Tämän kesän piti olla imatralaiselle Marko Korpikoskelle rakkauden kesä. Häitä oli tarkoitus tanssia heinäkuun 17. päivä, mutta suunnitelmat menivät koronan vuoksi uusiksi.

Erikoiseksi 40-vuotiaan Korpikosken tilanteen tekee se, että hänen morsiamensa Kristina on Pietarissa eikä seuraavasta tapaamiskerrasta ole tietoa. Pari ei ole tavannut toisiaan sen jälkeen, kun raja sulkeutui viime maaliskuussa.

– Jos säännöt ei tästä selkiydy, voi hyvin olla, että nähdään seuraavan kerran vuoden lopussa tai ensi vuoden puolella, Korpikoski arvioi.

Rajavartiolaitoksen ohjeistuksen mukaan Suomeen voi saapua ulkorajan kautta “pakottavasta henkilökohtaisesta syystä”. Tällaisesta voi olla kyse, jos tilanne on ennalta-arvaamaton ja se vaatii henkilökohtaista läsnäoloa. Syyt arvioidaan kuitenkin tapauskohtaisesti rajatarkastuksen yhteydessä. Korpikosken mukaan häät eivät olleet riittävä syy.

– Kävin kysymässä asiaa Imatran raja-asemalla ja siellä minulle sanottiin, että siirtäkää häitä.

Korpikosken morsiamella ei ole kansalaisuutta eikä oleskelulupaa, ainoastaan pitkä viisumi. Hänen äitinsä sen sijaan on Suomen kansalainen ja asunut Korpikosken mukaan Suomessa jo pitkään. Korpikoskelle on käynyt tuskallisen selväksi, etteivät häät tai lähiomaisen tapaaminen kuitenkaan riitä syyksi rajan ylittämiselle.

Yliluutnantti Juho Peltola Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnasta toteaa, että vastaavista tapauksista on tullut heille paljon kyselyitä.

– Emme pysty suoralta kädeltä estämään maahantuloa, vaan päätös tehdään rajalla siinä vaiheessa, kun henkilö on rajaa ylittämässä.

Peltolan mukaan samassa yhteydessä voidaan tarkastella myös dokumentteja, jotka liittyvät pakottavaan syyhyn. Tämän vuoksi rajavartiolaitoksen verkkosivuilla oleva ohjeistus on myös melko yleisellä tasolla laadittu.

Epävarmuus hermostuttaa

Korpikoski meni 36-vuotiaan naisystävänsä kanssa kihloihin viime joulukuussa. Puoliso on ollut jo äitinsäkin vuoksi paljon Suomessa, mutta myös Korpikoski on käynyt Pietarissa aktiivisesti.

Nyt pariskunta pitää yhteyttä toisiinsa lähinnä WhatsAppin ja Facebookin Messengerin avulla.

– Päivittäin lentelee lentosuukkoja. Ikävä on kova, Korpikoski sanoo.

Parin yhteinen kieli on englanti, mutta Korpikosken mukaan morsiamen olisi tarkoituksena muuttaa Suomen puolelle ja aloittaa suomen kielen opiskelut. Rakennussuunnittelijana työskentelevä puoliso toivoo löytävänsä Suomesta työharjoittelupaikan.

Häät on jo kertaalleen siirretty heinäkuulta elokuulle, ja samoin on Korpikoski lykännyt kesälomaansa. Häiden toteutuminen elokuussakaan ei näytä mitenkään varmalta, sillä Venäjä on todennäköisesti viimeisiä maita, joiden raja Suomeen avautuu.

Hallituksen linjauksen mukaisesti Suomen ja Venäjän välisellä rajalla noudatetaan tiukkoja käytäntöjä ainakin 11. elokuuta asti. Siihen mennessä valtioneuvosto tarkastelee rajoituksia uudelleen ja tekee mahdollisesti uusia päätöksiä.

– Kun ei oikein tiedä, että milloin tämä tilanne laukeaa, niin se tekee sellaisen epämukavan olon, Korpikoski sanoo.

Viestiä ministereille ja presidentille

Valtioneuvostolta Korpikoski toivoo inhimillisen näkökulman huomioimista rajakysymyksissä. Hän on yrittänyt ottaa yhteyttä kaikkiin hallituksen ministereihin, ulkoministeriöön ja sisäministeriöön, oikeusministeriöön, sekä sosiaali- ja terveysministeriöön - jopa presidenttiin.

Ensimmäisistä tiedusteluista on pari viikkoa, mutta viimeisimmät viestit ministeriöihin sekä valtioneuvoston ja presidentin kanslioihin Korpikoski laittoi torstaina. Myös Twitter-tilin hän perusti kesäkuussa vain saadakseen vastauksia ministereiltä.

Mistään ei ole tullut vastausta.

– En oikeastaan tiedä, mihin poliittiseen tahoon tässä vielä voisi ottaa yhteyttä, Korpikoski huokaa.

Ainoastaan rajavartiolaitos on reagoinut Korpikosken viesteihin. Vastauksessa siteerataan rajavartiolaitoksen verkkosivuillakin esiteltyjä “pakottavia henkilökohtaisia syitä”. Rajan voi vastauksen mukaan ylittää, jos “henkilön saapumatta jääminen aiheuttaisi olosuhteet huomioiden merkittävää haittaa”.

– Ainakin meille tästä aiheutuu merkittävää haittaa. Mutta en sitten tiedä, mitä sillä merkittävällä haitalla tarkalleen ottaen tarkoitetaan.

Eurajoella Lapintiellä paloi yöllä romuttamon pihalla suuri metalliromukasa. Satakunnan pelastuslaitos kehotti alueen asukkaita sulkemaan ikkunat ja ilmastoinnin runsaan savunmuodostuksen vuoksi. Ympäristöön leviävästä savusta annettiin vaaratiedote, sillä savu oli myrkyllistä.

Palo saatiin rajattua eikä se ollut vaarassa levitä. Satakunnan pelastuslaitos kertoi Twitterissä aamuyöllä viiden aikoihin, että palo on saatu sammumaan eikä siitä enää aiheudu vaaraa alueen asukkaille. Pelastuslaitos purki palosta annetun vaaratiedotteen.

Savu nousi syttymispaikalta suoraan ylöspäin. Päivystävä palomestari Timo Nurminen arvioi lauantaina, että savu tulee illan edetessä ja kosteuden lisääntyessä laskeutumaan alaspäin, sillä paikalla ei tuule käytännössä lainkaan.

Romuttamo sijaitsee noin kilometrin päässä taajamasta, ja sen lähettyvillä on yksittäisiä asuinrakennuksia.

Romukasa on vaikea sammuttaa

Palavassa kasassa oli alumiinimurskajätettä, joka on murskattu koneilla. Seassa oli esimerkiksi sähköjohtoja, akkuja ja erilaista elektroniikkajätettä. Kasa oli kooltaan ainakin 50 x 50 metriä. Korkeutta sillä oli noin neljä metriä.

– Se palaa lähes kauttaaltaan, Nurminen kertoi.

Käytännössä alumiinikasa paloi lähes loppuun. Nurmisen mukaan palon sammuttaminen oli hankalaa, sillä vesi ja vaahtoneste eivät tepsineet paloon.

Tulipalo hehkui paljon lämpöä, joka käytännössä sytytti kasaa lisää ja lisää. Pelastuslaitoksen oli jäähdytettävä viereisiä romukasoja, jotta palo ei pääsisi leviämään.

Nurminen arvioi, että kasa ei tule sammumaan lauantaina, vaan sitä sammutellaan vielä yön läpi.

Juttua muokattu 12.7. klo 5.53 Päivitetty tieto, että palo on sammutettu ja vaara on ohi.

Jyväskylässä Mannisenmäen päiväkodissa todettuun koronavirustartuntaan liittyvä altistuneiden määrä on erittäin suuri. Näin arvioi Keski-Suomen keskussairaalan johtajaylilääkäri Juha Paloneva.

Tällä hetkellä yhteensä 89 yksityisen Touhula-päiväkoti Mannisenmäen lasta ja henkilökuntaan kuuluvaa aikuista on 14 päivän karanteenissa.

– On ollut hyvin vaikea määrittää, ketkä ovat kontakteja. Kaikki näistä altistuneista eivät ehkä ole edes olleet kontaktissa sairastuneeseen, Paloneva sanoo.

Johtajaylilääkärin mukaan koronavirustartunta todettiin Mannisenmäen päiväkodin lapsella. Palonevan mielestä on vaikeaa ennustaa, tuleeko koronavirustartuntoja lisää.

– Yleisesti ottaen tiedetään, että lapset eivät tartuta koronavirusta niin herkästi kuin aikuiset.

Paloneva arvelee kontaktien yksityiskohtaisen selvittelyn olevan mahdotonta.

– Siitä syystä varotoimena karanteenikin on jouduttu määräämään varsin laajaksi.

Altistuneita testataan herkästi

Jyväskylän kaupunki tiedotti eilen, että karanteeniin on asetettu 72 lasta ja 17 henkilökuntaan kuuluvaa aikuista. Keski-Suomen keskussairaalan johtajaylilääkäri Juha Paloneva sanoo heidän saaneen normaalin ohjeistuksen siitä, miten karanteenin aikana pitää käyttäytyä ja välttää ulkopuolisia kontakteja.

Aiemmin tällä viikolla Rovaniemellä Poropolun päiväkodin lapsella todettiin koronavirustartunta. Kaikkiaan noin 70 ihmistä altistui, ja heidät on testattu koronatartunnan varalta.

Paloneva arvioi jyväskyläläispäiväkodissa altistuneita testattavan hyvin herkästi, mikäli heillä ilmenee minkäänlaisia hengitystieoireita. Testaamisesta vastaa Jyväskylän kaupunki.

– Kun tiedetään, että lapset saattavat olla erittäin vähäoireisia, niin on todennäköistä, että testaamista tehdään hyvin herkästi ja laajasti, Paloneva sanoo.

