Mihin suuntaan maailma on mielestäsi menossa? Länsimainen keskiluokka on joskus määritelty niin, että se on se joukko kansasta, jolla on lähtökohtaisesti positiivinen tulevaisuususko. Heillä on alitajuinen tunne siitä, että tulevaisuudessa kaikki on vähän paremmin – tai ei ainakaan huonommin.

Tämä on saatu Suomessakin koskemaan isoa joukkoa ihmisiä. Niin sanottu vakaa ja moderni aika 1950-1980-luvuilla oli huikea trippi. Professori Anu Kantola on kuvannut sitä niin, että silloin ”joukkorahoitettiin suomalaisen keskiluokan synty”. Yhtenäiskulttuuri mahdollisti solidaarisuuden eli verot, varsinkin kun ne selvästi hyödyttivät lähes kaikkia. Koko ajan todella meni paremmin.

Nyt on toisin. Tulotason kautta mitattuna keskiluokka on jopa Helsingin kokoisella piskuisella mittausalueella alkanut pienentyä. Väitän, että tulevaisuususkon kautta määriteltynä keskiluokka on pienentynyt paljon enemmän kuin ymmärretään. Yksi syy on se, että kukaan ei tarjoa meille miellyttävää näkymää tulevaisuudesta. Siksi olemme pelokkaita ja siksi olemme eripuraisia. Suuret suomalaiset puolueet visioivat tietysti oikeudenmukaisuudesta ja ihanasta Suomesta, mutta millaisena se kaiken puheen alla näyttäytyy? Tuhon tieltä.

Oikeisto tarjoilee tuhoa, jonka aiheuttaa muun muassa valtion velka. Sen lupaus on siis maailma, jossa on niukalti valtionvelkaa. Mikä tulevaisuudenkuva se on? How hot is that?

Maailma mullistuu ympärillä ja työmarkkinat helisevät, mutta oikeistolle tulevaisuuden maailma on se, jossa viinaa saa ostaa yötä myöten. Vasemmisto taas kertoo, että hyvinvointivaltio on jo nyt tuhottu ja se tuhoutuu koko ajan entisestään, mutta he pystyvät hidastamaan vääjämätöntä loppua. Vähän niin kuin vihreät ja ympäristö. Heille on jäänyt tehtävä kertoa, että loppu todellakin on tulossa.

Sisimmässään jopa oikeistoäänestäjä alkaa ymmärtää, että kasvun aika on monella tapaa ohi.

Demareiden ja oikeiston yhteinen lupaus on ollut, että jos mennään tämän mallin kapitalismilla, kerätään siinä samalla veroja ja me kaikki olemme sosialidemokraattisen joustavia kasvun koneiston osasia, joten manna tihkuu sinullekin. Nyt on kuitenkin selvää, että sitä tihkuu globaalilla tasolla koko ajan vähemmän. Työntekijöiden osuus yhdessä tehdystä vauraudesta on esimerkiksi Amerikassa jäänyt 1970-luvun tasolle. Rikkaat todella rikastuvat emmekä ehdi odottaa, että alkaisiko tihkuminen joskus uudestaan.

Sisimmässään jopa oikeistoäänestäjä alkaa ymmärtää, että kasvun aika on monella tapaa ohi. Samalla on kaikessa hiljaisuudessa alettu lopettaa puhetta irtikytkennästä: se oli bisnestä tekevien vihreä utopia, jossa päästöt saadaan laskemaan mutta kasvu jatkaa kasvuaan. Niin ei käykään.

On siis selvää, että kaikki vähintäänkin muuttuu. Mutta silti nämä liikkeet eivät tarjoa uusia mielikuvia siitä, miten työt, ajatukset, pääomat, räsymatot ja keksinnöt tulevaisuudessa järjestetään niin, että kaikki on paremmin. Sen sijaan ne kiihdyttävät vanhoja lupauksiaan: Kerätään vielä vähemmän veroja! Kerätään vielä enemmän veroja! Ne ovat jääneet jumiin miettimään, miten selviämme murroksesta, mutta ne eivät uskalla kuvitella sen jälkeistä maailmaa.

Digitalisaation pitkäaikaisiin vaikutuksiin kuuluu muun muassa se, että rahavirrat karkaavat verotuksen ulkopuolelle.

Keskiluokan pää-äänenkannattajien tulevaisuudenkuvassa on toki muitakin näkymiä kuin valtiontalous. Niissä näkymissä ihmiset kouluttautuvat koko työuran ajan uudelleen, kaikki ovat yrittäjiä, maaseudulla tehdään hubeissa keinolihaa ja jengi on ylipäätään todella resilienttiä eli suomeksi joustavaa. Tämä mielikuva voi houkutella Sitran ovella kolkuttavaa korkeakouluopiskelijaa, mutta voin kertoa, että he eivät ole kansankunnan koko kuva. Jo nyt ”jakamistalous” näyttäytyy nälkäpalkalla ruokaa jakavalle Wolt-kuskille käsitteellisenä päänaukomisena.

Tosiasiassa digitalisaation pitkäaikaisiin vaikutuksiin kuuluu muun muassa se, että rahavirrat karkaavat verotuksen ulkopuolelle. Teknologinen ja kulttuurinen kehitys jakavat valtaa uudelleen tavalla, joka ei vaikuta ollenkaan reilulta.

Mutta on yksi liike, joka todella tarjoaa miellyttävän tulevaisuuden ja selkeät keinot siihen. Se on konservatiivinen liike, joka Suomessa näyttäytyy esimerkiksi perussuomalaisen puolueen nousuna. He maalaavat kuvan tulevaisuudesta, joka ei monesta kuulosta ollenkaan pahalta. Kuva on kirkas ja selkeä, ongelmille on syyt ja ratkaisut eikä ketään kohti osoiteta loputonta vaatimusta muutokselle.

Perussuomalaisen sinisessä tulevaisuudessa ei ole sosiaalisten roolien moninaisuutta. Siellä teknologinen kehitys on suljettu Suomen rajojen ulkopuolle (paitsi niiltä osin kuin se hyödyttää meitä). Siellä rajat päästävät läpi vain hyvät ja työteliäät ihmiset ja voimme keskittyä auttamaan heitä, jotka vaikuttavat sopivalla tavalla suomalaisilta. Tämä kaikki vaatii jonkin verran rakennushommia rajoilla ja tasa-arvopuheiden määrätietoista vaientamista, mutta ei sen kummempaa.

Tietysti ulkopuoliselle saattaa näyttää hankalalta se, miten menneet kulttuuriset uskomukset saadaan palautettua laajojen ihmisjoukkojen mieliin. Mutta on siinä ennenkin onnistuttu. Se ei ole vaatinut muuta kuin sen, että joku on tarjonnut työtä, ratkaisukeinoja ja näkymän siitä, että oma valtakunta on kerran vielä sellainen kuin ennen – it gets better.

Tällaisten tulevaisuuskuvien tarjoaminen ei ole – mainittakoon tässä – minkään puolueen, liikkeen tai ihmisen yksinoikeus.

Riku Siivonen

Kirjoittaja on toimittaja ja käsikirjoittaja.

Aiheesta voi keskustella 13.2. klo 16.00 asti.

Helsinkiläisessä perheessä omaishoitajuus tuo omat haasteensa arkeen, mutta erityistä huolta tuovat viime aikoina esille nousseet kysymykset tukihoidon laadusta ja saatavuudesta.

– Äitinä ja erityislasten vanhempana olen erityisen huolestunut tästä tilanteesta ja omien lasten tulevaisuudesta. Jos lapseni eivät saa tarpeeksi tukea, minkälaiset mahdollisuudet heillä on isommiksi kasvettuaan toimia ja elää tässä yhteiskunnassa täysvaltaisina kansalaisina, Carmen Villman sanoo.

Villmanin perheessä on kolme lasta, joista kaksi on erityislapsia, 9-vuotias Tiitus ja 5-vuotias Justus. Justuksella on päivittäistä seurantaa ja lääkehoitoa vaativa diabetes. Tiituksella on lapsuusiän autismi, joka vaikuttaa toiminnallisuuteen.

– Hän juttelee paljon. Hän pystyy pukemaan, kun häntä ohjataan, mutta sosiaaliset tilanteet ovat hankalia. Hän jännittää vieraita ihmisiä hirveästi, samoin uusia paikkoja, uusia tilanteita, Villman kuvailee.

Villmanin mukaan erityislapset eivät aina välttämättä kerro, miltä tuntuu. Vanhemmilla on aina huoli siitä, tunnistaahan myös väliaikaista hoitoa antava lasten tilanteen ja tunteet.

Omaishoitajilla on mahdollisuus saada vapaapäivien sijaishoitoa esimerkiksi hoivakodeista. Aiempien ongelmien vuoksi Carmen ja hänen miehensä Markku ovat kuitenkin päätyneet pyytämään vain tuttuja hoitajia kotiin.

– Kokeilimme Tiituksella sijaishoitopaikkaa hoitolaitoksessa pari kertaa. Hän oli siellä muutaman tunnin, mutta hänelle tuli ihan fyysisiä oireita, sillä hän jännitti siellä. Hän stressaantui ja oksenteli hoidossa olon jälkeen. Se oli huono ja valtavan iso kokemus hänelle, jota hän ei pystynyt käsittelemään, Carmen kertoo.

Hoitajien saaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Villmanien on kysyttävä hoitajien vapaita aikoja, mahdollisuutta tulla. Carmen ei voi itse toivoa haluamaansa ajankohtaa lakisääteisille omaishoitajan vapaille.

Carmen Villman on mukana perustamassa Lasten omaishoitajat -yhdistystä. Sitä kautta hän on kuullut vanhemmilta valitettavan paljon ongelmista ja epäkohdista hoitopaikoissa, mutta myös hyviä ja myönteisiä kokemuksia. Vammaishuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä on ilmennyt vastaavanlaisia ongelmia kuin vanhustenhuollossa.

Ongelmat tiedossa myös järjestöissä

Hoivakotien epäkohdat ovat tiedossa myös järjestöpuolella. Kehitysvammaisten tukiliiton mukaan palveluissa on aivan samoja puutteita kuin ikäihmisten palveluissa. Liitto näkee, että kilpailuttaminen on iso osa tätä ongelmaa.

Vammaisia ihmisiä on paljon samantyyppisissä ja samoista isoista ongelmista julkisuutta saaneiden hoivayhtiöiden yksiköissä. Viime vuosina monia pieniä yrityksiä on myyty isommille toimijoille, ja tätä on liiton mukaan tapahtunut paljon.

Myös ongelmia on ilmennyt. Ympärivuorokautisen asumisen yksiköissä on ollut liian vähän henkilökuntaa, osaamisen puutteita sekä ymmärtämättömyyttä asukkaiden yksilöllisistä tarpeista. Liittoon on kerrottu siitä, että palvelun laatu laskee ja henkilökunta alkaa vaihtua, kun omistaja vaihtuu isoon toimijaan.

– Nousee suuri huoli siitä, saako vammainen asiakas lääkkeensä, hoitonsa, pääseekö hän suihkuun riittävän usein, tuetaanko häntä, sanoo toiminnanjohtaja Risto Burman Kehistysvammaisten tukiliitosta.

9-vuotiaan autistilapsen äiti, Anna Selingson kertoo edellä mainittujen ongelmien lisäksi ulkoilun ja muun toiminnan puutteesta. Selingsonin kokemuksen mukaan ongelmat ovat johtuneet henkilökunnan vähyydestä siksi, että vakituinen henkilökunta irtisanoutui kansainvälisen yrityksen tultua vastuulliseksi toiminnasta.

