"Take off", ilmoittaa kuvauskopterin ohjaimen naisääni. Särisevältä koppakuoriaiselta kuulostava pienoiskopteri nousee ilmaan hiljaisen omakotialueen yllä Kuopiossa. Se lentää muutaman kymmenen metrin päähän ja sukeltaa sekametsän latvusten väliin.

Aivan lähellä maata dronen liike hidastuu. Kuvan nurkassa pilkottaa jotakin keltaista. Kopteri leijuu keltaisen ryppään ylle ja laskeutuu vielä hiukan alemmas. Siinä niitä on, herkullisia kantarelleja.

– Asetuksista vaan päälle "etsi kantarelleja" ja niinhän se teki, velmuilee Facebook-julkaisussaan kopterin omistaja, kuopiolainen Jarno Miettinen.

Ei Miettisen drone sentään niin älykäs ole, että etsisi kantarelleja käskystä. Sienipaikkoja pörriäisellä pystyy silti katsastamaan, jos niin haluaa. Kuvauskopteri pääsee ilmojen kautta hankaliinkin paikkoihin. Mallista riippuen kamera voi tuottaa tarpeeksi tarkkaa kuvaa sienten tunnistamiseksi hyvinkin korkealta.

– Tämä on sitä nykyaikaa. Vähän helpotetaan sienten etsimistä. Ei välttämättä tarvitse kumikenkiä nykyään tässä hommassa, kopterikuvaamiseen hurahtanut kuopiolainen sanailee.

Siitä lähti heti ajatukset sinkoilemaan, että mitähän kaikkea tällä pystyy tekemään. Jarno Miettinen

Jo neljännen kuvauskopterinsa hankkinut Miettinen on tyypillinen esimerkki Suomen vallanneesta drone-buumista. Kameraliikkeet kertovat, että joitakin kopterikameroita menee harrastajille jo enemmän kaupaksi kuin tavallisia kameroita.

Samaa todistaa ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja droneja valmistava suomalainen Videodrone: liikevaihto on tuplaantunut joka vuosi yrityksen perustamisvuoden 2013 jälkeen.

Mitä kaikkea kuvauskoptereilla on keksitty tehdä? Tässä enemmän ja vähemmän vakavasti otettavia käyttökohteita:

1. Kalastuksen kuvaus – ja kyllä, myös kalastus

Kuvaustarvikeketju Rajala Pro Shopin Kuopion myymäläpäällikkö Markku Toivanen sanoo käyttäneensä kopterikameraa muun muassa kalastuspaikan tutkimiseen etukäteen.

– Kerran katsoin kartasta, että joen toisella puolella oli lampi. Käytin sitten dronia siellä tarkistamassa lammen.

Kalastuksen ja kalapaikkojen kuvaaminen ei kuitenkaan ole ainoa käyttö, miten kuvauskopteria voi käyttää hyödyksi. Netistä löytyy ulkomailta videoita siitä, miten droneja on käytetty itse kalastukseen.

Ideana on viedä syötti ja siima kopterin avulla sellaiseen paikkaan, jota et muuten pysty tavoittamaan. Nettivideolla dronella on muun muassa etsitty tonnikalaparvi ja pudotettu viehe siimanlaukaisijan avulla kopterista kalojen keskuuteen. Jopa sellainen video löytyy, jossa kalastaja nostaa dronen avulla pikkukalan vedestä ylös asti.

Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön kalatalousasiantuntija Janne Rautasen mukaan dronekalastuksesta on keskusteltu Suomessakin, mutta hän ei ole kuullut, että kukaan olisi todella sitä harrastanut.

Hän arvelee, että dronella kalastaminen olisi sinänsä ihan laillista Suomessa. Eri asia on, kannattaako se: jos esimerkiksi siimanlaukaisija pettää, kalastaja saa seuraavaksi onkia kallista kopteriaan.

2. Maanmittaus

Muuramessa toimiva Videodrone on tiettävästi Suomen suurin kuvauskopterien valmistaja. Heidän suurin asiakasryhmänsä ovat yritykset ja julkisyhteisöt, jotka hyödyntävät droneja maanmittauskäyttöön.

Yrittäjä Juhani Mikkola sanoo, että nykykoptereilla saadaan tietoja, joiden hankkiminen ei ole tähän asti ollut järkevää tai kannattavaa. Dronella voidaan inventoida esimerkiksi sorakasoja siten, että kopteri lentää alueella ja hakee 3D-mallinnukseen tarvittavat kuvat. Yhden lennon aikana pystytään kuvaamaan jopa 90 hehtaarin alue kolmen sentin pikselikoolla.

– Jos sellaista lähdetään tekemään miestyönä mittakepin kanssa, siinä on viikkojen työ, eikä jälki ole siltikään yhtä tarkkaa, Mikkola kehaisee.

Sähköyhtiö Savon Voiman alueella kuvauskoptereita on käytetty myös sähkökatkojen paikantamiseen. Toiveissa on, että dronet nopeuttaisivat vikakohtien löytymistä ja lyhentäisivät sähkökatkojen kestoa. Samalla työturvallisuus parantuisi, kun vikapartiointia vaikeakulkuisissa maastoissa voisi vähentää.

3. Vaarallisten kohteiden tutkiminen

Vihtavuoren räjähdeonnettomuus vuonna 2013 oli ensimmäisiä tunnettuja tapauksia, joissa Suomessa hyödynnettiin kauko-ohjattavaa kopteria onnettomuustilanteessa.

Vaarallista räjähdekonttia kuvannut drone oli hyvä esimerkki miehittämättömien kopterien eduista: laite pääsee hakemaan tietoa paikoista, joihin ihmisten ei ole turvallista mennä.

Meillä on varmaan jo viiden vuoden päästä sellaiset välineet, että nämä tämänhetkiset ongelmat naurattaa. Mervi Kunnasranta

Videodronen Juhani Mikkolan mukaan heidän kopteriaan on käytetty muun muassa Nesteen jalostamon soihtujen tutkimiseen. Turvasoihdut polttavat tuotantoprosessista purkautuvia kaasuja turvallisesti ja hallitusti.

Kun yksi turvasoihduista pari vuotta sitten vaurioitui, oli vain kaksi vaihtoehtoa sen tarkistamiseen: tuotantoseisokki ja kuvauskopteri. Jälkimmäinen oli ymmärrettävästi halvempi.

– Kuvaamalla saatiin selville, mitä siellä oli tapahtunut ja saatiin korjaussuunnitelmat valmiiksi ennen seuraavaa seisokkia, Mikkola kertoo.

Vaarallisten kohteiden kategoriaan menee varmaan myös tämä YouTube-tähti Casey Neistatin tempaus, jossa hän surffasi Lapissa lumilaudalla jättikokoisen dronen avulla. Tempaus päätyi lopulta poliisille, kuten myös moni muu viime aikoina julkisuuteen noussut drone-stuntti.

4. Riistalaskennat

Luonnonvarakeskus kokeili tänä kesänä ensimmäistä kertaa miehittämättömien lennokkien käyttöä vesilintujen laskennoissa.

Maaningalla tehdyissä kokeiluissa vesilinnut laskettiin ensin perinteisellä pistelaskumenetelmällä eli maan pinnalta kiikaroimalla. Sen jälkeen saman kohteen linnut laskettiin dronella.

Tutkijat huomasivat, että ainakin rehevillä alueilla kopterikamera näkee linnut paremmin kuin kiikaroija. Kameratekniikka on jo nyt sen verran kehittynyttä, että "kahvipaketin kokoiset" sorsalinnutkin pystyy tunnistamaan niin kaukaa, ettei kopteri häiritse niitä.

Lähinnä haasteena ovat tekniset rajoitteet, kuten dronien kantomatka ja akun kesto.

– Toisaalta meillä on varmaan jo viiden vuoden päästä sellaiset välineet, että nämä tämänhetkiset ongelmat naurattaa, tutkija Mervi Kunnasranta sanoo.

Jos sellaista lähdetään tekemään miestyönä mittakepin kanssa, siinä on viikkojen työ. Juhani Mikkola

Kopterit tuskin tekevät kiikarimiehiä työttömiksi. Sen dronit kuitenkin opettavat, että perinteisellä pistelaskennalla saatuja lintumääriä voidaan esimerkiksi havainnointipaikan rehevyydestä riippuen korjata ylös- tai alaspäin.

Ilmakuvausta on hyödynnetty myös pelloilla muun muassa satoarvioiden tekemiseen tai hukkakauran etsimiseen.

"Heti lähti ajatukset sinkoilemaan"

Kantarellivideolla Facebook-ystäviään huvittanut kuopiolainen Jarno Miettinen kertoo kuvanneensa dronella sienimetsän lisäksi ainakin kotipuutarhaansa, perhokalastusta, aurinkopaneeleita ja tuttavien taloja ja harrastuksia. Käsimatkatavaroihin sopivasti mahtuva kuvauskopteri oli hänellä mukana myös etelän lomamatkalla.

– Se tässä hommassa koukuttikin. Ensimmäisessä ostamassani kopterissa ei ollut kameraa. Toisessa oli ja siitä lähti heti ajatukset sinkoilemaan, että mitähän kaikkea tällä pystyy tekemään, Miettinen sanoo.

Vuosien varrella Miettisen kopterikuvaaminen on muuttunut kunnianhimoisemmaksi. Seuraavana hankintalistalla ovat parempi kuvankäsittelyohjelma ja tehokkaampi tietokone. Hän kuitenkin sanoo aikovansa pitää dronekuvaamisen pelkkänä harrastuksena.

– Tämä alkaa olla sen verran kilpailtu ala. Toki jeesaan kavereita jos he pyytävät apua, hän miettii.

Tänään ilma on vähän turhan sateinen Miettisen kopterille. Hän komentaa ohjaimella dronen palaamaan lennättäjänsä luo. "Go home", naisääni ilmoittaa.

Laki säätelee miehittämättömien ilma-aluksien käyttöä. Jos aihe kiinnostaa sinua, voit lukea lisää vaikkapa liikenteen turvallisuusvirasto Trafin droneinfo.fi-sivustolta.

