Helsingin hovioikeus antaa tänään tuomion toimittaja Jessikka Aroon kohdistuneessa häirinnässä.
Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että Aroon kohdistuva vihakampanja sai alkunsa kun dosentti Johan Bäckman toimitti MV-verkkojulkaisusta vastanneelle Ilja Janitskinille Aroa koskevia aineistoja talvella 2016.
Käräjäoikeuden mukaan tämän jälkeen Janitskinin hallinnoimilla verkkosivustoilla ryhdyttiin julkaisemaan suuria määriä Aroon liittyvää halventavaa materiaalia.
Käräjäoikeus katsoi, että Bäckmanin yllytyksen seurauksena Arolle aiheutui erittäin suurta kärsimystä ja vahinkoa.
Syyttäjä korosti hovioikeudessa, että Bäckman käytti informaatiovaikuttamisen monia keinoja suunnitelmallisesti Aroa vastaan, jotta tämä ei voisi jatkaa työtään. Aro on tutkinut Venäjän informaatiovaikuttamista.
Bäckman sai käräjäoikeudessa vuoden ehdollista vankeutta. Syyttäjä pitää ratkaisua oikeana.
Bäckman on kiistänyt syyllistyneensä vainoamisen, törkeään kunnianloukkaukseen ja törkeään kunnianloukkaukseen yllyttämiseen. Hän vaati syytteiden hylkäämistä ja vapautusta käräjäoikeuden tuomitsemien korvausten maksamisesta.
Poikkeuksellisessa juttukokonaisuudessa syytettynä ollut MV-sivuston perustaja llja Janitskin menehtyi helmikuussa. Hänen osaltaan hovioikeuteen tehty valitus raukeaa ja käräjäoikeuden tuomio jää voimaan.
Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Bulgariassa kuluneen viikon aikana. Keräsimme kolme syytä, miksi maassa nähdään liikehdintää juuri nyt.
1. Poliittiset skandaalit
Ensimmäiset mielenosoitukset järjestettiin viime viikolla sen jälkeen, kun kävi ilmi, että Movement for Rights and Freedoms (DPS) -puolueen entinen johtaja Ahmed Dogan on käyttänyt verovaroin maksettuja turvallisuuspalveluita omistamansa kartanon turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Dogan ei kuitenkaan ole tällä hetkellä virassa, jonka turvin palvelut kuuluisivat hänelle. Dogania kuvataan yhdeksi Bulgarian vaikutusvaltaisimmista miehistä, ja hallitusta on syytetty Doganin väärinkäytöksen sallimisesta.
Maan presidentin Ruman Radevin mukaan hallituksen ja pääsyyttäjän tulisi erota.
– Viha on syvää. Se on kasautunut vuosia eikä sitä saada laannutettua pelolla ja voimalla, Radev kommentoi maan tilannetta viikonloppuna Euronewsin mukaan.
Maan pääministeri, keskusta-oikeistolaisen Gerb-puolueen Boiko Borisov on puolestaan kieltäytynyt eroamasta.
Kyseessä ei kuitenkaan ole ainoa maata ravistellut poliittinen skandaali viime vuosina, muistuttaa Politico-julkaisu.
Tuhannet mielenosoittajat kerääntyivät 10. heinäkuuta maan pääkaupungiin Sofiaan.Vassil Donev / EPA
2. Korruptio
Eri puolilla Bulgariaa järjestetyissä mielenosoituksissa nykyisen hallinnon on kuvattu toimivan "mafian tavoin", kertoo uutiskanava Al Jazeera.
Bulgaria on ollut EU:n jäsenmaa vuodesta 2007, mutta saanut unionilta toistuvasti huomautuksia korruptiosta. Uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi vuonna 2008 EU lykkäsi maalle annettavaa rahoitusta, koska se katsoi, että maa ei tehnyt tarpeeksi kitkeäkseen korruptiota.
Politico-julkaisun mukaan lahjukset eivät rajoitu vain oligarkkien kerhoihin, vaan ne ovat myös osa julkishallintoa. Joukko yrityksiä on kertonut, että heitä on vaadittu maksamaan lahjuksia. Siivoojilta tai keskitason virkamiehiltä saatetaan puolestaan vaatia yhteyksiä Gerb-hallituspuolueeseen.
Poliitikkojen lahjonta on myös suuri syy siihen, että maa ei ole toistaiseksi päässyt mukaan EU:n passivapauteen oikeuttavaan Schengen-sopimukseen. EU:n mukaan Bulgaria on kuitenkin liittymässä sopimukseen.
Poliisi vartioi ministerineuvoston rakennusta Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa 11. heinäkuuta 2020.Vassil Donev / EPA
3. Koronapandemian hoito
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen keräämien tietojen mukaan Bulgariassa oli raportoitu maanantaihin 13. heinäkuuta mennessä reilut 7 500 koronavirustartuntaa.
Bulgarian hallitusta on kritisoitu koronatilanteen hoitamisesta. Maassa vallitsivat kahden kuukauden aikana tiukat eristystoimet, joiden aikana koronatartuntojen määrä laski merkittävästi. Yhteiskunnan nopea avaaminen on kuitenkin johtanut uusiin tartuntaryppäisiin.
Tartunnoista yli kolmannes eli reilut 2 800 on todettu 14 viime vuorokauden aikana. COVID-19-tautiin liittyviä kuolemantapauksia maassa oli maanantaihin mennessä 268 kappaletta.
Inhimillisen kärsimyksen ohella koronapandemian vaikutukset ovat myös taloudellisia: Euroopan komission arvion mukaan Bulgarian talouden odotetaan kutistuvan yli 7 prosenttia vuoden 2020 aikana.
Länsi-Uudenmaan poliisi kertoo poikkeuksellisen monimutkaisesta rikoskokonaisuudesta, joka on nyt siirtymässä syyteharkintaan.
Rikosnimikkeitä on pitkä liuta: törkeä kiskonta, törkeä rahanpesu, rahanpesu, kaksi erillistä petosta, yksi törkeä petos sekä törkeä maksuvälinepetos.
Poliisin mukaan noin vuoden kestänyt tapahtumasarja alkoi alkukeväällä 2019. Asianomistaja, pääkaupunkiseudulla asuva keski-ikäinen mies, ja epäilty, noin kaksikymmentä vuotta nuorempi pääkaupunkiseudulla asuva nainen, tutustuivat yhteisen ystävän kautta. Miehen ja naisen välille rakentui ystävyyssuhde.
Tutustumisesta lähtien nainen alkoi eri keinoin käyttää miestä rahallisesti hyväkseen. Poliisi epäilee, että kaksikon toisilleen esitellyt yhteinen ystävä olisi arvellut, että nainen voisi onnistua käyttämään miestä rahallisesti hyväkseen.
– Epäilty nainen on erittäin vakuuttava puhuja, tutkinnanjohtaja Klaus Geiger Länsi-Uudenmaan poliisista kertoo.
Nainen oli tarjonnut miehelle erilaisia palveluita kuten siivousapua, kuljetusapua ja pankkiasioiden hoitamista. Ajan kuluessa nainen sai miehen pankkitunnukset käyttöönsä ensin vakoilemalla, myöhemmin suoraan mieheltä itseltään. Nainen alkoi maksaa omia kulujaan miehen rahoilla.
Poliisi: Naisen äitikin teki petoksia
Poliisin mukaan nainen ja mies tekivät keskenään myös velkakirjan kymmenistä tuhansista euroista. Nainen sai miehen vakuuttuneeksi siitä, että hän odotti isoa perintöä, jolla hän maksaisi velkansa takaisin.
Nainen alkoi maksaa miehen rahoilla omia perintövelkojaan sekä hieman tuttavapiirinsä ja läheistensä velkoja.
Vuoden varrella naisen äitikin lyöttäytyi miehen seuraan ja hankki tältä petoksilla useita tuhansia euroja. Mies ei tiennyt, että kyseessä oli hänen tuntemansa naisen äiti, koska tytär ei esitellyt heitä toisilleen.
Tapaukseen epäillään liittyvän myös rahanpesua
Pankkitunnuksien avulla nainen myös siirsi rahaa tuttavilleen, jonka jälkeen nämä nostivat rahat käteisenä ja antoivat ne epäillylle. Täten poliisi epäilee muutamaa muuta henkilöä rahanpesusta.
Yhteensä nainen sai törkeän petoksen tunnusmerkit täyttävillä toimilla ja törkeällä kiskonnalla mieheltä noin 200 000 euroa.
Miehen käyttämässä pankissa kuitenkin havahduttiin omituisiin siirtoihin hänen tilillään viime vuoden loppupuolella. Pankki vinkkasi asiasta poliisille, joka takavarikoi asianomistajan tilin.
Tähän mennessä merkittävä osa säästötilin rahoista oli jo käytetty tai nostettu käteiseksi.
Vielä tilin jäädytyksen jälkeen nainen kuitenkin jatkoi miehen luottokortin käyttöä sekä haki pikavippejä poliisin mukaan.
Välillä miehen epäilykset heräsivät, ja ystävyyssuhde oli kuukausien ajan tauolla. Kerran mies teki naisesta rikosilmoituksen, jonka hän kuitenkin veti pois.
– Ystävyyssuhde oli tempoileva. Epäilty pystyi manipuloimaan asianomistajaa aina päästessään tämän kanssa kasvokkain tekemisiin, Geiger kertoo.
Poliisit tulivat väliin kreivin aikaan
Kuitenkin vielä siinä vaiheessa, kun poliisi oli jo takavarikoinut miehen pankkitilin, nainen sai sepittämänsä tarinan avulla mieheltä lahjakirjan, jolla nainen sai haltuunsa miehen kolme asunto-osaketta. Niiden yhteenlaskettu arvo oli noin kaksi miljoonaa euroa.
– Asianomistaja asui yhdessä näistä asunnoista. Epäillyn tarkoituksena olisi ilmeisesti ollut myydä asunnot heti sen jälkeen, kun hän olisi saanut ne nimiinsä. Asianomistajalta olisi todennäköisesti lähtenyt asunto alta, tutkinnanjohtaja Geiger kertoo.
Poliisi sai suostuteltua miehen tekemään naisesta rikosilmoituksen asunto-osakkeiden lahjoittamisen jälkeen. Kun mies ymmärsi tilanteensa, poliisit ryhtyivät toimiin.
Huhtikuussa poliisi pidätti naisen, kun tämä oli matkalla siirtämään asunto-osakkeita omiin nimiinsä.
Nainen vapautui tutkintavankeudesta ennen juhannusta. Syyteharkinta on käynnistymässä. Poliisi onnistui saamaan rikoshyötynä haltuunsa noin kaksi miljoonaa euroa.