"Kilpailutus on täysin väärä tapa järjestää vammaisten palveluita"

Vammaisjärjestöissä nykyistä kuntien kilpailuttamista pidetään täysin vääränä tapana järjestää palveluja. Kilpailuttaminen saa kritiikkiä myös yhdistyksiltä. Lasten omaishoitajat -yhdistys sekä valtakunnallinen Kehitysvammaisten tukiliitto kritisoivat kuntien tapaa kilpailuttaa toimijoita.

– Tällainen kilpailutusmenettely on täysin väärä tapa järjestää vammaisten palveluita, Risto Burman painottaa.

Kritiikin kärki kohdistuu siihen, että kunnissa edelleenkin hinta on ratkaiseva tekijä kilpailutuksessa laadun kustannuksella.

Myös Carmen Villman vetoaa päättäjiin, ettei kuntien hoivabudjeteista tehdä liian pieniä.

– Et voi saada hyvää hoivaa kenellekään, jos se tehdään aina sen halvimman tarjouksen mukaan. Päättäjien tulisi panostaa ihmisten hyvinvointiin ja asettaa budjetit sellaisiksi, että niillä voi oikeasti rakentaa hyvää. Silloin kilpailutuksetkaan eivät kaatuisi heikompien ihmisten päälle niin kuin ne nyt tuntuvat kaatuvan, hän sanoo.

Kehitysvammaisten tukiliiton mukaan vammaisen tulisi itse saada valita palveluntuottajansa, saada vaikuttaa omaan elämäänsä ja arkeensa.

– Me vaadimme myös parannusta toimintaan näiltä yrityksiltä, erityisesti isoilta hoivayhtiöiltä, joita on ihan aiheesta ollut julkisuudessa esillä, Burman toteaa.

Avi: Hoivakotien valvonta liittyy usein henkilöstön määrään ja lääkehoidon epäkohtiin

Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan valvonnan näkökulmasta eniten ovat työllistäneet vanhustenhuolto ja lastensuojelu, mutta ongelmia on ilmennyt myös vammaispuolella.

Yle sai AVI:lta Uudenmaan vireillä olevat valvontatapaukset. Tällä hetkellä vammaispuolella on vireillä kolme valvonta-asiaa eri kohteissa. Yle ei kuitenkaan julkaise yritysten ja yksikköjen nimiä, koska AVI ei anna keskeneräisistä valvonta-asioista tarkempia tietoja tai yksityiskohtia.

AVI:n mukaan vammaispalveluihin liittyvissä tapauksissa valvonta yleensä liittyy henkilöstön määrään, vaihtuvuuteen, osaamiseen ja perehdytykseen sekä lääkehoidon epäkohtiin ja ruuan laatuun. Ilmoittajat kokevat, etteivät asukkaat saa tarpeidensa mukaista hoitoa ja hoivaa.

– Esimerkiksi erityisesti nuorten vammaisten henkilöiden yksiköissä henkilökunnan vähäisyys estää asiakkaan osallistumista johonkin hänen palvelusuunnitelmassaan sovittuun harrastukseen, ulkoiluun tai muuhun toimintaan, sanoo sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Maija Gartman Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Yle on saanut samanlaisia viestejä myös useilta hoidossa olevien läheisiltä. Eila Hammar kertoo, että hänellä olisi oikeus kolmeen vapaaseen vuorokauteen kuukaudessa, mutta hän ei käytä niistä kuin kaksi, sillä hänen nuorensa stressaantuvat liikaa hoivakodissa epäkohtien vuoksi.

– Lasteni äitinä ja omaishoitajana olen ennen kaikkea huolissani hoidon tasosta. Liian alhaisilla palkoilla ei löydy henkilökuntaa, jolla on asiantuntemusta työskennellä kehitysvammaisten ja autistien kanssa, hän kirjoittaa. Ella Hammarilla on 21-vuotias keskivaikeasti kehitysvammainen tytär sekä 15-vuotias autistinen poika.

Hammar nostaa esille muun muassa hoitajien vähyyden, yhteydenpidon toimimattomuuden sekä puutteellisen hygienian ja vaatehuollon. Esimerkiksi lapsen tasolla olevien nuorten alusvaatteita ei ole ohjattu vaihtamaan.

Kunnilla suuri vastuu

– Olisi tärkeää, että kunnissa ja kuntayhtymissä alettaisiin noudattaa lakeja, sosiaalihuollon lainsäädäntöä, perustuslakia ja vammaispalvelujen lainsäädäntöä, Burman kommentoi.

Hän myös painottaa kuntien vastuuta.

– Erityisesti palvelusta vastuussa olevien kuntien tulisi paremmin kuunnella palveluiden käyttäjiä ja erityisesti heidän läheisiään. Kuunnella jo palveluita suunniteltaessa sekä kuntatasolla että yhdelle asiakkaalle suunniteltaessa, Burman selventää.

Samasta aiheesta kirjoittaa myös liiton Jyrki Pinomaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

Myös kolmannella sektorilla penätään kuntien vastuuta.

– Kyllä hälytyskellojen pitäisi soida siellä kunnanvaltuustoissa, mitä oikeasti kilpailutetaan. Hehän päättävät jokaikisen kilpailutuksen siellä omissa lautakunnissaan, sanoo toimitusjohtaja Petri Kokkonen Yrjö&Hanna -säätiöstä.

Kokkosen mielestä päättäjien pitäisi katsoa peiliin tässä kohtaa, mitä oikeasti halutaan tilata. Hän kysyy, halutaanko asettaa hinta niin alas, että ainoastaan ulkomaalaiset ketjut pärjäävät vai halutaanko asettaa niin, että palvellaan kuntalaisia ja parannetaan heidän palvelunsa laatua.

Kokkosen mukaan nykyinen tilanne on kuntien oman toiminnan seurausta. Sitä on haluttu poliittisesti ja tällä hetkellä mennään yhä enemmän ja enemmän ketjumaisen malliin, jossa vain isot kansainväliset ketjut pärjäävät.

– Volyymillä ne pärjäävät. Sellaiset yksiköt, jotka tekevät vain minimin, pärjäävät tällaisessa mallissa. Ne syövät mahdollisuudet pieniltä toimijoilta, jotka satsaavat laatuun eli ylittävät sen mikä on minimivaatimus, Kokkonen toteaa.

Suomalainen Yrjö&Hanna -säätiö järjestää sekä vammaispalveluita että ikäihmisten palveluita eri puolilla Suomea.

Järjestöissä toivotaan lakimuutosta

Ei myytävänä! -kansalaisaloite on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Se on vammaisjärjestöjen yhteinen aloite ja kumpuaa samoista huolista, joita on viime viikkoina kuultu vanhustenhuollossa.

Vammaisen ihmisen läheisellä on aina yksi suuri huoli.

– Läheisten huoli on aina siitä, uskaltaako sen nuoren tai aikuisen vammaisen huoletta jättää palveluntarjoajan hoivaan, sanoo toiminnanjohtaja Risto Burman Kehitysvammaisten tukiliitosta.

Samaa mieltä on myös tapaamamme helsinkiläinen Villmanien perhe. Tulevaisuus huolestuttaa.

– Olen miettinyt erityisesti Tiituksen pärjäämistä. Millaista tukea hän tarvitsee tulevaisuudessa? Asuuko hän aikanaan täysi-ikäisenä kotona vai tuetun palvelun asunnossa? Ainakin kilpailutukseen tarvitaan laatukriteerit ja asiantuntemusta, etteivät kaikki palvelut menen Esperille ja Attendolle, Markku Villman pohtii.

Kehitysvammaisten tukiliiton toiminnajohtaja Risto Burman lisäisi myös valvontaa.

– Kuntien päävastuullisena järjestäjänä tulisi paljon vakavammin ottaa ne tilanteet, kun ne ulkoistavat palveluitaan isoille tai pienille yrityksille. Lisäksi Valviran ja AVIen resursseja tulisi lisätä, hän sanoo.

Lue myös:

Kehitysvammaisen Lauran isä: "Myydään vaan massaa eikä yksilöitä" – Helsinkiläisiä vanhempia huolestuttaa asumisen kilpailuttaminen

HS: Esperi Care sulkee nuorille vammaisille tarkoitetun osaston Helsingissä

Vastaava johtaja: Teemme jatkossa tarkastuksia aiempaa enemmän Helsingissä – "Esperi Yhteiselon kohdalla vuoropuhelu ei toiminut riittävän hyvin"

Satakunnassa sijaitsevan Ulvilan keskiaikainen raha-aarre tuodaan konservoituna yleisön nähtäville Kansallismuseoon Helsinkiin. Raha-aarre on yleisön nähtävillä museossa helmikuun 20. päivästä kesäkuun alkuun.

Aarrekätkö löytyi vuonna 2004 Ulvilan keskiaikaisesta kirkosta sakastin vierestä viemäröintitöiden yhteydessä. Tinakannun sisällä oli nahkapussi, jossa oli noin puolitoista tuhatta keskiaikaista hopearahaa.

Rahat Itämeren piiristä

Rahat on todennäköisesti kätketty 1390-luvulla ja ne ovat pääosin peräisin Ruotsista. Mukana on myös norjalaisia ja liivinmaalaisia rahoja sekä yksi raha Hampurista.

Kätkön arvo oli aikanaan merkittävä, sillä se vastasi 28 Ruotsin markkaa. Vuonna 1 390 lehmä maksoi kaksi markkaa, joten rahoilla olisi saattanut ostaa noin 15-päisen karjan.

Kulttuurikummi auttoi

Ulvilan raha-aarteen konservoinnin mahdollisti kulttuurikummina Suomen Moneta, joka haluaa vaalia kummiuden avulla suomalaista kulttuurperintöä. Moneta pitää tärkeänä, että Ulvilan kätkön rahat säilyvät hyvin konservoituina muistoina tuleville sukupolville.

– Kulttuurikummien ansiosta tehdään näkyväksi usein kulissien taakse jäävää konservointityötä, joka mahdollistaa näiden ainutlaatuisten esineiden säilymisen, sanoo Kansallismuseon tiedotteessa konservointiyksikön päällikkö Eero Ehanti.

Ulvila oli keskiajalla yksi Suomen harvoista kaupungeista. Se menetti kaupunkioikeudet 1558, kun Juhana Herttua siirsi kaupungin nykyisen Porin paikalle.

Iranin asevoimien eliittiyksikköön, vallankumouskaartiin kuuluneet sotilaat ovat joutuneet itsemurhaiskun kohteeksi.

Iskijä räjäytti autonsa lähellä sotilaita kuljettanutta linja-autoa Iranin itäosassa, Pakistanin rajan lähellä, Zahedanin ja Khashin kaupunkien välisellä tiellä.

27 sotilaan kerrotaan saaneen surmansa ja parisenkymmentä muuta sai vammoja.

Iskusta on ottanut vastuun sunnimuslimien äärijärjestö Jaish al-Adl, jolla arvellaan olevan yhteyksiä al-Qaida-terroristijärjestöön. Järjestö ei ole kertonut iskun syytä.

Sama järjestö sieppasi lokakuussa 11 iranilaista rajavartijaa. Heistä viisi on vapautettu, mutta uutistoimisto AP:n mukaan kuusi on yhä kateissa.

Samalla seudulla Iranin asevoimat on joutunut satunnaisiin yhteenottoihin Iranin kaakoisosan, eli Balutšistanin itsenäistymistä ajavan järjestön kanssa. Alueella on myös väkivaltaisia huumeliigoja.

Iranin asevoimia vastaan on viime vuosina tehty useita aseellisia iskuja. Viime heinäkuussa Isis-järjestö teki iskun Iranin parlamenttiin ja ajatollah Khomeinin haudalle.

Syyskussa Iranin lounaisosassa tehtiin isku sotilasparaatiin, jolloin 20 sotilasta sai surmansa.

