Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 105378 articles
Browse latest View live

Suppailulaudan vuokraus on liikuntaa, polkupyörän ei, linjaa verottaja – välineitä ei saa vuokrata liikuntaseteleillä, paitsi joitain välineitä

$
0
0

Pyörävuokra, kanoottivuokra, tenniskentän vuokraus, suksivuokra... Verottajan mukaan osa välineistä ja vuokrista on liikuntapalveluita, osa ei.

Verohallinto teki toukokuussa linjauksen, jonka mukaan kaupunkipyörien käyttömaksua ei voi maksaa liikuntaseteleillä.

Liikuntaseteleillä voi lähtökohtaisesti ostaa vain liikuntapalvelun. Verottajan mukaan välinevuokran voi maksaa vain silloin, kun vuokraus liittyy kiinteästi kyseiseen liikuntasuoritukseen eli "palveluun".

Verottajan tulkinnan mukaan kaupunkipyörien kohdalla ei voida hyödyntää liikuntaseteleitä, koska silloin maksetaan pelkästään välinevuokrasta.

Tulkinnassa mainitaan, että liikuntaseteleitä ei voida myöskään käyttää tavallisen pyörän vuokraamiseen, sillä varsinainen liikunta eli pyöräileminen on ilmaista.

– Tässä on nyt se linja vedetty, että kyse on kaupunkipyörällä vuokrasta, ei liikuntasuorituksesta, sanoo ylitarkastaja Mariia Suominen verohallinnosta.

Verohalliinnon linjausta voi pitää ristiriitaisena. Esimerkiksi laskettelukeskuksen suksivuokran voi maksaa liikuntasetelillä, kuten myös toistaiseksi pyörävuokraamosta vuokratun polkupyörän.

Suominen toteaakin, että verottajalla ei ole tyhjentävää luetteloa siitä, mihin liikuntaseteliä voi käyttää ja mihin ei voi käyttää.

– Liikuntaseteleillä on tarkoitus ostaa liikuntapalvelu, ei välinevuokraus. Linjaus on se, että muutakaan välinevuokrausta ei voi tehdä, Suominen sanoo.

Toisaalta verottaja on katsonut silti, että suksivuokra on myös palvelu. Samoin usein vaikkapa sup-laudan vuokraaminen.

– Raja on vedetty tähän näin.

Koronan aikana esimerkiksi kuntosalit pohtivat, voivatko ne vuokrata kuntolaitteita ulos liikuntaseteleillä. Eivät voineet.

Vaikka kaupunkipyörät tippuvat sekä työmatkasetelien että liikuntasetelien ulkopuolelle henkilökuntaetuna kaupunkipyörän voi tarjota.

Pyöräliitto: "Kummallista"

Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo pitää linjausta kummallisena.

– Meidän tulkinnan mukaan ristiriitainen ja kyseenalainen linjaus. Tämä johtaa siihen, että kaupunkipyörät suljetaan liikuntasetelien käytön ulkopuolelle, toisin kuin pyörävuokraamot. Tulenheimon mukaan kyse on samanlaisesta asiasta, sillä erotuksella että kaupunkipyöriä käytetään säännöllisesti ja useammin.

– Kun liikuntaa pitäisi edistää kansanterveydellisistä ja ympäristöön liittyvistä syistä ja on konkreettinen keissi, tulee tulkinta, joka tekee sen mahdottomaksi, hän päivittelee.

– Kyllähän tässä on ristiriita. Kaupunkipyörät ja pyörän vuokraaminen ovat yhtä lailla palveluja, ja niihin pitäisi voida soveltaa samalla tavalla liikuntaseteleitä.

Nainen palauttamassa kaupunkipyörää Helsingissä.
Pyöräliiton mukaan kaupunkipyöräily on sekä liikuntaa että palvelu.Henrietta Hassinen / Yle

Pyörät ovat väliinputoaja

Pyöräliitolle kaupunkipyörissä on toinenkin, suurempi outous. Liikuntapalveluissa ja vaikkapa taksipalveluissa tai joukkoliikenteessä on 10 prosentin arvonlisäverokanta.

Kaupunkipyörissä taas on 24 prosentin arvonlisäverokanta, kuten myös vuokraamojen pyörissä.

Verottajan linjassa pyöräily ei siis ole liikuntaa, mutta ei myöskään matkustamista.

– Sen sijaan esimerkiksi mikroautoradalla “liikunta”palveluun sovelletaan alennettua 10 prosentin verokantaa, pöyräliiton Tulenheimo ihmettelee.

Myös lumilaudan tai sukset voi vuokrata 10 prosentin alvilla. Pyöräliitto pitää pyörien vuokraamista palveluna. Tulenheimon mukaan kokonaisuus sisältää huollon, asiakaspalvelun, tilastot ja faktat.

– Kaupunkipyörät ovat nimen omaan liikkumsen palvelu.

– Verottajan tulkinta on mielestämme ongelmallinen, koska se ei tunnista kaupunkipyöriä osaksi liikkumisen palveluita, joka on koko ajan yhä voimakkaammin kasvava trendi, Tulenheimo sanoo.

Liikuntasetelifirmat ja pyöräliitto valittavat verottajalle

Liikuntaseteleitä tarjoavan Smartumin verkostojohtaja Maria Meurman pitää myös verottajan linjausta outona.

– Se oli meidän mielestä erikoinen päätös ,varsinkin kun se tuli keväällä, kun koronatilanne oli pahimmillaan ja oli suositukset, että julkisilla ei kannata liikkua, Meurman sanoo.

Smartum on liittoutunut kilpailijoidensa kanssa ja ollut yhteydessä valtiovarainministeriöön sekä verottajaan.

– Toivomme, että tämä olisi heiltäkin inhimillinen virhe, eikä tulisi ensi vuoden ohjeistukseen, Meurman sanoo.


Taistelu mikrobeja vastaan kalusteilla kiihtyy – pandemia oli lottovoitto pohjoismaisille yrityksille

$
0
0

Koronakevät on iskenyt rankasti monien yrityksen talouteen, mutta antimikrobisia tuotteita myyville yrityksille pandemia on toiminut valtavana tuotemarkkinointina. Aikaisempaa useampi yritys on alkanut miettiä, voisiko tilojen kalusteratkaisuilla taistella mikrobeja vastaan.

Suomessa bakteereja tiloissa vähentäviä tuotteita on kehitetty vuosien ajan. Bakteeriongelma on ollut yhteinen kiinnostuksen kohde niin huonekalujen, hanojen kuin lukkojenkin valmistajalle.

Antimikrobisten tuotteiden valmistajat ovat laajasti tehneet yhteistyötä, jotta ovet ulkomaille avautuisivat. Jos yritysten yhteistyö toimii, voi suomalaisille tuotteille olla kysyntää Lähi-idässä, jossa palkintona on isot rahat.

Antibakteerisissa huonekaluissa käytetty antiikin roomalaisten tietoa

Lahtelainen huonekaluvalmistaja Isku on kehittänyt antimikrobisia kalusteita jo seitsemän vuoden ajan. Alunperin tuotteita kehitettiin antibiooteille vastustuskykyisiä sairaalabakteereja vastaan.

– Lähtökohtana oli se, että olimme tunnistaneet, että sairaalabakteereihin kuoli EU-unionin alueella noin 37 000 ihmistä vuodessa. Se oli enemmän kuin auto-onnettomuuksissa, Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen kertoo.

Kevään aikana tilaajien kiinnostus mikrobeja torjuvia kalusteita kohtaan on kasvanut. Tiitisen mukaan ne maksavat noin viidenneksen enemmän kuin tavalliset kalusteet, mutta hänestä hintaeron saa nopeasti takaisin, kun ihmisten sairauspoissaolot vähenevät.

Rintakuva Tiitisestä.
Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen uskoo, että suomalaiset yritykset pärjäävät maailmalla paremmin yhteistyöllä. Yritykset toi yhteen taistelu sairaalabakteereita vastaan.Juha-Petri Koponen / Yle

Mistään uudesta keksinnöstä Iskun kalusteissa ei ole kyse. Kaluteiden materiaaleissa tai pinnoissa käytetään hopeaa tai kuparia sisältävää messinkiä, joiden on tiedetty vuosien ajan tuhoavan mikrobeja. Jo antiikin Roomassa kuparilla desinfioitiin haavoja, ja vettä puhdistettiin heittämällä siihen kuparikolikoita. Hopeaa käytetään bakteereja tuhoavien ominaisuuksiensa vuoksi laajasti haavojen sidoksista vaatteisiin.

Iskun työ ei olekaan ollut uusien materiaalien löytäminen, vaan kerätyn tiedon hyödyntäminen tuotteissa: miten kuparilevy saadaan toimivasti pöydän pinnalle tai miten pinnat valmistetaan ilman bakteereja kerääviä saumoja?

Sairaalabakteerit saivat yritykset puhaltamaan yhteen hiileen

Isku ei ole Suomessa läheskään ainoa yritys, joka on pidemmän aikaa ollut kiinnostunut hiomaan tuotteitaan antimikrobiseen suuntaan. Resistentit bakteerit ovat olleet niin suuri vastus, että niiden uhka on saanut monet yritykset yhdistämään voimansa kilpailun sijaan.

Isku on ollut perustamassa kuuden yrityksen allianssia, jossa antimikrobisia pintoja kehitetään yhteistyössä. Tarkoitus on pärjätä markkinoilla myymällä eri valmistajien tuotteiden muodostamaa kokonaisuutta.

Hygtech-allianssissa on mukana esimerkiksi hopeaa oven helojen pinnoissa hyödyntävä Abloy, kosketusvapaita hanoja valmistava Oras ja sairaala- ja hoitokalusteita valmistava Lojer.

Yhteistyön avain on ollut se, että tuotteet täydentävät toisiaan, eikä yritykset astu toistensa reviireille. Iso asia on esimerkiksi Abloyn kanssa yhteinen tuotteiden värimaailma, kuvailee Tiitinen.

– Ennen myytiin yksittäisiä tuotteita, jolloin sisustuksen lopputulos näytti sirkukselta.

Yhteistyön hyödyt on huomattu myös yli kahden miljoonan euron EU-hankkeessa, jossa on koottut osaajia Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Hankkeessa kehitetään ja testataan yhdessä sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja muun muassa sairaalabakteereja, päämääränä Lähi-itä.

Keinohien avulla Lähi-idän markkinoille

Seuraavaan vuoteen jatkuva IHMEC-hanke on tuonut hygieniaratkaisuja tarjoavia yrityksiä yhteen: Suomesta Hygtech-allianssin yrityksillä on osaamista tilojen kalustamisesta, virolaisilla puurakentamisesta ja ruotsalaisilla vedenkäsittelystä. Yritysten lisäksi mukana on yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Koko ison hankkeen keskuksena on Turun yliopisto.

Hankkeen tähtäimenä on viedä hygieniaratkaisuja Saudi-Arabiaan, joka voi toimia porttina muihin Lähi-idän maihin.

Lähikuva pöydän puisesta pinnasta.
Mistä tunnistaa antimikrobisen ja tavallisen kalusteen? Ei mistään, sanoo Iskun kehityspäällikkö Kari Soljamo. Antibakteerisen pinnan voi saada kalusteeseen lisäämällä lakkaan hopeaa. Juha-Petri Koponen / Yle

Saudi-Arabiassa ilmasto-olosuhteet ovat erilaisia kuin pohjoismaissa, joten tuotteiden toimivuudesta on tehty tutkimusta. Esimerkiksi tuotteiden kestävyyttä on koeteltu keinohiellä satoja tunteja.

Hankkeen projektikoordinaattori Tiina Mäkitalo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä kuvailee Saudi-Arabian olevan sisätilojen hygieniaratkaisuja tarjoaville yrityksille kiinnostava kohde, koska maa on muslimimaailman keskus ja kerää paikalle vuosittain valtavan määrän pyhiinvaeltajia. Lisäksi valtio on varakas, ja sillä on halua laittaa vaurauttaan terveyttä lisääviin investointeihin.

Saudi-Arabiassa hanke on otettu hyvin vastaan. Pohjoismailla on luotettava maine alan edelläkävijöinä. Mäkitalo pitää etuna hygieenisen kokonaisratkaisun tarjoamista, mikä on maailmalla melko uutta.

Bakteerien torjumiseksi tarvitaan lisää tutkimusta

Jos Saudi-Arabian portit aukeavat, on maahan tarkoitus rakentaa syksyllä tiloja, joissa tuotteita voidaan testata oikeissa ympäristöissä. Suunnitelmana on saada mallitiloja kolmeen sairaalaan ja yhteen apteekkiin.