Lue myös:

Jyväskyläläisen päiväkodin lapset ja henkilökunta karanteeniin – syynä päiväkodissa havaittu koronavirustartunta

Rovaniemeläisellä päiväkotilapsella todettu koronavirustartunta – muiden Poropolun päiväkodissa altistuneiden testitulos oli negatiivinen

Henkilöauton kuljettaja menehtyi Valtatie 8:lla Lumijoella sattuneen liikenneonnettomuuden johdosta, tiedottaa poliisi. Onnettomuus sattui lähellä Limingan ja Lumijoen rajaa Pohjois-Pohjanmaalla lauantaina alkuillasta.

Onnettomuudessa olivat osallisina henkilöauto ja rekka. Kummassakaan ajoneuvossa ei ollut kuljettajien lisäksi muita henkilöitä. Menehtynyt kuljettaja oli 1990-luvun alkupuolella syntynyt oululainen mies.

Poliisin tämänhetkisten tietojen mukaan henkilöauto törmäsi toistaiseksi tuntemattomasta syystä säiliörekan keulaan. Törmäyksen seurauksena rekka kierähti kyljelleen. Säiliörekan kuljetttaja vietiin tarkastukseen Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Poliisi kertoo tiedotteessa, että tapahtunutta tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Tie yhä suljettu

Rekan lastina oli kalsiumkloridia eli tiesuolaa, joka ei aiheuttanut vaaraa ympäristölle. Säiliöauto piti kuitenkin tyhjentää lastistaan, ennen kuin se voitiin nostaa ojasta, mihin se oli kolarin seurauksena suistunut.

Onnettomuuspaikan raivaustyöt ovat ennen yhtä aamuyöllä edelleen käynnissä. Tie on suljettu Limingan keskustasta Raahen suuntaan noin 15 kilometriä. Poliisi suosittaa käyttämään kiertotietä teiden 86 ja 807 kautta eli Paavolan kautta.

Jyväskylän Palokassa riehuneen kerrostalopalon nopea leviäminen herättää ihmetystä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Pauli Nurminen sanoo kattorakenteiden olleen täyden palon vaiheessa hänen saapuessa kohteeseen. Tulipalo näkyi kymmenien kilometrien päähän.

– Meitä ihmetyttää tulipalon nopea leviäminen alaspäin ja sivusuunnassa. Se on harvinaista.

Nopeasti sähköjohtojen uraa eli roiloja pitkin levinneeseen tulipaloon voi olla montakin syytä.

– LVI-putkisto on palavaa materiaalia. Roiloja pitkin on voinut pudota alas palavaa pikeä ja kekäleitä. Sitten palo on lähtenyt leviämään sivusuunnassa, Nurminen sanoo.

Lue myös: Keski-Suomen pelastuslaitos tiedotti Jyväskylän senioritalon palosta: "Ilman nopeita evakuointitoimia ihmishenkiä olisi menetetty"

Palanut talo on vain pari vuotta vanha. Se valmistui keväällä 2018. Tulipalon syttymissyy ei ole vielä selvillä. Poliisin tekninen tutkinta alkaa sunnuntaiaamuna. Onnettomuustutkintakeskus Otkes päättää maanantaina, aloittaako se tulipalosta tutkinnan.

Nurminen sanoo tulipalon lähteneen todennäköisesti ylimmän kerroksen parvekkeelta, josta tuli pääsi leviämään kattorakenteisiin.

Kolmesta kerrostalosta evakuoitiin yhteensä 168 ihmisiä läheiselle koululle. Nurminen kiittelee hyvin sujunutta evakuointia, johon osallistui SPR:n ja sosiaalitoimen työntekijöitä, poliiseja ja sivullisia henkilöitä pelastustoimen henkilöstön lisäksi.

– Harvoin olen päässyt tällaista yhteistyötä todistamaan, siitä kiitos kaikille osallisille, Nurminen sanoo.

Asunnoissa suuria vesi- ja savuvahinkoja

Palorakennus on asumisoikeustalo, josta yli 55-vuotiaat ovat voineet hakea asuntoa. Talon omistaa Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso. Evakuoitujen asukkaiden yöpyminen järjestettiin monitahoisesti.

– Osa heistä meni muihin hoitolaitoksiin, hotelliin, monitoimitalolle tai omaisten luo. Osa jäi läheiselle koululle, Nurminen kertoo.

Yksi taloista säilyi lähes koskemattomana. Nurminen arvioi, että sinne osa asukkaista pääsee palaamaan lauantain aikana. Sitä vastoin pahiten vaurioituneeseen taloon tuskin pääsee palaamaan.

– Sieltä pääsee kyllä omaisuutta hakemaan. Se on vähän asuntokohtaista: osassa asunnoista on suuria vesi- ja savuvahinkoja ja osa on säilynyt lähes vahingoittumattomana.

Kerrostalon katosta on palanut monta sataa neliötä. Alueella menossa oleva jälkivartiointi kestää Nurmisen arvion mukaan pitkälle iltapäivään.

– Täällä on vieläkin pieniä kytyjä, jotka meidän täytyy kaivaa esiin. Tänne pitää jättää yksi yksikkö ja yksi nostolava, Nurminen sanoo.

Asukkaat sijoitettu palveluyksiköihin

Jyväskylässä tulipalon vaurioittaman senioreiden palvelukodin asukkaat on sijoitettu lähialueen palveluyksiköihin. Asiasta kertoo lääkärikeskus Mehiläisen liiketoimintajohtaja Niklas Härus.

Palokassa sijaitsevan palvelukoti Ruusun yli 20 asukkaalle järjestyi paikka Mehiläisen yksiköistä Jyväskylässä ja Laukaassa. Asukkaat ovat yli 75-vuotiaita.

Seniorikorttelissa on palvelukodin lisäksi asumisoikeusasuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja.

Urakoitsija aloittanut selvityksen palosta

Keväällä 2018 valmistuneen Palokan Ilonan urakoitsijana toimi SRV. SRV:n varatoimitusjohtaja Juha Toimela kertoo, että yhtiö on jo tänä aamuna aloittanut oman selvityksensä tapahtuneesta.

– Me ryhdytään selvittämään meidän osalta, mitä on tapahtunut, Toimela kertoo.

– Tietenkin pitää perinpohjaisesti selvittää kohteen rakennuttajan ja viranomaisten kanssa, että miksi tämmöinen on päässyt käymään.

Varatoimitusjohtaja Toimela ei tässä vaiheessa näe, että rakennustarkastus olisi voinut Palokan Ilonan osalta pettää. Rakennuksesta on hänen mukaansa tehty normaalisti keväällä 2018 viranomaiskatselmukset ja palotarkastukset.

– Normaalein toimenpitein on osapuolet hoitanut tehtävänsä.

Lue myös:

Otkes päättää maanantaina, aloittaako se tutkinnan Jyväskylän senioritalon tulipalosta – olennainen kysymys on, miksi palo levisi toiseen rakennukseen

Yle seurasi: Jyväskylässä kerrostalossa illalla alkanut tulipalo levisi yllättäen viereiseen rakennukseen – sammutus- ja raivaustyöt jatkuvat aamuun asti

Asumisoikeusasunto vanhuuden turvana – "Tämä on iloisten ihmisten loppusijoituspaikka"

Aiju Salminen

Kolumnisti on kuvittaja, taidekuraattori, kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä, kahden lapsen äiti sekä kahvinjuoja. Hän pitää podcastien kuuntelemisesta, inkivääristä ja liian myöhään valvomisesta.

Aiheesta voi keskustella 13.7. klo 23.00 asti.

Lue myös:

Aiju Salmisen sarjakuvakolumni: Käsienpesuohjeet helposti kyllästyville

Aiju Salmisen sarjakuvakolumni: Näin käy, kun deadline lähestyy

Aiju Salmisen sarjakuvakolumni: Lapsille vähäleluisemmat synttärit

Kolumneja tekee laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

> Kaikki kolumnit voit lukea täällä

> Ykkösaamussa kuullut äänikolumnit voit kuunnella Areenassa

Presidentti Sauli Niinistö aikoo jatkossakin ottaa kantaa myös asioihin, jotka eivät suoraan kuulu hänen toimivaltaansa, kertoo Helsingin Sanomat.

Lehti analysoi laajassa artikkelissa presidentin vallankäyttöä. Se kysyi myös Niinistön näkemystä asiaan.

Niinistö sanoo HS:lle, että jos hänellä on käsitys jostakin vakavasta ilmiöstä, hän ilmaisee kantansa asiaan.

Hän kertoo esimerkiksi kutsuvansa eduskuntapuolueiden puheenjohtajia keskustelemaan Mäntyniemeen. Tällaisissa tapaamisissa hän on ottanut esiin muun muassa tiedustelulainsäädännön, eduskuntavaalien puhetapaan liittyneet ongelmat sekä koronaviruksen.

Niinistön mukaan ainoa presidentin valtaoikeuksiin liittyvä ongelma on Euroopan unioni ja erityisesti sen huippukokoukset.

Ongelma syntyy siitä, että Suomessa ulkopolitiikasta päättää presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa, mutta EU-politiikka kuuluu hallitukselle. EU:n huippukokouksissa Suomea edustaa pääministeri.

– En näe suurempia ongelmia muuta kuin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Eikä sekään ongelma ole hallituksen ja presidentin välinen, vaan se on EU:n uuden huippukokousmekanismin ja Suomen perustuslain välinen ongelma, Niinistö kuvailee HS:lle.

Niinistö ei kuitenkaan ota kantaa siihen, pitäisikö presidentin valtaoikeuksia EU-kysymyksessä jotenkin muuttaa.

Kokonaiset 180 euroa.