Poliisin mukaan epäilty nainen on ollut myös aiemmin epäiltynä eri rikoksista, mutta hän ei ole saanut niistä tuomiota.
Presidentti Donald Trumpin hallinto pyrkii päämäärätietoisesti saattamaan maan johtavan tartunta-asiantuntija Anthony Faucin huonoon valoon, kirjoittavat useat yhdysvaltalaismediat. Fauci on Yhdysvaltain kansallisen allergia- ja tartuntatautiviraston johtaja.
Trumpin avustajat lähettivät viikonloppuna muun muassa Washington Postille ja CNN:lle listan Faucin varhaisessa vaiheessa epidemiaa esittämistä lausunnoista, jotka sittemmin ovat osoittautuneet virheellisiksi. Ainakin osasta listan lainauksista on kuitenkin jätetty pois esimerkiksi oleellista kontekstia, huomauttaa muun muassa New York Times.
Valkoisen talon virkamies sanoi CNN:n mukaan monen olevan Valkoisessa talossa huolissaan siitä, kuinka monta kertaa Fauci on ollut väärässä.
Kriittinen Fauci ärsyttää Trumpia
Fauci on useaan otteeseen kritisoinut julkisuudessa hallinnon koronatoimia, kuten pyrkimystä purkaa rajoituksia. Viime viikolla hän kertoi Financial Timesin haastattelussa, ettei ole puhunut Trumpin kanssa viikkoihin.
Faucista on tullut yksi näkyvimmistä hahmoista Yhdysvaltojen koronavirusepidemian hoidossa. Esimerkiksi CNN:n lähteet sanovat presidentin ärsyyntyneen paitsi Faucin kritiikistä myös tämän saamasta suosiosta.
Medioiden mukaan Valkoinen talo on myös pyrkinyt vähentämään Faucin mediaesiintymisiä.
Viime viikolla Fox Newsin haastattelussa Trump sanoi Faucin olevan "mukava mies, mutta hän on tehnyt paljon virheitä".
Ranskan Alpeilta on löytynyt noin kymmenkunta intialaista sanomalehteä vuodelta 1966, kertoo BBC. Lehtien uskotaan olevan peräisin Air India -matkustajakoneesta, joka törmäsi Alpeilla vuoreen 24. tammikuuta vuonna 1966. Kaikki koneessa olleet 117 ihmistä kuolivat onnettomuudessa.
Mont Blancin sulavan jäätikön alta löytyneiden lehtien joukossa on ainakin The National Herald ja The Economic Times.
Niiden etusivuilla kerrotaan muun muassa Intian ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan naispääministerin Indira Gandhin vaalivoitosta.
Lehdet löysi Timothee Mottin, joka pyörittää ravintolaa lähellä laskettelijoiden suosimaa Chamonix-alppikylää.
– Lehdet ovat nyt kuivumassa, mutta ne ovat todella hyvässä kunnossa. Niitä voi lukea, kertoo Mottin uutistoimisto AFP:lle.
Mottin aikoo laittaa lehdet näytille ravintolaansa, missä on esillä muitakin matkustajakoneturman jäljiltä löytyneitä esineitä, joita mies on vuosien mittaan löytänyt alueelta.
Vuonna 2013 ranskalainen vuorikiipeilijä löysi Mont Blancin jäätikköalueelta satojen tuhansien eurojen arvoiset jalokivet. Niiden uskotaan olevan peräisin joko vuoden 1966 onnettomuudesta tai mahdollisesti toisesta intialaiskoneen turmasta vuodelta 1950.
Hieman kenkälaatikkoa pienempi rasia oli täynnä pieniä pusseja irtojalokiviä, enimmäkseen safiireita ja smaragdeja. Laatikon kyljessä luki ”Made in India”.
Vuoren jäätiköiltä löydetään säännöllisesti lento-onnettomuuksien jäljiltä romun palasia, laukkuja ja ruumiin jäännöksiä. Ilmastonmuutos on saanut Alppien jäätiköt sulamaan hälyttävää tahtia viime vuosina.
Kaksi intialaiskoneen turmaa lähes samassa paikassa
Air Indian lento 101 lähti 24. tammikuuta 1966 matkaan Mumbaista, joka tuolloin tunnettiin nimellä Bombay.
Delhissä ja Beirutissa välilaskun tehneen koneen määränpäänä Sveitsin Geneve, josta koneen oli tarkoitus jatkaa Lontooseen.
Koneen lähestyessä Geneveä se kuitenkin törmäsi vuoreen surmaten kaikki koneessa olleet 106 matkustajaa ja 11 miehistön jäsentä. Turman syyksi paljastui myöhemmin väärinymmärrys lentäjän ja tutkalennonjohtajan välillä.
Onnettomuus sattui lähes samassa paikassa, missä Air Indian lento 245 törmäsi vuoreen 16 vuotta aiemmin. Turmassa kuolivat kaikki koneessa olleet 48 ihmistä.
Näinä aikoina tuttuihin törmätessä he kertovat tulevansa mökiltä tai olevansa pian taas menossa mökille. Usein mökki on kaukana, vaikeakulkuisten tieverkostojen takana, sillä suomalainen arvostaa omaa rauhaa. Suomalainen kun ei halua, että hänet nähdään.
Samassa hengessä hän kaupungissa kiirehtii laskemaan nopeasti kaihtimet heti, kun tulee valojen sytyttämisen aika. Jotkut menevät varovaisuudessaan vielä pidemmälle. Taloani vastapäätä on ikkuna, jonka kaihtimia ei ole avattu kahdeksaan vuoteen.
Mitä jos joku näkee? Kysymys jäytää suomalaista.
Ja jos joku sattuu näkemään, hän huolehtii: mitä se ajattelee minusta?
Pilkan välttämiseksi piiloudutaan metsään.
Joskus suomalainen muuttuu katseobjektista katsojaksi. Hän näkee jonkun. Silloin hän paheksuu. Itsensä altistaminen nähtäväksi tuntuu sopimattomalta.
Hän ajattelee: kuka se oikein kuvittelee olevansa?
Nämä lauseet muodostavat saman kolikon kolme puolta: Mitä jos joku näkee? Mitä ne ajattelee minusta? Kuka se kuvittelee olevansa?
Niissä kiteytyy suomalainen mielenmaisema.
Vanhan sanonnan mukaan keittiöpsykologia on sallittua kerran kesässä. Tai ei se niin vanha ole. Keksin sen juuri. Sen innoittamana väitän kuitenkin: nuo kolme lausetta kumpuavat huonosta itsetunnosta.
Huonon itsetunnon kääntöpuoli on suvaitsemattomuus. Hyvällä itsetunnolla varustettu henkilö on yleensä myös suvaitsevainen.
Hyvä itsetunto ei vaadi itsekorostusta. Oma arvo on silloin läsnä kuin ilma, elämän luonnollisena osana.
Jos esimerkiksi joku presidentti sanoo olevansa paras presidentti ikinä, sanoo että hän on eniten rakastettu presidentti ikinä ja henkilökohtaisesti suorittanut monia ihmetekoja, se kertoo huonosta itsetunnosta. Oikeasti hän epäilee olevansa surkea presidentti, jota kukaan ei rakasta ja joka ei ole saanut mitään aikaiseksi.
Suomalaisten huono itsetunto ei kuitenkaan ilmene itsekorostuksena. Se ilmenee pelkona, että vaikuttaa naurettavalta. Pilkan välttämiseksi piiloudutaan metsään. Sillä mitä tapahtuu, jos joku näkee?
Intialaisilla on monimutkainen kastisysteemi. Pääkastien sisällä on monia alikasteja, eivätkä avioliitot niiden välillä ole suotavia. On olemassa jopa webbisivuja, jotka auttavat aviopuolisoa etsivää luovimaan karikkoisen kastijärjestelmän lävitse. Tätä minulle yritti kerran selittää eräs intialainen ystävä.
Kysyin: mitä kauheaa voi tapahtua, jos sattuu menemään naimisiin vääräkastisen kanssa. Hän mietti pitkään ennen kuin vastasi: En tiedä.
Samoin voi kysyä: mitä kauheaa voi tapahtua, jos joku näkee?
Mitä todella tapahtuu, jos joku sattuu näkemään, kun laiturin nokassa venyttelen pieruverkkareissa? Mitä kauheaa tapahtuu, jos joku näkee, kun asunnossani kävelen keittiöstä olohuoneeseen?
Tuskin mitään. Mutta mitä ne silloin ajattelee minusta?
Esimerkiksi ulkomaalaiset. Mitä ne ajattelee meistä? Kysymys ei ulkomailla tunnu akuutilta. Etelä-Euroopassa kaduilla törmää usein avoimesta ovesta paljastuvaan näkymään: perhe syö pöydän ääressä ja tuijottaa samalla televisiota.
Vaikka nämä perheet eivät ole parempiosaisia vaan pikemmin köyhiä, he eivät välitä vaikka joku näkisi heidät. He eivät piittaa siitä, mitä heistä ajatellaan.
Eteläeurooppalaisilla onkin yleensä parempi itsetunto kuin suomalaisilla.
Siellä kukaan ohikulkija ei märehdi, että mitä ne oikein kuvittelee olevansa, syövät tuolla tavoin. Elä ja anna toisten elää, niin ajattelee suvaitsevainen ihminen. Tai jokainen taaplaa tyylillään, kuten sahatavaran ystävät sanovat.
Ilman toisia olemme vajaita, ja tuntemattomatkin tuovat turvallisuutta.
Kun siis seuraavan kerran näet jonkun kävelevän keittiöstä olohuoneeseen, älä pohdi, kuka tuo häpeämätön kuvittelee olevansa. Suomalaisilla on monia hyviä syitä näkyä ja kuulua, olla ylpeitä itsestään. Ollaan rohkeasti mitä olemme ja hittoon muut.
Onni ei löydy piilopirtistä. Onni ei ole näkymättömyyttä, vaikka tyhmä sananlasku sanookin: kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Ihmiselämä saa aina merkityksensä suhteessa toisiin ihmisiin.
Itse en voi kuvitella eläväni mökkierakkona. Ilman toisia olemme vajaita, ja tuntemattomatkin tuovat turvallisuutta. Huutoetäisyyden päästä olisikin hyvä löytyä putkimies ja elvytystaitoinen ensihoitaja. Tai mukava naapuri, joka tarvittaessa lainaa lapion tai päitsimet.
Kari Enqvist
Kirjoittaja on kosmologian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.