Lisää tutkimusta tarvitaankin, sillä paljon on vielä tutkimatta, eivätkä tutkijat ole kaikista tuloksista yhtä mieltä. Esimerkiksi ruotsalainen tutkimus julisti viisi vuotta sitten, ettei haavahoitotuotteissa käytetty hopea tuhoaisikaan bakteereja, ja tutkijat kehottivat olemaan käyttämättä sitä ennen lisätutkimusta.

Satakunnan ammattikorkeakoulun erikoistutkija Merja Ahonen toteaa, että hopean hyödyllisyys on todistettu laboratorio-olosuhteissa, mutta sen tehokkuus sisätilojen pinnoilla jakaa vielä tutkijoiden mielipiteitä. Mikrobien olosuhteet ovat kuitenkin täysin erilaiset haavoissa ja kosketuspinnoilla.

– Tieteellisiä julkaisuja vaikutuksista tosielämän olosuhteissa on vielä vähän. Uhkaavien resistenttien bakteerien torjumiseksi asiaa on syytä tutkia ja kaikki kivet kääntää, Ahonen pohtii.

Ahonen myös muistuttaa, ettei mikään ratkaisu toimi yksinään, vaan sisätilan hygieenisyys koostuu sekä pintojen, ilman että veden hygieniasta. Jos jokin niistä ei ole kunnossa, ei kokonaisuus toimi.

Kaiken tämän lisäksi pitäisi muistaa niin yksinkertainen asia kuin tilojen siivous. Ja kun kalusteilla on tehty kaikki bakteerien tuhoamiseksi, täytyisi käyttäjien vielä muistaa pestä kädet.

Arikkelia varten on haastateltu myös Iskun kehityspäällikkö ja kemian tohtori Kari Soljamoa.

Lue lisää:

Suomen luonnosta voi löytyä apu pandemioita vastaan: Puut, kasvit ja sienet tappavat viruksia tehokkaasti – mutta miksi se älytään vasta nyt?

Matkailu avataan 28 maahan ja ravintolat saavat olla auki kellon ympäri – katso, mitkä rajoitukset muuttuvat maanantaina

$
0
0

Suomi avaa huomenna maanantaina rajansa 17 uudelle eurooppalaiselle maalle ja höllentää matkustusrajoituksia 11 Euroopan ulkopuolisen maan kanssa. Myös ravintoloiden aukioloon, anniskeluun ja asiakasmääriin liittyvät rajoitukset poistuvat.

Osa koronaviruksen vuoksi asetetuista rajoituksista ja suosituksista on edelleen voimassa. Yli 500 hengen yleisötilaisuudet on pääsääntöisesti kielletty 1. elokuuta saakka. Myös etätyösuositus on voimassa elokuun alkuun asti.

Suomi avaa maanantaina rajansa 17 uudelle eurooppalaiselle maalle

Rajat avataan 12 Schengen-maahan, Alankomaihin, Belgiaan, Italiaan, Itävaltaan, Kreikkaan, Maltaan, Saksaan, Slovakiaan, Sloveniaan, Unkariin, Liechtensteiniin ja Sveitsiin.

Lisäksi matkustusrajoitukset puretaan Kyprokseen, Irlantiin, Andorraan, San Marinoon ja Vatikaaniin.

Suomen ja näiden 17 valtion välillä saa siis maanantaista alkaen matkustaa vapaasti.

Jo 15. kesäkuuta rajavalvonnasta luovuttiin Norjan, Tanskan, Islannin, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Rajoitukset jäävät voimaan muiden Schengen-maiden sekä Bulgarian, Kroatian, Romanian, Iso-Britannian sekä Monacon kohdalla. Näistäkin maista sallitaan työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne.

Raja ei siis aukea esimerkiksi Ruotsiin, missä tautitilanne on edelleen vaikea.

– Uskon, että moni ymmärtää, kun tilanne Ruotsissa on mikä on, kertoo yliluutnantti Jari Rantala Tornion ja Haaparannan väliseltä rajanylityspaikalta.

Rantalan mukaan rajalta on kevään aikana käännytetty viitisenkymmentä Ruotsista tulijaa päivässä, koska heillä ei ole rajanylitykseen riittäviä perusteita.

Huomisesta alkaen välttämättömäksi syyksi rajanylitykselle hyväksytään myös sukulaisuus ja suuriin kauppoihin liittyvät omaisuusjärjestelyt.

Suomesta voi matkustaa myös 11 Euroopan ulkopuoliseen maahan

Suomi myös höllentää matkustusrajoituksia Algeriaan, Australiaan, Georgiaan, Japaniin, Uuteen-Seelantiin, Ruandaan, Etelä-Koreaan, Thaimaahan, Tunisiaan, Uruguayhin ja Kiinaan.

Suomalaiset voivat nyt matkustaa näihin maihin ilman velvollisuutta omaehtoiseen karanteeniin. Kohdemailla saattaa kuitenkin olla omia rajoituksia suomalaisten maahantulolle.

Vastavuoroisesti näistä maista sallitaan työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne.

Nämä maat löytyvät myös EU-komission niin sanotulta vihreältä listalta. Komissio suosittelee matkailun avaamista näihin maihin, mutta lopullinen päätösvalta on jäsenmailla itsellään.

Vihreän listan maista Suomi ei vielä avaa matkailua Kanadaan, Marokkoon, Serbiaan tai Montenegroon liian suuren tartuntamäärän vuoksi.

Lisäksi Suomi sallii luonnonmarjojen poimijoiden maahantulon tietyin perustein.

Ulkoministeriö suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista niihin maihin, joiden osalta rajoituksista ei ole luovuttu. Hallitus arvioi matkustusrajoituksia uudelleen kahden viikon välein.

Lue lisää:

Matkustaminen helpottuu muun muassa useisiin EU-maihin ja Kiinaan

Ovi raolle maailmaan – Katso, mille EU:n ulkopuolisille maille komissio suosittaa matkailun rajoitusten purkua

Ravintoloiden aukiolo, anniskeluajat ja asiakasmäärät vapautuvat

Suuri osa ravintoloiden toimintaa säädelleistä rajoituksista poistuu kahdeltatoista maanantain vastaisena yönä.

Tarjoilia tuo tuoppeja pöytään Jyväskylän Revolutionissa.
Ravintoloiden on huolehdittava asiakkaiden turvaväleistä ja tarjottava mahdollisuus käsien pesuun. Kaikilla asiakkailla on myös edelleen oltava istumapaikka.Simo Pitkänen / Yle

Mikkelin Jälkipeli Pubin ravintolapäällikkö Jenna Immonen kertoo, että ravintolassa otetaan uudet ohjeet heti käyttöön ja jatketaan anniskelua puoli kahteen yöllä. Aiempien ohjeiden mukaan se on täytynyt lopettaa yhdeltä.

Immonen on myös hyvillään siitä, ettei ravintolan aukioloaikoja tai asiakasmääriä enää säädellä. Se auttaa selviytymään taloudellisesti.

– Olen huomannut, että monet kanta-asiakkaat haluavat tukea meitä, ettei vaan tarvitse laittaa lappua luukulle. He käyvät joka päivä, vaikka sitten kahvilla.

– Asiakkaat ovat myös olleet hirmuisen hyvällä tuulella, varmasti kaikki ovat iloisia siitä, että vihdoinkin pääsee näkemään ihmisiä

Ravintoloiden hygieniaa säädellään edelleen tarkasti. Helsinkiläisen On the Rocks Kallion vuoropäällikkö Suvi Auvisen mukaan asiakkaat ovat tähänkin saakka noudattaneet ohjeita mallikkaasti.

– Ihmiset kävelevät melkein suoraan sisään tullessaan laittamaan käsidesiä. Olen myös huomannut, että kukaan ei uskalla yskiä tai aivastaa ravintolassa.

Aiheesta voi keskustella 13. heinäkuuta kello 23 saakka.

Lue lisää:

Sushiöverit voi taas vetää buffetista – "Mukava tulla valmiiksi katettuun pöytään", asiakkaat iloitsevat ravintolarajoitusten kevennyksistä

Elviksen tyttärenpoika on kuollut

$
0
0

Yhdysvaltalaisen rock-laulaja ja näyttelijä Elvis Presleyn tyttären Lisa Marie Presleyn poika Benjamin Keough on kuollut sunnuntaina.

Tiedon vahvisti uutistoimisto AFP:lle Lisa Marie Presleyn manageri Roger Widynowski.

Widynowskin mukaan Lisa Marie Presley on surun murtama.

Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan 27-vuotias Keough teki ilmeisesti itsemurhan. Poliisilähteet kertoivat TMZ-sivustolle, että Keough olisi ampunut itseään. Hän löytyi Los Angelesin lähellä sijaitsevasta Calabasista Kaliforniassa.

Keough oli muusikko ja hän oli myös työskennellyt näyttelijänä. Hän oli harvoin julkisuudessa. Kuvien perusteella Keough muistutti ulkonäöltään isoisäänsä Elvistä.

Elviksen ja Priscilla Presleyn tyttärellä Lisa Marie Presleyllä on kolme muuta lasta.

Elvis kuoli vuonna 1977. Hän oli kuollessaan 42-vuotias.

Tankkaamaan kilometrien jono, ilmaista polttoainetta odotettiin jo aamuviideltä – Vesa Keskisen synttäritempaus iskee kuluttajiin, mutta ei aiheuta bensasotaa

$
0
0

Kyläkauppa Keskisen ilmainen bensanjakelu on vetänyt kansaa jo aamuvarhaisesta Alavuden Tuuriin Etelä-Pohjanmaalla. Paikalla olevan järjestysmiehen mukaan ensimmäinen jonottaja saapui jo aamuviideltä.

Iltapäivällä autojono oli jo useita kilometrejä. Liikenne paikalla ohjattiin niin, että valtatie 18 ei ruuhkautuisi, vaan jonot kulkivat Alavuden suunnasta pienempää Aspinmäentietä ja toisesta suunnasta Kyläkaupan pihan kautta Väkkäräpakantietä. Paikalle on järjestetty liikenteenohjaus.

Keskisen tankkauspisteessä saa tänään maanantaina kello 17:sta keskiyöhön saakka tankata – ihan ilmaiseksi. Kyse on Vesa Keskisen syntymäpäiväkampanjasta.

Bensan alennusmyynti on aiemminkin kuulunut Keskisen markkinointitempauksiin.

Viimeksi polttoainetta myytiin Tuurissa Keskisen syntymäpäivänä eurolla ja seuraavaksi 52 sentin litrahintaan marraskuussa samaan aikaan, kun Seinäjoella avattiin Ideapark.

Uteliaisuudesta paikalle

Juha Mäkinen tuli Peräseinäjoelta ilmaisen bensan perässä. Autosta löytyy kirja ja tietokone, joten tekemistä riittää, vaikka jonottaminen kestäisi kauan. Myös eväitä löytyy. Hänen mielestään kampanja on onnistunut.

– Vesa on ihan päällikkö tyyppi. Hän pistää hyvän kiertämään ja muutkin kauppiaat voisivat ottaa mallia, sanoo Mäkinen.

Hän uskoo, että kyläkauppa saa tästä paljon hyötyä, vaikka se voi maksaakin.

– En yleensä mitään ämpäreitä lähde jonottamaan. Nyt mietin, että jos pääsee hyviin lähtöasemiin, niin kannattaa. Ei tämä nyt niin paha rasti ole. Oli myös mukava nähdä tämä ihan uteliaisuudesta, sanoo Mäkinen.

Peräseinäjokinen Juha Mäkinen jonotti ilmaista bensaa.
Juha Mäkinen tuli Peräseinäjoelta Alavudelle jonottamaan ilmaista bensaa, mutta myös uteliaisuudesta. Antti Kettumäki / Yle

Kilpailijat eivät hätkähdä

Kilpailijat ottavat Keskisen tempaukset rauhallisesti, eivätkä ole lähdössä vastaiskuun. Osuuskauppa Eepeen liikennemyymälä- ja polttonestekaupan toimialajohtaja Juhamatti Aronen sanoo, että tämäntyyppinen kampanjointi ei kuulu toimintatapoihin.

– Jokainen tekee omien malliensa mukaan markkinointitoimia. Meidän strategiaan tällaiset eivät kuulu, sanoo Aronen.

Hän myös arvioi, että ilmainen bensanjakelu on varmasti kohtuullisen kallis toimenpide. Samaa sanoo Kuortaneen Nesteen yrittäjä Vesa Jaskari.