Britannian prinssi William ja herttuatar Catherine odottavat kolmatta lastaan.

Asiasta ilmoitti Kensingtonin palatsi lausunnossa maanantaina aamupäivällä.

– Cambridgen herttualla ja herttuattarella on ilo ilmoittaa, että Cambridgen herttuatar odottaa heidän kolmatta lastaan, lausunnossa sanotaan.

Pariskunnan esikoinen, prinssi George syntyi vuonna 2013 ja toinen lapsi, prinsessa Charlotte vuonna 2015.

4. syyskuuta klo 20.18 tarkennettu herttuatar Katen nimi Catherineksi.

Tampereen Epilänharjun hongikossa, polun varressa on iso kivi, jonka tasaiseen pintaan on raapustettu vuosiluku 1918 ja sen alle toistakymmentä nimeä. Aika ajoin kiven juurelle ilmestyy kukkia.

Kiveen listatuista nimistä suurin osa löytyy Sotasurmat-projektin tietokannasta. Nimetyt henkilöt ovat pääosin tamperelaisia, ylöjärveläisiä tai pirkkalalaisia ja he ovat menehtyneet sisällissodan Epilän taisteluissa tai teloitettu taistelujen jälkeen.

Tiedot Epilänharjun muistomerkistä ovat hyvin puutteelliset, kertoo erikoissuunnittelija Kimmo Kestinen Työväenmuseo Werstaasta.

– Kyseessä on todennäköisesti yksityisen ylläpitämä muistomerkki. Muistomerkin tekijä ja tekovuosi ovat tuntemattomia, Kestinen kertoo.

Kielletty muistomerkki räjäytettiin

Epilän muistomerkki on yksi uuden Punaisten muistomerkit -verkkopalvelun kohteista. Työväenmuseo Werstas on koonnut nettisivustolle kaikki tiedossa olevat vuoden 1918 sisällissodan punaisten muistomerkit. Kartalta löytyy muistomerkkien lisäksi hautoja ja teloituspaikkoja.

– Sisällissodan jälkeen vainajien omaiset ja ystävät pyrkivät hoitamaan hautapaikkoja, mutta muistokivien pystyttäminen niille oli uhkapeliä. Vasta toisen maailmansodan jälkeen muistaminen sallittiin laajemmin, Kestinen sanoo.

Kaikkiaan muistomerkkejä on sivustolla yli 250. Kyseessä on maan kattavin sisällissodan jälkiä kartoittava tietokanta. Kuvat ja taustatiedot kertovat lähihistorian jännitteistä.

Esimerkiksi Ahvenistolla, Hämeenlinnassa vainajien omaiset hankkivat vuonna 1923 yhteisvoimin hautakiven suurelle joukkohaudalle kirkkoneuvoston kiellosta huolimatta. Kirkkovaltuusto ryhtyi kuitenkin toimenpiteisiin muistopatsaan poistamiseksi ja poliisit hävittivät patsaan.

– Muistomerkki ilmeisesti räjäytettiin. Uusi muistomerkki on pystytetty vasta Talvisodan jälkeen vuonna 1940, Kestinen kertoo.

Varkaudessa puolestaan vuonna 1922 Kankurinharjulle pystytetty muistomerkki ehdittiin ennen paljastustaan varastaa ja upottaa järveen. Uusi muistomerkki tehtiin alkuperäisen näköiseksi. Se paljastettiin vuonna 1946.

Kartoitus jatkuu edelleen

Suurin osa nettisivuston tiedoista on kerätty vuosituhannen vaihteessa dosentti Ulla-Maija Peltosen Suomen Akatemian tutkimushankkeessa. Osa muistomerkeistä on puoliksi unohdettuja.

– Nettisivuston tarkoituksena onkin, että enää tieto ei unohtuisi, Kestinen sanoo.

Sivuston uskotaan palvelevan omaisia, tutkijoita, julkisyhteisöjä ja muita asiasta kiinnostuneita. Punaiset muistomerkit -nettisivusto on osa työväenliikkeen itsenäisyyttä ja sisällissodan muistovuotta juhlistavaa Työväenliike.fi -sivustoa.

Työväenmuseo Werstas jatkaa muistomerkkitietokannan päivittämistä ja ylläpitoa. Se toivoo yleisöltä kuvia ja tietoja haudoista, sekä tietoja muistomerkkeihin kirjoitetuista nimistä ja päivämääristä.

Lue myös: Unohdettuja metsähautoja voi olla kymmeniä – moni suri sisällissodassa kaatuneita rakkaitaan salaa

Tohtorikoulutettava Sanna Oinas Helsingin yliopistosta tutki kollegoineen opettajien tekemiä tuntimerkintöjä tietojärjestelmä Wilmaan erään kaupungin 39 koulussa. Merkintöjä kertyi tutkittuna lukuvuonna yli 211 000 kappaletta, kaikkiaan 7 800 oppilaalle.

Se tarkoittaa lähes 30 merkintää lukuvuodessa yhdelle oppilaalle, jos ne jakautuisivat tasan. Mutta tutkimuksen mukaan 14 prosenttia oppilaista ei saanut yhtään Wilma-merkintää koko lukuvuoden aikana. Osa oppilaista ei siis saa Wilman kautta minkäänlaista palautetta.

– Kommunikointi voi toki tapahtua muutenkin, Oinas painotti Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Jos opettaja kirjaa lapselle kymmeniä viestejä samasta asiasta, vaikkapa tavaroiden unohtamisesta, se on merkki siitä, ettei viestien lähettäminen asiasta vanhemmille ole oikea tapa toimia.

– Silloin ei mietitä keinoja, kuinka päästä asiassa eteenpäin. Silloin pitäisi vaikka istua yhdessä pöydän ääreen pohtimaan, mitä asialle on tehtävä, Oinas painottaa.

Viestintä Wilmassa on tavallaan vanhanaikaista koulun ideaa ylläpitävää: opettaja on auktoriteetti, joka arvioi oppilaita yläpuolelta. Viestit menevät lähinnä vanhemmille: koululainen suorittaa Wilmassa vanhempiaan varten, vaikka opetussuunnitelmissa oppilaan aktiivisuutta painotetaan.

– Keskeistä on, kuinka Wilma-viestit käsitellään perheessä ja opettajan kanssa. Wilman käyttö on viestintää, sitten siirrytään seuraavalle tasolle, opettajan tai lapsen kanssa, sanoi Suomen vanhempainliiton puheenjohtaja Johanna Laisaari Aamu-tv:n haastattelussa.

Wilman käyttöön ei ole varsinaisesti ohjeita. Laisaaren mielestä olisi hyvä, että siihen olisi jonkinlainen valtakunnallinen ohjeistus, sillä opettajat käyttävät järjestelmää hyvin eri tavoin.

Lue myös:

Tutkija ihmeissään: Opettajien kehut ja haukut keskittyvät tietyille oppilaille – monista lapsista ei lainkaan Wilma-merkintöjä

Yhdysvallat haluaa lisää pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan. USA:n YK-suurlähettiläs Nikki Haley on esittänyt, että turvallisuusneuvosto äänestäisi asiasta ensi viikon maanantaina.

Haley ei ole vielä täsmentänyt, mitä uudet pakotteet voisivat pitää sisällään. Japani, Ranska ja Britannia vaativat pakotteiden nopeaa hyväksymistä YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokouksen aikana maanantaina.

Venäjä ja Kiina ovat ehdottaneet niin sanottua jäädytyssopimusta. Pohjois-Korea luopuisi ohjuskokeiden jatkamisesta ja Yhdysvallat liittolaisineen lopettaisivat vastineeksi sotilasharjoitukset alueella.

"Pakotteilla oltava realistinen tavoite"

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen arvioi YLE:n haastattelussa, että jo ennestään voimassa olevat Pohjois-Korean-vastaiset pakotteet ovat hyvin tiukat.

Sinkkosen mukaan pakotepolitiikalla tulisi olla realistiset tavoitteet.

– Nyt jos sanotaan että tavoitteena on se, että Pohjois-Korea luopuisi ydinasepelotteesta, niin se on tavoitteena tällä hetkellä täysin epärealistinen. Silloin pakotepolitiikka ei voi muuta kuin epäonnistua, Sinkkonen sanoo.

Sinkkosen mukaan on todennäköistä, että Pohjois-Korea tekee lähiviikkojen aikana lisää ohjuskokeita. Hänen mukaansa maa saattaa kasvattaa ydinasevarastoaan lähivuosina jopa Intian tasolle.

– Pohjois-Korea tuottaa sen verran paljon ydinmateriaaleja vuodessa, että kun siihen laskee arvioidut tämänhetkiset varastot, niin muutaman vuoden päästä varastot voivat olla jo isommat kuin Intialla ja Pakistanilla, Sinkkonen sanoo.

Pohjois-Korea ilmoitti sunnuntaina kokeilleensa vetypommia, joka sopii ohjuksen taistelukärjeksi. Tietoja ydinkokeen laadusta ei ole toistaiseksi pystytty vahvistamaan. Nyt tilanne Korean niemimaalla on kireämpi kuin vuosikymmeniin.

Kanta-Hämeen ulosottovirasto myy historiallisen arvokasta rautatieasemakiinteistöä nettihuutokaupalla Janakkalassa.

Kaupan on Turengin vanha asemarakennus sekä lisäksi saunarakennus, terassirakennus ja maakellari.

Turengin asema on kaksikerroksinen puurakenteinen rakennus, jossa tehtiin suuri peruskorjaus vuosina 2008-2010.

Ravintolalla on mennyt ihan kivasti viimeiset kolme vuotta, mutta sillä ei kuitenkaan makseta isoa ja rakasta remonttia. Mikko Sampo

Asemarakennuksessa toimivan ravintolan omistajan, yrittäjä Mikko Sammon mukaan tästä juontavat myös syyt miksi ravintolalle on kertynyt velkaa pitkälti toista miljoonaa euroa.