Sen verran nepalilainen kokki Manoj Chaudhary, 20, ansaitsi kuukaudessa työpaikallaan intialaisessa hotellissa. Chaudhary elätti itsensä noin 25–35 eurolla. Loput rahat hän lähetti kotiin yhdeksänhenkiselle perheelleen.

Koronan vuoksi tulot ovat nyt tipahtaneet nollaan.

Kun Chaudhary helmikuussa matkusti kotikyläänsä Nepaliin juhlimaan siskonsa häitä, hän ei tiennyt, että pandemia sulkisi rajat. Paluu kattiloiden äärelle Intiaan ei ollut enää mahdollista.

Myös muiden perheenjäsenten työt loppuivat.

Vanhempi veli ehti matkustaa Malesiaan siirtotyöläiseksi, kun koronarajoitukset sotkivat työskuviot. Nyt kahden pienen lapsen isä on jumissa vieraassa maassa ilman töitä ja tuloja.

Miljoonat siirtotyöläiset jakavat Chaudharyn perheen ahdingon.

Maailmanpankin arvion mukaan siirtotyöläisten kotiinsa lähettämät rahansiirrot romahtavat tänä vuonna keskimäärin viidenneksellä, mikä on mittaushistorian suurin pudotus. Vielä viime vuonna rahansiirtoja tehtiin ennätyksellisen 554 miljardin dollarin edestä.

Rahansiirtojen tyrehtyminen on tuhoisaa Nepalin kaltaisille valtioille, joissa siirtotyöläisten lähetykset muodostavat neljäsosan tai jopa yli kolmasosan bruttokansantuotteesta.

Kodeissa romahtaneet tulot näkyvät välittömästi ruokapöydissä, lasten koulunkäynnissä ja perheen terveydenhoidossa.

11-tuntiset hotellikokin työpäivät loppuivat

– Namaste!

Manoj Chaudharyn tervehdys Länsi-Nepalista kaikuu linjoja pitkin Helsinkiin.

Haastattelu tehdään poikkeuksellisella tavalla: videoyhteyden päässä Katmandusssa odottavat Kirkon Ulkomaanavun projektipäällikkö Amish Shrestha ja työntekijä Subarna Pandey, jotka soittavat puhelimella syrjäiseen yhteisöön Kailalin piirikuntaan.

Kylässä Kirkon Ulkomaanavun kumppanijärjestön koordinaattori kiikuttaa puhelimen Chaudharylle, joka odottaa soittoa vaimonsa kanssa kotitalonsa verannalla.

Yle järjesti haastattelun välittäjien kautta, sillä koronaviruksen vuoksi ihmisten saavuttaminen eri puolilta maailmaa on haastavaa.

Etelä-Aasiassa päivä on jo kääntynyt iltapäivän puolelle. Ilma on kesäisen kuumankostea, ja Chaudhary on tehnyt aamun kyntötöitä perheen pellolla.

– Ihmiset saavat liikkua paikasta toiseen vain maataloustöiden vuoksi. Paikallishallinto on pannut koronarajoitukset voimaan tiukasti. Poliisi valvoo aluetta ja käskee kovaäänisten avulla ihmisiä pysymään kodeissaan, Shrestha kääntää Chaudharyn kertomaa englanniksi.

Chaudharyn loppupäivä kuluu kotosalla tekemättä sen kummempia. Niin on ollut jo helmikuusta lähtien, jolloin Chaudhary yhdessä kavereidensa kanssa matkusti Suratin kaupungista Länsi-Intiasta 36 tunnin matkan kotikyläänsä.

Jos nuori mies olisi yhä Intiassa, tiukka 11-tuntinen työpäivä olisi vasta aluillaan.

Hotellikokkina Chaudhary aloitti aamun parin tunnin työrupeamalla, minkä jälkeen hän lepäsi muutaman tunnin. Iltapäivä kolmesta lähtien mies kuori, pesi, paistoi ja keitti aina puolille öin asti. Sitten Chaudhary pääsi lepäämään yöksi huoneeseen, jossa nukkui hänen lisäkseen neljä muuta hotellin työntekijää.

Parhaimpina aikoina hotelli majoitti jopa 40–50 vierasta, joille Chaudhary valmisti ruokaa kiinalaisilla resepteillä.

Suurin osa asiakkaista oli Chaudharyn mukaan intialaisia, mutta joskus ravintolaan eksyi myös ulkomaalaisia turisteja. Keittiöstä katsottuna heidän elämänsä näytti etuoikeutetulta.

Lue lisää: Joka päivä yli tuhat nuorta nepalilaista lähtee töihin ulkomaille – moni pelkää jo lähtiessään joutuvansa hyväksikäytetyksi

Chaudhary haluaa kuitenkin uskoa, että hänen osansa on langennut hänelle tarkoituksella.

– Olen onnellinen, että sain töitä ja tuloja. Moni ystävistäni haluaisi, mutta heillä ei ole ollut onnea työnhaussa, Chaudhary kertoo.

Hinta on silti kova. Nuori kokki kertoo työmäärän keittiössä olevan niin iso, että sen tekemiseen tarvittaisiin kaksi henkilöä. Työnantaja maksaa palkan kerran puolessa vuodessa.

Chaudharyn ja hänen veljiensä ansiot ovat menneet pottiin, jolla yhdeksän hengen perhe on selvinnyt päivittäisestä elämästään. Veljesten rahalähetykset ovat riittäneet ruokaan ja lääkärikuluihin, mutta mitään ylimääräistä niillä ei ole ostettu.

"Et voi kävellä naapuriin ja lainata rahaa"

Maailmanpankin arvion mukaan siirtotyöläisten rahansiirtojen määrät sukeltavat tänä vuonna eniten nimenomaan Euroopan ja Keski-Aasian alueella, jossa romahdus on jopa yli neljänneksen. Euroopassa siirtotyöläisiä on paljon esimerkiksi siivousalalla, terveydenhuollon parissa ja rakennustöissä.

Myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa rahalähetykset vähenevät lähes saman verran.

Maailmanpankin siirtolaisuuteen erikoistunut johtava ekonomisti Dilip Ratha muistuttaa, että paikalliset vaikutukset voivat olla vielä paljon suurempia. Ulkomaille töihin lähtevät maahanmuuttajat tulevat yleensä tietyiltä alueilta ja tietyistä kylistä.

– Niillä alueilla kotitalouksien tulot saattavat romahtaa jopa 50, 60 tai 70 prosenttia. Kun on tällainen tilanne, et voi myöskään kävellä naapuriin ja lainata rahaa. Myös naapuri kärsii samasta tilanteesta, Ratha havainnollistaa Ylen haastattelussa.

Veli velkaantui ulkomaille lähtiessään

Chaudhary näkee perheensä tilanteen huolestuttavana. Malesiaan töiden perässä lähtenyt ja viruksen vuoksi työttömäksi jäänyt veli elää nyt velaksi vieraassa maassa.

Chaudharyn perheen viljelemät peltotilkut tuovat ruoan pöytään, mutta rahaa yhdeksän hengen perhe ei saa mistään.

Perheellä ei ole säästöjä, joiden avulla he voisivat kehittää omia liiketoimiaan. Omilta pelloilta korjatut, yli jäävät vihannekset mätänevät, sillä kenelläkään syrjäisessä kylässä ei ole rahaa tai tarvetta ostaa niitä.

Vaikeasta tilanteesta huolimatta Chaudhary kertoo olevansa onnellinen siitä, että hän on tällä hetkellä kotona. Sittemmin moni kotiinsa halajava nepalilainen on jäänyt viikoiksi jumiin Intian ja Nepalin rajalle.

Siirtolaisuudesta maalataan usein kuvaa, jonka mukaan maahanmuuttajat nauttivat parempiin oloihin pääsystä. Chaudhary aloitti työt Intiassa ollessaan 14-vuotias. Hän kertoo, ettei ole koskaan pitänyt raskaasta työstä ulkomailla, kaukana kotoa.

Maailmanpankin Ratha sanoo, että samoin ajattelevat useimmat siirtotyöläiset.

– Siirtolaisuus on kivuliasta. Ihmiset eivät halua jättää perheitään. Tämä pätee erityisesti köyhiin perheisiin, joissa koulutustaso ei tue riskinottoa, Ratha kertoo.

"He eivät vain hengaile"

Ratha muistuttaa, että siirtotyöläisten työpanos on erityisen merkittävä sellaisissa kaupungeissa kuin New York, Mumbai, Pariisi, Lontoo ja São Paolo. Esimerkiksi New Yorkin osavaltiossa siirtotyöläiset muodostavat miltei kolmanneksen keskeisestä työvoimasta.

– He eivät vain hengaile siellä, vaan tekevät todella ratkaisevia asioita talouden kannalta. Jos työnteko ei onnistu jatkossa, se vaikuttaa tuottavuuteen ja taloudelliseen kasvuun. Se vaikuttaa veromaksuihin ja sitä kautta sosiaaliturvaan, Ratha listaa.

Monen mutkan päästä Länsi-Nepalin maaseudulta Helsinkiin kantautuva Chaudharyn ääni kertoo, että kyntötöitä riittää omilla peltotilkuilla vielä muutamaksi päiväksi. Sen jälkeen maa on viljelykunnossa.

Chaudhary toivoo, että hän voisi tulevaisuudessa hyödyntää Intian-oppejaan omassa kotimaassaan. Hän haluaisi valmistaa ruokaa Nepalissa.

– Jos se ei onnistu, menen kyllä takaisin Intiaan.

Voit keskustella aiheesta 13.7. klo 23 asti.

Lue lisää:

Helsingin Sanomien (30.3.2019) juttu nepalilaisten ravintolatyöntekijöiden kohtelusta Suomessa: Pitkä vuoro

Filippiiniläissiivooja ei ole nähnyt lastaan 6 vuoteen, mutta lähettää tälle rahansa – Kymmenissä suomalaisyrityksissä poljetaan palkkoja

Maailman upeimmat stadionit nousevat Qatarin aavikolle kymmenien tuhansien siirtotyöntekijöiden voimin: "Joskus itken, mutta minkä minä voin"

Energiaviraston arvion mukaan uusiutuvan energian tuotantotuki eli syöttötariffi on tänä vuonna nousemassa ennätyksellisen korkealle. Tukea maksetaan tänä vuonna yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.