– Polttoainemarkkinat ovat olleet jo vuosia täysin kuralla öljy-yhtiöiden pitäessä päivittäin "synttäreitä” kylmäasemilla ympäri Suomen. Toki näin rajua tarjousta ei vielä ole ollut, mutta kaiman tempaus ei yllätä, toteaa Jaskari.

– Keskinen saa näkyvyyteen nähden edullista mainosta läpi Suomen eli bisnesmiehenä osaa hienosti ottaa hyödyn kampanjasta, pohtii Jaskari.

Vesa Keskisen syntymäpäivähoukutin tehoaa.
Antti Kettumäki / Yle

Trilogian päätös

Kauppias Vesa Keskinen on tunnettu erikoisista tempauksistaan, mutta tämä saattaa olla rajuin. Palaute on ollut myönteistä, pääasiassa hämmästelyä, mutta on joku myös hulluksi haukkunut.

– Onhan tämä hulluttelua, mutta kaikkea pitää kokeilla, elämä on sitä varten, sanoo Keskinen.

Ilmaisen polttoaineen jakelusta tuleva tappio voidaan aika tarkkaan arvioida. Kahden aiemman kerran perusteella menekki määräytyy sen mukaan, miten isotankkisia autoja tulee. Keskinen arvioi, että illan aikana kuluu 25 000 litraa polttoainetta.

– Kyläkaupan kukkarolle se on kallista, arviotu tappio on 40 000 euron luokkaa.

Idea kehitettiin vuosi sitten ja tarkoitus oli juhlistaa kauppiaan syntymäpäivää kerran näin.

– Tämän piti olla vaan yhden kerran synttäripäivänä. Tavoite oli tehdä historian kovin myyntipäivä, mutta päätettiin, että jos ei tule, niin sitten tehdään uusi kampanja. Sitten tuli ajatus tehdä trilogia. Tämä on synttärilahja asiakkaille, toteaa päivänsankari.

Keskinen sanoo, että tämä oli kolmas ja viimeinen bensaralli. Trilogia päättyy tähän, mutta seuraavat ideat ovat jo muhimassa.

Vesa Keskinen viettää tänään syntymäpäiviään.
Kauppias Vesa Keskinen viettää tänään 13.7. syntymäpäivää. Antti Kettumäki / Yle

Yli 100 vuotta sitten alettiin suunnitella kanavaa, joka yhdistäisi Suomen suurimman järven osat toisiinsa – koronavirus voi nyt saada pyörät pyörimään

$
0
0

Saimaa on Suomen suurin järvi, mutta sen kaksi osaa, Pien-Saimaa ja Suur-Saimaa, ovat ikävästi erillään toisistaan.

Vesimatka Pien-Saimaalta Suur-Saimaalle, esimerkiksi Lappeenrannasta Puumalaan, on pitkä. Sitä lyhentävää Kutilan kanavaa on suunniteltu Taipalsaarelle jo yli sata vuotta.

Noin 400 metriä pitkä kanava lyhentäisi matkaa yli 10 kilometriä.

– Muistan jo lapsuudestani 1950-luvulta meillä jonkin aikaa asuneen maanmittarin, joka teki kanavasuunnitelmia, Kutilanlahden rannalla vakituisesti asuva Marja-Leena Siipola kertoo.

Kutilan kanava
Kutilan kanava avaa nopeamman yhteyden Pien-Saimaalta Suur-Saimaalle.Yle

Ikuiselta tuntuva hanke jo vähän kyllästyttää paikallisia.

– Kanavan rakentamista on vatkattu edestakaisin niin kauan kuin minä muistan, Kutilanlahden kesäasukas Teemu Leinonen kertoo.

Nyt kanavan rakentaminen näyttää kuitenkin olevan lähempänä kuin koskaan aikaisemmin.

Suunnitelmat jo pitkällä

Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikön Matti Vaittisen mukaan kanavan rakentamissuunnitelmat ovat jo pitkällä.

– Kaikki Kutilan kanavan perusselvitykset on nyt tehty. Seuraava vaihe on mennä tarkempiin rakennesuunnitelmiin. Niitä ovat muun muuassa tie- ja vesisuunnitelma ja vesiluvan hakeminen, Vaittinen sanoo.

Kanava kulkisi noin 400 metrin matkan Taipalsaarella paikalla, jossa Pien-Saimaa ja Suur-Saimaa ovat vain ohuen harjukannaksen etäisyydellä toisistaan. Nykyään veneilyreitti järvien välillä on huomattavasti idempänä.

Ilmakuva Kutilan kanavan paikasta
Kanava tulisi kohtaan, jossa Suur-Saimaa ja Pien-Saimaa ovat aivan lähellä toisiaan Taipalsaarella.Arto Hämäläinen

Etelä-Karjalan liiton alustavan kustannusarvion mukaan kanava maksaisi noin 15 miljoonaa euroa. Hinta muodostuisi kanavasta, rakennettavista teistä ja sillasta sekä kahdesta pumppaamosta.

Eniten maksaisi kanavan ylittävä silta, jonka alta pitäisi päästä kulkemaan purjeveneellä.

Kutilan sillan havainnekuva. Sillan korkeus olisi 18,5 metriä.
Sillan alta pitäisi päästä purjeveneellä.FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Pumppaamoja kanavaan tarvitaan siirtämään Suur-Saimaan puhtaampaa vettä rehevöityneelle Pien-Saimaalle.

Kanavan rakentamista onkin perusteltu muun muassa Pien-Saimaan veden laadun parantamisella.

Kanavayhtiö jo suunnitteilla

Etelä-Karjalan liitto ja maakunnan kansanedustajat ovat lobanneet viime aikoina voimallisesti kanavahanketta valtion johdon suuntaan.

Viimeksi kesäkuussa kanavan rakentamista esiteltiin tasavallan presidentille Sauli Niinistölle, kun presidentti kävi virtuaalisella kuntavierailulla Taipalsaarella.

Kanavasuunnitelma on myötätuulessa myös alueen kuntien keskuudessa. Taipalsaari ja Lappeenranta suunnittelevat jo yleishyödyllistä yhtiötä pyörittämään kanavaa.

Etelä-Karjalan liitto valmistelee kanavayhtiön yhtiömuoto- ja liiketoimintasuunnitelmia kesän aikana.

– Voittoa tavoittelemattoman yhtiön ainoa tarkoitus on saada Kutilan kanava rakennettua ja toiminta käyntiin, Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen kertoo.

Taipalsaaren kunnanhallitus on päättänyt tuoda kanavayhtiön perustamisen kunnanvaltuuston päätettäväksi syksyllä. Myös Lappeenranta on valmis tekemään asiassa päätöksiä syksyllä.

Kunnat odottavat valtion rahoituspäätöstä

Ennen tätä molemmissa kunnissa odotetaan kuitenkin valtion rahoituspäätöstä kanavan rakentamisesta.

– Kesän aikana pitäisi saada käsitys valtion rahoituksesta niin, että asia etenisi meillä valtuustossa myönteisesti, Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa kertoo.

Samoilla linjoilla ollaan myös Lappeenrannassa.

– Lappeenrannan reunaehtoina on, että valtiolta pitää saada merkittävä rahoitusosuus ja että Taipalsaari osallistuu rahoitukseen samalla summalla kuin Lappeenranta, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola sanoo.

Etelä-Karjalan liiton laskemasta alustavasta noin 15 miljoonaa euron kustannusarviosta tulisi sekä Lappeenrannalle että Taipalsaarelle maksettavaksi noin 2,5 miljoonaa euroa. Valtion osuudeksi tulisi näin noin 10 miljoonaa euroa.

Kanavan rakentamiseen yritetään saada mukaan myös Lemi ja Savitaipale pienemmillä summilla

Kanavalle toivotaan valtion ja EU:n elvytysrahaa

Etelä-Karjalan liitossa uskotaan, että hankkeelle on mahdollista saada valtion ja EU:n rahaa.

Ympäristöpäällikkö Matti Vaittisen mielestä kanavan rakentaminen olisi erityisen hyvä kohde nyt, kun Suomen valtio ja EU valmistelevat elvytyspaketteja koronakriisin vuoksi.

– Kutilan kanava, jos mikä, on elvytysinvestointi. Tämä tukee monia sektoreita kuten elinkeinotoimintaa, matkailua, vesiliikennettä ja ympäristöä, Vaittinen korostaa.

Etelä-Karjalan liitto heittää jo verkkoja veteen valtion rahoituksen saamiseksi.

– Seuraamme hyvin tarkkaan, kun eri elvytysohjelmia käynnistetään, Vaittinen sanoo.

Elinvoimaa vai ohitustie

Taipalsaaren kunnan ja Etelä-Karjalan liiton johdossa uskotaan, että kanava voi tuoda uutta elinvoimaa kuntaan.

– Kyllähän se johtoajatus on, että tämän pitää tulevaisuudessa myös tuottaa taloudellista hyötyä. Tässä on mahdollisuuksia matkailu-, majoitus-, ja ravintolapalveluihin, Ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen sanoo.

Kaikki paikalliset asukkaat eivät ole yhtä vakuuttuneita asiasta.

– Taipalsaaresta voi tulla vain läpikulkupaikka, jonka kautta liikutaan entistä nopeammin Lappeenrannan ja Puumalan välillä. Nykyään Taipalsaarella ei ole juurikaan paikkoja, joissa olisi syytä pysähtyä, Kutilanlahden kesäasukas Teemu Leinonen epäilee.

Teemu Leinonen
Teemu Leinonen epäilee, että kanavan käyttäjät eivät jää käyttämään Taipalsaaren palveluja. Kare Lehtonen / Yle

Ainakin Lappeenrannassa kanavan uskotaan lisäävän turismia kaupungissa.

– Matkailu- ja risteily-yrityksille tulisi erilaisia reittivaihtoehtoja, mikä toisi lisää kysyntää, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola sanoo.

Ympäristönäkökulma mietityttää

Kanavahanketta perustellaan pitkälti myös ympäristösyillä.

Kutilan kanavan yhteyteen on tarkoitus rakentaa kaksi pumppuasemaa, jotka pumppaavat Suur-Saimaan puhtaampaa vettä rehevöityneen Pien-Saimaan puolelle parantamaan veden laatua.

Pumppaamoista on saatu hyviä kokemuksia muualla Pien-Saimaalla.

– Puhdas vesistö vetää ihmisiä puoleensa ihan eri tavalla kuin rehevöitynyt vesistö. Sitä ei pysty rahassa mittaamaan, ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen korostaa.

Kutilanlahden kesäasukkaan Teemu Leinosen mielestä veden laadun parantaminen ei välttämättä kuitenkaan edellytä kanavan rakentamista. Hänen mielestään kanavan perustelu ympäristönäkökohdilla onkin ontuva.

– Ei ne veneet täällä lahdella pyhällä hengellä kulje vaan fossiilisilla polttoaineilla, Leinonen huomauttaa.

Teemu Leinonen seisoo laiturilla
Kanava toisi Kutilanlahdelle lisää liikennettä.Kare Lehtonen / Yle

Yritykset eivät matkusta, vaikka rajoja avataan: videopalavereista ei ole paluuta entiseen, sanovat johtajat

$
0
0

Yritykset ovat suorastaan hämmästyneitä siitä, miten helppoa on työnteko ilman matkustamistakin.

Koronavirus lopetti työmatkailun kuin seinään keväällä. Ulkomailla toimivissa suomalaisyrityksissä matkustetaan edelleen vähän, vaikka rajoja on jo avattu useisiin maihin.

Vaikuttaa myös vahvasti siltä, että sama linja jatkuu koronan jälkeenkin: etäpalaverit toiselle puolelle maapalloa ovat tulleet pysyäkseen.

Matkoja ei ole, vaikka rajat ovat auki

Hallitus ilmoitti viime keskiviikkona, että tästä päivästä lähtien sisärajavalvonnasta luovutaan useiden maiden osalta. Jo aiemmin valvonnasta luovuttiin Norjan, Tanskan, Islannin sekä Baltian maiden osalta.

Osa suomalaisista yrityksistä aikoo jatkaa matkustamista maihin, joiden osalta rajavalvonta päättyy.

Metsäkoneyritys Ponssessa matkustusohjeita päivitetään hallituksen ohjeistusten mukaan, mutta matkoja tehdään kuitenkin hyvin vähän, kertoo toimitusjohtaja Juho Nummela.

– Kyllä me olemme edelleen varovaisesti liikkeellä.

