjestelyillä halutaan suojella varusmiehiä pysymään mahdollisimman terveinä.

Tässä on myös onnistuttu. Sotilaslääketieteen kenttälääkinnän palveluyksikön johtajan, lääkintäeverstiluutnantti Jari Autin mukaan vappuviikon alkuun mennessä koronavirustartunnan on todennetusti saanut vain kolmetoista varusmiestä ja heistä vain kaksi on saanut tartunnan toiselta varusmieheltä varuskunnassa. Muut ovat saaneet viruksen vapaa-ajallaan. Sairastuneista varusmiehistäyksitoista on jo todettu terveeksi.

Autti on vakuuttunut, että määrätyt toimenpiteet – palvelusryhmät ja loma-palvelusrytmin muuttaminen – ovat auttaneet tartuntojen rajaamisessa.

Vaikka suoraan koronaviruksen torjuntaan sopivaa epidemiasuunnitelmaa ei ollut, tehtiin tautikohtainen suunnitelma ripeästi aiempien kokemusten pohjalta. Valmiita suunnitelmia siis päivitettiin muun muassa sikainfluenssasta ja kausi-influenssista saatujen kokemusten perusteella.

Viruksen torjunnasta on huolehdittu muutenkin kuin palvelusrytmiä muuttamalla, muun muassa hygieniaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Kasarmeilla hygieniasta on helpompi huolehtia kuin metsässä, mutta myös leiriviikkojen aikana kaikki on toiminut hyvin, Uistamo sanoo.

– Meille järjestetään käsidesiä jatkuvasti ja pestään käsiä ennen kuin syödään täällä maastossa ja järjestetään huoltopäiviä. Kyllä me yritetään mahdollisimman hygienisesti elää täällä.

Sekä Uistamo että Vänskä ovat muistaneet noudattaa annettuja ohjeita myös loma-aikoina.

– On sanottu, että noudattakaa niitä THL:n ohjeita ja ilmoittakaa yksikköön, jos tulee kipeäksi ja jatko-ohjeilla sitten siitä eteenpäin. Eihän siinä ole muuta kuin noudattaa ohjeita, joillekin se on vähän vaikeampaa ja toisille helpompaa, Vänskä pohtii.

Koti-ikävä vaivaa ja palvelusmotivaatio laskee

– Omasta joukkueesta olen huomannut sen, että neljän viikon kiinniolo laskee palvelusmotivaatiota aika paljon - ainakin tietyillä henkilöillä. Osa selviää siitä paremmin ja osa huonommin. Se riippuu niin paljon omasta asenteesta, Uistamo arvelee.

Vaikka motivaation puutetta onkin ollut havaittavissa, ei varusmiespalveluksen keskeytyksiä ole Puolustusvoimien tilastojen mukaan ollut korona-aikana tavanomaista enempää. Vuoden takaiseen verrattuna keskeytykset ovat lisääntyneet alle prosenttiyksiköllä. Toissavuoteen verrattuna keskeytyksiä on ollut nyt jopa vähemmän.

Tammikuussa palvelukseen astuneista varusmiehistä toistaiseksi palveluksen keskeyttäneitä on alle 15 prosenttia. Keskeyttämisiin tuli pieni nousu viikkojen 11–13 aikana, mutta se ei ole ollut merkittävää.

Varusmiehet kokevat tilanteen tilastoihin verrattuna toisin.

– Mitä nyt olen itse seurannut, niin kyllä meillä on tuvastakin keskeyttänyt yksi jo, vaikka ollaan puolen vuoden (palvelusajan) miehiä vaan. Hänellä nyt oli sellainen, että ei vaan voinut olla neljää viikkoa putkeen täällä. Mutta omasta mielestäni kyllä nyt on keskeyttänyt palveluksen enemmän porukkaa kuin normaalisti. Joillekin se on vaan vähän rankempaa kuin toisille, Vänskä arvioi.

Puolustusvoimat on käynyt keskustelua varusmiesten kanssa siitä, miten koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehdyt toimenpiteet, kuten lomarytmin muuttaminen, ovat vaikuttaneet mielialoihin ja toimintaan. Pääosa varusmiehistä on sopeutunut tilanteeseen hyvin ja uudesta rytmistä on löytynyt myös positiivisia puolia.

– Parhaimmat puolet on ehdottomasti nuo kahden viikon lomat. Siinä ehtii olla kotona ja olla perheen kanssa ja harrastaa liikuntaa ja palautua tästä neljän viikon putkesta. On se ollut myös vaikeaa. Tyttöystäväkin on tuolla siviilissä ja kun häntä ei kuukauteen näe, niin vähän harmittaa, mutta sellaista se elämä on, Uistamo toteaa.

Neljän viikon yhtenäiset palvelusjaksot samassa porukassa ovat myös lähentäneet porukkaa. Toisaalta samalla porukalla koetaan myös ne ikävät asiat, Vänskä naurahtaa.

– Mukavaahan täällä on. Hyvät kouluttajat ja meillä on hyvä yhteishenki ja heitetään vähän vitsiäkin välillä, niin ei ole liian vakavaa tämä touhu, Uistamo sanoo ja jatkaa, että myös kasarmin kokelastuvassa saa hyvää vertaistukea.

– Keskenään jutellaan asioista ja käydään harrastamassa liikuntaa ja tuetaan toisiamme, niin sillä selvitään kaikesta.

Tulevaisuus huolettaa

Nuutti Vänskä aloitti varusmiespalveluksensa tammikuussa ja vapautuu palveluksesta kesäkuussa. Varusmiespalveluksessa koronavirus on aiheuttanut tuntuvia muutoksia arkeen. Vaikka nyt varusmiespalvelus on päällimmäisenä mielessä, mietityttää myös jo sen jälkeinen aika.

– Omaan elämään tämä nyt vaikuttaa sillä tavalla, että vähän niin kuin pelottaa, tuleeko niitä töitä kesällä. Minulla kuitenkin työt odottaisi siellä, mutta en tiedä, miten nuo lomautukset tulee sinne iskemään. Ja muutenkin ei pysty näkemään kavereita ja käymään kaikkialla, missä haluaisi. Vähän rajoitettua elämää, mutta tyttöystävän kanssa ollaan sitten kotona.

Myös Rasmus Uistamo on huolissaani kesätyöpaikoista, mutta myös yhteiskunnasta laajemmin.

– Kyllä se tietysti mietityttää koko yhteiskunnan puolesta, miten tämä vaikuttaa ihmisten terveyteen, talouteen ja omiinkin kesätyöpaikkoihin.

Lääkintäeverstiluutnantti Jari Autti näkisi mielellään, että koronavirusepidemiasta opittaisiin jotain. Viruksen leviämisen torjunta on estänyt tehokkaasti myös muiden hengitystieinfektioiden ja influenssojen leviämistä Puolustusvoimissa. Vaikka muut rajoitteet ja toimet purettaisiin, toivoo Autti, että rutiinit hygienian ylläpitoon säilyisivät myös tämän jälkeen – ei vain Puolustusvoimissa, vaan koko yhteiskunnassa.

Lue myös:

https://yle.fi/uutiset/3-11254812

https://yle.fi/uutiset/3-11276287

https://yle.fi/uutiset/3-11287523

Kahvilat suljettu. Ravintoloissa ehkä yksi tai kaksi työntekijää tekemässä noutoruoka-annoksia. Ruokakauppoja lukuunottamatta suuri osa kaupoista suljettu tai avoinna supistetuin aukioloajoin.

Koronaviruksen aiheuttama talouden äkkipysähdys näkyy ja tuntuu varsinkin palvelualoilla. Maaliskuussa voimaan astuneet kokoontumis- ja aukiolorajoitukset näkyvät lomautusten ja työttömien työnhakijoiden määrän räjähdysmäisenä kasvuna.

– Kokoaikaisia lomautuksia tuli maaliskuussa noin 50 000 lisää verrattuna vuoden takaiseen maaliskuuhun, ja huhtikuussa kasvu on jatkunut, sanoo neuvotteleva virkamies Petri Syvänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Yhteensä kokoaikaisesti lomautettuja oli maaliskuussa noin 65 000. Syvänen arvioi, että lomautettujen työntekijöiden määrä on nousemassa korkeammaksi kuin vuosien 2008–2009 finanssikriisissä. Tuolloin lomautuksia oli enimmillään noin 90 000.

Työttömien työnhakijoiden määrä puolestaan lisääntyi maaliskuussa noin 60 000 hakijalla, nousten yhteensä reiluun 300 000 työnhakijaan. Luvut käyvät ilmi työ- ja elinkeinotoimistojen ilmoituksista.

Koronalomautusten tulilinjalla varsinkin nuoret aikuiset

Varsinkin lomautukset osuvat nyt eri ihmisiin kuin aiemmat lomautukset. Yhdessä kuukaudessa tyypillinen lomautettu on vaihtunut yli 50-vuotiaasta alle 30-vuotiaaksi.

Lomautettujen joukossa on kaikkia sukupuolia, mutta naisia enemmän kuin muita. Tätä selittää se, että palveluala työllistää paljon juuri nuoria aikuisia. Ala on myös naispainotteinen.

– Ravintolat, suurkeittiöt, tarjoilijat, mutta myös myyjät ja matkailuun liittyvät tehtävät; muun muassa näissä ammateissa lomautukset ovat selvästi lisääntyneet vuoden takaiseen verrattuna, Syvänen sanoo.

Uusi tukipalvelu kuuntelee lomautettujen huolia

Monelle lomautetulle tilanne on täysin uusi. Huoli ja epävarmuus tulevasta saattavat painavat mieltä. Lomautettujen ja työttömäksi joutuneiden tueksi avataan ensi viikon puolivälissä uusi vertaistukipalvelu.

Viiden eri järjestön yhteistyönä kehitettyyn Työluuriin vastaa 40 vapaaehtoista tukihenkilöä.

Yksi heistä on kaksi vuotta sitten työttömäksi jäänyt Markku Lintunen, joka tietää miltä tuntuu jäädä ilman työtä.

– Joka ikinen kerta kun joutuu työttömäksi tuntuu kuin päälle tulisi hyvin, hyvin raskas synkkä pilvi tai pyörremyrsky. Tuntuu, että elämä pysähtyy just siihen paikkaan.

Työttömäksi tai lomautetuksi joutuminen nostaa esiin samankaltaisia tunteita. Vaikka työttömyys on lomautusta lopullisempi, ei lomautuksen sietäminen ole välttämättä sen helpompaa.

Markku Lintunen uskookin, että hänen omat kokemuksensa työttömyyden herättämistä tunteista antavat hyvän pohjan toimia tukihenkilönä Työluurissa.

– Vertaistuki on hyvin tärkeää tällaisessa asiassa. Varsinkin meille miehille, jotka tahdomme helposti neljän seinän sisällä uppoutua omiin ajatuksiin ja mietteisiin.

Lomautus herättää monenlaisia tunteita

Lomautusilmoitus tai irtisanominen on kriisitilanne, joka herättää tunteita myös muilla elämänaloilla. Toimeentulon murehtiminen vaikuttaa ihmiseen monella eri tavalla.