Jos sähkön hinta pysyy alle 30 eurossa ja tuulivoiman tuotanto pysyy edellisvuosien tasolla, syöttötariffimenot ovat noin 335 miljoonaa euroa.

Summasta yli 95 prosenttia koskee tuulivoiman syöttötariffeja. Loppuosa koostuu biokaasun, puupolttoaineen ja metsähakkeen tuista.

Viime vuonna vastaava luku oli reilut 228 miljoonaa euroa.

– Tämän vuoden summaan on vaikuttanut pääasiassa kaksi tekijää, jotka ovat sähkön alhainen hinta ja kovatuulinen alkuvuosi. Lisäksi muutamia miljoonia viime vuodelta siirtyi käsittelysyistä tälle vuodelle maksettaviksi, kertoo Energiaviraston uusiutuvan energian ryhmän johtaja Pekka Ripatti.

Kovan tuulen myötä sähköä saadaan paljon, jolloin tuulivoima itsessään alentaa sähkön hintaa. Kun sähkön hinta on alle 30 euroa, syöttötariffeja maksetaan maksimimäärä eli 53,50 euroa megawattitunnilta.

Energiaviraston mukaan alkuvuonna kovasta tuulesta johtuen koko Suomen tuulivoiman tuotantomäärä oli lähes 40 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

– Tuulivoimaa kannattaa tuottaa aina, sillä siihen ei kulu polttoainetta. Tästä syystä sitä myös käytetään sähköntuotannon puolella ensimmäiseksi, selittää Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.

Täten syntyy kaksi toisiaan voimistavaa mekanismia.

– Sähkön hinta putoaa tuulivoiman hyvän saatavuuden myötä. Mutta samalla kun tuulivoimaa on paljon, myös syöttötariffeilla tuettavaa tuulivoimaa on paljon, Lund sanoo.

Vanhat sopimukset sitovat yhä

Syöttötariffit otettiin käyttöön vuonna 2011. Näin ollen vuosia sitten rakennettua tuulivoimaa tuetaan yhä vanhoilla sopimuksilla, vaikka uusi tuulivoima kannattaa jo ilman tukia.

Syöttötariffijärjestelmän tarkoitus on taata sähköntuottajalle ennalta sovittu hinta tuotetusta sähköstä. Syöttötariffimaksut maksetaan verorahoista.

– On syytä muistaa, että syöttötariffimaksut eivät ole harkinnanvaraisia menoja. Kyseessä on valtioita ja yrityksiä oikeudellisesti sitova sopimus, Energiaviraston uusiutuvan energian ryhmän johtaja Pekka Ripatti sanoo.

Tukea maksetaan 12 vuoden ajan siitä, kun oikeus siihen alkaa.

– Vanhan tukimekanismin vaikutukset näkyvät nyt, kun näillä ehdoilla rakennettiin paljon tuulivoimaa. Jo 10 vuotta sitten keskusteltiin, kuinka valtio toimi varsin avokätisesti. Toisaalta tuulivoimaa haluttiin nopeasti, ja runsas tuki oli hyvä houkutin, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund kertoo.

Viime kädessä syöttötariffimenot jaetaan kuluttajien kesken.

– Siinä mielessä reilut 300 miljoonaa ei ole niin suuri raha, sillä se on suhteellisen pieni summa sähkölaskussa, hän sanoo.

Energiaviraston Pekka Ripatin mukaan kuluttajalle lankeavan summan laskeminen ei ole mustavalkoista.

– Tuulivoiman tukemisen myötä esimerkiksi kuluttajien sähkölasku on pienentynyt tuntuvasti enemmän kuin mitä tukia on maksettu. Sen vuoksi tukien maksaminen ei ole nollasummapeliä, eikä tukisummia ole siksi mielekästä jyvittää sähkön käyttäjille.

Kohti tuetonta tuulivoimaa

Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta vuoden 2017 lopussa. Tällä hetkellä tukea saa Suomessa 125 tuulivoimalaa, joissa voi olla useita tuuliturbiineja voimalaa kohden. Turbiineja on yhteensä noin 750.

Ensimmäiset voimalat putoavat pois tukijärjestelmästä vuonna 2023 ja vuoteen 2030 mennessä tuettavia tuulivoimaloita ei enää ole. Uudet tuulivoimalat ovat tehokkaita, eivätkä tarvitse tukea.

– Vuoden 2011 jälkeen on tapahtunut paljon kehitystä. Uudet tuulivoimalat ovat paremmin suunniteltuja. Ne ovat korkeampia, suurempia ja tehokkaampia, Energiaviraston Pekka Ripatti sanoo

Professori Peter Lundin mukaan 10 vuoden päästä jopa 30 prosenttia pohjoismaisesta sähköstä olisi tuulivoimaa. Nyt määrä on Suomessa hieman alle 10 prosenttia.

Lund uskoo, että juuri syöttötariffijärjestelmä on vauhdittanut tuulivoimaloiden kehitystä Suomessa.

– Runsas tuki johti nopeaan tuulivoiman rakentamiseen. Jos tuki olisi ollut pienempi, tuulivoimaakin olisi nyt ehkä vähemmän käytössä.

Juttua muokattu 12.7. kello 8.57 Korjattu, että ensimmäiset voimalat putoavat pois tukijärjestelmästä vuonna 2023 eivätkä 2013.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Keskustele aiheesta 13.7. kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi:

Selvitys: Puhtaan sähkön tarve kasvaa rajusti, kun teollisuus luopuu fossiilisista polttoaineista – Suomeen tarvitaan tuhat uutta tuulivoimalaa

Sähkösyöpöt yritykset ostavat tuulipuistojen tuotantoa jopa 25 vuoden sopimuksilla – Professori: Tuulivoima pärjää ilman tukia ja se on merkittävä muutos

Kuusi väitettä sähköstä – uskotko Suomen olevan Venäjän sähköstä riippuvainen ja sähköautojen kaatavan verkot?

Veneiden lisäksi merellä ja sisävesillä näkee entistä enemmän vesiskoottereita ja seisaaltaan melottavia sup-lautoja.

Sisä-Suomen poliisin vanhempi konstaapeli Antti Suoniemi sanoo, etteivät suppaajat aiheuta juurikaan vaaratilanteita, vaan lähinnä kärsivät liian läheltä ajavien veneiden aalloista.

Jopa yli sata kilometriä tunnissa kulkeviin vesiskoottereihin liittyvä ikuinen harmi on mökkirantojen lähellä ajaminen ja siitä aiheutuva melu. Vaarallisempi ilmiö on isojen alusten peräaalloista hyppiminen.

– Tässä tulee selvä vaaratilanne. Jeteillä ajetaan usein myös porukassa ja liian lähellä toisiaan.

15 vuoden ajan vesiliikennettä valvonut Suoniemi sanoo, että vesillä säännöllisesti liikkuvilla on yleisesti ottaen hyvä käsitys vesiliikennesäännöistä. Kokemattomat löytyvät yleensä vuokravälineen päältä, ja tietämättömyys on ymmärrettävää.

– Kulkuvälineiden vuokraajia kyllä opastetaan, mutta eihän pienessä ajassa voi sisäistää kaikkea, kuten miltä puolelta merkkiä pitää ajaa tai kuinka lähellä uimarantaa kannattaa mennä.

Seuraavalla testillä voit tarkistaa, kuinka paljon tiedät suppaajia ja vesiskootterikuskeja koskevista vesiliikennesäännöistä ja ohjeista.

Lue lisää:

Vesiskoottereilla temppuillaan rahtilaivojen peräaalloissa: "Pelleilyn on loputtava ennen kuin Teroa sattuu leukaan"

Pilli kaulaan suppilaudalle tai torvi soutuveneeseen – laki vaatii kaikkiin uimapatjaa tuhdimpiin vesikulkuvälineisiin äänimerkin

SUP-lautojen suosio on tänä vuonna ollut huipussaan: “Tämä on kaikkien aikojen kesä”

Vesijettikauppa käy ennätysvauhtia, kymmenittäin ostajia odottelee jonossa – “Kaikki on myyty”

Alla kolme esimerkkiä tapauksista, joiden kimpussa perustuslakivaliokunta, tuttavallisesti "pevi", on tänä keväänä urakoinut:

• Maalis–huhtikuu: koronaepidemia ja lähinnä sotatilaa varten ennakoitujen valmiuslakien käyttöönotto
• Kesäkuu: äänestys kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan purkamisesta
• Juuri nyt: ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasian käsittely

Historiallisia tai harvinaisia tapauksia kaikki. Näiden lisäksi valiokunta käsittelee ainakin ennennäkemätöntä EU:n korona-elpymispakettia ja selvittää eduskunnan tiedonsaantioikeutta valmiuslakeihin ja viime vaalikauden sote-uudistukseen liittyen.

Eli kiirettä on pitänyt.

Kysyimme valiokunnan puheenjohtajalta Johanna Ojala-Niemelältä (sd.), jäikö perustuslainmukaisuutta valvovaan valiokuntaan kevään myllerryksistä jotain hampaankoloon ja onko se pystynyt säilyttämään kuuluisan poliittisen koskemattomuutensa.

1. Mikä kevään tapauksista oli kovin?

Tämä kevät jää muistiin poikkeuksellisena koronakeväänä, jolloin Suomi käytännössä suljettiin. Valmiuslait aktivoitiin ensimmäisen kerran Suomen historiassa.

Monen kansalaisen itsestäänselvinä pitämiä perusoikeuksia rajoitettiin: Koulujen lähiopetus muutettiin etäopetukseksi, ravintolat ja rajat suljettiin, Uusimaa eristettiin.