Ponssen lisäksi muun muassa Lujabetonin ja Abloyn ohjeistus on, että matkustusta tulee välttää ja etäyhteyksiä suositaan aina kun mahdollista.

– Meillä on jonkin verran painetta käydä Ruotsissa ja Venäjällä, joissa on meidän tehtaita, mutta yritetään vielä toistaiseksi välttää matkustamista niihin, kertoo Lujabetonin henkilöstöjohtaja Mikko Satuli.

Joillakin yrityksillä matkustusohje on edelleen tiukempi, ja yrityksissä matkustetaan vain silloin, kun se on täysin välttämätöntä. Näin on esimerkiksi IT-palveluyritys CGI:ssä.

Metsäkonevalmistaja Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela.
Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummelan mukaan matkustaminen vähenee yrityksessä pysyvästi. Kuvassa Nummela huhtikuussa 2019.Antti Karhunen / Yle

Etätyö onnistuu jopa matkustamista paremmin

Kaikissa Ylen haastattelemista yrityksissä kehutaan etätyön onnistumista, eikä yhdessäkään uskota, että enää palattaisiin entiseen.

– Melkein voi hämmästellä sitä miten hyvin tämä uusi normaali on meille iskenyt. Itse en ole kuullut yhtään marmatusta tai valitusta siitä, että nyt olisi välttämätön pakko matkustaa, sanoo CGI:n Pohjoismaiden turvallisuusjohtaja Jens Säynäjärvi.

Etäpalavereissa nähdään paljon hyvää: matkakulut pienenevät ja asioihin voidaan reagoida nopeasti. Joissakin paikoissa ollaan huomattu, että työajan käyttö on entistä tehokkaampaa.

– Etätyöskentely on onnistunut ällistyttävän hyvin. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että matkustamista pystytään jonkin verran vähentämään, sanoo Abloyn henkilöstöjohtaja Petri Lempiäinen.

Ponsse on jo päivittänyt etätyöhjeensa pysyvästi niin, etteivät kasvokkaiset tapaamiset ole enää aina välttämättömiä.

– Se oli työn tekemiseen iso muutos, mutta se toimi hyvin ja oli itse asiassa aika tehokasta, Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela toteaa.

CGI:n Säynäjärvi uskoo, että matkustaminen vähenee kaikilla aloilla kaikkialla maailmassa, kun on ymmärretty, ettei se ehkä olekaan aina tarpeellista.

– Ihmisen muisti on tietysti aika lyhyt, mutta luulen, että me emme kyllä koskaan enää palaa normaaliin päiväjärjestykseen.

Aiheesta voi keskustella 14.7.2020 klo 23 saakka.

Lue lisää:

Suomi jatkaa rajaliikenteen rajoitusten purkamista – näihin maihin rajat aukeavat 13.7. alkaen

Haaveiletko kesälomamatkasta ulkomaille? Minne pääsee ja minne ei? Katso 19 maan koronatilanne

Matkailuala kiittelee hallitusta matkustusrajoitusten höllentämisestä – Espanjan ja Ruotsin avautumista toivotaan mahdollisimman pian

Puolan vaaleja leimasivat vaalitarkkailijoiden mukaan vihamielinen kampanjointi ja valtiollisen median puolueellisuus

$
0
0

Puolan presidentinvaaleja sävyttivät puolueellisuus ja vihamielisyys, raportoivat kansainväliset vaalitarkkailijat maanantaisessa lausunnossaan.

Istuva presidentti Andrzej Duda peittosi sunnuntaina presidentinvaalin toisella kierroksella vastaehdokkaansa Rafal Trzaskowskin. Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusneuvoston (Etyj) tarkkailijoiden mukaan ehdokkaat saivat kampanjoida vapaasti, eikä äänestysjärjestelyissä havaittu puutteita.

Kampanja kuitenkin kärjistyi tarkkailijoiden mukaan toisella kierroksella entistä hyökkäävämmäksi etenkin Trzaskowskia kohtaan. Negatiivista kampanjointia ja loanheittoa esiintyi molemmin puolin, ja kannattajien yhteenotot kärjistyivät ajoittain väkivaltaisiksi. Poliitikkoihin ja toimittajiin kohdistui myös uhkauksia.

Tarkkailijat kritisoivat Puolaa jo kesäkuussa siitä, että valtion tv-kanava oli näkyvästi istuvan presidentin puolella. Sekä kyseisellä kanavalla että Dudan kampanjassa käytettiin myös homofobista, muukalaisvihamielistä ja juutalaisvastaista retoriikkaa.

Julkisen vallan käyttäjien kampanjointia koskeva sääntely on tarkkailijoiden mukaan riittämätöntä, mikä hämärtää valtion ja puolueen eroa. Esimerkiksi pääministerin kampanjointi istuvan presidentin puolesta antoi tälle tarkkailijoiden mukaan liiallista etua.

Lue myös:

Analyysi: Puolan presidentti Andrzej Duda voitti jatkokauden täpärästi – pystyykö hän yhdistämään jakautuneen kansan?


WHO:n pääjohtaja koronapandemiasta: Paluuta "entiseen normaaliin" saadaan vielä odottaa

$
0
0

Maailman terveysjärjestö WHO ei toistaiseksi näe paluuta koronaviruspandemiasta "vanhaan normaaliin".

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus varoitti maanantain tiedotustilaisuudessa liian monen maan tähtäävään väärään suuntaan koronavirukseen liittyvissä toimissa.

Pääjohtaja Ghebreyesus korosti koronaviruksen olevan edelleen yhteiskunnan suurin vihollinen, mutta monien maiden toiminta ei hänen mukaansa vastaa tilannetta.

Maailman maat eri vaiheissa – jotkut valppaina uuden aallon varalta, jotkut edelleen tartuntapesäkkeitä

Ghebreyesusin mukaan maailman maat voi koronaviruksen suhteen jakaa tällä hetkellä neljään kategoriaan: niihin jotka olivat valppaana ja välttivät suuret tartunta-aallot, niihin jotka ovat saaneet suuren tartunta-aallon kuriin, niihin jotka ovat lieventäneet rajoituksia mutta ovat luisumassa takaisin pahempaan tilanteeseen ja niihin, jotka ovat tiiviissä tartuntavaiheessa.

Moni rajoituksia purkanut maa on Ghebreyesusin mukaan kokenut uuden nousun tartuntamäärissä, jos ne eivät ole ottaneet käyttöön menetelmiä, jotka todistetusti vähentävät riskejä. Ghebreyesus korosti myös selkeän johtajuuden tärkeyttä pandemiasta selviämisessä ja kritisoi ristiriitaisia viestejä välittäneitä johtajia.

- Tästä pandemiasta ei ole oikotietä ulos, pääjohtaja totesi. Hänen mukaansa maailman johtajien ristiriitaiset viestit murentavat kansalaisten luottamusta kriisistä selviytymisen suhteen.

Tilusjärjestely helpotti tilan töitä ja auttaa parantamaan satoa – Suomen tilusjärjestelyistä suurin osa tehdään tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalla

$
0
0

Peltoalueen tilusjärjestelyillä pyritään lohkoja yhtenäistämällä tehostamaan tuotantoa ja siten luomaan suurempia peltokokonaisuuksia.

Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla maanviljelijä Teemu Mikkolan 150 hehtaarin tilalla 56 lohkoa väheni 48 lohkoon, jonka ansiosta peltoalueita saatiin tiivistettyä kuuteen suurempaan, jopa yli kymmenen hehtaarin lohkoon. Mikkolan mielestä tilusjärjestely tehostaa tuotantoa, tekee työstä mielekkäämpää ja on samalla ympäristöystävällinen teko kun ajaminenkin vähenee.

– Ennen tilusjärjestelyä oli valtavasti huonomuotoisia, pieniä peltotilkkuja. Ristiin rastiin kuljettiin, oli huonot tiet ja huonot ojitukset. Kaiken kaikkiaan paljon käyttämätöntä potentiaalia, Mikkola sanoo.

Taloudellinen hyöty ei ole kuitenkaan päällimmäinen syy peltotilusten järjestelylle, selvää on kuitenkin, että säästöä syntyy polttoainekuluissa sekä ajankäytössä.

– Tiluksia on helpompi hallinnoida ja pitää kunnossa, ja sitä kautta satotasoja on parempi nostaa, Mikkola toteaa.

Teemu Mikkola hymyilee.
Maanviljelijä Teemu Mikkolan tiluksilla järjestely on jo toteutettu.Kalle Niskala / Yle

Ennätyksellisen paljon Etelä-Pohjanmaalla

Suomessa toteutetaan tänä vuonna tilusjärjestelyt noin 24 000 hehtaarilla. Tästä 14 000 hehtaaria, eli reilusti yli puolet, on Etelä-Pohjanmaalla.

Suurin syy tähän on Maanmittauslaitoksen vastaava johtaja Timo Potkan mukaan se, että kysyntä tilusjärjestelyille on Etelä-Pohjanmaalla ollut erittäin suurta. Samalla varsinkin rannikkoseudulla on saatu hankkeita valmiiksi, jolloin resursseja uusien peltotilusten järjestelyille on vapautunut.

– Keski-Pohjanmaalla on tehty paljon uusjakoja jo 1950-luvulta ihan näihin päiviin saakka. Etelä-Pohjanmaalla tilusjärjestelyitä on historiassa tehty vähemmän ja siksi siellä korjaamistarvetta on olemassa, selventää Potka maakuntien välisiä eroja.

Tällä hetkellä Rannikko-Pohjanmaalla on käynnissä kolme tilusjärjestelyä ja Keski-Pohjanmaalla ainoastaan yksi. Potkan mukaan Keski-Pohjanmaalta on tullut kuitenkin paljon kyselyjä ja lähitulevaisuudessa sielläkin käynnistyy uusia hankkeita.

Maanmittauslaitoksen vastaava johtaja Timo Potka seisoo virastotalon pihalla.
Timo Potka Maanmittauslaitokselta tietää, että tilusjärjestelyihin liittyy myös haasteita.Sebu Björklund/YLE

Myös tunnetta pelissä

Timo Potkan mukaan maa-asioihin liittyy aina tunnetta, eikä sen vuoksi myöskään tilusjärjestelyistä selvitä ilman pieniä selkkauksia.

Iso haaste on kuitenkin kaikkien kehitystarpeiden yhteensovittaminen parhaalla mahdollisella tavalla.

Suurimpana motivaattorina on kustannustehokkuus eli kun etäisyydet lyhenevät ja lohkot suurenevat, tuotanto on tehokkaampaa. Tämä on myös ympäristön kannalta hyvä asia.

Myös Teemu Mikkola tiedostaa, että aina on eturistiriitoja kun ihmisten omaisuudesta puhutaan, eikä sen vuoksi pieniltä erimielisyyksiltä voi välttyä. Mutta mikä tärkeintä, kaikesta on selvitty ja välit ovat muihin maanomistajiin pysyneet kunnossa.

Välillä on noussut esiin huoli luonnon monimuotoisuuden menettämisestä sitä mukaa, kun lohkot suurenevat. Timo Potkan mukaan tämä pyritään ottamaan suunnittelussa huomioon.

– Toisaalta on myös tarve tilusjärjestelyille. Jos ajatellaan suomalaista ruokahuoltoa ja maatalouden kannattavuutta, niin kyllä tilusjärjestely kuitenkin on se keino parantaa kannattavuutta, ja isompia viljeltäviä kokonaisuuksia tarvitaan.

Pitkä prosessi ja rajalliset resurssit

Tavoiteaika tilusjärjestelyn toteutukselle on viisi vuotta, mutta Potka haluaisi nähdä järjestelyjä, jotka viedään läpi jopa kolmessa vuodessa. Sitä nopeammalla aikataululla ei hänen mukaansa oikeastaan voi peltojen tilusjärjestelyä toteuttaa, koska silloin tilojen viljelykierron kanssa tulee haasteita.

Tämänvuotinen hehtaarimäärä on myös aika lailla maksimi, mitä voidaan kerralla käsitellä, sillä tilusjärjestelyt vaativat aina käsittelyajan lisäksi myös taloudellista pääomaa.

Tarvetta tilusjärjestelyille myös jatkossa kuitenkin on.

Teemu Mikkolan mielestä olisi hyvä käytäntö tehdä tilusjärjestelyt vaikka kerran joka sukupolvi.

– Maatalous kehittyy, tilakoko kasvaa ja tilojen määrä vähenee. Kyllä tilukset lähtevät uudelleen pirstaloitumaan, jos ei niitä jossain vaiheessa taas kasata, Mikkola toteaa.

