Jyväskylän Palokassa palavassa kerrostaloyhtiössä tuli on levinnyt yllättävästi viereiseen kerrostaloon taloja yhdistävän siiven kautta, Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Pauli Nurminen kertoo.

Yle seuraa tässä jutussa tulipalon etenemistä hetki hetkeltä.

11.7 klo 1.23 Ensimmäisenä syttyneessä talon kattorakenteet edelleen tulessa

Ensimmäisenä syttyneen talon kattorakenteet ovat edelleen tulessa. Palosta nousee mustaa savua nousee taivaalle.

Taloja yhdistävä matalampi siipiosa on niinikään yhä tulessa.

Toisesta talosta ei juuri nyt näy liskoja, mutta hetkeä aiemmin matalan osan vieressä olevalla parvekkeella oli nähtävissä isoja lieskoja. Palomiehet ruiskuttavat kyseistä osaa voimakkaasti.

Katon rajassa on myös palomiehiä nostokorissa ja he suihkuttavat vettä tiilipinnan alle. Kattoa aletaan avaamaan moottorisahalla.

11.7. klo 0.59 Asukkaat evakuoidaan läheiseen kouluun

Sisä-Suomen Poliisin tilannekeskus vahvistaa, että asukkaat evakuoidaan läheiseen kouluun. Operaatio on kuitenkin pelastuslaitosjohtoinen, joten pelastuslaitos tiedottaa asiasta.

– Nyt on kädet täynnä työtä muutenkin, todetaan poliisin mediapuhelusta.

11.7. klo 0.52 Palopäällikkö ei usko, että palo pääsee enää leviämään

Päivystävä palopäällikö Pauli Nurminen kertoi Ylelle klo 0.45 puhelimessa, että hän ei usko palon leviävän enää kolmanteen kerrostaloon. Palon sammutusta haittaa Nurmisen mukaan talon rakenne, railot on vaikea saada hallintaan. Savu aiheuttaa tällä hetkellä haasteita.

11.7 klo 0.42 Varusmiehet tulevat apuun

Ylen toimittaja Jarkko Riikonen on paikalla Palokassa. Riikonen kertoo, että paikalle on nyt saapunut yli 20 varusmiestä Ilmasotakoulusta. Päivystävä palopäällikkö kertoi Ylelle aiemmin, että Puolustusvoimat tulevat paikalle auttamaan alueen eristyksessä.

Palo sai alkunsa kerrostalon kattokerroksesta

Palo on todennäköisesti saanut alkunsa ylimmän kerroksen parvekkeelta, Nurminen arvelee.

Tuli pääsi leviämään kattorakenteisiin. Nurmisen mukaan pelastuslaitos sai kertaalleen jo rajattua tulipalon siinä rakennuksessa, josta palo sai alkunsa. Paloa on sammuttamassa parisenkymmentä yksikköä.

Asukkaat evakuoitiin

Taloyhtiössä kolmen kerrostalon asukkaat on evakuoitu rakennuksesta läheiseen koulurakennukseen.

Kyseinen rakennus on asumisoikeustalo, josta yli 55-vuotiaat ovat voineet hakea asuntoa. Talon omistaa Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso. Talo valmistui keväällä 2018.

Tulipalosta syntyy runsaasti savua

Palo levittää ympäristöön paljon savua. Savunmuodostus ehti jo vähentyä merkittävästi, mutta sitten palo levisi kerrostaloa ympäröiviin yhdyssiipiin. Savuhaitan vuoksi lähialueen asukkaita kehotetaan sulkemaan ikkunat ja ilmanvaihdon sekä välttämään liikkumista alueella. Kello 23.15 savusta annettiin vaaratiedote.

Nurmisen mukaan sammutustyöt jatkuvat aamuun asti, jonka jälkeen myös palon jälkivartiointi työllistää pelastuslaitosta.

Juttu päivittyy.

Juttua korjattu 10.7. klo 23.00 Jutussa luki aiemmin, että tulipalo on syttynyt vanhustentalossa. Tosiasiassa kyseeessä on asumisoikeustalo, josta yli 55-vuotiaat ovat voineet hakea asuntoa.

Srebrenican verilöylystä on tullut kuluneeksi 25 vuotta, mutta joukkomurhan uhreja löydetään edelleen vuosittain.

Bosnian serbijoukot surmasivat 11. heinäkuuta 1995 noin 8 000 muslimimiestä ja -poikaa, jotka olivat tulleet hakemaan turvaa Srebrenicasta. Nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan itäosassa sijaitsevan alueen oli määrä olla YK:n turvaama, mutta hollantilaiset rauhanturvaajat eivät estäneet serbien veritöitä.

Srebrenican joukkomurhaa pidetään Euroopan pahimpana väkivallantekona toisen maailmansodan jälkeen.

Nyt 25 vuotta myöhemmin haudan lepoon Potacarin muistohautausmaalle Srebrenican lähistöllä lasketaan yhdeksän vastikään tunnistetun uhrin jäännökset.

Bahrudin Salihovicin isä kuoli verilöylyssä. Hänen ruumiinsa osia löydettiin joukkohaudasta viime vuonna ja tunnistettiin dna-testien avulla.

– He löysivät vain pari hänen luutaan, mutta päätimme äitini kanssa haudata hänet tänä vuonna. Nyt tiedämme, missä hänen hautansa on ja saamme paikan, jossa rukoilla ja löydämme rauhan, sanoo Salihovic uutistoimisto AP:lle.

Hän itse selvisi verilöylystä pakenemalla metsään.

Veriteko sattui Bosnian sodan loppumetreillä

Joukkosurma tapahtui kolmivuotisen Bosnian sodan loppupuolella. Sodassa kuoli yli 100 000 ihmistä ja miljoonat joutuivat pakenemaan kodeistaan.

Tähän mennessä lähes 6 900 Srebrenican uhria on löydetty 80 eri joukkohaudasta. Heidät on tunnistettu ja haudattu uudelleen.

Arviolta tuhatta uhria ei vielä ole löydetty.

Serbikenraali Ratko Mladićin katsotaan olevan vastuussa Srebrenican tapahtumista. Hänet tuomittiin kansainvälisessä Jugoslavia-tuomioistuimessa vuonna 2017 elinkautiseen kymmenen syytekohdan pohjalta: kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista.

Hän on valittanut päätöksestä.

Serbijohtaja Radovan Karadžić istuu elinkautista vankilatuomiota Srebrenican kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Lue myös:

Hollannin korkein oikeus: Hollanti osasyyllinen Srebrenican joukkomurhaan

Serbijohtaja Radovan Karadžićin kansanmurhatuomio kovennettiin elinkautiseksi

Bosnian sotarikollinen Ratko Mladić valittaa sotarikos- ja kansanmurhatuomioistaan

Kansanmurhasta tuomittu Ratko Mladić on yhä sankari Belgradin kaduilla

Parikymmentä kilometriä Kemijärven keskustasta on Ämmänniemi jonka kärjessä kohoaa jyrkkä Ämmänvaara. Niemi pistää Kemijärven Ämmänselälle.

Paikka on arkeologien arvioiden mukaan muinaisten saamelaisten asukkaiden palvontapaikka. Niemen rannalta on löydetty kivikauden asutuksen jälkiä ja ylärinteessä on muinainen kvartsilouhos.

Viime toukokuussa Kemijärven tekninen lautakunta päätti myydä puunjalostusyhtiö Keitele Forest Oy:lle Ämmänniemen ranta-asemakaavan alueelta mäntymetsää hakattavaksi. Kyse olisi harvennushakkuusta, jossa noin kolmannes puustosta kaadettaisiin.

– Kuulostaa järjettömältä. Minusta on aika häpeällistä, miten kaupunki kohtelee näitä arvokkaita kohteita. Kemijärvellä on paljon kaunista luontoa, mutta vähän suojeltuja alueita, sanoo luontopolulla retkeilevä Janne Säynäjäkangas.

Ämmänniemen alueella on ranta-asemakaava vuodelta 1994. Kemijärven kaupunki on myynyt siitä rantatontteja, joille on rakennettu kesämökkejä. Myynnissä on vielä kaksi tonttia.

Kaupunki mainostaa tontteja luonnonrauhalla, Ämmänvaaran muinaisella uhripaikalla ja valtakunnallisesti merkittävällä kivikautisella asuinpaikalla. Hakkuualueen läpi kulkee muutama vuosi sitten perustettu luontopolku, jota Visit Kemijärvi markkinoi matkailunähtävyytenä.

Polun varrella on nuotiopaikka laavuineen. Huipulle on nikkaroitu laudoista näköalatasanne, jonka penkiltä voi ihailla Kemijärveä saarineen ja niemineen sekä horisontissa siintävää vaaramaisemaa.

Hakkuualue on kaavoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi

Ämmänniemen ranta-asemakaavassa hakkuualue on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi Kaavatunnus on kirjainyhdistelmä VR.

Ympäristöministeriön vuoden 2016 kaavaoppaan mukaan VR merkinnällä tarkoitetaan retkeily- ja ulkoilualuetta.

Muutama vuosi sitten Kemijärven kunnallispoliitikot päättivät, että kaupungin metsistä pitää saada hakkuilla tuloa 60 000 euroa vuodessa. Aiemmin tavoite oli runsaat 20 000 euroa vuodessa. Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö toteuttaa tavoitetta virkamiehenä.

– Kaupunkihan hakkaa metsiään tietyn suunnitelman mukaan. Tämäkin on metsätaloussuunnitelmassa laitettu harvennushakkuualueeksi. Nyt on sitten tämän alueen vuoro, sanoo Pöyliö.

Pöyliön mukaan alueella voidaan kaataa metsää ranta-asemakaavasta ja retkeily- ja ulkoilualueesta huolimatta.

– Tämä nyt on siinä mielessä ei-asemakaavoitettua aluetta, että tämä on luokiteltu niin sanotuksi metsätalousmaaksi. Kaupunki on jo kuullut mökkiläisiä ja vastustusta ei ole tullut mökkiläisten osalta.

Ämmänvaaran harvennushakkuusta järjestettiin tarjouskilpailu. Kaupunki hyväksyi ainoan tarjouksen, jonka tekijä on Kemijärvellä nyt useita vuosia liimapuutehdasta ja sahaa pyörittänyt puunjalostusyhtiö Keitele.

Ämmänvaaran harvennushakkuussa kaupunki saisi puista 44 150 euroa, jos kauppa lopulta tehdään. Kaupungingeodeetin mukaan hakkuuseen tarvitaan vielä kaupungin rakennustarkastajan maisemalupa.

Saamelaisten pyhä uhripaikka

Kemijärven tekninen lautakunta päättii myynnistä toukokuussa. Kemijärveläinen Helena Tiihonen vaati päätökseen oikaisua, vedoten paikan muinaismuistoihin ja luonto-arvojen säilyttämiseen viime vuosina Kemijärvellä kiihtyneiden hakkuiden paineessa.

– Tämä on ollut saamelaisten pyhä uhripaikka. Visit Kemijärvi mainostaa kovasti nettisivuilla luontopolkua joka täällä on. Hämmästelen kyllä miksi ei ole pyhitetty koko tätä niemeä ja vaaraa, koska tämä on erikoinen muodostelma. Ei ole ihme että saamelaiset ovat tämän pyhäksi paikaksi valinneet.

Tiihonen on Suomen menestyneimpiä luonnonsuojelijoita. Hän kuuluu keskeisiin Kemijoen latvoille suunnitellun Vuotoksen tekoaltaan vastustajiin, joiden vuosikymmenien kamppailu päätyi lopulta voittoon.

Kemijärven tekninen lautakunta hylkäsi Tiihosen oikaisuvaatimuksen kesäkuussa.

Lautakunta kuitenkin päätti jättää luontopolun varteen 15 metrin suojavyöhykkeen, jolla ei hakata. Lisäksi luovuttiin yhden kostean ja yhden jyrkän vaaran rinteessä olevan paikan hakkaamisesta.

Tiihonen pitää lautakunnan rajauksia merkityksettöminä.

– Osoittaa aika kummallista asennetta, että luontoarvot säilyvät kun jätetään 15 metrin suojavyöhyke. Minusta se on hämmästyttävää ja kuvastaa nykyisiä asenteita.

Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö myöntää, että luontopolun merkitys kärsii hakkuista.

– Polun varrelle jätetään kaistale hakkaamatonta, mutta ehkä se ei nyt tuolla mäntymetsässä paljon sitä maastoa silottele.

Pöyliön mukaan toisen puolen Ämmänvaaran ranta-asemakaavan tontti, retkeily- ja ulkoilualueesta omistava metsäyhtiö hakkautti vuosia sitten omistamansa alueen. Pöyliön mukaan metsäyhtiön hakkuu oli rankempi kuin kaupungin harvennushakkuu olisi

Metsä-Botnia hakkasi Ämmänniemessä ensimmäisenä

Hakkuiden jälkeen Metsä Botnia saamelaisti nimensä Davvi Metsä Oy:ksi

Metsäkeskukselta saatu naapurikiinteistön omistaneen Metsä Botnia Metsä Oy:n tekemä metsänkäyttöilmoitus vuodelta 2011 kertoo alueelle ilmoitetusta harvennushakkuusta. Vuosia sitten tehdyn hakkuun jäljet ja tähteet näkyvät alueella ja myös syvät metsäkoneiden jättämät jäljet.

Nykyään alueen omistaa Davvi Metsä Oy -niminen yhtiö. Yhtiön kauniilla Lapin luontokuvilla koristellulla nettisivuilla kerrtotaan davvi-sanan olevan saamen kieltä ja tarkoittavan pohjoista. Nimellä yhtiö haluaa kuvastaa omistamiensa kymmenien tuhansien metsähehtaarien sijaintia Lapissa.

Davvi Metsä Oy:n maankäyttöasiantuntija Jukka Suhonen kieltäytyy sähköpostitse vastaamasta Ämmänvaaraa ja yhtiön taustaa koskeviin kysymyksiin.

