Kun Marshallinsaarille saapui viime vuonna vaarallinen virus, piskuinen saarivaltio Tyynenmeren keskellä julisti hätätilan ja teki kaikkensa viruksen leviämisen pysäyttämiseksi.

Uusia tapauksia paljastui muutamia kymmeniä joka päivä.

Iskujoukot lähetettiin jokaiseen tartuntapesäkkeeseen, mutta lääkärit uupuivat ja terveydenhuoltojärjestelmä oli romahduksen partaalla.

Se virus ei kuitenkaan vielä ollut korona, vaan denguekuumetta aiheuttava virus. Se tartutti tuhansia Marshallinsaarten lähes 60 000 asukkaasta, mutta nyt epidemia on hiipumassa.

Elokuussa alkaneesta dengue-epidemiasta tuli kuin valtava sotaharjoitus, joka viritti Marshallinsaaret taisteluvalmiiksi uutta uhkaa, koronavirusta vastaan.

Kokemuksesta oli hyötyä, sillä Marshallinsaaret tiesi heti mitä pitää tehdä. Nyt se on jäänyt yhdeksi maailman viimeisistä koronavirusvapaista maista. Mutta miten se oikein onnistui?

Marshallinsaarten ihmeen takana on pitkälti yksi valpas mies, terveysministeri Jack Niedenthal.

Hän sattui tammikuussa keskustelemaan päivittäin Yhdysvaltain tartuntatautiviraston CDC:n kanssa.

– CDC kertoi olevansa hyvin huolissaan koronaviruksesta. Ajattelin, että voihan paska, mitä tästä tulee, Niedenthal kertoo kotoaan maan pääkaupungista Majurosta.

Niedenthalin Amerikan-soittojen syynä oli denguekuumeen ja koronaviruksen väliin mahtunut kolmas vaarallinen tartuntatauti, tuhkarokko, joka riehui loppuvuodesta Tyynenmeren saarilla.

Esimerkiksi Samoassa tuhkarokko surmasi 83 ihmistä, mutta Marshallinsaaret onnistui pitämään sen rajojensa ulkopuolella.

Marshallinsaaret oli joulukuun alussa antanut maahantulokiellon kaikille, jotka eivät pystyneet osoittamaan, että ovat jo sairastaneet tuhkarokon tai että heidät on rokotettu sitä vastaan.

Majuron lentokentällä tulijoita osattiin siksi jo hyvissä ajoin vahtia paljon tarkemmin kuin vaikkapa Helsinki-Vantaan kentällä.

Heti kun maailmalle selvisi tammikuussa, että koronavirus voi tarttua ihmisestä toiseen, Marshallinsaaret antoi ensimmäiset matkustusrajoitukset myös koronaviruksen varalta. Kiinassa käyneet pantiin karanteeniin.

Pari viikkoa myöhemmin Marshallinsaaret kielsi virkamiesten ulkomaanmatkat. Ja maaliskuun alkupuolella se kielsi maahantulon kaikilta. Esimerkiksi lentokoneeseen sai kyllä nousta ja poistua maasta, mutta takaisin ei ollut enää tulemista.

Marshallinsaarten viesti maailmalle oli selvä.

– Unohtakaa meidät, me suljemme nyt ovet, terveysministeri Niedenthal kertoo.

Niedenthal uskoo, ettei Marshallinsaarilla ollut varaa lepsuilla. Uusi epidemia denguekuumeen ja juuri alkaneen influenssan päälle olisi kaatanut maan terveydenhoitojärjestelmän.

– Ihmiset sanoivat, että olemme ihan hulluja. CDC:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n mielestä olimme ylivarovaisia, Niedenthal kertoo.

Se oli silloin. Nyt varovaisuus on palkittu.

– Tiukkuutemme ei ollut neroutta vaan pelkoa. Nyt näemme kaaoksen ympärillämme muussa maailmassa, mutta olemme itse helpottuneita, Niedenthal sanoo.

Tinkimätön linja johti kuitenkin välikohtaukseen.

Maaliskuun puolivälissä Majuron lentokentälle juuttui Guamin saarelta lähtenyt United Airlinesin kone. Ilmeisesti teknisen vian takia se ei voinut enää jatkaa matkaansa.

Koska Guamilla oli jo koronatapauksia, Marshallinsaarten viranomaiset eivät päästäneet koneen matkustajia lentokenttärakennukseen.

– United pyysi ja aneli, mutta toistimme, että matkustajien on pysyttävä siinä hemmetin koneessa, Niedenthal kirjoitti tuolloin Facebook-sivullaan. Osa matkustajista jaloitteli, mutta vain koneen vieressä.

Yön yli jatkuneen odotuksen jälkeen United sai paikalle toisen koneen hakemaan matkustajansa pois.

Samaan aikaan United Airlines ilmoitti, että se supistaa lentojaan Marshallinsaarille voimakkaasti.

Island Hopper -nimellä tunnettu lentoreitti Guamin ja Havaijin välillä on Marshallinsaarten ja Mikronesian elämänlanka muuhun maailmaan.

Ennen koronakriisiä reittiä lennettiin neljä kertaa viikossa molempiin suuntiin, nyt enää kerran kuukaudessa. Kukaan ei tosin saa silloinkaan poistua koneesta Majuron kentällä.

Kielto koskee myös maan toista kansainvälistä lentokenttää, Kwajaleinin atollilla sijaitsevaa suurta Yhdysvaltain sotilastukikohtaa, jossa kone tekee välilaskun. Tukikohdassa harjoitellaan mannertenvälisten ohjusten torjuntaa ja tehdään muita ohjuskokeita.

Tukikohdassa palvelevat amerikkalaissotilaat saavat poistua Kwajaleinista huoltolentojen mukana, mutta uusia sotilaita Marshallinsaaret ei huoli edes karanteenin kautta.

Myös siviilit saavat vielä toistaiseksi poistua Marshallinsaarilta, mutta sekin oikeus voi pian olla historiaa, Niedenthal vihjaa.

Syynä on Niedenthalin mukaan se, että Yhdysvalloissa asuvat Marshallinsaarten kansalaiset eivät enää halua sukulaisia riesakseen epidemian aikana. Yhä useampi Yhdysvalloissa asuva siirtotyöläinen on jäänyt työttömäksi tai sairastunut.

Ainoan ulkomaanyhteyden lähes täydellinen katkaisu on ollut monelle marshallinsaarelaiselle erittäin kova pala, sillä kolmannes maan kansalaisista on muuttanut työn ja paremman elintason perässä luvattuun maahan, Yhdysvaltoihin.

Saman perheen jäseniä on usein molemmissa maissa, ja liikenne maiden välillä oli vilkasta.

Niedenthalin oma vaimokin on tällä hetkellä jumissa Oregonin osavaltiossa, jonne hän lähti auttamaan perheen tytärtä synnytyksessä.

Lapsi syntyi pari viikkoa sitten, mutta terveysministeri Jack Niedenthal on nähnyt lapsenlapsestaan vain valokuvia. Eikä hän tiedä, milloin saa taas vaimonsa luokseen.

Niedenthalin perhetilanne on omiaan taittamaan terän mahdolliselta kritiikiltä. Moni saarelainen haluaisi nähdä omaisiaan, mutta ymmärtää, että kaikkien ahdinko ministeriä myöten on aivan yhtä kova.

Merenkulkualalla pitkään työskennellyt Steven Tawake ei nyt pääse näkemään vanhempaa veljeään. Veli on töissä Kaliforniassa, eikä voisi palata Marshallinsaarille.

Veljen tilanne on kuulemma hyvä, mutta Amerikan-sukulaisten joukossa saattaa hänen mukaansa olla niitäkin, jotka ovat saaneet koronavirustartunnan.

Yhdysvalloissa on huomattu, että ainakin Oregonissa nimenomaan Tyynenmeren alueelta kotoisin olevat ovat se etninen ryhmä, jonka piirissä koronavirustartuntoja on havaittu kaikkein eniten väkilukuun suhteutettuna.

Tawake työskentelee Okeanos-säätiössä, joka auttaa perinneveneellään rahtikuljetuksissa pääkaupungin ja kaukaisten atollien välillä.

Okeanosin veneellä myös Ylen kuvausryhmä pääsi keväällä 2018 syrjäiselle Enewetakin atollille raportoimaan maan ydinkokeiden seurauksista.

Tawake uskoo, että Marshallinsaarten sulku pitää, eikä luvattomia merikuljetuksia naapurimaista pääse livahtamaan virusvartioinnin ohi.

Yrittäjiä saattaisi ilmaantua, koska marshallinsaarelaisia on nyt jumissa Yhdysvaltain lisäksi myös muissa maissa pitkin Tyynenmeren aluetta. Maassa kiistellään siitä, pitäisikö heidän antaa palata.

Tawaken mukaan Marshallinsaarillakin pestään nyt ahkerasti käsiä ja pidetään tavallista enemmän etäisyyttä, varmuuden vuoksi. Eihän sitä koskaan tiedä.

Veneenveistäjä ja perinteisen navigoinnin asiantuntija Alson Kelen puolestaan kiittelee ministeri Jack Niedenthalia siitä, että Marshallinsaaret on onnistunut säilymään virusvapaana, ainakin toistaiseksi.

– Jack ja hänen porukkansa ovat mahtavia. Heidän ansiostaan meillä ei ole koronavirusta, Kelen kertoo Ylelle somen välityksellä.

Itsensä eristänyt saarivaltio on tehnyt kaikkensa varautuakseen epidemiaan mahdollisimman hyvin, koska se on poikkeuksellisen haavoittuvainen.

Niedenthalia hirvittää edes ajatella, millaista tuhoa koronavirus tekisi kansassa, jossa ylipaino ja krooniset sairaudet ovat hyvin tavallisia.

Niinpä Majuroon rakennettiin pikavauhdilla uusi kahdeksanpaikkainen eristysyksikkö, joka on varustettu Yhdysvaltain lahjoittamilla hengityskoneilla.

Marshallinsaarten valtio osti lisäksi kymmenen hengityskonetta Taiwanista – aiemmin niitä oli koko maassa vain viisi.

Myös koronavirustestejä on saatu hankittua. Kahta ihmistä on epäilty tartunnasta, mutta testitulokset olivat negatiivisia. Marshallinsaaret on siis toistaiseksi selvinnyt säikähdyksellä.

Tähän kaikkeen köyhällä kehitysmaalla ei olisi itse ollut varaa. Sen avunpyyntö kaikui onneksi kuuleville korville.

Marshallinsaarten tärkein ulkomainen auttaja on Yhdysvallat, joka hallinnoi saariryhmää 1980-luvulle asti. Liittovaltion eri virastot ovat antaneet tai luvanneet Marshallinsaarille yhteensä noin kuusi miljoonaa dollaria koronaviruksen torjuntaan.

Yhdysvalloista on saatu muun muassa hengityssuojaimia ja muita sairaanhoitohenkilöstön tarvitsemia suojavarusteita.

Saman verran, reilut kuusi miljoonaa euroa Marshallinsaaret on saanut myös Aasian kehityspankilta.

Tyynellämerellä kansainvälinen apu voi tosin tarkoittaa myös hyvin suorasukaista vaihtokauppaa.

Marshallinsaaret on niitä harvoja maita maailmassa, joilla on yhä diplomaattisuhteet Taiwanin eikä Manner-Kiinan kanssa. Siitä hyvästä Taiwan tukee avokätisesti pientä liittolaistaan.

Viikko sitten Taiwan lahjoitti 20 000 hengityssuojainta suoraan Marshallinsaarten hallitukselle ja presidentille, joka puolestaan lupasi kirjallisesti tukea "Taiwanin kansainvälistä osallistumista" – Taiwanilla kun on Kiinan painostuksen takia vaikeuksia osallistua mihinkään kansainväliseen yhteistyöhön.

Niedenthal ei pidä Taiwanin apua ongelmallisena, vaan kertoo, että yhteistyöstä Taiwanin kanssa on vain myönteisiä kokemuksia.

Marshallinsaarten lisäksi Tyynenmeren pikkumaat Nauru, Palau ja Tuvalu pitävät yhä kiinni diplomaattisuhteistaan Taiwanin kanssa, ja niitä kaikkia Taiwan on tukenut taistelussa koronavirusta vastaan.

Marshallinsaarten talous ei ole romahtanut samalla tavalla kuin muualla maailmassa. Maan tärkein tulonlähde on kalastusoikeuksien myynti, johon koronakriisi ei ole vaikuttanut.

Maa koostuu kaukana toisistaan sijaitsevista atolleista, joilla voidaan omasta takaa tuottaa oikeastaan vain kookospähkinöitä. Niistä on alkuvuonna kertynyt poikkeuksellisen hyvä sato, yksi kaikkien aikojen parhaista.

Valtiolle se tosin tietää rahanmenoa, koska kookospähkinät ovat lähinnä työllisyyspolitikkaa. Valtio ostaa sadon ylihintaan tukeakseen atollien asukkaita.

Saarelaiset eivät kuitenkaan elä vain taskurahalla ja kookosmaidolla – vaan ennen kaikkea amerikkalaisella tuontiruualla.

Huoltokuljetukset Marshallinsaarille toimivat yhä. Konttilaivat saapuvat ja lastit puretaan, mutta karanteenimääräyksistä ei luisteta.

Ruoka ei siis ole ainakaan heti loppumassa.

Ja onhan vielä rannaton, aava valtameri. Se on lähellä, nykyisin ilmastonmuutoksen aikoina oikeastaan liian lähellä. Niedenthalin kodin ikkunasta on muutama metri rantaan.