Iran on syyttänyt Saudi-Arabiaa ja Yhdysvaltoja sisäisten konfliktien lietsomisesta.

13.2. klo 20.22. Iskun uhrimäärä nostettu 20:stä 27:ään.

Saksassa otettiin eilen tiistaina kiinni kaksi syyrialaista miestä, joiden epäillään toimineen Syyrian turvallisuusjoukkojen jäseninä. He ovat saamassa syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Kolmas epäilty otettiin kiinni Pariisissa, Ranskassa maiden poliisivoimien yhteisoperaatiossa.

Saksassa tehdyt pidätykset tapahtuivat Berliinissä sekä Zweibrückenissä, maan länsiosassa.

Saksassa kiinni otetut miehet ovat 56- ja 42-vuotiaat. Syyttäjän mukaan he ovat toimineet Syyrian turvallisuuspalvelussa Damaskoksessa vuosina 2011–2012.

Vanhempi mies toimi tiedusteluosaston johtajana. Hän johti vankilaa, johon tuotiin pidätettyjä opposition jäseniä. Miehen johdolla vankilassa harjoitettiin systemaattista kidutusta.

Nuorempi mies johti tarkastusasemaa, jolla pidätettiin päivittäin jopa sata ihmistä. Miehen epäillään itse osallistuneen ainakin kahden ihmisen surmaamiseen sekä ainakin 2 000 ihmisen kiduttamiseen.

Saksassa pidätetyt miehet olivat poistuneet Syyriasta jo vuonna 2012 ja hakeneet turvapaikkaa Saksasta. Der Spiegel -lehden mukaan he olettivat, että pakeneminen Syyriasta riittäisi todistamaan, että he olivat jättäneet menneisyyden tapahtumat taakseen.

Lehden mukaan ainakin vanhempi mies oli kertonut taustastaan avoimesti.

Saksassa, samoin kuin Norjassa ja Ruotsissa on voimassa laki, joka sallii sotarikoksista epäiltyjen saattamisen oikeuteen, vaikka epäillyt teot on tehty muualla.

Syyrian hallituksen sotarikoksista epäiltyjä jäseniä ei ole aiemmin pidätetty, koska Syyria ei ole mukana niin sanotussa Rooman perussäännössä, jolla on perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin. Kiina ja Venäjä ovat puolestaan estäneet erillisen sotarikostuomioistuimen perustamisen tutkimaan Syyrian tapahtumia.

Brittiläisen luontokuvaajan Will Burrard-Lucasin kamera-ansa taltioi mustan leopardin Laikipian ylängöllä Keniassa.

Mustia leopardeja kutsutaan toisinaan myös mustiksi panttereiksi. Valokuvat eläimestä julkaistiin tammikuussa African Journal of Ecology -tiedejulkaisussa.

Kuvausryhmään kuulunut amerikkalaisen San Diegon eläintarhan tutkija Nick Pilford kertoi CNN:lle, että edellisen kerran musta leopardi on valokuvattu Afrikassa vuonna 1909.

Pilfordin mukaan he saivat kuvattua salaperäisen eläimen kuukausien tarkkailun ja odottelun jälkeen Loisaban suojelualueella.

National Geographic kirjoittaa viestipalvelu Twitterissä, että Keniassa on tehty aiemminkin havaintoja mustista leopardeista, mutta valokuvat niistä ovat harvinaisia.

Musta väri johtuu melanismista

Kuviin tallentui uljas, pikimusta naarasleopardi. Pilfordin mukaan eläimen musta turkki johtuu melanismiksi kutsutusta geenimutaatiosta, joka aiheuttaa pigmentin ylituotantoa. Ominaisuus on albinismin vastakohta.

National Geographicin mukaan nuori, musta kissa liikkui suuremman, normaalivärisen leopardin seurassa. Tutkijat olettavat, että suurempi yksilö oli mustan naaraan emo.

– Melanismia esiintyy noin 11 prosentilla maailman leopardeista. Suurin osa näistä leopardeista elää Kaakkois-Aasiassa. Mustat leopardit ovat äärimmäisen harvinaisia Afrikassa ja ennen artikkelimme havaintoja edellinen vahvistettu havainto oli vuonna 1909 Etiopiassa, Pilford sanoi CNN:lle.

Pilfordin mukaan leopardin turkki näyttää mustalta päivänvalossa, mutta lajille tyypilliset turkin laikut erottuvat yöllä infrapunakuvissa.

Afrikasta löytyi lisää kuvia

Kenialainen Daily Nation -lehti kertoi keskiviikkona, että lehden kuvajournalisti Phoebe Okall kuvasi Ol Jogin suojelualueella mustan leopardin vuonna 2013. Lehti on julkaissut Okallin ottaman kuvan verkkosivuillaan.

CNN:n mukaan on epäselvää, julkaisiko kenialaislehti valokuvaajansa otosta vuonna 2013.

National Geographicin mukaan myös Ol Ari Nyiron suojelualueen työntekijöillä on halussaan hyvälaatuinen valokuva mustasta leopardista. Kuva on otettu vuonna 2007.

Tutkijat arvelevat nyt, että mustat leopardit saattavat olla yleisempiä Keniassa kuin muualla Afrikassa.

Oulussa on ilmennyt uusi alaikäiseen kohdistunut seksuaalirikosepäily. Rikosnimikkeinä ovat törkeä raiskaus ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Rikoksen epäillään tapahtuneen yksityisasunnossa tammikuussa. Uhrina on 14-vuotias tyttö.

Tapaus tuli ilmi, kun poliisi tutki viime viikonloppuna tapahtuneeksi epäiltyjä kahta alaikäiseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Näistä kaikista kolmesta rikoksesta epäillään samaa miestä, mutta poliisi ei ole kertonut, onko epäiltyjä tulossa lisää.

Kahden alaikäisen tytön epäillään joutuneen raiskatuksi yksityisasunnossa Oulussa viime viikonloppuna. Toinen heistä oli alle 16- ja toinen alle 18-vuotias. Uhrit tunsivat poliisin mukaan toisensa. Poliisi kommentoi aiemmin Ylelle, että näihin kahteen epäiltyyn rikokseen ei vaikuta liittyvän sosiaalinen media.

Oulun käräjäoikeus on vanginnut tutkintavankeuteen rikoksista epäillyn ulkomaalaistaustaisen miehen.

Molempien rikosasioiden tutkinta on rikosylikomisario Markus Kiiskisen mukaan alkuvaiheessa.

Oulussa on tutkinnassa kymmenkunta julkisuuteen kerrottua tapausta, joissa ulkomaalaistaustaista miestä epäillään alaikäiseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Tapauksista useisiin liittyy se, että uhri on epäilyn mukaan tavoitettu sosiaalisen median kautta.

Yhdysvaltain senaatin molemmat puolueet esittävät uusia pakotteita Venäjälle, joka senaattorien mukaan jatkaa puuttumista muiden maiden asioihin. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters, joka on saanut nähtäväkseen lakiluonnoksen.

Pakotteita kohdistuisi muun muassa Venäjän maakaasuhankkeisiin maan rajojen ulkopuolella, maan kybersektoriin, pankkeihin, jotka ovat tukeneet vaalihäirintää muissa maissa sekä Venäjän valtion ulkomailta ottamiin luottoihin.

Pakote-esityksen ensimmäiset allekirjoittajat ovat republikaanisenaattori Lindsay Graham ja demokraattisenaattori Bob Menendez.

– Tavoitteemme on muuttaa status quo ja asettaa tuntuvat pakotteet Putinin Venäjälle, sanoi Graham Reutersille lähettämässään sähköpostissa.

– Hänen [Putinin] pitäisi lopettaa sekaantuminen Yhdysvaltain vaaliprosessiin, pysäyttää kyberhyökkäykset Amerikan infrastruktuuria vastaan, vetää Venäjän joukot Ukrainasta ja lopettaa kaaoksen luominen Syyriaan, Graham jatkoi.

– Yksi asia on varma: Moskova jatkaa yrityksiään siihen saakka, kunnes kohtaa todellista vastarintaa, sanoi senaattori Menendez.

Senaatti yritti myös viime vuonna asettaa uusia pakotteita Venäjälle, mutta ei onnistunut. Nyt esitettyjen pakotteiden kerrotaan olevan viimevuotisia ankarammat.

Pakote-esityksen läpimeno edellyttää, että koko USA:n kongressi hyväksyy ne. Lisäksi presidentti Donald Trumpin on allekirjoitettava laki. Trump on aiemmin hyväksynyt kongressin esittämät pakotteet, joskin vastahakoisesti.

Reutersin uutisen tultua julki Venäjän rupla alkoi voimakkaasti heikentyä.

Poliisi on tutkinut tapauksia, joissa aikuisten on epäilty käyttäneen lapsille suunnattuja mobiilipelejä lasten seksuaaliseen houkutteluun.

Viime viikkoina Facebookissa on kiertänyt julkaisu, jossa tämäntyyppistä toimintaa väitetään tapahtuneen pienten tyttöjen suosimassa Movie Star Planet -mobiilipelissä. Myös Helsingin poliisi vahvistaa saaneensa joitakin ilmoituksia lasten lähestymisestä epäasiallisesti tai seksuaalissävytteisesti samassa pelissä.

Movie Star Planet on kouluikäisille suunnattu sosiaalinen peli, jossa yritetään tehdä omasta hahmosta kuuluisa.

Se ei ole ainoa peli tai sovellus, jota hyväksikäyttäjät ovat yrittäneet hyödyntää. Vastaavaa on havaittu Suomessa ja maailmalla muun muassa Fortnite- ja Minecraft-peleissä sekä lasten suosimilla somealustoilla. Kyse on ollut yleensä siitä, että aikuiset ovat lähettäneet lapsille seksuaalissävytteisiä viestejä tai kuvia, mikä on rikos.

– Se vaan on niin että siellä, missä lapset ovat, sinne hakeutuu myös ihmisiä, joilla on seksuaalinen kiinnostus lapsiin, erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen Pelastakaa lapset ry:stä sanoo.

Poliisi: "On ilmeisesti niin, että vanhemmille ei välity tietoa"

Ilmiö ei ole myöskään uusi. Esimerkiksi juuri Movie Star Planetia käyttävistä saalistajista uutisoitiin Isossa-Britanniassa jo vuonna 2014. Pelin suunnitellut tanskalaisyhtiö kertoi tuolloin lehdelle kehittävänsä koko ajan uusia ratkaisuja epäasiallisen käyttäytymisen kitkemiseksi.

Poliisin mukaan se saakin ilmoituksia huomattavasti enemmän pelien tai sovelluksen ylläpitäjiltä kuin lasten vanhemmilta.

– On siis ilmeisesti niin, että vanhemmille ei välity lapsilta tietoa tällaisista yhteydenotoista, kertoo rikoskomisario Saara Asmundela Helsingin poliisilaitokselta.

Se vaan on niin että siellä, missä lapset ovat, sinne hakeutuu myös ihmisiä, joilla on seksuaalinen kiinnostus lapsiin. Nina Vaaranen-Valkonen

Asmundela pitääkin erittäin tärkeänä, että vanhemmat kävisivät lastensa kanssa läpi netin realiteetteja. Kuka tahansa voi esiintyä minkäikäisenä tahansa, eikä kaikilla käyttäjillä ole hyvät tarkoitusperät. Lapsille pitää kertoa, että omituisista yhteydenotoista peleissä tai somessa on hyvä ilmoittaa jollekin lähipiirin aikuiselle.