Pintaan voi nousta muun muassa häpeää, kelpaamattomuuden tunteita, vihaa ja surua. Työluurin vapaaehtoiset ovat saaneet koulutusta ihmisten monipuoliseen kohtaamiseen.

– Todennäköisesti puhelut tulevat koskettelemaan myös ihan muita aiheita kuin työtä. Saattaa olla velkahuolia tai uusia jännitteitä ihmissuhteissa, kuvailee Työluurin hankepäällikkö Miikka Vuorinen.

Markku Lintusella on lomautetuille ja työttömille yksi neuvo yli muiden: yksin ei pidä jäädä huoliaan märehtimään. Puhuminen ja kuulluksituleminen auttavat vaikeisiin tunteisiin, ja varsinkin silloin, kun kuulijalla on samankaltaisia kokemuksia.

– Aina pitää myös olla pieni toivon pilkahdus sisimmässä, ja uskoa siihen, että jotain parempaa voi löytyä. Ei muuta kuin lippu korkealle ja eteenpäin pitää pyrkiä, Lintunen kannustaa lomautettuja ja työttömäksi jääneitä.

Lue myös:

Yksinyrittävät naiset kertovat, miten korona muutti heidän elämänsä: asiakkaat katosivat, huoli tulevasta painaa ja tukien saaminen on epävarmaa

Anna Englund joutui irtisanomaan 42 työkaveriaan, ja menetti myös itse työpaikkansa – koronarajoitukset ovat viimeinen niitti monelle yritykselle

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Pakopeliyrittäjä Olli Kähkösen arki pyörii tavallisesti arvoitusten keskellä, mutta nyt hän on törmännyt ongelmaan, jota ei voi ratkaista pelkällä päättelykyvyllä ja muutaman vihjeen avulla.

Poikkeusolojen astuessa voimaan maaliskuun puolivälissä Kähkösen yrityksen liiketoiminta tyssäsi melkein kuin seinään.

Kähkönen suhtautuu vielä tilanteeseen rauhallisesti, vaikka Kajaanissa olevalla pakopelihuoneella on viime viikkoina käynyt vain satunnaisia asiakkaita. Kaikki kolme työntekijää on lomautettu. Kähkönen on ainoana pitämässä paikkaa pystyssä.

Poikkeusoloissakin vuokraa on pakko maksaa. Yrittäjä tekee nyt pitkiä päiviä, sillä säästääkseen kuluissa hän hoitaa itse kaiken minkä pystyy, kuten siivoamisen.

Kähkönen ei pelkää firman menevän alta, vaikka Suomen yrittäjien tällä viikolla julkaiseman kyselyn mukaan kymmenen prosenttia yrittäjistä harkitsee yrityksen alasajoa. Iso osa yrittäjistä arvioi myyntinsä laskevan entisestään kahden viikon aikana.

Pakopeliyritys kestää asiakaskatoa kolme kuukautta.

Jos poikkeustila jatkuu pidempään, vuonna 1993 syntynyt Kähkönen voi kokea taantuman, jollaisesta hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Hän oli lapsi 1990-luvun laman aikana ja teini-ikäinen vuoden 2008 taantuman aikaan.

Pandemiasta alkavia talousvaikeuksia on asiantuntijoidenkin vaikea verrata aiempaan.

Nyt talouskriisi johtuu globaalista terveysuhasta.

On mahdotonta edes ennakoida, kuinka syvälle talous vielä sukeltaa.

Tampereen yliopiston taloustieteen opettaja ja taloustieteen tohtori Matti Hovin mukaan nyt pitäisi olla erityisen huolissaan nuorista ja etenkin kouluttamattomista nuorista.

– Koronakriisi on äärimmäisen mielenkiintoinen, koska talouteen vaikuttava shokki ei tullut talouden sisältä, vaan nyt ihmisiä on estetty kuluttamasta hyödykkeitä. Tilanne on historiallinen ja jättää jälkensä etenkin nuoriin, Hovi sanoo.

Nuoruuden epävarmuus vaikuttaa läpi elämän

Kun kokonainen sukupolvi valmistuu kouluista yhteiskuntaan, jossa yhtäkkiä ei olekaan töitä tarjolla ja aikaa leimaa epävarmuus, nuoret saattavat oppia tyytymään vähempään.

Toukokuussa sadat tuhannet suomalaisnuoret valmistuvat lukioista, ammattikouluista, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

Nyt jo suuren osan kesätyöt on peruttu ja vakitöitä ei juuri ole tarjolla.

Matti Hovi on tutkinut erityisesti talouskriisien vaikutuksia 18–25-vuotiaiden nuorten aikuisten hyvinvointiin. Ikävuodet ovat kriittiset, sillä nuorena aikuisena koetut asiat muovaavat vielä koko maailmankuvaa.

– Talouskriisin kokemisella nuorena on hyvin pitkiä vaikutuksia asenteisiin, tyytyväisyyteen ja siihen, millaisiin töihin nuori voi päätyä, Hovi kertoo.

Lamanuoret myös ajattelevat muita herkemmin, että menestys johtuu tuurista. Ilman kriisiä kasvaneet taas voivat helpommin uskoa itse rakennettuun menestykseen: työhön, joka myös tuottaa tulosta.

– Nämä nuoret voivat päätyä työelämässä alemmalle tasolle kuin mihin he yltäisivät ilman kriisikokemusta ja se näkyy läpi työuran, Hovi kertoo.

Taantuma voi heijastua myös nuoren yhteiskuntakäsitykseen ja uskallukseen. Kuka uskaltaa alkaa yrittäjäksi, kun nuoruutta leimaa jatkuva epävarmuus?

1990-luvun lama jätti miljoonavelat

Kun Antti Kela oli 24-vuotias nousukauden aikaan 1980-luvun lopussa, huoltamoyrittäjäksi uskalsi ryhtyä suhteellisen huolettomasti.

Uran alkuajasta tuli kuitenkin kamppailua, jonka hetkiä nyt 56-vuotias Kela muistaa edelleen. Koronakriisin keskellä hän on lohduttava esimerkki siitä, kuinka konkurssista ja miljoonaveloista voi nousta takaisin jaloilleen.

Kela oli juuri ennen 1990-luvun laman iskemistä ottanut pankista neljän miljoonan markan lainan rakentaakseen huoltoaseman Kainuun Paltamoon.

– Yrittämisestä en tajunnut paljoa, mutta olin innokas. Jälkikäteen ajateltuna lähdin tekemään liian isoa investointia.

Vaikka olin alle kolmekymppinen, tuntui, että elämä on menetetty kokonaan. Antti Kela

Vaikka Kelan laskelmien mukaan rahat riittäisivät ja bisnes voisi kannattaa, hän ei osannut ennustaa, että Suomen talous romahtaisi.

Rakennusurakka oli jo pitkällä, kun lainan korko alkoi nousta pilviin.

– Siihen aikaan korko oli 13 prosenttia ja ajattelin, että se oli edullinen. Pahimmillaan korko oli 20 prosenttia.

Yrityksen perustamisessa päästiin silti pitkälle, ja Kela ehti palkata työntekijöitä sekä tilata jopa juustoleipiä huoltoasemalle myyntiin. Yhtäkään asiakasta ei kuitenkaan ehditty palvella. Vuonna 1991 yrityksellä ei ollut enää rahaa, ja konkurssi oli ainoa vaihtoehto.

Lopulta harteille jäivät miljoonavelat.

– Vaikka olin alle kolmekymppinen, elämä tuntui kokonaan menetetyltä.

Epätoivon hetken olettamus osoittautui vääräksi. Vuosien velkapainajaisesta selviäminen vaati muun muassa kovaa työtä työosuuskunnassa, velkasaneerauksen ja tuttavalta saadun 13 000 markan lainan uuden yritystoiminnan käynnistämiseen.

Tänä päivänä Antti Kela on monessa mukana, ja taloudelliset vaikeudet ovat takana. Hänellä on Sotkamossa henkilöstövuokrausfirma ja putkiliike. Lisäksi hän omistaa ja rakennuttaa kiinteistöjä.

Nuorena koettu talouskriisi voi vaikuttaa tutkitusti pitkään tai jopa läpi elämän ihmisen asenteisiin ja elämäntapaan. Laman kohdannut todennäköisesti välttelee riskien ottamista, pelaa varman päälle vanhasta muistista.

Myös Antti Kelan kokemukset heijastuvat arkeen yhä. Vaikkei välttämättä tarvitsisi, Kela valitsee kaupan hyllystä mielellään punaisella tarralla varustettuja tuotteita ja pitää tiukasti huolen siitä, ettei ruokaa laiteta kotona roskiin.

1990-luvun romahdus vaikuttaa osin myös yritykseen liittyviä päätöksiä tehdessä. Kela kertoo saavansa usein yhteistyöehdotuksia, mutta hän arvioi mahdollisia seurauksia aina tarkasti ennen kuin lähtee mihinkään mukaan, eikä ota liian isoja riskejä.

– Riskit kuitenkin kuuluvat yrittämiseen. Ei ole sellaista bisnestä, missä kaikki on satavarmaa, Kela kertoo.

Yrittäjäksi ilman vaihtoehtoja

Samaan aikaan kun Antti Kelan yritys kaatui toisella puolella Suomea, Tampereella perustettiin uutta.

Vuonna 1991 yrittäminen ei tuntunut Tapani Leinosesta riskiltä. Perheelle oli juuri syntynyt poikavauva. Leinonen sai potkut.

– Yrittäminen oli ainoa vaihtoehto. Mietin, että kamalan korkealta ei ainakaan putoa.

Nyt Leinosen rakennusautomaatioalan yritys on kohdannut kaksi talouskriisiä. Kolmannen taantuman läpi yritystä luotsaa vauvasta yrittäjäksi kasvanut poika, Jussi Leinonen.

Tapani Leinosen ääni madaltuu, kun hän puhuu 1990-luvusta. Lama niitti yrityksiä ja ihmisiä. Rakennusteollisuudessa työttömyys nousi lähelle 40 prosenttia.

– Tunnelmat olivat ankeat. Lama koetteli myös yksityistalouksia kovaa. Ja tiesin, ettei ensimmäisenä vuonna juuri tule liikevaihtoa eikä palkkaakaan ehkä voi nostaa.

Valtio takasi lainoja, mutta muuta apua yritykset eivät juuri saaneet.

Leinosella oli kuitenkin valttinaan 20 vuoden aikana kartutettu osaaminen alalta. Sen hän antaa vinkiksi myös uusille yrittäjille: tee, mitä osaat vankasti ja varmasti.

Leinosten yritys kesti myös vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin.

– Annoimme firman mennä hallitusti miinukselle ja säästyimme niin lomautuksilta.

Toisen polven yrittäjä Jussi Leinonen on nyt DDC-Tekniikan 29-vuotias toimitusjohtaja. Hänet laitettiin yhdeksänkuisena päiväkotiin, että vanhemmat saivat tehdä töitä.

Leinonen vertaa lama-aikaa korona-arkeen.

– Ei huviteltu palveluilla, ei matkusteltu, oltiin kotona. Mutta ei minulle jäänyt yrittäjäperheestä kasvamisesta mitään traumoja, Jussi Leinonen hymähtää.