– Remotti tuli maksamaan todella paljon ja siitä tämä ongelma on syntynyt. Ravintolalla on mennyt ihan kivasti viimeiset kolme vuotta, mutta sillä ei kuitenkaan makseta isoa ja rakasta remonttia.

Pankki ja Finnvera velkojina

Sampo vakuuttaa, että huutokaupasta huolimatta hän ei aio luopua kunnostamastaan arvotalosta eikä sen ravintolatoiminnasta.

Ravintolayrittäjän mukaan parhaillaan käydään neuvotteluja lisärahoituksesta, joilla velkojat saataisiin tyytyväisiksi ja huutokauppa vältettyä.

Suurimmat velkojat ovat Janakkalan Osuuspankki ja Finvera. Huutokauppa päättyy parin viikon päästä.

Jatkuuko asemaravintolan toiminta vielä?

– Ilman muuta, ilman taukoja jatketaan, Mikko Sampo lupaa.

Turengin asema on Suomen vanhimpia asemarakennuksia. Se valmistui vuonna 1862, samana vuonna kuin Helsinki–Hämeenlinna –rata otettiin käyttöön. Saman vuonna valmistuivat myös Järvenpään ja Hyvinkään asemat.

Carl Albert Edelfeltin piirtämä puinen Turengin asema on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, vain katolla ollut torni on purettu.

Asema on suojeltu.

Eduskunta on julkaissut Twitterissä kuvan istuntosalin alkuperäisistä, lehtikullalla päällystetyistä kipsipatsaista. 1930-luvulta peräisin olevat patsaat on konservoitu eduskuntatalon remontin yhteydessä.

Toimittajat pääsivät jo viime tiistaina katsomaan ja kuvaamaan eduskuntatalon peruskorjattuja tiloja. Tuolloin istuntosalin patsaat olivat vielä huppujen alla piilossa.

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelemat patsaat tuotiin ensimmäistä kertaa eduskunnan istuntosaliin vuoden 1932 lokakuussa, mutta vuonna 1969 ne korvattiin pronssivaloksilla.

Wäinö Aaltonen oli alun perin suunnitellut veistoksensa pronssista valettavaksi ja kullattavaksi, mutta taloudellisen tilanteen vuoksi patsaat Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja toteutettiin kullattuina kipseinä, kerrotaan eduskunnan nettisivuilla.

1960-luvulla valettuja pronssipatsaita ei kullattu, ilmeisesti kustannusten ja ajan esteettisten näkemysten takia. Pronssivalokset on tarkoitus säilyttää edelleen Eduskuntatalossa, missä vierailijoilla on mahdollisuus nähdä ne.

Kullattuja kipsipatsaita on säilytetty tähän asti Wäinö Aaltosen museossa Turussa. Ne ovat olleet välillä esillä, välillä varastossa.

Kansanedustajat aloittavat työnsä uudistetussa Eduskuntatalossa huomenna tiistaina, kun eduskunnan syysistuntokausi alkaa. Kuvia Eduskuntatalon remontin vaiheista löytyy täältä.

Eduskuntatalo avautuu yleisölle myöhemmin syksyllä. Eduskunnassa on avoimet ovet 14.–15.10. ja 18.–19.11.

Lue myös:

Eduskuntatalo peruskorjattiin 30-luvun loistoonsa: Katso kuvat

SDP:n piirijohtajien ja puoluehallituksen selvä enemmistö haluaa yhä Antti Rinteen jatkavan puolueen puheenjohtajana. Silti lähes neljäsosa Ylen kyselyyn vastanneista haluaisi laittaa hänet vaihtoon.

Ylen A-studio kysyi piiripomojen ja puoluehallituksen jäsenten mietteitä SDP:n kannatuksen sukeltamisesta, puolueen oppositiopolitiikan onnistumisesta ja Rinteen asemasta. Kyselyssä tavoiteltiin 28:aa demarivaikuttajaa, joista vastaukset saatiin 21:ltä.

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

Monien vastaajien mielestä SDP:n helmikuun puoluekokouksesta on kulunut vasta niin vähän aikaa, että Rinteen onnistumista on vaikeaa arvioida. Puheenjohtajan vaihtaminen muutaman kuukauden välein ei olisi ratkaisu puolueen ongelmiin. Jotkut huomauttavat, että Rinne valittiin jatkokaudelle selvällä erolla haastajiin Timo Harakkaan ja Tytti Tuppuraiseen.

SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Rolf Nyholmin mielestä demareiden linja ei ole selkiytynyt, mutta kaiken ei pitäisi olla yhden ihmisen harteilla.

Puolueen "näkymättömyyteen" voi olla osansa muillakin kuin Rinteellä.

– Ei puolue ole pelkkä puheenjohtaja, Nyholm toteaa.

Viestit kuuroille korville

Vastaajien enemmistö pitää SDP:n oppositiopolitiikkaa melko huonona. Yksikään ei arvioi sen sujuneen hyvin.

Kritiikissä toistuu se, ettei SDP saa viestejään kuuluviin tai ei tuo niitä tarpeeksi esiin. Selkeät yhtenäiset linjaukset ja rohkeat ulostulot puuttuvat. Ei haasteta muita tarpeeksi.

Vastaajia huolettaa myös puolueen kannatuksen alamäki. Ylen elokuun kannatusmittauksessa SDP:n kannatus oli alle 16 prosenttia. Vihreät on noussut gallupeissa Suomen suurimmaksi oppositiopuolueeksi.

– Mielestäni nyt kannattaa katsoa myös kaksi seuraavaa galluppia, ennen kuin tehdään johtopäätöksiä. Politiikka on hektistä, Nyholm kuittaa.

Viisi antaisi Rinteelle lähtöpassit

Vaikka Rinteeseen yhä luotetaan, kriittiset äänenpainot voimistuvat. Yli 40 prosenttia vastaajista katsoo Rinteen onnistuneen tehtävässään melko huonosti tai huonosti sen jälkeen, kun hänet helmikuussa valittiin selvällä äänienemmistöllä kolmen vuoden jatkokaudelle.

Viisi vastaajaa haluaa Rinteestä eroon ennen tämän puheenjohtajakauden loppumista.

Puoluehallituksen turkulainen jäsen Petra Peltonen toivoo uutta puheenjohtajaa ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Hän sanoo, että Rinteellä on ollut tarpeeksi aikaa löytää oma linja ja ääni puheenjohtajana, mutta niin ei ole käynyt.

– Tuntuu, että hänellä itselläänkään ei ole kaikkein selkeintä käsitystä, mihin suuntaan olemme menossa. Puolueella täytyy olla johtaja, jolla on visio ja näkemys. Varsinkin, kun tulee tiukka paikka ja kannatus luisuu, silloin on osoitettava johtajuutta, kannateltava muuta puoluetta, Peltonen sanoo.

Synnytystalkoot menivät metsään

Kyselyssä Rinteelle annetaan sapiskaa viestinnän ajoittaisesta epäonnistumisesta. Sosiaalisessa mediassa roihahti hiljattain kohu, kun Rinne kannusti suomalaisia synnytystalkoisiin. Erään piirijohtajan mukaan perhepoliittisen ulostulon vaikutus olisi voinut olla täysin toisenlainen, jos Rinne olisi puhunut vaikkapa perhetalkoista synnytystalkoiden sijaan.

Rinteeltä myös kaivataan lisää johtajuutta.

– Meidän sanoma on hakusessa. Kansa ei oikein tiedä, ketä varten me olemme, emmekä me taida oikein itsekään tietää, ketä varten olemme. Koitamme pelastaa koko maailmaa, mutta keihäänkärjet puuttuvat, nimettömänä vastaava piiripomo arvostelee.

– Siinä on varmasti haasteita, kun meillä on joskus tosi erimielistä porukkaa. Silloin pitäisi vain ottaa joku linja. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa on ollut vaikea hahmottaa, mitä mieltä me ollaan, toinen piirijohtaja jatkaa.

Ei "puukkoa" puheenjohtajalle

Pirkanmaan demareiden puheenjohtajan Roope Lehdon mielestä Rinne ei ole saanut joukkojaan puhaltamaan yhteen hiileen eikä oppositiopolitiikka ole ollut koordinoitua. Lehto haluaa nykymenoon muutoksia, mutta pitää puheenjohtajan vaihtamista viimeisenä keinona.

– Sen aika ei välttämättä ole vielä. (Rinne) voi myös ottaa vastaan kritiikkiä ja kehittyä. En halua puukottaa puheenjohtajaa, mutta en myöskään katsoa kaikkea sormien läpi, Lehto tuumaa.

Puoluehallituksen puheenjohtajistosta Sanna Marinia, Maarit Feldt-Rantaa ja Ville Skinnaria ei tavoitettu kyselyä varten. Puoluesihteeri Antton Rönnholm ja puoluehallituksen jäsen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kieltäytyivät vastaamasta kyselyyn.

Työryhmä: Riku Roslund, Sara Rigatelli, Ellen Tuomaala, Timo Seppänen ja Liisa Haapanen.

Marokkolaisen muslimin surmattua ja haavoitettua lukuisia ihmisiä Isis-tyylisellä veitsi-iskulla Turussa pääministeri sanoi, että viattomien tappaminen on vastoin uskontojen periaatteita ja että vihaan ei tule vastata vihalla.

Tasavallan presidentti osallistui rauhoitteluun vetoamalla mielipidejohtajiin maltillisen ja tolkullisen puheen puolesta.

Kun tosiasioiden vyyhti sittemmin alkoi purkautua, kielletyn pahuuden kasvot nousivat esiin.

Jokainen peruskouluhistorian suorittanut tietää, että henkinen ja fyysinen väkivalta nimenomaan on kuulunut kaikkiin järjestäytyneisiin uskontoihin. Autoritäärisessä muodossaan ja vaiheessaan kristillinen kirkko käännytti pakolla, alisti, kontrolloi, kidutti ja murhasi viattomia ihmisiä Jumalan nimeen.

Nykyisessä muodossaan islam on yhä autoritäärinen ja laajentumishaluinen maailmanuskonto, jonka jyrkimpiin muotoihin kuuluu kammottava määrä paitsi henkistä alistusta myös fyysistä väkivaltaa ja murhaamista.