– Hyvä on myös pysyä vanhempana selvillä siitä, mitä sovelluksia ja pelejä oma lapsi käyttää ja millä periaatteella niissä toimitaan: onko esimerkiksi mahdollista, että kuka tahansa muu käyttäjä voi ottaa lapseen yhteyttä tietämättä tämän puhelinnumeroa ja käyttäjätunnusta, Asmundela sanoo.

Pelaamisen kieltäminen ei ole ratkaisu

Osa lasten suosimista peleistä – kuten Movie Star Planet – tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden osallistua lapsen pelaamiseen ja valvoa sitä rekisteröitymällä peliin vanhemman roolissa.

Aikuisen ensimmäinen reaktio voi olla rajoittaa lapsen pelaamista tai sosiaalisen median käyttöä. Asiantuntijan mukaan se voi kuitenkin aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää.

– Lapsi voi jättää kertomatta asioista, jos kertominen johtaa riskiin, että hän ei saa pelata enää, Vaaranen-Valkonen sanoo.

Hän toistaa poliisin ohjeet: aikuisten on tutustuttava lapsen käyttämiin peleihin ja somekanaviin ja niistä on keskusteltava lapsen kanssa etukäteen eikä vasta sitten, kun jotakin huolestuttavaa tapahtuu.

Voit keskustella aiheesta kommenttiosiossa alla. Keskustelu on auki keskiviikkona kello 22 asti. Tarvitset osallistumiseen Yle Tunnuksen.

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen odottaa, että toimistoon tipahtaisi työhakemuksia kahteen avoinna olevaan pelastusalan virkaan. Hakuaika näihin umpeutuu lähipäivinä.

– Meillä on ylipalomiehen virka auki 11 000 asukkaan paikkakunnalla, ei yhtään hakemusta. Meillä on valmiussuunnittelijan paikka kolmatta kertaa auki ja vain yksi hakemus.

Haapasen mainitsema 11 000 asukkaan kunta on Nivala. Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii 17 kunnan alueella Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa, mutta tilanne on ihan sama muuallakin.

Käytännössä sellaisiin palomiehen virkoihin ei ole tulijoita, jotka ovat pienellä paikkakunnalla ja joissa tehdään vuorokausityörytmin sijaan päivätöitä. Tyypillistä näillä pelastusasemilla on, että niissä ei ole ympärivuorokautista työvuoroa. Virkaan valittava palomies saattaa olla jopa asemapaikan ainoa ammattipalomies.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi tietää, että tilanne uhkaa lähivuosina laajeta myös sellaisille pienempien paikkakuntien asemille, joissa on toistaiseksi työvuoro minuutin lähtövalmiudessa yötä päivää.

– Ollaan todennäköisesti jossain vaiheessa sen edessä, ettei saada työvuoroihin palomies-ensihoitajia. Tällä hetkellä on vielä saatu, mutta hakijamäärät ovat olleet aika maltillisia.

Mutta on käynyt niinkin kuin esimerkiksi Leppävirralla. Siellä avoimeen palomiehen virkaan oli useita hakijoita, mutta lopulta kaikki hakijat vetivät paperit pois. Pohjois-Savon pelastuslaitos yrittää laittaa viran toukokuussa uudelleen auki.

Pois päivätöistä heti kun mahdollista

Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula mukaan rekrytointiongelmat eivät johdu paikkakunnan pienuudesta vaan työaikajärjestelmästä.

SPAL on teettänyt päivätyötä tekevistä palomiehistä selvityksen. Tarkasti ei tiedetä, montako palomiestä päivätöitä tekee, mutta arvio on ”muutamia satoja”.

Päivätöissä olevilla palomiehellä on usein päivystysvelvoitteita myös virka-ajan ulkopuolella, eikä sellainen Nikulan mukaan palomiehiä houkuttele. He haluaisivat tehdä työtä vuorokausirytmillä 24 tuntia kerrallaan ja olla muut päivät vapailla.

– 92 prosenttia meidän jäsenistä kokee työaikajärjestelmän tärkeäksi. Sen arvoa ei pidä väheksyä, että he kokevat pystyvänsä palautumaan ja yhteensovittamaan työelämän ja vapaa-ajan.

Nikula kertoo, että myös ”päiväpalomiehet” kokivat SPAL:in selvityksen mukaan työnsä merkittäväksi, mutta päivystäminen koettiin kohtuuttomaksi taakaksi.

– Jokainen sanoi, että heti kun heille tulee mahdollisuus, he lähtevät pois tästä järjestelmästä.

Pelastusjohtaja Jarmo Haapanen on jo joutunut antamaan periksi, koska ammattikoulutettuja työntekijöitä ei saa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella viime vuosina muutettu palomiehen auki olevia virkoja kalustonhoitajan viroiksi. Sillä tavoin on mahdollista saada edes joku päivätöihin.

– Tämä on pahentunut koko ajan. Tämä 24-tunnin työajan glooria on noussut liian suureen arvoon.

Pienen paikkakunnan mahdollisesti ainoa ammattipalomies on yleensä virkaansa suurempi viranomainen, sillä työtehtäviin kuuluu muun muassa sopimuspalokuntalaisten kouluttaminen.

Pelastustoiminta on harvaan asutuilla alueilla vapaaehtoisten varassa, jolloin palomiehen täyttämättä jääneellä viralla voi olla suuri merkitys sopimuspalokuntalaisten osaamistasoon.

Kilpajuoksu palomiehistä käydään nyt laitoksien välillä

Sisäministeriön pelastusosaston ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio sanoo, että palomiesten koulutusta on uudistettava sellaiseksi, että myös pienemmille paikkakunnille löytyy päivätöitä tekemään haluavia ammattilaisia.

– Vuorotyö on se mitä miehistö haluaa, ja haluaa pitää kiinni siitä keinolla millä hyvänsä. Siihen pitää miettiä esimerkiksi palkkaratkaisuja, ettei ansiotaso hirveästi laskisi, jos vuorotyöstä siirtyy päivätöihin.

Se tiedetään myös, että nuorempia palomiehiä yksinäinen työ pienellä asemalla ei samalla tavalla kiinnosta kuin paikkakunnalla, jossa on enemmän hälytyksiä. Sisäministeriön Taito Vainio muistuttaa, että tilanteen ratkaisemiseksi pitää nyt ottaa käyttöön luovia keinoja.

– Sillä jatkossa ongelma tulee vain pahenemaan. Nämä ovat juuri niitä strategisia asioita, joista toimialalla pitää keskustella.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi sanoo, että henkilöstön riittävyys pienemmillä paloasemilla on heillä tunnistettu yhdeksi suurimmista riskeistä. Yksi ratkaiseva tekijä voi olla myös työaika. Sitä aiotaan nyt tarkastella, jotta henkilöstöä saadaan riittävästi ja nykyiset pysymään rivissä.

Mutta Viitaniemi uskoo, että työntekijöistä voisi kilpailla myös henkilöstön viihtyvyyttä lisäämällä. Nuoremmille se voi olla jopa suurempi vetovoimatekijä kuin palkkaus. Pelastusalalla se edustaa uutta ajattelua.

– Siinä meillä on yksi kilpailuvaltti. Toki, jos muut pelastuslaitokset hoitavat sen myös hyvin, niin silloin se ei toimi, Viitaniemi sanoo.

Jokilaaksojen pelastuslaitoksella pitää lähes ihmeitä tapahtua, jotta Nivalan ylipalomiehen virkaan saapuisi vielä hakemuksia. Ylipalomies tarkoittaa oikeastaan vuosien työkokemusta omaavaa palomiestä, mutta vaikeassa rekrytointitilanteessa saattaa pelastusjohtajalla olla pelivaraa.

– Periaatteessa, jos on vasta pelastusopistosta valmistunut, niin on kelpoinen hakija, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen vinkkaa.

Lue myös: Asiantuntijat uudistaisivat palomiesten valintatestausta – kömpelöt ja päättelykyvyltään heikommat karsiutuisivat alalta

Karhealla paperilla näkyy eri sävyisiä piirtoja mustetta. Käsiala on kaunis ja rivit suorat. Mustekynää pidellyt käsi on ollut vakaa.

Kyseessä on Kymintehtaan korjauspajan työpäiväkirja, johon on kirjattu työmiesten suorituksia vuosien 1915 ja 1916 välisenä aikana. Sivut ovat ajan saatossa kostuneet ja hapertuneet.

Kirja kuului paperitehtaassa esimiesasemassaa toimineelle henkilöille. Tehtaan esimiehet ovat merkanneet kirjaan työntekijöiden tehtäviä ja maksettuja palkkioita. Kirjauksia on tehty päivittäin.

– Korjauspaja teki töitä kyläläisille. Siellä valmistettiin asukkaille tarve-esineitä, esimerkiksi kuparipannuja, kertoo Kuusankoski-seuran varapuheenjohtaja Timo Nyberg.

Kirjaan on yhdistetty myös ruskeita liitesivuja, joissa selostetaan mitä töitä korjauspajalla on tehty. Liitesivuihin on kirjailtu päiväkirjamerkintöjä myöhemmin vuonna 1920.

Roskalavalta aikoinaan pelastettu kovakantinen kirja päätyi Kuusankoski-seuran haltuun noin kaksi vuotta sitten. Kymintehtaan historiaa tutkinut Nyberg kertoo, että hyvät osaajat erottuivat työpäiväkirjan sivuilta siten, että nimi toistui listalla. Heikosti hommistaan suoriutuneen työntekijän nimi katosi.

Nybergin mukaan irtisanomiset olivat yhtäkkisiä, eikä niitä selitetty. Irtisanomisaikaa ei ollut.

– 1900-luvun alussa paperitehtaalla työskentelevät asuivat tehtaan omistamissa asunnoissa. Jos irtisanominen tuli oli asunnostakin lähdettävä välittömästi. Tilanteesta teki erityisen rajun se, että tehtaantyöntekijöiden kanssa taloissa asui työntekijän muuta perhettä. Koko perhe joutui kodittomaksi, kun talosta piti lähteä, Nyberg sanoo.

Työpäiväkirjan sivuilta löytyy myös muuan putkimies Liikanen.

Putkimies Liikasen tarina

Korjauspapajan työpäiväkirjassa tilinumero numero 11 kuului vuonna 1915 Bernhard Liikaselle. Hän oli kuusankoskelaisen Pentti Liikasen vaari.

– En ehtinyt tavata vaaria koskaan. Olin parikymppinen, kun isä kertoi vaarini tarinan minulle, Pentti Liikanen sanoo.

Kuusankoskelainen Bernhard Liikanen työskenteli putkityöntekijänä vuosina 1915 ja 1916 Kymintehtaan konepajalla. Päivät olivat pitkiä. Työpäiväkirjan mukaan Liikanen teki vuoden 1915 marraskuun 29. päivän ja joulukuun 13. päivän välillä joka päivä kymmenen tuntia töitä. Ylityöt mukaan lukien palkkaa maksettiin tuolta ajalta yhteensä 100 markkaa.

Ylityöt liittyivät yleensä tehdastöihin. Jos tuotanto oli kärsimässä, putkityöntekijä joutui tekemään enemmän töitä. Aloitettu työ tehtiin yleensä yhdellä kertaa valmiiksi. Sen vuoksi ylitöitä saattoi tulla paljonkin.

Tehtaassa oli materiaaleista kova pula. Osan rikkoutuessa vastaavanlainen kappale pyrittiin valmistamaan itse. Tällaisia töitä tehtiin esimerkiksi valamalla osia raudasta. Valutyöt olivat aikaa vieviä. Töitä varten oli erikseen mallinvalmistajat, jotka tekivät rikkoutunutta osaa vastaavan muotin. Rauta valettiin siihen.