Yrityksellä riittää vielä työtä, sillä urakoita on yhä kesken. Lomautuksiltakin on jälleen säästytty.

Isä Tapani Leinonen on neuvonut poikaansa katsomaan aina kriisin yli ja miettimään viiden vuoden päähän.

Jussi Leinonen huokaa.

Jos jotain lamasta opittiin, se on se, miten huoli ja pelko suitsivat ihmisiä kuluttamasta. Miten ylivarovaisuus riskinottoon näkyi pitkään laman jälkeenkin niin kodeissa, yrityksissä kuin halussa yrittää.

– Vaikka koronakriisi taittuisi pian, on mietittävä ihmisten kuluttamista. Jos huoli taloudesta laittaa perheet supistamaan kulutuksestaan joka kuukausi, se on aina jonkun pussista pois, Leinonen sanoo.

Osalta Leinosen ystävistä on jo loppunut työt. Hän jaksaa silti uskoa, että koronakriisi on välivaihe, josta selvitään, kuten aiemminkin.

Leinonen kaipaisi julkiseen keskusteluun enemmän tukea niin työntekijöille kuin yrittäjillekin.

– Toivoisin lisää armollisuutta niin yhteiskunnalta kuin ihmisiltä itseään kohtaan. Jos korona lakaisee työt alta, se ei ole kenenkään vika.

Tulevaisuuteen jaksaa uskoa myös nuori yrittäjä Olli Kähkönen. Hän on kehittänyt uudenlaista liiketoimintaa selvitäkseen korona-aikana ja suunnitellut yrityksenä kuvioita pitemmällä tähtäimellä.

– Jos nyt konkurssi tulee, niin mennään sitten rytinällä, Kähkönen toteaa.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta 3.5. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Toimittajalta: Olen laman lapsi ja näen yhä, millaiset jäljet talouskriisi meihin jätti

Ikäpolveni on laman lasten tutkituin vuosikerta. Meistä vuonna 1987 syntyneistä tuli tutkimusesimerkki talouskriisin jättämistä jäljistä.

Jäljet näkyivät jo yläasteella.

Muutamat ystävistäni tulivat teineinä äideiksi. Me joimme paljon jo seiskaluokalla. Tupakkaa paloi.

Ensimmäinen luokkatoverini, ystävämme, kuoli 19-vuotiaana.

Pojista joka viides täytti 21 vuotta ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Osa on yhä kaukana kaidalta tieltä.

Vasta aikuisena tajusin, että ne kovina lamaleikkauksina kuvatut asiat koskivat juuri meitä. Meistä oli normaalia, kun ala-asteella luokanopettaja puolitti uudet pyyhekumit ja jakoi ne kahtia oppilaille. Koulukirjojen tehtävät olivat moneen kertaan täytettyjä, mutta syksyllä sai liimata uudet kannet kontaktimuovin avulla.

Oli tavallista, että isompien sukulaislasten vaatteilla puettiin pienemmät, olivatpa vaatteet oikean kokoisia tai eivät. Minä kuljin isoveljeni Metallica-paidassa ja tennareissa ylpeänä. Taisin pukea ne salaa.

Jotkut lapset istuivat lähikuppilassa vanhempiensa seurana illasta toiseen. Eihän lasta nyt kotiin voinut yksin jättää.

Sana pitkäaikaistyötön oli jo meillekin tuttu. Se tarkoitti, että vanhemmat olivat tavallista enemmän kotona.

Ravintoloissa kävimme harvoin.

Tunnen laman jättämät jäljet vieläkin. Edelleen katson ravintolan listalta ensimmäisenä halvimman ruuan.

Raha ei tarkoita minulle mitään: paitsi kaikkea ja perusturvaa.

Koronakevät on nyt herättänyt tietyn epämiellyttävän tunteen vatsanpohjassa. Että jotain pahaa on tulossa.

Yli 460 000 suomalaista on tai on jo ollut yt-neuvotteluiden piirissä koronan vuoksi. Yrityksiä on kadonnut vieden mukanaan työpaikat.

1990-luvun talouskriisissä sosiaalietuuksista leikattiin niin, että samalle tasolle ei olla noustu vieläkään. Hallitus säästi lapsiperheiden tuista ja avusta juuri silloin, kun lasten tulevaisuus olisi voitu pelastaa.

Millaisen muistijäljen omat lapseni korona-ajasta saavat? Tutkijoiden mukaan talouskriisin kokeneet lapset tyytyvät vähempään kuin muut.

Uskaltavatko he unelmoida ja tavoitella haaveitaan?

Älä halaa, pysy kaukana! Näin huudan kadulla, kun päiväkoti-ikäiseni tarhakaveri tulee vastaan. Tätä ei lamassa koettu.

Katson tytärtäni turvavälin päässä kaveristaan ja näen itseni. Toivon, ettei heistä tule uusia laman lapsia.

THL tutki vuonna 1987 syntyneitä harvinaisen laajasti kaikkien mahdollisten rekistereiden avulla ja poikkitieteellisesti aina siihen asti, kun lapset täyttivät 25 vuotta.

1990-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää synkkää kuvaa huono-osaisuuden periytymisestä. Aineellinen köyhyys periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea.

Lue lisää:

"Vaikka olin alle kolmekymppinen, elämä tuntui kokonaan menetetyltä" – yrittäjät kertovat, mikä lamasta opittu voi auttaa yli koronan

Torstaisin britit kokoontuvat kello 20 pihoille ja parvekkeille kannustamaan ja kiittämään (The Guardian) ihmisiä, jotka työskentelevät koronan parissa terveydenhuollossa.

Myös jyväskyläläistaustainen sairaanhoitaja Aku Jouhki meni kadun varteen kattilan ja puukauhan kanssa. Meteli oli ohi parissa minuutissa, mutta sen jälkeen tuli jälleen tippa silmään.

Jouhkin ääni värähtää vähän. Ihmisten osoittama myötätunto tuntuu hyvältä.

– Tämä on niin rankkaa. Päässä ei liiku mikään muu kuin korona.

Jouhki työskentelee teho-osaston sairaanhoitajana Lontoon lähellä sijaitsevassa Essexin kaupungissa. Sairaalassa on 600 vuodepaikkaa, joista normaalioloissa teho-osastopaikkoja on 13.

Tällä hetkellä osastolla 20 tehohoitoa tarvitsevaa koronapotilasta. Lisäpaikkoja on perustettu esimerkiksi leikkaussalin heräämöön.

Jouhki kuvailee näkyä painajaismaiseksi ja julmaksi.

– Tehohoidossa on paljon nuoria ihmisiä ja henkilökunta työskentelee suojavarusteissa.

Osa potilaista on ollut hengityskoneessa jopa neljän viikon ajan.

Viikkojen kuluessa korona on nostanut esiin erot henkilökunnan paineensietokyvyssä. Osalle työ on ollut välillä liikaa ja jotkut ovat saaneet jopa paniikkikohtauksia.

– Ymmärrän sen hyvin, sillä työskentely täydessä suojavarustuksessa ja huonokuntoisten potilaiden kohtaaminen on raskasta.

Koronapotilaiden hoidosta opitaan koko ajan uutta

Käytäntö on opettanut koronasta muutamassa viikossa paljon. Vielä noin kuukausi sitten julkaistussa jutussa Jouhki kuvaili koronaa tuntemattomaksi viholliseksi.

Uutta tieto kertyy kaiken aikaa ja se vaikuttaa suoraan osaston arkeen.

– Toimintatavat muuttuvat koko ajan, välillä jopa päivittäin.

Nyt tiedetään esimerkiksi, että mahallaan makaaminen parantaa monien potilaiden vointia.

– Se on osalle tukalaa, mutta siitä huolimatta pyydämme potilaita makaamaan mahallaan 2–4 tuntia kerrallaan. Koronapotilaan keuhkot toimivat vatsamakuulla paremmin.

Jouhki kiittelee paineen alla työskentelevän osaston yhteishenkeä. Henkilökuntaan on saatu vahvistusta leikkaussaleista ja vuodeosastoilta. Lisäkädet auttavat esimerkiksi potilaiden liikuttelussa sekä tavaroiden ja lääkkeiden jakelussa.

Varusteista ei osastolla ei ole ollut varsinaista pulaa. Suojakaapuja tosin puhdistetaan ja käytetään säästösyistä useampaan kertaa. Lisäksi osastolle on lahjoitettu itse tehtyjä visiirejä.

Iso-Britanniassa vahvistettuja koronatapauksia (BBC) on tällä hetkellä noin 165 000 ja kuolleita vähän yli 26 000.

Suojavarusteissa työskentely on tukalaa

Haastatteluhetkellä Jouhkilla on takanaan 12,5 tunnin pituinen yövuoro.

– Yritämme saada ihmiset turvallisesti yön läpi seuraavaan päivään. Öiset muutokset potilaan tilassa tapahtuvat yleensä huonompaan suuntaan ja osastolla vähemmän henkilökuntaa osallistumaan tilanteisiin.

Ennen vuoron alkua hoitajat pukeutuvat suojavarustukseen, johon kuuluu muiden välttämättömien asusteiden lisäksi visiiri sekä FFP3-tasoinen hengityssuojain. Työskentely on tukalaa tällaisessa varustuksessa.

– Parin tunnin päästä alkaa miettimään, että vuotaako maski. Lisäksi nenä kutiaa ja vuotaa erittäin tiiviin maskin sisällä.

Yövuoron aikana hoitajilla on kaksi puolen tunnin mittaista taukoa, jolloin varusteet riisutaan pois. Riisumiseen ja vaatteiden vaihtoon kuluu aikaa kymmenkunta minuuttia.

– Yleensä tauolla on hirveä jano ja aikamoinen nälkä. Tekisi mieli juoda paljon, mutta siinä ei ole järkeä sillä vessassa käynti täydessä varustuksessa on vaikeaa.

Teho-osastolle lahjoitetaan suklaata ja viiniä

Taukohuoneessa hoitajat tankkaavat usein välipalajuomia. Niistä ei ole pulaa, sillä osasto on saanut niitä tuhatmäärin lahjoituksena.

Pääsiaisen alla osastolle tuli suklaata.

– Suklaamunat olivat pienen ihmisen pään kokoisia. Teho-osastolla yksi huone oli täynnä niitä. Moni söi suklaata varmaan enemmän kuin koskaan aiemmin elämässään.

Sitten olikin aika saada lahjaksi viiniä.

– Yritys oli tiedustellut henkilökuntamme määrää. Pomo kertoi, että normaalisti meitä on 70, mutta olemme ottaneet lisäväkeä joten nyt meitä on 150.

Muuta tunti myöhemmin osastolle toimitettiin 150 viinipulloa.

Myös käsivoidetta on lahjoitettu runsaasti.

Lahjoitukset auttavat osaltaan jaksamaan raskaassa työssä. Iso merkitys on myös hyvällä yhteishengellä ja huumorilla.

Parasta on kuitenkin potilaan tervehtyminen. Teho-osastolta on saatu vuodeosaston kautta kotiutettua esimerkiksi kolmikymppisiä nuoria aikuisia, jotka todennäköisesti palautuvat sairaudesta täysin.