Miksi sen myöntäminen on niin vaikeaa?

Vaikka islamia ei voi haastaa oikeuteen, se on samassa mielessä syytteessä Historian tuomiolla kuin esimerkiksi kristinusko, kansallissosialismi tai kommunismi

Kun kansalaisten turvallisuudesta vastuussa oleva valtiojohto silottelee tosiasioita ja holhoaa vapaiden kansalaisen mielipiteitä, koska pelkää vastakkainasettelua, minussa herää kysymys, mikä psykologinen mekanismi johtajiamme ohjailee?

Kuka tai mikä on syyllinen Turun terroristiseen pahuuteen?

Paradoksaalisesti totuuden sanat voi kuulla niistä Isisin äänitorvista, jotka ylistävät kaikkia vääräuskoisten teurastajia kunnon jihadisteiksi.

Kaikki islamilaiset eivät ole jihadisteja, mutta kaikki jihadistit ovat islamilaisia. Siten islamin oppi- ja aatejärjestelmä on osasyyllinen innoittamaansa terrorismiin.

Toki syyllisiä ovat iskun suunnittelijat ja tekijät, mutta he ovat kuitenkin yhden äärilaidan islamilla aivopestyjä uskonsotureita Allahin käskystä. Vaikka islamia ei voi haastaa oikeuteen, se on samassa mielessä syytteessä Historian tuomiolla kuin esimerkiksi kristinusko, kansallissosialismi tai kommunismi niistä hirmuteoista, joihin ne ovat seuraajiaan pakottavasti ohjanneet.

Mitä vastakkainasetteluun tulee, niin minusta ihmisiä alistavien ja murhaavien aatteiden vastustaminen on oikein ja jokaisen vapauden ystävän velvollisuus.

Kirkolliset reaktiot ja lausumat kertovat syvästä eettisestä kriisistä

Suomen Evankelisluterilaisella kirkolla on yhä vahva yhteiskunnallinen rooli eettisenä instituutiona. Tyrmistyneenä olen lukenut piispojen lausumia terrorismista.

Helsingin piispa Irja Askolan mielestä terrorismissa huutaa globaali epäoikeudenmukaisuus isoin kirjaimin.

Turun piispa Kaarlo Kalliala on samoilla linjoilla ja miettii, että Isisin sotureiksi hakeudutaan, koska Suomi on ohikatsomisen yhteiskunta.

Heti Turun iskun jälkeen arkkipiispa Kari Mäkinen kertoi, että on vaikea eläytyä tekijän ajatusmaailmaan ja ymmärtää, mikä saa ihmisen toimimaan niin, ja samalla hän halusi muistuttaa, että myös tekijä on yksi meistä.

Luonnollisesti kaikki piispat ovat toistuvasti varoittaneet vastakkainasettelusta ja olleet sitä mieltä, että islam kuten kaikki muutkin uskonnot on rauhan asialla.

Nämä kirkolliset reaktiot ja lausumat kertovat syvästä eettisestä kriisistä, johon Jeesus Nasaretilaisen saarnaama äärimmäinen ja sekava ihanteellisuus johtaa.

Jos kaikki ovat pahoja, kukaan ei ole erityisesti paha

Äärimmäistä se on Jeesuksen vaatiessa seuraajiaan rakastamaan vihollisiaan. Siiskö Isisin raiskaamien tyttöjen pitäisi rakastaa sadistisia alistajiaan – aivan kuten nämä ihmishirviöt itsekin vaativat.

Sekavaa se on Jeesuksen asettaessa ajatukset, sanat ja teot samanarvoisiksi. Siiskö se, joka joskus on ajatellut ”kuole sika”, on samassa määrin syyllinen kuin terroristi, joka puukottaa ja viiltelee viattomia ohikulkijoita kaksin käsin.

Kun ajattelutapa on ylimaallista armollisuutta, pahuus liukenee pois tai siitä tulee samassa määrin kaikkien ominaisuus – perisynti.

Jos kaikki ovat pahoja, kukaan ei ole erityisesti paha.

Vanhassa autoritäärisessä kristillisyydessä kuvioon tuli taikauskoista tolkkua siitä, että pahuus oli persoonallisen pahan, Sielunvihollisen vaikutusta, mutta modernissa eksistentiaalisessa kristillisyydessä Paholainen on haihtunut ja jäljelle on jäänyt pelkkä epä-älyllinen sekasotku, joka yleisessä mielipiteessä kääntyy toivekuvaksi jokaisen ihmisen syntyperäisestä perimmäisestä hyvyydestä.

Pahuuden kieltämisen toinen päälähde onkin oletus eettisestä ihmisluonnosta. Toisin sanoen, ne jotka vaikeina hetkinä syvästi liikuttuen turvaavat ihmisyyteen – kuten Sauli Niinistö tai Timo Soini – joko tietoisesti tai vaistomaisesti kallistuvat sille kannalle, että ihmisessä on jokin myötäsyntyinen eettinen olemus.

Tarkemmin ajatellen tämä emotionaalisesti ymmärrettävä turvautuminen annettuun ihmisyyteen on evoluution vastaista unelmointia. Yhä edelleen näkee ja kuulee puhetta ”evoluutioteoriasta” ikään kuin kyseessä olisi vain yksi mahdollinen tulkinta lajinkehityksestä ja ihmislajin synnystä. Tosiasiassa näyttö on jo ajat sitten vakuuttanut tiedeyhteisön siinä määrin, että evoluutiosta on puhuttava faktisena luonnonhistoriana, ei teoriana.

Hyvyyden ja pahuuden tase tässä maailmassa on vain ja ainoastaan valintojemme ja tekojemme seurausta

Mielestäni niin kristittyjen ja muiden uskovien kuin humanistien on aika herätä jäännöksettömään vastuullisuuteen ihmisyyden suunnasta.

Syntyessään ihmislapsi on vain homo sapiens –lajin yksilö, josta voidaan kasvattaa ja muokata yhtä hyvin myötätuntoinen oikeudenmukaisuuden vaalija kuin toisia ihmisiä surutta surmaava lapsisoturi.

Siksi on mahdollista että juuri nyt joku vankkauskoinen terroristiäiskä suukottaa omaa pikkujihadistiaan, joka supersankaripäivänä tepastelee lastentarhaan leikkipommivyö uumallaan – kuten Gazassa tiettävästi tapahtuu.

Kun hyväksymme realistisen tavan suhtautua ihmisyyteen, se tekee elämästämme sekä vaativampaa että arvokkaampaa. Hyvyyden ja pahuuden tase tässä maailmassa on vain ja ainoastaan valintojemme ja tekojemme seurausta.

Valintojen hetkellä on turvattava sisäisesti velvoittavaan moraalilakiin. Vaikuttavan esimerkin tästä antoivat ne Turun torin auttajat, jotka nousivat pahaa vastaan ja riensivät uhrien avuksi.

Terroristisen pahuuden äärellä on siis syytä olla tarkkana, ennen kuin ryhtyy leikkimään ylenpalttista anteeksiantajaa, sillä eettisen johdonmukaisuuden kannalta katsoen pahuuden kieltäminen ja pahojen armahtaminen ovat pahuuden jatkamista.

Jari Ehrnrooth

Kirjoittaja kirjailija ja filosofi, kulttuurihistorian dosentti Turun yliopistossa ja sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Syntyi Koitereella, kirjoittaa Munkkiniemessä, juoksee Keskuspuistossa.

Lauri Markkanen on noussut Suomen supertähdeksi upeilla esityksillään koripallon EM-kisojen Helsingin alkulohkossa. Markkasella on ollut täysin ratkaiseva rooli Susijengin kamppailuissa. Markkanen sanoo olevansa valmis vastaamaan häneen kohdistuviin valtaviin odotuksiin.

- En ota tilanteesta mitään ekstrapaineita, vaan olen valmiina ja uskon itseeni. Toivottavasti myös joukkuekaveritkin. Olen ottanut oppia Slovenia-ottelun epäonnistumisestani ja harjoitellut tällaisia tilanteita varten, Markkanen sanoi.

Slovenia-kamppailun päätössekunneilla Markkanen loukkasi jalkaansa ja joutui nilkuttamaan pois kentältä. Pahimmat pelot eivät kuitenkaan toteutuneet, vaan Markkanen oli kovassa iskussa jo sunnuntai-iltana Suomen ja Puolan kamppailussa.

- Jalkani on ihan hyvässä kunnossa, vaikka siinä oli tuntemuksia eilisen ottelun aikana. Mutta pystyin taistelemaan enkä olisi jäänyt mistään hinnasta pois kentältä tämän kotiyleisön edessä. Meillä on täällä hyvätasoinen huoltoporukka.

Jos sama kehitys saa jatkoa, Markkasta odottaa loistava tulevaisuus Chicago Bullsin NBA-joukkueessa. Markkasen huikeat esitykset EM-kisoissa on huomioitu Pohjois-Amerikankin puolella.

- Chicago Bullsin apulaisvalmentaja kävi seuraamassa pelejäni täällä Helsingissä. Olen saanut sieltä positiivista palautetta ja toisaalta rakentaviakin kommentteja esityksistäni. Mutta palaute on ollut pääosin positiivista, Markkanen kertoi.

Markkanen kiitteli kohteliaasti joukkuekavereitaan ja Susijengin valmennusjohtoa.

- Joukkuekavereille isot kiitokset siitä, että ovat pelanneet minulle hyviä heittopaikkoja. On tarvinnut vain heittää tai nostaa pallo koriin. Haluan kiittää myös valmennusporukkaa, joka on antanut minulle mahdollisuuden onnistua, Markkanen sanoi.

Markkasen ja Susijengin EM-taistot jatkuvat tiistaina kamppailulla Kreikkaa vastaan.

- Hyvillä fiiliksillä, kun pääsee taas pelaamaan koripalloa. Toivottavasti ei tarvitse mennä enää jatkoajalle. Yritän ratkaista otteluita jo varsinaisella peliajalla, Markkanen hymyili.