Työt tehtiin käsin. Koneen kunnossapitäjät kuuntelivat korvakuulolla koneita, että käykö laite puhtaasti. Apuvälineenä työmiehet käyttivät ruuvimeisseliä, jota myöten ääni johtui laakerin kopasta paremmin – jos sirinää kuului, niin huolto aloitettiin.

Ennen automatiikkaa koneiden toimiminen oli kunnossapidon vastuulla. Kunnossapito-osasto oli tehtaalla hyvin arvostettua.

Moniosaaminen arvossaan jo sata vuotta sitten

Nyberg kertoo, että työnjohto katsoi hyvän työntekijän eduksi monipuolisuuden. Lisäksi hyvänä pidettiin myös hengellisyyttä. Johdolla oli tiedossaan työmiesten kirkossa käyminen. Kirjattuna oli jopa ehtoolliskerrat.

Kuusankoskelainen Bernhard Liikanen kunnostautui konepajalla monipuolisena osaajana. Liikanen oli palokuntalainen, joten hän ymmärsi hyvin veden ja massan suhteet. Nyberg kertoo, että Liikanen hallitsi myös kuparisepän työt.

Monipuolinen osaaminen pelasti myöhemmin Liikasen hengen.

Punavangiksi Kouvolan vankilaan joutunut Liikanen haettiin vankileiriltä korjaamaan tehtaalle hajonnutta massaputkea. Liikanen odotti vankileirillä jo teloitusta, kun työnjohtaja kävi polkupyörällä hakemassa miehen korjaustöihin vankilasta. Liikanen palasi Kuusankoskelle työnjohtajan pyörän tarakalla.

Töiden jälkeen työnjohtaja kysyi tehtaan johdolta, että palautetaanko mies takaisin vankileirille. Johtaja ilmoitti, ettei Liikasta lähetetä takaisin. Työpäiväkirjan merkinnöistä katsottiin, että näin hyvää kupariseppää tarvitaan vielä jatkossa. Näin hän säilytti henkensä.

Millainen löytö asiakirja on?

Suomen Elinkeinoelämän keskusarkiston Elkan arkistojohtaja Jarmo Luoma-aho kertoo, että konepajan työpäiväkirjan kaltaisia asiakirjoja on olemassa vielä paljon. Samankaltaisia asiakirjoja on löytynyt muun muassa pankeista ja paperitehtaista.

Elkalla on hallussaan Turun säästöpankista löytynyt asiakirja vuodelta 1821, jolloin tehtiin Suomen ensimmäinen säästöpankkitalletus.

– Stora Enson kirjanpitoa meillä on varmaan kilometrien edestä. Suuri osa isoista yhtiöistä on säilyttänyt asiakirjojaan hyvin. Työpäiväkirjan kaltaisia kirjanpitoasiakirjoja löytyy Suomesta arviolta satoja, sanoo Luoma-aho.

Elkan toiminnan tarkoituksena on turvata suomalaista elinkeinoelämää koskevan ja sivuavan historiatiedon ja -perinteen säilyminen. Elkan arkistot suurimmaksi osaksi kaikkien tarkasteltavissa.

Suomalaiset käyvät tutkimassa arkistoja muun muassa opinnäytetöitä tai paikallis- ja yrityshistorioiden kirjoittamista varten.

Kuusankoski-seuran mukaan Kymintehtaan korjauspajan työpäiväkirjaa on tarkoitus käyttää alueen historian tutkimiseen.

Eduskunta on hyväksynyt tänään äänin 154-22 hallituksen esityksen sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamisesta. Uudistus tarkoittaa sitä, että toistuvasti samanlaisiin rikkomuksiin syyllistyneen sakot tulee jatkossa ohjata poliisilta käräjäoikeuden käsiteltäväksi, ja tekijä voi päätyä vankilaan.

Jos tekijä saa samoista syistä seitsemän kertaa vuodessa sakot, sakon voi muuttaa tuomioistuimen päätöksellä vankeudeksi. Näin toistuvasti samasta rikoksesta kiinnijääneet eivät voi enää välttyä rangaistukselta.

Jos sakkoja ei saada perittyä, vain tuomioistuin voi muuttaa sakot vankeudeksi, poliisi ei tähän pysty.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan lakimuutos vahvistaa rangaistusjärjestelmän uskottavuutta ja lain kunnioittamista, kun toistuvista rikoksista tulee jatkossa rangaistus, eikä tekijä pääse kuin koira veräjästä.

– Hyväksytyn lainmuutoksen mukaan poliisin tulee ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta. Tällaisessa tilanteessa muuntorangaistus olisi perusteltua suorittaa viime kädessä vankilassa, Häkkänen sanoo tiedotteessa.

Esityksessä mainittuja toistuvia rikosasioita on poliisin ja syyttäjälaitoksen arvioiden mukaan noin 9 600 vuosittain. Niin moni kuuluu riskiryhmään, jota uusi lainmuutos uhkaa. Teot ovat useimmiten näpistyksiä sekä kulkuneuvon kuljettamisia oikeudetta, ja ne kasautuvat tyypillisesti samoille henkilöille.

Esimerkiksi vuoden 2017 aikana yli seitsemään näpistykseen syyllistyi noin 900 henkilöä. Arvioiden mukaan uudistus kasvattaisi keskimääräistä päivittäistä vankilukua runsaalla 30 vangilla.

Häkkäsen mukaan sääntelyn kiristämisen lisäksi lainmuutos parantaa edellytyksiä ohjata muuntorangaistusta suorittava vanki päihdekuntoutukseen. Suuri osa sakkorikoksiin toistuvasti syyllistyvistä on päihdeongelmaisia ja vakavasti syrjäytyneitä.

Sakon muuntorangaistuksen käyttöalan laajentaminen on osa ministeri Häkkäsen laatimaa rangaistusten kiristämisen pakettia. Uudistuksen toteuttamiseen varattiin kehysriihessä 10,8 miljoonan euron vuotuinen määräraha poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille ja Rikosseuraamuslaitokselle.

Ehdotettujen uudistusten voimaantulo edellyttää vielä muutoksia poliisin ja oikeushallinnon tietojärjestelmiin. Niiden arvioidaan valmistuvan viimeistään vuonna 2021.

Lue lisää:

Sakkojen muuntorangaistus laajenee, mutta hyötyjen myönnetään olevan marginaalisia

Vankeinhoidon pääjohtaja passittaisi sakkovangit hoitoon, ei vankilaan: "He ovat heikko-osaisin kansanosa"

Hallitus valmistelee rajua muutosta sakkolakiin – Irtokarkkihuijarit voivat joutua vankilaan

Perjantaina ja lauantaina sää on lauhaa koko maassa. Pohjois-Lapissa on pikkupakkasia, mutta muualla Suomesssa on Etelä-Lappia myöten useita lämpöasteita.

Maan etelä- ja keskiosissa on laajalti lämmintä +3 - +7 astetta.

Meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo, että jos aurinko paistaa, niin lämpötila saattaa perjantaina lännessä nousta jopa +8 asteeseen.

Tämä tarkottaisi ennätyslämmintä säätä, sillä + 8 astetta on korkein 15. helmikuuta mitattu lämpötila.

– Jos lämpötila nousee yli + 5 asteen, niin se on poikkeuksellisen lämmintä vuodenaikaan nähden, Kotakorpi sanoo.

Lähes koko maassa poutaa

Sää on Kotakorven mukaan perjantaina ja lauantaina todennäköisesti aurinkoista tai sitten aurinko paistaa ohuen yläpilven läpi.

Lauantaina Pohjois-Lapissa voi tulla lumisateita. Muualla maassa on poutaista.

Tuuli voimistuu loppuviikkoa kohti. Voimakas tuuli voikin tehdä säästä vilpoisen oloisen lämpöasteista huolimatta.

Sunnuntaina sää alkaa jälleen viilentyä. Etelässä päivälämpötila on vielä plussan puolella. Muualla maassa on muutama aste pakkasta.

Etelässä on ensi viikolla koululaisten talviloma. Lappiin sataa lisää lunta, mutta etelässä lumipeite voi ohentua.

Kajaanilainen Anni Suutari sai joulun alla siskoltaan yllättävän viestin. Lehdessä oli lukenut, että Pohjolankadulla oleva vuokrakerrostalo on myyty kiinteistösijoittajille.

Suutari on asunut talossa yli vuoden. Asunto on mieluinen ja keskustan tuntumassa – kaikki tarpeellinen on lähellä kotia.

– Ensin mietin, pitääkö minun suunnitella muuttoa. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Rupesin itsekin selvittämään asiaa, Suutari kertoo.

Suutarin naapurissa asuvaa Pia Snickeria kauppa ei huolestuttanut. Hän luotti siihen, että talo ei tyhjene, sillä ostajat olivat paikallisia sijoittajia.

– Olen ollut Kajaanissa pitkään yrittäjänä, joten tiesin sijoittajat. Olisi ollut eri asia, jos talon olisi ostanut joku eteläsuomalainen tai ulkomaalainen sijoittaja, Snicker kertoo.

Sijoittajat ovat oppineet tuntemaan toisensa ja verkostoituvat yhä enemmän. Mia Koro-Kanerva

Ostajina oli kolme yritystä, Kouta Kiinteistöt Oy, Kajaanin Kiinteistökulma Oy ja Kajana Oy. Kerrostalo oli kolmas kohde, jonka yritykset ovat ostaneet yhdessä.

– Ostamme asuntoja niin sanotusti nipussa, eli määrä alennuksella ja myymme ne vähitellen eteenpäin, Kouta Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Jari Tervonen kertoo.

Sijoittajat jakavat kulut ja riskit

Kiinteistösijoittajat haalivat pieniä kerrostaloasuntoja etenkin kasvukeskuksista. Kokonaisia kerrostalo on myyty jopa päivässä. Sijoittajista kolmasosa on suuria yhtiöitä tai institutionaalisia sijoittajia, kuten eläkeyhtiöitä tai rahastoja, jotka omistavat kymmeniä tuhansia vuokra-asuntoja.

Kajaanilaisten yhtiöiden tapaan yhä useammin kauppoja hierovat myös erilaiset sijoittajien yhteenliittymät. Sijoittajat ovat oppineet tuntemaan toisensa ja verkostoituvat yhä enemmän.

– Voimavaroja yhdistämällä he voivat ostaa suuria kokonaisuuksia edullisemmin, koska kuluja on jakamassa useampi ostaja. Myös rahoittajan näkökulmasta riski jakautuu useammalle, Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo.

Myös pienemmät paikkakunnat voivat olla sijoittajille tuottoisia kohteita, koska asunnot ovat edullisempia kuin suurissa kaupungeissa. Koro-Kanervan mukaan esimerkiksi Tampereen keskustassa asunnot ovat kalliita ja kokonaiset kerrostalot vielä kalliimpia. Vaikka vuokratuotto olisi hyvä, se ei välttämättä riitä kompensoimaan asunnon hintaa.

– Kajaani on hyvä esimerkki pienemmästä paikkakunnasta, jonka vuokratasot ovat kaupunkimaiset, mutta sijoittajan on mahdollista myös ostaa sieltä asuntoja, Koro-Kanerva kertoo.

Kokonaisista kerrostaloista Kajaanin kokoisessa kaupungissa ei kuitenkaan käydä kauppaa jatkuvasti. Ostettavia kohteita on haettava myös muualta.

– Tässä mittakaavassa, missä me toimimme, kokonaisen kerrostalon ostaminen Kajaanista on perin harvinaista. Olemme ostaneet kerrostaloja myös Jyväskylästä ja Kuopiosta. Lisäksi meillä on kohteita Sotkamossa ja Kuusamossa, Kouta Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Jari Tervonen kertoo.

Pelkästään Kajaanista kiinteistösijoitusyhtiö on ostanut viime vuosina noin 250 asuntoa ja liiketilaa.