Näissä tilanteissa henkilökuntakin vuodattaa ilon kyyneleitä. Osastolla on tapana taputtaa, kun koronan vuoksi tehohoidossa ollut henkilö pääsee pois.

– On upeaa nähdä potilaiden selviytyvän vakavasta sairaudestaan. Sen vuoksi tätä työtä tehdään.

Lue myös:

"Emme tienneet, kuinka vaarallinen ja tarttuva se voi olla" – Kiinalaislääkäri kertoo, millaista koronaepidemian syntypaikassa Wuhanissa oli pahimpaan aikaan

Jotkut lemmikin omistajat eivät tunnista eläimen kokemaa kipua. Esimerkiksi hitaampi liikkuminen, kumarassa kulkeminen tai laihtuminen voidaan laittaa vanhenemisen piikkiin, vaikka todellisuudessa eläin voi olla vakavasti sairas, kertoo Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja ja erikoiseläinlääkäri Katri Kiviniemi.

– Jos kissa ei syö tai virtsaa, tai jos lemmikki juo paljon, kaikki omistajat eivät ymmärrä, että eläinlääkäriin täytyy lähteä vauhdilla. Joskus kasvaimia tullaan näyttämään vasta, kun ne ovat kasvaneet suuriksi, Kiviniemi sanoo.

Myös krooniset ihovaivat ja allergiat ovat Kiviniemen mukaan tyypillisiä vaivoja, joiden kanssa eläinlääkärikäyntiä venytetään: omistajat toivovat, että vaiva menisi itsestään ohi, ja eläinlääkäriaika ollaan valmiita varaamaan vasta, jos tilanne menee selkeästi pahemmaksi.

Eläinlääkäriasemien verkosto Evidensian eläinlääketieteellinen johtaja Anssi Tast kertoo, että kissoilla ja koirilla tyypillisimmät hoitamattomat vaivat liittyvät hammasterveyteen. Suurin osa omistajista laiminlyö koirien ja kissojen hampaiden säännöllisen harjaamisen eikä vie lemmikkiä säännöllisesti hammastarkastuksiin.

– Seurauksena on usein se, että kun omistaja lopulta havahtuu lemmikkinsä hammasongelmiin, vaadittavat hoitotoimet ovat suuria ja kalliita, Tast kertoo.

Tastin mukaan huonokuntoiset hampaat aiheuttavat lemmikille kipua ja ovat merkittävä terveysriski – etenkin jos lemmikillä on jokin muu perussairaus.

Raha ei yleensä ole kynnyskysymys

Evidensian parin vuoden takaisen kuluttajatutkimuksen mukaan vain hyvin pieni osa lemmikin omistajista jättää eläinlääkärikäynnin väliin säästösyistä lemmikin sairastuessa. Jos eläinlääkärissä ei ole käyty lainkaan, syynä on ollut useimmiten se, että sille ei ole koettu olleen tarvetta. Tutkimuksen toteutti IRO Research toukokuussa 2017 ja siihen vastasi yhteensä 700 lemmikkien omistajaa valtakunnallisesti.

Osa lemmikin omistajista ei tutkimuksen mukaan näe lemmikin ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa tarpeellisena tai välttämättömänä. Moni on valmis tinkimään esimerkiksi rokotuksista.

– Lemmikkien rokottaminen on äärimmäisen tärkeää, sillä rokotukset suojaavat eläimiä tehokkaasti useilta tarttuvilta taudeilta, Tast perustelee.

Allergiat nostavat kuluja

Katri Kiviniemen mukaan aikuiselle kissalle tai koiralle riittää monesti rokotus kolmen vuoden välein. Jos pitää eläimen normaalin hoikkana, huolehtii perustarpeista ja pesee hampaat säännöllisesti, voi selvitä hyvin pienillä eläinlääkärikuluilla.

Toisaalta monilla eläimillä on nykyään allergioita, atopiaa, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, hengitysteiden ahtautta tai kroonisia loistauteja. Tällöin kulut voivat kohota nopeasti.

– Valitettavan moni omistaja ei tunnu ymmärtävän, että ajoissa oleminen tekee hoidosta sekä helpompaa ja halvempaa että turvallisempaa. Pahimmassa tapauksessa hoitomahdollisuudet ovat jopa olemattomat, jos hoitoon viemistä on pitkitetty liian kauan, Kiviniemi summaa.

Tast korostaa, että lemmikin omistajan olisi hyvä perehtyä jo etukäteen lemmikin mahdollisiin terveysongelmiin. Esimerkiksi koirissa ja kissoissa on tiettyjä rotuja, joilla on keskimääräistä enemmän ja vakavampia terveysongelmia.

Usein on myös halvempi vaihtoehto

Yleisesti ottaen omistajat haluavat hoitaa eläimensä mahdollisimman hyvin. On todennäköistä, että moni käyttää lemmikkinsä hoitoon entistä enemmän rahaa, Kiviniemi arvioi.

– Esimerkiksi lääkkeiden hinnat nousevat tasaisesti, ja eläinlääketieteen kehittyessä tutkimus- ja hoitomahdollisuudet ovat parantuneet.

Eläimen omistajalla on valta päättää, kuinka paljon rahaa hänen eläimensä hoitoon käytetään. Kiviniemen mukaan omistajan tulisikin rohkeasti kertoa eläinlääkärille, jos eläimen hoitoon on käytettävissä rajallisesti rahaa. Monessa tapauksessa voidaan löytää myös halvempia hoitokeinoja, ja hoito voidaan mukauttaa omistajan rahatilanteeseen sopivaksi.

Valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvioi, että oikeusvaltion periaatteet ovat säilyneet hyvin koronaepidemian hoidon aikana.

– Meillä on kuitenkin käyty punnintaa ja kansalaiskeskustelua näistä valtuuksista. Me olemme kohtuullisen hyvin pystyneet suojelemaan elämää, Pöysti sanoo Yle 1:n Ykkösaamussa.

Sen sijaan Pöysti on huolissaan poikkeustoimien vaikutuksista sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään. Hän huomauttaa, että koronaepidemian pitkittyessä etenkin heikossa asemassa olevien ihmisten tilanne huononee entisestään.

Pöystin näkemyksen mukaan päätös valmiuslain käyttöönottoon oli perusteltu.

– Minusta poikkeusolot olivat käsillä eli maata uhkasi pandemia ja se oli vakavan harkinnan paikka, hän sanoo.

Pöysti huomauttaa, että monia nyt toteutettuja toimia ei olisi voitu toteuttaa nopeasti ilman valmiuslakia.

Valmiuslaki vaatii tarkastelua

Valmiuslain käyttöönotto vaatii erityiset poikkeusolot. Ennen koronaepidemiaa se oli käytössä sota-aikana. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti huomauttaa, että valmiuslaki on suunniteltu enemmän sodan tai terrori-iskun kaltaiseen poikkeustilaan kuin pandemian hoitoon.

Pöystin mukaan valmiuslaki vaatii yleistä arviointia. Tarkasteluun tulisi ottaa esimerkiksi se, että onko valtuuksien siirtäminen eduskunnalta valtioneuvostolle oikea tapa toimia poikkeusoloissa. Syytä olisi Pöystin mielestä myös pohtia, pitäisikö valmiuslain käyttöönotto edellyttää eduskunnan määräenemmistöä, nykyisen yksinkertaisen enemmistön sijaan.

– Jos valtioneuvoston laillisuusvalvonta sivuutettaisiin eikä perustuslakivaliokunta tekisi työtänsä, niin pienellä enemmistöllä voitaisiin siirtyä käyttämään poikkeusvaltuuksia, Pöysti sanoo.

Mutta tämän pohdinnan aika on myöhemmin. Valmiuslain valuvikoja ei pidä korjata keskellä kriisiä.

– Nyt on oikea hetki kirjata ne muistiin, mutta pysyvän kriisilainsäädännön tarkastelu täytyy tehdä rauhallisesti ja huolellisen harkinnan kautta, ei hetken mielijohteesta kriisioloissa, Pöysti toteaa.

Valmiuslaista ei ole apua talouden poikkeusoloihin

Koronaepidemia ja sen vastaiset toimet ovat sysäämässä Suomen syvään taantumaan. Tässä taloudellisessa poikkeustilanteessa valmiuslaista ei Pöystin mukaan ole apua.

– Ne keinot, mitä taloudellisten kriisien osalta valmiuslaissa säädetään, eivät juurikaan ole tämäntyyppiseen tilanteeseen sopivia. Ne ovat aika pitkälti sellaista hyödykesäännöstelyä. Tästä seuraava taloudellisen kriisi on toisen tyyppinen, Pöysti sanoo.

Kriisin alussa näytti siltä, että kriittisien tarvikkeiden toimitusketjut voivat katketa. Tämän ratkaisemiseen valmiuslaki antaa keinoja. Parturien ja kahviloiden pelastamiseen laista ei ole apua.

Hallitus ei ole ottanut valmiuslain talouskeinoja käyttöönsä.

Hallitus kokoontuu huomenna tekemään ensi kertaa kokonaisarviota koronaepidemian hoidosta.

Ravintola Suntin yrittäjä Jyri Oksanen on niin kiireinen, että ehtii hädin tuskin vastata Svenska Ylen toimittajan puheluun.

Paraisten keskustaa halkovan kanavan varrella sijaitsevassa ravintolassa riittää asiakkaita niin, että lauantai-illan aukioloa täytyy venyttää tunnilla.

– Täällä on asiakkaita jonoksi asti. Meillä on oma drive-in veneille, annoksia voi siis noutaa laituriltamme. Ruokaa on mennyt uskomattomia määriä, kertoo Oksanen.

Liki yhtä vilkasta on ollut parissa muussakin Turun saariston sail-in-ravintolassa. Veneilykausi on vasta aluillaan, mutta koronaepidemian ja rajoitusten aiheuttamasta asiakaskadosta niiden ei ole tarvinnut kärsiä.

Veneisiin annoksia toimittavat myös Saaristohotelli Merikruunu Kemiönsaarella sekä Rantamakasiini Naantalin Merimaskussa.

– Olimme toissa viikonloppuna ensimmäistä kertaa auki. Lauantaina tuli sellainen ryysis, että ruoka loppui kesken. Ihmiset ovat todellakin innostuneet kokeilemaan uutta ideaa, kertoo Rantamakasiinin yrittäjä Tuomas Levanto.

Korona muutti uusien yrittäjien suunnitelmat

Parhaiten kevään varhaisille veneilijöille ovat maistuneet pikaruoka-annokset.

– Pizzaa ja hampurilaisia on mennyt eniten, mutta myös kotiruoka-annoksia. Ruokaa, jota on helppo syödä veneessä, tai retkimuonaa lähisaarissa nautittavaksi, luonnehtii Merikruunun ravintoloitsija Tarja Koivisto.

Alunperin kaikkien kolmen ravintolan piti avata ovensa – ja laiturinsa – vappuviikonloppuna.

Kun ravintoloiden sallitaan poikkeusoloissa myydä ainoastaan noutoruokaa, päättivät yrittäjät avata ravintolansa etuajassa.

Kaikkia kolmea ravintolaa pyörittävät tuoreet yrittäjät. He ovat satsanneet paljon uusiakseen tilojaan, mutta hallituksen tämänhetkisen linjauksen mukaan ne pysyvät suljettuina toukokuun loppuun.