Selvittelyn jälkeen muista lähteistä paljastuu, että Metsä-Botnia Metsä Oy:n nimi on muuttunut vuodenvaihteessa 2016 sulautumisen seurauksena Davvi Metsä Oy:ksi.

Yhtiö kuuluu Metsä Group -konserniin.

Yhtiön nimen saamelaistaminen herättää saamelaisten muinaisesta palvontapaikasta Ämmänvaarasta katsoen pohjoisuuden lisäksi muitakin mielikuvia.

Metso ruokailee luontopolun varressa

Ämmänvaaran laelle johtava runsaan kilometrin pitkä luontopolku on tehty muutama vuosi sitten.

Polku vie halki mäntymetsän. Polulla erottuu parissa paikassa talvisia metson kuitupitoisia hakopaskoja. Ne ovat syöneet talviravintoaan männynneulasia.

Metsässä siellä täällä on lahonneita kantoja jostain kauan sitten tehdystä hakkuusta. Aluskasvusto on mustikkavaltaista. Alueella on muhkeita muurahaiskekoja ja muurahaisten polkuja. Rinteessä on monenkokoisia siirtolohkareita ja vaaran laki on paikoin louhikkoinen.

Huipulla on näköalapenkki, jolta aukeaa näkymä yli Kemijärven. Selän takaa näkyvät vasemmalta oikealle kirkko, Sallaan vievän valtatie siltoineen ja Keitele Groupin liimapuutehdas.

Hakkuita vastustavan Helena Tiihosen mukaan uusi metsälaki on kiihdyttänyt viime vuosina avohakkuita rajusti ja metsiä parturoidaan vaaran lakia myöten. Tämän voi Kemijärvellä liikkuva todeta omin silmin.

Lapin maakuntamuseon mukaan muinaismuistot jäävät hakkualueen ulkopuolelle eivätkä ole este hakkuille. Tiihosen mukaan uusi metsälaki näyttää antavan mellastaa muinaismuistojen vieressä, kunhan ei suoraan muiston päällä.

Lue myös:

Luonnonsuojelijat ovat huolissaan hakkuista ja räjäytyksistä suositussa lähimetsässä: "Jälleen nirhaistiin metsän reunasta pala pois"

Oulujärven retkeilysaarten kiistellyt hakkuut toistaiseksi jäissä – tutkijat löysivät ikimetsästä erittäin uhanalaisen käävän

Muut kuin kantasuomalaiset taide- ja kulttuurialan ammattilaiset kokevat olevansa heikossa asemassa työmarkkinoilla Suomessa. Asia selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan ulkomaalaissyntyisten alan ammattilaisten osaaminen jää usein tunnistamatta, ja kokemukset syrjinnästä ovat yleisiä. Se on Cuporen johtajan Marjo Mäenpään mukaan alan rakenteellista epätasa-arvoa.

– Suurimpia syitä siihen lienevät kielitaidon merkitys työllistymisessä, apurahojen saamisessa ja tiedonhankinnassa, Mäenpää toteaa.

Kieleen liittyvät haasteet ovat Mäenpään mukaan yleisiä mutta myös helposti korjattavissa. Usein työnhakijan kannalta tärkeää tietoa on saatavilla vain suomeksi, ja monissa alan työtehtävissä edellytetään sujuvaa suomen kielen taitoa.

– Suomi on kaunis ja harvinainen kieli, jota itsekin haluamme suojella ja kehittää. Toisaalta tämä on vaikea kieli ja opiskelemiseen saattaa mennä aika pitkä aika. Olisi hyvä, jos kielisäädöksistä voisi joustaa.

Suomessa ajatellaan, että suomalainen koulutus pätevöittää

Tutkimuksessa tarkasteltavia kulttuurilaitoksia ovat valtionosuutta saavat museot, teatterit ja orkesterit sekä Taiteen edistämiskeskus.

Aineisto koostuu kahdesta kyselystä, joista toinen osoitettiin taide- ja kulttuurilaitosten johtajille, toinen ulkomaalaissyntyisille alan ammattilaisille. Kyselyihin vastasi 99 kulttuuri-instituutiota ja yhteensä vajaat 200 ulkomaalaissyntyistä taiteilijaa.

Suomessa on noin 20 000 taiteilijaa, joista ulkomaalaissyntyisiä arvioidaan olevan noin 2 000. Tarkkoja lukuja ei tiedetä.

Lähemmin tarkasteltiin Suomen kansallismuseon, Turun kaupunginteatterin, Kuopion kaupunginorkesterin sekä Taiteen edistämiskeskuksen käytäntöjä.

Kielihaasteiden lisäksi merkittävä suomalainen erityispiirre taide- ja kulttuurialalla on verkostojen merkitys töiden saamisessa. Suhteita rakennetaan jo opiskeluaikana, ja piirit ovat pienet.

– Alalla ajatellaan, että on helppo lähteä ulkomaille tekemään töitä. Siitä huolimatta Suomeen ei ole helppo tulla ulkomaalaisena taiteilijana.

Tutkimuksen perusteella kulttuurialalta töitä Suomessa saa helpoiten, kun taustana on Suomessa saatu koulutus ja Suomessa saatua työkokemusta.

Työntekijät ja työnantajat eivät löydä toisiaan

Tutkimuksesta käy ilmi, että kulttuuriseen moninaisuuteen suhtaudutaan taidelaitoksissa lähtökohtaisesti positiivisesti, mutta esimerkiksi niukat resurssit vaikuttavat rekrytointipäätöksissä.

– Monessa paikassa työntekijöitä on vain muutama. Silloin katsotaan, että kielitaitovaatimukset ovat ehdottomia. Muunkielisten ammattilaisten rekrytoiminen vaatisi enemmän resursseja, Mäenpää toteaa.

Tutkimuksessa esiin nousevat haasteet ovat samankaltaisia kuin muidenkin alojen vieraskielisillä työnhakijoilla Suomessa. Vakava ongelma Mäenpään mukaan on, etteivät työntekijät ja työnantajat löydä toisiaan.

– Esimerkiksi teattereiden roolitus tapahtuu usein verkostojen kautta, mahdolliset työpaikkailmoitukset julkaistaan vain suomen kielellä. Hienoa olisi, että näyttämölle rekrytoitaisiin eritaustaisia ihmisiä kaikenlaisiin rooleihin.

Tutkimusta varten tehdyissä haastatteluissa tuli esiin myös konkreettisia syrjinnän kokemuksia.

– Työyhteisön sisällä voi olla rasismia ja syrjintää. Kulttuuri-instituutioissa ilmenee samoja surullisia ilmiöitä kuin yhteiskunnassa muutenkin, Mäenpää sanoo.

Koesoitot tekevät orkesterirekryistä tasapuolisia

Tutkimuksessa taiteenaloista edukseen erottui musiikki. Orkestereissa ulkomaalaissyntyisiä ammattilaisia työskentelee eniten. Kielitaitoakaan ei musiikin parissa mieletä ratkaisevaksi kysymykseksi.

Tärkein syy orkestereiden kulttuuriseen moninaisuuteen lienee rekrytointiprosessi. Orkesteriin haetaan töihin koesoitolla. Siinä vähintään ensimmäinen kierros soitetaan anonyymisti sermin takana. Silloin ratkaisee pelkkä ammattitaito, ei hakijan tausta tai ansioluettelo.

Ansioluettelo onkin yksi tutkimuksessa esiin nousseista ongelmista taide- ja kulttuurialan rekrytoinneissa. Haastatteluista kävi ilmi, ettei Suomessa aina tunnisteta ulkomaalaisia taide- ja kulttuurioppilaitoksia.

– Ei esimerkiksi tiedetä niiden tasoa. Tämä tuntuu hassulta, koska helppohan tuollainen asia on varmistaa. Suomen taide- ja kulttuurialan korkeakouluissa ollaan hyvin verkostoituneita, ja opiskelijavaihto toimii, mutta tieto ei näytä siirtyvän rekrytoijille ja apurahojen myöntäjille.

Tutkimuksessa todetaan, että ulkomailta saatujen tutkintojen ja työkokemuksen tunnistamisen vaikeus johtaa paikoitellen kotimaisen osaamisen suosimiseen.

Vain noin joka neljännessä kyselyyn vastanneessa kulttuuri- ja taidelaitoksessa oli yhdenvertaisuussuunnitelma, ja vain noin puolella niistä, joilla oli siihen yhdenvertaisuuslain edellyttämä velvollisuus.

10.7.2020 kello 03:30

Vaara on ohi. Tulipalon aiheuttama savu ei aiheuta enää vaaraa

Varningsmeddelande byggnadsbrand Jyväskylä, Palokka Pappilanvuori

11.7.2020 klockan 03:30

Faran är över. Röken från branden orsakar inte längre fara.

Mellersta Finlands räddningsverk

Suomalaisuhrit ovat maksaneet yli kolme miljoonaa rakkaushuijareille

Yle sai aiemmin julkaisemattomia lukuja huijauksista keskusrikospoliisilta. Rakkaushuijausten uhreista 90 prosenttia on naisia. Pääkaupunkiseudulla asuva entinen pankkivirkailija menetti 90 000 euroa rakkaushuijarille. Hän kertoi tarinansa Ylelle, jotta joku muu voisi välttyä samalta kohtalolta.

Jyväskylässä yöllä tulipalo senioritalossa

Jyväskylän Palokassa syttyi perjantaina tuleen kerrostalo ja tuli levisi viereiseen kerrostaloon taloja yhdistävän siiven kautta. Kolmesta talosta evakuoitiin yhteensä 168 ihmistä läheiseen kouluun.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Pauli Nurminen arvioi lauantaina aamulla, että palo on saatu rajattua niin hyvin, että se tuskin pääsee enää leviämään. Sammutustöissä menee kuitenkin vielä ainakin muutama tunti.

Yle seurasi tässä jutussa tulipalon etenemistä hetki hetkeltä.

Uuden opetteleminen on parasta palautumista aivoille

Takki saattaa olla tyhjä lomalle lähtiessä, mutta aivot kuitenkin työstävät hauduttelua vaativia asioita loman aikana. Tutkijan mukaan itseään ei kannata soimata siitä, että lähtee kesälomalle kuormittuneena. Se on kuitenkin hyvä tiedostaa, että varautumista ylläpitävä koneisto kehossa on hyvä myös palauttaa.

Tutkimus: Kulttuuriala syrjii ulkomaalaistaustaisia työnhakijoita

Kieli ja verkostot. Siiinä kaksi syytä, miksi ulkomaalaissyntyisen työnhakijan on vaikea löytää töitä Suomen taide- ja kulttuurialalta. Asia selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreesta tutkimuksesta. Poikkeuksena on musiikkiala, jossa esimerkiksi orkesterit työllistävät monia ulkomaalaissyntyisiä taiteilijoita.

Turkin vaikutusvalta näkyy jo kaikkialla rutiköyhässä Somaliassa

Kiina ja Intia ovat tuttuja Afrikka-pelureita, mutta myös Turkin jalansija kasvaa jatkuvasti. Kaupankäynnin ohella se pyrkii levittämään näkemystään islamista Afrikan muslimimaihin. Luonnonvarojen lisäksi Somaliassa houkuttelee manner-Afrikan pisin rannikko. Somalia voisi olla portti muuhun Afrikkaan, esimerkiksi vaikutusvaltaiseen Etiopiaan.

Etelään tulossa voimakas matalapaineenkeskus

Syvä matalapaine lähestyy Suomea lounaasta. Matalapaine liikkuu lauantaina Suomenlahtea pitkin itään. Maan eteläosaan leviää sateita jo aamun aikana ja päivällä vettä sataa yleisesti etelässä ja idässä.

Lännessä ja pohjoisessa pilvisyys vaihtelee ja sadekuuroja tulee paikoin. Sade on Hanko–Lahti–Joensuu linjalla paikoin runsasta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Koronan kurittaman kevään jälkeen kesälomalla kannattaa panostaa uuden opettelemiseen ja oivaltamiseen – se on parasta palautumista aivoille, sanoo aivotutkija, professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Huotilainen on kasvatustieteen professori, joka tutkii oppimista ja muistamista erilaisilla aivotutkimusmenetelmillä.

Oppittaessa uutta tarkkaavaisuus kohdennetaan täydellä teholla johonkin aivan muuhun kuin normaalisti. Tuolloin otsalohko tekee töitä, ja sitä käytetään nimenomaan kiinnostuksen ja innostuksen suuntaamiseen. Se on Huotilaisen mukaan aivojen kannalta erittäin palauttavaa.

– Kannattaa uskaltaa kiinnostua ja innostua sellaisistakin asioista, jotka voivat olla haastavia tai mennä lopulta pieleenkin. Se voi olla puutöitä, grillausta tai mitä tahansa. Jotakin sellaista, mitä ei tehdä rutiininomaisesti, vaan ollaan luovia ja kokeillaan asioita, joista ei tiedä etukäteen mitään. Se on huippupalautusta aivoille.

Autonominen hermosto reagoi uhkaan

Koronapandemia koetteli suomalaisia keväällä monella tavalla ja sitä se teki myös aivoille.

Lyhyessä ajassa monen työpaikalla työskentelytavat muuttuivat, työt saattoivat katketa lomautukseen, taloudellinen epävarmuus riivasi.

Ihmisen kehon toimintoja säätelevän autonomisen hermoston vastuulla on stressitilan säätäminen. Huotilaisen mukaan se ei välttämättä aina toimi optimaalisesti näkymättömän uhan kanssa.

– Uhka, jota vastaan evoluutio sen kehitti, oli fyysinen. Jos voisi valita, niin nukkuisi hyvin, jos seuraavana aamuna pitäisi olla skarppina. Mutta hermostomme ei välttämättä toimi niin, vaan päinvastoin se voi vaikuttaa unen kestoon ja laatuun, ja pitää meidät hereillä uhan varalta, Huotilainen sanoo.

Myös tiedon tarve kasvoi eksponentiaalisesti epidemian puhjetessa. Tilanteen muuttuminen, tiedon vaillinaisuus ja sen käsitteleminen kuormittavat aivoja koronan kaltaisessa pitkäaikaisessa ja muuttuvassa tilanteessa, arvioi Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.