Asunto on mahdollista ostaa, kun vuokralainen muuttaa pois ja asunto jää tyhjilleen. Jari Tervonen

Viimeisin hankinta, Pohjolankadun vuokrakerrostalo, poikkeaa yhtiön aikaisemmista kaupoista.

– Talon omisti yksi perhe, eli se on ainoa, jonka olemme ostaneet yksityishenkilöiltä. Olemme ostaneet aikaisemmin vuokrataloja suurilta yhtiöiltä, jotka ovat rakennuttaneet niitä aikoinaan esimerkiksi työntekijöilleen, Tervonen kertoo.

Vuonna 1969 rakennetussa kerrostalossa on 18 asuntoa ja neljä liiketilaa. Kauppahinta oli reilusti yli miljoona euroa.

– Tämä on kerrostaloksi aika pikkuinen. Kajaanissa ja kohtuu keskustassa neliöhinta tukkuun ostettaessa on yli tuhat euroa. Lähiössä hinnat olisivat kymmeniä prosentteja vähemmän, Tervonen kertoo.

Vuokralaiset osaavat odottaa remonttia

Kajaanilaisen kerrostalon kaupasta on kulunut nyt pari kuukautta. Vuokralaisten vuokrasuhde on jatkunut entisin ehdoin. Asukkaat ovat allekirjoittaneet vuokrasopimukset uuden omistajan kanssa, mutta toistaiseksi omistajanvaihdos ei ole juuri näkynyt kerrostalon arjessa.

– Toki saimme heti takapihalle uudet roskasäiliöt, biojäte- ja muut astiat. Ne olivat aikaisemmin vähän hunningolla. Katsotaan nyt, minkälaisia remontteja tai uudistuksia on tulossa, Pia Snicker kertoo.

Kerrostalo on hyvässä kunnossa, mutta viime vuosien huoltokorjaukset ovat jääneet tekemättä. Syy on toimitusjohtaja Jari Tervosen mukaan yksinkertainen: talon hyvästä kunnosta on ollut hieman hankala huolehtia, koska omistajat asuivat pääkaupunkiseudulla ja isännöinti oli eri kaupungissa.

– Olemme siirtäneet hallinnon ja isännöinnin Kajaaniin ja rupeamme aktiivisesti hoitamaan taloa ja peruskorjauksia. Tarkoituksena on saada asumismukavuus paremmalle tasolle, jotta asukkaat viihtyvät eivätkä vuokralaiset vaihdu niin useasti, Tervonen sanoo.

Vuokralaisilla ei ole suoraa listaa kohennuksen kohteista, mutta joitain toiveita omistajalle on jo kerrottavana.

– Pientä yleistä siistimistä, käytävien ja yhteisten tilojen fiksaamista. En tiedä, tarvitaanko talossa esimerkiksi julkisivuremonttia, Snicker pohtii.

– Asiantuntija saa tehdä listan tulevien vuosien tärkeimmistä remonteista, mutta sanoisin, että alkupäässä ovat lukkojen uusiminen, ikkunoitten uusiminen tai huoltaminen ja hissin huoltaminen, Tervonen jatkaa.

Välittömät korjaustyöt ja huollot eivät aiheuta vuokriin korotuspainetta. Jos kiinteistöön tehdään tulevina vuosina laajamittainen peruskorjaus, tilanne voi olla toinen. Toisaalta siitä hyötyisivät myös vuokralaiset.

– Asukkaan pitää asua hyväkuntoisessa asunnossa, ja siitähän hän myös vuokraa maksaa, Tervonen sanoo.

Sijoitusyhtiön omistus sulaa hiljalleen pois

Vuokrakerrostalon asunnot laitetaan myyntiin sitä mukaa, kun asunnot tyhjenevät. Ensimmäiset asunnot tulevat myyntiin tämän vuoden puolella, mahdollisesti kesällä.

Vaikka omistajalla on oikeus irtisanoa vuokrasuhde myynnin takia, harva sijoittaja luopuu varmasta vuokralaisesta.

– Emme ole koskaan irtisanoneet vuokralaisia asunnon myynnin vuoksi. Asunto on mahdollista ostaa, kun vuokralainen muuttaa pois ja asunto jää tyhjilleen, Tervonen sanoo.

Samalla tavalla on toimittu myös muissa Kouta Kiinteistöt Oy:n kohteissa. Yhtiöllä on edelleen vuokralaisia esimerkiksi Kajaanissa toissa vuonna ostetuissa kahdessa kerrostalossa sekä vuonna 2012 ostetuissa kolmessa kerrostalossa.

– Omistus sulaa hiljalleen pois. Perinteisen taloyhtiön läpimenoaika on noin kahdeksan vuotta ennen kuin viimeinen asunto on myyty. Tällaisen pienen taloyhtiön läpimenoaika on noin puolet pienempi, Tervonen kertoo.

Asuntoja tarjotaan ensisijaisesti myös vuokralaisille eli asukkaille itselleen. He saavat pienen hintaedun ja voivat ostaa asunnon omakseen heti tai vuosien päästä.

Anni Suutari ei tartu tarjoukseen ainakaan vielä, sillä omistusasunnon hankkiminen ei ole ajankohtaista. Pia Snicker ostaisi asunnon vaikka heti, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista.

– Ajattelin sitä jo aikaisemmin ja ystävänikin sanoi, että miksi et osta asuntoa tästä. Tällä hetkellä opiskelen, enkä tiedä, pysynkö Kajaanissa. Siksi en osta asuntoa juuri nyt, mutta ehkä myöhemmin, Snicker kertoo.

Seitsemän eri puolueiden valtuutettua on tehnyt Orivedellä valtuustoaloitteen, joka on saanut Setan kimpaantumaan. Valtuustoaloite on herättänyt huomiota sosiaalisessa mediassa.

– Olisi syytä muistuttaa valtuutettuja tasa-arvolaista, Pirkanmaan Setan puheenjohtaja Minna Minkkinen sanoo Pirkanmaan Setan sivuilla.

Seitsemän valtuutetun aloitteen nimi on "Aloite terveiden sukupuoliroolien tukemisesta Oriveden kaupungin toiminnassa".

Valtuustoaloitteen mukaan Orivedellä pitää tehdä linjaus, että sukupuolia on kaksi.

– Tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia. Tämä perustavaa laatua oleva totuus on unohtumassa nyky-yhteiskunnan myllerryksessä, sanotaan kohua herättäneessä aloitteessa.

Aloitteessa vaaditaan, että Orivesi pyytää selvityksen kouluissa ja päiväkodeissa käytettävästä opetusmateriaalista, joka liittyy sukupuoliin.

Valtuutetut pyytävät viranhaltijoilta selvitystä siitä, mitä tarkoittavat "sukupuolisuuden vähentäminen" ja "sukupuolten moninaisuus" ja käytetäänkö näitä termejä opetuksessa.

– Jos selvityksissä tulee ilmi, että lapsille opetetaan edelleen tieteellisesti kiistanalaisia käsitteitä, kuten "sukupuoli on kokemus" tai "sukupuolia on enemmän kuin kaksi", tulee tuollainen opetus viipymättä lopettaa tai siitä on annettava selkeä tiedote vanhemmille, aloitteessa sanotaan.

Taustalla tyttö- ja poikapalkintojen poistaminen

Valtuutettujen mukaan tällaisesta opetuksesta pitäisi saada kieltäytyä kuten uskonnonopetuksesta.

Aloitteen allekirjoittajina ovat Sami Kymäläinen (ps.), Pekka Tuhkanen (kesk.), Kirsi Mäkinen (kd.), Jussi Viljanen (kok.), Henry Ingraeus (kok.), Kimmo Vihusaari (kok.) ja Sebastian Toukola (kok.)

Valtuustoaloite tuli Oriveden kaupungin mukaan kokouksen aikana, eikä siksi näy esityslistassa. Kaupunki twiittasi aloitteen sisällön Twitterissä maanantaina.

Valtuutettuja on aloitteen mukaan kiusannut esimerkiksi tyttö- ja poikaurheilijan palkinnon poistaminen Orivedellä.

– Kuntalaisilta saadun palautteen perusteella on syytä epäillä, että myös kouluissa on ainakin ajoittain kerrottu lapsille ja nuorille sukupuolineutraalisuutta ja kokemukseen perustuvaa sukupuolisuutta tukevia väitteitä, aloitteessa sanotaan.

Seta syyttää transfobiasta

Pirkanmaan Setan puheenjohtaja Minna Minkkinen (vas.) sanoo, että tasa-arvolaki velvoittaa viranomaisia edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista. Minkkinen kommentoi asiaa Pirkanmaan Setan sivuilla ja Twitterissä.

– Ei siis enää riitä, että ei syrjitä, vaan kuntia velvoitetaan edistämään yhdenvertaisuutta. Valtuutettujen ideologiat eivät mene lain yläpuolelle, Minkkinen sanoo.

Sukupuolen moninaisuuden kieltäminen on haitallista erityisesti lapsille ja nuorille, Minkkinen sanoo. Minkkisen mukaan kouluterveyskyselyssä yli viisi prosenttia kertoi sukupuolekseen jonkin muun kuin syntymässä määritetyn.

– Sateenkaarinuorilla eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on kohonnut itsemurhariski. Aikuisten ja etenkin kuntapäättäjien tehtävä on taata lapsille ja nuorille sellaiset kasvuolosuhteet, että he voivat olla turvallisesti sellaisia kuin ovat. Siihen ei kuulu aloitteen kaltainen transfobinen sukupuolen moninaisuuden kieltäminen.

Minkkisen mukaan yhdenvertaisuuden lisääntyminen ei ole keneltäkään pois.

– Sukupuolen moninaisuuden tunnistaminen ei tarkoita, etteikö olisi tyttöjä ja poikia. Päinvastoin siinä huomioidaan, että tyttöjen ja poikien lisäksi on monia muita sukupuoli-identiteettejä, Minkkinen sanoo.

Opetushallitus kommentoi

Oriveden kaupunki kommentoi aloitetta lyhyesti verkkosivuillaan. Tiedotteen mukaan valtuutetuilla on aloitekokous ja kaupunginhallitus päättää aloitteen jatkovalmisteluista.

– Orivedellä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaa ohjaavat tasa-arvolaki, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädäntö sekä varhaiskasvatussuunnitelman ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Lisäksi kasvatuksessa ja opetuksessa noudatetaan Opetushallituksen ohjeistuksia sukupuolten tasa-arvon edistämisestä, kaupunki sanoo.

Opetushallitus kertoo verkkosivuillaan, millaista sukupuolitietoinen opetus on.

– Kyllä sukupuolten tasa-arvo kattaa myös sukupuolen moninaisuuden eli hyväksyy ajatuksen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Seksuaalisten suuntautumisten ja identiteettien moninaisuuden tunnistaminen kuuluu sukupuolitietoiseen opetukseen ja ohjaukseen, Opetushallituksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön päällikkö Ulla Laine sanoo.

Tällöin noudatetaan Laineen mukaan tasa-arvolakia, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädäntöä sekä varhaiskasvatussuunnitelman ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

Lisätty kello 12.22 Opetushallituksen kommentit.

Lumilapiot ja kolat käyvät kiivaaseen tahtiin lappeenrantalaisen omakotitalon pihalla Ristikankaankadulla. Varhain keskiviikkoaamuna töissä on nuoren näköistä porukkaa.

– Tosi hyvin homma käy, talon omistaja Jouni Sinkkonen sanoo tyytyväisenä.

Ryhmä yläkoululaisia läheisestä Kesämäen koulusta on saapunut auttamaan paikallisia omakotitaloasujia lumitöissä.