Arviolta 5,4 miljoona amerikkalaista on menettänyt sairausvakuutuksensa koronapandemian seurauksena, kertoo New York Times.
Lehti perustaa tiedon tuoreeseen Families USA -järjestön raporttiin. Siinä tarkasteltiin sairausvakuutustilannetta helmikuusta toukokuuhun.
Sairausvakuutuksen menetyksen taustalla on työttömyyden lisääntyminen, sillä Yhdysvalloissa sairausvakuutus on usein sidottu työpaikkaan.
Families USA -järjestön mukaan alkuvuonna muutamassa kuukaudessa vakuutuksensa menettäneiden määrä oli suurempi kuin se oli finanssikriisin aikaan 2008-2009, jolloin vuoden mittaisen seurantajakson aikana vakuutuksensa menetti 3,9 miljoonaa ihmistä.
Voittoa tavoittelematon ja puoluepoliittisesti sitoutumaton Families USA puhuu muun muassa edullisemman terveydenhuollon puolesta.
Koronakriisi on tehnyt muutenkin aikaisempaa näkyvämmiksi Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat. Maan terveydenhuoltomaksut ovat maailman korkeimpia.
Huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan yksi seitsemästä yhdysvaltalaisesta kertoi, ettei edes halua hakeutua koronahoitoon, koska se maksaisi liikaa.
Miehen sterilisaation haittavaikutukset tunnetaan Suomessa huonosti. Sterilisaatiota eli vasektomiaa pidetään yleisesti ongelmattomana toimenpiteenä ja vaivattomana tapana hoitaa ehkäisy miehillä, jotka eivät halua enää lapsia.
Valtaosa miesten sterilisaatioista sujuukin ongelmitta, mutta eivät kaikki.
Nelikymppinen kolmen lapsen isä kärsi hankalista kivuista pitkään sterilisaation jälkeen. Hän esiintyy tässä jutussa nimettömänä asian arkaluontoisuuden vuoksi.
– Vasektomia tehtiin vuoden 2015 lopulla. Toimenpiteen aikana kivut olivat oletettua kovemmat ja sain lisää särkylääkettä. Toipuminen sujui aluksi ilman ongelmia, mutta hankalat kivut alkoivat pari kuukautta toimenpiteen jälkeen, mies muistelee.
Tutkimus: jopa puolet kärsii pitkittyneestä kivusta
Miesten sterilisaation jälkeinen kipuoireilu on Suomessa vähän tutkittu aihe. Kansainvälisissä tutkimuksissa kipuoireista kärsivien määrä vaihtelee paljon tutkimuksesta riippuen.
Urologian erikoislääkäri Arto Salonen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että kirjallisuuden mukaan kipuoireita voi tulla enimmillään 50 prosentille steriloiduista miehistä.
– Useimmissa tutkimuksissa arvioidaan kuitenkin, että pitkittyneistä kivuista kärsii muutama prosentti toimenpiteen läpikäyneistä, Salonen sanoo.
Normaalisti sterilisaation jälkeen pärjää tavallisilla särkylääkkeillä. Tavallisesti kipu kestää korkeintaan pari viikkoa.Toni Pitkänen / Yle
On normaalia, että mies tarvitsee särkylääkkeitä noin viikon ajan sterilisaation jälkeen.
– Jos kipuoireilu jatkuu muutamaa viikkoa pidempään, kannattaa harkita avun hakemista, sanoo lantionpohjan fysioterapeutti ja uroterapeutti Anu Parantainen.
Hän kouluttaa suomalaisia fysioterapeutteja lantionpohja-asioissa.
Kivun syy on tärkeää selvittää, ettei se kroonistu.
Jopa tuolilla istuminen oli mahdotonta
Suomessa tehdään miehille vuosittain noin 2 800 sterilisaatiota. Sterilisaatiossa miehen siemenjohtimet katkaistaan kivespussin tyvestä. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ja se kestää noin puoli tuntia. Naisen sterilisaatio on toimenpiteenä vaativampi. Suomessa kaikista sterilisaatioista miehille tehdään nykyisin yli 60 prosenttia.
Ylen haastatteleman miehen kipuoireilu oli hankalaa. Kipu tuntui kiveksissä ja peniksen tyvessä. Välillä tuli sähköiskumaisia tuntemuksia, jotka säteilivät vasemman jalan varpaisiin saakka. Kivesten alueella oli välillä turvotusta.
– Kipu oli aaltomaista. Jotkut päivät olivat helpompia, mutta esimerkiksi pyöräily piti jättää kokonaan yli vuodeksi. Hankalimmillaan tuolilla istuminen normaalisti oli mahdotonta, mies kertoo.
Erektioon tai kykyyn kokea seksuaalista nautintoa vasektomia ei miehen mukaan vaikuttanut. Kivut kuitenkin laskivat elämänlaatua huomattavasti ja aiheuttivat ahdistusta.
– Tällaista vaivaa ei noin vain oteta puheeksi kahvipöydässä. Minulla ei ollut aiemmin ollut tuolla alueella mitään ongelmia, mies kertoo.
Hän haki apua oireisiinsa useammalta urologilta, mutta heillä ei miehen mukaan ollut tietoa kipuoireilusta tai sen hoidosta. Vaivaan määrättiin särkylääkkeitä sekä erektiohäiriöön tarkoitettua lääkettä sillä ajatuksella, että verenkierto sukuelinten alueella vilkastuisi ja edistäisi paranemista.
Operaatio kadutti, ja mies pelkäsi, että kipu jäisi pysyväksi seuralaiseksi.
Jatkuvaa jomotusta tai kovia kipupiikkejä
Tyypillisesti sterilisaation jälkeiset kivut ovat joko jatkuvaa jomotusta tai voimakasta kipua kiihottumisen tai siemensyöksyn yhteydessä, kertoo fysioterapeutti Anu Parantainen.
– Voimakas kipu voi olla 0–10-kipuaasteikolla jopa luokkaa 7–10. Se voi aiheuttaa suoranaista pelkoa ryhtyä seksiin. Myös jatkuva jomotus laskee elämänlaatua, kuten mikä tahansa kipu, Parantainen sanoo.
Lantionpohjan fysioterapiassa kipuoireita hoidetaan esimerkiksi lihasten kipupiste- ja faskiakäsittelyllä, erilaisilla rentouttamisharjoituksilla, sähkövirtaa antavalla tens-laitteella tai akupunktiolla. Palpoinnin, ultraäänen tai pinta-emg:n avulla voidaan selvittää, miten lantionpohjan lihaksisto toimii ja onko alueella arpikudosta, kiinnikkeitä tai lihasjumeja.
Nelikymppisen miehen oireisiin auttoi lopulta juuri fysioterapia. Kun asiaan perehtyneet ammattilaiset löytyivät, kivut lopulta hellittivät hoitojen jälkeen. Mies kärsi kivuista kaikkiaan puolitoista vuotta. Sen jälkeen kivut eivät ole palanneet.
– Joskus muistan pyöräillessä sen ajan tapahtumat ja oireiluun liittyvän ahdistuksen, mies sanoo.
Kipu intiimialueella aiheuttaa ahdistusta. Kivun hoitaminen on tärkeää, ettei se kroonistu.Toni Pitkänen / Yle
Vasektomian purku ei ole yksinkertaista
Sairaalassa työskentelevä urologi törmää vasektomian jälkeiseen pitkittyneeseen kipuun vain harvoin. Arto Salonen muistaa uransa varrelta muutamia potilaita.
– Yhden potilaan kohdalla päädyttiin vasektomian purkuun. Lopulta se auttoi kipuihin, Salonen kertoo.
Fysioterapeutti Anu Parantaisen vastaanotolle hakeutuu vuosittain 5–10 miestä sterilisaation jälkeisissä kivuissa.
Kipuoireilun ohella vasektomian yleisimpiä haittavaikutuksia ovat verenpurkauma operaation jälkeen ja toimenpiteestä johtuvat tulehdukset. Niitä ilmenee parilla prosentilla potilaista. Joskus katkaistuun siemenjohtimeen voi kasvaa kipuja aiheuttavaa kudosta.
Valtaosa vasektomian läpikäyneistä miehistä on kuitenkin tyytyväisiä lopputulokseen. Tutkimusten mukaan seksuaalinen elämä voi olla entistä laadukkaampaa, kun pelkoa raskaudesta ei enää ole.
Urologi kuitenkin muistuttaa toimenpiteen lopullisuudesta. Vasektomian purku ei ole yksinkertaista eikä takaa hedelmällisyyden palautumista.
– On itse asiassa melko erikoista, että 30 vuoden ikä riittää sterilisaation perusteeksi. Elämäntilanteet ja ajatukset saattavat muuttua vuosien varrella, Arto Salonen sanoo.
Sisarukset Hanna Luoma-aho ja Venla Kuusela hihkuvat innostusta ostamansa kesämökin saunan terassilla.
Kauppa ei ollut tavanomainen. Mökki ostettiin etukäteen kohdetta näkemättä, pelkästään valokuvien perusteella.
– Käytännössä lounastunnin aikana. Tässä oli sellainen nopeat syövät hitaat -tilanne ja siinä piti tarttua hetkeen, Hanna Luoma-aho kertoo nauraen.
Alajärveltä ja Tampereelta kotoisin olevat sisarukset ostivat kesämökin 400 kilometrin päästä Kainuusta, Kuhmosta.
Mökki sijaitsee saaressa, lyhyen venematkan päässä.
Sisarukset tutustuivat ostamaansa kesämökkiin Kuhmossa.Pasi Peiponen / Yle
Sisarusten erikoinen kesämökin osto kuvaa hyvin mökkikaupan tilannetta Suomessa. Kesämökit käyvät nyt kaupaksi.
Suosituimmilla kesämökkipaikkakunnilla kauppoja on tehty jo 34 prosenttia viime vuotta enemmän.
Viime vuonna oli jo ennätysvuosi. Tuolloin tehtiin koko maassa 3 700 kauppaa rantaan rajautuvissa kesämökeissä.
Maanmittauslaitoksen valtakunnallisten palveluiden rekisteripäällikkö Taisto Toppinen ennustaa kovaa kasvua tälle vuodelle.
Joonas Haverinen / Yle
– Tässä on päästy hyvin vauhtiin. Uskoisin että päästään tuollaiseen 40 prosentin tasolle.
– Se tarkoittaisi noin 5 200 kauppaa, vähän ylikin tänä vuonna. Se on kyllä valtavan iso määrä, mutta ennustaminen on todella vaikeata, Toppinen sanoo Ylelle.
Maanmittauslaitoksen rekisteritietojen perusteella mökkikauppojen keskihinta on ollut tänä vuonna 100 000 euroa koko maassa.