– Uhka ei ollutkaan enää jossakin kaukana, vaan tuli vaanimaan kotiovelle ja meni ikäänkuin ihmisten ihon alle. Kun tilanne, jatkuu ja jatkuu, se ylläpitää fysiologista varautumistilaa, joka voi vaikuttaa henkisesti ja fyysisesti, Parviainen sanoo.

Ylikuormittuminen näkyy helposti esimerkiksi tarkkaavaisuuden katoamisena ja muistihäiriöinä.

Liikunta sitoo aivot muuhun kuin huolehtimiseen

Tiina Parviaisen johtama tutkimusryhmä perehtyy tutkimuksessaan siihen, miten fyysinen aktiivisuus vaikuttaa aivojen toimintaan.

Hän kannustaa kesälomalla liikkumaan itselle luontevimmalla tavalla. Oman hyvinvoinnin kannalta liikunta herättelee elimistöä toimimaan muutenkin kuin pelkkänä huolikoneiston välineenä.

– Meillä aivojen ja kehon sisäelinten välillä vaikuttaa kaksi vastavuoroista autonomisen hermoston väylää. Sympaattinen hermosto liittyy voimavarojen käyttöön ja valppaana oloon, ja parasympaattinen liittyy niiden palauttamiseen. Näiden tasapaino vaihtelee koko ajan ja on tärkeää, että kuormituksen jälkeen toimintaresurssit palautuvat. Urheilussa käytetään sympaattista hermostoa, jonka jälkeen luontevasti tulee palautuminen.

Älä soimaa itseäsi siitä, että lähdet lomalle kuormittuneena

Parviaisen mukaan itseään ei pidä soimata, jos tuntee olonsa kesäloman koittaessa kuormittuneeksi. Globaali pandemia on Parviaisen mukaan elimistön stressikoneistolle hyvä syy toimia. Se on auttanut ihmistä sietämään sitä, että elämä muuttuu ainakin hetkellisesti.

– Se, että on ollut huolissaan tilanteesta, on tarkoituksenmukaista. Se on pelkästään hyvä asia, että meillä on kehossamme tällainen koneisto. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että sitä on tarvittu ja että sen pitää saada myös palautua, eli loma on hyvä käyttää rentoutumiseen ja voimavarojen keräämiseen, Parviainen pohtii.

Huotilaisen mukaan palautumista pitäisi tapahtua myös työnteon lomassa. Hän pitää kuitenkin ymmärrettävänä, että koronavirus laittoi monet tilanteeseen, jolloin näin ei tapahtunut.

Takki saattaa olla tyhjä lomalle lähtiessä, mutta aivot kuitenkin työstävät hauduttelua vaativia asioita loman aikana.

– Tällöin kesäloma on aikaa, jolloin aivomme esitietoisella tasolla ilman, että me itse ajattelemme työtä, etsii ratkaisua keskeneräisiin asioihin. Kesäloma on siitä mielenkiintoista aikaa, että työn kehittämistä tapahtuu itsestään ihan siitä syystä, että työ on niin iso osa elämää, Huotilainen sanoo.

– Kun sitten palaa takaisin töihin, ja kokee, että on oivaltanut uutta, niin kannattaa rohkeasti kokeilla. Silloin voi myös onnitella itseään hyvästä palautumisesta.

Konkreettiset keinot luovat uskoa tulevaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koronatilanne on Suomessa tällä hetkellä rauhallinen. Sitä, tuleeko toista aaltoa, ei kukaan tässä vaiheessa vielä tiedä.

Huotilaisen mukaan epävarmuus heikentää palautumista, mutta toisaalta jo opitut konkreettiset keinot voivat auttaa asian käsittelemistä.

– Toiset ovat hyvin herkkiä tietoisella tasolla lietsomaan itseään ja toiset eivät ota asiasta ollenkaan stressiä. Toisille konkreettiset asiat, kuten esimerkiksi se, että osataan jo pyörittää etäkoulua kotona, ovat asioita, jotka helpottavat töihin palaamista. Tiedetään, että ratkaisu on jo olemassa, Huotilainen sanoo.

Lue myös:

Koronavirus on kohottanut ihmisten stressitasoa ja stressi taas heikentää vastustuskykyä – "Älä stressaa" -kehotus ei kuitenkaan auta

"Lapsuuden kesinä 80-luvulla käytiin aina samoissa paikoissa: mökillä viikko ja lomakylässä Saimaalla. Meillä oli Lada, jossa ei mukavuuksia ollut. Isä kuunteli radiota, eikä uutisten aikana ei saanut edes hengittää, että hän varmasti kuuli."

Näin muistelee yksi Ylen lukijoista nostalgisia koko perheen kesäautomatkoja. Me pyysimme teiltä muistoja ja te vastasitte! Vastauksia tuli lähes sata ja muisteluissa toistuvat usein samat makumuistot, tuoksut ja tunteet riippumatta siitä, millä vuosikymmenellä matka tapahtui.

Moni muistelee hymyssä suin, miten hullunkurisen vapaata kaikki oli. Lapset istuivat takakonteissa, kiipeilivät kesken ajon pitkin penkkejä tai vetivät turvavyötä jalkatilaan asti.

Yksi istui takakontin “hattuhyllyllä” ja vilkutteli takana-ajaville aikansa kuluksi.

Nimimerkki Taikku muistaa näin:

"80-luvulla vanhalla Renaultilla iskä kaasutteli Teiskoon mökille mutkia ja ylä- alamäkiä reipasta ylinopeutta, takapenkillä ilman turvavöitä minulla ala-asteikäisenä oli vaan hauskaa, kun auto nousi ilmaan ja takapenkillä oli kunnon jousitus. Äitiä hirvitti."

Autoilun turvallisuuskehitys ehkä muistuttaa meitä ajan kulusta ja muutoksesta. Se “vanhan ajan vapaus” tarkoitti montaa turhaa kuolemaa ja onnettomuutta, mutta silti muistamme lämmöllä lapsuuden säännöttömyyttä.

Tai kuten yksi lukijoista toteaa:

“En todellakaan päästäisi omaa lastani takakonttiin pyörimään, mutta hauskaa minulla silti oli”.

Nostalgia kultaa muistot

Nostalgialla tarkoitetaan usein tunnesidonnaista muistoa, joka palaa lämpöisenä ja elävänä mieleen vuosienkin jälkeen. Muiston voi myös laukaista voimalla aistihavainto.

Tietyt kappaleet ja tuoksut, lehdet tai pelit voivat tuoda elävän kuvan mieleen vuosienkin jälkeen, tai jopa palauttaa muistiin jo unohtunutta.

Miltä bensa haisi mökkitiellä tai Mäntysuopa perillä mökillä. Miten sade ropisi auton kattoa vasten tai miltä märkä koira lemusi lasten jaloissa.

Nostalginen muisto on usein myös kokoelma valikoituja, mielessä jo toisiinsa sekoittuneita tapahtumia.

Monissa muistoissa yhdistyy nostalginen muistikuva, miten hyvin kaikki kaikesta huolimatta oli juuri sillä hetkellä, kun Suomi nuokkui heinäkuun helteissä ja sora ropisi auton alla.

– Ihminen rakentaa identiteettiään kokemustensa ja muistojen kautta. Siksi on luonnollista, että väritämme lapsuuden muistoja mielessämme paremmiksi, kuin ne ehkä olivatkaan, Työterveyslaitoksen johtava tutkija, psykologi Virpi Kalakoski sanoo.

Saatamme surumielisesti myös hymähtää, että ne "vanhat hyvät ajat" ovat jo menneitä.

Moni myös muistelee, miten aikuiset polttivat tupakkaa ketjussa, mutta ikkunoita ei saanut avata vedon takia. Pääkipuja tuli, mutta ei korvatulehdusta, hymähti yksi lukijoista.

Näin muistaa nimimerkki Eläkeläinen:

"Meillä oli Anglia, sellainen kuin Sydämen asialla -sarjassa 60-luvulla. Pakattiin kolme lasta takapenkille, auto täyteen kamaa. Vöitä ei ollut, joten matka Espoosta Jämsään loppui nukkuvaan lapsikasaan takapenkillä.

Ilmastointi = isän ikkuna auki! Pysähdyksiä nolla! Ainoastaan, jos joku meinasi pissata housuunsa. Kiukuttelua? Ei kannattanut, isä pysäytti auton, poisti tielle ja ajoi sen verran eteenpäin, että alkoi pelottaa. Perillä noin 5 tunnin päästä. Silti: parasta aikaa!"

Karavaani kulki Suomen suvessa

"80-luvulla käytiin Norjassa kuplavolkkarilla. En juuri muista muuta kuin turskakalojen hajun. Teltassa nukuttiin. Matkat tuntuivat pitkiltä, mutta välillä pysähdyttiin ihailemaan maisemia ja ostamaan matkamuistoja."

Teltoilla oli vahva jalansija leirintäalueilla vielä 1970-luvun alussa, mutta viimeistään 80-luvulla ne alkoivat hävitä asuntovaunuille ja -autoille, kun ulkomaalaisten matkailuautojen säännöllinen tuonti alkoi.

Tuhannet suomalaiset matkailivat asuntoautoilla pitkin kotimaata ja Eurooppaa myös 1990-luvulla. Tämä näkyy myös lukijoiden muistoissa vahvasti.

Näin yksi vastaajista, Pentti Ruuska muistelee:

"Ennen 2000-lukua tuli reissattua Suomessa ja Euroopassa auto+matkailuvaunu yhdistelmillä kesäisin ja talvellakin. Talvireissut sen takia, että poikamme olivat aktiivisia alppinisteja ja osa kilpareissuista kuljettiin omalla yhdistelmällä. Osa kesäreissuista tehtiin myös Alpeilla ja Norjan vuorilla kesähiihtopaikoissa. Myös osa työmatkoissa Euroopan messupaikoille kuljettiin oma mökki auton vetokoukussa."

Nimimerkki Janne viihdytti itseään sarjakuvilla:

"Kiersimme Suomea joka kesä asuntovaunuillen 80-90 luvulla. Osan reissuista kuljin pakettiauton perässä patjalla ja luin Hämähäkkimiehiä aikani kuluksi. Aika lämmintä oli matkustaa siellä. Vähän on ajat muuttunut ja turvallisuusajattelu. Ei tulisi mieleenkään laittaa lastani takakonttiin :) "

1990-luvun lama näkyi notkahduksena lentomatkustuksessa. Yhä useampi palasi jälleen kotimaanmatkailun pariin.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät viime vuonna ulkomaille 8,1 miljoonaa erilaista vapaa-ajanmatkaa.

Esimerkiksi vuonna 2000 vastaava luku oli vain 1,5 miljoonaa matkaa.

Moni matkasi loman ajan pitkin maata sukulaisilta toisille. Muistoista kumpuaa yhteisöllisyyttä, joka ehkä nyt on jo kadonnut.

Osa on myös halunnut siirtää omia kesäriittejään jälkeläisille, kaikista kinasteluista huolimatta. Omien lapsuusmuistojen kertaaminen on identiteetin kannalta tärkeää, psykologi Virpi Kalakoski sanoo.

– Muistot voivat tulvia mieleen, kun oma lapsi kokee jotakin samankaltaista ensimmäistä kertaa. Muistojen kertominen eteenpäin rakentaa siltaa lapsuuden minän ja nykypäivän minän välillä, Kalakoski kertoo.

Näin muistaa Repa:

"1960-luvulla kesälomilla kiersimme autolla ympäri Suomea. Illalla teltta pystyyn ja nukkumaan. 1970-luvulla lomamatkat keskittyivät Varsinais-Suomesta Lappiin sukulaisten luo ajoihin. Jännitys liittyi siihen, löytyykö ajoissa avoin huoltoasema, kun tankki oli tyhjenemässä. Varhaiset aamuyön tunnit lähellä määränpäätä ovat vahva muisto matkoilta. Sen kunniaksi tuli samoja matkoja kuljettua yöaikaan myös 1990-luvulla kun omat lapset olivat pieniä."

Monen automatka pysähtyi tien päälle, kun vanhoista autoista loppui kunto. Monen muistoissa kiroileva isä koetti korjata autoa minkä kerkesi samalla, kun lapset riehuivat moottoritien varressa.

Silti jopa autojenhajoamismuistot tuovat monelle vähintäänkin hymynkareen huulille.

Näin muistaa nimimerkki Kesäinen:

"Lapsuuden kesiä 90-luvulla vietin Ladan takapenkillä. Vanha lada ei aina käynnistynyt sateella, muistan lukeneeni kokonaisen Aku Ankan taskukirjan kaatosateen ropistessa Ladan kattoon ja vanhempien yrittäessä kiroillen saada autoon eloa. Matkoilla kuunneltiin myös aina samoja kasetteja. Kolme iloista rosvoa -näytelmä oli kaikkien suosikki!"

Kuin yhteinen sukupolvikokemus

Riippumatta siitä, millä vuosikymmenellä vastaajat ovat syntyneet, autoilumuistot kuulostavat tunnistettavan samanlaisilta. Ehkä ennen 1990-lukua syntyneet saivat kokea jotakin sellaista huolettomuutta ja vapautta, joka Suomen suvesta on jo kadonnut.

Kuten Riitta Kekäläinen muistaa:

"1960-luvulla perheemme teki matkoja Kaarinasta aina Pohjois-Norjaan. Autona oli pikku-Fiat. Äidillä oli etupenkillä jaloissa kulhollinen marjapuuroa ja kattotelineellä oli iso keko tavaroita. Fiatin moottori kiehui usein ja tien poskessa odoteltiin moottorin kylmenemistä. Lapissa oli vain hiekkateitä ja teiden varrella lappilaisia myymässä matkamuistoja kota-kylissä. Joskus kylmän ilman yllättäessä, isä kävi ostamassa paperiset perunasäkit makuupusseiksi meille lapsille ja hyvin tarjettiin. Näitä kesämatkoja odotettiin innolla.❤️"

Lue lisää: "Joko ollaan perillä?” Vieläkö muistat ihanan kamalat automatkat ilman ilmastointia ja turvavöitä? Kerro meille automatkamuistosi!