– Haluamme kouluttaa nuoria kaikkeen hyvään ja asioihin, joita elämässä tarvitsee, kuten yhteisöllisyyteen, kertoo nuorten lumitalkoiden idean keksinyt Kesämäen koulun opettaja Juha-Pekka Ruokonen.

Asukasyhdistys auttoi

Lappeenrannassakin lunta on jo noin puoli metriä ja erityisesti omakotitalojen asukkaat ovat ihmeissään jatkuvan lumisateen kanssa. Niinpä Kesämäen koulu otti yhteyttä koulun vieressä olevan Kesämäen alueen asukasyhdistykseen ja kysyi, olisiko sielä sellaisia taloja, jossa apu olisi erityisesti tarpeen. Ja totta toisiaan oli.

– Sieltä löytyi kuusi pientaloa, jossa tarvitaan apua. Viidessä talossa asuu vanhempaa väkeä ja yhdessä iso lapsiperhe, Ruokonen kertoo.

Myös oppilaiden parista löytyi intoa lumitalkoisiin. Mukaan ilmoittautui 30 oppilasta eri luokilta yläkoulusta. Noin puolet vapaaehtoisista oli tyttöjä ja puolet poikia.

Oppilaiden lumenluonti sujuu varmoin ottein.

– Omassakin kodissa on ollut aika paljon lumitöitä, mutta kyllä näitä ehtii koulussakin tehdä, Lappeenrannan Skinnarilassa asuva Henri Hannala. kertoo.

Apu kiitollisena vastaan

1950-luvulla rakennettussa omakotitalossa vaimonsa kanssa asuva Jouni Sinkkonen ottaa lumenluontiavun kiitollisena vastaan.

– Tosi kivaa, että nuoret ovat päässeet apuun. Tässä on joutunut itse kovasti urakoimaan lumitöissä tänä talvena. En ole varmaan koskaan tehnyt näin paljon lumitöitä, kun olen tässä pari vuosikymmentä asunut, Sinkkonen sanoo.

Koululaiset käyvät erityisesti käsiksi korkeisiin lumivalleihin, jotka ovat kasvaneet talon sisääntulotielle.

– Siitä on suuri apu, koska penkat ovat estäneet näkyvyyden tielle. On pitänyt nousta autosta katsomaan pääseekö ajamaan. Nyt sitä ei tarvitse enää tehdä, Sinkkonen sanoo.

Valtatie 28:lla eli Kajaanintiellä Keski-Pohjanmaalla on tapahtunut kuuden viikon sisällä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien suma: neljä ihmistä on kuollut noin 20 kilometrin pätkällä.

Kaksi tapauksista oli kolareita ja yksi ulosajo. Viimeisin onnettomuus sattui maanantaina. Siinä menehtyivät henkilöautoa kuljettanut äiti sekä etupenkillä turvaistuimessa ollut lapsi.

Tutkijalautakunnassa on pistetty merkille, että liikenne tiellä on viime vuosina lisääntynyt reippaasti. Valtatie 28 on Keski-Pohjanmaalla merkittävä väylä, sillä kulkee muun muassa paljon työmatkaliikennettä.

Näin monta kuolonuhria puolentoista kuukauden sisällä samalla lyhyellä tieosuudessa on poikkeuksellista, arvioi Keski-Pohjanmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtaja Vesa-Matti Viirre.

– Onhan se tälle seudulle paljon pienessä ajassa. Joka ainoa kuollut on liikaa. Suunta näyttää huolestuttavalta, vaikka turmille ei mitään yhteistä tekijää tai yksittäistä syytä löydykään.

Onhan se tällä seudulla paljon pienessä ajassa. Joka ainoa kuollut on liikaa. Tutkijalautakunnan puheenjohtaja Vesa-Matti Viirre

Kaikkien onnettomuuksien tutkinta on kesken. Tutkinta johtaa aina parannusehdotuksiin, jotka onnettomuustietoinstituutti kerää ja vie viranomaisille uusien onnettomuuksien välttämiseksi.

Urakoitsijoita ei voi syyttää

Lautakunnan puheenjohtaja Vesa-Matti Viirre ei pidä tien kuntoa syypäänä turmiin. Vaihtelevuus on talvikelien uusi normaali.

– Ei voi lähteä syyttämään, että tiet olisi heikosti hoidettu. On selvää, että Suomessa tiet ovat välillä liukkaita, Viirre sanoo.

Suorilla ja helpoilla tieosuuksilla kuljettajan tarkkaavaisuus voi suuntautua muualle. Sitä havaitaan päivittäin poliisin liikennevalvonnassa, kertoo liikennepoliisissa työskentelevä Vesa-Matti Viirre.

– Kajaanintiekin on tasainen, suora, aika leveä ja mäetön. Se ehkä tuudittaa turvallisuuden tunteeseen, ja ajon aikana tehdään muutakin kuin keskitytään ajamiseen. Kaikki on mahdollista, kun ihmisistä on kyse.

Vakavia onnettomuuksia sattuukin enemmän valtateillä kuin kapeilla ja mutkaisilla teillä.

Eduskunnassa nähtiin keskiviikkona poikkeuksellinen episodi.

Eduskunnan johto, etunenässä puhemies Paula Risikko (kok.), päätti ottaa viime hetkillä aikalisän ja vetää tiedustelulait pois eduskunnan päivän asialistalta.

Risikko sanoi haluavansa varmistaa, että eduskunnasta ja sen täysistunnosta ei lähde lakeja, jotka olisivat perustuslain vastaisia.

Risikko antoi näin poikkeuksellisen laiskanläksyn hallintovaliokunnalle, jonka mietintöön kritiikki kohdistui.

Hän pisti käytännössä eduskunnan virkamiehet nyt tarkistamaan, onko siviilitiedustelulain valiokuntakäsittelyssä otettu riittävästi huomioon perustuslakivaliokunnan kannanotot.

Perustuslakiasiantuntijat ovat arvostelleet jyrkästi hallintovaliokunnan laatimaa mietintöä.

Perustuslakiasiantuntijat ovat moittineet, että tiedustelulakien viimeistelyssä ei ole huomiotu riittävästi perustuslakivaliokunnan muutosvaatimuksia.

Hallintovaliokunnassa joudutaan varmasti nyt katsomaan peiliin, kun Risikon määräämät virkamiehet joutuvat käymään heidän työnsä läpi.

Kyseessä ei suoranaisesti ole meriitti hallintovaliokunnan työskentelylle.

Lavapuroa ja Ojasta ei enää kuultu, suojelupoliisia kyllä

Perustuslaki on jouduttu käymään läpi, sillä suojelupoliisille ja puolustusvoimille halutaan antaa lisää valtaoikeuksia. Niitä on perusteltu kansainvälisen rikollisuuden torjunnalla ja kansallisella turvallisuudella.

Viime kädessä kyse on siitä, kuinka paljon tiedustelulakien varjolla ollaan valmiita tinkimään perusoikeuksista. Kyse on tasapainoilusta esimerkiksi suojelupoliisin valtuuksien ja perustuslain takaamien perusoikeuksien kanssa.

Tästä syystä myös jokaisen kansalaisen on syytä olla kiinnostunut asiasta.

Onko niin, että perustuslakiasiantuntijoita ei ole hallintovaliokunnassa edes haluttu kuulla riittävällä vakavuudella, vaikka asia on painava?

Hallintovaliokunta ei katsonut enää tarpeelliseksi kuulla perustuslakiasiantuntijoita Juha Lavapuroa ja Tuomas Ojasta.

He ovat olleet kuultavana eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

Sen sijaan hallintovaliokunta on nähnyt tarpeelliseksi kuulla suojelupoliisia ja konservatiivisempana tunnettua perustuslakiasiantuntijaa Mikael Hidéniä.

Perustuslakiasiantuntijat ja Risikko eri linjoilla

Risikko antoi samalla yllättävän luunapin perustuslakiasiantuntijoille. Hän sanoi toivovansa, että asiantuntijoiden epäilyjä ei tarvitsisi enää lukea sosiaalisesta mediasta.

Voi tulla myös käymään ja kuppi kahvia tarjotaan, Risikko piikitteli.

Perustuslakiasiantuntijoiden julkisista esiintymisistä on tullut kuva, että he kokevat, ettei heitä ole otettu riittävän vakavasti. Että hallintovaliokunta on kuunnellut enemmän suojelupoliisia kuin heitä.

Vai onko eduskunnassa katsottu, että sosiaalisessa mediassa esitetyistä lausunnoista tulee maku, että eduskuntaa painostetaan?

Perustuslakiasiantuntijat ovat aiemmissa sote-ulostuloissaan aiheellisesti muistuttaneet, että heillä on sananvapaus ja he saavat tuoda julkisuuteen valiokunnissa itse nostamiaan asioita.

Ehkä paniikkinappulan painamiseen oli myös muita syitä. Ilmassa oli epäilys siitä, että joku voisi eduskunnan suuressa salissa nostaa esiin perustuslakiasiantuntijoiden kritiikin ja vaatia asian käsittelyä uudelleen perustuslakivaliokunnassa.

Risikon voimakasta reaktiota saattaa selittää myös se, että hänellä on tietyllä tapaa henkilökohtainen suhde asiaan.

Risikko allekirjoitti sisäministerinä hallituksen esityksen siviilitiedustelulaista ja on puhemiehenä paimentanut sen ripeää käsittelyä.

Sotkua toisen perään

Kaiken kaikkiaan sotkut tiedustelu- ja sotelakien kanssa eivät anna hallituksen tai ylipäätään eduskunnan toiminnasta hyvää kuvaa.

Soten kohtalo on yhä täysin auki, ja koko prosessi on sisältänyt enemmän mutkia ja kiemuroita kuin kukaan olisi voinut kuvitella.

Sotea käsitellään tällä hetkellä hiki hatussa perustuslakivaliokunnassa.

Nyt näyttää ainakin siltä, että sote-lausunto viivästyy jo pelkästään sen takia, että perustuslakivaliokunnan virkamiesvoimat on nyt valjastettu tarkistamaan hallintovaliokunnan tiedustelulakimietintöä.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, tarvitaanko hallintovaliokunnan mietinnöstä vielä perustuslakivaliokunnan lausunto.

Jos näin käy, sote-lakien tarkastelu hyvin todennäköisesti viivästyy tiedustelulakien käsittelyn ajaksi. Tämä ei tiedä hyvää soten jo muutenkin äärimmäisen tiukalle aikataululle.

Varmaa lienee vain se, että tiedustelulait runnotaan läpi joka tapauksessa.

Lähipäivät näyttävät myös sen, kuka saa sotkussa pahiten nenilleen.

Juttua muokattu 13.2. klo 19.41: Korjattu ensimmäisen lauseen päivä tiistaista keskiviikoksi.

Lisää aiheesta:

Risikko: "Jos epäily herää, se myös perataan", tiedustelulait vedettiin poikkeuksellisesti pois täysistunnosta

Tammikuussa kokkolalaiset lukiolaiset olivat katsomassa elokuvaa, jonka olivat itse pyytäneet nähdä. Elokuva kertoi nuoruudesta, epävarmuudesta ja rakastumisesta, kuten nuorisoa käsittelevät draamat usein. Tällä kertaa näytös herätti poliittisen myrskyn. Yksi kansanedustaja tivasi opetusministeriltä, mitä opetuksellisia tavoitteita eroottisten elokuvien näyttäminen ajaa, toinen elokuvaa näkemättä vaati nuorten identiteetin kehittymiselle kasvurauhaa. Molempien ulostulojen syynä oli se, että katsotun rakkaustarinan molemmat osapuolet olivat miehiä.

Opettajan näkökulmasta vaikuttaa, että suomalaiset koululaiset ovat joutuneet vanhoillisten poliitikkojen hampaisiin.