Suomi ja Kreikka iskevät yhteen tiistai-iltana. TV2 ja Yle Puhe välittävät kello 20 alkavan ottelun suorana.

Lue lisää:

Markkasen viileys ratkaisuhetkillä ällistytti huippuvalmentajan: "Mitä kovempi tilanne, sitä kovempi jätkä"

Susijengin lääkärin mukaan Lauri Markkasen nilkka oli kunnossa Puola-ottelun jälkeen: "Meillä kävi tuuri"

Markkanen jyrää EM-kisojen tilastoissa – ympärillä vain NBA-miehiä

Pekka Markkanen elää poikansa unelmassa täysillä mukana: "Lauri yllättää minut joka päivä"

Tämä kooste ei jätä kylmäksi – katso Lauri Markkasen huippuhetket EM-parketilta

Uusikaupunkilainen Sanni Kallonen vietti parin viikon ajan illat Antti Tuisku sylissään. Tai oikeastaan Antin näköisnukke, jonka hän teki huovuttaen. Vanusta, rautalangasta ja pussillisesta huovutusvillaa syntyi hiljalleen artistia kovasti muistuttava, metrin mittainen nukke.

Yksityiskohdat on mietitty ja toteutettu tarkasti. Nukentekijä selasi lukemattomat määrät artistin kuvia, että saisi hahmoon oikeaa ilmettä. Tuiskun käsivarren tatuointi on niin lähellä oikeaa kuin huovuttamalla vain voi saada aikaan.

Yksityiskohdat viimeisen päälle

Antti Tuiskun näköisnukke on toistaiseksi suurin Kallosen tekemistä huovutustöistä. Ensimmäiset kokeilut olivat pieniä eläinhahmoja. Kesällä Queenin kuuntelu inspiroi kokeilemaan taitoja näköishahmon tekemiseen. Syntyi noin kyynärvarren mittainen Freddie.

– Ajattelin, että teen askartelumassasta Freddie Mercuryn näköishahmon. En kuitenkaan saanut aikaiseksi aloittaa sitä. Olin huovuttanut jonkin verran villasta ja kokeilin, saisiko siitä tehtyä. Tuli kuulemma ihan näköinen.

Freddien jälkeen nukentekijän käsissä syntyi Michael Monroe. Näköisnukesta on aiemmin kertonut muun muassa Rumba.

Nuken vaatteet ovat kuin Monroen vaatekaapista, meikit kuin esikuvallaan, ja kädessä on höyryävä latte-muki.

– Otin selvää, mistä Monroe pitää. Hän kuulemma pitää latesta, ja siksi tein kupin nuken käteen.

Rokkikukko on nähnyt kuvan hahmostaan. Terveiset tekijälle välittyivät vaimon kautta.

– On kuulemma upea.

Seuraavaksi Michael Jackson?

Sanni Kallonen nauraa, että hänen sohvaltaan saattaa löytyä aina vähän huovutusvillaa. Illalla, lasten mentyä nukkumaan alkaa oma aika, ja Kallonen uppoutuu huovutusvälineiden kanssa sohvan kulmaan näpertämään. Antti Tuisku syntyi Anttia kuunnellen.

– Kun inspiraatio vie mennessään, sitä jotenkin uppoutuu työhön. Ei huomaa, mitä kellokaan yhtäkkiä on, kun keskittyy siihen, mitä tekee.

Kallonen fanittaa kaikkia kolmea artistia, mutta myös henkilöiden persoonallinen ulkonakö inspiroi. Mielenkiintoisia ja persoonallisia hahmoja on maailma pullollaan, kunhan vain osaisi päättää, ketä seuraavaksi lähtee rakentamaan.

Kallonen haluaa haastaa itsensä ja taitonsa.

– Olisi kiva kokeilla tehdä Michael Jackson. Minua kiinnostaa, onnistuisiko se.

Taitava käsityöntekijä toivoo, että saisi käsitöiden tekemisestä itselleen uran. Taidot riittävät moneen, mutta ehkä muotoilusta tulee se juttu, jolla Kallonen jatkossa elättää itsensä.

– Tähän asti on tullut tilaustyöpyyntöjä jonkin verran. Olen vastannut kaikille, että en vielä ota töitä vastaan. Jatkossa olisi haaveena, että voisi tehdä tätä työkseen.

Onko siis peto irti, kun Kallonen saa villat ja neulat käsiinsä?

– Ei kannata tulla lähelle, Kallonen nauraa.

Kuinka pienellä eläkkeellä pärjää tänä päivänä? Tähän lähdin hakemaan vastausta Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajamailla sijaitsevasta pienestä Isojoen kunnasta.

Syy, miksi päädyin juuri tänne, piilee siinä, että kunnassa on Suomen pienin keskieläke 1165 euroa. Keskieläke tarkoittaa Suomessa asuvien joko työeläkettä tai kansaneläkettä saavien ihmisten keskimääräistä kuukausieläkettä.

Arkipäivänä puolen päivän maissa Isojoen kylänraitilla on rauhallista. Liikkeellä on vain työmiehiä, jotka ovat matkalla läheiseen lounaspaikkaan ruokatunnille. Ohitseni ajaa myös muutama traktori, maalla kun ollaan.

Tapaan Isojoen apteekin edessä kaksi vireää ja iloista eläkeläistä, Sisko Saviojan (78) ja Raili Järvenmäen (67). Raili on lähtenyt käyttämään Siskoa asioilla, koska Sisko asuu 17 kilometrin päässä keskustasta.

Tänään asiointilistalla ovat flunssalääkkeen hakeminen apteekista ja maidon ostaminen kaupasta. Sen jälkeen on tarkoitus vielä piipahtaa kahvilla paikallisessa. Hautausmaalle ei tänään ehditä, koska mukaan on tuppautunut toimittaja – hidastan menoa.

Siskolle maksettava eläke on lähellä Suomen pienintä keskieläkettä. Apteekkiasioinnin lomassa Sisko kertoo, että työurallaan hän on toiminut muun muassa perhepäivähoitajana ja kauppa-apulaisena.

Vaikka eläke on pieni, Siskon mukaan sillä pärjää. On vain ostettava sitä, mihin raha riittää ja mieliteot on jätettävä muille.

– Ruokaan ei mene paljon rahaa, koska syön usein edelliseltä päivältä jääneitä. Ruuanlaittoa voi suunnitella myös rahatilanteen mukaan. Koskaan ei ole jäänyt mitään ostamatta, koska ei ole suuret vaateetkaan, toteaa Sisko.

– Tilannetta helpottaa myös se, että Isojoella ei ole saatavilla kaikkea, mitä tuolla muualla isommissa paikoissa on, lisää Raili.

Flunssalääke löytyy ystävällisen farmaseutin avustuksella ja sitten on jo aika jatkaa matkaa ruokakauppaan. Sisko kertoo matkalla, että lääkkeiden lisäksi eläke-eurot kuluvat pitkälti asumiseen ja ruokaan. Raililla taas suuren osan eläkkeestä vie autoilu.

Näytän Siskolle ja Railille uutisen Suomen pienimmästä keskieläkkeestä. Kaksikon korviin paikallista valitusta eläkkeen pienuudesta ei ole kantautunut. Naiset kuitenkin kertovat, että asia nousee keskusteluun aina silloin tällöin.

Siskon ja Railin mielestä pieni keskieläke Isojoella johtuu maatalousvaltaisuudesta. Usean perheen pöytään leipä on kannettu pienen maatilan voimin.

Käyn naiskaksikon kanssa vielä kahvilla paikallisessa. Lotto sisään ja kohta onkin jo kiire. Eläkeläisten tanssit ovat alkamassa paikallisessa Lauhan Tahdissa.

Kasvimaa ja omatupa helpottavat

Tanssipaikka sijaitsee Lauhanvuoren kansallispuiston kupeessa pienen ajomatkan päässä Isojoen keskustasta. Paikallisen kyläseuran juhla-areenalla on kerääntynyt eläkeläisiä Isojoelta ja sen naapurikunnista, joku on tullut kauempaakin.

Tanssilavaa ympäröivillä puupenkeillä istuvat myös kyläseuran Jaakko Viitakoski (76) ja järjestystä valvova Simo Luoma (74). Miehet ovat törmänneet myös uutiseen Suomen pienimmästä keskieläkkeestä.

Simo kertoo, että asuminen on näillä tienoilla suhteessa halvempaa isoihin kaupunkeihin verrattuna. Lisäksi monella eläkeläisellä on oma tupa maksettuna, se helpottaa tilannetta.

Jaakko puolestaan lisää, että lämmityskuluissa voi säästää, kun polttopuita löytyy omasta metsästä. Myös kasvimaa sekä pelto tarjoavat antimiaan eläkeläisen ruokapöytään.

Mistä miehet sitten ovat joutuneet tinkimään, kun eläkeläiselämä on koittanut? Molemmat miehet kertovat, että ulkomaan reissut ovat jääneet pois repertuaarista. Ruotsissa ja Virossa voi vielä piipahtaa, mutta kaukomatkoille olisi vielä kaipuu.

"Silmälasien ostoa on jounut pohtimaan."

Tanssilavan takakyökissä eli backstagella, Pirjo Uitto (71) ja Marja-Leena Kangas (71) laittavat kahvia ja voileipiä tanssiorkesterin miehille. Seitsemänkymppiset rouvat ovat tehneet elämänsä läpi pienipalkkaista työtä.

Pirjo on työskennellyt ravintola-alalla. Häntä harmittaa, kun leikkuri on leikannut eläkekertymästä pois nuoruuden vuosia. Tuolloin Pirjon tienestit olivat parhaimmillaan.

Marja-Leena on puolestaan tehnyt työuransa maatalon emäntänä. Pieni maitotila antoi elannon, mutta Marja-Leenan mukaan missään vaiheessa ei ajateltu vanhaksi tulemista.

Molemmat naiset kuitenkin kertovat, että eläkkeellä tulee toimeen. Silmälasien ostoa on joutunut aika ajoin pohtimaan. Myös maaseudulla välttämätön auto on suuri kuluerä.