MOGADISHU Seinillä roikkuu erivärisiä pitkiä mekkoja. Khadija Aden Abdirahman nostaa verkkokuvioidun abayan alas koukulta.

– Entäs tuo violetti?

Kysymys tulee Hanna Noorilta, hän on tullut siskonsa Sumaya Noorin kanssa ostoksille Mogadishu Mall - ostoskeskukseen.

Sumaya Noor on pian muuttamassa Saudi-Arabiaan opiskelemaan, ja etsii siksi abayaa, musliminaisten käyttämää koko vartalon peittävää vaatetta, joka jättää kasvot paljaiksi.

– Onhan tuo Turkista? Hanna Noor kysyy.

Lähes kaikki Mogadishu Mallin lukuisat vaatekaupat myyvät turkkilaisia tuotteita. Hanna Noorin mielestä turkkilaiset tuotteet ovat parempia ja kauniimpia kuin muut.

– Turkkilaiset ovat kuin veljiämme, rakastamme heitä koska he kohtelevat meitä oikeina ihmisinä. Kaikki somalialaiset rakastavat Erdoğania, minä rakastan Erdoğania! Hanna Noor sanoo, viitaten Turkin presidenttiin Recep Tayyip Erdoğaniin.

Hanna Noor yrittää neuvotella hintaa alas 32 dollarista, mutta kahden dollarin alennus ei tällä kertaa houkuttele tarpeeksi, ja siskokset jatkavat naapurikauppaan.

Myös kaupan myyjä, 24-vuotias Abdirahman, ostaa lähinnä Turkista tuotuja vaatteita.

– Minusta on mahtavaa että olemme näin lähentyneet toista muslimiyhteisöä. Turkki on ollut valtava voimavara Somalialle. Vuonna 2011 emme olisi pärjänneet ilman heitä, ja terrori-iskuissa loukkaantuneet lennätetään sinne hoitoon. On niin paljon mitä voisin mainita, hän sanoo.

Juttu jatkuu kuvan ja audion jälkeen

Yhteistyö alkoi humanitaarisena apuna

Vuosi 2011 oli Turkin ja Somalian yhteistyön kannalta käänteentekevä vuosi. Somalia oli sisällissodan jälkeen jäänyt maailman kehityksestä jälkeen. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan lensi nälänhädän ja kuivuuden keskelle. Hän vieraili Mogadishussa yhdessä vaimonsa ja tyttärensä kanssa ensimmäisenä ulkomaalaisena poliitikkona 20 vuoteen.

Erdoğan vannoi solidaarisuuttaan Somalialle ja lupasi auttaa hätää kärsivää maata.

Samalla hän ilmoitti tekevänsä jotain, mitä lähes kukaan ei ollut rohjennut: avaavansa maahan suurlähetystön. Somalian diplomaattisuhteet olivat olleet poikki suureen osaan maailmasta siitä lähtien kun Somalia oli vajonnut sisällissotaan, ja diktaattori Siad Barre oli syrjäytetty vuonna 1991.

Nyt Turkin valtava suurlähetystö seisoo paraatipaikalla Mogadishussa aivan Intian valtameren rannalla lähellä tunnettua Lidon rantaa. Se on Turkin suurin suurlähetystö maailmassa.

Turkoosissa vedessä lilluu värikkäiksi maalattuja puisia kalastusveneitä, ja valkoisessa hiekassa joukko poikia pelaa jalkapalloa. Yhdellä on t-paita, jossa on Erdoğanin nimi ja sydän. Poika hymyilee ja esittelee paitaa mielellään kameralle.

Mogadishussa on Erdoğanin sairaala, ja kolmisen vuotta sitten kaupunkiin avattiin turkkilainen sotilastukikohta.

Turkin lentoyhtiö Turkish Airlines oli ensimmäinen kaupallinen lentoyhtiö, joka avasi reittilennot Mogadishuun sisällissodan jälkeen.

Nykyään sekä lentokenttää että satamaa pyörittävät turkkilaiset.

"Tietenkään Turkki ei tee tätä ilmaiseksi"

Turkin ponnistukset näkyvät nyt Somaliassa konkreettisesti, ja siksi Turkki on niin suosittu, sanoo Nasir Hussein Somalian viestintäministeriöstä.

– Yhteistyö ei ole pelkästään kahdenkeskeistä ja valtiollista, vaan myös ihmisten välistä, hän sanoo.

16 miljoonan asukkaan Somalian bruttokansantuote henkeä kohden on 348 Yhdysvaltain dollaria. Suomessa vastaava luku oli viime vuonna lähes 49 000. Somaliassa on yli 2,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, ja Transparency international -järjestön korruptioindeksissä Somalia löytyy sijalta 180/180.

Miksi maailman köyhimpiin ja vaarallisimpiin maihin kuuluva Somalia kiinnostaa Turkkia?

Viestintäministeriön Nasir Hussein uskoo, että Turkin avulla nykyään lähinnä levottomuuksista tunnetusta Somaliasta tulee seuraavassa parissakymmenessä vuodessa laajemman alueen solmukohta ja haluttu yhteistyökumppani. Turkki näkee Somaliassa mahdollisuuden olla edelläkävijä markkinoilla, jonne muut eivät ole vielä ehtineet tai uskaltautuneet.

Turkki ei tietenkään tee sitä ilmaiseksi, hän toteaa.

– Me olemme strateginen alue, tietenkin Turkki odottaa vastapalvelusta. On sanonta, että jos raavit minun selkääni, raavin sinun selkääsi

.

Luonnonvarojen lisäksi Somaliassa houkuttelee manner-Afrikan pisin rannikko. Somalia voisi olla portti muuhun Afrikkaan, esimerkiksi vaikutusvaltaiseen Etiopiaan. Sinne Turkki on jo nyt investoinut.

Toinen syy Turkin kiinnostukseen löytyy turkoosista merestä, joka leviää näkymättömiin suurlähetystön edustalla. Tämän vuoden tammikuussa Somalian hallitus ilmoitti, että Turkki olisi tervetullut etsimään öljyä Somalian vesialueilta.

– Olemme saaneet Somalialta tarjouksen. He sanovat: "Meillä on öljyä vesialueillamme. Teette tällaisia operaatioita Libyassa, voitte tehdä sen myös täällä. Tämä on meille erittäin tärkeää", Recep Tayyip Erdoğan sanoi tuolloin.

Turkki on viime vuoden lopulta lähtien etsinyt öljyä ja kaasua pohjoisempaa Libyan vesialueilla, mikä on suututtanut Kreikkaa ja Kyprosta. Turkki tutkiskelee myös vesialueita Kreikan ja Turkin jakaman Kyproksen lähellä.

Erdoğan vie myös islamilaista ideologiaa

Turkki katsoo, että Somalialla ja Turkilla on historiallisia yhteyksiä Osmanien valtakunnan kautta.

Somaliassa keskiajalla sijainneella Adalin sultanaatilla oli hyvät välit Osmanien valtakunnan kanssa. Ne kävivät kauppaa keskenään ja tukivat toisiaan alueellisissa konflikteissa.

Nykypäivänä Turkki haluaa myös viedä oman konservatiivisen islamilaisen ideologiansa Afrikan muslimimaihin, kuten Somaliaan, toteaa ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta tuoreessa raportissaan "Turkey in Africa".

Turkin valtapuolue AKP haluaa lisätä vaikutusvaltaansa etenkin Muslimiveljeskunnan tukijoiden keskuudessa. Turkki rakentaa ideologiansa ruohonjuuritasolla ja haluaa myydä omaa versiotaan islamista maltillisena, ja sillä tavalla saada populaarikannatusta, Alaranta selittää puhelimitse.

Sen takia Turkilla on myös sukset ristissä Egyptin kanssa, jossa Muslimiveljeskunta on luokiteltu terroristijärjestöksi.

Somaliaa viisitoista vuotta terrorisoinut ääri-islamilainen terroristijärjestö al-Shabaab on viime aikoina kohdistanut iskujaan myös turkkilaisiin.

Turkin presidentti Erdoğan käy myös henkilökohtaista taistelua Afrikassa. Yhdysvalloissa maanpaossa elävä poliittinen aktivisti ja saarnaaja, Erdoğanin vihollisen Fetullah Gülenin verkosto pyörittää useita kouluja ympäri Saharan etelänpuoleista Afrikkaa.

Turkissa verkoston kouluja on ollut jo viitisenkymmentä vuotta, mutta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ne ovat levinneet ympäri maailmaa. Parhaimmillaan verkostolla on ollut noin 2800 koulua, koulutuslaitosta, kansalaisjärjestöä, säätiötä ja sairaalaa 170 maassa. Nämä ovat olleet Turkin hallituksen tähtäimessä vuodesta 2016.

Erdoğan pitää Güleniä syyllisenä kesän 2016 epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, ja on ottanut haltuunsa Gülenin kouluja muun muassa Somaliassa ja Senegalissa.

Koulut kuvailevat itseään maallisiksi, suvaitsevaisuutta ja uskontojenvälistä keskustelua edistäviksi. Niissä opetetaan turkin kieltä ja edistetään turkkilaista kulttuuria. Kouluja perustettiin paljon 2000-luvun alussa lisäämään Turkin vaikutusvaltaa muun muassa entisessä Neuvostoliitossa, Kaukoidässä ja Afrikassa. Silloin Erdoğan ja Gülen olivat vielä liittolaisia.

Turkki on muutenkin tehnyt määrätietoista työtä jalansijansa vahvistamiseksi Afrikassa jo ennen Somaliaan rantautumista. Maa nimesi jo vuoden 2005 Afrikan vuodeksi.

Nykyään Turkilla on suurlähetystöjä 42:ssa Afrikan 54:stä maasta, kun esimerkiksi Suomella edustustoja on 12.

Turkin piti tänä vuonna järjestää jopa kaksi Turkki-Afrikka-huippukokousta, mutta koronapandemian takia ne jäävät todennäköisesti pitämättä.

Turkkia houkuttelee myös Somalian maatalous

Isolla sisäpihallaMogadishussa Hersia Abdulle Siyat nostelee vihreitä banaaneja vesikylvystä ja tutkiskelee niitä. Ympärillä muutama hänen työntekijänsä lajittelee banaaneja nopein käsin kypsyyden mukaan.

Somalia on tunnettu makeista banaaneistaan, ja Hersia Abdulle Siyat on juuri laajentanut bisnestään myös Somalian ulkopuolelle. Hän vie banaaneja etenkin Turkkiin.

– Haluamme hyötyä nyt hyvistä suhteistamme Turkkiin ja sitä kautta laajentaa bisnestämme muuallekin maailmaan, Siyat sanoo ja lisää, että Turkilla on ollut valtava merkitys Somalian kaupankäynnin kiihdyttämisessä.

Turkin ulkoministeriön lukujen mukaan Turkin ja Somalian kahdenkeskinen kaupankäynti oli vuonna 2018 yli 187 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja viime vuonna jo yli 250 miljoonaa. Se ei nosta Somaliaa lähelle Turkin suuria kauppakumppaneita, mutta kasvu on nopeaa.

Turkki rahoittaa myös tuhansien somalialaisten opintoja Turkissa. Jotkut heistä solmivat opintojen jälkeen sopimuksia turkkilaisten firmojen kanssa ja edistävät niiden asemaa Somaliassa.

Nykyään Mogadishusta löytyy paljon innokkaita turkin kielen opiskelijoita. Moni toivoo pääsevänsä Turkkiin opiskelemaan tai koulutukseen, toiset näkevät mahdollisuuden työskennellä turkkilaisten kanssa tulkkeina Somaliassa, kertoo Abdirahman Atim.

Hän opettaa turkkia Izmir Turkish College -kielikoulussa Mogadishussa. Hän ei itse ole koskaan käynyt Turkissa, mutta opiskeli kieltä yliopistossa isänsä kehotuksesta. Nyt hän opettaa kieltä eteenpäin noin 300:lle opiskelijalle.

– Turkkilaiset puhuvat pelkkää turkkia, eivät englantia eivätkä somalia, hän sanoo.

Alueelliset valtataistelut kärjistyvät Somaliassa

Turkki ei ole yksin kiinnostuksessaan Somaliaan. Eikä Turkin kieli ehkä kohta ole ainoa työllistymisvaltti.

Epävakaasta Somaliasta on tullut tärkeä maa alueellisille pelureille. Apajille haluavat myös Lähi-idän öljyvaltiot Qatar, Arabiemiraatit ja Saudi-Arabia. Maat ovat paitsi maantieteellisesti myös kulttuurisesti ja uskonnollisesti läheisiä Afrikan sarven maiden kanssa.

Lähi-idän maiden valtakamppailut näkyvät myös Somaliassa. Qatar on Turkin liittolainen, mutta sillä on jääkylmät välit Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin. Ne puolestaan ovat tukeneet Somaliasta itsenäisyyttä haluavaa Somalimaata.

Kun Arabiliitto viime lokakuussa tuomitsi Turkin hyökkäyksen Koillis-Syyriaan, Qatar ja Somalia esittivät varauksen kannanottoon.

Myös EU on ollut pitkään kumppani Somaliassa, mutta ei yhtään niin ihmisläheinen kuin Turkki. Samalla kuin kaikki tietävät Erdoğanin ja moni ihailee häntä, EU:n läsnäoloa ei juuri tunneta, sanoo Nasir Hussein Somalian viestintäministeriöstä.

– EU tekee paljon hyvää, ja laittaa jopa enemmän rahaa Somaliaan kuin Turkki. Mutta rahaa menee EU:lta paljon hotellimajoittumisiin ja turvallisuuteen, kun taas Turkin rahat menevät suoraan meidän kehitykseemme, hän sanoo.

Kirjoittaja vieraili Somaliassa tammikuussa.

Juttu on osa Ylen Radio 1:n Afrikkalainen heinäkuu -sarjaa.

Kuka hyötyy eniten kilpajuoksusta Afrikkaan? Voit keskustella aiheesta 12.7. klo 23 asti.