Merikruunun ravintolapäällikkö Tarja Koivisto epäilee, riittääkö hallituksen lupailemia tukirahoja Kemiönsaarelle.

– Uusille yrittäjille tuskin tukea heltiää, joten täytyy kokeilla uusia ideoita, aprikoi Koivisto.

Turvavälit syytä pitää laiturissakin

Suosituksia turvaetäisyyksistä noudatetaan tarkkaan myös merihenkisissä ravintoloissa.

Merimaskussa asiakkaita pyydetään tilaamaan ruokansa etukäteen. Asiakkaat saavat aika-arvion ruoan valmistumisesta, joten laiturissa ei tarvitse päivystää. Tarjoilija tuo annokset veneelle, ja maksuna kelpaa ainoastaan kortti.

Kärran kylässä, Kemiönsaarella, Dragsfjärdin keskustaajamassa, laiturissa riittää väljästi tilaa 20 veneelle.

Paraisilla puolestaan annosten valmistumista voi odotella kiinnittymällä kanavan vastarannalle, jos Ravintola Suntin laiturissa on täyttä.

Artikkeli on käännetty Svenska Ylen toimittajan Linus Hoffmanin kirjoittamasta jutusta Stort intresse för Finlands första drive-in-båtrestauranger. Kääntäjä on Jouni Koutonen.

LLEIDA / ROOMA / LONTOO Barcelonasta reilun sadan kilometrin päässä sijaitsevassa Lleidassa paistaa aurinko, mutta maa pelloilla on märkä huhtikuun ennätyssateiden jälkeen.

Maanviljelijä Marcel Estela seuraa siirtotyöntekijöitä, jotka pudottavat raakoja persikoita ja nektariineja puista hänen sukutilansa viljelmillä. Hedelmät pudotetaan, jotta seuraavat kasvaisivat mahdollisimman suuriksi.

Kesäkuuhun mennessä alkaa sadonkorjuu. Sitä varten Estela palkkaa tavallisesti reilusti lisää työvoimaa.

– Kaikki työntekijäni ovat siirtolaisia, pääasiassa afrikkalaisia. Heitä on tällä hetkellä 16, mutta tarvitsisin 30 työntekijää lisää kesäkuuhun mennessä, kun vilkkain sesonki alkaa, Estela kertoo.

Lleida kuuluu Katalonian tärkeimpiin viljelyalueisiin. Täältä persikat, päärynät, omenat ja muut hedelmät matkaavat eteenpäin muihin EU-maihin – myös Suomeen.

Koronaviruksen takia viljelijä on kuitenkin vaarassa jäädä ilman apukäsiä. Virus on saanut maat sulkemaan rajojaan ja määräämään tiukkoja ulkonaliikkumisrajoituksia, joten työvoima ei liiku.

Espanjassa arvioidaan, että maatiloilta puuttuu kaikkiaan 100 000–150 000 työntekijää. Samasta ongelmasta kärsivässä Italiassa vaje on vieläkin suurempi: maan suurimman maataloustuottajien liiton Coldirettin mukaan viljelmille tarvitaan 200 000–250 000 käsiparia lisää.

Yhteenlaskettuna Espanjan ja Italian viljelmiltä puuttuu siis jopa 400 000 työntekijää.

Iso osa sadosta uhkaa mädäntyä

Italia ja Espanja ovat Euroopan unionin suurimmat hedelmien ja vihannesten tuottajamaat, ja valtaosa niiden sadosta myydään muihin unionin maihin. Molempien maataloustuotanto on riippuvainen siirtotyöntekijöistä, jotka ovat pääosin itäeurooppalaista tai afrikkalaista alkuperää.

Esimerkiksi Italiassa ulkomaalaisen sesonkityövoiman osuus on yli kolmannes koko maatalouden työvoimasta.

Italiassa Coldiretti-liitto varoitti huhtikuun alussa, että jos apua ei saada tiloilla äkkiä, 40 prosenttia maan hedelmä- ja vihannessadosta mädäntyy.

Myös Suomessa kausityöläisten saaminen maatiloille tuottaa ongelmia. Suomen mansikkatiloille piti tulla kesäksi 1 500 ukrainalaista työntekijää, mutta vain 200 heistä pääsi perille, koska Ukraina päätti ensimmäisen työntekijöitä kuljettaneen lennon jälkeen sulkea rajansa.

Ratkaisuja etsitään kuumeisesti

Sekä Espanjan että Italian päättäjät etsivät ratkaisuja viljelmien työvoimapulaan.

Italiassa ulkomaalaisten maatilatyöntekijöiden oleskelulupia on pidennetty ainakin kesäkuun puoliväliin asti. Lisäksi maatalousliitto Coldiretti on avannut verkkopalvelun, jossa muilta aloilta työttömiksi jääneet voivat hakea maataloustöitä. Reilun kymmenen päivän aikana hakemuksia on tullut tuhansia.

Myös Espanjan hallitus esittää ratkaisuksi ennen kaikkea työttömien palkkaamista. Lisäksi pelloilla työskentelevien siirtolaisten työlupia voidaan pidentää ja töihin saa palkata 18–20-vuotiaita nuoria, joilla on oleskelulupa, mutta ei työlupaa.

Espanjalaisviljelijä Marcel Estela suhtautuu varauksella hallituksen toimiin.

– Jo aiempien vuosien perusteella tiedämme, ettei espanjalaisia kiinnosta työ viljelmillä. Se on monille liian rankkaa, kesäisin liian kuuma ja talvisin liian kylmä. Nyt yritämme rekrytoida opiskelijoita, mutta toistaiseksi tunkua töihin ei ole ollut, hän sanoo.

Lleidan viljelijäyhdistyksen puheenjohtaja Pere Roque vaatii toimia myös EU:lta.

– Euroopan komission pitää ymmärtää, että tämä on viimeinen vuosi, kun suostumme tekemään tappiota. Vaadimme tuottajahintojen nostoa välittömästi, Roque sanoo.

Komissio haluaisi työvoiman liikkeelle

Tarpeellisen kausityövoiman saatavuus maatiloille ja viljelyksille ei ole komission käsissä, sillä rajavalvonta kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle. Sisäministerien kokouksessa kuluneen viikon tiistaina ei näyttänyt siltä, että EU:n sisä- tai ulkorajoja ihan lähiaikoina avattaisiin.

– Viljelijöiden huoli on isosti kuultu, sanoi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kokouksen jälkeen.

Työvoiman liikkumisen sallimisesta ja rajojen avaamisesta ei kuitenkaan ole yhtenäistä näkemystä, Ohisalo lisää.

Komissio suositti jo runsas kuukausi sitten, että EU-maat päästäisivät ruokakuljetukset ja tärkeän työvoiman ylittämään sisärajat esteettä. Esteetön kulku saisi tarkoittaa korkeintaan 15 minuutin viivästystä.

Jäsenmaat ovat tehneet rajapäätökset itsenäisesti, eikä kausityöntekijöitä ole laskettu tärkeäksi työvoimaksi. Siitä on seurannut Etelä-Euroopan valtava työvoimapula.

Maanviljelijöille on yritetty irrottaa aikaa viljelystöihin antamalla lisäaikaa tukihakemusten ja tilaselvitysten tekemiseen. EU myös maksaa maatilojen tukia etuajassa.

Työvoiman puutteen ohella tilallisten toinen iso ongelma ovat myymättä jäävät tuotteet, sillä ravintoloiden ja koulujen ollessa kiinni maataloustuotteiden kysyntä on laskenut tuntuvasti.

Tässä ongelmassa komissio on kyennyt auttamaan lähinnä maidon- ja lihantuottajia, joiden tilanne ei ole yhtä akuutti kuin vihannesten ja hedelmien viljelijöillä. Maito- ja liha-aloilla EU tukee tavaran varastoimista, jotta tuotanto ei romahda ja hinnoittelu nouse taivaisiin.

Hedelmien ja vihannesten tuottajat joutuvat sen sijaan miettimään itsenäisesti, miten saada tavara myyntiin, jos varastointi ei ole mahdollista.

Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski on peräänkuuluttanut elintarvikehuollon ja elintarviketurvan turvaamista, mutta EU-parlamentin mielestä rahoitus on jäänyt kauas tarvittavasta.

Italiassa ja Espanjassa pelätään kansallisten ja Euroopan laajuisten toimien olevan riittämättömiä ja myöhässä. Italiassa esimerkiksi parsa ja mansikat odottavat kypsinä pelloilla nyt. Loppukesästä korjattavien tomaattien taimet puolestaan pitäisi olla pian jo istutettu.

Paperittomat eivät pääse töihin

Kaikilla italialaisviljelmillä tilanne ei ole yhtä paha. Italian eteläkärjessä sijaitsevalla Calabrian alueella, Corigliano Calabron maakunnassa asuva maatilayrittäjä Francesco Rizzo ehti korjata klementiinisatonsa juuri ennen koronakriisiä. Sato ehti myös lähteä viljelijäosuuskunnan kautta myyntiin ympäri Eurooppaa.

– Tuotto on sadon osalta tehty. Nyt töissä on vain pieni, italialaisista ja yhdestä intialaisesta koostuva ydintyötiimi, joka työskentelee ympäri vuoden, Rizzo kertoo.

Tilan työvoiman saanti on turvattu koronasta huolimatta myös tulevaisuudessa.

Rizzon perheyritys palkkaa italialaisten ja intialaisten lisäksi bulgarialaisia ja romanialaisia työntekijöitä, jotka liikkuvat tilojen välillä tarpeen mukaan. Suuri osa oleskelee Italiassa pysyvästi. Rizzon mukaan yritys maksaa työntekijöille tuntipalkkaa ja työsopimukset ovat kunnossa.

Italian ja Espanjan maatiloilla säännönmukaiset sopimukset ja työehdot eivät ole itsestäänselvyys.

Maissa on suhteellisen yleistä, että erityisesti paperittomat siirtolaiset työskentelevät maatiloilla polkupalkalla ja hirvittävissä olosuhteissa.

Italian maataloustyöntekijöiden ammattiyhdistys Federazione Lavoratori AgroIndustria on tuonut julkisuudessa esiin, että joillain tiloilla työvoimapula johtuu tästä rikollisesta järjestelmästä. Monet paperittomat siirtolaiset eivät nyt uskalla mennä töihin tiloille, koska pelkäävät jäävänsä koronaviruksen vuoksi liikkuvuutta valvovien poliisien haaviin.

Italian maataloustyöntekijöiden ammattiyhdistyksen arvion mukaan 160 000–180 000 paperitonta työskentelee ilman sopimusta viljelmillä. Arvio on maltillinen – maatalousministeri Teresa Bellanovan arvion mukaan jopa yli puolta miljoonaa paperitonta hyväksikäytetään tiloilla.

Aihe on arka, eikä moni rehellinenkään viljelijä puhu siitä mielellään. Maatalousyrittäjä Francesco Rizzo korostaa, että valtaosa viljelijöistä on rehellisiä, mutta myöntää, että hänenkin tilansa ympäristössä tapahtuu siirtolaisten hyväksikäyttöä.