– Poikani voivat vaikka kalastaa meille illallisen. Täällä tunnen oloni turvallisemmaksi kuin Yhdysvalloissa, jossa olisin riippuvainen kaupoista, Niedenthal sanoo.

Hän on syntyjään yhdysvaltalainen, mutta otti elämäntehtäväkseen erityisesti Bikinin atollilta evakuoitujen marshallinsaarelaisten edunvalvonnan.

Niedenthal kertoo, että hän on ollut intohimoinen matkustaja ja lentänyt miljoonia kilometrejä ristiin rastiin. Nyt kun ei enää voi matkustaa, ei hän sitä enää kaipaakaan.

– Ei ole väliä, vaikka en koskaan enää pääsisi takaisin Yhdysvaltoihin. Täällä olen onnellinen, Niedenthal sanoo.

Viimeisellä rannalla.

Voit keskustella jutusta 2.5. kello 23 saakka kirjautumalla Yle Tunnuksella.

Pohjois-Korean valtion uutistoimiston KCNA:n mukaan maan johtaja Kim Jong-un osallistui lauantaina lannoitustehtaan avajaisiin, kertoo uutistoimisto Reuters.

Reuters ei ole pystynyt vahvistamaan KCNA:n raportoinnin tietoja muualta.

KCNA kertoo, että Kimin esiintyminen tehtaalla oli johtanut "jyriseviin hurraa-huutoihin". Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin lähellä sijaitsevan Suncheonin kaupungin tehtaan avajaisissa oli KCNA:n mukaan myös muuta valtion johtoa ja hänen siskonsa Kim Yo-jong.

Kim Jong-un on viimeksi esiintynyt julkisuudessa kolme viikkoa sitten ja hänen terveydentilastaan on liikkunut paljon huhuja viime aikoina.

Häneltä jäi väliin muun muassa Pohjois-Korean perustajan Kim Il-sungin syntymän vuosipäivän juhlallisuudet 15. huhtikuuta. Poissaolo noteerattiin, sillä kyseessä on sulkeutuneen valtion vuoden merkittävin juhlapäivä.

Viime viikolla Reuters kertoi Kiinan lähettäneen Pohjois-Koreaan ryhmän lääketieteen asiantuntijoita ja korkea-arvoisia virkamiehiä Kiinan kommunistisen puolueen ulkosuhteiden osastolta.

Pohjois-Korean johtaja on kadonnut julkisuudesta pitkiksi ajoiksi aiemminkin. Vuonna 2014 Kim oli poissa julkisuudesta yli kuukauden ja palasi valtiollisen television kuviin ontuvana.

Lue lisää:

Etelä-Korea rauhoittelee huhuja Kim Jong-unista: "Hän elää ja voi hyvin"(27.4.)

Pohjois-Korean johtajan kunnosta liikkuu villejä huhuja – Tämän tiedämme nyt Kim Jong-unin terveydentilasta ja seuraajaehdokkaasta(26.4.)

Kim Jong-unin juna havaittu mahdollisesti rannikon lomakohteessa – Reuters: Kiina lähetti lääkäritiimin tutkimaan Pohjois-Korean johtajaa (25.4.)

Kun EU-maat kymmenisen vuotta sitten pohtivat keinoja tukea finanssikriisin kurittamaa Kreikkaa, taustalla häilyi paljon suurempi ongelma.

Markkinat olivat menettäneet luottamuksensa Italiaan ja silloiseen pääministeriin Silvio Berlusconiin. Italian ja Saksan 10-vuoden valtionvelkakirjojen välinen ero, josta Italiassa käytetään englanninkielistä termiä Lo Spread, oli noussut 574 pisteeseen.

Kreikan pelastamisesta juuri ja juuri selvittiin, mutta Italiasta puhuttiin termillä "too big to fail", liian suuri kaatumaan. Jos Italia ajautuisi Kreikan kaltaiseen tilaan, sitä ei voitaisi EU:n yhteisilläkään toimilla pelastaa, sen verran suuria maan velat ovat.

Finanssikriisistä selvittiin lopulta luomalla euroalueelle rakenteet vastaavien kriisien varalle, sekä ennen kaikkea sillä, että Euroopan keskuspankki EKP alkoi ostaa markkinoilta erittäin suuria määriä valtionvelkakirjoja.

Koronakriisi iski Italiaan ensimmäisenä maana Euroopassa ja on saanut sen talouden polvilleen. Jälleen kerran pelastavana enkelinä on ollut Euroopan keskuspankki.

Italian BKT:n ennustetaan laskevan tänä vuonna jopa 14 prosenttia

– Ilman EKP:tä Italia olisi jo finanssikriisissä, toteaa arvostetun lontoolaisen London School of Economicsin professori ja Italian valtiovarainministeriön entinen pääekonomisti Lorenzo Codogno.

Hän on tutkinut koronakriisin vaikutuksia Italian talouteen ja tullut siihen johtopäätökseen, että markkinat olisivat menettäneet luottamuksensa Italiaan jo kauan sitten, ellei EKP ostaisi suuria määriä Italian velkaa.

Codogno on ennusteissaan Italian viranomaisia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää pessimistisempi. Niiden ennusteet perustuvat perinteisiin menetelmiin, jotka eivät Codognon mukaan pysty ennustamaan koronan kaltaisen ennennäkemättömän šokin vaikutuksia.

Codogno ennustaa Italian talouden supistumista tutkimalla muun muassa sähkönkulutuksen vähentymistä tietyillä talouden sektoreilla sekä tekemällä tunnelmia mittaavia kyselytutkimuksia Italian yrityskentässä.

– Arvioni on, että Italian talous supistuu tänä vuonna 14 prosenttia. Samalla valtio velkaantuu kovaa vauhtia ja velan osuus bruttokansantuotteesta nousee yli 170 prosentin, Codogno sanoo Yleisradiolle.

Hänen mukaansa talous alkaa toipua uudelleen ensi vuonna, mutta kestää vuosia ennen kuin se palaa ennalleen.

Italian tukitoimia vaivaa tehottomuus

Korona iski kovimmin Italian teollisuustuotannon ytimeen Lombardian maakuntaan. Italiasta puhuttaessa on hyvä muistaa, että se on yksi maailman suurimmista teollisuusmaista.

Tehtaat menivät kiinni, koska ihmiset määrättiin pysymään kotonaan ja integroituneessa globaalissa taloudessa eläneiden yritysten toimitusketjut kuihtuivat kokoon.

Mutta isku oli kova myös muilla sektoreilla.

– Turismi työllistää 6 prosenttia Italian koko työvoimasta ja se tyrehtyi kuin seinään. Myös palvelut kärsivät, koska ihmiset pysyvät kotonaan, Codogno sanoo.

Italian keskustavasemmistolainen hallitus ja pääministeri Giuseppe Conte olivat Codognon mukaan ottaneet opikseen vuoden 2011 finanssikriisistä ja toimivat nyt nopeasti.

Verojen ja asuntovelan maksuun annettiin lisäaikaa ja näin varmistettiin kansantalouden likviditeetti, eli se, että varallisuutta oli käytettävissä.

Italia on ilmoittanut tukevansa maan yrityssektoria yhteensä 750 miljardin euron lainantakauksilla. Tästä kuitenkin vasta reilut kolme miljardia on saatu käyttöön.

– Ongelma on se, että julkinen sektori on tehoton jakamaan tukea, sillä byrokratian määrä on valtava, Codogno sanoo.

Hänen mielestään Italian tulisi nyt tarjota suoraa rahallista tukea sekä yrityksille että kotitalouksille. Näin tehottomuus ja laajalle levinnyt korruptio kierrettäisiin.

Italian tukitoimet ovat laajamittaisia, mutta kalpenevat esimerkiksi naapurimaa Saksan laajan 1 200 miljardin euron tukipaketin rinnalla.

Apua koronabondeista?

Talouden supistuminen samalla kun valtio velkaantuu kovaa vauhtia on riskialtista touhua. Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkijan Antti Ronkaisen mukaan Italian velkasuhteen räjähdysmäinen kasvu on resepti, jonka pahin lopputulema voi olla uusi koko mantereenlaajuinen kriisi.

– Jos sijoittajat menettävät luottamuksensa Italian maksukykyyn, ajaa se korot nousuun ja aiheuttaa uuden eurokriisin. Lopulta joko muiden jäsenmaiden tai Euroopan keskuspankin on pelastettava Italia, hän ennustaa.

Juuri tästä syystä Italia on vaatinut euroaluetta ottamaan käyttöön niin sanotut koronabondit, eli koko euroalueen yhteiset velkakirjat. Näin Italia saisi markkinoilta rahaa ilman, että sen velkasuhde heikentyisi niin pahasti kuin nyt.

Monet Pohjois-Euroopan maat, Suomi mukaan luettuna, vastustavat ajatusta. Pohjois-Euroopan mielestä yhteisvastuullinen velka merkitsisi tulonsiirtoa varakkailta ja taloutensa paremmin hoitaneilta mailta velkaantuneille Etelä-Euroopan maille.

Ronkaisen mukaan ongelma on luonteeltaan poliittinen.

– Jos koronabondit otetaan käyttöön, johtaa se oikeistopopulismin nousuun Pohjois-Euroopassa. Jos niitä ei oteta käyttöön, nousee eurovastaisuus puolestaan Italiassa, hän sanoo ja lisää, että poliitikoille onkin helpompaa, jos EKP pelastaa Italian.

Seuraava ongelma Ronkaisen mukaan kuitenkin on, että artikla 123 kieltää jäsenmaiden suoran rahoittamisen.

– Saksan perustuslakituomioistuin antaa ensi viikon tiistaina ratkaisun EKP:n velkaostoista, joka voi rajoittaa EKP:n uusia tukitoimia, hän ennustaa.

Italialainen taloustieteilijä Codogno on tutkinut yhteisvastuullisia velkamekanismeja kattavasti. Hän ymmärtää, miksi maat kuten Suomi ovat epäileväisiä niiden suhteen.

– Yhteisen velan ottaminen on iso askel. Se vaatii kansan tuen taakseen sekä mittavia muutoksia EU:n vallitseviin sopimuksiin, hän sanoo.

Italian velkaantumisen vaarallisin uhri: Pankit

Antti Ronkaisen mukaan koronakriisin myötä ongelmavelkojen määrä Italian pankeissa kasvaa. Italiassa niitä on jo nyt yhdessä Kreikan kanssa eniten koko euroalueella.

– Ongelmavelkojen kasvu saattaa johtaa uudenlaiseen pankkikriisiin Välimerellä, hän toteaa.

Ronkainen kehottaa suomalaisia pitämään tarkasti silmällä Italian julkisen velan kasvua ja sen valtionvelan korkoja.

Italiassa maan velkakirjoja on runsaasti maan pankkien hallussa, mikä tarkoittaa sitä, että pankkien kohtalo liittyy suoraan Italian talouden tilaan ja markkinoiden luottamukseen siihen.

Pankkien ongelmavelkoja kasvattaa myös se, että Italian hallitus on myöntänyt asuntosäästäjille oikeuden olla lyhentämättä asuntolainojaan.

Tämä on lisännyt entisestään maan pankkien haavoittuvuutta. Ja kun tähän päälle lisätään PK-yritysvetoisen Italian lukuiset konkurssit, näyttää pankkien tilanne vieläkin arveluttavammalta.

– Koronavirus iski ensimmäisenä Italiaan, mutta sen jälkeen kaikki Euroopan maat ovat siirtyneet sosiaaliseen eristykseen. Eristämisen pystytys kävi nopeasti, mutta purkaminen voi kestää, Ronkainen muistuttaa.

Hänen mukaansa Euroopan maat ovat palveluvetoisia, ja ne kärsivät eristyksen jatkumisesta. Koronakriisi voi Ronkaisen mukaan synnyttää uusia Italioita, jos esimerkiksi Ranska ei elvy nopeasti ja sen velka nousee pitkälle yli 100 prosenttiin.

Lue myös:

Edessä kaikkien aikojen riita rahasta – Miljardit tai tuhannetkaan eivät riitä, kun EU-maat etsivät pelastusta kriisin jälkeen

Italialaiset pettyivät EU:n kriisinhoitokykyyn – Tutkija: Nyt ei ole aika pohjoisen ja etelän poteroille

Italiassa veronkierto on Euroopan yleisintä, mutta muuallakin Euroopassa harrastetaan verokeplottelua – ja siitä hyötyy muilta tiukkaa taloudenpitoa vaativa Hollanti

Eurooppa-kirje: Rakkautta koronan aikaan – ja samalla ei niin kovin suurta rakkautta EU-maiden kesken

Helsinkiläisessä yksityisessä päiväkodissa sattui joulukuussa lapsen henkeä uhannut tilanne, ilmenee Helsingin kaupungin nettisivuillaan julkaisemasta pöytäkirjasta.

Kaupungin mukaan ranskalaissuomalaisessa Club des Cinq -päiväkodissa järjestetyissä juhlissa oli tarjottu allergiselle lapselle syötäväksi tuotetta, jonka sisältämä ruoka-aine olisi voinut aiheuttaa tälle anafylaktisen sokin eli äkillisen ja hengenvaarallisen allergisen reaktion.

Pöytäkirjassaan kaupunki toteaa, ettei päiväkoti ollut huomioinut huoltajan ilmoittamaa vakavaa allergiaa ja sen hoitoon liittyneitä mahdollisia hoitotoimenpiteitä.