Lue seuraavaksi:

Tilusjärjestelyillä maatalouden tuotto ja tehokkuus paranisi – Viljelijä: "Tieajo väheni 2800 kilometriä, matkan Sievistä Pariisiin"

Uusi uhka siileille? Robottiruohonleikkurit tuhosivat kahden eri pihan siiliperheet

$
0
0

Kun inkoolainen eläinlääkäri Kaisa Wuorimaa sai tarkastettavakseen siilinpoikasia, joiden emo oli kuollut robottiruohonleikkurin alle, ajatteli hän tapauksen olevan onneton sattuma.

Reilu viikkoa myöhemmin Wuorimaan klinikalle tuotiin jälleen siili. Tällä kertaa aivan toisesta pihasta tuotiin emo, jonka neljä poikasta puolestaan koki kohtalonsa robottileikkurin hampaissa.

– Alkoi kyllä ahdistaa. Aivan turhaa kärsimystä, tuollaista ei pitäisi päästä tapahtumaan. Se on siilille tuskallinen kuolema ja aivan tarpeetonta.

Kovia kokeneet siilit tuotiin aluksi Inkoon Bärösundissa sijaitsevaan löytöeläintaloon kahdelta eri pihamaalta, poikaset Karjaalta ja yksinäinen emo Kemiönsaarelta.

Ensiksi Skeppsdal Family -löytöeläinkodin pitäjä Päivi Räty kohtasi viisi orpoa poikasta.

– Ne olivat hyvin pieniä, 70-80 gramman painoisia ja todella kuivuneita. Aloitimme nesteytyksen eli oireenmukaisen hoidon.

Hoito onnistui ja nyt siilinpoikaset ovat kasvaneet 300 gramman painoisiksi suursyömäreiksi.

Orpoina pelastetut siilinpoikaset painoivat löytöeläinkotiin saapuessaan vain 70 grammaa. Nyt suursyömärit ovat 300g painoisia.
Orpoina pelastetut siilinpoikaset painoivat löytöeläinkotiin saapuessaan vain 70 grammaa. Nyt suursyömärit ovat 300g painoisia.Löytöeläinkoti Skeppsdal Family

Viime viikolla löytöeläinkodin suojaa tarvittiin jälleen.

– Meille tuotiin mammasiili ja kuvista näimme, että sen neljä poikasta oli silpoutunut robottiruohonleikkurin alle, löytöeläinkotia pitävä Päivi Räty kertoo.

Räty pohtii, että ehkä ihmiset luulevat, etteivät siilit liiku päivisin tai että siili on niin kookas, ettei se pysty jäämään robottileikkurin alle.

– Mutta siili pystyy painamaan itsensä ihan littanaksi maahan. Se menee pienelle rullalle ja jää kyhjöttämään, koska se on sen tapa puolustautua eli jää aivan varmasti alle.

Poikasensa menettänyt emo ei itsekään selvinnyt ilman vammoja, sillä se on varmuudella menettänyt toisen silmänsä.

– Siilimammaa edelleen nesteytetään, ruokitaan ja lääkitään. Se on alkanut syömään vähän itse, mutta on aktiivisessa hoidossa useamman viikon, ennen kuin pääsee takaisin luontoon.

Siilien pitää painaa pitkälti toista kiloa ennen kuin ne voidaan vapauttaa takaisin luontoon.
Siilien pitää painaa pitkälti toista kiloa ennen kuin ne voidaan vapauttaa takaisin luontoon. Löytöeläinkoti Skeppsdal Family

Myös ensinnä pelastettujen poikasten tie luontoon vapauteen on vielä pitkä, sillä niiden pitäisi painaa toista kiloa ennen vapauttamista.

– Ei ole yhtään sanottua, että ne pystyvät tänä syksynä vapautumaan. Keväällä niillä on paremmat mahdollisuudet selvitä, kun koko pitkä kesä on edessä.

Lue myös:

Satojen siilien pelastaja Siili-Seppo on huolissaan piikikkäiden ystäviensä tulevaisuudesta – hän uskoo, että ne häviävät ilman ihmisen apua

Herätys: Yritysten energiayhteisö vaikeuksissa, hovioikeus antaa tuomion MV-lehden oikeudenkäynnissä, mielenosoitukset jatkuvat Bulgariassa

$
0
0

Valtio tuki 5 miljoonalla eurolla uraauurtavaa energiayhteisöä Lempäälässä

Pirkanmaalle Lempäälään on valmistunut koko Euroopan mittapuulla poikkeuksellinen energiahanke. Kyse on yrityksille tarkoitetusta energiayhteisöstä, joka pystyisi tuottamaan paikallisesti lähes kaiken tarvitsemansa energian. Valtiolta miljoonien eurojen tuen saanut hanke on kuitenkin vastatuulessa, sillä viranomainen ei ole myöntänyt lupaa kytkeä verkkoon asiakkaita.

Hovioikeus antaa tuomion MV-lehden oikeudenkäynnissä

Ilja Janitskinia edustava asianajaja Anu Koivu (selin vas.), asianajaja Juha Räihä, asianajaja Markku Fredman ja sosialidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtajana aiemmin toiminut, MV-lehden vastaisen boikottikampanjan aloittanut Hanna Huumonen Helsingin hovioikeudessa 14. lokakuuta 2019.
Bäckman ja Janitskin tuomittiin maksamaan Arolle korvauksia ja hyvityksiä yhteensä yli 130 000 euroa.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Helsingin hovioikeus antaa tänään tuomion toimittaja Jessikka Aroon kohdistuneessa häirinnässä. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että Aroon kohdistuva vihakampanja sai alkunsa kun dosentti Johan Bäckman toimitti MV-verkkojulkaisusta vastanneelle Ilja Janitskinille Aroa koskevia aineistoja talvella 2016.

Sterilisaatio ei ole kaikille miehille ongelmaton toimenpide

Hoitaja ottaa korvakuumemittaria esille Lastensairaalan ensiapuosastolla
Suomessa tehdään miehille vuosittain noin 2 800 sterilisaatiota. Kuvituskuva.Laura Hyyti / Yle

Miehen sterilisaation haittavaikutukset tunnetaan Suomessa huonosti. Sterilisaatiota pidetään yleisesti melko ongelmattomana toimenpiteenä ja vaivattomana tapana hoitaa ehkäisy miehillä, jotka eivät halua enää lapsia. Pitkittynyt kipu voi haitata arjessa tai estää seksin. Nelikymppinen kolmen lapsen isä kärsi pitkään hankalista kivuista sterilisaation jälkeen.

Mielenosoitukset jatkuvat Bulgariassa

Kuvassa osoitetaan mieltä Bulgariassa heinäkuussa.
Bulgarian Sofiassa osoitettiin eilen maanantaina mieltä maan hallitusta vastaan. Mielenosoittajat vaativat muun muassa pääministeri Boiko Borisovin eroa. Nikolay Doychinov / AFP

Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Bulgariassa kuluneen viikon aikana. Protestit saivat alkunsa siitä, kun maan entisen kärkipoliitikon väärinkäytökset paljastuivat. Protestien juurisyyt ovat kuitenkin syvemmällä. Keräsimme kolme syytä, miksi maassa nähdään liikehdintää juuri nyt.

Tiistain sää on vielä epävakainen

Tiistain sääkartta.
Yle

Sade- ja ukkoskuurot jatkuvat vielä tiistaina etenkin maan keskivaiheilla. Eteläisin sekä pohjoisin osa maasta ovat kuitenkin poutaisia. Lämpötiloissa ei vielä tiistaina tapahdu suurta muutosta. Tiistain jälkeen sadekuurot vähenevät selvästi.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Fiskarsin matkailuvuosi näytti keväällä synkältä – sitten saapuivat kotimaiset turistit

$
0
0

Koronakriisi ja sen tuomat rajoitukset laittoivat monen kesäsuunnitelmat uusiksi.

Hallituksen asettamia matkustusrajoituksia aletaan purkaa maanantaina 13. heinäkuuta, mutta moni kaupunki on tänä kesänä kotimaanmatkaajien varassa.

Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla sijaitsevassa Fiskarsissa tapahtumakävijöiden ja ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on tänä kesänä pudonnut viidennekseen normaalista.

Alkuvuodesta Fiskarsin kävijämäärät jäivät puoleen vuoden 2019 luvuista. 
Kylän halkova Fiskarsinjoki on idyllinen.
Fiskars on suosittu kotimaan matkakohde.Petteri Bülow / Yle

Vuosittain kylässä vierailee noin 220 000 ihmistä. Tapahtumakävijöitä heistä on noin 50 000, ulkomaalaisia turisteja 40 000.

Viiden viime vuoden aikana Fiskarsin suosio on ollut kasvussa. Talvikaudella kävijöiden määrä on kasvanut peräti 85 prosenttia ja kesäkaudellakin 25 prosenttia. Kasvu katkesi koronaan. Alkuvuodesta kävijämäärät jäivät puoleen vuoden 2019 luvuista.

Fiskars Villagen johtajan Kari Selkälän mukaan tilanne on kuitenkin parantunut kesän mittaan. Kesäkuussa viime vuoden kävijämääristä oltiin jäljessä enää 25 prosenttia.

Siihen syynä on kotimaisten matkailijoiden kiinnostuksen kasvu. Selkälän mukaan kotimaan matkailijoiden osuus on kasvanut tänä vuonna selvästi.

Fiskarsissa kuitenkin toivotaan, että lieventyvät matkustusrajoitukset houkuttelisivat seudulle loppukesän aikana vielä jonkin verran keskieurooppalaisia matkailijoita.

Kari Selkälä
Kari Selkälä uskoo, että heinäkuussa Fiskarsissa päästään noin 85 prosenttiin viime vuoden matkailijamääristä.Petteri Bülow / Yle

Fiskarsiin matkailijoita vetävät historiallisen miljöön lisäksi taide, muotoilu ja käsityö. Lisäksi kylän saamat tunnustukset ovat lisänneet sen tunnettuutta. Vuonna 2019 Fiskars valittiin vuoden kotimaiseksi matkakohteeksi.

Tänä kesänä vetonaulaa toivotaan paikallisen Onoma-osuuskunnan Niitty-kesänäyttelystä. Koronakriisin takia näyttely päästiin avaamaan kuukautta myöhemmin kuin oli tarkoitus.

Vuonna 1996 perustettu osuuskunta järjestää vuosittain Fiskarsissa kesänäyttelyn. Viime vuonna Tehdas-näyttely keskittyi muotoilun tuotantoon esineiden tarinoiden kautta.

Tänä vuonna teemaksi valittiin ilmastonmuutos. Näyttelypäällikkö Emilia Hänninen kertoo, että Onoman taiteellinen toimikunta piti tärkeänä käsitellä ekologisia kysymyksiä paikallisesta näkökulmasta. Mukana on noin 30 taiteilijaa.

Fiskarsin kesänäyttely
Niitty-näyttelyssä on mukana noin 30 taiteilijaa.Petteri Bülow / Yle
Onoman taiteellinen toimikunta piti tärkeänä käsitellä ekologisia kysymyksiä paikallisesta näkökulmasta.  Emilia Hänninen

Niitty-näyttelyssä pohditaan nykytaiteen, muotoilun ja taidekäsityön keinoin esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhdetta ja sitä, miten ihmisen toiminta vaikuttaa ympäristöön.

Mukana on myös performansseja. Niitto-performanssissa taiteilijat niittävät kylän pellolla heinää, Vesistössä tutustutaan lähialueiden vesistöihin vesijuoksemalla. Kuparipajan pihalle puolestaan on rakennettu niitty.

Fiskarsissa esimerkkejä ihmisen ja luonnon suhteesta on tarjolla runsaasti.

Kylän läpi virtaava Fiskarin joki houkutteli satoja vuosia sitten paikkakunnalle teollisuutta. Valtaosa näyttelyn teoksista on sijoitettu vuonna 1818 kuparivasaratoimintaa varten rakennettuun Kuparipajaan.

Katja Öhrnberg oman teoksensa
Kuvataiteilija Katja Öhrnberg valmisti näyttelyyn Jatkuva kasvatus -teoksen.Petteri Bülow / Yle

Yksi mukana olevista taiteilijoista on Fiskarsissa asuva kuvataiteilija Katja Öhrnberg.

Öhrnberg kiinnostui Fiskarsin lähimetsissä liikkuessaan avohakkuista. Ne näyttivät hänen mielestään lohduttomilta.