Juttua päivitetty 11.7. klo 8.50: Päivitetty Osmanien valtakunnan kirjoitusasu oikein. Aiemmin jutussa puhuttiin Ottomaanisesta valtakunnasta.

Lue myös:

Terroristijärjestöt hyötyvät sään ääri-ilmiöistä – Mohamed Ali pakeni kuivuutta Somaliassa, ja nyt hänenkaltaisiaan houkutellaan terroristeiksi

Yle Somaliassa: Ennen vankien pelättiin palaavan terroristeiksi, nyt suomalaiset ja ruotsalaiset kouluttavat sekä vankeja että vartijoita

Afrikkalainen heinäkuu -sarjassa aiemmin

Tv-korjaajan talo rapistuu pala palalta ja päätyy siksi kaikkien turistien kuviin – Saint-Louis'n kaupunki on vaarassa, eikä kaikkia kiinnosta siirtomaahistorian vaaliminen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on lieventänyt luottomiehensä Roger Stonen saamaa tuomiota. Valkoinen talo julisti perjantaina paikallista aikaa tiedotteessa, että Stone on nyt vapaa mies.

Demokraatit tuomitisivat Trumpin ratkaisun ja kuvailivat sitä jälleen yhdeksi peliliikkeeksi ennennäkemättömien väliintulojen sarjassa maan oikeusjärjestelmässä.

Trumpin entinen neuvonantaja ja läheinen liittolainen Stone tuomittiin helmikuussa kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen.

Stone kertoi uutistoimisto Associated Pressille, että Trump ilmoitti tuomion lieventämisestä Stonelle puhelimitse perjantaina. Stone lisää, että hän juhlisti uutista avaamalla shampanjapulloja ystäviensä kanssa Fort Lauderdalessa, Floridassa.

Stone sai tuomionsa valehtelemisesta Yhdysvaltojen edustajainhuoneen komitealle, joka selvitti Venäjän sekaantumista Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin.

Politicon mukaan Stonen oli määrä ilmoittautua vankilaan ensi viikolla.

Aiheesta lisää:

Trumpin entinen neuvonantaja Roger Stone tuomittiin yli kolmeksi vuodeksi vankeuteen

Trumpin entinen neuvonantaja ja "likainen huijari" Roger Stone saa tänään rangaistuksen, josta nousi jo etukäteen poliittinen myrsky

Syyttäjien joukkopako Trumpin läheisen liittolaisen oikeusjutusta – Taustalla häärivät sekä oikeusministeriö että presidentti

Mies seisoo Ainon eteisessä.

Miehen kädessä on vihreä metallinen laatikko. Boksi, kuten Aino sanoo.

Boksissa pitäisi olla hurjan suuri määrä rahaa.

Käteisenä 809 000 Amerikan dollaria. Niitä rahoja Aino on odottanut puolitoista vuotta.

– Sitten se mies veti sieltä boksistaan 100 dollarin setelin, Aino kertoo.

Miehellä on Ainolle vain yksi toive

Aino oli lukenut uutisia naisista, jotka olivat joutuneet rakkaushuijausten uhreiksi.

– En koskaan uskonut, että itse voisin joutua sellaiseen tilanteeseen.

Aino on eronnut jo kymmeniä vuosia sitten. Ei hän etsinyt mitenkään aktiivisesti mieystävää, mutta jos sellainen sattuisi elämään tupsahtamaan, ei se haittaisikaan, Aino oli ajatellut.

Facebookista Aino ei ikipäivänä ajatellut löytävänsä miesystävää. Ei myöskään silloin, kun hän hyväksyi marraskuussa vuonna 2016 tuntemattoman miehen kaveripyynnön.

– Se oli minun kohtaloni, että avasin sen viestin.

Mies ja Aino alkoivat viestitellä.

Mies kertoi olleensa yli vuoden rauhanturvaajana Afganistanissa. Hän kertoi ansainneensa paljon rahaa, koska oli tehnyt myös turvallisuusalan töitä paikallisessa öljy-yhtiössä.

Mies kertoi, että hänen vaimonsa on kuollut ja hänen kaksi lastaan olivat kotona Amerikassa lastenhoitajan kanssa.

– Se oli sellaista normaalia keskustelua. Ei mitään makeilevaa ja ällöttävää. Sekin lisäsi luottamusta.

Mies ehdotti, että lähettäisi rahat minulle tänne Suomeen ja minä lähettäisin ne sitten lapsille täältä. Aino

Sitten tuli kevät ja ystävänpäivä.

Mies kirjoitti Ainolle, että hän haluaisi lähettää ystävänpäivälahjan. Lahja tai oikeastaan lahjat olivat pakattu matkalaukkuun.

– Mies lähetti kuvia laukusta. Siellä oli laukkuja ja kenkiä.

Miehellä oli vain yksi toive Ainolle.

Mies halusi lähettää lapsilleen rahaa joitakin kymmeniä tuhansia dollareita. Hän kertoi, ettei se onnistu turvallisesti Afganistanista.

– Mies ehdotti, että lähettäisi rahat minulle tänne Suomeen ja minä lähettäisin ne sitten lapsille täältä.

Aino ei innostunut ajatuksesta.

– Kieltäydyin siitä.

Laukku pitäisi saada ulos tullista

Jonkin ajan kuluttua Ainon puhelin soi.

– Minulle soitti mies, joka sanoi olevansa amerikkalaisten rauhanturvaajien yhdysmies Euroopassa. Miehen toimipaikka oli Saksassa. Yhdysmies kertoi, että tämä Afganistanissa oleva rauhanturvaaja oli sittenkin lähettänyt minulle rahat, jotka piti lähettää hänen lapsilleen.

Aino kauhistui, kun kuuli matkalaukun sisältämän rahamäärän.

Yhdysmieheksi esittäytynyt mies kertoi Ainolle, että amerikkalaisen rauhanturvaajan lähettämä laukku oli jämähtänyt tulliin Düsseldorfin lentokentällä, koska sen sisältämästä rahasta ei ollut tehty asianmukaista ilmoitusta.

Aino kauhistui, kun kuuli matkalaukun sisältämän rahamäärän.

– Yhdysmies kertoi, että siellä oli Amerikan dollareina 809 000 euroa.

Rauhanturvaajien yhdysmies sanoi, että laukku saadaan ulos tullista, mutta siihen tarvittaisiin rahaa.

Siitä se kaikki alkoi.

Ensimmäiset 4 000 euroa

Aino purskahti itkuun, kun hän ajatteli, millaiseen soppaan hän oli joutunut.

Rauhanturvaajan lapset odottivat kaukana Amerikassa isältään rahoja, ja hänen pitäisi auttaa.

– Rauhanturvaajien yhdysmies sanoi, että minun pitäisi lähettää 4 000 euroa, että laukku saadaan pois tullista. Minulle luvattiin, että se maksetaan minulle takaisin.

Ainolla oli käteistä tilillään sen verran, että hän pystyi lähettämään pyydetyn rahan.

– Ne eivät käyttäneet normaaleja pankkeja, vaan Moneygram-systeemiä. Sen kautta rahan piti olla 20 minuutissa Düsseldorfin toimistossa.

Maailmassa on vain yksi erikoisryhmä, joka pystyisi puhdistamaan seteleitä. Ryhmä oli Kiinassa, mutta se voisi matkustaa Saksaan puhdistamaan rahoja.

Kun Aino oli saanut lähetettyä 4 000 euroa, rauhanturvaajien yhdysmiehenä esiintynyt mies soitti jälleen. Hän kertoi, että laukku oli saatu tullista. Mutta nyt oli tullut lisää ongelmia.

– Yhdysmies sanoi, että laukussa olevat setelit olivat värjääntyneet tullissa käyttökelvottomiksi.

Yhdysmies kysyi, haluaisiko Aino tulla hakemaan matkalaukun Saksasta. Aino ei halunnut. Mies lupasi tuoda rahat ja laukun Suomeen.

Sitä ennen rahat pitäisi kuitenkin saada puhdistettua. Mies kertoi Ainolle, että maailmassa on vain yksi erikoisryhmä, joka pystyisi puhdistamaan seteleitä. Ryhmä oli Kiinassa, mutta se voisi matkustaa Saksaan puhdistamaan rahoja.

Se maksaisi tietenkin.

– Tarvittiin 9 000 euroa, että se ryhmä saatiin Saksaan.

Aino lähetti rahat jälleen saman systeemin kautta kuin edellisellä kerralla. Hän ei kertonut kenellekään ulkopuoliselle rauhanturvaajasta eikä operaatiosta, johon hän oli joutunut mukaan.

– Itkin yksin kotona tätä tilannetta.

KRP: Poliisin tietoon on tullut tänä vuonna yli 100 rakkaushuijausta

Poliisille ilmoitetut rakkaushuijausepäilyt päätyvät tutkittavaksi paikallispoliiseille kuten esimerkiksi Helsingin poliisilaitokselle.

Keskusrikospoliisi (KRP) ei tutki rakkaushuijauksia, mutta KRP seuraa rikosilmiöitä kuten myös rakkaushuijauksia niistä tehtyjen rikosilmoitusten perusteella.

KRP kertoo Ylelle aiemmin julkaisemattomia lukuja rakkaushuijausten määristä.

– Tämän vuoden tammi–kesäkuun aikana poliisin tietoon on tullut yli sata rakkaushuijausta. Näiden tapausten rikoshyöty on kokonaisuudessaan lähes 3 miljoonaa euroa, kertoo rikosylikomisario Juha Tompuri Keskusrikospoliisista.

Poliisi uskoo, että uhreja ja menetettyjä euroja on kuitenkin paljon enemmän.

– Läheskään kaikki rikokset eivät valitettavasti tule poliisin tietoon.

Tompurin mukaan rakkaushuijareiden toiminnalle seuraavat asiat ovat tyypillisiä.

• Rakkaushuijarit kehittävät omaa toimintaansa jatkuvasti.
• Läheisen suhteen muodostaminen uhriin on pitkäjänteistä ja paikoin äärimmäisen taidokasta.
• Huijarit osaavat käyttää hyväkseen uhrin yksinäisyyden tunnetta.

Tompurin mukaan Suomeen kohdistuneissa rakkaushuijauksissa uhrilta on pyydetty rahaa esimerkiksi seuraaviin asioihin.

• Perinnön lunastamiseen pankista
• Ulkomailta Suomeen lähetetyn arvokkaan paketin tullimaksuihin
• Rakennusprojekteihin
• Leskeksi jääneen yksinhuoltajan lasten opiskeluun tai sairaalamaksuihin.

Ainolla menee hermot, hän haukkuu miehen huijariksi

Kun Aino oli maksanut yhteensä 13 000 euroa rauhanturvaajien yhdysmiehenä esiintyvälle miehelle, tämä jätti Ainon rauhaan joksikin aikaa.

Jonkin ajan kuluttua mies alkoi jälleen lähetellä sähköposteja ja soitella. Keskustelut käytiin aina englanniksi.

– Se mies sai minut ihan hysteeriseksi näillä soitoilla. Hän soitteli usein lauantai-iltoinakin.

Mies kertoi Ainolle, että kiinalainen ryhmä oli saanut putsattua rahat. Ne olisivat siis jälleen käyttökelpoisia. Mutta putsauksen aikana rahoista oli kadonnut jonnekin 50 000 dollaria.

Olin yksin solmussa ajatusteni kanssa. Aino

Tässä vaiheessa yhdysmies alkoi pohtia, miten hän toisi laukun Suomeen. Välillä sovittiin päivämääriä ja lentoja, joilla mies ja laukku tulisivat. Mutta sitten tuli aina joku este.

Aino oli alkanut epäillä yhdysmiehen toimintaa. Hän ei edelleenkään puhunut asiasta kenellekään. Ei pojalleen, eikä edes parhaimmalle ystävälleen.

– Olin yksin solmussa ajatusteni kanssa.

Lopulta Ainolla meni hermot rauhanturvaajien yhdysmieheen. Hän haukkui tämän huijariksi.

– Mies vastasi, että hänen tärkein tehtävänsä on hoitaa luotettavasti rauhanturvaajien asioita. Jos hän olisi epäluotettava, hän menettäisi työnsä.

Aino ottaa ensimmäisen pikavipin

Rauhanturvaajien yhdysmiehenä esiintynyt mies jatkoi pohdintaa, miten laukku saataisiin Ainolle Suomen.

Jossain vaiheessa mies päätti, ettei laukkua ole sittenkään turvallista tuoda lentokoneella. Hän kertoi, että rahat laitetaan pankkiin, josta Aino voisi nostaa ne.

Sitä ennen oli tehtävä muutama asia.

Rahat piti muuntaa euroiksi, ja ne piti suojata terrorismilta. Miten ja miksi, sitä ei kukaan sen tarkemmin selittänyt.

Mutta tämä kaikki maksoi.

– Niihin meni yhteensä yli 25 000 euroa.

Ainolla ei ollut enää rahaa omalla tilillään.

– Otin pikavipin.

Ainon päässä kävi jatkuva taistelu siitä, oliko kaikki huijausta.

Aino sai tilinumeroita ja erilaisia koodilukuja, joilla hän voisi nostaa amerikkalaisen rauhanturvaajan lähettämät rahat pankista. Sitä ennen piti kuitenkin saada saksalaisen tuomarin vahvistus siihen, että pankkiin vietävät rahat olivat käyttökelpoisia.

Tuomarin palkka oli 15 000 euroa.

Ainon päässä kävi jatkuva taistelu siitä, oliko kaikki huijausta. Hän oli kuitenkin jo niin lähellä rahojen saamista, ettei voinut enää perääntyä.

– Otin toisen pikavipin. Maksoin sillä sen 15 000 euroa.

Lievät petokset kasvoivat räjähdysmäisesti alkuvuonna

Rakkaushuijausten määrä on ollut kasvussa viime vuosina.

Poliisihallituksen tuore rikostilasto kertoo, että poliisin tietoon tulleiden lievien petosepäilyjen määrä lisääntyi alkuvuonna räjähdysmäisesti.