Perustuslakivaliokunnassa olimme valmiuslainsäädännön säätämisen keskiössä. Allekirjoittaisin lait edelleen – punnitsimme oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä tarkkaan.

Rajoitusten saaminen voimaan oli testin paikka paitsi valtioneuvoston ja presidentin yhteistoiminnalle, myös eduskunnalle. Minusta järjestelmä osoitti toimivuutensa.

Parasta on, että rajoitukset ovat purreet. Toivotaan, että toinen aalto jäisi rantautumatta Suomeen tai tulisi lievänä.

Haaviston tutkinta-aineisto on aikamoinen tiiliskivi

2. KRP epäilee ulkoministeri Pekka Haavistoa virkarikoksista – mitä nyt teet?

Perustuslakivaliokunnalla ei ole ollut esitutkintadokumentteja tässä vaiheessa käytössä, joten en voi vahvistaa tuota väitettä.

Valiokunta päättää Haaviston asian käsittelyn askelmerkeistä ensi maanantaina ja tiistaina, kaikenlaisia vaihtoehtoja arvioidaan.

En pidä todennäköisenä, mutta en myöskään poissulje sitä, että aloittaisimme ministerivastuuasian käsittelyn jo suunniteltua aikaisemmin eli ennen eduskunnan istuntokauden alkua.

Tutkinta-aineisto on aikamoinen tiiliskivi, joten jäsenille ja asiantuntijoille on varattava aikaa perehtymiseen. Jokainen voi miettiä, paljonko aikaa ja montako kuppia kahvia kuluu 1 300 sivun kahlaamiseen.

Omasta kokemuksestani tiedän, että jos asiantuntijoille annetaan riittävä aika valmistautua, lausunnot ovat laadukkaampia.

• Lue myös: Kuinka kauan hallitus odottaa ratkaisua ulkoministeri Haaviston rikosepäilystä? Näin tutkinta etenee

3. Muistutuksen Haavistosta teki 10 oppositioedustajaa. Politisoituiko tämä jo?

Perustuslakivaliokunta tekee ratkaisun aineiston ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Luotan jokaisen kansanedustajan omaan harkintaan.

Mikä ratkaisu onkaan, valiokunnan täytyy löytää juridinen selkänoja sille, että tapauksessa joko on villoja tai ei ole villoja.

Oikeusjärjestelmän arvovallan kannalta valiokunnassa olisi hyvä pyrkiä yksimielisiin ratkaisuihin. Koska asia käsitellään mietintönä, se antaa kuitenkin kansanedustajille lähtökohtaisesti enemmän vapauksia kuin jos arvioitaisiin lausunnolla lakien perustuslaillisuutta.

Puheita valiokunnan politisoitumisesta viljellään usein tarkoitushakuisesti

4. Entä politisoituiko äänestys Juha Mäenpään syytesuojasta?

Kesäkuussa perustuslakivaliokunnan kaikki viisi Juha Mäenpään syytesuojan purkamista vastustavaa valiokunnan jäsentä ovat oppositiosta, kun taas valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkästä (kok.) lukuunottamatta syytesuojan purkamista puoltavat ovat hallituspuolueiden edustajia.

Näyttää poliittiselta, onko se sitä?

En allekirjoita väitteitä, että Mäenpään syytesuojan mahdollisen murtamisen käsittely olisi politisoitunut.

Käytimme paljon aikaa, ja näkemyksiä punnittiin tarkkaan molemmilta laidoilta. Viisi asiantuntijaa kuudesta oli sitä mieltä, että syytesuoja voidaan purkaa, mutta juridisia perusteluita löytyi myös vastakkaiselle näkemykselle.

Sen sijaan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) toiminnasta voin todeta, että hän rakensi immuniteettia puolueensa kansanedustajan ympärille ilmoittamalla ennenaikaisesti, etteivät perussuomalaiset tule äänestämään syyteluvan puolesta.

Oikeampi paikka olisi ollut ilmoittaa asiasta vasta, kun perustuslakivaliokunta oli tehnyt rauhassa työnsä.

Ei jäänyt hampaankoloon. Näen, että tästä käytiin hyödyllinen ja tärkeä keskustelu, vaikka valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sai siitä kohtuutonta arvostelua osakseen. Siitä huolimatta, että asia olisi ollut tärkeää viedä loppuun asti, oli hyvä, että rajanvetoa ja pevin aikaisempia kantoja päivitettiin. Tätä asiantuntijatkin toivoivat.

Politiikan viitta täytyy heittää harteilta, kun tulee perustuslakivaliokuntaan

5. Peviä syytettiin politikoinnista myös viime vaalikaudella, onko se sitä?

Nämä puheet ovat usein tarkoitushakuisia. Meillä tietyt tahot viljelevät tätä väitettä varsin auliisti, koska he toivoisivat, että siirryttäisiin joidenkin Euroopan maiden tapaan perustuslakituomioistuimen tyyppiseen järjestelmään.

Mielestäni jokaisen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan tehtävä on vaalia sitä, ettei valiokunta politisoidu. Jos näin todella kävisi, se tietäisi tämän järjestelmän loppua.

Vierailimme Saksan valtiosääntötuomioistuimessa viime syksynä. Visiitin jälkeen valiokunnan jäsenten yhteinen näkemys oli, että kyllä meidän systeemi on sittenkin parempi: tämä on ennakkokontrollia lakien perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin sopimukseen.

Jälkikontrollissa voi käydä niin, että laki on ehtinyt olla sovellettavana jo pitkään ennen kuin se todetaan perustuslain vastaiseksi. Meillä ei tällaista tilannetta pääse syntymään.

Kun uusi perustuslakivaliokunta aloitti, valiokunnan roolin ymmärtämiseen satsattiin aika paljon. Me tarkastelemme asioita oikeudellisten silmälasien läpi eli politiikan viitta täytyy heittää harteilta kun valiokuntaan tulee.

Toivon että Marinin tulenpalava aatteellisuus näkyisi syksyllä enemmän

6. Miksi kokoustatte maan alla pommisuojassa?

Tähän on pragmaattiset syyt. Perustuslakivaliokunnan oma huone on pieni ja istumme siellä ihan vieri vieressä, joten täysistuntosalissakin koronaepidemian takia vaadittavaa metrin turvaväliä ei ollut siellä mahdollista säilyttää.

Eduskunnan maanalainen pommisuoja oli vapaana ja riittävän väljä. Minulle tila on entuudestaan tuttu, koska eduskunnan remontin aikana SDP:n eduskuntaryhmä piti siellä ryhmäkokoukset. Poikkeusjärjestely jatkuu todennäköisesti vielä syksyllä.

Korona-ajan kokouksiin kuului muitakin koukeroita. Koska Helsinki–Rovaniemi-lentoja vuoroja oli karsittu, tulin kokouksiin edellisen päivän iltapäivälennolla ja palasin kokousta seuraavana päivän aamuna.

Yhden päivän kokousmatkaan kului kolme päivää.

7. Sinua kuvaillaan neutraaliksi ja miedoksi. Onko sinulla poliittista kantaa?

Kaikki sanovat, että minulla lehmän hermot, mutta kun suutun niin silloin leimahtaa ja muutun vastakohdakseni.

Persoonassani poliitikon ja juristin roolit kamppailevat. Koulutukseltani olen juristi mutta toimin poliitikkona parikymmentä vuotta ennen nykyistä tehtävääni. Tässä korostuu jälleen ei-poliittinen rooli.

Olen vasemmistodemari eli poliittisella nelikentällä samalla laidalla kuin pääministeri Sanna Marin (sd). Huoli köyhimpien, kuten asunnottomien ja leipäjonoissa käyvien toimeentulosta on se, mitä pyrin korostamaan.

Lapissa demari joutuu tasapainottelemaan keskustan ja vasemmistoliiton puristuksessa. Isäni oli Kelan paikallisjohtaja ja 42 vuotta SDP:n riveissä Muonion kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajana. Hän sanoi johtavansa siellä vähemmistöstä enemmistöä.

En suostunut kilpailemaan isän kanssa valtuustossa vaan tulin Rovaniemelle väljemmille vesille.

Olin 17-vuotias, kun äitini kuoli kohdunkaulan syöpään. Monta kertaa olisi äitiä sen jälkeen tarvinnut. Äiti työskenteli erityistyövoimaneuvojana ja hän tunsi kaikki Muonion nuoret. Häneltä opin, että ei pidä katsoa ihmisten lähtökohtia, vaan jokainen tällä pallolla kulkeva on yhtä tärkeä. Yritän kohdella kaikkia tasa-arvoisesti.

Maantiede vaikuttaa. Lapissa etäisyydet ovat pitkät, eikä joukkoliikennettä ole joten olemme yksityisautoilun varassa. Ilmastonmuutoksen torjuminen pitää tehdä taloudellisesti kestäväksi myös pienituloisille, kilometripohjaiset veromallit tulisivat kalliiksi.

+ Bonus: SDP:llä on syksyllä puoluekokous, mitä mieltä olet puolueen menosta?

Sanna Marin vaikuttaa rauhalliselta, analyyttiselta ja pragmaattiselta. Korona-aika tietenkin korosti näitä piirteitä.

Lähtökohtaisesti Marin on vetänyt pääministerinä tosi hienosti.

Mutta jos miettii koronan jälkeistä aikaa ja tulevaa syksyä niin toivon, että sitä tulenpalavaa aatteellisuutta alkaisi näkyä enemmän.

Aiheesta voi keskustella maanantai-iltaan klo 23.

Ella Saarenpää-Kervinen, 38, hakee lapsensa hoidosta vasta sen jälkeen, kun on ottanut ensin päiväunet. Perheen arkea helpotetaan välillä syömällä noutoruokaa ja siivoamiseen käytetään tarvittaessa kotiapua.