Projektin myötä Öhrnberg alkoi tutustua metsänhoitoon ja sen eri keinojen hyviin ja huonoihin puoliin. Jatkuva kasvatus olisi hänen mielestään avohakkuita parempi vaihtoehto sekä taloudellisesti että luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Taide voi antaa hengähdyshetken ja positiivisia fiiliksiä, koska ilmastonmuutos voi olla aika pelottava ja ahdistava aihe. Katja Öhrnberg

Öhrnberg kuvasi Jatkuva kasvatus -teostaan varten avohakkuita Fiskarsissa ja sen lähialueilla. Karujen maisemien päälle hän maalasi värikkäitä versoja, runkoja ja juuria.

Öhrnbergin mukaan Niityn teoksista voi saada uusia ajatuksia ja näkökulmia ilmastonmuutokseen, mutta myös jonkinlaista lohtua.

– Taide voi antaa hengähdyshetken ja positiivisia fiiliksiä, koska ilmastonmuutos voi olla aika pelottava ja ahdistava aihe, Öhrnberg sanoo.

Fiskarsin kesänäyttely
Valtaosa Niityn teoksista on sijoitettu Kuparipajan mustaan ja valkoiseen saliin.Petteri Bülow / Yle

Niitty Fiskarsin Kuparipajassa 30.8.2020 asti.

Lue myös

Kesän matkailulla on isot panokset – lähimatkailun toivotaan pelastavan yritysten tulevaisuutta

Hallitukselta neljä miljoonaa tukea kotimaan matkailuun – elinkeinoministeri Lintilä: koronasta toipuminen vaatii yhteistyötä

Mietitkö ulkomaille matkustamista nyt, kun lisää rajoja avautui? Ota huomioon nämä asiat

$
0
0

Suomi avasi tänään rajansa monelle eurooppalaiselle maalle. Suomalaisten suosikkikohteista pääsee nyt matkustamaan vapaasti esimerkiksi Kreikkaan ja Italiaan.

Lisäksi matkustusrajoituksia höllennettiin 11 Euroopan ulkopuolisen maan kanssa.

Monia matkustamisen turvallisuus kuitenkin mietityttää. Mieliin on iskostunut väkijoukkojen välttely ja kehotukset suosia kotimaanmatkailua.

Tarkista kohdemaan omat säännöt, Kreikka vaatii koodin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoo, että ulkomailla pitää muistaa samat säännöt kuin kotimaassa.

– Kannattaa välttää kovin läheisiä kontakteja ja huolehtia käsienpesusta ja aivastushygieniasta.

Lisäksi pitää noudattaa paikallisten viranomaisten ohjeita. EU-maissa ohjeet ovat varsin samantyyppisiä.

Eri mailla on omia korona-sääntöjään, joista kannattaa ottaa etukäteen selvää matkatoimistoista tai ulkoministeriöistä.

Mailla saattaa olla myös omia rajoituksia maahantulolle. Esimerkiksi Kreikka vaatii matkustajia täyttämään 24 tuntia ennen lähtöä lomakkeen, jossa kysytään muun muassa tietoja asuinmasta ja vierailusta Kreikassa. Lomake löytyy matkatoimistojen nettisivuilta. Lomakkeen täytettyään saa sähköpostiin koodin, joka vaaditaan maahan pääsyyn.

TUI-matkatoimisto opastaa, että QR-koodin puuttuminen johtaa lennolle pääsyn eväämiseen. QR-koodin puuttuminen voi tuoda henkilölle 500 euron sakon.

Kreikassa kannattaa myös varautua satunnaisesti tehtäviin koronatestauksiin.

Joissakin maissa on systemaattisia koronatestauksia. Esimerkiksi Etelä-Koreassa tehdään testi saman tien ja näyte valmistuu päivässä.

Muista maskit!

Kuvassa on hengityssuojainta käyttävä Finnairin työntekijä Helsinki-Vantaan lentoasemalla heinäkuussa 2020.
Maski on monelle uusi kokemus, sillä Suomessa ei ole ollut edes suositusta käyttää maskia. Finnairin lentoemäntä käytti maskia 9. heinäkuuta.Silja Viitala / Yle

Maski on laitettava suun suojaksi jo lentokentällä ja sitä pidetään myös lentokoneessa. Finavia suosittelee maskin käyttöä ja monet lentoyhtiöt vaativat sitä. Mukaan kannattaa pakata useita maskeja.

Monissa Euroopan maissa maskin käyttö on pakollista julkisilla paikoilla, kuten joukkoliikenteessä ja kaupoissa. Maski on ollut pakollinen esimerkiksi Saksassa, jossa osavaltiot päättävät maskipakosta itsenäisesti.

Maski on monelle uusi kokemus, sillä Suomessa ei ole ollut edes suositusta käyttää maskia.

– Jos on itse tietämättään oireeton taudinkantaja, maskin tarkoitus on suojata muita, näillä perusmaskeillahan ei kovin hyvää suojaa saa muilta itselle.

Maskin tarpeellisuudesta oli kiistaa, mutta nyt koronatilanne on Suomessa niin hyvä, ettei maskin käytöstä puhuta.

Lentokoneeseen takaovesta

Kuvassa on täysi lentokone, jossa ihmiset käyttävät hengityssuojaimia.
Finavia suosittelee maskin käyttöä ja monet lentoyhtiöt vaativat sitä. Corendonin lomalento Amsterdamista Bulgarian Burgasiin lähti 26. kesäkuuta.Jeffrey Groeneweg / AFP

Lentoyhtiöt ottavat pääosin koneisiin jo täysiä matkustajamääriä. Aiemmin osa piti esimerkiksi penkkirivien keskimmäiset paikat tyhjinä.

Lentoyhtiöt pyrkivät ohjaamaan matkustajat koneisiin niin, ettei ihmisten tarvitse seistä jonossa lähekkäin eikä säntäillä vastakkaisiin suuntiin. Esimerkiksi Finnairin koneeseen mennään sisään takaosasta pienissä ryhmissä. Koneesta myös poistutaan ryhmissä.

Ihmisten mielikuvissa lentokoneissa on suuri riski saada tartunta. THL:n Salmisen mukaan tartuntariski on kuitenkin lennolla pieni.

– Hyvin harvoissa tapauksissa tartunta on tapahtunut lentokoneessa. Syynä on lentokoneen erittäin tehokas ilmanvaihtojärjestelmä. Ilma vaihtuu koko ajan ja kulkee suodattimien kautta.

Salmisen mukaan ilma ei kierrä koneen etuosasta taakse vaan paikallisesti yhden penkkirivin kohdalla. Tämä vähentää huomattavasti tartuntariskiä.

– Maskipakko on siellä ehkä vähän luottamuksen lisäämiskeino. Osa matkustajita myös toivoo sitä. Totta kai osaltaan voi vähentää riskiä.

Pidä turvaväli ja suosi ulkotiloja

Kuvassa on matkustaja Helsinki-Vantaan lentoasemalla heinäkuussa 2020.
Matkustaja odotti Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkopuolella 9. heinäkuuta.Silja Viitala / Yle

Tiiviitä ihmisryhmiä kannattaa välttää. Bussissa tai junassa täytyy pitää välimatkaa muihin, jos pystyy.

Esimerkiksi laivan tullessa satamaan ihmiset ovat yleensä pakkautuneet samaan kansikerrokseen odottamaan ulospääsyä.

Nyt niin ei pidä tehdä, vaan odotella rauhassa ovien avautumista väljemmissä tiloissa.

Tallinnan-risteilyllä oli heinäkuun alussa yksi lieväoireinen koronaan sairastunut henkilö, jolloin useita matkustajia altistui. Salmisen mukaan uusia sairastumisia ei ole ainakaan vielä ilmennyt.

Laivoille otetaan tavallista vähemmän matkustajia.

Salmisen mukaan pieniä tiiviitä sisätiloja, joissa ollaan pitkään yhdessä, olisi hyvä välttää.

– Ulkona on aina turvallisempaa kuin sisällä. Tällaisten infektioiden kannalta riskit ovat pienempiä kun ilma vaihtuu nopeasti ja auringonvalo vaikuttaa.

Maan tilanne voi muuttua äkkiä

Salmisen mukaan tilanne maailmalla vaihtelee paljon ja nopeat muutokset voivat olla mahdollisia.

– Kannattaa miettiä, onko kuitenkaan ihan välttämätöntä tänä vuonna matkustaa ulkomaille.

Miksi matkustamista tulisi yhä välttää, on Salmisen mukaan matematiikkaa:

– Suomessa tilanne on sen verran hyvä tällä hetkellä, että riski törmätä koronatapaukseen täällä on hyvin pieni verrattuna moneen muuhun maahan. Toki on maita, joissa se on yhtä pieni.

Suomen matkailualan liiton toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti on eri mieltä. Hän moittii, että rajoitusten purkamisesta huolimatta maan hallituksen linja on yhä, että älkää lähtekö.

– Viesti on ollut, että matkustus on negatiivista.

Mäki-Fränti toivoisi alan pääsevän jaloilleen. Hän muistuttaa, että matkailuala on kohdannut kriisin toisensa jälkeen. Muun muassa tuhkapilvi, tsunami ja terrori-iskut ovat opettaneet varautumista.

– Tämä on uudenlainen kriisi, mutta tällä alalla on paremmat valmiudet varautua kuin monella muulla.

Kukaan ei halua epidemian puhkeamista, joten eri maissa pyritään minimoimaan riskejä. Ihmisten halutaan myös tuntevan olonsa turvalliseksi. Monet matkanjärjestäjät hyväksyvät myös matkojen muutoksia ja perumisiakin tavallista joustavammin.

Lue aiheesta lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Matkailu avataan 28 maahan ja ravintolat saavat olla auki kellon ympäri – katso, mitkä rajoitukset muuttuvat maanantaina

"Laput naamalla ja käsidesiä taskussa, eiköhän tämä onnistu", todettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla – perusmaanantain matkustajista uupuu 90 prosenttia

Paavo Arhinmäki A-studiossa: Vasemmistoliitto kannattaa ansiosidonnaista kaikille – ehtona työttömyyskassojen pakkojäsenyys

$
0
0

Vasemmistoliitto kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista kaikille siten, että työttömyyskassaan kuulumisesta tehtäisiin pakollista. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kertoi puolueensa kannan Ylen A-studiossa.

– Kyllä se meidän mielestä olisi ihan järkevää sitä kautta, että kaikki kuuluisivat työttömyyskassoihin ja olisivat sitä kautta oikeutettuja ansioturvaan.

Keskustelu ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ulottamisesta kaikille työntekijöille ryöpsähti käyntiin viime viikolla, kun kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki antoi haastattelun Helsingin Sanomille.

Lepomäki osallistui myös A-studion keskusteluun. Hän korosti kokoomuksen kannattavan ansiosidonnaisen laajentamista oikeudenmukaisuussyistä.

Tällä hetkellä ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet saavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vaikka myös kassoihin kuulumattomat joutuvat maksamaan lakisääteisiä työttömyysvakuutusmaksuja.

Jäädessään työttömäksi kassaan kuulumaton henkilö on oikeutettu vain perusturvaan, joka voi olla satoja euroja pienempi kuin ansiosidonnainen työttömyysturva.

Kokoomus ei ole linjannut, kuinka ansiosidonnaisen laajentaminen tulisi puolueen mielestä käytännössä toteuttaa.

– Me emme ole lukinneet kantaa sen suhteen, miten se konkreettisesti toteutetaan. Se [pakollinen jäsenyys työttömyyskassaan] on yksi vaihtoehto. Toinen on tosiaan se, että Kela ottaa kopin heistä, jotka eivät kuulu kassaan, Lepomäki sanoi.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista selvitettiin Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella. Tuolloin arvioitiin, että uudistus maksaisi valtiolle enimmillään 280 miljoonaa euroa.

Arhinmäen mukaan vasemmistoliitto on sitoutunut siihen, että työttömyysturvan uudistus vaatisi tapahtuessaan lisää valtion rahoja. Lepomäki ei ottanut asiaan yhtä suoraa kantaa.

– Me ollaan sitä mieltä, että tämä on ensisijaisesti oikeudenmukaisuus kysymys. Kuten todettua, ne ihmiset, jotka osallistuvat ansiosidonnaisen rahoittamiseen, niin totta kai heille kuuluu se vakuutusturva myös, Lepomäki sanoi.

A-studion soittokierroksen perusteella myös kristillisdemokraatit ja nyt-liike kannattavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista heillekin, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan. Muilla puolueilla ei ole asiasta vielä julkilausuttavaa kantaa.

Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan on kirjattu, että yleisestä ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tehdään jatkoselvitys. Sitä ei ole vielä aloitettu.