Lievät petokset ovat usein juuri rakkaushuijauksia ja muita nettipetoksia.

• Poliisihallituksen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kertoi toukokuussa Ylelle tässä jutussa, että lievien petosten määrä lisääntyi ensimmäisten koronakuukausien aikana vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna.

Ainon poika varoittaa huijareista

Aino oli maksanut jo 53 000 euroa siitä, että rauhanturvaajan lapset saisivat isänsä lähettämät rahat. Ainolle oli myös luvattu, että hän saisi takaisin kaikki maksamansa summat.

Viimein tuli se päivä, kun Aino pääsi nostamaan rahoja pankkitililtä.

– Naputtelin koneelle monimutkaisia koodeja juuri kuten minulle oli neuvottu. Kun olin nostamassa rahaa, joku englantia puhuva nainen soitti ja sanoi, ettei rahoja voisi ihan vielä nostaa.

Aino kuunteli hiljaa varoitukset, mutta ei kertonut omasta tilanteestaan mitään.

Eräänä päivänä Ainon aikuinen poika oli käymässä äitinsä luona. Poika näki äitinsä tietokoneella erikoisen pankin nimen. Poika havahtui ja kysyi, miksi se oli siinä.

Aino vastasi, että hänelle on tulossa rahaa ulkomailta.

– Poika varoitti huijareista.

Aino kuunteli hiljaa varoitukset, mutta ei kertonut omasta tilanteestaan mitään.

Rahat menevät metalliboksiin

Aino sai jälleen viestiä rauhanturvaajien yhdysmieheksi itseään kutsuvalta mieheltä.

Mies kertoi, että terroriuhan vuoksi Aino ei voisikaan nostaa rahoja pankista. Yhdysmies oli ottanut pikaisesti rahat turvaan pankista ja laittanut ne säilöön metalliboksiin.

Pahin oli vielä edessä.

– Mies kertoi, että ne rahat olivat taas värjääntyneet.

Lopulta boksi päätyi Ruotsiin.

Sitten alkoivat jälleen kuukausia kestäneet neuvottelut yhdysmiehen ja Ainon välillä. Mies kysyi Ainolta, voisiko hän tulla Suomeen Ainon luokse puhdistamaan rahoja.

– Sanoin, että ei.

Mies laittoi Ainolle useita viestejä.

– Hän seikkaili boksinsa kanssa missä milloinkin. Hän laittoi viestejä ja rahaa tarvittiin aina vaan lisää. Syitä oli monia.

Lopulta boksi päätyi Ruotsiin.

Viimeinen summa oli noin 6 000 euroa, jonka Aino maksoi. Se oli maksu siitä, että boksi saataisiin Ruotsista Suomeen.

Rakkaushuijausten uhreista lähes 90 prosenttia on naisia

Rikoskomisario Hannu Kortelainen tutkii rakkaushuijauksia Helsingin poliisissa.

Kortelainen kertoo tässä jutussa, että 90 prosenttia rakkaushuijausten uhreista on naisia. Kortelaisen mukaan rakkaushuijarit toimivat usein seuraavilla tavoilla.

• Naisia lähestytään lähes aina sosiaalisessa mediassa valeprofiililla.
• Uhriin luodaan luottamuksellinen suhde.
• Mies kertoo viesteissä olevansa hyvin varakas. Saatetaan lähettää kuvia timanteista, kartanoista ja tiliotteista.
• Jossain vaiheessa aletaan suunnitella miehen ensivierailua Suomeen. Juuri ennen matkaa tapahtuuu jokin yllättävä asia, joka estää matkan.
• Tekijöitä saadaan vain harvoin kiinni.

Mies saapuu boksin kanssa Ainon luokse

Kun Ainon facebookissa saamasta kaveripyynnöstä oli kulunut puolitoista vuotta, salaperäinen metalliboksi oli viimein saapunut Suomeen.

Ainoon otti yhteyttä mies, jonka hallussa boksi oli. He tapasivat Helsingin keskustassa sijaitsevan hotellin ala-aulassa.

– Sinne tuli mustaihoinen mies. Mutta hänellä ei sitten ollutkaan sitä boksia.

Aino oli väsynyt ja nääntynyt kaikkeen tähän touhuun. Hän ymmärsi, että hänelle oli valehdeltu monessa asiassa. Mies ehdotti, että he tapaisivat uudelleen.

Aino suostui vielä siihen.

He tapasivat jälleen helsinkiläisen hotellin ala-aulassa. Tällöinkään miehellä ei ollut boksia, mutta mies lähti sitä hakemaan kotoaan.

Aino odotti kaksi tuntia.

– Soitin miehelle ja sanoin, että eiköhän tämä ollut tässä. Sitten hän sanoi tulevansa paikalle.

Mies saapui paikalle metallisen boksinsa kanssa. He ajoivat taksilla Ainon kotiin. Ainon piti maksaa kyyti.

Mies seisoi Ainon eteisessä ja alkoi avata boksia. Siellä piti olla nyt se 809 000 Amerikan dollaria käteisenä. Aino yritti kurkkia boksin sisälle. Mies avasi sen niin, ettei Aino voinut nähdä, mitä siellä oli.

– Sitten se mies veti sieltä boksistaan 100 dollarin setelin. Setelissä oli punaista väriä. Mies sai puhdistettua setelin jollain pulverilla, joka hänellä oli mukanaan.

"Siellä oli paperia ja pulveria, sanoi poliisi ja nauroi päälle"

Lopulta mies häipyi ovesta boksin avaimen kanssa.

Boksi jäi lukittuna Ainon luokse.

– Sillä hetkellä minä sain vihdoin kerrottua itselleni, että tämä kaikki on huijausta.

Aino soitti poliisille, joka haki boksin. Tämän jälkeen Aino kertoi kaiken pojalleen.

– Poika vaan katsoi minua silmät pyöreinä. Oli niin järkyttynyt.

Poliisi pyysi Ainon käymään poliisiasemalle. Poika lähti mukaan, koska halusi tulla tukemaan äitiään.

Poliisiasemalla paljastui boksin sisältö.

– Siellä oli paperia ja pulveria, sanoi poliisi ja nauroi päälle.

Oliko se ilkeää naurua?

– Ei ollut. Poliisi on hoitanut tätä asiaa kiitettävästi ja asiallisesti. Minä ja poika pelkäsimme, että ne voisivat ivata tai nauraa.

Poliisi tutkii Ainon tapausta, mutta ei usko, että tekijää tai tekijöitä voidaan saada koskaan kiinni.

"Ei niillä ole sielua"

Aino menetti rakkaushuijarille puolentoista vuoden aikana yhteensä noin 90 000 euroa. Velkaa hänelle jäi 70 000 euroa.

– Kun kaikki tämä oli ohi, romahdin täysin. Enkä ole vieläkään kokonaan toipunut.

Hän on valvonut öitä ja pohtinut, millaisia ovat ihmiset, jotka näitä huijauksia tekevät.

Siitä on nyt lähes kaksi vuotta, kun Ainon puolitoista vuotta kestänyt piina päättyi.

Hän sai sen aikana noin 350 sähköpostia ja valtaisan määrän puhelinsoittoja henkilöiltä, jotka häntä huijasivat.

Ainolla on ollut aikaa miettiä, miksi tämä kaikki tapahtui. Hän on valvonut öitä ja pohtinut, millaisia ovat ihmiset, jotka näitä huijauksia tekevät. Hän on myös miettinyt sitä, kuinka moni eri ihminen oli mukana huijauksessa.

– Ei niillä ole sielua, ei minkäänlaista. He ovat tunteettomia kuten rikolliset, jotka voivat ampua ihmisen.

Miksi juuri minä?

Aino ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään.

Hän on kertonut rakkaushuijauksesta poikansa ja poliisin lisäksi ainoastaan parhaimmalle ystävälleen. Aino pohti pitkään, haluaako hän kertoa tarinansa julkisuuteen.

Hän päätti kertoa sen vain yhdestä syystä.

– Toivoisin, että joku toinen voisi välttyä tältä samalta kohtalolta.

Aino asuu pääkaupunkiseudulla. Hän jäi joitakin vuosia sitten eläkkeelle suuresta pankista, jossa työskenteli pankkitoimihenkilönä. Hän on työskennellyt aiemmin myös arvopaperipörssissä.

Aino maksaa pikavipeistä kertynyttä yhteensä 70 000 euron suuruista velkaansa pienistä tuloistaan. Hän yrittää nyt päästä velkasaneeraukseen.

– Olen soimannut itseäni. Minun jos jonkun olisi pitänyt tajuta, mistä tässä oli kyse. Tämä kaikki tuntuu jälkikäteen yhdeltä helvetiltä.

Mies on vakuuttanut minulle, ettei hän ole huijari. Hän sanoo olevansa itsekin uhri, jota rauhanturvaajien yhdysmies huijasi. Aino

Kaiken tapahtuneen jälkeen Aino on pohtinut eniten yhtä kysymystä.

Miksi juuri minä?

Aino on laittanut viestejä miehelle, joka kertoi olevansa amerikkalainen rauhanturvaaja. Aino on kysynyt mieheltä, miksi tämä valitsi juuri hänet?

Miksi hän tuhosi Ainon elämän?

– Mies on vakuuttanut minulle, ettei hän ole huijari. Hän sanoo olevansa itsekin uhri, jota rauhanturvaajien yhdysmies huijasi.

Uskooko Aino miehen vastausta?

Aino miettii hetken ennen kuin vastaa.

– Ehkäpä hän oli itsekin huijari, Aino sanoo.

Lue lisää:

Päivi Happonen: Kuinka paljon rakkaudesta kannattaa maksaa?

Poliisi tutkii röyhkeää temppua: Juha Tapiona esiintynyt huijari lähestyi fania ja pyysi 10 000:ta euroa – vain pankin väliintulo esti huijauksen

Huijari iski autoa kaupanneeseen poliisiin, tämä hermostui ja alkoi vedättää huijaria: "Nyt kirjoitit oikealle miehelle"

Nettihuijaukset lisääntyvät varoituksista huolimatta – lue poliisin aitoja esimerkkejä romanssihuijareista

Elina rakastui Henryyn ja joutui huijatuksi — nettihuijaukset ovat miljoonabisnes

Yhdysvaltain Floridan osavaltiossa sijaitseva Disney World -huvipuisto on jälleen avannut porttinsa asiakkaille.

Orlandossa sijaitseva alue oli suljettuna lähes neljä kuukautta koronaviruksen vuoksi.

– Tämä oli hyvin tunteikasta. Olemme onnellisia voidessamme olla täällä, 16-vuotiaan tyttärensä kanssa huvipuistoon saapunut Diane Watkins kuvaili tunnelmiaan uutistoimisto AP:lle.

Alabamassa asuva Watkins kertoi käyvänsä Disney Worldissa noin kahdeksan kertaa vuodessa.

Tänään lauantaina vieraita päästetään Magic Kingdomiin ja Animal Kingdomiin. Ensi keskiviikkona avataan myös Epcot- ja Disney's Hollywood Studios -alue.

Huvipuiston päätöstä aloittaa taas toimintansa on arvosteltu, sillä koronavirustartunnat ovat lisääntyneet Floridassa viime aikoina nopeaa tahtia.

Perjantaina osavaltiossa raportoitiin 92 koronavirukseen liittyvää uutta kuolemantapausta ja yli 11 00 uutta tartuntaa. Lauantaina uusia tartuntoja kerrottiin olevan yli 10 000 ja kuolemantapauksia 95.

Orlandossa sijaitsevat Universal Studios ja Sea World avautuivat asiakkaille jo kesäkuussa.

Kuumeenmittausta ja kasvomaskeja

Kaikkien yli kaksivuotiaiden alueella liikkuvien on käytettävä kasvomaskia ja asiakkaiden on pidettävä kahden metrin turvaväli. Sekä vierailijoiden että henkilökunnan kuume mitataan ennen alueelle pääsyä.

Alueelle päästettävien ihmisten määrää on rajoitettu ja liput on varattava jo etukäteen. Paraatit ja ilotulitusnäytökset on peruttu, jotta asiakkaat eivät pakkautuisi tiiviiksi ryhmiksi.

Huvipuisto painottaa huolehtivansa hygieniasta nyt erityisen tarkasti.

Huvipuiston sivuilla kuitenkin todetaan vierailijoiden ottavan vapaaehtoisesti riskin virustartunnalle altistumisesta.

Lue myös:

Päivittyvä koronavirusseuranta

Koronavirus varjosti itsenäisyyspäivän juhlintaa Yhdysvalloissa – tartuntamäärät jälleen uusiin ennätyksiin

MLB-liigan 31 baseball-pelaajalta löytyi positiivinen koronatulos

Koronatartunnat sulkivat Miami Heatin harjoitustilat

Koronatilanne synkkenee radikaalisti Floridassa, mutta NBA-komissaari luottaa vankasti sarjan suunnitelmiin

Poliisi ja pelastuslaitos aloittavat tänään aamulla tutkinnan Jyväskylän Palokan senioritalon tulipalosta.

Perjantai-iltana syttyneen palon vuoksi kolmesta senioritalosta evakuoitiin yhteensä 168 ihmistä. Palo alkoi keskimmäisen Ilona-rakennuksen yläosasta parvekkeelta ja levisi talon koko katolle.

Myöhään perjantaina näytti siltä, että palo oli saatu rajattua, mutta hetken päästä palo levisi yllättäen uudelleen. Palo levisi nopeasti yhdysrakennuksen kautta myös toiseen kerrostaloon.

Pelastuslaitoksen mukaan tulipalo levisi poikkeuksellisen nopeasti.

– Tämä oli meille aikamoinen yllätys, että uudessa rakennuksessa palo leviää näin nopeasti, sanoi päivystävä päällikkö Pauli Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta eilen tiedotustilaisuudessa.

Hän ei antanut eilen arvioita palon syttymissyystä tai syystä palon nopeaan leviämiseen.

Asukkaat eivät toistaiseksi pääse koteihinsa

Palo aiheutti suuret aineelliset vahingot, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Neljä ihmistä altistui savulle. Kukaan heistä ei tarvinnut sairaalahoitoa.