Vaikuuttaako korona mökkikaupoissa?
Ylempi kiinteistövälittäjä Miia Karppinen Re/Max:lta Päijät-Hämeestä pitää kevättä ja alkukesää erittäin poikkeuksellisina.
– Huomattavasti enemmän on mökinetsijöitä. Varmasti korona on tuonut oman lisänsä. Toivotaan että korona selätetään ja tämä on pysyvä buumi, Karppinen sanoo.
Karppinen esittelee lahtelaiselle Nokelaisen pariskunnalle kesämökkikohdetta Asikkalassa.
– Kuin kissa pistoksissa, Johanna Nokelainen kuvaa pariskunnan kesämökkikuumetta.
Johanna ja Jukka Nokelainen etsivät kesämökkiä perheelleen Lahden seudulta.Pasi Peiponen / Yle
Kuinka paljon mökkikuumeen takana vaikuttaa koronapandemia?
– Se ei ehkä ole pääsyy, mutta voi se ehkä jollain tapaa vaikuttaa siihen, miksi haemme mökkiä tällä hetkellä, Jukka Nokelainen sanoo.
Kesämökin Kainuusta ostaneet sisarukset olivat miettineet pitkään mökin ostamista.
– Korona ehkä vauhditti päätöstä, koska mitään reissuja ei tälle kesää oltu sovittu, Hanna Luoma-aho sanoo.
“Eihän kukaan järkevä ihminen näin toimi”
Sisarukset ovat näkemäänsä tyytyväisiä kainuulaisessa saaressa.
– Kyllä tässä saa nyt onnitella, Venla Kuusela nauraa.
– Oikeastaan pitäisi olla vähän kateellinen, siskonsa Hanna Luoma-aho nauraa vieressä.
– Perheen lapsille on hienoa tarjota tällaisia kokemuksia, Venla Kuusela sanoo.Pasi Peiponen / Yle
Voisivatko sisarukset suositella metodia ostaa kesämökki valokuvien perusteella myös muille mökkikuumeisille?
– Eihän tällaista tietenkään kenellekään voi suositella, eihän kukaan järkevä ihminen näin toimi, Luoma-aho sanoo.
Tuuli piiskaa pilviä syrjään auringon tieltä Lempäälässä. Pian Pirkanmaan yllä porottaa, ja tuhansien aurinkopaneelien rivistöt pääsevät tositoimiin tuottamaan sähköä.
Olemme kolmostien varressa, Marjamäen yritysalueella. Sen tunnetuin maamerkki on liikemies Toivo Sukarin kehittämä ostoskeskus Ideapark.
Harva shoppailija tietää, että ympäröivälle alueelle on rakennettu kaikessa hiljaisuudessa koko Euroopan mittapuulla uraauurtava energiajärjestelmä.
Hankkeen nimi on Lempäälän energiayhteisö eli Lemene.
Siihen olisi tarkoitus houkutella mukaan teollisuus- ja logistiikkayrityksiä, joita odotellaan laajentuvaan yrityspuistoon.
Lemenen kunnianhimoisena tavoitteena on näyttää maailmalle teollisessa mittakaavassa, miten tulevaisuuden älykäs energiajärjestelmä voisi toimia.
Itseluottamusta lempääläläisiltä ei tunnu puuttuvan.
Taustalla muhivat kuitenkin isot jännitteet, sillä toteutuessaan suunnitellusti hanke saattaisi alkaa murentaa sähkön alueellisten jakeluyhtiöiden monopolia.
Kohti omavaraista energiantuotantoa
Lemenen taustalla on Lempäälän kunnan omistama energiayhtiö Lempäälän Energia.
Toimitusjohtaja Toni Laakso osoittaa aurinkovoimalan vieressä olevaa invertteriä. Sirisevän vempeleen tehtävä on muuttaa aurinkovoimalan tuottama sähkö verkkoon kelpaavaksi.
Näytöltä selviää, että aurinkovoiman tuotanto heilahtelee lyhyessä ajassa valtavasti pilvisyyden mukaan.
Aurinko- ja tuulivoimaa rakennetaan nyt kovaa kyytiä Pohjolaan. Samalla pitäisi ratkaista, mitä tehdään, kun ei paista tai tuule.
– Sen takia me olemme rakentaneet tänne myös akustot ja kaasupohjaisen energiantuotannon. Sen kautta tämä pyörii oikeasti 24/7, Laakso sanoo.
Näin homma toimii:
Jos aurinko menee pilveen, automaatiojärjestelmä alkaa syöttää verkkoon virtaa isoista akuista.
Akkuihin varastoidaan sähköä paitsi aurinkopaneeleista, myös polttokennoista. Polttokennot tuottavat sähköä ja lämpöä maakaasusta sähkökemiallisen reaktion avulla.
Jos nämäkään eivät auta, hyrähtävät käyntiin järeät kaasumoottorit salamannopeasti.
Laakson mukaan energiayhteisö on jo nyt sähkötehon riittävyyden kannalta omavarainen. Suunnitelmissa siintää myös biokaasun tuotanto toisaalla kunnassa.
– Silloin puhuttaisiin jo energiaomavaraisuudesta, Laakso painottaa.
Marjamäen teollisuusalueella on kaksi 2 megawatin aurinkovoimalaa. Niissä on yhteensä noin 13 000 aurinkopaneelia. Voimala tuottavat vuodessa noin 200 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisen sähköntarpeen.Jani Aarnio / Yle
Hukkalämmöt hyötykäyttöön
Järjestelmä yhdistää uudella tavalla sähkön, lämmön ja jäähdytyksen niin, että tuotettua energiaa menee mahdollisimman vähän harakoille.
Esimerkiksi logistiikkakeskuksen jäähdytyslaitteiden tuottamaa hukkalämpöä jaettaisiin lämpöverkon kautta yhteisön muiden yritysten käyttöön.
Ihmiset eivät painele hanikoita tai vahtaa mittareita, vaan taustalla hyrrää saksalaisen Siemensin ohjelmisto. Se haistelee esimerkiksi ilman lämpötilaa ja sähkön hintaa markkinoilta.
Myöhemmin mukaan voitaisiin tuoda tekoälyä, joka laatisi kulutusdatan pohjalta ennusteita energiayhteisön tulevasta energiantarpeesta.
Lemenen toiminta on täynnä eri energiamuotojen ristiinkytkentöjä, joita on kuvattu alla olevassa grafiikassa.
Otso Ritonummi / Yle
Alueelle kaavaillaan myös sähköautojen latauspisteitä ja kaasurekkojen tankkausasemaa.
Laakson puheissa vilisevät paikallisuus, omavaraisuus, energiatehokkuus, pienet päästöt ja kurissa pysyvä energialasku.
Laakso perustelee vakaata energialaskua sillä, että aurinkovoimatuotannosta ei aiheudu polttoainekuluja.
Kun investoinnit on tehty, kulut ovat tiedossa. Myös energian kierrättäminen ja uusiokäyttö yhteisön sisällä pienentävät hävikkiä ja kuluja.
Eräänsorttista jakamistaloutta siis.
Laakson mukaan yritykset säästäisivät myös sähkön siirtokuluissa, sillä energiayhteisön jäsenet eivät tarvisisi omaa sähköliittymää paikalliseen jakeluverkkoon. Yksi kaapeli jakeluverkosta energiayhteisöön riittäisi siis koko porukalle.
Energiayhteisö pystyisi omalla tuotannollaan varmistamaan huoltovarmuuden.
– Me haluamme pitää hinnan kilpailukykyisenä. Energian hinnan ja siirtohinnan kokonaisuus ratkaisee varsinkin teollisilla toimijoilla, Laakso sanoo.
Lempäälän Lämmön toimitusjohtaja Toni Laakso toivoo hankkeen vauhdittavan keskustelua energia-alan murroksesta.Jani Aarnio / Yle
Lempäälän kuntapäättäjät ovat selvästi uskoneet hankkeeseen, sillä Marjamäen energiayhteisöön on investoitu jo 18 miljoonaa euroa.
Summasta osan, lähes 5 miljoonaa euroa, maksoi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). TEM valitsi Lemenen yhdeksi kärkihankkeekseen vuonna 2017.
Taustalla on ajatus, että ison mittakaavan energiayhteisöä voitaisiin monistaa muuallekin Suomeen ja vientituotteeksi maailmalle.
Tässä kohtaa on kuitenkin syytä kaataa iso ämpärillinen jäitä hattuun.
Lemenen suunnitelmat ovat osittain nykyisen sähkömarkkinalain vastaisia.
EU-direktiivi tuo energiayhteisöt, Suomen laki ei vielä tunne
Lemene-hankkeen idea on sen verran uusi, ettei Suomen lainsäädäntö tunnista kuviota.
Esimerkiksi energiayhteisöistä ei ole vielä mainintaa Suomen laissa. Muutos on tulossa EU:n viime vuonna antaman sähkömarkkinadirektiivin myötä.
Taustalla on erityisesti keskieurooppalainen kehitys, jossa pienet paikallisyhteisöt, kuten kerrostalot rakennuttavat aurinkovoimaloita säästääkseen sähkölaskussa.
Direktiivissä puhutaan myös pienten yritysten osallistumisesta energiayhteisöön, mutta käytännön soveltaminen Suomen olosuhteisiin on vasta valmistelussa.
Akkuihin varataan sähköä aurinkovoimalasta ja polttokennoista.Jani Aarnio / Yle
Lemenen visio koettelee Suomen lakia myös toiselta kantilta. Alkuperäisessä suunnitelmassa yritykset liittyisivät suoraan energiayhteisöön kaapelilla – siis ohittaen paikallisen jakeluverkkoyhtiön Elenian.
Ajatus nousevien siirtomaksujen välttämisestä on yrityksien kannalta taatusti houkutteleva, mutta kuvio on vastoin sähkömarkkinalakia.
Suomessa kiinteistöjen rajat ylittäviä verkkoja saavat rakentaa vain vajaat 80 sähköverkkoyhtiötä, joiden vastuualueisiin maa on jaettu.
Sähköverkot ovat luonnollinen monopoli. Rinnakkaisia, kilpailevia verkkoja ei ole siis taloudellisesti järkevää rakentaa.
Jos Lemene saisi tahtonsa läpi, alueelliselle jakeluverkkoyhtiölle Elenialle syntyisi kilpailua, tosin vain hyvin rajatulle alueelle.
Tämän takia Lemenen tapausta seurataan suurella mielenkiinnolla myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Kalajoen kunta on haaveillut omasta sähköverkosta.