Helmikuussa seitsemän oriveteläistä kaupunginvaltuutettua teki valtuustoaloitteen ‘terveiden sukupuoliroolien tukemisesta’ koulussa. Aloitteen mukaan koko kaupungin henkilöstön tulee muistaa, että sukupuolia on kaksi, kaupungissa käytettävästä opetusmateriaalista tulee antaa selvitys ja viranhaltijoilta vaatia selkoa siitä, mitä he tarkoittavat kaupungin tasa-arvosuunnitelman mainitsemalla sukupuolittuneisuuden vähentämisellä.

Opettajan näkökulmasta vaikuttaa, että suomalaiset koululaiset ovat joutuneet vanhoillisten poliitikkojen hampaisiin. Maailma muuttuu nopeasti, eivätkä vanhemmat välttämättä ymmärrä, että aika on eri kuin silloin, kun porukalla katsottiin televisiosta Dallasta. Moni aiemmin kuoliaaksi vaiettu kansanosa on yhtäkkiä tullut esiin, ja ennen niin mukavasti ääneti olleet ovat alkaneet puhua omista kokemuksistaan – jopa oikeuksistaan.

Vaikka sekä lainsäädäntö vaatii koulutuksen järjestämisessä yhdenvertaisuutta ja peruskoulun opetussuunnitelmassa määrittelemässä koulutuksen arvopohjassa kaksi ensimmäistä mainittua ovat ihmisoikeudet ja tasa-arvo, olisi poliitikkojen mielestä toisilla oltava ripauksen verran enemmän tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kuin toisilla. Määräysten mukaan koulun kuuluu kehittää oppilaan käsitystä omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudestaan, mutta sellaiseen eivät nämä poliitikot suostu, mikäli se identiteetti ei ole sellainen, minkä he hyväksyvät. Vaikka seksuaalivähemmistöihin liittyvä kehotuskieltopykälä kumottiin jo vuonna 1999, sille näemmä löytyy vielä kannattajia.

Eivät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ole ainoita, joiden olemassaoloa kouluissa tahdotaan rajoittaa. Yhden puolueen puheenjohtaja pohtii vieraskielisille lapsille kiintiöitä kouluun, ja toinen ryhmittymä on pitänyt rasistista mielenosoitusta koulun ulkopuolella.

Eivätkö nämä aikuiset tule ikinä ajatelleeksi, millaista on kuulua siihen ryhmään, ketä heidän puheensa koskee?

Kun me puhumme koulun vähemmistöistä, palaamme aina uudelleen heidän huomioimisensa sijaan vain sanallistamaan sitä, miltä aikuisista erilaisten ihmisten olemassaolo tuntuu. Eivätkö nämä aikuiset tule ikinä ajatelleeksi, millaista on kuulua siihen ryhmään, ketä heidän puheensa koskee? Millaista on olla koulun penkillä istuva transnuori, homo, lesbo, maahanmuuttaja, jolle oikein korkeammalta taholta tahdotaan sanoa, ettet kelpaa? Että sinussa on jotakin vikaa, ja sinun kuuluisi siirtyä jonnekin pois. Vähintään ainakin vaieta olemassaolostasi.

Mitä se kaupunginvaltuutetuille kuuluu, mihin sukupuoleen yksittäinen koululainen kokee kuuluvansa? Kun poliitikot vaativat kasvurauhaa, he oikeasti vaativat sitä, ettei asioista saisi puhua eikä tietoa jakaa. Sellaisen toiminnan seuraukset ovat jo nähtävissä tilastoista, sillä vähemmistöihin kuuluvien nuorten itsemurhaluvut ovat jo valmiiksi muita korkeammat. Syrjinnän sijaan nuorelta pitäisi kysyä, miten menee, ja oikeasti kuunnella se vastaus.

Eivät transnuoret mitenkään mystisesti muutu, vaikka oriveteläiset valtuutetut miten panttaisivat heiltä tietoa.

Ei yhteenkään kokkolalaiseen homonuoreen syty paloa eri sukupuoleen, vaikka kansanedustajan mielestä se olisi ainoa hyväksyttävä vaihtoehto. Eivät transnuoret mitenkään mystisesti muutu, vaikka oriveteläiset valtuutetut miten panttaisivat heiltä tietoa.

Eikä tarvitsekaan muuttua. Ei kenenkään kuuluisi elää nuoruuttaan piilossa, vaan jokaisella nuorella pitää olla sama oikeus elää nuoren elämää: ihastua eka kertaa, kenties saada ensisuudelma ja kokea olevansa maailman rakastetuin ihminen omana itsenään.

Yhdessäkään koululaisessa ei ole mitään vikaa ja jokainen opiskelija on aivan täydellinen juuri sellaisena kuin on. Heidän ei tarvitse hyväksyttää poliitikoilla elämäänsä. Heidän ei missään nimessä kuulu kadota, eikä ikinä hävetä, ei vaihtaa koulua toisten mieliksi, vaan kasvaa ihan omaksi itsekseen. Siinä meidän aikuisten täytyy heitä tukea, ei vastustaa. Siihen meidän kuuluu antaa sitä kasvurauhaa – ihmiseksi kasvamiseen.

Tommi Kinnunen

Tommi Kinnunen on Kuusamossa syntynyt kirjailija ja äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Häntä kiinnostavat teatteri, remontointi ja nikkarointi. Hän on vakuuttunut, että ainoastaan Koillismaalla on oikean näköistä metsää.

Vuosaaressa toimivan Puistopolun peruskoulun vanhemmat saivat viime viikolla huolestuttavan viestin. Kodin ja koulun välisen viestipalvelu Wilman kautta koululta kerrottiin, että osa oppilaista rikkoo jatkuvasti koulun yhteisiä sääntöjä satuttamalla tai haukkumalla muita oppilaita.

Vanhemmat sai varpailleen erityisesti tämä viestin lause: "Koulumme yhteisenä huolena on, että me koulun aikuiset emme ole onnistuneet takaamaan fyysistä koskemattomuutta kaikilla oppilaille."

Ylelle lähetetyssä Wilma-viestissä todetaan myös: "On tyypillistä, että epäsosiaalisesti käyttäytyvät oppilaat hakeutuvat toistensa seuraan. Nämä ryhmissä liikkuvat oppilaat aiheuttavat turvattomuutta ja ovat vaikeasti hallittavia."

Puistopolun peruskoulun rehtori Pertti Tossavainen, mistä viestissä on kysymys?

– Mitään sellaista hätää ei ole, eikä lasten turvallisuus ole ollut uhattuna. Tämä oli viesti huoltajille siitä, miten tärkeää on, että noudatetaan koulun ja yhteiskunnan sääntöjä sekä aikuisten ohjeita, sanoo Tossavainen.

Viestissäkin asiaa pohjustetaan totemalla, että koulun tavoitteena on pyrkiä takaamaan jokaiselle tasapuolinen mahdollisuus hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

– Toki viestin sisältö saattoi herättää monenlaisia ajatuksia. Se on kuitenkin hyvä tärkeää, että niitä ajatuksia herää, koska sitä kautta syntyy dialogia huoltajien ja lasten välillä sekä kodin ja koulun välillä, sanoo Tossavainen.

Apulaispormestari: "Vanhempien huoli näyttäisi olevan aiheeton"

Viesti herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa sekä poiki yhteydenottoja koululle ja Helsingin kaupungille. Myös Suomen vanhempainliiton alueyhdistys Helvary ry sai huolestuneita yhteydenottoja vanhemmilta.

Viestin rankka muotoilu sai kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarisen nostamaan luurin korvalleen ja selvittämään, mistä on kysymys.

– Viestinä se oli aika erikoisesti muotoiltu ja herätti valtavan paljon kysymyksiä, joten ymmärrän hyvin vanhempien huolen. Sen perusteella, mitä minä olen asiaa selvittänyt, niin vanhempien suurempi huoli näyttäisi kuitenkin olevan aiheeton, sanoo Pakarinen.

Viesti ei ollut ehkä parhaalla mahdollisella tavalla kirjoitettu Liisa Pohjalainen

Myös koulutuksen ja kasvatuksen toimialajohtaja Liisa Pohjalainen on selvittänyt Puistopolun peruskoulun tilannetta viestin nähtyään. Hänen mukaan kysymys oli ennalta ehkäisevästä toiminnasta ja huonosti muotoillusta kirjoituksesta.

– Minulla ei ole tietoa, että koulussa olisi tapahtunut mitään. Kiusaamiseen on kuitenkin nollatoleranssi ja koululla on velvollisuus tiedottaa tilanteesta, sanoo Pohjalainen.

Yksittäisen Wilma-viestin nostattamasta huomion määrästä kertoo sekin, että asiasta keskusteltiin Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan tiistaisessa kokouksessa.

– Viesti oli tavoittanut lautakunnan jäseniä ja kokouksessa selvennettiin, mistä oli kyse, toteaa Pakarinen.

Rehtori: ”Kun 600 alakoulun oppilasta on yhtä aikaa pihalla, siinä tapahtuu välillä kaikennäköistä”

Puistopolun peruskoulu syntyi, kun Mustakiven ala-asteen koulu, Vuosaaren ala-asteen koulu ja Tehtaanpuiston yläasteen koulu yhdistyivät elokuussa 2017. Rehtorin mukaan koulussa on yhteensä yli 900 oppilasta ja koulu toimii kahdessa eri rakennuksessa.

Vanhemmat ovat yhteydenotoissaan nostaneet esiin huolen siitä, vaikuttaako koulun koko siihen, ettei oppilaiden turvallisuutta pystytä valvomaan. Osa koki Wilma-viestin hätähuutona tilanteessa, jossa koulun resurssit eivät yksinkertaisesti riitä turvallisuuden takaamiseen.

Vanhempien saamissa viesteissä kerrotaan muun muassa, että välituntivalvojia on ohjeistettu ottamaan valokuvia ryhmistä, jotka eivät noudata koulun sääntöjä tai kunnioita aikuisten puuttumista. Kuvia perustellaan sillä, etteivät valvojat voi mitenkään tietää kaikkia oppilaita nimeltä.

– Kun esimerkiksi vähän yli 600 alakoulun oppilasta on yhtä aikaa pihalla, niin kyllä siinä tapahtuu välillä kaikennäköistä, rehtori myöntää.

– Ristiriitatilanteita esiintyy varmasti kaikissa kouluissa ja niihin tietenkin puututaan. Tilanne on meillä mennyt nyt jo parempaan suuntaan, Tossavainen kuitenkin jatkaa.

Lasten välisiä kähinöitä näyttää nyt olevan vähemmän kuin aikaisemmin Pertti Tossavainen

Wilma-viestissään koulu ilmoitti kutsuvansa joitakin 3–6-luokkien oppilaita huoltajineen koulun ja poliisiin yhteisesti järjestämään Ennalta estävään iltaan. Rehtorin mukaan vanhempainilta onnistui hyvin ja koulu on saanut myös kiitosta siitä, että häiriökäyttäytymiseen puututtiin.

– Lasten välisiä kähinöitä näyttää nyt olevan vähemmän kuin aikaisemmin. Torstaina itse asiassa lähtee viesti huoltajille, jossa kiitetään hyvästä yhteistyöstä ja kerrotaan, että tilanne on olennaisesti parantunut, sanoo Tossavainen.

Entä viestin muotoilu, herättikö teksti koulun näkökulmasta turhaan huolta?

– Hyvin positiivista on että huoltajia kiinnostaa, mitä koulussa tapahtuu ja sillä tavalla viesti saavutti tarkoituksensa. Se tietysti aina miten viestitään, on taitolaji, jossa välillä onnistutaan paremmin ja joskus vähän huonommin, Tossavainen toteaa.