Kaikille senioritalojen asukkaille järjestyi tilapäismajoitus. Toistaiseksi ei ole tiedossa, milloin asuntoihin pääsee käymään. Osassa asuntoja on sortumisvaara, ja myös tutkinnan pitää ensin käynnistyä.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) päättää maanantaina, aloittaako se oman tutkintansa tulipalosta. Otkes seuraa poliisin ja pelastuslaitoksen selvitysten etenemistä.

Lue aiheesta lisää:

Jyväskylän senioritalon asukkaiden arki kääntyi päälaelleen, kun tuli tuhosi kodin – "Emme tiedä, missä vietämme yöt tästä eteenpäin"

Keski-Suomen pelastuslaitos tiedotti Jyväskylän senioritalon palosta: "Ilman nopeita evakuointitoimia ihmishenkiä olisi menetetty"

Jyväskylän kerrostalopalon leviäminen ihmetyttää – palopäällikkö: "Roiloja pitkin on voinut pudota alas palavaa pikeä ja kekäleitä"

Otkes päättää maanantaina, aloittaako se tutkinnan Jyväskylän senioritalon tulipalosta – olennainen kysymys on, miksi palo levisi toiseen rakennukseen

Kolin kansallispuistossa tehtiin kesäkuussa uusi kävijäennätys seitsemään vuoteen. Kesäkuussa kansallispuistossa vieraili lähes 30 000 ihmistä, kun keskimääräinen kävijämäärä kesäkuisin on ollut noin 25 000 kävijän luokkaa.

Koronasta ja kansallispuistojen nousevasta suosiosta johtuva kävijämäärän kasvu ei ole erityisen suurta, mutta kasvusuunta on selkeä.

Kävijäennätys tarkoittaa sitä, että suosituimmille paikoille kertyy jatkuvaa valokuvaus- ja poseerausjonoa.

– Ihmiset pakkautuvat Ukko-Kolin huipulle eli kävijäpainetta on erityisesti Ukko-Kolin huipulla ja näköalapaikoilla. Siellä on saanut jonottaa kuvaushetkiin, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Tarja Teppo.

Koli Instagramin perusteella Suomen toiseksi kuvatuin

Kolin kuvausjonot korreloivat sitä, että Koli on ollut viime vuosina viiden suosituimman kansallispuiston joukossa. Kansallispuistojen kävijämääriä voi tutkia Metsähallituksen sivuilta.

Instagramissa Koli on Nuuksion kansallispuiston ohella Suomen kuvatuin kansallispuisto.

Hashtagilla #kolinkansallispuisto löytyy Instagramista yli 15 000 kuvaa, kun taas englanninkielisellä #nuuksionationalpark hashtagilla yli 26 000 kuvaa.

Tyypillisin kuvatyyppi Instagramissa Ukko-Kolin huipulta tai Paha-Kolin näköalapaikoilta on joko näköalaa seisten tai istuen katsova ihminen. Kuvissa luonto näyttää koskemattomalta, vaikka todellisuudessa kansallispuistossa saattaa olla samaan aikaan jopa satoja ihmisiä.

Kuvausjonoista ei valituksia - parkkitilasta entistä enemmän pulaa

Metsähallituksen Tarja Tepon mukaan kesäkuussa ei ole ollut kävijämäärissä eroa arkipäivien tai viikonlopun välillä. Sää on vaikuttanut kesän kävijämääriin päivää enemmän.

Kuvausjonoista ei ole kantautunut Tepon korviin valituksia. Kolin poluillakin sopii kulkemaan jatkossakin hyvin, koska merkittyjä polkuja on 80 kilometrin verran.

– Isoin ongelma meillä on Ukko-Kolin parkkitilan vähyys, siihen toivomme muutosta. Muualla meillä kyllä on parkkipaikkoja, joille olemme yrittäneet ohjata ihmisiä esim. somekanavissa, jotta ruuhkia ei syntyisi Ukko-Kolille, Teppo sanoo.

Kolin matkailuyhdistyksen eli Koli ry:n toiminnanjohtaja Veli Lyytikäisen mukaan heinäkuussa Kolin kävijämäärät saattavat jopa kaksinkertaistua normaaliin heinäkuun kävijämääriin verraten. Hän nostaa Tepon tapaan esiin parkkipaikkapulan.

– Parkkipaikkatilanne on katastrofaalinen: Ukko-Kolin parkkipaikat eivät riitä, vaan autoja parkkeerataan Kolille vievän tien varteen molemmin puolin, 1,5 kilometrin matkalle, Lyytikäinen sanoo.

Koli on keski-ikäisten ja lapsiperheiden suosikki

Kolin suosio ei ole sinänsä uutta, vaan kansallispuistossa on eletty kävijämäärän huippuvuosia viime vuodet.

Tuoreen, helmikuussa julkaistun kävijätutkimuksen mukaan Koli on keski-ikäisten ja nuorten lapsiperheiden suosiossa.

Viime vuosina puisto on kiinnostanut aiempaa enemmän nuorempia kävijöitä.

– Tänä kesänä kansallispuistossa on näkynyt enemmän nuorisoporukoita ja nuoria pareja, Teppo kertoo.

Lue lisää:

Kolin kansallismaisemiin halutaan lisää parkkitilaa autoille ja isompi hotelli – suositun retkikohteen kehittämisestä riidellään taas

Metsät ovat nyt täynnä amatööritelttailijoita – vältä nämä virheet, kun mietit teltan paikkaa

Hossan kävijämäärät kovassa kasvussa

Puolalaiset valitsevat tänään itselleen presidentin seuraavalle viisivuotiskaudelle. Vaalista on ennustettu tiukkaa kisaa.

Vaalin toisella kierroksella vastakkain ovat istuva presidentti Andrzej Duda ja Varsovan pormestari Rafal Trzaskowski.

Mielipidemittauksissa ehdokkaat ovat olleet lähes tasoissa. Jos oppositiopuolue Kansalaisfoorumin ehdokas Trzaskowski voittaa, kyseessä olisi ensimmäinen kerta sitten vuoden 2015, kun Dudan Laki ja oikeus -puolue häviää vaalit Puolassa.

Tällä hetkellä Laki ja oikeus -puolue on vallassa lähes kaikissa tärkeissä valtaa käyttävissä elimissä Puolassa.

Vaalihuoneistot avautuvat aamukahdeksalta ja sulkeutuvat iltakymmeneltä Suomen aikaa.

Duda tavoittelee ääniä äärioikealta ja uskonnollisista piireistä

Duda on hyökännyt kampanjassaan muun muassa seksuaalivähemmistöjä vastaan. Duda on väittänyt homoseksuaalisuutta ideologiaksi ja rinnastanut sen kommunismiin. Duda on myös kampanjoidessaan luvannut lopettaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä kertomisen kaikissa Puolan kouluissa.

Lue lisää: Puolassa pelotellaan äänestäjiä homoilla ja juutalaisilla – professorin arvio johtavasta puolueesta: he ovat paniikissa

Laki ja oikeus -puoluetta on arvosteltu toistuvasti Puolan oikeuslaitoksen itsenäisyyden rapauttamisesta. Puolue on tehnyt viime vuosina lakimuutoksia, joilla on esimerkiksi pyritty lisäämään hallituksen nimeämien henkilöiden valtaa korkeimmassa oikeudessa. Puolalaiset tuomarit ovat vastustaneet muutoksia ja sanoneet niiden politisoivan oikeuslaitoksen.

Myös Euroopan unioni on ollut huolissaan Puolan oikeusvaltiokehityksestä ja ärähtänyt Puolalle asiasta toistuvasti.

Lue lisää: EU-tuomioistuin: Puolan oikeusjärjestelmän uudistukset kyseenalaisia

Trzaskowski lupaa korjata välit EU:hun

Dudan haastaja Trzaskowski on luvannut korjata Puolan välit Euroopan unionin kanssa. Hän on myös aikoo pysäyttää epädemokraattiset uudistukset.

Pormestarina toimiessaan Trzaskowski on asettunut tukemaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Hän on Puolan historian ensimmäinen pormestari, joka osallistui Varsovan pride-kulkueeseen ja piti siellä puheen.

Trzaskowski on myös luvannut tehdä muutoksia medialakiin, jotta sitä ei voitaisi enää käyttää hallituksen propagandan levittämiseen.

Lue myös:

Kannattajat huutavat muutosta – Varsovan suosittu pormestari kiinni Puolan presidenttiydessä

Puola äänestää presidentistä koronapandemian lykkäämissä vaaleissa – Vaalit ovat testi konservatiivihallinnolle ja Puolan EU-suhteille

Puolaa kulisseista johtava Kaczyński sättii Suomen tavoitetta sitoa EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatteeseen – "Haitaksi koko Euroopan unionille"

Habarovskin kaupungissa Venäjän Kaukoidässä tuhansia ihmisiä osallistui lauantaina mielenosoitusmarssille suositun kuvernöörin pidätyksen takia.

Marssilla haluttiin osoittaa tukea Venäjän liberaalidemokraattista puoluetta edustavalle kuvernöörille Sergei Furgalille, mutta protestin aikana kuultiin myös presidentti Vladimir Putinin vastaisia iskulauseita.

Videonauhalla kuullaan protestoijien huutavan muun muassa "Putin on varas!", "Putin, eroa!" ja "Vapaus!", kertoo BBC.

Jotkut marssijat vaativat, että Furgal pitäisi tuoda Moskovasta takaisin ja syytteet tutkia paikallisin voimin.

Furgal pidätettiin aiemmin tällä viikolla. Häntä syytetään siitä, että hän olisi määrännyt surmaamaan useita liikemiehiä 15 vuotta sitten. Furgal on kiistänyt jyrkästi syytteen.

Furgal voitti Putinia tukevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen ehdokkaan pari vuotta sitten pidetyissä vaaleissa. Hän sai vaaleissa 70 prosenttia äänistä.

Paikallisten medioiden arviot mielenosoitusmarssille osallistuneista liikkuivat 5 000:sta aina 40 000:een.

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin aluetoimisto kuvaili Twitterissä lähes neljä tuntia kestänyttä tapahtumaa "alueen ennätykseksi ja yhteisön ainutlaatuiseksi yhtenäisyyden osoitukseksi".

Yli 40 000 ihmistä on allekirjoittanut adressin, jossa vaaditaan Furgalin vapauttamista.

Lisää aiheesta:

Venäläiskuvernööri pidätettiin epäiltynä useista murhista

Keskustan puoluetoimiston sisäoven sormenjälkitunnistin oikuttelee.

Lopulta Katri Kulmunin sormenjälki kelpaa ja lukko surahtaa auki. Kulmuni pääsee istumaan, purkamaan mennyttä alkukesää ja kertomaan tulevaisuudensuunnitelmistaan.

Keskustajohtaja taistelee valtiovarainministerieronsa jälkeen luottamuksensa puolesta ja puheenjohtajauransa jatkosta.

Toistaiseksi tilanne muistuttaa varjonyrkkeilyä kuvitellun vastustajan kanssa. Yksikään haastaja ei ole vielä ilmoittautunut keskustan puheenjohtajakisaan. Puoluekokous on syyskuussa Oulussa.

Mutta palataan ensin siihen raskaaseen kevääseen.

Katri Kulmuni istuu kädet puuskassa ja sanoo, että luottaa ihmisiin

Katri Kulmuni erosi valtiovarainministerin tehtävästä kesäkuussa. Kulmuni koki, että hänen erityisavustajansa hankkima esiintymiskoulutus oli kohtuuttoman kallista. Erollaan hän halusi kantaa vastuuta poliittisena johtajana.

Hiljaisessa puoluetoimistossa istuva keskustajohtaja liikuttuu, kun hän etsii sanoja kevään eroratkaisun kuvaamiseksi.

–Kulunut kuukausi on ollut raskas, en kiistä sitä. Mutta kuten jokaiselle ihmiselle, elämässä tulee hyviä ja huonoja asioita vastaan. Minulle elämänpolulleni tuli tällainen tilanne.

Katri Kulmuni istuu kädet puuskassa. Syntyy vaikutelma puolustusasennosta. Hän toistaa, ettei tiennyt kaikkia koulutukseen ja sen kuluihin liittyviä asioita.

– Lähtökohta on, että luotan ihmisiin. Lähtökohta on, että asiat tehdään aina oikein ja niin hyvin kuin jokainen osaa. Niin mie ajattelen, että jokainen varmasti toimii.

Minä rakastin työtä valtioneuvoston jäsenenä. Katri Kulmuni

Isänmaallisuus värähtelee syväkeskustalaisessa puheenparressa

Aatteellisuus ja vastuunkanto nousee usein puheenjohtajan puheisiin.

Eropäätöksessä ei Kulmunin mielestä ollut kysymys hänestä itsestään vaan hallituksen toimintakyvystä sekä yhteiskunnallisista asioista, joita hän luottamustehtävässä keskustan puheenjohtajana edistää.

Jos Kulmuni olisi jatkanut ministerinä, esiintymiskoulutusjupakka olisi kulkenut varjona ministerin kannoilla pitkään.

– Minä rakastin työtä valtioneuvoston jäsenenä. Olen ikuisesti kiitollinen, että olen saanut palvella isänmaata siitä tehtävästä. Olin siihen hyvin sitoutunut.

Kulmuni uskoo, että kun aikaa kuluu, asiat asettuvat aina mittasuhteisiin.

– On se varmaan henkilökohtainen trauma, tragedia ja raskas asia.

Koet selvinneesi?

– No tässä istun.

Pekka Haavisto ja hallituksen toimintakyky

Hallituksessa on yhä ministeri, jonka kannoilla epäilyksen varjo kulkee: vihreä ulkoministeri Pekka Haavisto.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta selvittää, onko syytä epäillä Haaviston syyllistyneen virkarikokseen, kun Syyrian al-Holin leirin suomalaisnaisten ja lasten kohtaloa ratkottiin ulkoministeriössä.