Palveluntuottaja oli tehnyt virhearvion tarjoamalla lapselle allergisoivaa tuotetta ja olettanut virheellisesti huoltajan olleen vastuussa tarjotun ruoan sisällöstä päiväkodin toiminta-aikana järjestetyissä juhlissa, pöytäkirjassa sanotaan.

Kaupunki päätyi antamaan päiväkodille varhaiskasvatuslain mukaisen huomautuksen. Toimi on hyvin poikkeuksellinen, selittää päätöksen tehnyt varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Eeva Tiihonen Helsingin kaupungilta.

Huomautus on hänen mukaansa parin vuoden sisään ainoa laatuaan yksityisissä päiväkodeissa Helsingissä.

Äiti kuvailee tilannetta hengenvaaralliseksi

Kaupungin pöytäkirjassaan mainitsema "allergisoiva tuote" oli käytännössä hasselpähkinätäytteinen suklaakonvehti, sanoo lapsen äiti Ylelle. Hän haluaa esiintyä nimettömänä, koska kyse on lapsen terveyteen liittyvistä asioista.

Äidin mukaan perhe oli useaan kertaan varmistanut, että päiväkoti oli tietoinen lapsen anafylaktisesta pähkinäallergiasta. Tämä käy ilmi myös Ylelle toimitetusta tausta-aineistosta.

Vanhempi kertoo, että perhe oli mennyt päiväkodin joulujuhliin, joissa kukin lapsi oli saanut nimikoidun ja teipillä suljetun pussin.

– Lapseni avasi hänelle ojennetun pussin. Sisällä oli suklaakonvehti. Hän ojensi sen minulle ja sanoi, että "katso äiti, suklaata". Eli vaikka hän on hyvin nuori, hän ymmärsi, ettei saa syödä sitä.

Äidin mukaan konvehti oli täynnä hasselpähkinää ja se olisi ollut hänen lapselleen hengenvaarallinen.

Vanhemmat säikähtivät tilannetta sen verran, että vaihtoivat päiväkotia heti tapahtuneen jälkeen.

Päiväkoti myöntää virheen: Erittäin valitettavaa

Päiväkodin johtaja Marina Seppi pahoittelee tapahtunutta. Perheille oli valmistettu lahja, joka sisälsi lasten tekemiä leluja, perheelle tarkoitetun kortin sekä suklaakonvehdin.

Hänen mukaansa päiväkodissa oli sattunut virhe, kun herkkuja ostettaessa ja pakattaessa ei ollut muistettu huomioida lapsen pähkinäallergiaa.

– Päiväkodissa on aina ollut erilaisille ruoka-aineille allergisia lapsia, eikä vastaavaa vahinkoa ole tapahtunut aikaisemmin eikä sen jälkeen, Seppi kirjoittaa Ylelle sähköpostitse.

Hän toteaa päiväkodin saaneen huomautuksen kaupungilta tiukan puhuttelun jälkeen. Päiväkodissa on Sepin mukaan ohjeet ja menettelytavat allergiareaktioiden varalta. Henkilökunnassa on myös ensiapukursseja käyneitä työntekijöitä.

– Tapahtuma oli erittäin valitettava ja kova muistutus asian tärkeydestä.

Toiminnasta valitettu kaupungille muutenkin

Päiväkoti on ollut tarkastelun alla kaupungilla muutenkin.

Huomautusta koskevasta pöytäkirjasta ilmenee, että kaupunki sai viime syksyn aikana useita palautteita, jotka ovat koskeneet henkilökunnan määrää ja pätevyyttä sekä henkilöstömitoituksen ja turvallisuuden toteutumista päiväkodissa.

Pöytäkirjan mukaan päiväkotiin on tehty marraskuussa eli ennen jouluista allergiatapausta ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti. Käynnin jälkeen palveluntuottajaa eli päiväkotia on ohjeistettu huolehtimaan varhaiskasvatuslain mukaisen henkilöstömitoituksen järjestämisestä ja turvallisuuden toteutumisen varmistamisesta.

Varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Eeva Tiihonen ei kommentoi tarkastuskäynnillä tehtyjä havaintoja eikä esimerkiksi sitä, onko palautteille ollut aihetta vai ei. Hän vetoaa siihen, että asia on keskeneräinen ja valmistelussa eikä siitä siksi voi lausua mitään.

Yleisellä tasolla hän sanoo, että kaupunki suhtautuu kaikkiin sille tuleviin palautteisiin vakavasti ja selvittää ne huolellisesti.

Johtaja: Huomiot on nyt korjattu

Päiväkodin johtaja Marina Seppi selittää, että henkilökunnan ja lasten lukumäärän on täytettävä tiukat määräykset koko päivän ajan ja että palautteet ovat liittyneet tilanteisiin, joissa esimerkiksi lasten tuonti tai haku ja työntekijän saapuminen töihin eivät ole osuneet yksiin, vaan lapsia on ollut hetken aikaa muutama liikaa henkilökunnan lukumäärään nähden.

Palaute turvallisuuden toteutumisesta liittyy hänen mukaansa juuri henkilöstöasiaan. Asiaan on kiinnitetty aiempaa tarkempaa huomiota, ja sitä on korjattu ja korostettu henkilökunnalle.

– Palkatun henkilöstön lukumäärä ja lasten lukumäärä ovat oikeat, mutta haasteena, uskoakseni kaikissa päiväkodeissa, on pitää tasapaino joka hetki ja kaikissa tilanteissa.

Seppi sanoo ylipäätään, että vuorovaikutus joidenkin perheiden kanssa on ollut silloin tällöin haasteellista eivätkä henkilökemiat ole aina toimineet.

– Syksyllä tyytymättömyys valtasi muutamat perheet alkaen henkilökunnan vaihdoksista enkä osannut tasoittaa tunnelmia. Tyytymättömyys ja epäluulo kasvoivat, ja päätepisteenä oli tuo päivähoidon tarkastajien puhuttelu ja huomautus, hän kirjoittaa sähköpostissaan.

– Yrittäjän pitää tällaisessa tilanteessa katsoa peiliin ja keksiä keinot epäkohtien poistamiseen ja kitkatilanteiden käsittelyyn ja ratkaisuun rakentavasti.

Sepin mukaan päiväkotiin tehtiin helmikuussa uusi ennalta ilmoittamaton tarkastus. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota muun muassa siivouskomeroon, keittolevyn paikkaan sekä liian lähekkäin olleisiin käsipyyhkeisiin. Hän kertoo, että huomiot on nyt korjattu.

Kaupunki: Olemme valppaina

Helsingin kaupunkia edustava Eeva Tiihonen pitää Club des Cinq -päiväkodille annettua huomautusta isossa kuvassa poikkeuksellisena toimenpiteenä.

– Sen merkitys ja tarkoitus on, että palveluntuottaja ymmärtää asian vakavuuden.

Huomautuksesta seuraava askel on mahdollisuus viedä asia kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsittelyyn, Tiihonen taustoittaa mutta täsmentää puhuvansa asiasta yleisellä tasolla.

– Siinä yhteydessä voisi tulla kyseeseen määräyksen antaminen ja esimerkiksi toiminnan keskeyttäminen.

– Haluan korostaa, että on jo vakava toimenpide, kun päädytään antamaan huomautus. Aina tällaisen jälkeen asia on koko ajan tarkastelussa ja olemme hyvin valppaina sen suhteen, mikä on tilanne ja missä mennään, Tiihonen sanoo.

Yhdysvalloissa Michiganin osavaltiossa suuri joukko ihmisiä tunkeutui torstaina osavaltion parlamenttiin pääkaupungissa Lansingissä.

Aseistautuneet tunkeutujat vaativat ulkonaliikkumisen ja yritystoiminnan rajoitusten purkamista. Poliisit estivät joukon pääsyn parlamentin istuntosaliin.

Parlamenttiin tunkeutunut joukko kuului oikeistolaiseen ja kansallismieliseen Michigan United for Liberty -liikkeeseen. Sen Facebook-sivulla on 8 800 kannattajaa.

– Emme hyväksy, että jakamattomia oikeuksiamme rajoitetaan tai estetään millään perusteella, mukaanlukien COVID-19-pandemia, liikkeen Facebook-sivulla kerrottiin.

– Mielestämme jokaisella yhdysvaltalaisella ja michiganiläisellä on oikeus tehdä työtä ja hankkia perheelle elanto, matkustaa vapaasti, kokoontua uskonnolliseen tilaisuuteen tai muusta syystä, osoittaa mieltä hallitusta vastaan ja hankkia itse oma terveydenhuoltonsa, liike kertoi mielipiteistään.

Mielenosoituksen taustalla oli demokraattikuvernööri Gretchen Whitmerin päätös jatkaa Michiganin koronarajoituksia 15. toukokuuta saakka. Osavaltion oikeuslaitos totesi edellisenä päivänä päätöksen lailliseksi.

Michiganissa on todettu 41 000 koronainfektiota ja noin 3 800 ihmistä on kuollut tautiin.

Välikohtaus päättyi ilman väkivaltaa, mutta eräät osavaltioparlamentin jäsenet ehtivät jo varautua tulitaisteluun ja pukivat päälleen luotiliivit.

Presidentti Donald Trump on antanut tukea Michiganin "vapautusliikkeelle". Kuvernööri Whitmer on puolestaan mainittu yhtenä vaihtoehtona demokraattien tulevan presidenttiehdokkaan Joe Bidenin varapresidentiksi.

Vastaava mielenosoitus nähtiin myös kaksi viikkoa sitten.

Lue myös:

Michiganin tiukka koronakuri nostaa painetta ja kasvattaa pelkoa – jopa "enkelin" koputus ovella jännittää monia

Manchesterin yliopiston johtamassa tutkimuksessa on löydetty Italian rannikolta maailman suurin koskaan havaittu mikromuovikerääntymä. Tutkimus on julkaistu Science-tiedelehdessä ja siitä uutisoi BBC.

Korsikan, Sardinian ja Italian mannermaan välisellä merialueella tehdyissä tutkimuksissa yhdeltä neliömetriltä löytyi jopa 1,9 miljoonaa mikromuovihiukkasta.

Mikromuoviksi luokitellaan muovinkappaleet, jotka ovat alle yhden millimetrin kokoisia.

Arvioiden mukaan maailman meriin päätyy vuosittain 4 – 12 miljoonaa tonnia muovijätettä. Se on peräisin muun muassa asutuskeskuksista, teollisuudesta, valtamerilaivoista ja kalastuksesta.

Tiedotusvälineissä on herättänyt paljon huomiota rannoille kertyvä muovijäte samoin kuin valtamerten pinnalle kerääntyneet valtavat muovijätelautat. Nämä muodostavat kuitenkin vain ehkä yhden prosentin kaikesta meressä olevasta muovijätteestä. Tutkijoilla on puutteellinen käsitys siitä, minne muu muovi katoaa.

Suuri osa muovista hajoaa aikaa myöten pieniksi murusiksi, mikromuoviksi, ja painuu merenpohjaan. Manchesterin yliopiston tutkijat yrittivät selvittää, kasautuuko muovijäte joihinkin tiettyihin kohtiin merten pohjalla.

Veden pohjavirtaukset liikuttelevat valtavia määriä pohjahiekkaa ja -sedimenttiä, jolloin muodostuu jopa satoja metrejä korkeita ja kymmeniä kilometrejä pitkiä dyynejä. Tutkijat saivat vahvistusta käsitykselleen, että virtaukset kuljettavat mukanaan ja kasaavat tiettyihin paikkoihin myös muovijätettä.

Virtaukset kuljettavat happea ja ravinteita meren syvänteisiin, jotka usein ovat luonnon monimuotoisuuden tärkeimpiä kohteita. Näissä paikoissa olevat merenelävät saavat siis paljon muovijätettä päälleen. Tällä voi olla hyvin haitallisia vaikutuksia meriluonnolle, tutkijat toteavat.

Tutkimukseen osallistunut Bremenin yliopiston tutkija Elda Miramontes vertaa mikromuoviongelmaa koronavirukseen. Viruksen takia ihmiset ovat muuttaneet elämäntapaansa ja jopa keskeyttäneet työnsä.

– Olemme tehneet tämän kaiken välttääksemme sairastumista. Samalla tavalla pitäisi ajatella, jotta suojelisimme valtameriämme.

Tutkijat ovat laatineet merivirtausten perusteella mallinnuksen, mihin muovijätettä eniten kertyy. Mallinnuksen mukaan nyt tutkittu alue Italian lähellä ei ole pahimpia alueita.

Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi määrätyt kokoontumisrajoitukset ovat voimassa vappuviikonloppuna. Puolueet ja työmarkkinajärjestöt olivat siirtäneet perinteiset vapputapahtumansa muun muassa facebook-ympäristöön.

Vasemmistoliitto juhli vappua Facebookissa

Vasemmistoliitto vietti vappua puolueen Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson muistutti vappupuheessaan, että koronakriisissä tilanne on monella tapaa erilainen kuin aiemmissa talouskriiseissä.

– Nyt kukaan ei voi selittää talouden kriisiytymistä sillä, että jotkut maat olisivat tehneet vääränlaista talouspolitiikkaa. Ja kuten Turun telakan pääluottamusmies tällä viikolla totesi, tällä kertaa ei voi oikein kapitalistiakaan syyttää, Andersson huomautti.

Anderssonin mielestä nyt on uskallettava toimia laajan konkurssiaallon välttämiseksi ja kotimaisen kysynnän vauhdittamiseksi.