Viranomaiselta punaista valoa
Koska Lemenellä ei ole lupaa rakentaa julkista sähköverkkoa, eikä lainsäädäntö tunnista energiayhteisöä, vaihtoehdoksi jäi niin sanottu suljetun jakeluverkon lupa.
Sellainen voidaan sähkömarkkinalain mukaan myöntää maantieteellisesti rajatulle teollisuusalueelle.
Lemene haki suljetun verkon lupaa energiamarkkinoita valvovalta Energiavirastolta vuonna 2017.
Lemenen pettymykseksi Energiavirasto antoi kielteisen päätöksen viime talvena.
Johtaja Veli-Pekka Saajo kertoo, että laki edellyttää erityisiä teknisiä tai turvallisuuteen liittyviä perusteluita, jotka eivät Lemenen kohdalla täyttyneet.
– Hakemusta on arvioitu sähkömarkkinalain mukaisesti ja tultu siihen tulokseen, että luvan edellytykset eivät täyty ja sitä kautta hakemus on hylätty, Saajo sanoo.
Lupia on myönnetty Suomessa tähän mennessä vain neljä. Saajon mukaan kohteet ovat tyypillisesti teollisuusalueita, jotka muodostavat prosessin puolesta tiiviin kokonaisuuden. Suljettu verkko on käytössä esimerkiksi Nesteen öljynjalostamolla Porvoon Kilpilahdessa.
Lempäälän energiayhteisö ei tyytynyt päätökseen, vaan valitti linjauksesta hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on vielä kesken.
Luvan hylkääminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Lempäälän energiayhteisöön ei saa liittää suoraan asiakkaita sähkön osalta.
Lempäälän Lämmön toimitusjohtaja Toni Laakso sanoo, että Lemene ei voi nyt tarjota täysimääräisesti energiayhteisön jäsenyyttä esimerkiksi saksalaiselle logistiikkajätille DB Schenkerille, joka aikoo rakentaa Marjamäkeen logistiikkakeskuksen. Kuvassa vasemmalla myös sähköliiketoiminnan päällikkö Kai-Kristian Koskinen.Jani Aarnio / Yle
Valtiolta ristiriitaisia viestejä
Kuvio on kummallinen. Yhdellä kädellä valtiovalta edistää hanketta antamalla sille tukirahaa, toisella kädellä valtion viranomainen torppaa sen toteutuksen.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan Ylelle, että suljetun verkon luvasta päättäminen kuuluu riippumattomalle Energiavirastolle, eikä ministeriö voi kommentoida linjausta.
Teollisuusneuvos Petteri Kuuva arvioi yleisellä tasolla, että verkon rakentamisen vapauttaminen voisi johtaa siihen, että rusinat poimitaan pullasta.
Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa. Kilpailevia verkkoja rakennettaisiin todennäköisesti sinne, missä se on kannattavaa. Kuka pitäisi valot palamassa mummonmökeissä syrjäkylillä?
Kuuvan mukaan verkkojen ylläpidosta maksaisi lopulta aiempaa harvempi joukko.
– Hyvin laaja verkon rakentamisen vapauttaminen voisi johtaa siihen, että muiden siirtohinnat nousisivat edelleen. Tietysti olemme yhtä lailla huolissamme siirtohintojen kehityksestä, emmekä halua asiaa kiihdyttää tällä tavalla, Kuuva sanoo.
Kuuvan mukaan energiayhteisön perustaminen Lempäälässä ei edellytä suljettua verkkoa, vaan asia on hoidettavissa alueellisen jakeluverkkoyhtiön kautta.
Tämä tarkoittaisi sitä, että Lempäälän energiayhteisön ja verkkoyhtiö Elenian pitäisi lyödä hynttyyt yhteen.
Elenia: Suljetulle verkolle ei tarvetta
Elenian toimitusjohtaja Tapani Liuhala vastaa puhelimeen kotitoimistolta koronatilanteen vuoksi.
Liuhala aloittaa sanomalla, että Elenia haluaa olla kehityshankkeissa mukana, sillä energia-ala on voimakkaassa murroksessa.
Elenian verkoissa kulkee jo lähes neljäsosa Suomen tuulivoiman tuotannosta. Myös aurinkovoimaa kytketään verkkoihin kovaa tahtia.
Sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää olla verkoissa joka hetki tasapainossa. Siksi Elenia tarvitsee joustavuutta sähköverkkoihin. Nopeasti tuotantoaan ja kulutustaan sopeuttava energiayhteisö voisi olla tärkeä osaratkaisu.
Liuhalan mukaan energiayhteisö ja suljettu verkko ovat kuitenkin eri asioita. Hän ei näe suljetulle verkolle tarvetta Marjamäessä.
– Meidän sähköverkkomme täyttää jo kaikki tekniset vaatimukset ja rinnakkainen verkko on tarpeeton tästä näkökulmasta. Se on myös aika kallis rakentaa, valvoa ja ylläpitää jatkossa, hän sanoo.
Liuhala sanoo, että Elenia on tarjonnut Lempäälän energiayhteisölle mallin yhteistyöhön.
– Ajatus pähkinänkuoressa olisi se, että he liittyvät meidän olemassa olevaan verkkoon ja tehdään energiayhteisölle sopiva hinnasto ja käytäntö. Energiayhteisö on meidän asiakas ja sen jäseniä kohdellaan sopimuksen mukaisesti.
Liuhalan mukaan Lemenen päättäjät ovat kuitenkin toistuvasti kieltäytyneet yhteistyöstä.
Lempäälän kunta rakentaa Ideaparkin viereen yrityspuistoa.Jani Aarnio / Yle
Lemenen Toni Laakso taas sanoo, että tarjouksen hyväksyminen olisi johtanut siihen, ettei yritysten olisi kannattavaa osallistua energiayhteisön toimintaan. Hyödyt valuisivat hukkaan.
Laakso myös huomauttaa, että alueella ei ollut ennestään sähköverkkoa.
Kysytään vielä Liuhalalta, onko Elenian pelkona alueellisen monopolin murtuminen ja verkkomaksujen hupeneminen, jos suljetun verkon kautta toimivat energiayhteisöt sallittaisiin?
– En näe järkevänä, että tehdään rinnakkain useita jakeluverkkoja, jotka sitten voisivat osittain jopa kilpailla keskenään. Tähän mennessä kukaan ei ole nähnyt sitä järkevänä kehityksenä, Liuhala sanoo.
Ulkopuolisen korvaan kuulostaa siltä, että solmu ei hevin aukea.
Professori: Suomi tarvitsee vientituotteita
Palataan vielä Marjamäkeen energiayhteisön tiluksille.
Hankkeessa on mukana myös tutkijayhteisö. Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta toivoo, että energiayhteisöä päästäisiin kokeilemaan tositoimissa.
Lempäälässä nimittäin testataan nyt käytännössä niin sanottua sektori-integraatiota, joka on energia-alan kuumin puheenaihe.
Mutkikas termi tarkoittaa karkeasti ottaen sähköntuotannon, lämmöntuotannon, teollisuuden ja liikenteen energiavirtojen nivoutumista yhteen.
– Eri energiamuodot toimivat toistensa varastoina eri ajankohtina ja samalla pystytään hallitsemaan tehotasapainoa, selventää Järventausta.
Lisäksi kyseessä voisi olla vientituote suomalaiselle teollisuudelle, kun energiayhteisöjä aletaan rakentaa Eurooppaan tuoreen sähkömarkkinadirektiivin myötä.
– Lemene mahdollistaa erilaisten yritysten kokeilutoiminnan, tuotekehitystoiminnan ja referenssien rakentamisen, joilla päästään eurooppalaisille markkinoille, hän sanoo.
Järventausta toivookin, että hanketta voitaisiin viedä eteenpäin vaikka kokeiluluvalla.
Pidemmällä tähtäimellä Järventaustan mukaan Suomessa voisi olla satoja mikroverkkoina toimivia energiayhteisöjä.
Lempäälän hanke on jopa maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, sanoo Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta.Jani Aarnio / Yle
Lemene panee toivonsa lakimuutokseen
Lakikiemuroista huolimatta energiantuotanto toimii jo Marjamäessä. Lemene myy aurinkosähköä markkinoille valtakunnan verkkoon ja kaukolämpöä Lempäälän alueelle.
Lisäksi akut osallistuvat kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämällä markkinalla sähköverkon tasapainottamiseen.
Valtion rahat eivät mene siinä suhteessa hukkaan. Toni Laakson mukaan Lemene kuitenkin pystyisi paljon parempaan.
– On hieman ikävää, jos joudumme jäämään tuotantoyhtiön asemaan. Sitä varten me ei tätä tehty.
Herää myös kysymys, onko Lemenen porukalla itsellään lähtenyt mopo keulimaan. Miksi investointeja on viety eteenpäin, vaikka hankkeen lainsäädännöllinen asema ja luvitus ovat olleet epäselviä?
Laakson mukaan TEM:n myöntämästä kärkihanketuesta ja Energiaviraston kanssa aiemmin käydyistä keskusteluista jäi kuva, että energiayhteisölle näytetään valtion puolelta vihreää valoa.
Hän painottaa, että hankkeella ei noukita rusinoita pullasta, vaan kannetaan vastuuta energia-alan tulevaisuudesta. Hajautetut mikroverkkoratkaisut tuovat uusia mahdollisuuksia myös syrjäseuduille.
Nyt Laakso panee toiveensa sähkömarkkinalain uudistukseen, joka tulee syksyllä eduskuntaan.
– Toivottavasti saataisiin mahdollisuus rakentaa kiinteistöjen rajat ylittäviä sähkön jakeluverkkoja. Se mahdollistaisi energiayhteisön rakenteen, Laakso sanoo.
Tuuli puhaltaa jälleen pilvet aurinkovoimalan ylle ja alkaa sataa. Nyt on taas tarvetta varavoimalle.
Belgiassa vaalitaan huolellisesti maailmankuulun sarjakuvataiteilija Hergén ja hänen legendaarisen Tintti-hahmonsa perintöä. Sarjakuvasuosikki tuo maahan matkailijoita.
Seitsemän kristallipalloa -albumissa hämminkiä aiheuttaa Rascar Capacin muumioitunut ruumis. Inkatarinan käänteet ovat vauhdikkaita nyt myös tosielämässä.
Kaksi belgialaista turistikohdetta on ryhtynyt kilvoittelemaan siitä, kummassa sijaitsee oikea ja aito Hergéä innoittanut arkeologinen muinaisjäännös.
Art and History-museo sijaitsee Brysselissä vuosina 1907–1983 eläneen, alkuperäiseltä nimeltään Georges Prosper Remin kodin läheisyydessä. Taiteilija kävi museossa säännöllisesti.