Kulmuni ei halua ottaa Haaviston tapaukseen kantaa. Hän kuitenkin sanoo jotakin, joka oli yksi peruste hänen omalle erolleen ministeritehtävistä.

– Hallituksen toimintakyky on kaikki kaikessa tälle maalle.

Katri Kulmunin jatko keskustajohdossa ei ole läpihuutojuttu

Kulmuni ajattelee, että työ keskustajohdossa on vielä kesken – työ isänmaan ja keskustan parhaaksi, tässä järjestyksessä.

Mutta Katri Kulmunin jatko keskustan puheenjohtajana ei ole mikään läpihuutojuttu. Jopa keskustan yhdenlainen vanha isäntä ja Kulmunin tukija viime puoluekokouksessa, Seppo Kääriäinen toivoi puheenjohtajakisaa.

Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista keskustavaikuttajista haluaisi saada Katri Kulmunille haastajan Oulun puoluekokoukseen syyskuussa. Tiede- ja kulttuuriministeriksi palaava Annika Saarikko (kesk.) miettii. Hän ilmoittaa ratkaisustaan heinä-elokuun vaihteessa.

Jos puheenjohtajavaali käytäisiin Kulmunin ja Annika Saarikon välillä, Ylen kyselyyn vastanneiden suosikki puheenjohtajaksi olisi Saarikko. Kyselyn tulos oli suuntaa-antava vajaan sadan vastaajan määrän vuoksi.

– Tasaiseltahan tuo näytti, Kulmuni itse arvioi.

– Kyllä on kannatusta. Ja keskustan täytyy saada kannatusta ensi kevään kuntavaaleissa ja myös tulevissa vaaleissa, että keskusta voi tehdä työtä isänmaan eteen.

Isänmaa toistuu Kulmunin puheissa. Isänmaan puolesta työn tekemisellä on syväkeskustalainen kaiku. Isänmaa sanana värisyttää mieliä maakunnissa.

Arvoituksellinen vastaus tulevaisuuden ministerihaluihin

Katri Kulmuni on johtanut keskustaa vajaan vuoden. Hän voitti puheenjohtajavaalissa Kouvolan puoluekokouksessa viime syyskuussa puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.), jota muun muassa Annika Saarikko kannatti.

Olisi poikkeuksellista, jos puheenjohtaja vaihtuisi jo vuoden päästä. Luottamus Kulmunin kykyyn nostaa keskusta huonoista kannatusluvuista hyvään kuntavaalitulokseen olisi karissut huippunopeasti. Ylen puoluekannatusmittauksessa keskustan kannatus ei ole parantunut viime syksyn puheenjohtajavaalin jälkeen.

Kulmuni on valmistautunut taistelemaan jatkokaudestaan, mahdolliseen puheenjohtajavaaliin asti.

Katri Kulmuni kiertää heinäkuussa Suomea toritapahtumissa herättelemässä keskustalaisia kuntavaaleihin. Laajan kierroksen voi nykytilanteessa tulkita myös enemmän tai vähemmän puheenjohtajakampanjaksi.

Jossitellaan vähän.

Jos Katri Kulmuni saisi jatkokauden puheenjohtajana, olisiko pöytä puhdistettu esiintymiskoulutussotkusta? Haluaisiko Kulmuni palata ministeriksi Sanna Marinin (sd.) hallitukseen?

– Ennen kuntavaaleja puolueen puheenjohtajana en hakeudu valtioneuvoston jäseneksi. Elämää kuntavaalien jälkeen, niin pitkälle en ole ajatellut.

Vastaus jättää tulevaisuuden avoimeksi. Kulmuni ei siis sulje pois mitään, ei edes paluuta ministeriksi nykyhallitukseen.

Mutta myönnetään, ensi kevään kuntavaalien jälkeiseen aikaan on pitkä matka. Kun katsoo vajaan vuoden taakse päin, maailma on muuttunut tänä aikana aivan toiseksi: pääministeri vaihtui Antti Rinteestä (sd.) Sanna Mariniin, koronavirus iski.

Kulmunin ja Marinin erimielisyys pysyy: päätöksiä budjettiriihestä

Päähallituspuolueiden SDP:n ja keskustan välillä on kiistaa siitä, pitääkö hallituksen kyetä tekemään työllisyyspäätöksiä syyskuun budjettineuvotteluissa 30 000 työpaikan verran vai voiko osaa päätöksistä lykätä myöhemmäksi syksyyn.

Työllisyyspäätöksiä ei kannata juosta pakoon. Katri Kulmuni

Pääministeri Sanna Marin tulkitsee, että hallituksessa on jo sovittu lykkäysmahdollisuudesta. Hallituksen ulkopuolelle jäänyt keskustajohtaja on eri mieltä, hallitusohjelman mukaan pitäisi toimia eikä aikataulua saa viivästyttää.

– Kyllä me pidämme siitä kiinni, että budjettiriihessä täytyy pystyä päätöksiä tekemään.

Kulmuni tulkitsee, että näkemyserossa on kyse siitä, mitä lauseita kukin puolue painottaa hallituksen ohjelmassa ja kannanotoissa.

– Työllisyyspäätöksiä ei kannata juosta pakoon. Ne täytyy pystyä tekemään jossain vaiheessa. Niitä on vuosi odotettu.

Kulmunin omalla listalla uusien työpaikkojen syntymiseksi on paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä. Lisäksi työttömien eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poisto olisi senkaltainen asia, josta pitäisi neuvotella.

– On päättäjien rohkeudesta kiinni. Jos ajelehditaan päättämättömyydessä työllisyystoimien suhteen, sitten ajaudutaan veronkiristyksiin ja menoleikkauksiin, Kulmuni arvioi.

Kulmunin johtopäätös: koronavirus vei pohjan keskittämiseltä

Keskustaväen silmissä luottamus Kulmuniin punnitaan yhdessä kysymyksessä. Voiko luottaa, että juuri Katri Kulmuni johtaa puolueen hyvään kuntavaalitulokseen?

Vaalitaistelu on jo alkanut. Kulmuni väittää, että vain keskusta puhuu alueellisesta tasa-arvosta, vaikka se on ihmisten välistä tasa-arvoa.

Keskustajohtajan mielestä koronaviruksen myötä kaiken keskittämiseltä katosi pohja. Lähipalvelut ja etäyhteydet tulivat tärkeiksi. Niihin tarvitaan terve valtion ja kuntien talous.

Kuntavaaleissa on Katri Kulmunin mielestä kysymys siitä, voiko luottaa, että lapset pääsevät terveellisiin ja hyviin kouluihin omassa kotikunnassa. Ja siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut saa myös omasta kunnasta.

Haastattelu on päättynyt. Kulmuni ottaa mukaansa hänelle puoluetoimistoon osoitetun kirjeen.

Kirje on Saarijärveltä, sieltä aluepolitiikan ja maakuntien Suomesta.

Voit keskustella jutun aiheesta sunnuntaihin 12.7.2020 kello 23 asti, klikkaa jutun alla keskustele-painiketta.

Lue ja katso lisää:

Ylen kysely keskustavaikuttajille: Annika Saarikko on Katri Kulmunia suositumpi keskustan puheenjohtajaksi

Analyysi: On vain ajan kysymys, milloin keskustan puheenjohtajakisa käynnistyy – eikä se ole mikään ihme

Annika Saarikko harkitsee puheenjohtajakisaan lähtöä elokuuhun – poliittinen todellisuus muuttui äitiysloman aikana: "Oikein mikään ei ole entisellään"

Katri Kulmuni eroaa valtiovarainministerin tehtävästä, jatkaa keskustan johdossa – puolue valitsee sunnuntaina uuden ministeriehdokkaan

Jyväskylän Palokassa sijaitsevassa senioritalossa levisi perjantain ja lauantain välisenä yönä laaja tulipalo.

Palokan Ilona -talossa syttynyt palo oli ehditty saada jo perjantai-iltana kertaalleen hallintaan, mutta palo levisi sittemmin toiseenkin taloon. Kolmesta talosta evakuoitiin yhteensä 168 ihmistä.

Evakuoitujen joukossa olivat asukkaat Seija ja Jorma Vähäkoski, jotka olivat olleet menossa nukkumaan, kun he havahtuivat savun hajuun. He luulivat sen tulevan grilliltä, mutta sitten palohälytin alkoi soida.

– Alatalosta soitti yksi mummo ja sanoi, että teidän talo palaa. Vedimme äkkiä vaatteet päälle ja lähdimme, Seija Vähäkoski kertoo.

Alhaalla vastassa oli jo palomies.

– Menin vähän paniikkiin, mutta hän vei minut rauhallisesti ulos. Sitten minulle tuli hätä miehestäni, joka oli jäänyt kotiin.

Jorma Vähäkoskikin pääsi kuitenkin turvallisesti ulos palavasta talosta. Yön pariskunta vietti heidän poikansa vaimon kotona.

Aamun koittaessa paloa sammutettiin yhä, mutta se on nyt saatu hallintaan. Vähäkosket eivät tiedä, milloin pääsevät takaisin kotiinsa.

Kotiinpaluusta ei tietoa

Keski-Suomen pelastuslaitoksen tiedotustilaisuudessa päivystävä palopäällikkö Pauli Nurminen kiitti vapaaehtoisia ripeästä evakuointiavusta. Muun muassa vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa oli mukana avustamassa evakuoinnissa.

– Ilman nopeita evakuointitoimia ihmishenkiä olisi menetetty. Painopisteajattelu oli heti ihmisten pelastamisessa. Se näkyy isompina materiaalivahinkoina. Se oli taktinen valinta, kun saavuimme kohteeseen, Nurminen sanoi tilaisuudessa.

Asukkaat Seija ja Jorma Vähäkoski eivät voi palata kotiinsa, sillä rakennuksen osia on sortumisvaarassa. Ilona-talo, jonka kolmannessa kerroksesa pariskunnan asunto sijaitsee, on pahiten vaurioitunut.

– Emme tiedä, missä vietämme yöt tästä eteenpäin, Jorma Vähäkoski toteaa.

Seija Vähäkoski kertoo, että naapureista kaikki ovat samassa tilanteessa. Kellään ei ole varmuutta, miten tästä eteenpäin.

Palosta evakuoituja ja heidän läheisiään on auttanut sosiaalipäivystys ja Kriisikeskus Mobile. Sosiaalipäivystyksen mukaan asukkaat ovat nyt turvassa.

– On tärkeää että elämä pääsee jatkumaan normaalisti, kun päästään kriisivaiheen yli, sanoi Jyväskylän kaupungin sosiaalipalveluiden johtaja Ulla Kuittu lauantain tiedotustilaisuudessa.

"Siinä on ollut niin hyvä asua"

Seija ja Jorma Vähäkoski ovat nauttineet senioritalossa asumisesta. Arki kääntyi päälaelleen yhdessä yössä.

– Oli ihan kamalaa kuulla, että talo jouduttaisiin purkamaan ehkä kokonaan pois. Siinä on ollut niin hyvä asua, Seija Vähäkoski sanoo.

Pariskunnan mukaan naapureiden kesken on vallinnut hyvä yhteishenki. Vähäkosket ovat lisäksi pitäneet muun muassa rakennuksen kuntosalista, saunoista, pesutiloista ja ravintolasta.

Oman kodin tuhoutuminen riipaisee syvältä.

– Olen aina sanonut, että se (koti) on parasta, mitä ikinä on ollut, Seija Vähäkoski sanoo herkistyen.

Euraåminne, centrum 12.7.2020 kl.04:50. Faran över. Röken från branden orsakar inte längrefara. Räddningsverk i Satakunta.

Perustuslakivaliokunnan ykkösnyrkki vastasi 7 kysymykseen

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on ollut tänä vuonna poikkeuksellisia, jopa historiallisia asioita ratkaistavana. Maanantaina valiokunta jatkaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) rikosepäilyjen selvittämistä. Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ei sulje pois mahdollisuutta, että valiokunta aloittaisi Haaviston ministerivastuuasian käsittelyn jo ennen eduskunnan istuntokauden alkua.

Vanhoille tuulivoimaloille maksetaan tänä vuonna ennätystuet

Energiaviraston arvion mukaan uusiutuvan energian tuotantotuki eli syöttötariffi on tänä vuonna nousemassa ennätyksellisen korkealle. Jos sähkön hinta pysyy alle 30 eurossa ja tuulivoiman tuotanto pysyy edellisvuosien tasolla, syöttötariffimenot ovat noin 335 miljoonaa euroa. Tämä on yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Energiaviraston mukaan tähän on vaikuttanut sähkön alhainen hinta ja kovatuulinen alkuvuosi.

Nepalilaiskokki Manoj Chaudhary jäi jumiin kotiin, veli velkaantuu työttömänä Malesiassa – yhdeksänhenkinen perhe sinnittelee nollatuloilla

Nepalilainen Manoj Chaudhary teki Intiassa ympäripyöreää päivää 180 euron kuukausipalkalla. Nyt niitäkään tuloja ei enää ole. Korona on vienyt siirtotyöntekijät ympäri maailmaa mahdottomiin tilanteisiin.

Puola äänestää tänään presidentinvaaleissa

Puolalaiset valitsevat tänään itselleen presidentin seuraavalle viisivuotiskaudelle. Vaalin toisella kierroksella vastakkain ovat istuva presidentti Andrzej Duda ja Varsovan pormestari Rafal Trzaskowski. Ehdokkaat ovat viimeisimpien mielipidemittausten mukaan lähes tasoissa, joten vaaleista on tulossa täpärä kisa.

Matalapaine väistyy sunnuntaina

Sateet etelässä ja idässä ovat väistymässä. Aamulla on suuressa osassa maata aurinkoista, mutta länteen on jo saapumassa sade- ja ukkoskuuroja. Sade- ja ukkoskuuroja tulee päivällä yleisimmin lännessä, pohjoisessa on poutaisinta.

Viikko alkaa samankaltaisena; sää on vaihtelevaa, epävakaista ja sade- tai ukkoskuuroja liikkuu vähän siellä täällä. Lapissa jatkuu enimmäkseen poutasää.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.