Havaintojeni perusteella ainakin tapaamani isojokelaiset ikäihmiset tulevat toimeen, vaikka eläke olisi pieni. Säästäväisyys, talouden suunnittelu ja omavaraisuus ovat näiden eläkeläisten arjen avainsanoja.

Tärkeimpänä voimavarana maaseudun eläkeläisten keskuudessa näyttää kuitenkin olevan yhdessä tekeminen ja siitä seuraava iloisuus. Toivottavasti asiat ovat samalla mallilla myös Kauniaisissa, Suomen suurimman keskieläkkeen kunnassa (3014 euroa).

FITTJA/BOTKYRKA Fittjalaisen kerrostalon pohjakerroksen ovi käy. Sisään astuu huivipäinen, keski-ikäinen nainen.

Ovessa lukee Kvinnokraft Fittja, naisvoimaa Fittjasta.

Tänä iltana paikalle saapuu viisi naista. Yhteistä heille on turkin kieli sekä halu auttaa lähiön lapsia ja nuoria.

Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen estämiseen etsitään Ruotsissa uusia keinoja. Yksi keino ovat juuri tämän Tukholman lähistöllä sijaitsevan Fittjan lähiön äitijoukon kaltaiset partiot, joissa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kadulla partioivat äidit pitävät huolta turvallisuudesta.

Takahuoneessa säilytetään punaisia liivejä, joiden selässä lukee Nattvandring.nu. Ne päällään äidit ovat lähdössä partioimaan lähiönsä katuja ja puistoja, kuten joka perjantai- ja lauantai-ilta. He aloittavat kuudelta ja jatkavat yhdeksään.

Yli 90 prosenttia maahanmuuttajia

Tukholman kupeessa sijaitseva Fittja kuuluu niihin alueisiin, jotka Ruotsin poliisi on määritellyt erityisen alttiiksi, haavoittuviksi tai ongelmallisiksi. Se tunnetaan jengeistään, joukkotappeluistaan ja huumekaupastaan.

Erityisen alttiilla alueilla rikolliset rakenteet ovat niin kehittyneitä, että poliisin toiminta vaikeutuu ja oikeusprosessit ovat vaarassa. Fittja nousi tähän 23 alueen joukkoon uutena tulokkaana tänä vuonna.

Ruotsalaisille Fittja tuli tunnetuksi 1990-luvulla, kun maan tunnetuin tutkiva toimittaja Janne Josefsson lähetti täältä suorana lähetyksenä yhteiskuntaohjelmaa Fittja Paradiso. Kotouttaminen oli kuuma sana Ruotsin politiikassa, ja Josefsson halusi antaa äänen lähiöiden asukkaille – vaikeita aiheita välttelemättä.

Fittjan asukkaista 91,5 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Se on yleistä Ruotsin lähiöissä.

"Täällä oli hyvin levotonta"

Punaliivisten naisten partiointikierros alkaa Fittjan keskustasta, metroaseman tuntumasta.

Fittja sijaitsee noin 18 kilometrin päässä Tukholman solmuasemasta Slussenista lounaaseen. Se on neljänneksi viimeinen asema punaisella, Norsborgiin kulkevalla linjalla.

– Täällä oli hyvin levotonta, ennen kuin aloitimme partioinnin. Se oli sellaista nuorten uhoa. He rikkoivat ikkunoita, kuvailee Mine Demirkiran.

Hän ei halua tai osaa kuvailla levottomuuksia sen tarkemmin. Demirkiran on asunut Ruotsissa vuodesta 1981, mutta hänen on vaikea ilmaista itseään ruotsiksi.

Naiset ovat partioineet Fittjassa yli kaksi vuotta.

Alkuun he tekivät tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa, nykyisin he partioivat omillaan. Partioiden ei ole tarkoitus mennä väliin vaarallisiin tilanteisiin, vaan järjestyksen valvonta on lähinnä nuorille puhumista.

"Arvostamme aikuisia kaupungilla"

Poliisi suhtautuu äitien toimintaan myönteisesti. Nattvandring-ryhmiä on yli 300 paikkakunnalla Ruotsissa, ja niihin osallistuu 45 000 aikuista, joukossa on äitien lisäksi niin isiä kuin lapsettomiakin.

– Aikuiset silmät ja korvat kaupungilla ovat tervetulleita ja arvostamme niitä. Sitä paitsi nuoret itse arvostavat sitä. He tuntevat olonsa turvallisemmaksi, toteaa Tukholman poliisin tiedottaja Kjell Lindgren.

Hänen mielestään partioista on myös hyötyä, eikä pelkästään viikonloppuisin vaan isoina pyhinä ja erilaisten tapahtumien yhteydessä.

Nattvandring-säätiö on toiminut Ruotsissa kymmenisen vuotta. Sinä aikana partioivien vanhempien kimppuun on hyökätty kahdesti.

Kerran asialla olivat huumausaineiden vaikutuksen alaiset nuoret, kerran ryöstäjät, jotka kotimatkalla ollut vanhempi keskeytti rysän päältä.

"Ei tihutöitä puoleentoista vuoteen"

Fittjan keskustassa äitipartion naiset tunnistetaan, ja monet käyvät tervehtimässä. Matka jatkuu keskustasta sivummalle, kolmikerroksisten talojen keskelle, vihreille nurmikoille, koulujen pihoille.

Ulkona on paljon lapsia ja nuoria, mutta he eivät halua haastateltaviksi. Koulun pihalla istuva kolmen pojan joukko vetää huppuja kasvojensa suojaksi kameran huomatessaan.

Pienemmät lapset ovat uteliaita, mutta liian nuoria haastateltaviksi. Partioäidit suhtautuvat lapsiin suojelevasti.

Partion reitti kulkee kolmen koulunpihan läpi. Pojat pelaavat palloa ja pyöräilevät, tytöt istuvat ryhmissä, hyppäävät ruutua ja juttelevat.

– He eivät ole rikkoneet mitään puolentoista viime vuoden aikana, Mine Demirkiran sanoo.

"Me tunnemme kaikki vanhemmat"

Fittjan äitipartiot ovat saaneet Ruotsissa paljon mediahuomiota. Vartiointiliikkeen vartija on todennut, että äidit valvovat järjestystä tehokkaammin kuin poliisit.

– Yksi äiti vastaa kymmentä poliisia. Sillä tavalla se toimii lähiökulttuurissa, Yasim Beyram sanoi uutistoimisto TT:lle.

Tukholman poliisin tiedottaja ei tyrmää ajatusta.

– Kun ajattelen omaa anoppiani, niin hän vastasi 20 poliisia. Se on hyvä se. On todella hyvä, että naiset ovat alkaneet partioida, Kjell Lindgren toteaa.

Lähiöiden naisille toiminta on voimaannuttavaa. Se saa heidät ulos kodeistaan ja vie tapaamaan muita naisia.

Demirkiran ei halua allekirjoittaa väitettä, että yksi äiti vastaisi kymmentä poliisia. Hän on kuitenkin ylpeä siitä, mitä äitipartio on saanut aikaan.

– Me tunnemme kaikkien lapsien vanhemmat. Siksi he kuuntelevat meitä. He kunnioittavat meitä, hän selittää.

Venäjän YK-suurlähettiläs Vasili Nebenzia ei usko, että lisäpakotteet auttaisivat ratkaisemaan Pohjois-Korean kriisin. Yhdysvallat on ilmoittanut aikomuksestaan ehdottaa uusia pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan.

– Meidän tavoitteemme on ratkaista Korean niemimaan ongelma. En usko että uusi pakotepaketti auttaisi tavoitteen saavuttamisessa, kun muistamme että tiukka sanktioresoluutio 2371 [Pohjois-Korean vastaiset pakotteet] meni läpi vasta kuukausi sitten, eikä sitä ole vielä täysin otettu käyttöön, Nebenzia sanoi YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa.

– Tämä [pakotteet] ei auta osapuolten tuomisessa neuvottelupöytään etsimään poliittista ratkaisua.

Venäjä tuomitsee ohjuskokeen

Venäjän presidentti Vladimir Putin on keskustellut maanantaina Etelä-Korean presidentin Moon Jae-inin kanssa, ja presidentit ovat tuominneet Pohjois-Korean viimeisimmän ohjuskokeen.

Moon korosti puhelun aikana mahdollisten lisäsanktioiden merkitystä. Kremlin mukaan Putin taas painotti tilanteen ratkaisua diplomatian keinoin.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan sähkökiukaiden käyttöliittymissä ja siten turvallisuudessa on parantamisen varaa. Keskus suosittaa kiuasvalmistajia kehittämään kiukaiden käyttöliittymiä ymmärrettävämpään suuntaan.

Havainto syntyi, kun Onnettomuustutkintakeskus kävi läpi Helsingin Vuosaaren tulipalon tapahtumia jossa kuolivat äiti ja kolme lasta. Onnettomuudessa oli monta tekijää, kuten palovaroittimen puute ja saunassa olleet vaatteet. Yksi keskeinen havainto koski sähkökiukaita:

”Kiukaiden käyttöliittymät ovat jääneet kehityksestä jälkeen. Kytkimet ovat usein epäselvät, merkinnät huonot eikä esimerkiksi mikään merkkivalo osoita ajastimen tai kiukaan päälläoloa.”

– Se käyttölogiikka on tottuneelle selvä, mutta tottumattomalle hyvinkin epäselvä, sanoo johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskuksesta.

Esimerkiksi jutun pääkuvan kytkimistä oikeanpuoleinen säätelee kiukaan lämpöä ja vasemmalla voi asettaa kiukaan lämpenemään heti tai ajastettuna.

Valonen sanoo, että Suomessa on yhä enemmän ihmisiä joille sähkökiukaan käyttö ei välttämättä ole niin tuttua. Kaikkea ei voi tutkijoiden mukaan kuitenkaan laittaa sen piikkiin, että ihminen ei osaa käyttää sähkökiuasta hyvin.