Andeilta peräisin oleva muumio on samanlaisessa polviasennossa kuin reportteri Tintille päänvaivaa aiheuttava inkavaltias.
Haastajamuumio kummittelee eteläisessä Belgiassa
Andien Rascarin haastaja on ilmaantunut eteläbelgialaiseen Pairi Daizan safaripuistoon.
Heinäkuun alkupuolella suositussa eläintarhassa esiteltiin nimittäin jo toinen Rascar Capac, myös "autenttinen" muumio.
Brysselin Jubilee-puiston laidalla sijaitsevan kuninkaallisen museon asiantuntijat sanovat osoittaneensa yhteydet mahtimiesmuumioon kymmenen vuotta sitten. Belgiassakin turistien tuomista euroista käydään kovaa kisaa, ja Bryssel syyttää eläintarhaa harhaanjohtavasta markkinoinnista.
Kärhämän alkujuuret ovat vuodessa 1979. Eläintarhassa nyt näytteillä oleva noin 2 000 vuoden ikäinen muumio oli neljäkymmentä vuotta sitten mukana Brysselissä Tintti-aiheisessa näyttelyssä. Kuvittaja ja piirtäjä Hergé osallistui tuolloin näyttelyn kokoamiseen.
Kuninkaallisella museolla on oman muumionsa oikeellisuudelle painava peruste. Kristallipallo-albumi julkaistiin jo vuonna 1948. Kilpailevan muumion toi Latinalaisesta Amerikasta belgialainen keräilijä vasta 1960-luvulla.
Lisää kääreitä Brysselin muumion ympärille tuo se, että Hergé tunsi hyvin lähimuseonsa silloisen kuraattorin Jean Capartin. Museoasiantuntijan katsotaan olevan sarjakuvissa seikkailevan professori Bergamotten esikuva.
Myös muita museon esineitä on kuvattu sarjakuvissa.
Kolmas mystinen muumio on Ranskassa
Tintin tarinat kiehtovat juuri yllätyksellisyydellään. Niinpä urhean reportterin ja hänen Milou-koiransa unohtumattomat hahmot luonut taiteilija olisi epäilemättä tyytyväinen kulttuurisotaan.
Tällöin muumion esikuva olisikin ei lainkaan Belgiassa vaan Ranskassa. Laroussen muumion toi Perusta 1800-luvulla ranskalainen tutkimusmatkailija Charles Wiener.
Kolmas inkaylimys on näytteillä Quai Branly -museossa Pariisissa. Muumiot säilyttävät salaisuutensa.
– Kuvaustilanne on aina hektinen ja tuloksia pitää saada nopeasti. Sitten näyttelijöille sanotaan, että vetäkää vaan fiiliksellä. Siinä voi mennä moni asia vikaan.
Näyttelijä Tom Rejström kertoo, että elokuvien seksi- ja alastonkohtausten tekeminen on vaikeaa. Kohtauksen pitäisi näyttää luonnolliselta, vaikkei kuvaustilanne sitä ole.
– Ei me näyttelijät tunneta toisiamme aina etukäteen, ja on tosi jännittävä tilanne, kun joutuu olemaan alasti ja intiimikohtausta kuvaamaan.
Vaikeita kysymyksiä piisaa. Miten ja milloin näyttelijän pitäisi kertoa, mihin hän on valmis? Mitä saa kuvata, mihin saa koskettaa?
Tilanne on herkkä. Jos jokin menee kuvaustilanteessa vikaan, se voi johtaa näyttelijällä jopa traumoihin.
Pia Rickman on erikoistunut siihen, miten ongelmat vältetään.
– Yllätykset kuuluvat katsojille. Ohjaajalla, näyttelijöillä ja koko tuotantoryhmällä taas pitää olla tieto siitä, mitä kuvauksissa tapahtuu, hän toteaa.
Pia Rickman on ammatiltaan läheisyyskoreografi ja alansa ensimmäinen Suomessa. Hän työskentelee Rejströmin kanssa Rikinkeltainen taivas -elokuvan kuvauksissa.
Läheisyyskoreografi suunnittelee, miten esimerkiksi elokuvan seksi- ja alastonkohtaukset voidaan toteuttaa aiempaa paremmin, parantaen sekä koko tuotantoryhmän turvallisuutta, että itse elokuvaa.
Läheisyyskoreografien käyttö yleistyy nopeasti
Pia Rickman vertaa työtään stunt-koordinaattorin ammattiin. Valkokankaalla nähtävä taistelu harjoitellaan aina etukäteen.
– Ei kukaan pyytäisi, että veitsitappelu improvisoitaisiin. Miksi siis vaadittaisiin, että näyttelijöiden pitää improvisoida, kun he ovat muuten haavoittuvassa asemassa?
Ammatti on yleistynyt nopeasti. Nyt läheisyyden koreografeja työskentelee jo yli kymmenessä maassa.
– Uskon, että läheisyyskoreografista tulee samanlainen standardi kuin stunt-koordinaattorista. Niin, ettei tällaisia kohtauksia vain enää tehdä ilman, että ne suunnitellaan etukäteen ammattilaisen kanssa, Rickman pohtii.
Läheisyyskoreografin ammatti on vasta rantautunut Suomeen. Hilma Toivonen / Yle
Eniten Rickmanin apua käytetään kohtauksissa, jotka sisältävät simuloitua seksiä. Työhön kuuluu silti paljon muutakin.
Läheisyyskoreografi auttaa kaikissa läheisyyttä, seksuaalisuutta tai alastomuutta sisältävissä kohtauksissa, sekä esimerkiksi kohtauksissa, joissa on mukana alaikäisiä näyttelijöitä.
– Alastomuudessa elokuvan kohtauksessa ei tarvitse olla mitään seksuaalista. Kuvaustilanne voi silti olla herkkä tai epämukava.
Läheisyyskoreografi siis varmistaa, että työtavat ovat kaikille turvalliset ja kunnioittavat. Tarkoitus ei ole vaikeuttaa sensitiivisten kohtausten kuvaamista.
Uuden ammatin taustalla me too -kampanja
Läheisyyskoreografin tai läheisyyden koreografin ammatti syntyi tv- ja elokuva-alalla pari vuotta sitten. Käytännössä alkupiste oli vuonna 2017 me too -kampanjassa.
– Samoista asioista oli puhuttu jo pitkään, mutta vuosi 2017 toi ongelmat näkyviksi, Pia Rickman kertoo.
– Todettiin, että seksiä ja alastomuutta sisältävät kohtaukset ovat sensitiivisiä, että niissä pitää näyttelijöitä ja työryhmää suojata, ja että tähän on käytännön keinoja.
Ensimmäistä kertaa läheisyyskoreografin työ nousi julkisuuteen vuonna 2018 yhdysvaltalaisen HBO-tuotantoyhtiön sarjan The Deuce myötä. Sarja kertoi Yhdysvaltain pornoteollisuuden synnystä.
Läheisyyskoreografin ammatin synty liittyi turvallisuuteen vaikeita kohtauksia kuvattaessa, mutta välittömästi huomio kääntyi myös siihen, miten koreografien käyttö parantaa kohtausten laatua.
Tänä keväänä keskustelua on herättänyt BBC:n tuottama ja myös Yle Areenasta löytyvä sarja Normaaleja ihmisiä. Sarjan seksikohtauksia oli suunnittelemassa läheisyyden koreografian pioneereihin kuuluva Ita O’Brien.
Myös Pia Rickman on hakenut oppejaan häneltä.
Iso-Britanniassa asuva ja siellä näyttelijäntyön opettajana työskentelevä Rickman aloitti kouluttautumisen läheisyyskoreografiksi vuonna 2019.
– Teatterin puolella oli asiaa jo tutkittu ja tehty, mutta ilman termejä sille, mitä tehdään. Kiinnostuin siitä, mitä esimerkiksi näyttelijöiden koulutuksessa voisi muuttaa, hän muistelee.
Hilma Toivonen / Yle
Vuoden 2020 alussa Rickman toimi Suomessa läheisyyskoreografina, kun Tove-elokuvaa kuvattiin. Nyt Rickman on mukana Rikinkeltaisen taivaan kuvauksissa.
“Miksi ihmeessä tätä ei ole ollut ennen?”
Sannah Nedergård näyttelee Tom Rejströmin tavoin Rikinkeltaisessa taivaassa. Nedergård ehdotti tuotantoyhtiölle, että kuvauksissa käytettäisiin läheisyyskoreografia.
– Minulle tämä oli ylipäätään ensimmäinen pitkä elokuva ja samalla ensimmäinen tuotanto, jossa hahmollani on intiimikohtaus, eli hahmo harrastaa seksiä, Nedergård sanoo.
Tuotantoyhtiön mielestä idea läheisyyskoreografin käytöstä oli hyvä.
– Ihan ensimmäisenä mietin sitä, että miksi ihmeessä tätä ei ole ollut ennen, Tom Rejström ihmettelee.
Rooleja harjoiteltiin monin tavoin.
– Mietimme esimerkiksi, millainen eläin hahmo olisi. Sitä kautta haettiin elementtejä mukaan hahmoon. Esimerkiksi liikettä, rytmiä, kehonkieltä ja sitä, miten hän ylipäätään toimii seksitilanteessa, Nedergård kertoo.
– Näyttelijähän ei koskaan ole seksikohtauksessa omana itsenään, vaan kohtauksessa on hänen roolihahmonsa.
Katso kuvaa klikkaamalla Pia Rickmanin vierailu Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa.
Mukana tuotannossa alusta asti
Pia Rickman kertoo, että häneen saatetaan olla yhteydessä eri vaiheissa elokuvan tai sarjan tuotantoa, ja monenlaisten kohtausten tiimoilta.
– Toki mitä aiemmassa vaiheessa tuotantoa olen mukana, sitä paremmin voin auttaa.
Miten prosessi sitten etenee parhaassa mahdollisessa tapauksessa? Rickman luonnostelee rautalankamallin.
Ohjaaja ja tuottaja pohtivat jo esituotantovaiheessa, onko käsikirjoituksessa seksuaalista sisältöä.
Läheisyyskoreografi lukee käsikirjoituksen ja kertoo, missä kohtauksissa voi auttaa.
Ohjaajan kanssa käydään läpi, mitä kohtauksilta halutaan ja miten ne voi toteuttaa.
Koekuvauksissa ei ole alastomuutta, mutta näyttelijöiden kanssa keskustellaan siitä, mitä rooli vaatii.
Näyttelijöiden kanssa käydään läpi, mihin he ovat valmiita, ja se kirjataan sopimukseen.