Näillä tiloilla työvoimaa ei nyt ole.

– Jos tila palkkaa viidesosan laillisesti ja neljä viidestä laittomasti, neljä viidestä työntekijästä puuttuu tällä hetkellä, sanoo Rizzo.

Rizzolta ei heru sympatiaa niille paperittomia laittomasti työllistäville tiloille, joiden sadot ovat nyt vaarassa jäädä keräämättä.

– On ainoastaan oikein, että tällaisten viljelijöiden bisnekset menevät nurin.

Etelä-Euroopassa päättäjätkin ovat tunnustaneet ongelman. Italian maatalousministeri Bellanova puoltaa työluvan myöntämistä paperittomille, mikä helpottaisi työvoimapulaa viljelmillä. Myös Espanjassa aiheesta on keskusteltu.

Toistaiseksi toimitukset Suomeen toimivat

Suomalaisissa ruokapöydissä Etelä-Euroopan viljelijöiden ahdinko ei ole vielä näkynyt. Ulkomailta tulevien vihannesten ja hedelmien saatavuus on toistaiseksi ollut hyvä, kerrotaan Ylelle K-ryhmän viestinnästä. Myös S-ryhmä kertoo, että toimitukset ovat toimineet “suhteellisen hyvin”.

Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila sanoi Ylen A-studion haastattelussa maanantaina, että Suomessa riittää kyllä lihaa ja perunaa, mutta varoitti, ettei vihanneksia ja marjoja välttämättä ole niin paljon.

Ministeriön arvion mukaan Suomen oma puutarhatalouden sato uhkaa jäädä työntekijävajeen takia 20–30 prosenttia tavallista pienemmäksi.

– Se voi näkyä hinnoissa. Tässä tilanteessa emme voi myöskään laskea sen varaan, että tuonti toimisi normaalisti [...]. Ongelmia on kaikkialla Euroopassa, ja pandemia on globaali ongelma, Kaila sanoi.

Kuluttajahintojen noususta puhutaan myös Etelä-Euroopassa. Italiassa maataloustuottajien liitto Coldiretti on varoittanut kovaa vauhtia nousevista hinnoista.

Espanjassa Lleidan viljelyalueella ahdinko on jo ajanut viljelijöitä pois alalta. Viljelijäyhdistyksen puheenjohtajan Pere Roquen mukaan tuotanto on ollut tappiollista pitkään ennen koronaakin – jo kokonaista viisi vuotta.

– Koronaepidemia on jo ollut joillekin viimeinen pisara. Osa on jo lopettanut tai siirtynyt viljelemään lajeja, joista saa markkinoilla paremman hinnan, kuten mantelia, Roque sanoo.

Voit keskustella jutusta 3.5. kello 23 saakka kirjautumalla Yle Tunnuksella.

Lue myös:

Nopeat ukrainalaispoimijat jäivät kotiin – marjatilayrittäjä kertoo, että joutuu palkkaamaan tuplasti suomalaisia

Maatila pulassa marjanpoimijoiden kanssa – ulkomaalaiset eivät saa tulla, suomalaisille työ ei kelpaa: "Ryhmä kääntyi takaisin, kun alkoi tihkuttaa vettä"

Koko juttu alkoi verenperintönä saadusta kiinnostuksesta elektronisiin härveleihin ja langattomasti toimiviin asioihin.

Mukana oli myös aimo annos uhmamieltä.

Multi-instrumentalisti Susanna Viljanmaan isä oli radioalan pioneereja Suomessa. Hän oli muun muassa rakentanut maahan NMT-verkon ja keksinyt taksien langattoman hälytysjärjestelmän.

Kun tytär näki konsertissa vuonna 2002 jonkun soittavan thereminiä, hän innostui niin paljon, että tilasi itselleen Yhdysvalloista soittimen rakennussarjan. Isä arveli, että jälkikasvu saa sen kasattua, mutta tuskin oppii soittamaan.

Eivät isän kaveritkaan oppineet, vaikka moni oli yrittänyt. Ihmisiä, jotka osaavat soittaa thereminiä todella taitavasti löytyy koko maailmasta vain muutama sata.

Tietenkin Viljanmaan piti osoittaa isänsä luulot vääriksi.

Ajatus karkasi vähän käsistä. Nyt theremin on Viljanmaalle elämäntyö ja missio.

Ääretön määrä tapoja soittaa

Theremin on maailman vanhin sarjavalmisteinen elektroninen soitin. Sen soittaminen näyttää kauneimmillaan kuin käsillä tanssitulta baletilta. Radiofonista soitinta soitetaan koskematta siihen.

Klassinen theremin näyttää puulaatikolta, josta sojottaa kaksi antennia. Antennit lähettävät ilmaan aaltoja, joita soittaja manipuloi käsiensä tai kehonsa liikkeillä. Soittajan liikkeet vaikuttavat äänenkorkeuteen ja -voimakkuuteen.

Ääni, joka soittimesta lähtee, on monille tuttu 1950-luvun kauhuelokuvien ääniraidoilta kuuluvasta ujelluksesta tai tv-sarja Midsomerin murhien tunnuskappaleesta.

Kuka tahansa saa thereministä jotain ääntä aikaiseksi, mutta vie tavallisesti vuosia, että sitä oppii soittamaan todella hyvin.

Yksi thereminin kiehtovimpia puolia on se, että erilaisia soittotapoja on äärettömästi, Susanna Viljanmaa kuvailee.

– Voin laittaa käteni soittimen kannen päälle ja keinutella, se on yksi referenssi liikkeeseen. Monet soittavat käsi vapaasti ilmassa niin, että he aukovat sormiaan ja liikuttavat koko käsivartta ja kehoa mukana. Thereminia voi soittaa millä tahansa kehon osalla, mutta nopeimmat ja tarkimmat ovat sormet.

Oman tapansa soittaa Viljanmaa löysi etsimällä. Oppia ei ollut vuosituhannen alussa tarjolla missään.

– Kun hankin ensimmäisen soittimen, ei ollut mitään YouTubea, josta olisi voinut katsoa, miten thereminia kuuluu soittaa. Kukaan Suomessa ei antanut soitto-opetusta. Oli pakko etsiä erilaisia reittejä käsille ja sormille. Lopulta löysin oman metodini intuitiolla.

Kinokonsertteja ja haitarijatsia

Susanna Viljanmaalta meni seitsemän vuotta ensimmäisen thereminin rakentamisesta siihen, että hän uskaltautui ensimmäiselle varsinaiselle soittokeikalleen.

– Ensimmäisen vuoden jälkeen kehtasin soittaa jossain bileissä jonkun kappaleen, ja sen saattoi jopa tunnistaa. Siitä kului vuosia, että uskaltauduin tekemään konsertteja.

Eräälle eläkkeelle lähtevälle upseerille järjestettiin komeat läksiäiset, joissa juhlakalu sai lahjaksi thereminin. Mistään ei vain ollut löytyä ketään, joka olisi osannut soittaa sitä. Sitten joku muisti nähneensä Viljanmaan esiintyneen jossain.

Niinpä Viljanmaan piti kiireesti opetella soittamaan Finlandiaa ja Matti Viljasen haitarijatsia thereminillä. Pestiin valmistautuminen edellytti isoa loikkaa soittotaidossa.

– Yht’äkkiä soitin maailman vaikeimpiin kuuluvalla soittimella musiikkia, jota kukaan ei ollut aiemmin sillä soittanut. Löysin nippa nappa tekniikan, jolla pystyin soittamaan riittävän hyvin sen, mitä tilattiin.

Läksiäisten jälkeen Viljanmaa on esiintynyt säännöllisesti sekä omilla keikoillaan että kinokonserttien säestäjänä. Lisäksi hän tekee tänä vuonna satavuotisjuhlaansa viettävästä soittimesta elokuvaa.

Seuraavaksi hän haluaa varmistaa, että soittamaan pääsevät kaikki halukkaat.

Satasella soittamaan

Vlijanmaa perustaa parhaillaan yritystä, jonka tarkoitus on valmistaa sarjatuotantona eurooppalaiseen käyttöön sopivia, nykyistä edullisempia soittimia.

Amerikkalainen Moog Music on tehnyt hyviä keikkasoittimia 1960-luvulta lähtien, mutta niiden hinta huitelee helposti yli 400 eurossa. Vintage-soittimien hinnat huitelevat useissa tuhansissa. Viljanmaa rakentaa jo nyt itse avointa open theremin -projektia hyödyntäviä soittimia. Sellaisen saa alle sadalla eurolla.

Viljanmaan suurin thereminiin liittyvä intohimo on kuitenkin tällä hetkellä soitonopetus. Hän on tällä hetkellä ainoa thereminopettaja Suomessa, mutta toivoo tilanteen muuttuvan.

Thereminin suosio hiipui 1960-luvulla, kun markkinoille tuli huomattavasti helpompia elektronisia soittimia. Renesanssi alkoi 1990-luvun puolivälissä, kun soittimen isästä Léon Thereministä tehtiin dokumenttielokuva.

Euroopassa on jo useita alan uusia pioneereja ja soitonopettajia. Viljanmaan mukaan maininnan ansaitsevat esimerkiksi ranskalaistaiteilija hYRtis, italialainen Giulia Riboli sekä saksalaiset Carolina Eyck ja Robert Meyer.

Viljanmaa uskoo, että potentiaalisia soittajia olisi Suomessa vaikka kuinka paljon. Vaikka theremin on vaativa soitin, lupaa Viljanmaa, että jokainen oppilas pystyy jo ensimmäisen tunnin jälkeen soittamaan Jänis istui maassa.

– Arvelen, että Suomessa on yli sata thereminiä, mutta harva osaa soittaa niitä vielä kunnolla. Haluan, että tulevina vuosina meillä on omia theremin-mestareita, jotka osaavat opettaa ja esiintyä.

Kylmä tuuli puhaltaa vielä Suonenjoen Mustolanmäellä. Mansikkapelloille ei pääse töihin vielä ainakaan kahteen viikkoon.

Aution Marjatila Oy:n yrittäjät Reijo ja Tiia Laitinen lupautuivat kertomaan, millaisiin töihin marjatiloille nyt etsitään työntekijöitä.

Tilalla kasvaa tänä kesänä avomaan mansikkaa yhteensä 25 hehtaaria. Sen lisäksi tila tuottaa vadelmaa 1.2 hehtaarin alalla. Pensasmustikkaa kasvaa 0.25 hehtaarin alalla.

Satokauden aikana työntekijöitä tarvitaan yhteensä yli 100. Ensimmäiset 10 tekevät kevättöitä ja loput työskentelevät mansikan pääsesongin aikaan.

Juhannukseen mennessä on oltava valmista

Kevättöihin varataan yleensä aikaa noin kuusi viikkoa. Hoitotyöt on tehtävä juhannukseen mennessä, joten työtä tehdään säässä kuin säässä.

Työntekijöiden työaika on kevättöiden aikaan klo 8–16 välillä. Tila tarjoaa kahvit kaksi kertaa päivässä ja ruokatunti on normaalin mittainen. Tuntipalkka on työehtosopimuksen mukainen.