Hän tiesi jo ennen raskautta, ettei tule koskaan olemaan kuin netin vauvapalstojen ihanneäidit.

– Lopetin keskustelupalstojen lukemisen, sillä huomasin äidin olevan siellä toiselle äidille susi.

Saarenpää-Kervinen pysty suoriutumaan tavallisesta arjesta ilman apua, sillä hän sai aivovamman huhtikuussa vuonna 2016.

Kun väsymys tuli jäädäkseen

Saarenpää-Kervinen on kokenut kilparatsastaja, joka on aina tiennyt, että lajiin liittyy myös riskejä. Ne toteutuivat hänen kohdallaan, kun hän putosi hevosen selästä ja löi päänsä.

Ratsastamiseen liittyvät onnettomuudet ovat yksi yleisimpiä syitä naisten ja tyttöjen aivovammoille. Vuosittain aivovamman saa arviolta 15 000 – 20 000 suomalaista. Valtaosa niistä on lieviä aivotärähdyksiä.

Lajin parissa nähdään tärkeänä, että hevosen selkään palataan mahdollisimman pian putoamisen jälkeen, ettei siitä tule kammoa, Saarenpää-Kervinen kertoo.

– Nousin putoamisen jälkeen nopeasti takaisin ratsaille ja tein elämäni parhaan estekierroksen.

Putoamisen aiheuttamat oireet alkoivat tulla vasta jälkeenpäin. Ensin alkoi heikentyä tasapaino, sen jälkeen numerot näyttivät kummallisilta.

– Lähdin lääkäriin vähän vastentahtoisesti ja vain, jotta saisin vakuutuksesta uuden kypärän.

Päässä oli pieni aivoverenvuoto, niskaan oli tullut nikamavamma, toisesta silmästä oli halvaantunut näköhermo ja kylkiluu oli katkennut. Sen hän tosin huomasi vasta viikon päästä onnettomuudesta.

Sairaalassa Saarenpää-Kervinen pysyi hereillä enää viiden minuutin pätkissä ja joutui liikkumaan rollaattorin avulla.

Aivovammat diagnosoidaan viiveellä, ei suoraan onnettomuuden jälkeen. Saarenpää-Kervisen vamman vakavuus kävi selväksi onnettomuuden jälkeisenä syksynä, kun hänen olisi pitänyt palata takaisin töihin opettajaksi.

Väsymys oli edelleen kova, eikä pää tuntunut toimivan. Hänellä todettiin keskivaikea aivovamma, josta seurasi vuosi sairauslomaa.

Saarenpää-Kervisen ei uskottu enää koskaan kykenevän palaamaan luokanopettajaksi, sillä hänen katsottiin menettäneen 25 prosenttia työkyvystään. Hänen oli vaikea hyväksyä asiaa.

– Halusin olla poikkeus tilastoista, toipua ja palata töihin nopeasti, mutta eihän se niin mennyt.

Asuntokaupat ja avoliitto ilman muistikuvia

Onnettomuudesta on aikaa reilut neljä vuotta, eikä Saarenpää-Kervinen muista edelleenkään putoamisen jälkeistä aikaa. Muistiaukko on noin neljän kuukauden ajalta. Sinä aikana hän on myynyt asuntonsa, ostanut uuden ja muuttanut avoliittoon puolisonsa kanssa.

– Ilmeisesti olen vaikuttanut ihan selväjärkiseltä, kun olen nämä asian tehnyt, Saarenpää-Kervinen nauraa.

Onnettomuus sattui keskelle tuoreen parisuhteen kuherrusvuosia ja siitä tuli suhteen koetinkivi. Koska aivovamma ei näkynyt päällepäin, jopa läheisten oli aluksi vaikea ymmärtää sitä, Saarenpää-Kervinen sanoo.

– Aiheutin läheisilleni paljon pettymyksiä, sillä jouduin perumaan tapaamisia ja menoja monesti ihan viime tingassa, kun väsymys iski yllättäen. Kaikki voimat olivat menneet lähdön suunnitteluun.

Kun toipuminen edistyi, samalla biologinen kello alkoi tikittää. Saarenpää-Kervisellä oli edellisestä liitostaan tytär, mutta uudella puolisolla ei ollut lapsia.

– Olimme molemmat reilusti yli kolmekymppisiä ja tiesimme, ettei vauvahaaveelle olisi aikaa loputtomasti. Tiesimme myös, ettemme tulisi pärjäämään ilman ulkopuolista apua, Saarenpää-Kervinen sanoo.

Samalla hän pohti oikeuttaan ja kykyään tulla äidiksi vammautuneena.

Halu tulla äidiksi voitti

Saarenpää-Kerviselle aivovamma aiheutti väsymyksen lisäksi tunne-elämän tasaantumista, aloitekyvyn heikkenemistä, muistiongelmia ja kroonisen kivun niskaan.

– Mietin, onko minusta äidiksi aivovammaisena ja saako vammainen saada lapsen. Tiesin, että olisin vähemmän kyvykäs olemaan äiti, sillä minulla ei ole saman verran jaksamista kuin muilla äideillä. Onko sopivaa saada lapsi vielä siihen tilanteeseen.

Halu saada lapsi meni kuitenkin kaikkien hänen epäilystensä edelle.

Saarenpää-Kervinen sanoo puhuneensa vammastaan avoimesti neuvolassa ja on saanut sitä kautta esimerkiksi kotiapua.

– Lapset olen kuitenkin halunnut hoitaa itse.

Hänen kykyään olla vanhempi eivät ole kyseenalaistaneet ainakaan ääneen muut kuin hän itse. Saarenpää-Kervinen arvelee sen johtuvan siitä, ettei aivovamma näy päällepäin.

Äitiys voi olla voimauttava kokemus

Vammaisilla on kansainvälisten sopimuksien takaama oikeus päättää vapaasti lastensa lukumäärästä ja säilyttää hedelmällisyytensä. Lisäksi heille on annettava tarvittaessa tukea lasten hoidossa ja kasvatuksessa.

Myöskään aivovamma ei ole este äitiydelle, sanoo Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Päivi Puhakka.

Puhakan mukaan aivovamman saaneella äidillä voisi olla vauva-arjessa apuna esimerkiksi henkilökohtainen avustaja, jotta äiti pystyy huolehtimaan omasta jaksamisestaan.

Aivovammaisten äitien pärjäämisestä tai raskauden vaikutuksista heidän terveyteensä ei ole olemassa tutkimustietoa.

Puhakan mukaan osa aivovamman saaneista äideistä on kuitenkin kertonut, että lapsen saaminen on auttanut keskittymään omien vaivojen sijasta lapseen.

– Voi olla voimauttava kokemus, kun huomaa pärjäävänsä vauvan kanssa, Puhakka sanoo.

Aivovammaan liittyy yhä stigmaa ja moni vanhempi ei puhu asiasta tyhmäksi leimautumisen pelossa. Saarenpää-Kervinen on puhunut vammastaan julkisesti ja työskentelee myös kokemustoimijana, jotta ihmisten tietoisuus aivovammasta paranisi.

Riittävän hyvä äiti kelpaa

Saarenpää-Kervinen sanoo osanneensa odottaa vauva-ajasta rankkaa ja sitä se olikin. Vauva nukkui huonosti ja mies oli töidensä vuoksi paljon pois kotoa.

– En muistele aikaa lämmöllä, sillä se oli taistelua.

Raskasta aikaa kesti puolitoista vuotta. Voimaa jaksamiseen hän sai lapsistaan ja pienistä hyvistä hetkistä.

Saarenpää-Kervinen kokee olevansa hyvä äiti, vaikka koti on välillä sotkuinen ja lasten tavaroita on ympäri pihaa.

Sen sijaan hän puhuu lapsilleen paljon rakkaudesta, sillä onnettomuus opetti, että jokainen päivä voi olla viimeinen.

– Täytyy elää niin, että lapset tietävät minun rakastavan heitä.

Hoplopit ja muskarit ovat Saarenpää-Kerviselle liian kuormittavia paikkoja, mutta niiden sijaan hän pitää lapsiaan lähellä ja lepää yhdessä heidän kanssaan.

Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntijan Minna Jaakkola mukaan nykyään puhutaan paljon riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Lapsi ei tarvitse täydellistä vanhempaa, vaan oma vanhempi on rakkain ja tärkein.

Jaakkolan mukaan hyvää vanhemmuutta on se, että osaa pohtia omaa tilannettaan ja pyytää tarvittaessa apua. Ja apua tulisi olla myös saatavilla, mutta valitettavan moni joutuu kamppailemaan sitä saadakseen.

Kuin älypuhelin laturissa

Saarenpää-Kervisen täytyy edelleen levätä paljon ja hän tarvitsee siihen myös aikaa ilman lapsia. Silloin lapset ovat hoidossa esimerkiksi isovanhempien luona. Työpäivän jälkeen hän ottaa päiväunet, jotta jaksaa olla lastensa kanssa illan.

Enää levon tarvetta ei tarvitse perustella, vaan läheiset tietävät mistä on kyse. Myös puoliso järjestää minulle aikaa, että saan levätä, hän sanoo.

Levätessään Saarenpää-Kervinen sanoo olevansa latauksessa.

– Olen kuin vanha älypuhelin, jonka akku on kulunut. Puhelimen kaikki toiminnot ovat kunnossa, mutta sitä täytyy ladata useammin kuin uutta puhelinta ja silloin sitä ei voi käyttää.

Lepohetket ovat syy siihen, miksi Saarenpää-Kervinen pystyi vastoin ennakko-odotuksia palaamaan takaisin työelämään viime syksynä. Koulupäivää rytmittävät välitunnit, jolloin hän pystyy lepuuttamaan aivojaan.

Koronakevät ja kotiopetukseen siirtyminen olivat rankkoja.

– Olin samaan aikaan äiti, kotiopettaja ja lastenhoitaja ilman taukoja, joita olisin tarvinnut.