– Leikkauslistojen laatiminen keskellä talouskriisiä olisi ristiriidassa tämän kanssa. Leikkaaminen olisi myös varmin tapa syventää kriisiä, Andersson varoitti.

Andersson: Sadan euron elvytysseteli kaikille

Andersson viittasi siihen, että hallitus tulee vielä kevään aikana päättämään elvytyspaketista, jolla vauhditetaan Suomen taloutta samalla kun rajoitustoimia asteittain puretaan.

– Vasemmistoliitto esittää, yhtenä elvytyskeinona, että kaikille suomalaisille jaetaan esimerkiksi sadan euron “elvytysseteli”, joka olisi käytettävissä kulttuuri- ja palvelualoilla, kuten kivijalkakaupoissa, keikkapaikoilla, ravintoloissa ja parturi-kampaamoissa, Andersson ehdotti.

Elvytysseteli olisi Anderssonin mukaan kaikki suomalaiset huomioiva tapa vauhdittaa palvelualojen elpymistä siinä vaiheessa, kun rajoitustoimia voidaan laajemmin purkaa.

Antti Rinne: Kiitokset hoitajille ja lääkäreille

Myös sosiaalidemokraatit juhlivat vappua Facebook-sivullaan. Käpylän työväentalolta lähetetyssä virtuaalivappulähetyksessä puheen pitänyt puoluejohtaja Antti Rinne nosti esille koronaviruksen kukistamiseksi tehdyn työn.

– Siksi aivan aluksi haluan esittää syvimmän kiitokseni ja kunnioitukseni maamme terveydenhuollon eturintamaan: lääkäreille, hoitohenkilöstölle, siivoojille ja muille terveydenhoidon tukitoimia hoitaville 2020-luvun sankareille. Ilman teitä ja uupumatonta taisteluanne tätä pirullista vihollista vastaan emme voisi vähitellen valmistautua avaamaan Suomea uudelleen, Rinne kiitti.

Rinne muistutti, että hallitusohjelmassa varauduttiin ulkoa tulevan voimakkaan talouden epätasapainon tilanteeseen.

– Totesimme, että tällaisessa epätasapainotilanteessa hallitus varautuu elvyttävään politiikkaan välttääkseen työllisyyden ja talouden vakavamman romahduksen, Rinne sanoi.

Rinne kertoi seuranneensa tyytyväisenä, miten Sanna Marinin (sd.) hallitus on koronakriisin aikanakin jatkanut selkeällä tavalla sitä linjaa, josta toukokuussa 2019 yhteisesti sovittiin.

– Nyt Marinin hallituksen valmistautuessa ensimmäisen budjettinsa laadintaan tuota punnittua talouspolitiikan viritystä on syytä jatkaa. Finanssikriisin yhteydessä Euroopan maat menettivät vitkastelullaan monta vuotta esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna. Tällä kertaa meidän on toimittava toisin, viimeisen vappupuheensa puoluejohtajana pitänyt Rinne neuvoi.

Ohisalo: Elvytystoimilla ilmastokriisin kimppuun

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo käsitteli vappupuheessaan koronakriisin taloudellisia vaikutuksia. Ohisalo korosti, että elvytystoimien valinnassa katseen pitää olla tapeeksi kaukana.

– On aika rakentaa hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Nyt käynnistettävät elvytystoimet voivat nostaa ihmisiä pois taloudellisesta ahdingosta ja auttaa meitä torjumaan ilmastokriisiä, Ohisalo arvioi.

Vihreät viettivät virtuaalivappua Facebook-sivullaan.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah huolehti vappupuheessaan suomalaisten tioimeentulosta ja ja työpaikkojen säilymisestä koronakriisin yli.

– Suomen taloutta heikentävät rakenteelliset haasteet eli ikääntymisestä aiheutuvat sote-menopaineet ja vauvavajeesta johtuva työvoiman väheneminen eivät ole koronan myötä minnekään kadonneet, Essayah muistutti.

Jussi Halla-aho: Tukea omalle teollisuudelle

Suurimman oppositiopuolueen, perussuomalaisten, puheenjohtaja Jussi Halla-aho vaati vappupuheessaan, että työperäisen maahanmuuton sääntöjä pitää kiristää.

– Samalla Suomen ja koko Euroopan pitää tukea omaa teollisuuttaan ja maatalouttaan tullipolitiikalla, joka tekee halpatuonnista kannattamatonta. Tämä on myös kaikkein vaikuttavinta ja vastuullisinta ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Halpatuonnilla tuetaan kivihiilisähköllä pyörivää kiinalaista teollisuutta, Halla-aho huomautti.

Halla-ahon mielestä koronapandemia aiheuttaa monenlaista vahinkoa ja harmia, mutta se avaa myös uusia mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua.

– On Suomen ja suomalaisten etu ja ilmaston etu, että kivihiilisähköllä pyörivä kiinalainen tehdas pysyy kiinni, rahtilaiva satamassa ja lentokone maassa. Puolustamalla vastuullista, kotimaista teollisuuttaan Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija maailmassa, Halla-aho linjasi.

Halla-aho puhui perussuomalaisten YouTube-kanavalla.

SAK:n Eloranta: Sopiminen pelasti työpaikkoja

Palkansaajajärjestöistä suurin, SAK, juhli työväen vappua perinteisten toritapahtumien sijaan verkossa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korosti sopimusyhteiskunnan voimaa koronakriisissä. Kriisin iskiessä työmarkkinaosapuolet tekivät viipymättä sopimuksen, jolla nopeutettiin yritysten mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa ja parannettiin työntekijöiden työttömyysturvaa.

– Toimimalla nopeasti pelastamme työpaikkoja ja lomautetuilla työntekijöillä on toivottavasti työpaikka, jonne palata kriisin helpotettua, Eloranta muistutti.

Elorannan mukaan koronakriisistä johtuva yhteiskunnan poikkeustila on tuonut esiin työelämän piilossa olevia rakenteita. Matalapalkkatyötä tekevät palvelualojen ammattilaiset niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla pitävät yhteiskuntaa pyörimässä.

– Arvostusta heille on tullut, mutta tulisiko jossain vaiheessa myös muuta kuin sanallista tunnustusta. Miten olisi täydet työtunnit ja elämiseen riittävä palkka. Sen ei pitäisi olla kohtuutonta eikä liikaa vaadittu, Eloranta hämmästeli.

Orpo ja Kulmuni avasivat vappuaattona

Keskustan ja kokoomuksen puheenjohtajat julkistivat vappuviestinsä jo vappuaattona.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esitti, että koronakriisin jälkeisillä elvytyspanostuksilla pyritään ratkaisemaan myös ilmastokriisiä. Orpo vaati myös uudistuksia työmarkkinoille, sosiaaliturvaan ja verotukseen, jotta kriisistä palautuminen olisi nopeampaa.

– Me tarvitsemme joustavammat työmarkkinat. Kun valuuttakurssimme ei jousta, niin työmarkkinoiden pitää joustaa. Jos työmarkkinat eivät jousta, se tarkoittaa, että työttömien määrä kasvaa, mikä taas lisää pahoinvointia yhteiskunnassa, Orpo krosti.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni ehdotti Keskustan K-studion erikoislähetyksessä uudistuksia työmarkkinoille sekä mittavia teollisia investointeja uuden kasvun luomiseksi.

– Kun palkansaajien työkykyyn ja -hyvinvointiin satsataan sekä koulutusmahdollisuuksia parannetaan, voidaan yritysten tueksi tehdä tarpeellisia joustoja työllistämisen ja investointien kynnyksen madaltamiseksi, Kulmuni linjasi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on valmis asettamaan uusia tulleja Kiinalle koronaviruksen leviämisen takia.

Trump kertoo nähneensä todisteita koronaviruksen yhteydestä wuhanilaiseen laboratorioon. Kun toimittajat kysyivät presidentiltä, mikä sai hänet niin varmaksi yhteydestä, Trump vastasi, ettei voi kertoa sitä.

Yhdysvallat on useasti aiemminkin esittänyt, että virus olisi päässyt leviämään Wuhanissa toimivasta viruslaboratoriosta. Sekä kyseisen laboratorion johto että Kiinan viranomaiset ovat kiistäneet asian.

Koronaviruksen uskotaan lähteneen leviämään Kiinan Wuhanissa viime vuoden lopulla.

Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisö sanoi torstaina, että uusi koronavirus sai alkunsa Kiinassa. Tietojen mukaan virus ei kuitenkaan olisi keinotekoinen.

Trump valmistautuu vaaleihin

Trump kertoo hallintonsa ja eri toimijoiden tutkivan, kuinka virus kehittyi ja mitä Kiina olisi voinut tehdä estääkseen sen leviämistä.

Vaikka asiaa vasta tutkitaan, Trumpilla on epäilynsä.

– He olisivat voineet pysäyttää sen, Trump sanoi viitaten siihen, että kansainvälisiä lentoja ei olisi peruttu tarpeeksi ajoissa.

Trump vaikuttaa nostaneen Kiinan koronavirustoimet merkittäväksi osaksi presidentinvaalikampanjaansa. Yhdysvalloissa on määrä pitää vaalit marraskuussa.

Trump sanoi aikaisemmin, että Kiina ei halua, että hänet valitaan uudelleen presidentiksi.

Kiina ja Yhdysvallat allekirjoittivat tammikuun alussa kauppasovun ensimmäisen vaiheen sopimuksen. Se ei kuitenkaan sisältänyt kiinalaistuotteille määrättyjen tuontitullien vähentämistä.

Vuoden 1540 kesä oli sietämättömän kuuma Ranskan Burgundissa. Kesä oli kuuma myös muualla Euroopassa: metsäpalot raivosivat, Alppien jäätiköt sulivat.

Mutta Burgundissa viinirypäleet muuttuivat köynnöksissä rusinoiksi. Ne tuottivat makeaa, siirappimaista ja paljon alkoholipitoisempaa viiniä. Normaalisti viini korjattiin myöhään syyskuussa tai varhain lokakuussa. Vuonna 1540 viljelijät kiirehtivät viikkoja aikaisemmin korjaamaan ylikypsät rypäleet.

Tutkijat ovat käyneet läpi burgundilaisen Beaumen kaupungin sadonkorjuutilastoja, joista varhaisimmat ovat vuodelta 1354. Asiasta kirjoittaa The National Geographic.

Viininkorjuutilastot, joita on pidetty eri puolilla Euroopan viinialueita, ovat itse asiassa vanhimpia pitkäkestoisia lähteitä, joista ilmenee, millainen sää on ollut satojakin vuosia sitten.

Tilastoista ilmenee, että viime vuosikymmeninä viinisatoa on Burgundissa korjattu säännönmukaisesti yhtä aikaisin kuin tuona yhtenä sietämättömän kuumana kesänä viisisataa vuotta sitten. Ilmastonmuutos on lämmittänyt kesäsäitä niin, että sadonkorjuu on aikaistunut.

Ilmastonmuutos aiheuttaa viininviljelyyn valtavia haasteita jo nyt, ja lisää on luvassa tulevaisuudessa. Keräsimme tähän muutamia.

1. Tuotantoalueet vähenevät dramaattisesti

Viiniköynnöstä voidaan viljellä vain rajallisella alueella pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Suotuisimmilla kasvualueilla lämpötila on päivisin keskimäärin 12–20 astetta, keväät ovat sateisia, kesä kuuma ja alkusyksy lämmin.

Viinin viljelystä tulee mahdotonta yli puolella nykyisistä viininviljelyalueista, mikäli ilmasto lämpenee kahdella asteella. Tämä ilmenee kansainvälisen tutkijaryhmän tekemästä laajasta tutkimuksesta, joka on julkaistu Proceedings of National Academy of Sciencessa.

Mikäli maapallon keskilämpötila nousee neljällä asteella, nykyisistä viljelyalueista yli 85 prosentista tulee kelvottomia viinintuotantoon.

– Viininviljely on tavallaan kuin kanarianlintu hiilikaivoksessa: se varoittaa samalla tavalla maanviljelyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sillä viinikäynnös on ilmastoherkkä, sanoo tutkimusta tekemässä ollut Columbian yliopiston ja Nasan tutkija Benjamin Cook uutistoimisto AFP:lle.

Ryhmä keskittyi yhteentoista viiniköynnöslajiin, joiden joukossa olivat muun muassa Cabernet Sauvignon, Chardonnay, Grenache, Merlot ja Sauvignon Blanc. Tutkimuksen mukaan kahden asteen lämpötilan nousu tekisi mahdottomaksi näiden viljelyn 56 prosentilla nykyisistä viljelyalueista.

Lämpötilojen nousu aiheuttaa myös kuivuutta. Kuivuudesta kärsivät Kalifornia, Etelä-Afrikka ja erityisesti Australia, jossa yli 70 prosenttia nykyisistä viljelyalueista ovat viljelykelvottomia muutamassa vuosikymmenessä.

Toisaalta: Uusia lajeja perinteisillä alueilla

Lasi on kuitenkin vain puoliksi tyhjä. Nimittäin jos viiniköynnökset vaihdetaan lämpimämmässä säässä viihtyvään lajikkeeseen, viinin viljely onnistuu myös niillä alueilla, joilla perinteiset köynnökset eivät enää menesty.

Esimerkiksi Burgundin alueella Ranskassa voitaisiin vaihtaa perinteinen pinot noir lämpimämmässä viihtyvään Grenache-rypäleeseen. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten viljelijät suhtautuisivat keskiajalta saakka jatkuneen viljelyn muutoksiin ja löytäisivätkö kuluttajat burgundinviiniään, joka ei olekaan Pinot Noiria.