– Jos laite on toimintaperiaatteeltaan semmoinen, että sitä voi helposti käyttää vaarallisella tavalla väärin, niin se on yksinkertaisesti silloin huono laite, sanoo Onnettomuustutkimuskeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

– Väitän, että jos mietitään ihan tottunutta saunan käyttäjää, niin joka kerta siinä joutuu miettimään mikä namiska piti mihinkin suuntaan kääntää, Nurmi luonnehtii.

Turvallisuutta pystyttäisi parantamaan

Suomessa arvioidaan olevan miljoonia saunoja. Nurmi arvioi myös, että sähkökiukaita on ainakin seitsemännumeroinen määrä. Valosen mukaan suurin osa näistä on niin sanottua perusmallia olevia edullisempia sähkökiukaita, kuten Vuosaaren saunapalossa oli. Useasta kodista löytyy siis vastaavanlainen sähkökiuas.

– Sähkökiukaiden koko lukumäärää en osaa tarkkaan sanoa, mutta suurin osa on sellaisia huonoja. Se oli ihan perusmallia mikä tässä Vuosaaressa oli, Valonen sanoo.

– Mielestäni tähän pitäisi suhtautua vakavasti. Tässä on ihan tosi kysymyksessä, Nurmi sanoo.

Sähköpaloissa kuoli viime vuonna 21 ihmistä, kertoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Kiuas oli toiseksi yleisin syttymislähde sähköpalokuolemissa lieden jälkeen. Palokunta hälytetään vuosittain reilu sata kertaa sähkökiukaan vuoksi.

– Meillä on käsitys, että juuri kiukaan ohjauslaitteita parantamalla pystyttäisi parantamaan turvallisuutta. Tämä on ihan merkittävä juttu, Nurmi sanoo.

Kiuasvalmistajat eivät vastanneet lausuntopyyntöön

Onnettomuustutkintakeskus lähetti neljälle suurimmalle sähkökiukaiden valmistajille lausuntopyynnön onnettomuusraportin mukana. Kukaan ei vastannut tuolloin.

– Mielestäni tämä on hyvin huolestuttavaa, ja heijastaa sitä ettei kiinnosta, Nurmi sanoo.

Myöhemmin maanantaina raportin julkaisun jälkeen ainakin yksi valmistaja otti kuitenkin yhteyttä Onnettomuustutkintakeskukseen.

– Sanottiin, että suositus on hyvä ja perusteltu, ja ratkaisuja on. Ymmärrystä on osoitettu asialle sieltä suunnasta, Valonen kertoo.

Sähkökiuasvalmistajilla on 90 päivää aikaa vastata Onnettomuustutkintakeskuksen suosituksiin kiukaiden parannuksista.

Nurmi kertoo, että heille on tullut poikkeuksellisen paljon yhteydenottoja tavallisilta ihmisiltä sähkökiukaisiin liittyen.

– He ovat kertoneet heille sattuneista kiuasvaaratilanteista tai onnettomuuksista, Nurmi sanoo.

– Muutamat ovat sanoneet, että näinhän se on ”Olen väärään suuntaan vääntänyt sitä itsekin – että kumpi oli mikäkin vipu” Valonen kertoo.

Ylitarkastaja Seppo Niemi Tukesista sanoo, että Onnettomuustutkintakeskuksen huomiot kuulostavat järkeenkäyviltä.

– Kuten raportissa sanotaan, että koetaan käyttäliittymä hankalaksi, niin kyllä se varmasti osittain onkin sillainen. Se on vaan tällainen – varmaan vuosikausien aikana vakiintunut ja suurin osa sen tuntee ja tietää. Jatkossa kehittelyn yhteydessä mietitään miten parhaiten jatkossa toteutettaisi. Toisaalta jos muutetaan radikaalisti, se voi hämätä suurta joukkoa joka on tottunut.

Voiko saunassa säilyttää tavaraa?

Sähkökiuaspalot ovat usein ihmisen toiminnasta johtuvia. Jotkut pitävät saunaa jonkinlaisena varastona, tai kuivattavat siellä vaatteita. Tukes ohjeistaa, että saunaa ei saa käyttää varastona, eikä kiuasta missään nimessä pyykinkuivaukseen.

Jos sauna ei kuitenkaan ole ollenkaan käytössä, ja tilasta on puutetta, niin saunaa voi mahdollisesti käyttää varastona. Tällöin pitää kuitenkin muistaa, että turvallisuuden nimissä kiuas on otettava kunnolla kokonaan pois käytöstä.

– Sulakekaapista kannattaa pyörittää sulakkeet pois, tai napsauttaa pois, Valonen sanoo.

Viime vuonna pelastuslaitoksesta myös neuvottiin, että olisi hyvä irrottaa sähköjohdot.

– Jos saunaa ei käytetä, kiuas pitää ottaa pois päältä. Minimissään sulakkeet irti, mutta mielellään myös sähköjohdot irti ohjauskeskuksesta, ettei kiuas pääse missään olosuhteissa menemään päälle, Jaakko Pukkinen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta neuvoi.

Lue myös:

Saunasta on tullut monelle varasto – pelastuslaitos huolissaan ilmiöstä

Vuosaaren palon tutkinta valmistui – Kiukaita kehitettävä, vastuu palovaroittimista selvitettävä

Saimaan alueen suurin sisävesiristeily- ja reittiliikennealus M/S Blue White Eagle pysäköi Lappeenrannan Rauhan satamaan kesällä 2011. Laiva tuotiin Lappeenrannan Rauhan rantaan Saimaa Open Air -festivaaliin majoitustilaksi.

Aluksen olemisesta Rauhassa oli sovittu suullisesti, ja sen oli tarkoitus olla siellä 2–3 viikkoa. Aluksen omistanut matkailuyhtiö ajautui kuitenkin konkurssiin, ja Blue White Eagle jäi laituriin yli kuudeksi vuodeksi.

Rauhan rannassa toimiva yritysmaailma, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja laituria hallinnoiva Marinetek ottivat syksyllä 2012 yhteyttä Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen.

He toivoivat aluksen siirtoa edes jollain keinoin pilaamasta rannan miljöötä. Ympäristötoimi ei tuolloin voinut tehdä asialle mitään, sillä se katsoi aluksen siirron olevan sopimusrikkomus, ja kaupungilla ei ollut osuutta asiassa.

Tammikuussa 2014 aluksen kuntoon alettiin kiinnittää laajempaa huomiota. Alus oli edelleen kiinni edelleen laiturissa, jonka rakenteet olivat vaurioituneet tuulen heilutellessa suurikokoista alusta. Aluksen pelättiin jopa lähtevän ajelehtimaan laitureineen Saimaalle seuraavan myrskyn sattuessa.

Heinäkuussa konkurssipesästä löytyi laivalle omistaja, Pekka Sivonen. Haastemies kuuli Sivosta asiassa elokuussa ja syksyllä 2014 alus määrättiin poistettavaksi. Ympäristötoimi antoi paperit haastemiehelle, joka ei kuitenkaan tavoittanut Pekka Sivosta koko syksyn aikana. Sivonen onnistui pakoilemaan haastemiestä, ja paperit palautuivat Lappeenrannan ympäristötoimelle tammikuussa 2015. Helmikuussa ympäristötoimi laittoi haasteen lehteen ja Sivosen valitusaika asiassa alkoi. Hän lupasi hoitaa aluksen pois Rauhasta kevään aikana. Mitään ei tapahtunut.

Kesän 2015 aikana Sivonen kertoi muun muassa löytäneensä alukselle ostajan, mutta lopulta Sivonen kertoi selvittävänsä, saako laivan vielä ajokuntoon. Elokuussa kaupunki pyrki takavarikoimaan aluksen, jotta sen hävittäminen Rauhan rannasta saataisiin tehtyä. Sivonen valitti asiasta viime tingassa ja Itä-Suomen hallinto-oikeus alkoi pohtia, käsitteleekö se valitusta.

Vielä vuoden 2015 syksyllä Blue White Eagle siirtyi uuden omistajan, Niocon-yhtiön haltuun. Uusi omistaja ei kuitenkaan pitänyt kiirettä laivan siirtämisen kanssa.

Joulukuun puolivälissä Itä-Suomen hallinto-oikeus ilmoitti ottavansa käsittelyyn Sivosen valituksen. Tammikuussa 2016 Lappeenranta valitti asiasta. Sen mielestä hallinto-oikeuden ei tulisi edes käsitellä Sivosen tekemää valitusta.

Jottei Blue White Eaglen tarina olisi vailla käänteitä, huhtikuussa uusi omistaja Niocon ilmoitti aloittaneensa laivan kunnostustyöt ja siirtävänsä sen telakalle Savonlinnaan touko- kesäkuun aikana. Alusta ei koskaan siirretty. Ongelmia oli muun muassa siirtoluvassa.

Tämän vuoden tammikuussa Itä-Suomen hallinto-oikeus ilmoitti hylänneensä Blue White Eagle -laivan entisen omistajan Pekka Sivosen valituksen laivan takavarikointipäätöksestä. Lappeenrannan kaupungin lakimiehet selvittivät ratkaisun vaikutuksen, koska omistaja oli jo ehtinyt vaihtua prosessin aikana.

Lopulta Lappeenrannan seudun ympäristötoimi laittoi aluksen myyntiin keväällä. Maaliskuussa siitä jätettiin kaksi ostotarjousta. Ympäristötoimi kuitenkin hylkäsi tarjoukset, koska kumpikaan niistä ei täyttänyt kilpailutuksen luottokelpoisuusehtoja.

Aluksesta järjestettiin toinen tarjouskierros ja se tuotti tulosta tämän vuoden toukokuussa. Lappeenrantalainen Stella Polaris ab -yritys tarjosi laivasta 2 000 euroa. Kuukautta myöhemmin Stella Polaris ab kuitenkin peruu kaupan, ja Lappeenranta alkoi etsiä jälleen ostajaa laivalle.

Kun usko laiva lähtöön Rauhan satamasta hiipuu, alkaa paikallinen Hito hyvä -brändi tehdä Blue White Eagle t-paitoja ja mukeja. Kansan suussa laiva sai nimen Aavelaiva.