Saarenpää-Kervinen on palannut hiljattain myös hevosten pariin, mutta enää hän ei hyppää esteitä.

– Perheellä on ollut hevosten kanssa sulattelemista, mutta he hyväksyvät sen, koska näkevät kuinka onnelliseksi tulen.

Voit keskustella aiheesta 12.7. kello 23:een saakka.

Iranissa tammikuussa tapahtuneen ukrainalaiskoneen alasampumisen taustalla on ollut inhimillinen tutkajärjestelmän säätämiseen liittyvä virhe, kertoo talousuutistoimisto Bloomberg. Asia selviää Iranin ilmailuviranomaisen lauantaina julkaisemasta raportista.

Koneen pudottaneet ohjukset ammuttiin ilmatorjuntayksiköstä, joka oli luullut lentokonetta risteilyohjukseksi.

Raportin mukaan ilmatorjuntayksikön koneenkäyttäjä oli unohtanut säätää tutkajärjestelmänsä paikkaa vaihdettuaan. Tämä virhe vaikutti osaltaan siihen, että järjestelmän tiedot luettiin väärin.

Virheiden ketjureaktio johti lopulta lentoturmaan, jossa kuoli yli 170 ihmistä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on nähty ensimmäistä kertaa julkisuudessa suojamaski kasvoillaan, kertovat useat kansainväliset mediat.

Trumpilla oli kasvoillaan tumma maski hänen vieraillessaan Bethesdassa Marylandin osavaltiossa sijaitsevassa Walter Reed -sotilassairaalassa lauantaina paikallista aikaa.

Trump on suhtautunut maskeihin varsin nuivasti. Hän ei ole aiemmin suostunut kovasta paineesta huolimatta käyttämään maskeja esiintyessään julkisesti.

Presidentin on toivottu käyttävän maskia näyttääkseen esimerkkiä koronavirusepidemian pahoin runtelemassa liittovaltiossa. Myös Trumpin hallinnon omat lääketieteen asiantuntijat ovat suositelleet kasvomaskin käyttämistä.

Trump tapasi sairaalassa haavoittuneita sotaveteraaneja. Hänen nähtiin kävelevän sairaalan käytävillä maski kasvoillaan.

Presidentti käveli toimittajien ohitse, muttei pysähtynyt kommentoimaan kuumeisesti odotettua tilannetta. Hän oli kuitenkin vihjaillut kasvojensa suojaamisesta tiedotusvälineille jo aiemmin.

– Minulla on luultavasti maski, jos teidän täytyy saada tietää. Minulla on luultavasti maski, Trump kertoi uutiskanava CNN:n mukaan toimittajille ennen sairaalavierailua.

– Minun mielestäni on upea juttu käyttää maskia. En ole ikinä ollut maskeja vastaan, mutta uskon, että niille on aikansa ja paikkansa, Trump jatkoi.

Hän myös perusteli etukäteen mahdollista maskin käyttöä sillä, että hän vierailee sairaalassa, jossa hän puhuu sotilaille, joista osa on saattanut tulla juuri leikkauksesta.

Avustajat anelivat presidenttiä käyttämään maskia

Vaikka Trump ei ole aiemmin suostunut näyttäytymään julkisuudessa kasvomaskissa, levisi hänestä brittilehti Guardianin mukaan toukokuussa kuvia maski kasvoillaan.

Hän oli käyttänyt maskia vieraillessaan kasvosuojaimia valmistavassa tehtaassa Michiganin osavaltiossa. Hän ei kuitenkaan nähtävästi pitänyt maskia kasvoillaan koko vierailua.

Osavaltion oikeusministeri oli kutsunut Guardianin mukaan Trumpia kiukuttelevaksi lapseksi, koska hän ei ollut kertomusten mukaan suostunut käyttämään maskia tehdaskierroksen aikana. Trump väitti myöhemmin käyttäneensä kasvomaskia kulissien takana.

– En halunnut antaa lehdistölle nautintoa nähdä sitä, hän kommentoi tuolloin Guardian mukaan.

Aiemmin tällä viikolla tiedotusvälineissä kerrottiin, että Trumpin avustajat olivat käytännössä anelleet presidenttiä antamaan periksi ja käyttämään maskia julkisella paikalla – ja että hänestä saisi ottaa kuvia maski kasvoillaan.

Trumpin kannatus laahaa kannatuskyselyissä demokraattien tulevan presidenttiehdokkaan Joe Bidenin perässä. Trump pyrkii toiselle kaudelle marraskuussa järjestettävissä presidenttivaaleissa.

Maan entinen varapresidentti Biden on esiintynyt säännöllisesti kameroiden edessä maskiin sonnustautuneena.

Yksinkertaisesta virustoimesta tuli poliittinen ele

Kasvomaskin käytöstä on tullut Yhdysvalloissa poliittinen ele. Monet konservatiivit ovat vastustaneet maskien käyttöä, koska maskin käyttäminen loukkaa heidän mielestään heidän vapauttaan. Edistykselliset taas tapaavat pukeutua maskeihin eräänlaisena merkkinä kollektiivisesta vastuusta kriisiaikana.

Yhdysvaltain tautikeskus CDC on suositellut maskin käyttämistä julkisilla paikoilla silloin, kun turvaväleistä ei pystytä pitämään tarpeeksi hyvin huolta.

Trump on kuitenkin kieltäytynyt käyttämästä maskia, vaikka Valkoisessa talossa ja hänen vaalikampanjansa henkilökunnan joukossa on varmistettu epidemian aikana useampia tartuntoja. Jopa varapresidentti Mike Pence on alkanut käyttää maskia kesän aikana.

Trump on aiemmin myös pilkannut Bidenia maskin käytön vuoksi.

Lehtitietojen mukaan Trump on kertonut avustajilleen, että kasvomaski saisi hänet näyttämään heikolta, eikä hän siedä ajatusta, että lehdistö ottaisi hänestä kuvia maski kasvoillaan.

Yli 3,2 miljoonaa tartuntaa ja yli 134 000 kuolemaa

Trump on puolustanut hallintonsa koronatoimia järkkymättömästi, vaikka Yhdysvalloissa on maailmanlaajuisesti eniten koronatartuntoja ja koronaan liittyviä kuolemia.

Koronavirustartuntojen määrä on ollut myös viime aikoina nousussa. Monissa osavaltioissa on havaittu huomattavia tartuntapiikkejä.

Uusien päivittäisten koronatartuntojen määrä on noussut koko maan tasolla useana päivänä yli 60 000:n.

Osavaltiot on jätetty pitkälti omilleen päättämään siitä, miten ja millä aikataululla ne voisivat poistaa rajoituksia. Valkoisesta talosta ei ole tarjottu selkeää ja johdonmukaista strategiaa rajoitusten poistoon.

Yhdysvalloissa on varmistettu Johns Hopkins -yliopiston mukaan yhteensä yli 3,2 miljoonaa koronavirustartuntaa. Koronaan liittyviä kuolemia maassa on kirjattu yli 134 000.

Tilastosivusto Worldometerin mukaan Yhdysvalloissa on väkilukuun suhteutettuna varmistettu miljoonaa asukasta kohden 10 126 tartuntaa. Kuolemia on kirjattu miljoonaa asukasta kohden 415.

Suomessa vastaavat suhdeluvut ovat 1 316 ja 59.

Worldometerin koronaluvut ovat Yhdysvaltojen osalta hieman korkeammat kuin Johns Hopkinsin seurannan luvut.

Lue aiheesta lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Katso, miten Ruotsin tie eroaa Suomesta pandemian torjunnassa

Oleskelulupamaksut on uudistettava pikavauhtia ja uudet maksut asetettava kilpailukykyiselle tasolle keskeisiin kilpailijamaihin nähden, vaatii Keskuskauppakamari.

Keskuskauppakamarin mukaan Suomen perimät oleskelulupamaksut ovat jopa moninkertaiset verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Viroon. Työn perusteella haettava ensimmäinen oleskelulupa maksaa Suomessa 520 euroa. Ruotsissa vastaava lupa maksaa noin 185 euroa ja Virossa 125 euroa.

– Oleskelulupahakemusten maksut tuskin ovat kenenkään ensisijainen kriteeri uutta asuinmaata pohdittaessa, mutta kyllä niilläkin on vaikutusta kokonaisuuteen, josta muodostuu Suomen houkuttelevuus ulkomaalaisten osaajien silmissä, arvioi Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen tiedotteessa.

Keskuskauppakamari esittää, että Suomen tulisi siirtyä tavoitteellisempaan maahanmuuttopolitiikkaan. Valtioneuvoston tulisi sen mukaan asettaa vuosittainen määrällinen tavoite osaamiseen perustuvalle maahanmuutolle.

Pienetkin yksityiskohdat pitäisi hioa kuntoon

Tavoite voisi Keskuskauppakamarin mukaan olla 30 000 työn ja opiskelun perusteella vuosittain maahan muuttavaa. Kasvua olisi noin kolmannes vuoden 2019 verrattuna.

– Kun halutaan päästä tavoitteisiin ja oikeasti lisätä osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa merkittävästi, pitää kaikki pienetkin yksityiskohdat hioa kuntoon. Tämä tarkoittaa sitä, että oleskelulupaprosessien pitää olla kunnossa ja Suomen maabrändin on oltava maailmalla kiinnostusta herättävä, Valtonen painottaa.

Reilusti yli satatuhatta suomalaislasta vuorottelee kahden kodin väliä. Aina järjestelyt, ja niin kutsutut vaihtopäivät eivät suju kitkattomasti.

Erotyöntekijä Johanna Jokiniemellä on pitkä kokemus eroperheiden auttamisesta Turun ensi- ja turvakodissa.

Tärkeintä on, että aikuiset pystyvät sopimaan asioista lapsen edun mukaisesti, eikä riitelyä viedä lapsen korviin.