Tänä vuonna työ alkaa pellolta, jolta kerättiin muovit pois viime syksynä. Mansikkamuovi ei lähde irti maasta kovin helposti, joten sen jälkeen kun pelto syksyllä kynnettiin, täytyy irtonaiset muovinpalat kerätä pois käsin ennen kuin alalla viljellään muuta.

Pellon koko on noin 2,5 hehtaaria, ja kymmenen hengen porukka tekee työn noin kahden päivän aikana.

Ja sitten kitketään

Kitkeminen alkaa pellolta, jolla kasvaa harson alla aikaista mansikkalajiketta.

Ensimmäisenä harsot kerätään pois ja ne laskostetaan pellon reunaan. Sen jälkeen pelto kitketään ja lannoitetaan. Vaikka työ jää kesken, on työpäivän lopuksi laitettava harsot takaisin paikalleen mansikoiden suojaksi.

Kolmen hehtaarin kokoisen pellon kitkemiseen menee viideltä työntekijältä aikaa noin kaksi päivää.

Kitkeminen jatkuu pelloilla, joilla ei ole harsoa. Ne heräävät kevääseen myöhemmin, mutta alkavat puskea heti rikkaruohoa, kun maa on lämmennyt.

– Isoimmat rikkakasvit ja puun taimet ynnä muut kitketään pois, Tiia Laitinen kertoo.

Samaan aikaan istutetaan uusia taimia

Uusin peltoala ei kaipaa vielä paljon kitkemistä, mutta viime kesänä peltoon istutetut taimet on käytävä läpi. Kuolleet ja heikot taimet poistetaan ja tilalle istutetaan uusi taimi.

– Niin sanotusti paikataan tämä pelto, Reijo Laitinen kertoo.

Uusia mansikantaimia istutetaan myös uudelle pellolle samaan aikaan muiden töiden kanssa.

Ennen sitä uusi pelto muokataan ja lannoitetaan.

Istutus tapahtuu joko niin, että pellolle vedetään ensin muovi ja taimet istutaan käsin tai sään salliessa osa istutuksesta voidaan tehdä istutuskoneella.

Kevättöihin kuuluu myös vadelmapeltojen latvominen. Kasvustot lannoitetaan koneella. Vadelmat tuetaan ja lumen painosta kääntyneet oksat sidotaan käsin. Tarvittaessa korjataan talven aikana tulleita vaurioita.

Juhannuksen jälkeen alkaa marjojen kerääminen

Kevättöiden jälkeen pellolla tehdään tuholaistorjuntaa. Mansikkapellolla työntekijöitä tarvitaan avuksi siirtämään harsot pois ennen kuin traktori voi mennä pellolle.

Seuraavat viikot seurataan mansikkasadon kypsymistä.

Ensimmäiset marjat kypsyvät yleensä juhannuksen aikoihin ja ne kerätään pienellä porukalla.

Pääsatokaudella, joka alkaa heinäkuun toisella viikolla ja kestää noin kaksi viikkoa, mansikoita kerätään, punnitaan ja pakataan reilun sadan hengen voimin.

Työpäivän tavoite on, että kaikki kypsät mansikat saadaan kerättyä myyntiin.

Mansikoita ei kerätä ukkosella eikä kaatosateessa.

Työaika alkaa yleensä noin klo 7. Poiminta tapahtuu urakkapalkalla, joka on kaikille poimijoille sama.

Marjat kerätään ja viedään punnituspaikalle. Marjat pakataan viiden kilon laatikoihin tai rasioihin. Auto vie ensimmäisen kuorman myyntipaikoille aamupäivän aikana.

Osa työntekijöistä siirtyy keräämään vadelmia heinä–elokuun vaihteessa. Tämä tapahtuu yleensä siinä vaiheessa, kun mansikan pääsatokausi on jo ohi.

Koko sato on kerätty 4–6 viikon aikana. Sadonkorjuun jälkeen vadelmat leikataan ja aikaisille mansikkalajikkeille levitetään talviharsot.

Lue lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Savo-Karjalassa 3000 henkilöä on ilmoittanut kiinnostuksesta kausityöhön tiloilla

Ukraina pyrkii sittenkin järjestämään kansalaisilleen mahdollisuuden lähteä kausitöihin ulkomaille, kunhan tietyt ehdot täyttyvät, kerrotaan maan hallituksen vappupäivänä julkaistussa tiedotteessa.

Suomessa asiasta kertoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.

Hallituksen tiedotteen mukaan lähtijöille on taattava työ vähintään kolmen kuukauden ajaksi, terveydenhuolto, vakuutukset, hyvät asumisolosuhteet ja riittävä palkka.

Viime viikolla Ukrainan hallitus tiedotti, etteivät maan kansalaiset saa poistua maasta kausityöhön. Nyt Ukraina kertoo kuitenkin hiljalleen höllentävänsä koronarajoituksia ja selvittävänsä mahdollisuuksia kausityöntekijöiden ulkomaille lähtemiseen.

Neuvottelujen toivotaan alkavan mahdollisimman pian

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK toivoo Suomen hallituksen aloittavan asiasta neuvottelut Ukrainan hallituksen kanssa heti ensi viikon alussa, MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Maanantaina ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi, että työ ukrainalaisten kausityöntekijöiden saamiseksi Suomeen jatkuu.

Haavisto kertoi STT:lle keskustelleensa asiasta sikäläisen virkaveljensä kanssa useaan otteeseen. Hänen mukaansa Suomen Ukrainan-suurlähetystössä tehdään kaikki voitava solmun aukeamiseksi.

Suomeen on ehtinyt saapua noin 200 kausityöntekijää Ukrainasta. He työllistyvät Etelä-Suomen tiloille pääsääntöisesti työnjohtajiksi.

Voit keskustella aiheest 3.5. klo 23:een saakka.

Lue myös:

Nopeat ukrainalaispoimijat jäivät kotiin – marjatilayrittäjä kertoo, että joutuu palkkaamaan tuplasti suomalaisia

Ensimmäiset kausityöntekijät tulivat Ukrainasta – ovat karanteenin jälkeen Etelä-Suomen maatiloilla työnjohtajina

Nyt puhuvat hitaiksi parjatut suomalaiset marjanpoimijat: "Ulkomaalaisilla jäi mansikoita poimimatta"

Imatran yhteislukiota käyvä Sanni Elomaa osallistui vanhojenpäivään tänä keväänä.

Elomaa kertoo, että oli hankkinut mekon alun perin käytettynä.

– En ollut miettinyt, että ostanko mekon käytettynä vai uutena. Kyseinen mekko sattui silmiini ja päätin sitten ostaa sen, Elomaa kertoo.

Mekko hoiti tehtävänsä vanhojenpäivänä, ja nyt Elomaa aikoo myydä sen. Mekko on myynnissä Zadaa-nimisessä sovelluksessa, jonka kautta voi myydä käytettyjä vaatteita

– Minulla ei ole mekolle mitään tarvetta enää.

Somekampanjalla vauhtia kierrättämiseen

Vanhojentanssipukuja kierrätetään nykyisin monia eri kanavia pitkin. Zadaan lisäksi pukuja myydään esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa.

Imatralla yhteislukio haluaa kuitenkin panna kierrättämisessä isompaa vaihdetta silmään. Syksyllä on tulossa somekampanja, jossa imatralaislukio haastaa kaikki Suomen lukiot kierrättämään vanhojentanssipukuja.

Lukio haluaa panna alulle asennemaailman muutoksen.

– Saataisiin jollakin tavalla hyväksyttävämmäksi, että oman puvun ei tarvitse olla uusi. Se on ihan yhtä hieno ja käyttökelpoinen, vaikka joku muukin olisi käyttänyt sitä aikaisemmin, kertoo Imatran yhteislukion maantiedon ja biologian opettaja Hanna Savolainen.

Tarkoituksena on, että nuoret lahjoittavat, vuokraavat tai myyvät edullisesti käyttämänsä puvun. Puvut pannaan esille lukioiden Facebook-sivuille.

– Nuoret ovat kyllä fiksuja ja ajattelevat omia kulutustottumuksiaan, sanoo Savolainen.

Imatran yhteislukion omalla Facebook-sivulla kampanja alkoi jo viime viikolla. Myynnissä on tällä hetkellä kaksi mekkoa.

Ympäristö kiittää, kun pukuja ei kuskata valtamerten takaa

Asennemuutoksen lisäksi kampanjan tavoitteena on lisätä vanhojen tanssien ekologista kestävyyttä

– Ekologista kestävyyttä lisää se, että puvut kiertävät ja niitä käytetään useamman kerran uudellen, sanoo Savolainen.

Kierrättäminen vähentää esimerkiksi tarvetta käyttää luonnonvaroja sekä vaatteiden kuskaamista valtamerten takaa.

– Uusia pukuja tilataan paljon Yhdysvalloista, ja niissä on öljypohjaista materiaalia, sanoo Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston kestävyystieteen dosentti Mirja Mikkilä.

Puvuissa on esimerkiksi öljypohjaista polyesterkangasta.

Dosentti Mirja Mikkilällä on tältä vuodelta omakohtaista kokemusta vanhojenpäivästä, sillä hänen kolme lastaan osallistuivat tansseihin.

Poikien puvut perhe vuokrasi, mutta tytön puku päätettiin pohdinnan jälkeen ostaa. Syynä olivat iltapukujen korkeat vuokrahinnat. Sen päälle olisivat tulleet kalliit puvun muokkauskustannukset.

Nyt tytön mekko on myynnissä.

Yle haastatteli Mikkilän perhettä myös vanhojen tanssien alla. Voit lukea jutun täältä.

Vintillä oleva puvut hyötykäyttöön

Uusi mekko voi maksaa uutena satoja euroja. Päälle tulevat kampaus- ja maskeerauskulut, jos niitä ei tee itse

Vanhojenpäivän tapahtumiin osallistuminen olisi kierrättämisen avulla mahdollista heillekin, joille se muuten olisi taloudellisesti liian iso satsaus.

Imatran yhteislukion maantiedon ja biologian opettaja Hanna Savolaisen mukaan Imatralla moni lukiolaisnuori jättää tanssit väliin vuosittain. Hän ei kuitenkaan suoraan pysty sanomaan, ovatko taustalla nimenomaan taloudelliset syyt.

– Aikaisemmin koko ikäluokka osallistui tansseihin. Nyt tuntuu, että yhä useampi jättää ne väliin.

Savolainen toivoo vanhojen tansseihin osallistuvilta myös rohkeutta kaivaa esimerkiksi mummolan vintiltä vanhoja pukuja käytettäväksi.

– Siinä on kulttuurisen kestävyyden ulottuvuus. Perinne on lukioissa hyvin pitkä ja mielellämme jatkamme sitä. Toisimme siihen kuitenkin uusia piirteitä, että se olisi kestävämpää.

Lue lisää: Kuvat kertovat vanhojenpäivien muutoksen 30-luvulta nykyaikaan – vanhuuden ihannoinnista teiniprinsessoihin ja jenkkivaikutteisiin

Imatralla oli tarkoitus järjestää jo tänä keväänä vanhojentanssipukujen näyttely, jossa käytettyjä pukuja olisi päässyt hiplailemaan, sovittamaan ja ostamaan. Sitten tuli korona. Nyt näyttelyä suunnitellaan syksylle.