– Se on korkea rima ylitettäväksi alueilla, joilla viljelijät on viljelty samoja lajikkeita vuosisatoja ja vuosisatoja. Tarvitaan myös kuluttajia, jotka ovat valmiita hyväksymään vaihtelua lempialueellaan, sanoo AFP:lle British Columbian yliopiston tutkija Elizabeth Wolkovich.

Kyse on lisäksi lainsäädännön muutoksista. Esimerkiksi Bordeauxissa on nykyisin sallittu vain viiden rypälelajikkeiden viinit, etupäässä Cabernet Sauvignon ja Merlot. Nyt kuitenkin kokeillaan seitsemää muutakin lajiketta, jotka saatetaan hyväksyä tulevaisuudessa.

Viljelijät kokeilevat myös erilaisia kloonattuja viiniköynnöksiä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa on testattu menestyksellä kuivuutta kestävää kloonattua Cabernet Sauvignonia.

Aikakirjojen lisäksi viinin historiasta voi ottaa muutakin oppia: vanhoja lajikkeita voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Monet köynnöslajikkeista ovat olleet viimeksi viljelyssä 1800-luvulla, mutta useat niistä ovat nykyisiä suosikkiköynnöksiä paljon kestävämpiä.

Ja myös: Kokonaan uusia tuotantoalueita

Lämpötilojen nouseminen on aiheuttanut kuitenkin myös sen, että sellaisilla alueilla, missä hienot vuosikerrat olivat harvinaista herkkua, on nyt nähty erinomaisia viinivuosia yksi toisensa jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi Italian Piedmonten Barolon alue sekä Moselin ja Reinin laaksot Saksassa.

Lisäksi viljely on leviämässä alueille, missä se aiemmin oli käytännössä mahdotonta, esimerkiksi Belgiaan, Brittein saarille, Pohjoismaihin, Kanadan Ontarioon ja British Columbiaan sekä Uuden-Seelannin eteläosiin ja Argentiinan Patagoniaan.

Osa viinilajikkeista on paremmin kylmää kestäviä hybridiköynnöksiä, mutta eivät kaikki: esimerkiksi Norjassa viljellään nykyisin Rieslingiä, joka on ihan vastaavaa kuin mannereurooppalainen Riesling.

Lisäksi perinteiset viinitalot etsivät uusia alueita. Esimerkiksi Espanjassa katalonialainen viinijätti Familia Torres on etsinyt uusia viljelyalueita yli tuhannen metrin korkeudesta Pyreneiden vuoristosta.

– 25 vuotta sitten se olisi ollut mahdotonta, sanoi Torresin toimitusjohtaja Miguel Torres Maczassek New York Timesille.

Vuoristossa hellekausi on lyhyt ja yölämpötilat alhaisempia kuin alavammilla mailla. Tämän vuoksi rypäleet kypsyvät tasaisempaa tahtia.

Uusia viinialueita on luvassa myös esimerkiksi Andien vuoriston rinteillä.

2. Joillekin viineille tulee loppu

Toisaalta jotkin erikoisviinit ovat vaarassa ilmastonmuutoksen myötä. Esimerkiksi Saksassa jäi tänä vuonna saamatta koko jääviinisato, kun talvea ei tullut. Viinin vaatimaa seitsemää pakkasastetta ei nähty tänä talvena yhdelläkään Saksan 13 viinintuotantoalueesta.

Jo 2017 ja 2018 jääviinillä oli vaikeuksia, kun juuri ja juuri tarpeeksi kylmää oli muutamilla Saksan viljelyalueilla. Vuosina 2012 ja 2015 sato onnistui, mutta vuoden 2012 jääviinin löytäminen enää olisi lähinnä lottovoitto.

Jääviini on makeaa viiniä, joka valmistetaan luonnollisesti köynnöksiin jäätyneistä viinirypäleistä. Mitä kylmempi sää on poimimishetkellä, sitä makeampaa on viini. Jääviiniä tuotetaan lähinnä Saksassa, Itävallassa ja Kanadassa.

3. Vuosikertasamppanjasta tulee todellinen harvinaisuus

Kylmissä kalkkisissa kellareissa syvällä Champagnen maakunnan samppanjatalojen alla raavitaan päätä. Kysymys on siitä, miten varmistetaan kuplivan juoman kirpeä hapokkuus ja mineraalisuus. Samppanjaa saadaan vain piehehköltä alueelta Pohjois-Ranskasta.

Samppanjan valmistamiseen käytetyt rypäleet, etupäässä Chardonnay ja Pinot Noir, ovat aiemmin kasvaneet viileässä ilmastossa, mutta niin ei ole ollut enää vuosiin. Champagnen alueen keskilämpötila on noussut 1,2 astetta 30 vuoden aikana.

Hauraita köynnöksiä uhkaavat toki myös sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, äärimmäinen helle, myrskyt ja niin edelleen. Ääri-ilmiöt ovat kaksinkertaistuneet viime vuosikymmeninä.

Samppanjatalo Gallimard menetti viime vuonna 20 prosenttia sadostaan helteen takia. Drappier puolestaan 15 prosenttia – ja kahdeksan prosenttia meni jo keväällä hallan takia.

Suurin ongelma on kuitenkin keskilämpötilan nousu. Tarina on sama kaikkialla:

– Sadonkorjuu on kaksi viikkoa aikaisemmin kuin se oli 20 vuotta sitten, sanoo luksussamppanjatalo A.R. Lenoblen toinen omistaja Antoine Malassagne Bloombergille.

– Kypsyminen silloin, kun päivät ja yöt ovat kuumia, johtaa vähempään ja vähempään hapokkuuteen rypäleissä, mikä tarkoittaa vähemmän raikkautta viinissä, hän jatkaa.

Hapokkuus on oleellista samppanjassa, sillä se mahdollistaa viinin ikääntymisen. Vuosikertasamppanjat ovat siis tulevaisuudessa yhä harvinaisempaa herkkua. Samppanjatalot, kuten esimerkiksi Lenoble, ovat nyt keräämässä kylmiin kellareihinsa varastoa, joista voidaan tulevaisuudessa sekoittaa samppanjoita niiden raikkauden palauttamiseksi.

Viljelijät tekevät yhä enemmän yhteistyötä tutkijoiden kanssa uusien menetelmien kehittämiseksi. Menestystä on tullut esimerkiksi paremmin lämpöä kestävien viiniköynnöslajikkeiden risteytyksessä.

Viinitilat myös itse ymmärtävät hyvin ilmastonmuutoksen torjunnan tarpeellisuuden. Monet pyrkivät pienentämään hiilijalanjälkeään niin paljon kuin pystyvät. Samppanjatalo Drappier on päässyt täysin neutraaliksi hiilijalanjälkensä suhteen ja vuodesta 2017 on käyttänyt pulloja, jotka ovat 87-prosenttisesti kierrätysmateriaalia.

Toisaalta: Korvaako englantilainen kuohuviini samppanjan?

Vuonna 2016 viiniammattilaisten keskuudessa kohahti. Sokkotesteissä valikoima englantilaisia kuohuviinejä nimittäin valittiin paremmiksi kuin erä ranskalaisia samppanjoita. Itse asiassa jotkut asiantuntijat – myös ranskalaiset ammattilaiset – jopa luulivat niitä aidoksi samppanjaksi. Maistelusta kertoo Smithsonian Magazine.

Menestys on toki isolta osalta peräisin englantilaisten viljelijöiden laadun kehittymisestä, mutta osansa on myös ilmastonmuutoksella. Eteläisen Englannin kalkkikivinen maaperä on hyvin samanlainen kuin Champagnessa, mutta aiemmin ilmasto on ollut liian viileää köynnöksille. Nyt on toisin.

Kentin, Sussexin, Hampshiren, Dorsetin sekä Cornwallin alueilla valmistetaan nykyisin erinomaisia kuohuviinejä, samalla menetelmällä kuin Champagnessa.

Asia on huomattu myös kanaalin toisella puolella. Lukuisat perinteiset samppanjatalot, esimerkiksi Taittinger ja Vranken-Pommery Monopole ovat investoineet rajusti englantilaisiin viinitiloihin.

Lue myös:

Ilmastoniksi: Ranskassa ponnistellaan viininautintojemme pelastamiseksi

Ilmastonmuutos siirtää viinin kasvualuetta pohjoiseen – Britanniasta uusi Espanja?

Ravintola-ala on vastannut vapun ruokakysyntään myymällä aterioita ulos, koska ravintolassa syöminen on ollut kielletty miltei kuukauden hallituksen koronapäätösten seurauksena. Kysyntä on ollut paikoin erittäin vilkasta.

– Vappumenu meni todella nopeasti. 500 ateriakassia myytiin muutamassa päivässä. Selkeästi tilausta on ja varmaan olisi myyty toinen mokoma, jos olisi pystytty toimittamaan, sanoo ravintoloitsija Antti Asujamaa Ragu, Shelter & Old Boy -ravintoloista.

Asujamaan ravintoloiden vappuateriat on voinut joko noutaa itse tai sitten ravintola on toimittanut ne kotiovelle asti.

– Yllättävän moni on tilannut neljä tai kahdeksan annosta syötäväksi perheen kesken ja vähän isommalla porukalla.

Asujamaan ravintolarypäs on kaupannut ateriakasseja ulosmyynnissä pääsiäisestä asti ja kysyntä on ollut alusta asti suurta. Ulosmyynti on kehittynyt hyvin myös monessa muussa ravintolassa. Asujamaa uskookin, että koronakriisi muuttaa jatkossa koko ravintola-alaa take awayn suuntaan.

– Varmaan pidämme ulosmyyntikonseptin jatkossa normaalin toiminnan ohella. Uskon, että ala jollain tavalla muuttuu myös tämän kriisin kautta siten, että tasokkaatkin ravintolat toimittaa tai tekee take away-ruokaa nykyistä enemmän, Asujamaa arvelee.

Alkoholi ulosmyyntiin

Normaaliaikaa ruuan ulosmyynti ei kuitenkaan korvaa, sillä yksi iso osa myynnistä on nyt käytännössä kokonaan pois, nimittäin alkoholi. Ravintolat saavat nyt myydä ulos korkeintaan 5,5 prosenttista alkoholia tavallisten kauppojen tapaan.

Ravintola-ala haluaisikin nopeasti oikeuden mietojen viinien ulosmyyntiin vaikka kokeiluluontoisesti, koska ravintoloiden kannattavuus on romahtanut hallituksen päätösten seurauksena muutamassa viikossa.

Seuraava ravintoloiden take away-ruokien kysyntäpiikki koittaa jo reilun viikon päästä: Äitienpäivä sunnuntaina 10. toukokuuta.

– Väliaikainen alkoholin ulosmyyntilupa olisi mahtava homma. Meillä lepää aikamoinen viinivarasto monessa ravintolakellarissa tällä hetkellä. Niitä olisi hyvä saada asiakkaille ja sitä kautta kassavirtaa, Asujamaa sanoo.

Ravintolat ovat olleet kiinni neljäs huhtikuuta saakka ja pysyvät näillä näkymin teljettynä toukokuun loppuun saakka. Hallitus keskustelee eri rajoitusten lieventämisestä sunnuntaina.

Lue lisää:

Eduskunta hyväksyi ravintoloiden sulkemisen – esitys voisi tulla voimaan maanantaina

Ravintoloiden sulkeutuminen ei tuonut poliisille lisäkiireitä

Hallitus neuvottelee yritystuista, ainakin ravintolatuesta on tehty esitys – hallituslähde Ylelle: Business Finlandin tuen saajat saavat pitää rahansa

Kainuun Suomussalmella voi törmätä satoihin turvepäisiin vapun juhlijoihin. Tosin tämä porukka on melko hiljaista juhlakansaa.

Ympäristötaideteos Hiljaisen kansan isä, tanssija ja koreografi Reijo Kela sai muutama viikko sitten idean laittaa pellolle 500 heliumilmapalloa vapun kunniaksi.

– Tämän myötä Hiljainen kansa lähettää maailmalle vapputervehdyksen, kun nyt ei saa kokoontua. Tämä on eräänlainen ilopallotus.

500 ilmapalloa jaetaan turvepäille talkoovoimin. Kela aloitti ilmapallojen täyttämisen ja pallojen kuskaamisen kansan pariin torstaina aamu viideltä seitsemän muun kanssa.

Lunta Suomussalmella on vielä noin 80 senttiä, mutta talkooporukan onneksi hanki kantaa. Tahti on noin sata palloa tunnissa.

– Luoja pelasti, kun hanki kantaa. Jos ei kantaisi, tämä olisi hitaampaa. Nyt homma sujuu jouheasti.

Hiljainen kansa vaihtaa vaatteensa kahdesti vuodessa: kesäisin hahmot puetaan kesävaatteisiin, ja talvella turvepäät saavat takit ja pipot ylleen. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ne saavat ilmapallot.

Kovin kauaa Hiljainen kansa ei vappupalloista tosin saa nauttia. Tänään jokainen halukas voi käydä hakemassa itselleen pallon vapun kunniaksi.

Hiljaisen kansan taustalla tanssi ja työttömyys

Hiljainen kansa on nähnyt tähän saakka 26 vappua. Teos on seissyt Käpylän pellolla Suomussalmella syksystä 1994 asti.

Reijo Kela rakensi Hiljaisen kansan ensimmäisen version jo vuonna 1988 tanssiteostaan varten. Teos lähti Kelan halusta palkata kaikki Suomusalmen työttömät mukaan tanssiesitykseensä, mutta tempauksen hinta olisi hiponut pilviä. Siitä alkoi turvepäisen kansan tarina.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een asti!