Somessa ja paikallislehtien tekstiviestipalstoilla ehdotetaan laivan upottamista sukelluskohteeksi, jotkut ehdottavat sen kunnostamista esimerkiksi kahvilaksi.

Elokuussa 2017 tuli kuitenkin uutinen, että Blue White Eagle on mennyt kaupaksi. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi myy aluksen Meriaura-yhtiölle. Aluksen myyntihinta on 2 000 euroa. Myynnin yhteydessä laivan omistus siirtyy Niocon Oy:n konkurssipesältä Meriauralle. Laivan omistanut Niocon haettiin konkurssiin kesäkuussa.

Meriaura on ilmoittanut siirtävänsä aluksen Naantaliin syyskuun loppuun mennessä. Länsirannikolla aluksen kohtaloksi koituu romuttaminen. Laivan uusi omistaja uskoo, että jopa 85 prosenttia laivan osista päätyy kierrätykseen.

Nyt näyttää siltä, että laiva todellakin lähtee Rauhan satamasta. Jos suunnitelmat toteutuvat, Blue White Eagle hinaus alkaa Lappeenrannan Rauhan sataman laiturista 5.9.2017.

Lappeenrannan kaupungille on aiheutunut kuluja laivasta 28 035,35 euroa. Tämä sisältää pilssivesien poiston kahdesti, viime talvena tehdyn uppoamisen estävän ylläpidon sekä erilaisia muita teknisiä toimenpiteitä, jottei alus aiheuttaisi ympäristövahinkoja. Tämän lisäksi alus on sitonut paljon lappeenrannan kaupungin työntekijöiden työaikaa.

Kaupunki vähentää laivan 2 000 euron myyntihinnan, mutta jää lopulta maksumieheksi 26 000 euron verran.

Alkujaan Blue White Eagle hankittiin Suomeen vuonna 2000. Alus tuli Saksasta Frisia III -nimisenä, mutta Suomessa sen nimeksi tuli Koli III.

Alus oli sisävesiemme pisin matkustajalaiva. Se pystyi kuljettamaan 120 päivä- ja 35 hyttimatkustajaa. Laiva risteili Saimaa Ferries oy:n omistuksessa Nurmeksen ja Savonlinnan väliä ja vuodesta 2006 alkaen Lappeenrannan, Savonlinnan ja Kuopion välillä.

Vuonna 2008 laiva myytiin Blue White Resorts Oy:lle, jolloin nimi vaihtui Blue White Eagleksi.

Ihmiskunnan historian ensimmäinen sukellusvene, joka onnistui upottamaan vihollisaluksen, tappoi samalla laukaisulla koko oman miehistönsä, osoittavat tuoreet tutkimustulokset.

Yhdysvaltain etelävaltioiden sukellusvene H. L. Hunley räjäytti mustaruudilla ladatun torpedon pohjoisvaltioiden sota-aluksen USS Housatonicin kyljessä helmikuussa 1864. Vajaat viisi minuuttia myöhemmin Housatonic vaipui Charlestonin sataman lähivesiin. Viisi sotilasta kuoli. 30 ehti pelastautua.

Hunleyn 12-metrinen hylky löytyi Housantonicin hylyn lähistöltä vuonna 1995 ja nostettiin viisi vuotta myöhemmin.

Kaikki kahdeksan miehistön jäsentä olivat aluksen sisällä luurankoina. He olivat edelleen taisteluasemissaan, eikä luurangoissa näkynyt vammoja. Aluksen luukut olivat kiinni, eikä pumppuihin ollut yritettykään tarttua.

Pienoismalli auttoi kokeissa

Vain pieni reikä muutoin ehjän aluksen toisessa tornissa kertoi, että jotakin outoa oli tapahtunut. Mutta mitä? Tutkijat pohtivat, olivatko sotilaat tukehtuneet tai kenties sittenkin hukkuneet jollakin kummastuttavan nopealla tavalla.

Duken yliopiston tutkimuksissa asiaa selvitettiin monenlaisilla kokeilla ja laskelmilla. Hunleyn pienoismallin lähellä tehtiin räjäytyksiä, ja aikalaisaseilla lauottiin ammuksia päin peltilevyjä, jotka oli tehty 1800-luvun puolivälin mukaisiksi.

Tutkimusta johtaneen Rachel Lancen mukaan tulokset osoittavat, että Hunleyn upotti paineaalto, joka oli sen oman torpedon aiheuttama. Lance laskee, että miehistön jäsenillä oli alle 16 prosentin mahdollisuudet selvitä paineaallosta hengissä.

Torpedoa ei laukaistu vaan survaistiin

Toisin kuin tämän päivän torpedot, joilla on oma voimansiirto- ja ohjauslaitteisto, Hunleyn laukaisema räjähde oli kuparista valmistettu ruutitynnyri. Se oli viisimetrisen tangon päässä aluksen edessä, hieman keulaa matalammalla.

Tangon tarkoitus oli survaista tynnyri vihollisaluksen kylkeen. Sisällä sukellusveneessä miehistö oli kauimmillaankin vain 12 metrin päässä.

Niin lähellä paineaalto aiheutti miehistön jäsenten aivoissa ja etenkin keuhkoissa suurta tuhoa. Keuhkot täyttyivät verestä, ja he kuolivat välittömästi, Lance kertoo.

Ilman miehistöään Hunley jäi ajelehtimaan, täyttyi vähitellen vedellä ja upposi. Vuorovesi kuljetti aluksen vain 300 metrin päähän Housatonicin hylystä.

Suunnittelija kuoli koematkalla

Matka jäi Hunleyn ainoaksi. Se ei ehkä ollut aiva odottamatonta aluksen suunnittelu- ja rakennusvaiheen perusteella. Silloin Hunley ehti upota kahdesti.

Tuolloin hukkui 13 miehistön jäsentä, myös suunnittelija, jonka mukaan alus oli nimetty. Horace L. Hunley oli versioinut aluksensa laivan lämmityskattilasta.

Lance arvelee, ettei myöskään torpedon vaarallisuus ollut täysi yllätys: aikalaislähteiden perusteella suunnittelijat pysyttelivät satojen metrien päässä koeräjäytyksistä, jotka tehtiin paljon pienemmillä ruutimäärillä kuin Housatonicin upottanut räjähde. Vedessä paineaalto myös etenee paljon nopeammin kuin ilmassa.

Lancen tutkimus on luettavissa vapaasti PLOS ONE -tiedelehdestä.

Japanin prinsessa Mako, 25, ilmoitti sunnuntaina kihlautuneensa. Prinsessan mielitietty Kei Komuro on 25-vuotias lakiavustaja, joka ei ole kuninkaallinen. Tämä tarkoittaa, että Mako joutuu luopumaan omasta asemastaan kuninkaallisena mentyään naimisiin. Kihlauksella on keisari Akihiton ja prinsessan vanhempien hyväksyntä.

Japanissa keisariperheen naispuoliset jäsenet menettävät asemansa monarkiassa, mikäli he naivat säätynsä ulkopuolisen kumppanin. Kiistelty laki ei koske keisariperheen miehiä.

– Olen lapsuudestani asti tiennyt, että tulen luopumaan kuninkaallisesta statuksestani, kun menen naimisiin, Mako sanoi sunnuntaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

– Samalla kun olen auttanut keisaria ja täyttänyt velvollisuudet kuninkaallisen perheen jäsenenä, olen myös elänyt omaa elämääni, hän jatkoi.

Häät ensi vuonna

Makon ja Komuron romanssi alkoi viitisen vuotta sitten, kun molemmat olivat opiskelijoita Tokion Kansainvälisessä kristillisessä yliopistossa. Prinsessa kertoi lehdistölle kiinnittäneensä huomion Komuroon, joka "hymyili kuin aurinko". Sulhanen taas kertoi Makon seuraavan häntä lempeästi "kuin kuu".

Keisari Akihiton, 83, odotetaan luovuttavan asemansa ensi vuonna kruununprinssi Naruhitolle. Seuraavana perismysjärjestyksessä on Makon isä, prinssi Akishino.

Prinsessa Makon odotetaan avioituvan ensi vuonna. Tarkemmasta ajankohdasta ei ole tietoa. Japanin keisarihuoneen jäsenten häät ovat tarkkaan protokollan määräämiä ja valmistelujen odotetaan vievän aikaa.

USA:n YK-suurlähettiläs Nikki Haley on vaatinut tiukimpia mahdollisia toimia Pohjois-Koreaa vastaan YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa maanantaina. Haleyn mukaan Yhdysvallat on saanut tarpeekseen Pohjois-Korean käytöksestä, ja maan johtaja Kim Jong-un suorastaan kerjää sotaa.

– Sota ei ole koskaan jotain, mitä Yhdysvallat haluaa. Emme halua sitä nyt. Mutta maamme kärsivällisyys ei ole loputonta, Haley sanoo.

YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokous järjestettiin alle viikko edellisen Pohjois-Koreaa koskeneen hätäkokouksen jälkeen. Edellisessä kokouksessa viime viikon tiistaina turvallisuusneuvosto totesi Pohjois-Korean "horjuttavan tarkoituksellisesti alueellista rauhaa ja vakautta".

Kiina vaatii keskusteluja

Kiinan vaatii kiireellisiä keskusteluja Pohjois-Korean kanssa tilanteen ratkaisemiseksi. Lisäksi Kiina on yhdessä Venäjän kanssa ajanut niin sanottua "jäädytyssopimusta".

Maat ehdottavat, että Pohjois-Korea lopettaisi kaikki ohjuskokeet vastineeksi siitä, että Yhdysvallat lopettaisi sotilasharjoitukset alueella.

USA:n YK-suurlähettiläs Nikki Haley sanoi turvallisuusneuvoston kokouksessa pitävänsä ehdotusta loukkaavana.

Venäjän mukaan Pohjois-Korean kysymys voidaan ratkaista vain diplomaattisin keinoin. Maan YK-suurlähettiläs Vasili Nebenzian mukaan on tärkeää, että kaikki osapuolet pysyvät rauhallisina eikä tilanne pahene.