Lue lisää:

Keskustan Kulmuni: Lomautetuista liki 30 000 jäi ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa – "Oikeudenmukaisuuskysymys, korjattava kuntoon"

Moni jää työttömyyskassan ulkopuolelle silkkaa tietämättömyyttään – Professori: "Typerin mahdollinen toimintatapa, jonka Suomessa voi valita"


"Pillidirektiivin" takia käytetyille uistimille ja muille kalastustarvikkeille täytyy järjestää erillinen jätteenkeräys

$
0
0

Harrastajakalastajat ja alalla toimivat yritykset ovat huolissaan vuoden kuluttua voimaan astuvasta niin sanotusta muovidirektiivistä. Tämän pillidirektiiviksikin kutsutun direktiivin täytäntöönpanon edellyttämää kansallista lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan Suomen ympäristöministeriössä.

Huolta alan toimijoissa herättää erityisesti se, että direktiivin mukaan vapaa-ajan kalastukseenkin pitää järjestää muovinkeräys. Vaatimus suututtaa alan yrittäjiä, sillä heidän mukaan vapaa-ajan kalastajat jättävät muovia luontoon hyvin vähän.

Keräyksen järjestäminen olisi yritysten mukaan raskas ja kallis operaatio.

– Kyllä tässä vapaa-ajankalastajat ovat nyt ottamassa muiden syntejä niskoilleen, sanoo Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua.

Korpua muistuttaa, että vain pieni osa vesien roskista tulee kalastuksesta. Ympäristökeskuksen erikoistutkija Sanna Suikkanen toteaa, että kalastustarvikkaiden, kuten vieheiden osuus kaikista rantaroskista on keskimäärin vain 0,06 prosenttia kaikilla rantatyypeillä.

Muun muassa Kuusamon Uistin ja Rapala ovat kirjelmöineet huolistaan ministeriölle ja Euroopan parlamentin suomalaisille edustajille. Yritysten mukaan erilliskeräys ja suhteettoman laaja tuottajanvastuu kurittaisi jo nykyisinkin ahtaalla olevaa suomalaista kalastusvälineteollisuutta, joka kamppailee muun maailman halpatuonnin ja piraattikaupan kanssa.

Tarkkaa suunnitelmaa ei vielä ole

Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Katariina Haavanlammi sanoo, että virkamiestasolla ja jopa poliittisella tasolla virkistyskalastajia ymmärretään tässä tilanteessa.

– Virkistyskalastajille ja harrastajakalastajille ei tule Suomessa kiinteää jätteiden keräysverkostoa, mutta ammattikalastajille sellainen on tulossa. Harrastajakalastajille jätteen keräys voitaisiin järjestää jollakin tapaa kampanjaluonteisesti, Haavanlammi ennakoi.

Katariina Haavanlammi muistuttaa puhuvansa nyt virkamiesnäkemyksestä. Mitään ei ole vielä kansallisella tasolla lyöty lukkoon. Edessä on vielä tarvittavien linjausten muodostaminen syksyn aikana poliittisella tasolla.

– Ymmärrykseni mukaan myös korkealla poliittisella tasolla vapaa-ajankalastajien ja alalla toimivien huoli ymmärretään hyvin, Haavanlammi sanoo.

Katariina Haavanlammi sanoo, että ympäristöministeriö järjestää vielä tulevan syksyn aikana sidosryhmätapaamisen kalastuksessa toimivien kanssa. Direktiivin täytäntöönpanolainsäädännön sisällöstä ja mahdollisista tulevista käytännöistä neuvotellaan muun muassa Kuusamon Uistimen ja Rapalan kaltaisten toimijoiden kanssa.

Kalastajan on vaikea ymmärtää

Aktiivisesti kalastusta harrastava kuusamolainen Pasi Kuusela sanoo, että harrastajakalastajat ovat hyvin vastuullista väkeä.

– Kalastajat ovat ympäristötietoisia ja heidän luontosuhteensa on kohdillaan. Eivät kalastajat kanna jokivarteen mitään ylimääräistä, vaan kaikki muovin käsittely tapahtuu kotona. Ja siimat ja roskat lähtevät kalapaikalta pääsääntöisesti kotiin jätteiden lajitteluun, Kuusela toteaa.

Pasi Kuusela heittää perhoa Kuusamossa.
Harrastajakalastaja Pasi Kuusela sanoo, että ainakin jokivarsilla kalastajat ovat siistiä porukkaa.Ensio Karjalainen / Yle

Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua komppaa Kuuselaa toteamalla, että yrittäminen loppuu, jos kalastajat alkavat käyttäytyä luonnossa huonosti.

– Jos meillä ei ole puhtaita vesiä, ei meillä ole bisnestä eikä kalastajiakaan, Korpua sanoo.

Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua kalalla.
Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpuan mukaan vapaa-ajan kalastajat eivät jätä muovijätteitään luontoon. Hän harrastaa itsekin vapaa-aikanaan kalastusta.Ensio Karjalainen / Yle

Pasi Kuuselaa huolettaa direktiivin mukanaan tuomat mahdolliset hintapaineet kalastajille.

– Kalastajien kukkarostahan kustannukset otetaan osin eli kalastusvälineet ja tuotteet kallistuvat, jos tätä hassua direktiiviä aletaan kirjaimellisesti noudattaa, Kuusela arvelee.

Voit keskustella aiheesta 14.7. kello 23:een saakka!

Hammaslääkäri Sallinen, putkimies Manninen ja insinööri Rantanen – suomalaisia huijataan keksityillä mainoksilla ja ilmeisen onnistuneesti

$
0
0

Suomeen on viime päivinä tullut valtava määrä keksintöjä, mikäli Youtubea ja Facebookia on uskominen. Niiden mainoksissa pyörii uskomattomia menestystarinoita suomalaisista keksinnöistä. Jos ne vain olisivat totta.

Yle tutustui näihin mainoksiin Youtubessa ja niitä oli lukuisia.

Esimerkiksi hammaslääkäri Marko Sallinen on videon mukaan kehittänyt uraauurtavan hammasharjan.

huijausmainoksessa on putkimies Mannonen
Suomalainen putkimies keksi uudenlaisen pölynimurin, väitti Youtube-mainos. Kuvakaappaus Youtubesta

Putkimies Raimo Manninen on puolestaan kehittänyt pölynimurin, joka muuttaa elämän. Insinöörit Erik Rantanen ja Samuel Kari ovat Youtube-mainoksen mukaan mullistaneet ilmastointitekniikan.

Insinöörit Niko Junttila ja Taavi Jormalainen ovat tehneet videon perusteella keksinnön, joka poistaa operaattorien keinotekoisen nopeusrajoittimen, mitä ikinä se tarkoittaakin.

Videot on tehty hyvin, suomalaiset ovat pääosin komeita nuoria miehiä ja tarina on vetoava. Ikävä kyllä ne eivät pidä paikkaansa.

Korvapuhdistin-videon lääkärit erinimisiä eri maissa

Esimerkiksi tohtori Riku Keskinenin (kyllä kirjoitusasu näin) saa korvavaikut keksinnöllään pois uskomattoman nopeasti. Samanlaisella videolla myydään samaa korvanpuhdistinta Tanskassa, ja nyt keksijänä on tohtori Marcus A. Nielsen.

Valehuijaus korvapuhdistimesta
Samantyyppinen korvapuhdistusvideo löytyy ainakin Tanskasta ja Suomesta, lääkärin nimi on vaihdettu maahan sopivaksi. Kuvakaappaus Youtubesta

Tietokirjailija Petteri Järvinen kertoo, että kyseessä on uusi ilmiö. Hän kirjoitti asiasta blogissaan heinäkuussa. Asiasta kirjoitti Suomessa ensin Seura.

– Suomalaiset ovat muka keksineet melkein mitä tahansa. Olen yrittänyt googlata henkilöitä, jos löytyisi oikeasti insinöörejä, lääkäreitä ja putkimiehiä näillä nimillä. Ei niitä kyllä koskaan löydy, Järvinen kertoo Ylelle.

huijausmainoksessa vedotaan hammaslääkäri salliseen
Marko Sallinen on videon perusteella ihmekaveri - ikävä kyllä häntä ei löydy Suomesta. Kuvakaappaus Youtubesta

Jos googlaa Marko Sallista, ei löydy hammaslääkäriä. Sen sijaan hänen mukamainostamaansa hammasharjaa myydään nettisivuilla 60 euron tarjoushintaan, normaalisti hinta olisi 120 euroa.

Petteri Järvinen havaitsi, että sama tuote löytyy Aliexpressistä 4,47 dollarilla.

– Nämä ovat kaikki Kiinan halpatuotteita, 5–10 euron tavaroita, joita myydään sitten 50 eurolla hyväuskoisille ostajille.

"Suomalaiset ovat aika alttiita"

Sekin voi hämätä uskomaan mainoksiin, että mainosten nettiosoitteet johtavat suomenkielisille sivuille. Se johtuu Järvisen mukaan siitä, että palvelin tunnistaa kävijän tulevan Suomesta.

Suomi on pieni markkina, mutta ilmeisesti räätälöinti kannattaa.

– Suomalaiset ovat aika alttiita tällaiselle, koska meillä on ollut aika vähän tällaisia markkinointikampanjoita. Suomalainen edelleen uskoo, että sen täytyy olla totta, jos joku mainostaa omalla nimellään ja kuvallaan jotain tuotetta.

Ei ole sattumaa, että mainosvideoon on valittu juuri insinööri tai oman alansa asiantuntija ja tälle on annettu tavallinen suomalainen nimi.

– Kukapa nyt ei insinööriin, hammaslääkäriin tai putkimieheen luottaisi.

Menestystarinat kiinnostavat

Ihmiset haluavat uskoa tuhkimotarinoihin, varsinkin omasta maasta.

– Haluamme uskoa nerokkaisiin insinööreihin. Olisihan nämä mahtavia tarinoita, jos tällaiset start-upit olisivat valloittaneet maailman uusilla ja hienoilla tuotteilla.

huijausmainoksessa on suomalaisia tohtoreita
Huijausvideot voi tunnistaa samasta tyylistä ja googlaamalla suomenkieliset nimet. Kuvakaappaus Youtubesta

Nettisivut näyttävät hyvin samanlaisilta. Viimeistään kun menee tilauspainikkeeseen, löytyy Petteri Järvisen mukaan sama firma, joka ilmeisesti huolehtii logistiikasta.

– Sivun lopussa on teksti: Tämä sivusto on kuluttajien tuotteita ja palveluja tarjoavien yritysten mainosmarkkina. Tämä sivusto on mainos eikä uutiskirje. Kaikki tällä sivustolla kuvatut henkilöt ovat malleja, Järvinen havainnollistaa blogissaan.

Kyse on drop shippingistä, jossa yrittäjä myy tuotteita suoraan valmistajan varastosta. Ongelma tässä on Järvisen mukaan lakisääteinen palautusoikeus. Ei ole tiedossa, miten tämä onnistuisi.

Vähän tehtävissä

Suomen viranomaisilla ei ole tietokirjailijan mukaan juurikaan mahdollisuutta puuttua valemainoksiin. Jos tavarat toimitetaan ulkomailta ja mainostus on Youtubessa tai Facebookissa, toimivalta loppuu kesken.

– Ainoa mitä voimme tehdä on, että kansalaiset ilmoittavat näitä aina Youtubelle tai Facebookille. Lopulta jättienkin on pakko reagoida, kun heidän alustaansa käytetään tällä tavalla suoranaisiin huijauksiin.

Moni on pettynyt somejättien haluun reagoida. Niin myös Petteri Järvinen.

– Näyttää siltä, että tavallisen käyttäjän huijaaminen ei kiinnosta, kunhan vain mainoseurot ja dollarit virtaavat sisään. Tulee olo, että suomalainen käyttäjä on kuin hyttynen, jonka ininä ei sinne taivaaseen kuulu sitten millään. Elleivät kaikki yhtä aikaa ja määräaikaisesti ala ilmoittaa, niin että se vaikuttaa näiden brändiin.

Ilmeisen moni lankeaa Suomessa

Ennen kuin tilaa ihmeeltä vaikuttavia tuotteita, kannattaa googlata nimet ja firmat. Voi tulla toisiin ajatuksiin.

Koska huijausmainoksia on nyt paljon suomen kielellä, ilmeisen moni suomalainen niihin myös lankeaa.

– Kun tehdään miljoonia mainosnäyttöjä, joukossa on aina muutamia satoja, jotka tarttuvat syöttiin. Se riittää. Tässä toimii suurten lukujen laki, se tekee siitä kannattavaa.