Koronaviruksen lähtöpiste: mahdollisesti ruokatori. Sarsin lähtöpiste: todennäköisesti ruokatori. Ebolan lähtöpiste: mahdollisesti villisimpanssin teurastaminen ja syöminen (The Guardian).

Arvioiden mukaan jopa 75 prosenttia hiljattain ilmaantuneista tartuntataudeista on peräisin eläimistä. Lihansyönti ja eläinperäinen ruokakulttuuri on vain yksi tapa (CDC) näiden tartuntatautien leviämiseen, mutta eläintensyönnistä on jo eri tavoin etsitty syyllistä vallitsevaan tilanteeseen.

Ilmiselvä kritiikin kohde on ollut Kiinan villieläintorit, kun taas The Guardianissa hiljattain julkaistussa mielipidekirjoituksessa vaadittiin lihansyömisen lopettamista yksilötasolla sekä eläinmaatalouden lopettamista.

Onko asia kuitenkaan näin yksinkertainen?

Lyhyt vastaus on: ei. Syvällisemmän vastauksen voit lukea tästä artikkelista.

Eläimet ovat aina olleet tautien lähde

Eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja kutsutaan zoonooseiksi. Koronavirus on siis alkujaan zoonoosi, joskaan nyt se ei enää tarvitse eläintä tartuttaakseen ihmistä, vaan se on muuttunut ihmisten välillä tarttuvaksi virukseksi.

Harva tietää, että Suomessa on oma zoonoosikeskus. Se on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Ruokaviraston yhteinen elin. Zoonoosikeskuksen johtaja Saara Raulo kertoo, että keskus yhdistää sekä eläinten että ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijat samaan pakettiin.

– Teemana on yhteinen terveys, Raulo toteaa.

Suomi on Raulon mukaan yksi ainoita maita maailmassa, jolla on eri ministeriöiden zoonoosistrategia. Se laadittiin jo 2000-luvun alkupuolella. Strategiassa on otettu huomioon Suomessa ja Suomen lähialueilla yleisesti esiintyvät tunnetut taudinaiheuttajat, kuten ruokamyrkytysten aiheuttajat. Niiden varalle on kirjattu toimenpiteitä, joilla pyritään hallitsemaan tartuntoja.

Tässä jutussa käsitellään enimmäkseen viruksia, mutta niiden lisäksi zoonoosin voi aiheuttaa vaikkapa bakteeri, kuten salmonella, loiset tai prioniproteiinit. Viimeksi mainittu loi paniikkia vuonna 1996 aiheuttamalla ihmisissä Creutzfeldt–Jakobin taudin uutta varianttia (Terveyskirjasto), tutummin ilmaistuna hullun lehmän tautia.

Raulo muistuttaa, että mikrobeja ja tauteja on tarttunut eläimistä ihmisiin kautta historian. Siinä ei ole sinänsä mitään uutta eikä ihmeellistä. Kysymys onkin, milloin nuo lajien välillä liikkuvat taudinaiheuttajat tuottavat niin vakavia pandemioita, että puoli maailmaa laitetaan säppiin niiden kuriin saamiseksi.

Voisiko suomalainen villieläimen liha aiheuttaa pandemian?

Yksi eläinperäisten tautien alkuperä on siis kontakti villieläimiin. Suomessakin metsästetään. Voiko joku villieläimistämme aiheuttaa täälläkin tartuttavan taudin?

No toki, mutta ei siitä kovin eksoottista tarinaa saa.

– Meillähän esiintyy useita taudinaiheuttajia, joihin sairastutaan vuosittain. Viruksia ovat esimerkiksi myyräkuume ja puutiaisaivokuume. Bakteeritaudeista taas esimerkiksi salmonella ja jänisrutto, Raulo listaa.

Niistä ei kuitenkaan ole koronaviruksen tai ebolan kaltaisiksi kuolettaviksi tautiepidemioiksi.

Koronan kaltaisten tappavien tautien liikkeellelähtöön on monia tekijöitä. On kuitenkin yksi suuri syy siihen, että juuri Suomen villieläimistä ei vastaavaa tautia ole lähtenyt liikenteeseen: meillä ei ole villieläintoreja.

Raulo kertoo, että esimerkiksi Aasiassa villieläintorien ongelma on, että pieneen tilaan kootaan hyvin lähekkäin iso kirjo eläinlajeja, jotka eivät luontaisesti ole tekemisissä toistensa kanssa. Kun soppaan sekoitetaan niiden kontakti ihmisiin, viruksien sekoittumisen ja muuntautumisen kannalta otolliset olosuhteet ovat valmiina.

Ilman Suomen ja EU:n säädöksiä tilanne voisi olla toinen. Mielikuvitelkaamme: jos villieläintorit olisivat sallittuja Suomessa, voisi metsästäjä käydä ensin pyytämässä muutaman jäniksen ja sorsan, tainnuttamassa hirvenvasan ja vaikka villeimmissä kuvitelmissa häkittämässä karhunkin, ja toisi ne kaikki jollekin torille myyntiin elävinä. Silloin oltaisiin jokseenkin sen reseptin äärellä, joita viruslinkoihin tarvitaan.

Mutta sekään ei ihan riittäisi. Raulon mukaan Suomen lajisto ei ole esimerkiksi Aasian elänlajikirjon veroinen, joten kotoisat jänikset ja sorsat eivät lähekkäin ollessaankaan välttämättä aiheuttaisi sellaista viruscocktailia, josta olisi uhkaa ihmisille. Kaiken kukkuraksi suomalaisia on vähän ja asumme harvassa, mikä estää viruksen tehokkaan leviämisen.

Se villieläimistä. Entä tuotantoeläimet ja niiden sisältämät tautiriskit?

Läheltä piti, mutta ei sittenkään

Vuonna 2011 Saksassa havahduttiin virukseen, joka aiheutti naudoille muun muassa sikiövaurioita ja ennenaikaista poikimista. Schmallenberg-virukseksi kutsuttu tauti levisi lopulta Suomenkin märehtijöihin.

Raulo kertoo, että aluksi Schmallenberg-viruksen perimässä havaittiin ominaisuuksia, jotka olisivat teoriassa mahdollistaneet viruksen tarttumisen ihmiseenkin. Tuota mahdollisuutta pohdittiin aikanaan. Lopulta kuitenkin selvittiin korkeintaan säikähdyksellä: on todettu, että virus ei todennäköisesti tartu ihmisiin (Ruokavirasto).

Raulon mukaan koronaviruspandemiaan verrattuna Schmallenberg-virukselta puuttui yksi merkittävä ominaisuus: se ei tartu suoraan kotieläinten välillä, vaan tartunnat välittää hyttynen.

– Siitä olisi voinut syntyä ihmisille uusi hyttysvälitteinen tauti, joita jo toki on monta, Raulo toteaa.

Ja hyttysiin siirryttäessä ollaankin jo siirrytty kauas ruokakysymyksistä.

Virusopin professori Ilkka Julkunen huomauttaa, että zoonoottiset virustaudit tarttuvat monella eri tavalla. Ruokavaliolla ei ole merkitystä, jos tauti tarttuu eläimestä ihmiseen väli-isännän, kuten hyttysen välityksellä.

Julkunen arvioi, että ravinnoksi tuotettujen eläinten – esimerkiksi kanojen ja sikojen – tautiriski ihmisille on äärimmäisen pieni.

Saara Raulo puolestaan toteaa, ettei Suomessa ole sellaista massiivista eläintentuotantoa ja kotieläinten kanssa rinnakkaiseloa kuin maissa, joissa maatalouden kasvu on suurta ja väestöä paljon. Yksinkertaistettuna, olosuhteet eivät ole täällä kaikista otollisimmat eläinperäisen virustaudin puhkeamiselle.

Levitäkseen ja muuntuakseen viruksien pitäisi nimittäin päästä kohtaamaan toisiaan ja vaihtamaan geneettistä materiaalia. Lisäksi ne tarvitsevat erilaisia kohde-eläimiä, joista ihminen on niille yksi muiden joukossa. Raulo korostaa, että esimerkiksi koronaviruksen syntyminen ja siten myös leviäminen oli ainutlaatuisen tapahtumaketjun tulos.

– Tällaisia suotuisia tapahtumia tai olosuhteita ei Suomessa ensisijaisesti löydy. Mutta ei voi sanoa etteikö milloinkaan yksittäisessä tilanteessa vastaavaa yhdistelmää voisi syntyä, Raulo sanoo.

Tekeekö lihattomuus autuaaksi?

Laajennetaan vielä kuvaa hetkeksi: kuinka iso ongelma eläinperäinen ruokakulttuurimme ja ruokateollisuus kokonaisuudessaan on tautien leviämisen kannalta?

Arvioiden mukaan pandemiat tulevat yleistymään siksi, että ihmiset valtaavat yhä enemmän maa-alaa asumiseen ja teollisuuden käyttöön. Eläinlajien elinympäristön kaventuessa niiden kontakti ihmisiin kasvaa luoden otollisia olosuhteita tartunnoille. Lisäksi väestönkasvu edistää yhä syrjäisemmile seuduille levittäytymistä ja siten uusien, tuntemattomien taudinaiheuttajen kanssa kosketuksiin päätymistä.

Luonnollisesti tämä tapahtumaketju on kiinteästi kytköksissä ilmastonmuutoksen etenemiseen.

Ruokateollisuuden, ja nimenomaan eläinperäisen ruokakulttuurin siivu pandemioiden levittämisessä onkin kiperämpi kysymys. Raulo ei muista nähneensä suoranaista arvioita siitä, miten iso osa tartuntataudeista olisi nimenomaan kytköksissä ruokatuotantoon ja ruokakulttuuriin.

Heitetään kysymys virusopin professori Ilkka Julkuselle. Julkusen mukaan kysymys eläinperäisen ruokakulttuuriimme liittymisestä tauteihin on monimutkainen, mutta yksinkertainen vastaus on tässä:

– Pelkän kasvisravinnon syöminen ei poissulje viruksen leviämis- ja sairastumisriskiä.

Julkunen kertoo, että iso osa zoonooseista ei liity millään tavalla ihmisen syömään ravintoon, eikä vegaaniksi heittäytyminen ole siten ratkaisu tauteihin.

On totta että eläinten elinympäristöä raivataan viljelmien tieltä. Julkunen kuitenkin pohtii, että toisaalta hakatut metsäalueet voivat köyhdyttää alueen eläinlajistoa, ja se taas voi tarkoittaa tauteja levittävien väli-isäntien populaation pienenemistä. Kyseessä on moninainen ihmisten ja luonnon välinen kokonaistasapaino.

Sitä paitsi tauteja voi saada kasviksienkin välityksellä. Saara Raulo kertoo eräästä tapauksesta Suomessa, jossa yersinia-bakteeriepidemia liittyi juuri kasvisten viljelyyn.

– Peuroista lähtöisin oleva bakteeri oli päätynyt samalle pellolle ja siten saastuttanut kasvikset, Raulo toteaa.

Eläimiltä lähtöisin olevista taudeista ei siis pääse eroon edes kasvissyönnillä.

Onko tämä Suomen ongelma?

Raulo muistuttaa, että tuotantoeläinten mahdolliset tautiriskit liittyvät koko ruokaketjun hygieniaan. Hän korostaa, että Suomessa tuo järjestelmä on hyvin kehittynyt. Kotieläinten tautisuojaukseen kiinnitetään huomiota ja koko elintarvikeketjun turvallisuus on suunniteltua.

– Olemme eri lähtötilanteessa kuin maat, jossa näitä toimenpiteitä ei ole, Raulo toteaa.

Kysymystä kasvissyönnistä ja eläinperäisen ruoan turvallisuudesta on kuitenkin alettu miettimään eri puolilla maailmaa. Financial Times uutisoi vastikään, että kasviperäisten proteiinien myynti on ponkaissut kasvuun Yhdysvalloissa.

Helsingin yliopiston yliopistonlehtori, kestävän kehityksen dosentti Markus Vinnari esitti jo 10 vuotta sitten väitöskirjassaan, että ihmiskunta tulee ennemmin tai myöhemmin luopumaan lihankulutuksesta kokonaan. Samalla hän esitti eri tekijöitä, jotka tulevat asiaan vaikuttamaan.

– Yhtenä tekijänä olivat eläinperäiset taudit. Jo 10 vuotta sitten oli selvää, että ne eivät tule ainakaan vähenemään pitkällä aikavälillä, Vinnari toteaa.

Vinnari on itse vegaani ja viittaa muiden tutkijoiden kanssa tekemiinsä laskelmiin, joiden mukaan eläimiä teurastetaan maailmanlaajuisesti ihmisravinnoksi noin 70 miljardia kappaletta vuosittain. Olisi helppo ajatella, että Suomen osuus eläintuotantokysymyksestä ja sen mahdollisista ongelmista on pieni, mutta Vinnari kehottaa olemaan tuudittatumatta sellaiseen ajatukseen.

– Olisi huono vaikuttamista sanoa, että meillä on täällä kaikki hyvin, toimikaa te muut muualla eri lailla. Ajatus siitä, että kotimainen tuotanto on parasta on globaalisti hyvin yleinen ajatusmalli, Vinnari huomauttaa.

Vinnari toteaa, että Suomella on etuja, kuten Raulonkin mainitsema harva asutus ja kohtuullisen pienet tuotantomuodot. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että syyttävä sormi ei voi osoittaa vain rajojen ulkopuolelle esimerkiksi mahdollisten epidemioiden ratkaisemisessa.