Lapsi ei toimi viestinviejänä vanhempiensa ristiriidoissa eikä ole toipumisen tukihenkilö aikuisille. Lapsella on lupa olla lapsi, jonka ei tarvitse valita puolia.

Jokiniemen mukaan monien vanhempien huoli lapsen pärjäämisestä erossa on ylimitoitettukin. Muutoksen käsittelylle täytyy vain antaa sen vaatima aika.

– Ajattelen, että ero ei vahingoita lasta. Olennaista on, miten se hoidetaan. Vanhemmilla on todella iso mahdollisuus vaikuttaa tähän ihan itse, muistuttaa Jokiniemi.

Kun asioista on sovittu selkeästi, lapsenkaan ei tarvitse jännittää vaihtotilanteita.

Joulukuussa 2019 uudistunut lapsenhuoltolaki painottaa, että lapsen mielipide tulee ottaa huomioon.

– Lapsi ei päätä asioista, vanhemmat päättävät, mutta lapsen ajatuksia pitää kuulla, muistuttaa Johanna Jokiniemi.

Tutut, toistuvat kuviot tuovat turvallisuuden tunnetta

Taannoin kerroimme viisivuotiaasta Aurorasta, jota painoi ikävä äidin luota lähtiessä toiseen kotiin. Isää on kiva nähdä, mutta erossaolo äidistä tuntuu ylitsepääsemättömältä.

Erotyöntekijä Johanna Jokiniemi Turun ensi- ja turvakoti ry:stä vinkkaa, että toisessa kodissa on hyvä olla jotain tutun turvallista tekemistä luvassa heti yhteisen ajan aluksi.

– Jotkut vanhemmat pitävät lettukestit, tai jos on isommasta lapsesta kyse, pidetään leffailta. Pienempien kanssa vaikka lukutuokio, pieni pelihetki, tai käydään lähipuistossa. Sama aina toteutuva tekeminen auttaa, kertoo Jokiniemi esimerkkejä.

Toistuvat kuviot ja kummankin vanhemman läsnäolo elämässä tuovat turvallisuuden tunnetta.

– Lasta suojaa erotilanteessa, että yhteys kumpaankin vanhempaan säilyy. Tutut turvalliset rutiinit luodaan sinne uuteen kotiin lasta huomioiden, sanoo Jokiniemi.

Jos toiseen kotiin meno jännittää, on sen juurisyyt syytä selvittää lapsen kanssa. Erotilanne on muutos, johon sopeutuminen vie lapselta aikaa siinä kuin aikuiseltakin.

– Usein lapsi voi tuntea pelkoa, miten se toinen vanhempi pärjää jäädessään "yksin". Lasten pelot voivat olla hyvinkin konkreettisia, ja niistä on tärkeä jutella lasten kanssa, kertoo Johanna Jokiniemi.

Eroahdistukseen voi riittää pelkästään toisen vanhemman äänen kuuleminen. Varmistus, että siellä on kaikki hyvin.

Yksiselitteistä vastausta, kuinka paljon on sopivaa olla yhteydessä "etävuorossa" olevaan vanhempaan, on Johanna Jokiniemen mielestä vaikea antaa. Valtavan ikävän hetkellä se suotakoon.

– Tietysti jos menee siihen, että koko ajan soittelee, siitäkin on hyvä puhua, miettii Jokiniemi.

Rytmi löytyy sopimalla asioista

Aiemman artikkelimme keskustelussa useampikin kirjoittaja kertoi kokemuksesta perjantain olevan sopiva vaihtopäivä. Viikonlopun pääsee aloittamaan yhdessä, ja uusi kouluviikko siintelee vasta maanantaissa. Toisille taas maanantai on luonteva vaihtopäivä.

Päivällä ei ole väliä, kunhan se on yhteisesti sovittu ja lapselle selkeää, toteaa Johanna Jokiniemi. Etenkin isompien lasten harrastusten huomiointi voi vaikuttaa sopivan rytmin löytämiseen.

– Jokainen vanhempi on lapsensa paras asiantuntija. Tärkeintä, että asioista sovitaan, ja sovitaan niin että voidaan myös joustaa ja muuttaa, toteaa Jokiniemi.

Suurin osa vanhemmista pystyy Jokiniemen mukaan huomioimaan lapsen edun, ja tarvittaessa muuttamaan sovittuja käytäntöjä.

– Jos oma tunnetyöskentely on vielä kovin kesken, ja omat tunteet tulevat niin voimakkaasti tilanteeseen, ettei pysty lasta ajattelemaan, on tärkeä hakea apua.

Ensin on syytä turvautua matalan kynnyksen tukimuotoihin, sovitteluun ja ulkopuolisen välittäjän käyttöön vasta, jos yhteisymmärrystä ei muuten löydy.

Esimerkiksi Turun ensi- ja turvakodissa toimii Tenavatupa valvottuja vaihtoja varten.

– Ja aina täytyy huomioida, että puhuu kauniisti siitä toisesta vanhemmasta. Jos lapsi joutuu kuuntelemaan toisen vanhemman haukkumista, se on kyllä vahingollista, muistuttaa Johanna Jokiniemi.

Pettymyksiä syytä karttaa

Jos sovituista vaihdoista ei pysty pitämään kiinni, on tarpeen tarkastella tilannetta. Ohareiden tekeminen aiheuttaa lapselle pettymystä ja vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen.

Johanna Jokiniemen mukaan ne onneksi ovat melko harvinaisia.

– Silloin on hyvä keskustella, mikä on sopiva vaihtoväli, johon vanhempi voi sitoutua. Tarvittaessa sen voi muuttaa sellaiseksi, ettei pettymyksiä tulisi.

Kummankin vanhemman läsnäolo arjessa on tärkeää, ja muutoksen käsittelylle on annettava riittävästi aikaa.

– Kuunteleminen, läheisyys ja kiinnostus lapsen asioista kummassakin kodissa auttavat lasta erotilanteessa, päättää erotyöntekijä Johanna Jokiniemi.

Aiemmin aiheesta:

Vaihtopäivät, tunteiden vuoristorataa vai rutiinia: Miten kahdessa kodissa asuvien lasten tapaamisjärjestelyt sujuvat? Kysy ja keskustele

Eroperheissä vanhemmat joutuvat edelleen vääntämään, kuka saa olla lähivanhempi – Hallituksen tavoitteena on mahdollistaa kaksi virallista kotia

Eroperheitä tutkinut yllättyi: vuoroin kummankin vanhemman luona asuneet lapset valitsisivat saman tavan omille lapsilleen

Lisätietoa muualla:

Ensi- ja turvakotien liitto

Yhdysvalloissa myös presidentti Donald Trumpin puoluetoverit arvostelevat päätöstä, jolla Trump lievensi entisen neuvonantajansa Roger Stonen tuomiota.

Republikaanisenaattori Mitt Romney ei säästellyt sanojaan kommentoidessaan presidentin toimia.

– Ennenkuulumatonta, historiallista korruptiota: Amerikan presidentti lieventää sellaisen ihmisen tuomiota, jonka jury on tuominnut saman presidentin suojelemisesta, Romney tviittasi.

Romney on asettunut Trumpia vastaan jo aiemmin, kun hän ainoana republikaanina äänesti presidentin virkasyytteen puolesta helmikuussa.

Päätöstä kritisoi myös republikaanisenaattori Pat Toomey, joskin lievemmin. Toomeyn mukaan oli virhe lieventää Stonen tuomiota, kun hänet oli asianmukaisesti todettu syylliseksi.

Trumpin luottomies Stone sai helmikuussa kolmen vuoden ja neljän kuukauden tuomion valehtelemisesta Yhdysvaltojen edustajainhuoneen komitealle, joka selvitti Venäjän sekaantumista Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin.

Stonen oli määrä ilmoittautua vankilaan ensi viikolla, mutta Valkoinen talo ilmoitti perjantaina hänen olevan vapaa mies.

Mueller: Stone on edelleen tuomittu rikollinen

Myös Venäjä-tutkintaa johtanut entinen erikoissyyttäjä Robert Mueller kommentoi asiaa harvinaisessa ulostulossa Washington Post -lehdessä lauantaina.

Mueller puolusti kirjoituksessaan tutkinnan olleen "äärimmäisen tärkeä".

– Stone sai syytteen ja tuomion, koska hän syyllistyi liittovaltion rikokseen. Hän on edelleen tuomittu rikollinen, ja se on oikein, Mueller kirjoitti.

Valkoinen talo toisti perjantaina tiedotteessaan Trumpin aiemman syytöksen, jonka mukaan Mueller tutki väitettyä rikosta, jota ei ollut koskaan tapahtunut. Tiedotteen mukaan Stonea ei olisi tämän vuoksi pitänyt alkuunkaan asettaa syytteeseen.

Trump puolusti päätöstään vielä perjantaina medialle ja kutsui Venäjä-tutkintaa "noitajahdiksi".

Biden: "Korruptoitunein presidentti Amerikan historiassa"

Demokraatit ovat yksimielisesti tuominneet Trumpin päätöksen.

Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi kutsui lausunnossaan tuomion lieventämistä "tyrmistyttäväksi korruptioksi".

Myös demokraattien tuleva presidenttiehdokas Joe Biden tyrmäsi päätöksen Twitterissä. Hän vetosi amerikkalaisiin, jotta nämä äänestäisivät Trumpin pois presidentinvirasta.

– Olen sanonut sen aiemmin, ja sanon sen uudelleen: Donald Trump on modernin Amerikan historian korruptoitunein presidentti, Biden kirjoitti.

Lue myös:

Trump lievensi entisen neuvonantajansa Roger Stonen tuomiota

Trumpin entinen neuvonantaja Roger Stone tuomittiin yli kolmeksi vuodeksi vankeuteen

Trumpin entinen neuvonantaja ja "likainen huijari" Roger Stone saa tänään rangaistuksen, josta nousi jo etukäteen poliittinen myrsky