Järvinen vertaa huijausmainoksia sähköpostin roskapostiin. Mainoskustannus on alhainen ja voitolle pääsemiseksi riittää, että joku klikkaa.

Kenen tahansa Facebook-kuva voi päätyä mainoksiin

Mainoshuijausten lomassa on usein käyttäjäkokemuksia, joissa esimerkiksi suomalainen Susanna kertoo tuotteesta. Nämä ovat Järvisen mukaan usein myös huijauksia. Kuva on voitu ottaa Facebookista, ja siihen on lisätty keksitty nimi ja kommentti.

Kuka tahansa voi törmätä siihen, että omia kuvia on otettu luvatta.

– Ne voivat olla hyvinkin kiusallisia eikä niistä pääse eroon.

Järvinen on ehdottanut, että omiin profiilikuviin kannattaisi laittaa oma nimi. Tämä voisi ehkäistä kuvien väärinkäyttöä.

Voit keskustella aiheesta 14.7. kello 23 asti.

Näyttelijä Kelly Preston on kuollut

$
0
0

Näyttelijänä ja mallina työskennellyt Kelly Preston on kuollut. Preston sairasti rintasyöpää. Hän oli 57-vuotias.

Asian on vahvistanut hänen aviomiehensä, näyttelijä John Travolta. Pari oli naimisissa 29 vuotta.

Preston näytteli muun muassa elokuvissa Mischief – Eka kerta (1985), Twins – Identtiset kaksoset (1988)ja Jerry Maguire – elämä on peliä (1996).

Viimeisen roolinsa hän teki elokuvassa Gotti – Viimeinen kummisetä (2018). Siinä Preston näytteli miehensä Travoltan näyttelemän mafiapomon vaimoa.

Prestonilla ja Travoltalla oli kolme lasta, joista vanhin kuoli sairauskohtaukseen perheen lomamatkalla vuonna 2009. Travolta kertoi myöhemmin medialle, että skientologia oli auttanut vanhempia tragedian käsittelyssä.

Prestonin kuolemasta ovat uutisoineet muun muassa Variety ja People.

Ruotsista Suomeen pyrkineitä eurooppalaisturisteja käännytettiin Torniosta heti maanantaina

$
0
0

Suomen matkustusrajoitusten poistaminen ja keventäminen aiheutti Ruotsista Suomeen pyrkivien käännyttämisiä Tornion rajanylityspaikalla heti maanantaina.

Länsi-Suomen merivartiostosta kerrotaan, että rajalta käännytettiin jo maanantaiaamuna puolenkymmentä ajoneuvoa. Ruotsin kautta Suomeen pyrkineet ovat olleet Alankomaista, Italiasta ja Sveitsistä.

Tulijat eivät ole olleet tietoisia siitä, että Ruotsin kautta he eivät voi edelleenkään tulla lomamatkalle Suomeen.

Suomi avasi maanantaina rajansa uusille eurooppalaisille maille ja höllensi rajoituksia myös 11 Euroopan ulkopuolisen maan kanssa.

Sisärajaliikenteen rajoitukset ovat alkaneet poistua Suomen ja sellaisten maiden välisessä liikenteessä, joissa on kahden viikon aikana ollut alle kahdeksan tautitapausta sataatuhatta ihmistä kohden.

EU-maista rajoituksista vapautuvat muun muassa Kreikka ja Italia sekä useita Keski-Euroopan maita, kuten Alankomaat, Belgia, Italia, Itävalta, Kreikka, Malta, Saksa, Slovakia, Slovenia, Unkari, Liechtenstein ja Sveitsi.

Analyysi: Työmarkkinajärjestöt löysivät yhteiset nuotit työllisyystoimista – mutta vielä syyskuussa 30 000 työpaikasta ei päätetä

$
0
0

Syntyvätkö päätökset 30 000 uudesta työpaikasta? Tämä huoli on ollut ensin Antti Rinteen (sd.) ja nyt Sanna Marinin (sd.) hallituksella. Päätökset, joilla työllisyys kasvaa, pitäisi saada syksyn budjettiriihestä. Tavoite on hallituksen itse asettama.

Myöhemmin pitäisi löytää vielä vähintään toiset 30 000 työpaikkaa.

Alihankkijana hallitus käyttää työmarkkinajärjestöjä, joilla on valta sopia monista suomalaisten työllistymiseen vaikuttavista seikoista. Ne ovat jo vuoden verran miettineet eri työryhmissä, mistä töitä löytyisi. Toistaiseksi on ollut aika hiljaista.

Hätäisimmät ovat ehtineet ajatella, että työmarkkinajärjestöt tuskin saavat mitään aikaan. "Jos ne eivät vuodessa ole tähän kyenneet, toinen vuosi tuskin muuttaa tilannetta", työelämäprofessori Vesa Vihriälä kirjoitti blogissaan viime viikolla.

Viime viikolla pääministeri Sanna Marin kertoi, että maali on liikkunut hieman. Riittää, että syyskuussa on näkymä, mistä työpaikat tulevat. Varsinaisten päätösten ei tarvitse kuitenkaan olla nuijittuina vielä budjettiriihessä.

Pääministerillä on kova luotto työmarkkinajärjestöihin

Marinin silmissä leimahtaa, jos työmarkkinajärjestöjä arvostelee. Hän ei allekirjoita kritiikkiä, jota järjestöistä on esitetty.

– Antaisin rauhaa tehdä sitä työtä, mitä he tekevät, Marin sanoi viime viikolla.

Pääministerillä on kova luotto työmarkkinajärjestöihin. Mihin se perustuu?

Ylen tietojen mukaan työmarkkinakeskusjärjestöt ovat pitkin kesäkuuta istuneet porukalla ja pohtineet. Tämä työ on tehty hallituksen työllisyystyöryhmien ulkopuolella, vaihtelevissa kokoonpanoissa. Paikalla ovat olleet ne, jotka edustavat valtaosaa suomalaisista työntekijöistä ja suuria työnantajia. Käytännössä sopua ovat etsineet työnantajien EK ja Kuntatyönantajat sekä palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK.

Ylen tietojen mukaan on selvää, että syyskuun riiheen mennessä ratkaisuja, mistä tehdään töitä 30 000 ihmiselle, ei löydy. Mutta on mahdollista ja jopa todennäköistä, että työllisyyttä parantavat päätökset syntyisivät loppuvuodesta.

Sopu voi syntyä – mutta ei vielä

Aikatauluviivytyksen syy on koronakevät.

Koronan takia työntekijät ja työnantajat löysivät nopeasti yhteisymmärryksen, miten suomalaisten työpaikkoja pelastetaan. Hetkessä järjestöt sopivat, että pitkien yt-neuvottelujen sijaan lomautuksista voidaan sopia pikamenettelyllä.

Tämä säästi työnantajilta yt-neuvotteluiden ajan palkkamenot. Samalla se todennäköisesti vähensi konkursseja ja takasi, että työpaikkoja on olemassa koronan jälkeenkin.

Vastaavasti lomautetuksi joutuneet työntekijät eivät joutuneet kärsimään palkattomia karenssipäiviä, eikä ansiosidonnaisen päivälaskuri juokse koronan takia tehdyissä lomautuksissa.

Yritykset taas saivat alennuksia eläkemaksuihin ja miljardiluokan tukia, jotta yritykset pysyisivät pystyssä ja työpaikat säilyisivät.

Palkansaajapuolella isot lomautukset näkyvät monen tilillä. Siksi palkansaajaliitot ajattelevat, että nyt ei ole oikea hetki sopia järjestötasolla työllisyystoimista ja kertoa jäsenille, että tulossa on lisää heikennyksiä. Sillä työllisyyttä luodaan sekä porkkanan että kepin avulla, ja molempia tullaan pian käyttämään.

Sopiva hetki neuvotella ja sopia voisi kuitenkin olla syksyllä, jos korona ei aiheuta uusia yllätyksiä.

Näistä palasista työmarkkinajärjestöt neuvottelevat syksyllä

Keskusjärjestöillä on Ylen tietojen mukaan yhteinen näkemys aikataulusta ja siitä, mistä työpaikat syntyisivät.

Jo aiemmin hallituksen työryhmässä on sovittu palkkatuesta. Sillä voitaisiin helpottaa esimerkiksi osatyökykyisten ja maahanmuuttajien työllistymistä. Arviot siitä, kuinka moni palkkatuen avulla työllistyisi, heittelevät kuitenkin voimakkaasti joistakin tuhansista jopa kymmeniin tuhansiin.

Syksyllä järjestöt yrittävät Ylen tietojen mukaan sopia, millä ehdoilla työeläkeputki eli työttömyysturvan lisäpäivät poistettaisiin.

Työttömyysputkella tarkoitetaan lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden siirtämistä työttömyyden kautta eläkkeelle. Putkessa olijat saavat ansiosidonnaista pidempään kuin muut ja jäävät työttömyyden jälkeen eläkkeelle. Tällä hetkellä mahdollisuus päästä putkeen on syntymävuodesta riippuen 60–62-vuotiailla.

Putkeen pääsevien ikärajaa on jo nostettu, samaan aikaan kun eläkkeelle jäämisen ikä on noussut.

Jos putki poistettaisiin, työttömäksi joutuvat yli 60-vuotiaat olisivat samassa tilanteessa kuin muutkin työttömät. Heidän on kuitenkin vaikeampi saada töitä kuin nuorten työnhakijoiden. Siksi palkansaajajärjestöt haluavat jotain takeita, että iäkkäät kannattaa pitää töissä tai että heidän irtisanomisensa olisi vaikeaa.

Putken poisto voisi tuoda laskennallisesti 10 000 työllistä lisää, seuraavien vuosien kuluessa.

Näistä asioista ei kannata nyt puhua

Muitakin ajatuksia järjestöillä on, mutta niistä ei välttämättä saada sovittua.

Työnantajapuoli toivoisi, että hallitus peruuttaisi sopimastaan perhevapaauudistuksesta ja sen tilalle neuvoteltaisiin työllistävämpi malli.

Työnantajapuoli olisi kiinnostunut myös työttömyysturvan porrastamisesta niin, että alussa turva olisi korkeampi ja se alenisi muutaman kuukauden välein. Tämä ei tällä tietoa sovi palkansaajapuolella eikä myöskään hallituksessa istuvalle vasemmistoliitolle..

Hallitusohjelmassa linjataan, että myös paikallista sopimista eli sitä, että työehdoista sovitaan työpaikalla, lisättäisiin. Suomen Yrittäjät on puhunut tämän puolesta innokkaimmin, ja hallituksessa tätä on pitänyt esillä keskusta. Sen työllisyysvaikutuksia on kuitenkin vaikea laskea. Muut järjestöt edistäisivät paikallista sopimista työehtosopimusten kautta.

Kiinnostavaa on myös, että niissä pöydissä, missä on löytynyt yhteinen sävel syksyn neuvotteluun, Suomen Yrittäjät ei ole ollut. Ylelle kuvataan, että yrittäjien on vaikea olla neuvottelemassa työehtosopimuksiin perustuvasta mallista, jonka ne mieluummin haluaisivat romuttaa.

Riittääkö vajaat 30 000?

Näyttää siis mahdolliselta, että syyskuussa hallituksella on pääministeri Marinin toivoma "näkymä", miten työpaikkoja saadaan luotua. Päätöksistä työmarkkinajärjestöt neuvottelisivat loppuvuodesta. Välttämättä työpaikkoja ei kuitenkaan syntyisi näillä keinoilla toivottua 30 000:tta.

Se on auki, riittääkö Marinin "näkymä" ja vajaat 30 000 työpaikkaa muulle hallitukselle. Puheenjohtajan paikastaan taisteleva keskustan Katri Kulmuni on korostanut, että työllisyyspäätökset pitää tehdä syyskuun budjettiriihessä. Vaikka Kulmuni johtaa hallituspuoluetta, hän ei kuitenkaan istu hallituksessa. Keskusta valitsee puheenjohtajan reilu viikko ennen budjettiriihtä.

Jos laiha työmarkkinasopu ei riitä keskustalle, hallituksen on harkittava, kannattaako työmarkkinajärjestöjen yli kävellä saadakseen jotain lisää. Vasemmistopuolueet tuskin ryhtyvät tähän. Sekin saatetaan testata, saavatko työllisyystoimet vauhtia, jos keskusta uhkaa lähteä hallituksesta.

Aiheesta voli keskustella keskiviikkoiltaan 15. heinäkuuta klo 23.

Viewing all 105378 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>