– Mielestäni tämä on muutos, jossa kaikkien maiden pitää olla hyvin aktiivisia ja totuttaa väestö siihen, että tulevaisuudessa lihaa syödään vähemmän kuin tähän asti.

Mitä kaikesta tästä jää käteen?

Ainakin se, ettemme taida saada pandemioita historiaan taikasauvan heilautuksella, vaikka tuo taikasauva olisi tehty kasviksista.

Professori Julkunen muistuttaa, että viime kädessä koronankin alkuperä on osittain selvittämättä. Eläintorin antimia epäillään, mutta Julkusen mukaan virus voi yhtä hyvin olla peräisin eläintorin myyjältä, joka taas on saanut sen jostain ihan muualta.

Siispä Julkunen toivoo kriittistä suhtautumista keskusteluun ruokavaliosta ja taudeista.

– Yksinkertaiset tulkinnat eivät välttämättä ole totta.

Onko pandemia saanut sinut miettimään maailmanlaajuisia ruokailutottumuksia? Voit keskustella asiasta 2.5.2020 klo 10:30 saakka.

Lue lisää:

Lepakoita, käärmeitä, ihmisiä ja siipikarjaa vieri vieressä – Koronaviruksen epäilty lähtöpaikka oli riskialtis ruokatori, ja niiden saaminen kuriin on Aasiassa iso urakka

Jos ilmastonmuutos jatkaa kiihtymistään, vakavat taudit ja epidemiat voivat yleistyä – viitteitä näkyy jo Suomessakin

Kanadassa pääministeri Justin Trudeau on ilmoittanut rynnäkköaseiden välittömästä kiellosta maassa. Kielto koskee 1 500 armeijatyylistä rynnäkköasemallia.

Trudeau kertoi päätöksestä sen jälkeen kun 22 ihmistä kuoli joukkoammunnassa Nova Scotiassa 18. huhtikuuta.

– Nämä aseet in suunniteltu vain yhtä ja ainoaa tarkoitusta varten: tappamaan mahdollisimman monta ihmistä lyhimmässä mahdollisessa ajassa, Trudeau sanoi.

– Sellaisille aseille ei ole käyttöä eikä sijaa Kanadassa.

Trudeaun mukaan peurojen kaatamiseen ei tarvita rynnäkköasetta.

Kielto koskee muun muassa AR-15-puoliautomaattikivääreitä sekä muita malleja, joita on käytetty useissa joukkoammunnoissa Yhdysvalloissa.

– Kanadalaiset tarvitsevat enemmän kuin ajatuksia ja rukouksia, Trudeau sanoi viitaten sanontaan, jolla usein on lohdutettu joukkoammunnan uhrien omaisia Yhdysvalloissa.

Rynnäkköaseita jo omistaville on annettu kaksi vuotta aikaa hankkiutua niistä eroon. Heille maksetaan korvaus. Kielto ostaa, myydä, kuljettaa, tuoda maahan tai käyttää rynnäkköaseita astuu voimaan välittömästi.

Sääksiä seuraavaa Vesa Hyyryläistä ihmetyttää aina tähän aikaan vuotta. Hän on seurannut paltamolaista sääksipariskuntaa Miilaa ja Pennaa jo viiden vuoden ajan, ja joka vuosi linnut saapuvat pesälle tismalleen samana päivänä ja lähes yhtä aikaa, vaikka luultavasti ne ovat talven eri puolilla Afrikkaa.

Linnut myös palaavat joka vuosi lähes päivän tarkkuudella samaan aikaan, muutama päivä ennen vappua.

– Mikä ihmeen kello niillä voi olla?

Lintupariskunnan pesässä on myös sääskisäätiön kamera, joten samaa ovat voineet miettiä monet muutkin lintujen seuraajat.

Viiden vuoden aikana vain kerran linnut ovat tulleet keskenään eri aikaan: viime vuonna Miila tuli päivän ennen Pennaa. Silloin Miila tuli 28. huhtikuuta ja Penna 29. huhtikuuta. Tänä vuonna molemmat tulivat 29. huhtikuuta.

Miilalla ja Pennalla ei ole seurantalähetintä, josta olisi voinut seurata lintujen talvehtimisliikkeitä. Linnut kuitenkin luultavasti talvehtivat eri paikoissa, koska se on sääksillä tapana. Ne oppivat muuttoreittinsä jo varhain.

– Todennäköisesti ne eivät tapaa talvella, Hyyryläinen sanoo.

Yksi selitys samanaikaiseen muuttoon voi liittyä lintujen hormonitoiminan muutokseen, joka laukaisee lähdön talvehtimisalueelta.

– Kun päivä alkaa sopivasti pidentyä, sääksien hormonitoiminta alkaa jyllätä elimistössä ja ne lähtevät kohti pesintäaluetta.

Samaa yhdenaikaisuutta on havaittavissa myös monilla muilla linnuilla, Hyyryläinen sanoo.

Sääksien muuttomatka kestää puolitoista kuukautta, ja matkaa linnuille kertyy 7000–8000 kilometriä.

Poikasia luultavasti ennen juhannusta

Paltamolaisen sääksipariskunnan pesiminen on lähtenyt Hyyryläisestä käyntiin huimalla vauhdilla: vuorokaudessa ahkera pariskunta on kerännyt ison määrän risuja ja paritellut useaan kertaan. Jos linnut noudattavat aikaisempia keväitä, niin viikossa ne kunnostavat kauniin kuppimaisen pesärakennelman.

– Onhan se varmasti riemullista nähdä pitkän tauon jälkeen. Luultavasti Miila on jo hedelmöitynyt ja poikaset kuoriutuvat ennen juhannusta.

Voit keskustella aiheesta 2.5. kello 23:een saakka!

Lue myös:

Miksi Salli-sääksi lentää Sudanin kautta eikä sieltä mistä muut? Tutkija: "Meillä on tässä lintu, jonka käytös ei ole ennakoitavissa"

Mitä tapahtui Kustille, Eikalle, Jaskalle ja Onervalle? Monta satelliittisääkseä on kadonnut epämääräisesti vuosien aikana

Vieras naaras meinasi sotkea pesäonnen Paltamossa – sääksipariskunta viihdyttää kymmeniä tuhansia ympäri maailmaa

Webkamera sääksien pesällä: "Penna tuo kalaa ja siinä ohimennen on pieni lemmenhetki"

Ei ruuhkia, ei saasteita, ei mellakoita.

Kaarle Pereira, 31, seisoo Perämeren suurimman saaren Hailuodon aallonmurtajalla ja katsoo tyytyväisenä edessään avautuvaa merimaisemaa. Aurinko paistaa ja on aivan hiljaista.

Aiemmin hän palasi näihin maisemiin vuosi toisensa jälkeen, mutta nyt hänen ei enää tarvitse lähteä saaresta pois, sillä se on hänen kotinsa.

Kaarle Pereira teki sen, mitä moni ulkomailla asuva suomalainen pohtii. Hän muutti Suomeen.

Suomi-Seuran selvitysten mukaan ulkomailla asuvilla suomalaisilla on halukkuutta palata kotimaahansa. Tämä näkyi keväällä koronan alkaessa levitä.

Hyppy tyhjän päälle

Pereiran ja hänen Marie-puolisonsa muuttomatka Pariisin liepeiltä Hailuotoon käynnistyi reilu viisi vuotta sitten. Pariskunnan omaisuus mahtui pakettiautoon, kun he lähtivät ajamaan kohti pohjoista.

Perillä saaressa olivat odottamassa lokakuinen kirkas tähtitaivas ja etukäteen hankittu vuokra-asunto.

– Olimme niin innoissamme muutosta, ettei kaamos tuntunut lainkaan raskaalta.

Pereiralla tai hänen ranskalaisella puolisollaan ei ollut etukäteen tietoa työpaikasta tai sopeutumisesta, mutta he olivat päättäneet yrittää.

– Jos emme olisi onnistuneet, olisimme voineet palata Ranskaan.

Pereiralle työpaikka löytyi nopeasti tuttavien kautta. Hän työskentelee puuseppänä paikallisessa rakennusliikkeessä. Ranskassa asuessaan hän kiersi ympäri Eurooppaa pystyttämässä messurakennelmia. Myös puolisolle löytyi töitä luonnontuotealalta parin kuukauden kuluttua muutosta.

Ulkomailla asuvien suomalaisten etujärjestön Suomi-Seuran selvitysten mukaan epävarmuus työpaikan löytymisestä on yksi merkittävimmistä syistä, joka pidättelee suomalaisten paluumuuttoa. Moni muutosta haaveileva toivoisi apua työpaikan etsimiseen.

Paluumuuttajat myös kokevat, että ulkomailla hankittua koulutusta tai työkokemusta ei välttämättä arvosteta Suomessa.

Asia nousi esille viime syksynä Suomi-Seuran julkaisemassa tutkimuksessa, jossa saatiin uutta tietoa 18–29-vuotiaista ulkomailla asuvista suomalaisista nuorista.

Miljoonakaupungista mummolan maisemiin

Hailuoto on Pereiralle ennestään tuttu lapsuuden kesälomista ja jouluista. Pereiran mummola sijaitsee Hailuodossa, sillä hänen äitinsä on sieltä kotoisin.

– Olin täällä lapsena kaikki kesät ja aina syksyllä harmitti, kun piti lähteä takaisin Ranskaan.

Elämä Hailuodossa oli hyvin toisenlaista kuin Ranskassa, jossa Pereira on syntynyt. Alle tuhannen asukkaan saaressa oli turvallista, ja Pereira sai lapsena kulkea ja pyöräillä vapaasti pitkin saarta. Pariisilaisessa lähiössä kuljettiin pitkälti vanhempien käsipuolessa.

Suomalaisten paluumuuttoon vaikuttaa keskeisesti myös ulkomaalainen puoliso ja hänen mahdollisuutensa työllistyä ja oppia suomen kieltä.

Pereiran perheessä lopullisen muuttopäätöksen teki puoliso, joka oli vieraillut Hailuodossa kahdesti.

– Hänelle muutto oli hyppy tuntemattomaan, mutta hän luotti, että kaikki sujuu hyvin.

Muuttopäätöksestä meni puolitoista vuotta ennen kuin pariskunta pääsi matkaan, sillä asunnon myyminen kesti pitkään.

Mutta mikä sai nuoren miehen ja hänen puolisonsa muuttamaan miljoonakaupungista alle tuhannen asukkaan pohjoiseen saareen?

– Rauhallisuus ja turvallisuus, Pereira vastaa.

Pariisissa aika kuluu liikenneruuhkissa, ja kaupunki on muuttunut myös turvattomammaksi, sillä siellä on ollut mielenosoituksia ja mellakoita.

Nyt perheen elämä on hyvin toisenlaista kuin Ranskassa. Heille on syntynyt Suomessa kaksi lasta.

– He ovat saaneet nukkua kesällä ja talvella ulkona vaunuissa. Ranskassa sellainen ei olisi ollut mahdollista.

Ulkomailla asuvien suomalaisten silmissä Suomi näyttäytyy perheiden unelmamaana muun muassa turvallisuutensa, hyvän koulutuksensa ja terveydenhuoltojärjestelmänsä vuoksi. Monet myös haluavat opettaa lapselle Suomen kielen ja kulttuurin.

Myös Kaarle Pereiran Vuokko-äiti piti aikanaan huolen, että hänen lapsena oppi puhumaan suomea, vaikka perhe asui Ranskassa.

Pereiran puheesta kuuluu Oulun murre, mutta sanavarastoonsa hän ei ole tyytyväinen. Sitä hän kartuttaa nyt lukemalla äidiltään lainaan hakemaansa sanakirjaa.

Myös Kaarle Pereiran vanhemmat muuttivat Ranskasta Hailuotoon poikansa perässä. Vuokko Heikkinen-Pereira ehti asua maailmalla 30 vuotta ennen paluutaan juurilleen.

Yleensä paluumuuttajat ovat ehtineet asua ulkomailla alle viisi vuotta. Sen jälkeen todennäköisyys kotimaahan palaamiseen pienenee.

Vuokko Heikkinen-Pereira sanoo tuntevansa paljon Ranskassa asuvia suomalaisia, jotka suunnittelevat paluuta Suomeen.

Kääntääkö korona muuttosuunnan pysyvästi?

Suomalaisia muuttaa maailmalle enemmän mitä heitä palaa takaisin. Vuonna 2018 Suomeen tuli hieman alle 7960 suomalaista paluumuuttajaa ja ulkomaille muutti 11 538 suomalaista.

Tämän vuoden tilastot näyttävät koronan vuoksi todennäköisesti toisenlaisilta. Koronan leviäminen aiheutti keväällä muuttopiikin, kun moni ulkomailla asuva suomalainen päätti palata kotimaahan.

Liikkeelle lähtivät etenkin ne, jotka olivat muutenkin suunnitelleet paluuta kotimaahan, sekä eläkeläiset, opiskelijat ja esimerkiksi työkomennuksella olleet.

Suomi-Seuraan tuli koronan vuoksi paljon kyselyjä myös sellaisilta, jotka ovat asuneet ulkomailla jo vuosikymmeniä, kertoo toiminnanjohtaja Tina Strandberg.

– Yhteydenottojen perusteella paluumuuttajien määrät ovat nousseet selvästi takavuosiin verrattuna. Jotkut ovat tehneet paluupäätöksen harkinnan jälkeen, kun asiantuntijatahoilta saatiin arveluita, että korona-aika voi kestää pitkään, jopa kaksikin vuotta.