Lisäksi tuleviin vanhojentansseihin on Imatralla suunnitteilla ainakin yksi kierrätysmateriaaleista tehty puku.

– Saataisiin sitä kautta näkyvyyttä ja rohkeutta pukeutua erilaisiin asuihin vanhojenpäivänä, kertoo Imatran yhteislukion maantiedon ja biologian opettaja Hanna Savolainen.

Päivän voi toteuttaa pienelläkin budjetilla

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajan Adina Nivukosken tuntuma on, että vanhojentanssipukujen kierrättäminen on nykyään yleistä ja hyväksyttyä.

Seinäjoen lukiosta ylioppilaaksi valmistunut Nivukoski tanssi itse vanhojenpäivänä vuonna 2018.

– Silloin oli tarjolla käytettyjä mekkoja ja moni hankkikin sellaisen.

Nivukosken mukaan nuoremmat lukiolaiset kysyivät tanssijoilta jo vanhojenpäivänä, olisiko mekko myynnissä seuraavaa vuotta varten.

Vanhojenpäivän ei tarvitse Nivukosken mukaan tulla kalliiksi.

– On paljon itsestään kiinni, kuinka paljon päivään haluaa käyttää rahaa. Kaveri voi laittaa meikit ja kaikki eivät mene kampaajalle.

Hänestä on hienoa, että kierrättämistä tapahtuu.

– Olisi lohduton tilanne, jos kaikkien olisi pakko ostaa uusi mekko. Kaikilla ei ole siihen varaa. Ylipäätänsä kierrättäminen on fiksua.

Kun koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot pamahtivat maaliskuussa päälle, suomalaiset rupesivat leipomaan.

Leivontatuotteiden menekki vilkastui huomattavasti, ja paikoittain jauhot ja hiivat ehtyivät hyllyistä kokonaan. Nyt kysyntä ja tarjonta on saatu kohdalleen.

– Erilaisten jauhojen menekki on kuluttajapuolella jopa kolminkertaistunut, mutta jauhoja kyllä riittää, kertoo kaupallinen johtaja Jarkko Tuomola Helsingin Myllystä.

Suomen Hiivan toimitusjohtaja Erkki Varonen puolestaan kertoo, että ennen pääsiäistä kuluttajahiivojen tilausmäärät nousivat merkittävästi. Nyt määrät ovat hieman tasaantuneet.

– Hiivaa menee kuitenkin edelleen enemmän kuin kaksinkertainen määrä ajankohtaan nähden.

Suomessa valmistettavan tuorehiivan tuotantomääriä on nostettu ja sitä pitäisi riittää kaikille. Kuivahiivan, jota tuodaan Suomeen Portugalista, saatavuudessa voi olla tilapäisesti ongelmia.

Pulla- ja leipäkokeilut pinnalla

Katsaus Facebookin leivonta- ja ruuanlaittoaiheisiin ryhmiin paljastaa, että kodeissa laajennetaan leipoimiskokeiluja, ja pyöräytellään nyt etenkin pullia ja pataleipiä.

Lisääntynyt vapaa-aika on innostanut monia laittamaan alulle oman hapanjuuren ja kokeilemaan hiivatonta leivontaa. Hapanjuurella kun voi leipoa leipää ja pullaa siinä missä hiivallakin, tosin prosessi on pidempi.

Vapun alla innostusta on aiheuttanut myös siman valmistaminen hapanjuuresta – juurisima alkaa pöhistä huoneenlämmössä parin päivän jälkeen.

Myös pataleipää tehdään monessa kodissa. Liekö syynä helppotekoisuus ja toisaalta hinta. Itse tekemällä saa edullista ja tuoretta leipää.

Helsinkiläinen kahden lapsen isä Aleksi Rantonen on innostunut saaristolaisleivistä. Leipominen tuo mukavaa vastapainoa pelikehittäjän työhön.

– Ylipäänsä puuhaaminen, tuoksu ja se miten lapset ja ystävät arvostavat leipäyllätyksiä, ovat tässä parasta, hän sanoo.

Tuoksut tuovat turvallisuutta

Psykologi Pirkko Lahti selittää leipomisintoamme sillä, että leipominen on hyvin palkitseva prosessi.

– Leipomisessa on monta vaihetta. Ensin suunnitellaan, sitten hankitaan tarvittavat tuotteet ja itse leipominenkin on monivaiheinen prosessi.

Taikinaa vaivataan, nostatetaan ja paistetaan.

Ja kun leipomus on vihdoin valmis, seuraa palkinto.

– On hyvin palkitsevaa, kun hallitsee leipomisen kokonaisuuden alusta loppuun, ja sitten vielä ihmiset kiittävät lopputuotteesta.

Leipominen saattaa myös lisätä turvallisuuden tunnetta.

– Hajut, tuoksut ja maut ovat ihmisille äärettömän tärkeitä ja niillä on selvät assosiaatiot lapsuuteen, toteaa Lahti.

Jos lapsuudenkodissa on leivottu pullaa, sen tuoksu rauhoittaa aikuisenakin.

Nyt on oiva tilaisuus siirtää leivontaperinnettä nuoremmille polville.

– Toivottavasti aikuiset huomaavat nyt ottaa lapset mukaan tekemiseen, Lahti toivoo.

Jutussa käytetyt valokuvat on kerätty Puoli seitsemän -ohjelman katsojilta.

Koronarajoitusten vastaiset mielenosoitukset ovat jatkuneet Yhdysvalloissa. Protesteja on järjestetty muun muassa Kaliforniassa, Nevadassa ja Massachusettsissa.

Mielenosoittajat vaativat koronaviruksen takia määrättyjen poikkeustoimien purkamista ja syyttävät viranomaisia toimivaltuuksien ylittämisestä.

Kaliforniassa tuhansia ihmisiä kokoontui Huntington Beachille vastustamaan määräystä rantojen sulkemisesta. Määräys annettiin sen jälkeen kun rannoille oli pakkautunut viime viikonloppuna runsaasti ihmisiä.

– Palvelin asevoimissa, ja taistelin ulkomailla tyranneja ja diktaattoreita vastaan. En tehnyt sitä palatakseni tänne ja elääkseni tyrannin alaisena omassa maassani, sanoi mielenosoittaja Andrew Norman sanomalehti Los Angeles Timesille.

Useimmilla mielenosoittajilla ei ollut viranomaisten suosittamia kasvomaskeja, eikä väkijoukossa noudatettu turvavälejä. Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom vetosi mielenosoittajiin, jotta he pitäisivät huolta itsestään ja sitä myötä muista ihmisistä.

– Tämä tauti ei tiedä, oletko mielenosoittaja, demokraatti tai republikaani. Suojelkaa itseänne, suojelkaa perhettänne, lapsianne, isovanhempianne, naapureitanne, Newsom sanoi lehdistötilaisuudessa.

Los Angelesin keskustassa mielenosoittajajoukko kerääntyi kaupungintalon eteen.

– Virus ei ole flunssaa pahempi. Sairaiden pitää pysyä karanteenissa, heidän tulee huolehtia itsestään. Mutta terveiden pitää saada tehdä töitä ja mennä ulos, mielenosoittaja Janet Gibson sanoi.

Torstaina koronarajoitusten purkua vaativat mielenosoittajat tunkeutuivat sisälle Michiganin osavaltioparlamentin rakennukseen. Osa mielenosoittajista oli aseistautunut ja vaati pääsyä sisälle parlamentin istuntosaliin. Poliisi esti mielenosoittajia pääsemästä sisään, ja välikohtaus päättyi ilman väkivaltaisuuksia.

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa 125 uutta tartuntaa ja kaksi uutta kuolemaa, Ranska jatkaa poikkeustilaa heinäkuulle

Asemiehet yrittivät vallata Yhdysvaltain osavaltion parlamentin

Sähköautoistaan tunnetun Teslan toimitusjohtaja Elon Musk kirjoitti perjantaina Twitterissä, että hänen mielestään Teslan osakkeen arvo on liian suuri.

Twiitin jälkeen Teslan pörssikurssi laski kymmenisen prosenttia. BBC:n mukaan yhtiön arvosta katosi 14 miljardia dollaria ja Muskin omasta pääomasta sen myötä kolme miljardia.

Wall Street Journal kertoi kysyneensä Muskilta, oliko kyseessä vitsi ja oliko twiittiä käyty läpi lakimiesten kanssa. Miehen vastaus oli lyhyt ja ytimekäs "ei".

Musk oli Twitterissä varsin aktiivisella tuulella muutenkin. Hän muun muassa lainasi runoilija Dylan Thomasin kuuluisaa runoa Do not go gentle into that good night yhdessä twiitissään.

Thomas kirjoittaa runossaan "Rage, rage against the dying of the light".

Lisäksi hän kirjoitti myyvänsä lähes kaiken fyysisen omaisuutensa, ja että hänen tyttöystävänsä on hänelle vihainen.

– Koemme, että nämä ovat kieli poskessa tehtyjä kommentteja. Elon vain nyt on sellainen. Mutta se todella aiheuttaa päänsärkyä sijoittajille ja Wall Streetillä ollaan selvästi turhautuneita, sijoitusyhtiö Wedbush Securitiesin analyytikko Daniel Ives kommentoi Muskin touhuja uutistoimisto Reutersille.

Muskilla on "Twitter-lieka"

Värikkään Twitter-käyttäytymisensä vuoksi Muskin täytyy tarkastuttaa esimerkiksi Teslaan liittyvät twiittinsä asianajajallaan. Musk suostui Yhdysvaltojen arvopaperikomissio SEC:n vaatimuksiin twiittivahdista sen jälkeen, kun hän kirjoitti noin kaksi vuotta sitten Twitterissä harkitsevansa Teslan vetämistä pois pörssistä. Osakkeen kurssi nousi tuolloin yksitoista prosenttia. Tesla ja Musk välttivät oikeudenkäynnin maksettuaan 40 miljoonan dollarin korvaukset.

Sopimuksen mukaan Musk joutui eroamaan yhtiön hallituksen puheenjohtajan paikalta ainakin kolmen vuoden ajaksi, mutta sai kuitenkin jatkaa yhtiön toimitusjohtajana. Viime kuussa liittovaltion tuomari kuitenkin totesi, että Tesla ja Musk on syytä saattaa oikeuden eteen osakkeenomistajien kanteen vuoksi.

Elon Musk on ollut otsikoissa vuosien saatossa erilaisten tempaustensa vuoksi. Voit lukea niistä lisää alla olevista linkeistä.

Lue myös:

Tesla-miljardööri Elon Musk voitti herjausoikeudenkäynnin – Kutsui Thaimaan luolapelastusoperaatioon osallistunutta miestä pedofiiliksi(7.12.19)

Elon Musk jälleen vauhdissa: Teslan toimitusjohtaja julkaisi rap-biisin "RIP Harambe" kuolleen meemigorillan kunniaksi(1.4.19)

Elon Musk ja Tesla sopivat petossyytteet 40 miljoonalla dollarilla – Musk eroaa Teslan hallituksen puheenjohtajan paikalta(30.9.18)

Teslan toimitusjohtaja Elon Musk poltti pilveä ja joi viskiä haastattelussa(7.9.18)