Kohtaukset suunnitellaan ohjaajan, kuvaajan, näyttelijöiden ja läheisyyskoreografin yhteistyönä.
Harjoituksissa intiimit kohtaukset harjoitellaan vaatteet päällä.
Pohditaan kuvakulmat ja muu käytännön toteutus.
Kuvauksissa varmistetaan, että tekemiseen ja mahdollisiin muutoksiin on yhä näyttelijöiden suostumus.
Lopuksi tarkistetaan, että kuvattu ja leikattu kohtaus on sellainen, kuin on sovittu.
– Tärkeintä on avoin keskustelun avoimuus ja se, että kuvauksissa kaikkeen alastomuuteen ja kosketukseen on näyttelijöiden suostumus, Rickman sanoo.
Läheisyyskoreografi toimii yhteistyössä niin näyttelijöiden, kuin myös ohjaajan, kuvaajan ja muun tuotantoryhmän kanssa. Hilma Toivonen / Yle
Rickman auttaa tuotantoa myös siinä, että eri henkilöt voivat keskittyä varsinaisiin tehtäviinsä.
– Esimerkiksi puvustaja on voinut joutua valvomaan puvustuksen lisäksi sitä, minkä verran alastomuutta kuvatussa materiaalissa näkyy, Rickman selventää.
Kun taustatyöt on tehty, sujuvat itse kuvaukset helpommin ja on lopputuloksena parempia kohtauksia.
– Katsojat ovat jo nähneet niin paljon huonoa seksiä elokuvissa, että josko nyt tehtäisiin jotain muuta, Sannah Nedergård naurahtaa.
Näyttelijän koulutus ei valmista seksikohtauksiin
Sekä Rickmanin, että näyttelijöiden kommenteissa toistuu se, että seksikohtausten toteuttaminen mietitysti on monelle uusi asia.
– Kun opiskelin näyttelijäksi, ei minulle koskaan opetettu, miten tällaisia kohtauksia pitäisi toteuttaa, Sannah Nedergård sanoo.
Vaikka intiimejä kohtauksia on näytelmissä ja elokuvissa paljon, on Nedergårdin mukaan sattumanvaraista, opetetaanko näyttelijälle työkalut niiden toteuttamiseen.
- Miksei koulutuksessa puhuta enempää siitä, miten seksi tai vaikka suuteleminen toteutetaan elokuvassa tai teatterin lavalla?
Pia Rickman vie läheisyyskoreografin oppeja myös näyttelijöiden koulutukseen. Hilma Toivonen / Yle
Osin tilanne on jo paranemassa. Pia Rickman kertoo, että on jo vieraillut Suomessakin kouluttamassa näyttelijäntyön opiskelijoita.
– Me too -kampanja toi esiin, että alalla on paljon seksuaalista häirintää ja vääristyneitä valtarakenteita. Kun läheisyyttä vaativista kohtauksista pystytään puhumaan suoraan, on myös helpompi kertoa, jos tilanteessa on jotain pielessä.
Läheisyyskoreografi Pia Rickman on vieraana Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa tiistaina 14.7. Katso jakso Yle Areenasta. Voit keskustella aiheesta 15.7. klo 23 asti.
Kylmäkosken vankilasta on paennut sen historian ensimmäinen vanki. Vanki pakeni maanantaina, kun vankila vapautti vahingossa väärän vangin.
Kylmäkosken vankila sijaitsee Pirkanmaalla.
Vankilan johtaja Harri Rämö vahvistaa asian Ylelle. Kylmäkosken vankila on toiminut vuodesta 1993, eikä sieltä ole Rämön mukaan päässyt ennen ketään karkuun.
Virhe pääsi tapahtumaan, kun vankilasta oli vapautumassa toinen vanki. Karkuri käytti hänen nimeään ja hän oli samannäköinen kuin vapautumassa oleva vanki.
– Maanantaina aamulla vapautettiin väärä henkilö. Henkilö esiintyi sinä henkilönä, joka piti eilen vapauttaa. Niin harmillisesti ja valitettavasti pääsi käymään. Yhdennäköisyys on huomattava, mutta siitä huolimatta näin ei olisi saanut käydä.
Vankila epäilee, että pako oli suunniteltu. Rämö on kuullut, että väärää henkilöllisyyttä olisi yritetty käyttää jossain vankilassa joskus aiemmin.
Vankila vapautti vangin, jonka oli määräkin vapautua. Karannut vanki on yhä pakosalla. Hänestä on tehty etsintäkuulutus ja poliisi tutkii tapahtunutta.
Paennut vanki ei tiettävästi ole vaarallinen.
– Siviilissä valitettavan usein vaarattomat ihmiset muuttuvat vaaralliseksi. Mutta henkilökunnan arvio on, ettei häntä pidetä vaarallisena.
Harvinaista
Vuosittain Kylmäkosken vankilasta vapautetaan 400–500 vankia joko tutkintavankeuteen tai rangaistuksen päättymisen jälkeen.
– Onhan tämä erittäin harvinainen tapaus koko suomalaisessa vankeinhoidossa.
Vankila muutti heti maanantaina käytäntöjä.
– Nyt varmistetaan ja jos herää epäilys, varmistamme uudelleen.
Poliisi alkaa tutkia vangin karkaamista.
Suomen laissa vangin karkaaminen on rikos, josta voi seurata sakkoja tai vankeutta enintään yksi vuosi.
Keikyän riippusillan kunnostus Sastamalassa on talkoohengen voimannäyte. Kokemäenjoen ylittävä silta on Suomen pisin puurakenteinen riippusilta. Sen kannen pituus on 230 metriä.
Talkoolaisia on ilmoittautunut jo lähes sata. Suuri osa talkoolaisista tulee kylältä ja lähiseudulta, mutta osa tulee kauempaakin, Punkalaitumelta ja Kokemäeltä asti.
Matti Koivisto, Pentti Virtanen ja Tapani Haapasalo asuvat aivan sillan lähettyvillä. He vaihtavat porukalla sillan vanhoja puisia kannatinpalkkeja uusiin metallisiin. Selvästi näkee että miehet viihtyvät työmaalla. Huuli lentää samalla kun työ edistyy vauhdilla.Miikka Varila / Yle
– Tässä on vähän sellainen homma, että kaikki vanhat parrat ovat hakeneet ullakolta vanhat vaatteensa ja lähteneet riviin takaisin työelämään. Kaikki ovat eläkeläisiä kun nuorempaa porukkaa ei tunnu kylältä löytyvän, kertoo MattiKoivisto.
Sillan kunnostuksesta vastaa Keikyän perikunta ry.
– Tämä on niin harvinainen työmaa, että tänne halutaan tulla kauempaakin, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Markku Torpo.
Torpo kertoo vähän ilkikurisesti, että suuri osa talkooporukasta on koronarajoitteisia, eli yli seitsemänkymppisiä.
Valmistelevia töitä on kevään aikana tehty vähän niin kuin varkain omassa porukassa. Siltaan tulevia uusia osia on valmistettu tammikuusta lähtien.
Töitä kahdessa vuorossa
Remontti saavuttaa uuden vaiheen ensi viikolla, kun sillan kantta aletaan uusia ja töitä sillan kimpussa aletaan tehdä kahdessa vuorossa. Vain 1,65 metriä leveän sillan kimppuun ei yhtä aikaa mahdu kovin iso porukka tekemään töitä, siksi on tehokkaampaa käyttää koko päivä hyödyksi.
Energian puutteeseen työt eivät pääse nyykähtämään, sillä työmaaruokailun sillan kupeeseen ovat järjestäneet paikalliset Martat.
Yli 70-vuotias silta ehti olla hetken käyttökiellossa ennen remontin alkamistaMiikka Varila / Yle
Tarkoitus on avata silta jo ensi talveksi. Viimeistelytyöt hoidetaan loppuun ensi keväänä.
Rahaa on saatu myös yksityisiltä lahjoittajilta. Monet yritykset ovat myös lahjoittaneet rahaa, tarvikkeita ja koneita sillan kunnostusta varten.
Sillan kannatinpalkit uusitaan. Tavoite on saada silta kulkukuntoon talveksi. Keväällä tehdään vielä viimeistelytöitä.Miikka Varila / Yle
Osa historiallista kulttuurimaisemaa
Sillan korjaussuunnitelman tehnyt Destia arvioi sillan kunnostuksen maksavan noin 420 000 euroa. Suunnitelman valmistumisen jälkeen päädyttiin vielä vaihtamaan sillan päävaijerit, mikä maksoi noin 80 000 euroa.
Yksi talkoolaisista, Kaarina Moisio oli sillan ahkera käyttäjä. Hän kertoo pyöräilleensä sillan yli vielä toukokuussa. Silta oikaisee Moision matkaa kotoa keskustaan reilusti.
Alun perikin silta rakennettiin vuonna 1948 juuri tätä tarkoitusta varten. Se helpotti silloisen seudun suurimman työnantajan Finnish Chemicalsin työmatkalaisten liikkumista joen yli.
Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan Keikyän riippusilta sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Kokemäenjokivarren maisema-alueella. Ja se liittyy vahvasti alueen teollisuushistoriaan.Miikka Varila / Yle
Markku Torpo kertoo, että silta on myös monella muulla tapaa kyläläisille tärkeä.
– Se on osa kulttuurimaisemaan, johon kuuluu muun muassa pian sata vuotta vanha voimalaitos ja kehräämönä alkanutta teollisuutta. Meillä on tiivis kyläyhteisö. Joki ja sen sillat ovat meille hyvin arvokkaita.
Britannia kieltää kiinalaisen telejätin Huawein tekniikan käyttämisen maan 5G-verkon rakentamisessa. Kiellosta tiistaina ilmoittaneen hallituksen mukaan uutta Huawein tekniikkaa ei saa ostaa enää vuodenvaihteen jälkeen.
Käytössä jo olevien Huawein verkkolaitteiden käyttämisen pitää loppua vuoteen 2027 mennessä.
Kyseessä on täyskäännös, sillä aiemmin Britannia päätti sallia Huawein osallistumisen maan 5G-verkon rakentamiseen.
Kiinalaisyhtiön tekniikkaan kohdistuu useissa maissa epäilyksiä sen vuoksi, että yhtiön pelätään olevan turvallisuusriski.
Huawei pitää Britannian päätöstä pettymyksenä. Yhtiö varoittaa sen johtavan siihen, että mobiililaitteita käyttävät britit päätyvät digitaalisessa kehityksessä "hidastuskaistalle" ja joutuvat maksamaan korkeampia maksuja.