Taustalla oli Suomen kehotus, jonka mukaan ulkomailla oleskelevien suomalaisten olisi hyvä palata kotimaahan ennen rajojen sulkemista. Paluukehotus ei kuitenkaan tarkoittanut ulkomailla pysyvästi asuvia suomalaisia, joilla ei ole asuntoa Suomessa.

Ulkomailla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista ja kaikkiaan noin kaksi miljoonaa ihmistä, joilla on juuret Suomessa.

Strandbergin mukaan koronatilanne voi vaikuttaa ihmisten muuttohalukkuuteen myös pitkällä aikajänteellä.

– Jokainen varmasti miettii tällaisessa tilanteessa, missä haluaa asua jatkossa.

Kaarle Pereiralle valinta on selvä. Perhe aikoo asua Suomessa ja Ranskassa käydään lomailemassa.

Oletko haaveillut vastaavasta elämänmuutoksesta? Keskustelu on auki 2. toukokuuta kello 23:een asti!

Lue seuraavaksi: Pienen ja syrjäisen saaren työvaate on niin kestävä, että sitä voi käyttää sata vuotta, ja niin hieno, että se kelpaa julkkisten päälle Instagramiin

Yle julkaisee erilaisia testejä aika ajoin. Niillä voi mitata kieli-, kulttuuri-, luonto- tai muuta yleissivistävä osaamistaan. Testit keräävät parhaimmillaan kymmeniä tuhansia tekijöitä.

Mitä verkossa tehtävien testien hyödyllisyydestä sanovat muistin ja älykkyyden asiantuntijat? Kysyimme asiaa Muistiliitosta ja Mensalta.

"Kaikki virikkeet ovat hyväksi"

Visailu tekee Muistiliiton mukaan hyvää aivoille.

– Jos tuntuu, että elämä muuttuu virikkeettömäksi, eikä esimerkiksi läheisiin pysty pitämään yhteyttä, aivoille ei tule tarpeeksi ärsykkeitä, kertoo Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu.

Mikäli ihminen kokee elämän tällä hetkellä kuormittavana, voi sillä olla suuriakin vaikutuksia muistiin.

– Jos on huolta toimeentulosta tai kokee nämä rajoitustoimet ahdistavina, se vaikuttaa muistiin. Osalla ihmisistä on kuitenkin hyvä palautumiskyky, Suomu sanoo.

Suomu kehottaa harjoittamaan muistia eri tavoin. Esimerkiksi tekemään itselle mieluisia asioita kuten lukemaan, kuuntelemaan musiikkia ja ratkomaan erilaisia pulmapähkinöitä.

– Kaikki virikkeet ovat hyväksi.

"Kuva puhuu toisenlaista kieltä kuin teksti"

Monissa Ylen visoissa täytyy tunnistaa ja nimetä jokin asia kuvan perusteella. Suomun mukaan tällaiset testit ovat hyväksi aivoille.

– Kuva puhuu toisenlaista kieltä kuin teksti. Muistisairailla voidaan käyttää esimerkiksi kuvakortteja kommunikoimiseen. Myös erilaiset kuvioiden ja pisteiden yhdistämiset ovat hyviä harjoitteita aivoille, Suomu toteaa.

Yksi suosituista Ylen visoista on Luonnonkukkien tunnistustesti. Siinä yritetään tunnistaa kuvan perusteella 50 Suomessa esiintyvää luonnonkukkaa.

Kesäkukkien kuvien katseleminen ja nimien miettiminen vie lisäksi visan tekijän ajatuksia kesän mukaviin asioihin.

– Kukat ovat kauniita ja vievät positiivisiin ajatuksiin ja muistoihin. Monet vanhemmat sukupolvet ovat keränneet kasvikansioita.

Muistiliiton toiminnanjohtaja kannustaa ihmisiä poikkeusaikanakin lähtemään liikkeelle, mutta samaan aikaan olemaan itselle ja jaksamiselle armollinen.

– Välillä on energinen olo ja jaksaa, välillä taas väsyttää. Aivoille kannattaa antaa myös lepoa, Katariina Suomu sanoo.

Tee testi: miten aivosi voivat?

Mensa suosittelee kuviopäättelytehtäviä

Kansainvälinen älykkyysjärjestö Mensa järjestää tasaisin väliajoin testi-iltoja, joissa kuka tahansa voi testata oman älykkyysosamääränsä.

Järjestön verkkosivuilla voi tehdä kuviopäättelytestin, joka kertoo tekijälle suuntaa-antavan älykkyysosamäärän. Mensan testi osoittaa kykyä oppia, soveltaa opittua ja ratkoa ongelmia.

Vaikka verkkotestin suorituskertojen määrää ei lasketa eikä rekisteröidä, on Suomen Mensan testivastaava Viliina Lilja huomannut suomalaisten aktiivisuuden testata tietojaan. Etenkin nyt.

– Se, että moni asia on tauolla, on saanut ihmiset kaipaamaan ajanvietettä ja puuhaa. Meillekin on tullut kyselyitä, milloin järjestämme taas virallisia testejä, Lilja kertoo.

Mikäli älykkyyttään haluaa testata, Lilja suosittelee tekemään kuviopäättelytehtäviä, joissa ei tarvita etukäteistietoja.

– Tehtävien tekemiseen vaaditaan vain normaali näkö- ja kynänkäyttökyky.

Lilja suosittelee aivojen kehittämiseksi kaikkea aivojen vireyttä lisäävää toimintaa ja pitämään yllä selkeää päivärytmiä.

Tärkeää on löytää itselleen puuhaa, joka viihdyttää ja saa ajan kulumaan.

– Palapelien tekemistä, lukemista, käsitöitä tai älykkyystestien tekemistä verkossa. Kaikki puuha, mitä voi tehdä tällä hetkellä turvallisesti ja mikä stimuloi aivoja, on hyväksi.

Oletko tehnyt jo nämä testit?

Yle on toteuttanut viime vuosina useita visoja, jotka kerryttävät asiatietoja ja ovat yleissivistäviä. Tässä joitain suosituimpia:

Kuinka hyvin tunnet Euroopan kartan? Tiedätkö, missä ovat Irlanti tai Portugali? Entä Ukraina, Andorra ja Pohjois-Makedonia? Testaa, miten hyvin osaat nimetä valtiot Euroopan kartalla!

Tieliikennelaki muuttui – testaa, tunnetko uudet liikennemerkit! Uudet liikennemerkit tulevat käyttöön kesäkuun alusta alkaen. Merkit eivät kuitenkaan vaihdu kertarysäyksellä, vaan niitä uusitaan vähitellen seuraavan 10 vuoden aikana. Kuinka hyvin sinä tunnistat uudet merkit?

Kuinka hyvin tunnet Peppi Pitkätossun? Poikkeusaikana kirjallisuutta kulutetaan kotihyllyistä ja verkkosivuilta. Klassikkojen lisäksi netistä löytyy monenlaista uuttakin luettavaa ja kuunneltavaa perheille.

Oletko pelifriikki vai täysi ummikko? Mitä tapahtuu jos pelaaja kantaa pelikavereitaan? Entä mitä tarkoittaa, kun pelaaja on bännissä? Testaa tietämyksesi pelisanastosta.

Kuinka hyvin sinä tunnet luonnonkukkia? Luonnonkukkien kausi on alkamassa. Tässä vaikeassa testissä on tunnistettana peräti 50 luonnonkukkaa. Kuinka monta sinä tunnistat?

Testaa tietosi Suomen maantieteestä Mikä on Suomen pisin joki? Missä on itäisin piste? Hyvin on Suomen maantiede hallussa – vai onko varmasti?

Onko sinusta kielipoliisiksi? Ovatko suomen kielen lait ja säännöt lähellä sydäntäsi? Vaanitko kielipoliisina kurittomien kansalaisten kielellistä kaahailua ja kirjoitetun kielen kaltoinkohtelua somessa? Testaa, oletko vasta kielenhuollon nuorempi konstaapeli vai riittävätkö natsat kielipoliisijohtoon!

Historiavisa: Mihin kaupungissa tarvittiin siilejä? Ennen vanhaan kaupungeissa asui eläimiä, jotka nykyisin ovat niissä harvinaisia. Myös ihmisten ja eläinten yhteiselo oli erilaista kuin nykyään. Testaa tietämyksesi Helsingin kaupunginmuseon laatimassa visassa!

Tiedätkö tarkalleen, missä Tampere on? Osaatko sijoittaa Oulun oikein? Klikkaa Suomi-neitoa ja katso, miten kartalla olet. Mitä lähemmäksi kaupungin keskustaa osut, sitä enemmän sinulla jää pelivaraa seuraaviin kaupunkeihin.

Luona Oy:n ylläpitämässä Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksessa on havaittu jo 95 koronatartuntaa. Valtaosa näistä on tullut ilmi joukkotestauksessa, jossa kaikki työntekijät ja noin puolet vastaanottokeskuksen asukkaista oli perjantaihin mennessä testattu.

Tehdyissä 207 testissä oli havaittu 72 tartuntaa. Muut tapaukset olivat tulleet esille aiemmin, ja osa näistä sairastuneista on jo parantunut. Vastaanottokeskuksessa on noin 410 asukasta.

Luonan vastaanottokeskuksessa Vantaalla on ollut kaksi tartuntaa. Tällä hetkellä siellä ei ole karanteeniin asetettuja asukkaita eikä sinne ole suunniteltu joukkotestausta.

Liiketoimintajohtaja Suvi Salonen Luonasta kertoo, ettei sairastuneita ole joutunut sairaalahoitoon.

– Suurin osa on lieväoireisia tai jopa oireettomia. Ihmisillä esiintyy nuhaa, yskää, väsymystä ja lämpöilyä, hän kertoo.

Sairastuneet ovat pääasiassa aikuisia. Koronan riskiryhmäläisiä heidän joukossaan ei Salosen mukaan ole, koska riskiryhmäläiset siirrettiin jo aiemmin kahteen vastaanottokeskuksen ulkopuoliseen asuntoon. Riskiryhmäläisiä ei ole ainakaan toistaiseksi testattu.

Torstaina uutisoitiin 35 tartunnasta

Muutama päivä sitten torstaina uutisoitiin, että joukkotestauksessa Nihtisillassa oli tullut esille 35 koronatartuntaa.

Luonan mukaan päätös Nihtisillan asukkaiden joukkotestaamisesta tehtiin Espoon tartuntatautiyksikön johdolla. Testaukset aloitettiin työntekijöistä ja työssä käyvistä turvapaikanhakijoista.

Asukkaat ovat huoneissaan karanteenissa. Nihtisillan vastaanottokeskuksessa.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät asukkaat saa poistua alueelta ja he viettävät aikaa mahdollisimman paljon omissa huoneissaan. Ruoat haetaan huoneisiin porrastetusti. Keskuksessa on myös eristystiloja, joihin ateriat viedään.

Pääosa asukkaista asuu 1–2 henkilön huoneissa, mutta keskuksessa on myös 3–6 henkilön huoneita.

Salosen mukaan virukseen varauduttiin jo maaliskuussa nostamalla puhelinpalvelun kapasiteettia, koska asukkailla on ollut paljon koronaan liittyviä kysymyksiä .Ei ole tietoa siitä, mistä virus on päässyt leviämään Nihtisiltaan.

– Emme ole voineet lukita ihmisiä vastaanottokeskukseen. Siellä on työssä käyviä ihmisiä ja myös työntekijät kulkevat. On vain arvailuja, mistä se on keskukseen tullut, Salonen toteaa.

Salosen mukaan maanantaina sovitaan jatkotoimista tartuntatautiyksikön kanssa. Hän kiittää yksikön toimintaa.

SDP:n kannatus on huhtikuussa noussut selvästi omaan luokkaansa, selviää Alma Median ja Iltalehden kannatuskyselystä.

Puolueen kannatus nousi maaliskuusta 3 prosenttiyksiköllä 24,1 prosenttiin. Muutos ei mahdu virhemarginaaliin, joten se on merkittävä.

Toiseksi suosituin puolue on pitkään gallupeissa paalupaikkaa pitänyt perussuomalaiset, jonka suosio laski 20,1 prosentista 18,8 prosenttiin.

Kolmanneksi suosituimpana tulee jälleen kokoomus, jota kertoi kannattavansa 16,2 prosenttia vastaajista, eli vain hitusen harvempi kuin maaliskuussa..Keskustan kannatus ponnahti prosenttiyksiköllä ylöspäin 12,9 prosenttiin ja vihreiden saman verran alaspäin 9,7 prosenttiin.

Vasemmistoliiton (7,3 prosenttia), RKP:n (4,0 prosenttia), kristillisdemokraattien (3,2 prosenttia) ja nyt-liikkeen (1,4 prosenttia) kannatuksissa tapahtui pientä, alle prosenttiyksikön värehdintää.Tutkimuksen teki Alma Median toimeksiannosta Tietoykkönen.

Haastatteluja tehtiin huhtikuun jälkipuoliskolla 1 500 kappaletta, ja haastatelluista 1 245 ilmaisi puoluekantansa. Haastatellut edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali kaikkien vastaajien osalta on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aiheesta aiemmin:

Sanna Marin haluaa SDP:n puheenjohtajaksi – Yle seurasi pääministerin haastattelutuntia

Ylen kannatusmittaus: SDP hyppäsi lähes tasoihin perussuomalaisten kanssa – kärkikaksikon välinen ero on hiuksenhieno