Brittihallituksen päätöksen odotetaan kiristävän osaltaan Kiinan ja Britannian välejä, jotka ovat jo tulehtuneet Hongkongin vuoksi. Kiina saattaakin ryhtyä Huawein vuoksi vastatoimiin.
Sekä Nokia että Ericsson tarjosivat välittömästi Britannian hallituksen ilmoituksen jälkeen omaa tekniikkaansa korvaamaan Huawein tekniikan.
Porin Yyterin hiekkarannan tehopuhdistuksessa hiekasta seuloontui etenkin tupakantumppeja. Kaupunki puhdisti rantaa viime perjantaina konevoimin.
Erityisasiantuntija Kari-Matti Haapala sanoo, että puhdistus oli tarpeellinen. Myönteistä oli se, että lasiroskaa ei juurikaan löytynyt.
– Ilahduttavan vähän oli lasisirpaleita ja lasin tuominen rannalle taitaakin olla ylipäätään aika vanhanaikaista, kun suurin osa pulloista on nykyään muovia tai alumiinia. Tupakantumppeja kerättiin valtava määrä. Tupakantumppihan on yksi pahimmista roskista, mitä rantaan voi kylvää.
"Suurin osa ihmisistä käyttäytyy siististi"
Porissa on ohjeistuksena Yyterin käyttäjille: " Mitä rannalle tuodaan, se myös pois viedään." Erityisasiantuntija Haapalan mukaan suurin osa ihmisistä käyttäytyy hyvin ja pitää rannan siistinä.
Tupakoitsijat voivat ottaa rannalle tullessaan pääsisäänkäynneiltä kierrätysmuovista tehdyn tötterön tumppeja varten ja poistullessa tyhjentää sen roskikseen.
Porin kaupunki tarkkailee koko ajan Yyterin rannan kuntoa ja esimerkiksi rantahiekan tehopuhdistus tehdään jatkossakin aina tarvittaessa.
Lämmin alkukesä houkutteli Yyteriin väkeä sankoin joukoin. Kesäkuussa rannalla kirjattiin yli 90 000 kävijää. Määrä on lähellä viime kesän kokonaiskävijämäärää, joka oli noin 100 000. Yyterin kävijämääriä lasketaan kahden porttilaskurin avulla.
Tupakan rantatumppaus varsin yleistä
Tupakantumppi on merten ja rantojen yleisin jäte. Suomessa kaupunkien rannoilla lähes 70 prosenttia roskista on tupakantumppeja..
Tupakantumppi ei katoa luonnosta ellei sitä sieltä poisteta. Tiina Jensen / Yle
Pahvimaisesta ulkonäöstään huolimatta tupakan filtteri valmistetaan selluloosa-asetaatista, ja sen hajoaminen voi viedä jopa kymmenen vuotta.
Kun tumppi vihdoin hajoaa, muuttuu se mikromuoviksi, joka jatkaa matkaansa maailman vesistöissä. Sitä voi kerääntyä merieläinten elimistöön, missä se tukkii ja hiertää niiden ruoansulatuskanavia.
Yllättävän harva yksinyrittäjä on hakenut koronatukea. Kertaluonteinen 2 000 euron koronatuki on käynyt huonosti kaupaksi.
Esimerkiksi Tampereen kaupungin varaamasta 10,2 miljoonan euron tukipaketista on jaettu vasta 3,6 miljoonaa.
Suomen Yrittäjät kertoi kesäkuussa, että yli 28 000 yksinyrittäjää on hakenut kuntien koronatukea. Kysynnän vähäisyys yllätti yrittäjäjärjestön ja se arveli, että varatusta 250 miljoonasta eurosta menee tällä tahdilla reilu neljännes.
Hakuaikaa on vielä jäljellä syyskuun loppuun.
Tietokone ja verkkokauppa
Yksinyrittäjät voivat hakea kunnilta 2 000 euron suuruista kertakorvausta, joka on tarkoitettu yrittäjän yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Tänä keväänä yrittäjät ovat voineet hakea myös työttömyyskorvausta. Niin teki myös yli kymmenen vuotta yrittäjänä toiminut Anni Jokinen.
Jokisen yritys Humbugi Accessories valmistaa koruja ja asusteita.
Korona toi suuren epävarmuuden.
– Käsityöläisen kevät on ollut aika hiljainen, koska kaikki tapahtumat ovat peruuntuneet ja jälleenmyyjät sulkivat ovensa.
Koruja ja asusteita valmistava Anni Jokinen keskittyi koronakevään aikana tuotekehittelyyn ja koulutukseen. Marko Melto / Yle
Jokinen käytti korona-ajan kehittääkseen uusia juttuja. Hän osti Tampereen kaupungilta saamallaan tuella uuden tietokoneen. Lisäksi hän kävi verkkokauppakoulutuksen.
– Ryhdyin kehittämään verkkokauppaa isommaksi osaksi myyntiä, koska se oli ainoa myyntikanava siinä kohtaa.
Jokinen sanoo, että nyt verkkokaupan osuus myynnistä on suurin. Jokisen jalka on murtunut, ja hän on sairaslomalla. Syksy näyttää koronan takia vielä epävarmalta.
– Joulu on käsityöläiselle tärkein sesonki. Toivottavasti verkkokauppa auttaa siinä.
Vain kolmannes muuttaa toimintaa
Harva yksinyrittäjä on tehnyt Anni Jokisen tavoin. Tampereen kaupungin teettämän tuoreen kyselyn perusteella vain kolmannes tuen saajista kertoi tekevänsä muutoksia yrityksen toimintaan. Kyselyyn vastasi lähes 900 yrittäjää.
Tutkimuksen tehnyt Innolink Oy haki ja sai itsekin Business Finlandin tukea. Innolinkin toimitusjohtaja Pekka Vuorela näkee suomalaisessa keskustelussa yritystuista paljon epätervettä verrattuna Saksan tilanteeseen. Hänen mukaansa yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy liikaa Suomessa vahtimiseen ja valittamiseen, ei rakentavaan toimintaan.
– Yhteiskunnallinen keskustelu on ollut aika kriittistä ja leimaavaakin. Uskon, että osa yksinyrittäjistä pelkää leimautumista tämän negatiivisen keskustelun takia, Vuorela sanoo.
Pekka Vuorelan johtama Innolink Group Oy on viimeisen vuoden ajan pyrkinyt myös Saksan konsultti- ja tutkimusmarkkinoille. Hän näkee suuria eroja yhteiskunnallisessa keskustelussa yritystuista Saksan ja Suomen välillä.Marko Melto / Yle
Toinen syy tuen hakijoiden vähyyteen on hakukokemus. Moni yksinyrittäjä haki tukea nyt ensimmäistä kertaa.
Kolmannen syyn Vuorela löytää rahoituksen suuruudesta.
– 2 000 euroa on aika pieni tuki yrityksen kehittämiseen pitkällä aikavälillä.
Niin pienet kuin suuret yritykset tarvitsevat nyt sparrausta ja tukea.
– Korona on ollut niin voimakas isku, että myös kehittämismyönteiset organisaatiot ovat hiukan jäässä, Vuorela arvioi.
Moni keskittyi selviämiseen
Tampereen kaupungin kasvupalveluiden palvelupäällikkö Elina Wallin löytää vielä neljännen syyn. Koronakriisin iskiessä moni keskittyi vain selviytymiseen.
Nyt kun pahin sokkivaihe alkaa hellittää, saattaa yrittäjillä riittää energiaa muuhunkin. Siksi tutkimusta jatketaan, ja selvitellään tarkemmin yrittäjien tulevaisuuden suunnitelmia ja tuen tarvetta.
Wallin kannustaa yksinyrittäjiä hakemaan vielä rahaa. Esimerkiksi Pirkanmaalla tukea voi hakea täällä.
– Rahaa on jaettu tällä hetkellä 3,6 miljoonaa euroa, ja koska rahaa on varattu noin 10 miljoonaa, se tarkoittaa sitä, että hyvin ehtii vielä hakea.
Tampereen kaupungin palvelupäällikkö Elina Wallin muistuttaa, että hakuaikaa on vielä jäljellä. Marko Melto / Yle
Moni on turvautunut koronakriisissä toiseenkin oljenkorteen, kun valtio laajensi työttömyysturvan koskemaan myös yksinyrittäjiä. Tätä mahdollisuutta aikoo käyttää Pirkanmaalla kyselyyn vastanneista noin puolet. Anni Jokinen on heistä yksi.
– Tuki turvasi sen kuukauden aina eteenpäin, mutta oli tosi hämmentävää olla yhtäkkiä työtön työnhakija, vaikka on yrittäjä, Jokinen kertoo.
Muun muassa Myytinmurtajat-ohjelmassa esiintynyt Grant Imahara tunnettiin työstään elektroniikan ja robotiikan parissa.
Hän työskenteli myös Star Wars -elokuvien parissa sekä Netflixin yhteen kauteen jääneessä White Rabbit Project -sarjassa.
Myytinmurtajat-sarjan toinen alkuperäinen juontaja Adam Savage tviittasi Imaharan muistoksi.
- Minulta loppuvat sanat. Olen ollut samaa kahta suurta perhettä Grant Imaharan kanssa 22 vuoden ajan. Grant oli loistava insinööri, taiteilija ja esiintyjä, mutta ennen kaikkea niin reilu, rento ja mukava ihminen. Hänen kanssaan työskentely oli niin hauskaa. Tulen kaipaamaan ystävääni.
Kuolinsyy oli Hollywood Reporter -lehden mukaan aivovaltimon pullistuma.
Liittovaltion vankiloissa olevia vankeja ei ole teloitettu Yhdysvalloissa 17 vuoteen.
Presidentti Donald Trumpin hallinto on suhtautunut myönteisesti kuolemanrangaistusten täytäntöönpanoon. Rangaistusmuoto on jäänyt pois yhä useamman osavaltion oikeustoimivalikoimasta ja niiden määrä on ollut laskussa.
Oikeus päätti Terra Hautessa Indianassa 47-vuotiaan, valkoista ylivaltaa kannattaneen miehen tuomion täytäntöönpanosta äänin 5.-4. Useat teloitukset ovat viivästyneet maanantailta oikeudellisten epäselvyyksien vuoksi.
Tänään tiistaina myrkkyruiskeen saanut mies oli murhannut kolmen hengen perheen Arkansasissa.
Murhatun perheenisän äiti oli vaatinut tuomitulle elinikäistä vankeusrangaistusta. Murhaaja kidutti ja surmasi vanhemmat ja yhden lapsen vuonna 1996. Hän upotti veriteon jälkeen ruumiit läheiseen järveen.
